KUNNANHALLITUS 4/2013

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUS 4/2013 Aika Maanantai klo , tauko klo Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Huhtaluoma Heikki jäsen Järvinen Tiina jäsen Kangas Kaija jäsen Mustajärvi Marko jäsen Mustakoski Risto jäsen Ohrankämmen Jukka puheenjohtaja Otava Antti jäsen Suominen Päivi varapuheenjohtaja, esteellinen 85 ajan, klo Hietanen Toni varajäsen Poissa Niemenmaa Jaana jäsen Muut saapuvilla olleet Hosiasluoma Tarja Raita-aho Voitto Vainionpää Joni Kaskimäki Veijo Laitila Sami Honkanen Arja kunnanjohtaja kunnanvaltuuston puheenjohtaja kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja kunnanvaltuuston III varapuheenjohtaja palkanlaskija-arkistonhoitaja, ptk-pitäjä Pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Karvian kunnantalolla Nähtävilläolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Karvian kunnantalolla

2 SISÄLLYSLUETTELO: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 RAISKION METSÄT OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 4 MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 7 RUDUS OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 10 SIBELCO NORDIC OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 14 KUNNAN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KUTSUNTALAUTAKUNTAAN SEKÄ MUUT JÄRJESTELYT 19 VANHUSNEUVOSTON PERUSTAMINEN 20 KARVIAN KUNNAN PANKKITILIEN KÄYTTÖVALTUUKSIEN MYÖNTÄMINEN 23 4H-YHDISTYKSEN STIPENDIANOMUS 24 TARKASTUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJA 25 KUNNAN EDUSTAJAN VALITSEMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ KARVIAN VUOKRATALOJEN HALLITUKSEEN VUOSILLE KARVIAN YRITTÄJÄT RY:N JA KARVIA-PÄIVÄT TOIMIKUNNAN ANOMUS KUNNAN KIINTEISTÖJEN MAKSUTTOMASTA KÄYTÖSTÄ KARVIA-PÄIVIEN 2013 AIKANA 27 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA-ASIASSA 29 PERUSTURVALAUTAKUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 31 TYÖRYHMÄN NIMEÄMINEN MATKAILUN KEHITTÄMISTÄ VARTEN 33 MUUT ASIAT 34 ILMOITUSASIAT 36 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 41

3 Ennen varsinaisen kokouksen alkua kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi selosti maaaineslupahakemuksia ja vastasi kunnanhallituksen jäsenten kysymyksiin koskien päätettävänä olevia maa-aineslupia. Kallioniemi oli paikalla klo välisen ajan KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KH 76 Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KH 77 Kunnanhallituksen pöytäkirjan tarkastaminen tapahtuu kokousta seuraavana toisena arkipäivänä klo 15:00 kunnantalolla. Pöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävänä pääsääntöisesti kokousta seuraavan kalenteriviikon tiistaina. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Risto Mustakoski ja Toni Hietanen.

4 RAISKION METSÄT OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk Hakija: Raiskion Metsät Oy Sarapohjantie Sara Maanomistaja: Raiskion Metsät Oy Sarapohjantie Sara Ottamisalue: Karvia, Ämmälä Kytöniemi, 3:2 Tilan kokonaispinta-ala on 33ha, josta haetun ottamisalueen pinta-ala 2 500m 2 Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 161,2 m Toimenpide: Raiskion metsät Oy hakee lupaa arvokkaalla harjualueella sijaitsevan vanhan ottamisalueen siistimiseksi ja maisemoinnin loppuun saattamiseksi noin 1,3 hehtaarin alueelle, jonka viimeisin maa-aineslupa on päättymässä Lisäksi ottamisen yhteydessä on tarkoitus täyttää lupaehtojen mukaisen alimman ottotason alapuolelle kaivettu alue. Vanhan luvan käsittämästä ottamisalueesta on hakemuksen mukaan vielä ottamatta noin m 3 25 aarin alueelta. Otettava maa-aines on hiekkaa ja soraa. Lupaa haetaan 5 vuodeksi. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3. Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika viisi (5) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO Puoltaa huomautuksin. VARSINAIS-SUOMEN ELY Puoltaa huomautuksin Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin:

5 Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnossa mainitut asiat: - Ottamisalue on kokonaisuudessaan maisemoitava ja jälkihoidettava lupakauden aikana riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei. - Tason +165 alapuolelle kaivetut ottamisalueen osat tulee täyttää viipymättä puhtaalla, vettä läpäisevällä hiekalla. - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. - Alueen maisemointi tehdään seuraavasti: Alue siistitään ja sen epäsopiva käyttö estetään. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin cm:n vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkaisen maan pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekka voidaan ottaa saman kaivualueen reunalta tai tarvittaessa tuoda muualta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää. - Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden huolto- ja säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti. - Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla varmistutaan siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät. - Tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Ottamisalueen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pohjankankaan tien välille suositellaan jätettäväksi 50 metrin etäisyys tien keskilinjasta mitattuna. Riittävän suojaetäisyyden pituuteen vaikuttaa liikenneväylän luokitus ja tienvarsimaisema. Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Ottoalueen takaraja merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m.

6 - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että koko ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. KH 78 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää myöntää maa-aineksen ottoluvan rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Karvian kunnalle toimitettava ottamisajan vakuus, euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Kunnanhallitus päätti myöntää maa-aineksen ottoluvan rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti. Luvanhaltijalla on ottamisalueella omavalvontavelvoite. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Karvian kunnalle toimitettava ottamisajan vakuus, 1500 euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

7 ESA LUOTOSEN MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk Hakija: Esa Luotonen Lähteentie Kantti Maanomistaja: Esa Luotonen Lähteentie Kantti Ottamisalue: Karvia, Kantti Pihlajaniemi 21:1 ja Torrikonneva 21:4 Ottamisalueen pinta-ala m 2 Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 140,0 m Toimenpide: Esa Luotonen hakee lupaa hiekan ja soran ottamiseen noin 5,5 hehtaarin alalta. Ottamissuunnitelma on laadittu kattamaan noin 15 hehtaarin osa-alue tiloista Torrikonneva (21:4) ja Pihlajaniemi (21:1). Tilalle Pihlajaniemi (21:1) on myönnetty 4,8 hehtaarin määräalalle (vaihe I) maa-aineslupa, joka on siirretty Timo Ylimäelle. Hakemuksen kohteena nyt oleva luonnontilainen alue rajoittuu itäosan suoaluetta lukuun ottamatta soranottoalueisiin. Suunniteltu kokonaisottomäärä on m 3. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3. Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika kymmenen (10) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO Puoltaa huomautuksin. VARSINAIS-SUOMEN ELY Puoltaa huomautuksin Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin:

8 Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnossa mainitut asiat: - Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden huolto- ja säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti. - Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla varmistutaan siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät. - Pohjaveden laatu tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMn0 4 -luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E. coli bakteerit. - Tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELYkeskukseen toimintaohjeita varten. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siitä ottamisalueen osasta, jossa kaivu kulloinkin on käynnissä. - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. - Ottamisalueen kaikki luiskat tulee loiventaa kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Ottamisalueen yhdistäminen viereisiin ottoalueisiin on kuitenkin mahdollista luiskanvaihtosopimuksilla, mikäli naapurialueilla on voimassaolevat maa-ainesluvat. - Maa-ainesten otto tulee vaiheistaa, jotta ottamisalueiden maisemointi saataisiin tehtyä mahdollisimman nopeasti. Alueen maisemointi tulee toteuttaa jo maaainesluvan voimassaoloaikana. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää.

9 - Ottamisalueen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pohjankankaan tien välille suositellaan jätettäväksi 50 metrin etäisyys tien keskilinjasta mitattuna. Riittävän suojaetäisyyden pituuteen vaikuttaa liikenneväylän luokitus ja tienvarsimaisema. - Hakemukseen on liitettävä maa-aineslain 5 a :n mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, koska alueella läjitetään ottamisalueelta kuorittuja kaivannaisjätteiksi luokiteltavia pintamaita ja hyödyntämiskelvottomia silttimaita. Jätehuoltosuunnitelma on suositeltavaa tehdä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. KH 79 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää myöntää maa-aineksen ottoluvan rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Karvian kunnalle toimitettava ottamisajan vakuus, euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Kunnanhallitus päätti myöntää maa-aineksen ottoluvan rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti. Luvanhaltijalla on ottamisalueella omavalvontavelvoite. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Karvian kunnalle toimitettava ottamisajan vakuus, euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

10 RUDUS OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk Hakija: Rudus Oy Pronssitie Helsinki Maanomistaja: Rudus Oy Pronssitie Helsinki Ottamisalue: Karvia, Kantti Toivola 9:190 (entinen Korpisalo 9:190) Ottamisalueen pinta-ala 4,1ha Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 130,5 m Toimenpide: Rudus Oy hakee jatkolupaa hiekan ja soran ottamiseen alueelta, jolle on myönnetty edellinen maa-aineslupa Lupa on myönnetty 5 vuodeksi ja se on voimassa asti. Luvan mukainen kokonaisottomäärä oli m 3, josta on jäljellä nyt haettavana oleva m 3. Ottamisalue on jaettu kahteen osa-alueeseen ja hakemus koskee I-vaiheen ottamista, jonka pinta-ala on 4,1 ha. Alkuperäinen maa-aineslupa on myönnetty Esa Korkiamäelle ja siirretty sittemmin Karvian Betoni ja Sora Oy:lle, joka on nykyään osa Rudus Oy:tä. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3. Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika kymmenen (10) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO Puoltaa huomautuksin. VARSINAIS-SUOMEN ELY Puoltaa huomautuksin Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot, Rudus Oy:n vastine lausuntoihin. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS:

11 Syksyllä 2012 jatkolupaa käsiteltäessä kävi maastokatselmuksessa ilmi, että edellisen luvan ottotoiminta oli edennyt liian syvälle ja maisemointi oli tehty puutteellisesti. Rudus Oy:lle annettiin suullisesti huomautus, että vanha ottoalue pitää saattaa pikaisesti myönnetyn ottoluvan mukaiseksi. Syksyllä/talvella 2012 vanhaa ottoaluetta on kunnostettu mm. täyttämällä liian syvälle menneitä alueita ja tekemällä ottoalueen reuna-alueiden luiskauksia. Kunnostustyöt on saatettu jo melko pitkälle ja Rudus Oy:n antamassa kirjallisessa vastineessa on luvattu, että alue tullaan kunnostamaan loppuun kesän 2013 aikana. Rakennuslautakunta tulee esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnossa mainitut asiat: - Edellisen luvan mukaiseen syvyyteen kaivetut ottamisalueen osaton viipymättä maisemoitava lukuun ottamatta kaivun kannalta välttämättömiä ajouria, ottorintauksia ja varastoalueita. Edellisessä luvassa täytettäväksi määrätyt kohdat tai luvan vastaisesti neljää metriä lähemmäksi pohjavettä kaivetut kohdat on viipymättä täytettävä puhtaalla kivennäismaalla. Puolet alueesta tulee olla maisemoitu ennen kuin mahdollista uutta lupaa alueelle voidaan hakea. - Pohjavesialueella ei saa säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden ja toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. - Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELYkeskukseen toimintaohjeita varten. - Pohjaveden pinnan taso alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein. Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Pohjaveden laatua ottamisalueella tai sen läheisyydessä pohjaveden virtaussuunnassa alapuolella on tarkkailtava kerran vuodessa tarkoitukseen soveltuvasta havaintopaikasta. Vedestä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, kovuus, KMnO4-luku, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, TOC ja koliformiset bakteerit sekä mineraaliöljyt. Tulokset raportoidaan vuosittain Karvian kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueelle. Lisäksi tulokset toimitetaan sähköisesti VYH-muodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään.

12 - Alueen maisemointi tehdään luvan voimassaolon aikana ja toteutetaan seuraavasti: Alue siistitään, muotoillaan ja tiivistyneet alueet möyhennetään ja pehmennetään. Luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1 : 3 tai loivemmiksi. Jyrkempi luiska ottamisalueiden välisen kannaksen poistamiseksi on mahdollinen, jos ottamisalue rajautuu voimassa olevaan maa-aineslupa-alueeseen. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Epäsopiva käyttö estetään. - Ottamislupa myönnetään kerrallaan enintään viideksi vuodeksi ja ottamissuunnitelmassa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan suunnitelmallisesti ottamisen edistymisen mukaan. Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Edellisen luvan ottamisalueet pitää olla maisemoituna ja liian syvälle menneet alueet pitää olla täytettynä luvan mukaiseen tasoon mennessä, jos näin ei ole tapahtunut tullaan alueen ottamistoiminta lopettamaan heti ja ottolupa evätään. - Ottotoiminnassa tulee huomioida, että ottamisalue on muuttunut vuonna 2012 I-luokan pohjavesialueeksi, joten alueen ympäristöarvot ovat entistä tärkeämmässä roolissa. - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. KH 80 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS:

13 Kunnanhallitus päättää myöntää maa-aineksen ottoluvan rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Karvian kunnalle toimitettava ottamisajan vakuus, euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Kunnanhallitus päätti myöntää maa-aineksen ottoluvan rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti. Luvanhaltijalla on ottamisalueella omavalvontavelvoite. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Karvian kunnalle toimitettava ottamisajan vakuus, euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

14 SIBELCO NORDIC OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk Hakija: Sibelco Nordic Oy Mikkelänkallio Espoo Maanomistaja: Leo ja Jorma Hautaniemen kuolinpesän osakkaat Velttikatu Kankaanpää Ottamisalue: Karvia, Kantti Linja 23:3 Ottamisalueen pinta-ala m 2 Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 130,00 m Toimenpide: Sibelco Nordic Oy hakee lupaa hiekan ja soran ottamiseen 3,4 hehtaarin alalta, joka on nuoripuustoista metsämaata sähkölinjan vieressä. Haetun ottamisalueen eteläreunaa on jossain määrin avattu koekaivauksin. Otettavan maa-aineksen kokonaismäärä m 3 ja se on tarkoitus jalostaa hakijan Hiekkamyllyn laitoksella, minkä jälkeen se käytettäisiin teollisuushiekkoina ym. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3. Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika viisi + viisi vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO ei puolla hakemusta VARSINAIS-SUOMEN ELY ei puolla hakemusta Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot, Sibelco Nordic Oy:n vastine lausuntoihin. ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kielteiset lausunnot olivat hyvin pitkälti samansisältöisiä. Kielteisiä lausuntoja perustellaan mm. seuraavilla asioilla: - Ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa suunniteltu ottamisalue sijoittuu maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaalle Kauniskankaan harjualueelle (ge1) sekä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta

15 tärkeälle ja siihen soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Arvokkaan geologisen muodostuman suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on huomioitava alueella olevat maa-aineslain tarkoittamat maisema- ja luonnonarvot sekä mahdollistaen maisemavaurioiden korjaustarve. Pohjavesialueen suunnittelumääräyksessä tulee huomioida pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. - Kanttinkankaan alue edustaa kaunista maisemakuvaa ja luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja sillä on runsaasti erityisiä luonnon esiintymiä. Hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen kohdistuisi Kauniskankaan arvokkaan harjualueen luonnontilaisena säilyneeseen osaan turmellen sen luonnonarvoja ja heikentäen alueen maisemallista arvoa. - Hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen aiheuttaisi maa-aineslain 3 :n tarkoittamia seurauksia alueen maisema- ja luonnonarvoille eikä ottamissuunnitelmassa ole riittävästi huomioitu geologisesti arvokkaan harjualueen rajoituksia. Hakemuksen tarkoittamaa maa-ainesten ottamista ei voida pitää aluekokonaisuuden kunnostamisena tai yhdenmukaistamisena, välittömästi toisiinsa liittyvien sorakuoppien yhdistämisenä eikä alueen maisemointiin tähtäävänä ottamistoimintana. Myös alueen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella ja vireillä olevan yhdyskuntien vedenhankintaan tähtäävän vedenottohankkeen vaikutusalueella on hakemuksessa jätetty huomioimatta. Hakija on antanut kunnalle vastineen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kielteisiin lausuntoihin, vastineessaan hakija toteaa muun muassa: - Molemmat lausunnot perustuvat kokonaan koko laajan harjualueen ympäristöarvoihin ja olosuhteisiin kuten lausuntojen pohjalla olevat tiedotkin, niitä ei ole kohdistettu mitenkään kyseessä olevaan osaan harjualueesta. Tällä perusteella paikallisen luvanmyöntäjän on omalla paikallistuntemuksellaan arvioitava laajan alueen yleisluontoisen kuvauksen ja todellisuuden välinen tilanne kyseessä olevan alueen osalta. - Kyseinen osa Kanttinkankaan alueesta ei todellakaan ole luonnon-mukainen harjualue näiden ottoalueiden, sähkölinjojen ja muiden ihmisten tekemien arpien takia. Tästä osoituksena ilmakuvaotos Kanttinkankaan alueesta, missä ilmakuva osoittaa, että hieman luonnonmukaisempi alue alkaa nyt esitetystä ottoalueesta etelään eli lähinnä alueella joka on pääosin Puolustusvoimien käytössä. - Molemmissa lausunnoissa on kerrottu alueen olevan pohjavesialueella, kuten lähes kaikki Suomen hiekka- ja sora-alueet. Asia on kaikille selvä ja juuri sen vuoksi maa-ainesten ottoluvissa on määräyksiä toiminnasta alueilla ja suojakerroksen korkeudesta pohjaveden pinnan yläpuolelle. Yleinen suojakerros 4 m pohjaveden pinnan yläpuolelle on todettu riittäväksi hyvin vettä johtavilla soraalueilla ja nyt kyseessä olevalla orsivesialueella, kuten ELY keskus lausunnossaan toteaa pohjaveden ja pintakerroksen välillä on laajoja tiiviitä silttikerroksia.

16 RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta keskustelee onko luvan myöntämiselle edellytyksiä. Kunnanrakennusmestari esitteli lautakunnalle tarkemmin hakijan maa-ainesten ottolupahakemuksen ja näytti valokuvia ja satelliittikuvia ottoalueesta ja sen ympäristöstä. Keskustelun jälkeen rakennuslautakunta totesi, ettei suunniteltu maaainesten ottotoiminta aiheuta maa-aineslain 3 tarkoittamia vahingollisia ympäristövaikutuksia, joten maa-ainestenottaminen on alueella mahdollista. Perusteluina päätökselle lautakunnan mielestä voidaan pitää muun muassa seuraavia asioita: Ottamistoiminnan ei nähdä vaarantavan alueen maisemakuvaa ja luontoarvoja, koska alue ei ole enää täysin luonnonmukaisessa tilassa, koska ottoalueella on jo ennestään suoritettu pienimuotoista maa-ainesten ottamistoimintaa (kotitarvekäyttö) ja ottoalueen läpi kulkee sähkölinja. Lisäksi ottoalueen lähiympäristössä on suoritettu tai suoritetaan laaja-alaista maa-ainesten ottamistoimintaa. Ottoalue sijoittuu arvokkaalle Kauniskankaan harjualueelle, jonka geologista muodostumaa voidaan pitää merkittävä laajempana kokonaisuutena. Kuitenkaan suunniteltu ottamistoiminta ei tule vaikuttamaan merkittävästi harjualueen geologiseen muodostumaan ja visuaaliseen näkymään, koska ottoalueen osuus on varsi pieni harjualueesta ja ottoalueen ympäristössä kasvaa nuorta puustoa. Pohjavesiä ottamistoiminta ei tule vaarantamaan kun pohjaveteen jätetään riittävä suojakerros vähintään (neljä metriä) ja säännölliselle pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailulla voidaan varmentua, etteivät pohjavesivarannot tule vaarantumaan. Lisäksi kun ottoalueella tullaan suorittamaan maisemointia sitä mukaan kun ottamistoiminta antaa myöden, saadaan ottoalueelle nopeasti pintakerros, joka estää paremmin pohjaveden mahdollisen saastumista ja samalla hyvällä maisemoinnilla alue saadaan mahdollisimman nopeasti takaisi0n luonnonmukaiseen tilaan. Rakennuslautakunta tulee esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat asiat: - Pohjavesialueella ei saa säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden ja toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään.

17 - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. - Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELYkeskukseen toimintaohjeita varten. - Pohjaveden pinnan taso alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein. Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Pohjaveden laatua ottamisalueella tai sen läheisyydessä pohjaveden virtaussuunnassa alapuolella on tarkkailtava kerran vuodessa tarkoitukseen soveltuvasta havaintopaikasta. Vedestä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, kovuus, KMnO4-luku, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, TOC ja koliformiset bakteerit sekä mineraaliöljyt. Tulokset raportoidaan vuosittain Karvian kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueelle. Lisäksi tulokset toimitetaan sähköisesti VYH-muodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Alueen maisemointi tehdään luvan voimassaolon aikana ja toteutetaan seuraavasti: Alue siistitään, muotoillaan ja tiivistyneet alueet möyhennetään ja pehmennetään. Luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1 : 3 tai loivemmiksi. Jyrkempi luiska ottamisalueiden välisen kannaksen poistamiseksi on mahdollinen, jos ottamisalue rajautuu voimassa olevaan maa-aineslupa-alueeseen. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Epäsopiva käyttö estetään. - Ottamislupa myönnetään kerrallaan enintään viideksi vuodeksi ja ottamissuunnitelmassa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan suunnitelmallisesti ottamisen edistymisen mukaan. - Ottotoiminnassa tulee huomioida, että ottamisalue on I-luokan pohjavesialuetta, joten alueen ympäristöarvot ovat tärkeässä roolissa. - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista

18 - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään KH 81 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää myöntää maa-aineksen ottoluvan rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Karvian kunnalle toimitettava ottamisajan vakuus, euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Kunnanhallitus päätti myöntää maa-aineksen ottoluvan rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti. Luvanhaltijalla on ottamisalueella omavalvontavelvoite. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on Karvian kunnalle toimitettava ottamisajan vakuus, euroa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

19 KUNNAN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KUTSUNTALAUTAKUNTAAN SEKÄ MUUT JÄRJESTELYT KH 82 Kuntaa pyydetään nimeämään Asevelvollisuuslain 22 :ssä mainitut jäsenet ja heille riittävä määrä varamiehiä kutsuntalautakuntaan. Lautakunnan jäseniä nimetessä tulee ottaa huomioon heidän mahdollinen esteellisyys, niin ettei kutsunnanalaisissa ole heidän lähisukulaisiaan. Kunnan edustajaa valittaessa tulee huomioida, että hänellä olisi kokemusta nuorten parissa työskentelystä. Kunnan edustajista ja heidän varamiehistään pyydetään ilmoittamaan nimi, osoite ja puhelinnumerot erillisellä lomakkeella mennessä. Lisäksi Satakunnan aluetoimisto esittää, että kunta järjestää kahvitilaisuuden kutsuvieraille kutsuntojen avaustilaisuuden jälkeen sekä lounaan kutsunnanalaisille. Kutsuvieraita on henkeä. Kutsuntoihin osallistuvan henkilöstön tarkempi vahvuus ilmoitetaan kuntaan myöhemmin. Kutsunnat järjestetään vuorovuosin yhteisesti Honkajoen kanssa joko Karviassa tai Honkajoella ko. kuntien asevelvollisille. Järjestysvuorossa oleva kunta on myös huolehtinut yksin kutsuntojen tarjoiluista. Tänä vuonna järjestysvuorossa on Karvia ja kutsunnat toimitetaan Karvian kunnanvirastossa torstaina alkaen klo Liitteet: Satakunnan aluetoimiston pyyntö KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajan ja hänelle vähintään yhden varahenkilön vuoden 2013 asevelvollisten kutsuntojen kutsuntalautakuntaan. Lisäksi Karvian kunnanhallitus päättää järjestää kahvitilaisuuden kutsuntatilaisuuden kutsuvieraille sekä lounaan kutsunnanalaisille. Kutsuntahenkilökunnalla on myös mahdollisuus osallistua kahvi- ja lounastarjoiluun kustannuksitta. Kunnanhallitus valitsi Antti Otavan esittämänä varsinaiseksi kunnan edustajaksi Sirpa Ala-Rämin ja hänen varahenkilökseen Ilmo Törmän vuoden 2013 asevelvollisten kutsuntojen kutsuntalautakuntaan. Kunnanhallitus päätti lisäksi järjestää kahvitilaisuuden kutsuntatilaisuuden kutsuvieraille sekä lounaan kutsunnanalaisille. Kutsuntahenkilökunnalla on myös mahdollisuus osallistua kahvi- ja lounastarjoiluun kustannuksitta.

20 VANHUSNEUVOSTON PERUSTAMINEN KH 83 Kunnallisella vanhusneuvostolla tarkoitetaan ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyöelintä. Manner-Suomessa vanhusneuvosto toimii 276 kunnassa vuonna Manner-Suomen 65 vuotta täyttäneestä väestöstä 93 % asuu kunnissa, joissa on vanhusneuvosto. Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin Ikääntyneen väestön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi vanhusneuvostot voivat tehdä esityksiä, aloitteita sekä antaa lausuntoja asioissa, joilla on merkitystä ikäihmisten elämän ja selviytymisen kannalta. Vanhusneuvostot osallistuvat esimerkiksi ikääntymispoliittisen strategian laatimiseen ja seuraavat strategian toteutumista kunnassa sekä ovat mukana kehittämishankkeissa. Vanhusneuvostot ovat tehneet aloitteita ja antaneet lausuntoja muun muassa sosiaalija terveyspalveluihin, asumiseen ja elinympäristöön sekä liikuntaan ja virkistystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Vanhusneuvostot ovat osallistuneet paikkakunnalla kaikille avoimien vanhusfoorumien, luentotilaisuuksien ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Vanhusneuvoston jäsenet ovat osallistuneet ikäihmisten palveluoppaiden ja tapahtumakalenterien tekoon. Vanhusneuvostot ovat tiedottaneet omasta toiminnastaan sekä käynnistäneet keskustelua ikäihmisiä kiinnostavista asioita tiedotusvälineissä. Vanhusneuvoston asettaminen on kunnille vapaaehtoista. Kun vanhusneuvoston asemasta ei säädetä lainsäädännössä, organisointi on kunnan vapaasti harkittavissa. Yleensä kunnissa vanhusneuvostolle on hyväksytty toimintasääntö, jossa määritellään vanhusneuvoston tehtävät ja kokoonpano. Vanhusneuvosto laatii myös toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle sekä antaa toimintakertomuksen edellisen vuoden toiminnasta. Yleensä kunnanhallitus asettaa ja valitsee vanhusneuvostot. Vanhusneuvostoon kuuluu eläkeläis- ja muiden järjestöjen edustajia sekä kunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä eri toimialoilta. Puheenjohtajana vanhusneuvostossa on useimmiten eläkeläisjärjestön edustaja ja sihteerinä kunnan työntekijä. Kun kysymys on kunnan toiminnasta, kunta vastaa myös toiminnan rahoituksesta. Toimintaan varattu määräraha kattaa yleensä toiminnasta aiheutuvat kulut ja ainakin jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut. Karvian kunnanhallitus on Eläkeliiton Karvian yhdistyksen aloitteesta perustanut vanhusneuvoston kokouksessaan Neuvosto on perustettu pysyväisluonteiseksi sosiaalilautakunnan alaiseksi toimielimeksi, johon kunnan lautakunnat ovat valinneet edustajansa aina valtuustokaudeksi ja kunnanhallitus oman edustajansa toimikaudekseen sekä vanhusjärjestöjen edustajat. Luottamusmiesten ja vanhusjärjestöjen edustajien lisäksi neuvossa ovat olleet mukana kunnan viranhaltijat vanhus- ja vammaistyönjohtaja Mia Kannisto sekä sairaanhoitaja Kaija-Riitta Käkelä Neuvoston tarkoituksena on ollut toimia kunnan ja sen alueella toimivien vanhusten, vanhusjärjestöjen ja vanhustyötä tekevien yhteistyöelimenä. Vanhusneuvosto on

21 vuosina järjestänyt monenlaisia teema- ja virkistyspäiviä sekä tehnyt aloitteita kunnanhallitukselle. Vanhusneuvoston toistaiseksi viimeinen kokous on pidetty Tämän jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen on siirtynyt Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle. Kunnalla ei enää ole omaa sosiaalilautakuntaa, eikä terveys- ja sosiaalipuolen viranhaltijoita, minkä johdosta vanhusneuvoston toimintaa ei ole jatkettu. Vanhusneuvoston perustamiseksi on tehty valtuustoaloite ja eri tahoja on pyydetty nimeämään edustajansa vanhusneuvostoon. Vanhusneuvostoon on Iltaruskon palvelukeskuksesta nimetty edustajaksi Kaisa Rajala ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Kaija Käkelä sekä kotihoidosta Miia Kivimäki ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Anna-Maija Yli-Kivistö. Omaisten ja ystävien tukiyhdistys nimeää oman edustajansa, samoin Eläkeliiton Karvian osasto ry. Sotaveteraanien edustajaksi on nimetty Leo Sammi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Paavo Heinola. Liitteet: Vanhusneuvon toimintasääntö KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus toteaa, että vanhusneuvostoon on Iltaruskon palvelukeskuksesta nimetty edustajaksi Kaisa Rajala, jonka henkilökohtainen varajäsen on Kaija Käkelä, kotihoidosta Miia Kivimäki, jonka henkilökohtainen varajäsen on Anna-Maija Yli- Kivistö ja Karvian Sotaveteraanien edustajaksi on nimetty Leo Sammi, jonka henkilökohtainen varajäsen on Paavo Heinola. Kunnanhallitus pyytää Omaisten ja ystävien tukiyhdistystä ja Eläkeliiton Karvian osastoa nimeämään omat edustajansa vanhusneuvostoon. Karvian kunnanhallitus nimeää oman edustajansa vanhusneuvostoon. Kunnanhallitus totesi Iltaruskon palvelukeskuksen, kotihoidon sekä Karvian Sotaveteraanien nimeämät edustajat vanhusneuvostoon. Kunnanhallitus nimesi vanhusneuvostoon myös kunnan edustajat ja antoi kunnanjohtajalle läsnäolo-oikeuden vanhusneuvoston kokouksiin. Kunnanhallituksen edustajiksi valittiin Heikki Huhtaluoman esityksestä Tiina Järvinen ja varalle Antti Otavan esityksestä Esa Pukkila. Vanhusneuvoston toimintasäännön kohtaa 5 tarkennetaan siten, että kokouksissa esittelijänä toimii kunnanhallituksen edustaja. Vanhusneuvosto varsinainen jäsen henk.koht. varajäsen

22 Iltaruskon palvelukeskus; Kaisa Rajala, Kaija Käkelä Kotihoito: Miia Kivimäki Anna-Maija Yli-Kivistö Karvian Sotaveteraanit: Leo Sammi Paavo Heinola Omaisten ja ystävien tuki Nimi avoin Nimi avoin Eläkeliitto Karvian osasto Nimi avoin Nimi avoin Karvian kunta Tiina Järvinen, esittelijä Esa Pukkila Kunnanjohtaja läsnäolo-oikeusksin. Omaisten ja ystävien tukiyhdistystä ja Eläkeliiton Karvian osastoa pyydetään nimeämään omat varsinaiset ja henkilökohtaiset varajäsenensä vanhusneuvostoon ja ilmoittamaan valintansa kunnanhallitukselle.

23 KARVIAN KUNNAN PANKKITILIEN KÄYTTÖVALTUUKSIEN MYÖNTÄMINEN KH 84 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Aikaisemman käytännön mukaan myönnetään kunnan pankkitilien käyttövaltuudet kunnanhallituksen puheenjohtajalle, Jukka Ohrankämmenelle. Samalla peruutetaan kunnan pankkitilien käyttövaltuudet kunnanhallituksen edellisen kauden puheenjohtajalta, Sami Laitilalta. Kunnanhallitus myönsi kunnan pankkitilien käyttövaltuudet kunnanhallituksen puheenjohtajalle, Jukka Ohrankämmenelle. Samalla päätettiin peruuttaa kunnan pankkitilien käyttövaltuudet kunnanhallituksen edellisen kauden puheenjohtajalta, Sami Laitilalta.

24 4H-YHDISTYKSEN STIPENDIANOMUS KH 85 Karvian 4H-yhdistys on jättänyt kunnanhallitukselle anomuksen kahdesta 50 euron stipendistä annettavaksi oman toimialueenne kunnostautuneille 4H-nuorille. Stipendinsaajien valintaperusteina on mm. oma aktiivisuus, yritteliäisyys, vastuun ottaminen ja/tai jokin erityinen kunnostautuminen jollakin 4H:n erityisalueella. Liitteet: Stipendianomus KUNNAJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Karvian kunnanhallitus päättää myöntää 4H-yhdistykselle kaksi 50 euron stipendiä anomuksen mukaisesti, menokohta Muu hallinto, 4740 Avustukset yhteisöille. Päivi Suominen poistui esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ollen poissa klo välisen ajan. Karvian kunnanhallitus päätti, että se käsittelee stipendi- ja avustusasiat aikaisempien vuosien tapaan kokouksissa, asia kerrallaan. Kunnanhallitus myönsi anomuksen mukaisesti kaksi 50 euron stipendiä annettavaksi oman toimialueemme kunnostautuneille 4H nuorille. Menokohta (menokohta poistettu) yhteisöille.

25 TARKASTUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJA KH 86 Tarkastuslautakunta on pitänyt kokouksen 1/2013, jonka asiana on ollut tilintarkastustarjousten pyytäminen vuosille Liitteet: Tarkastuslautakunnan pöytäkirja 1/2013 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee tarkastuslautakunnan pöytäkirjan tiedoksi. Todettiin, että esittelyosassa virheellisesti merkitty ajanjakso kuuluu olla eli tilintarkastustarjousten pyytäminen koskee koko valtuustokautta Kunnanhallitus merkitsi tarkastuslautakunnan pöytäkirjan tiedoksi.

26 KUNNAN EDUSTAJAN VALITSEMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ KARVIAN VUOKRATALOJEN HALLITUKSEEN VUOSILLE KH 87 Kunnanhallitus on kokouksessaan valinnut kunnan edustajat tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen ja muiden yhteisöjen hallintoelimiin. Edellä mainitun päätöksen lisäksi kunnan tulee nimetä edustajansa myös Kiinteistöosakeyhtiö Karvian Vuokratalojen hallitukseen. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajan Kiinteistöosakeyhtiö Karvian Vuokratalojen hallitukseen. Kunnanhallitus nimesi Marko Mustajärven esittämänä Jukka Ohrankämmenen kunnan edustajaksi Kiinteistöosakeyhtiö Karvian Vuokratalojen hallitukseen. Kunnan edustajalla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

27 KARVIAN YRITTÄJÄT RY:N JA KARVIA-PÄIVÄT TOIMIKUNNAN ANOMUS KUNNAN KIINTEISTÖJEN MAKSUTTOMASTA KÄYTÖSTÄ KARVIA-PÄIVIEN 2013 AIKANA KH 88 Karvian Yrittäjät ry ja Karvia-Päivät toimikunta ovat toimittaneet kunnanhallitukselle pyynnön, jossa he anovat, että Karvian kunta antaisi kunnan kiinteistöjä Karvia- Päivien käyttöön ( ) edellisten vuosien tapaan maksutta. Pyydämme ystävällisesti, että Karvian kunta antaisi kunnan kiinteistöjä Karvia- Päivien käyttöön edellisten vuosien tapaan maksutta. Ohjelma tulee noudattamaan kutakuinkin samaa kaavaa, jotain muutoksia tietenkin tehdään, mutta varmaa on se, että tilojen tarvittavuus pysyy samana kuin ennen. Eli tarvittavia tiloja on ainakin kunnantalon kahvio, aulatilat ja vessat (toritapahtuma) alakoulu kaikkine vessoineen ja piha-alueet (toritapahtuma) yläkoulun vessat ja piha-alue (perjantai, lauantai ja sunnuntai) Kirin kentän huoltorakennuksen vessat (perjantai ja lauantai) Sampolan kenttä Yllä olevia tiloja pyydetään käyttöön maksutta. Karvia-Päivät tulevat tänä vuonna keskittymään Karviatalon ympäristöön, Kirin sijasta. Tämän vuoksi Karvia-Päivien käyttöön halutaan Karviatalo, Urheilutalo sekä piha-alueet, (ei 4H:n tiloja) eri tapahtumiin Karvia-Päivä viikonlopun ajaksi voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Yrittäjät toivovat, että talon varaukset tuolle ajalle tehtäisiin Karvia-Päivien järjestäjien kautta, jolloin ohjelmiston laatiminen helpottuu ja päällekkäisyydet vältetään. Liitteet: Karvian Yrittäjät ry:n / Karvia-Päivät toimikunnan pyyntö, Karvian kunnan kautta ei ole tehty varauksia Karviatalo / Urheilutalon tiloihin vuoden 2013 Karvia-Päivien ajalle. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus keskustelee asiasta kunnan omat tarpeet huomioiden. Kunnanhallitus varaa mahdollisen ystävyyskuntavierailun tarkoituksiin kunnantalon takana olevasta paikoitusalueesta osan aikaisempien vuosien tapaan. Puheenjohtaja toi uutta tietoa tilatarveasiassa. Karvian Yrittäjien taholta oli ilmoitettu, että Karvia-päivät sijoittuvat kuten aikaisempinakin vuosina myös Kirin alueelle. Kunnanjohtaja käy yrittäjien kanssa tilatarveasiasta tarkentavat keskustelut. Maksutta käyttöön pyydetyt tilat ja alueet:

28 Kunnantalon kahvio, aulatilat ja vessat (toritapahtuma) alakoulu kaikkine vessoineen ja piha-alueet (toritapahtuma) yläkoulun vessat ja piha-alue (perjantai, lauantai ja sunnuntai) Kirin kentän huoltorakennuksen vessat (perjantai ja lauantai) Sampolan kenttä Yllä olevat tilat ja alueet luovutetaan aikaisempien vuosien tapaan maksutta Karvian Yrittäjät ry:n ja Karvia-päivät toimikunnan käyttöön Karvia-päivien tapahtumia varten. Mikäli Karviataloa / Urheilutaloa paikoitusalueineen (lukuun ottamatta 4H:n tiloja) tarvitaan Karvia-päivien tarkoituksiin Karvia-päivät viikonlopun aikana, ne annetaan käyttöön voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Kunnanhallitus varaa ystävyyskuntavierailun tarkoituksiin kunnantalon takana olevasta paikoitusalueesta osan aikaisempien vuosien tapaan.

29 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA- ASIASSA KH Satakunnan maakuntakaavaehdotus ja siihen kuuluva valmisteluaineisto on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja asetuksen 12 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisen ajan. Valmisteluaineisto koostuu laajasta asiakirjakokonaisuudesta karttoineen, jotka ovat liitteenä. Karviaa koskevia merkittävimpiä asioita maakuntakaavaehdotuksessa ovat melualue1 ja melualue2 rajaukset. Uusia soranoton alueita ei ole osoitettu Karvian aluetta koskevaan maakuntakaavaan. Satakuntaliitto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n mukaisesti lausuntoa Satakunnan maakuntakaavaehdotuksesta. Santakuntaliiton maakuntahallitukselle osoitettu lausunto tulee toimittaa Satakuntaliiton virastoon klo mennessä osoitteella: SATAKUNTALIITTO Maakuntahallitus Pl Pori Va kunnanjohtaja laatii kunnanhallituksen evästyksen pohjalta annettavan lausunnon. Liitteet: Lausuntopyyntö, Kuulutus nähtävillä pidosta Satakunnan maakuntakaava, Selostus, osa A Satakunnan maakuntakaava, Selostus, osa B1 Satakunnan maakuntakaava, Selostus, osa B2 Satakunnan maakuntakaava, Avoin, osallistuva ja vuorovaikutteinen suunnittelu Satakunnan maakuntakaava, Vaikutusten arviointi ja vertailu seutukaavaan Satakunnan maakuntakaava ja Natura 2000 verkoston alueet Satakunnassa, Aluekohtainen tarkastelu Satakunnan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset VA KJ:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus keskustelee lausunnon antamisesta, minkä jälkeen va kunnanjohtaja laatii hallituksen evästyksen pohjalta lausunnon.

30 Kunnanhallitus keskusteli asiasta ja päätti, että va. kunnanjohtaja laatii päätösehdotuksen mukaisesti lausunnon, jossa huomioidaan seuraavat asiat: 1) molemmat meluviivat (me1 ja me2) poistetaan 2) maa-ainestenotolle osoitetaan alueita maakuntakaavaan 3) punaisella katkoviivalla merkitty tielinjausmerkintä (st) Karvia- Kankaanpään risteyksessä Niinisalossa poistetaan 4) vihreä viiva (mv3) siirretään Kantin ja Karvian keskustan taajamien länsipuolelle myötäilemään Kyrönkankaan museotien linjaa KH 89 Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt maakuntakaavan vahvistamista koskevat valitukset ja ratkaissut asian seuraavasti: Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta ei muuteta. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee Koreimman hallinto-oikeuden ratkaisun tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun tiedoksi.

31 PERUSTURVALAUTAKUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Kankaanpää kaupungin perusturvalautakunta on käsitellyt kokouksessaan vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman ja päättänyt lähettää sen yhteistoiminta-alueen kuntien kunnanhallitusten hyväksyttäväksi. Kankaanpään kaupungin mukaan toimielinten tekemä talousarvion käyttösuunnitelma tulee toimittaa kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi helmikuun 2013 loppuun mennessä. Käyttösuunnitelmat on laadittava toiminnan osalta siten, että käytettävissä oleva määräraha riittää. Käyttösuunnitelma ja sitovuus Lautakuntien tulee talousarvion käyttösuunnitelmassa ottaa huomioon talousarvion yleisperustelut ja tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion määrärahat (nettositovuus) ja toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Käyttösuunnitelmaa tulee tarkistaa heti, mikäli tarkastamistarvetta ilmaantuu. Kaupungin kokonaistaloudellisen tilanteen vuoksi toiminta on ehdottomasti sopeutettava annetun määrärahan mukaiseksi. Kaikista talousarvion muutoksista päättää valtuusto. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Talousarviossa on myönnetty määrärahat perusturvalautakunnan alaisille tulosalueille, joita ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalvelut PoSalta sekä erikoissairaanhoito. Perusturvalautakunta on määritellyt vuoden 2013 talousarvioon palvelusisällön tuotekuvaukset informatiivisesti, palveluntuottaja PoSa määrittää tarkemmin toiminnassaan palvelutuotteiden tavoitteet ja toimintatavat. Tuotekuvaukset tullaan uudistamaan vuoden 2013 aikana Pomarkun kunnan liityttyä vuoden 2013 alusta yhteistoiminta-alueeseen. Toiminta-alueen väestön ikääntymisen ja muiden väestöllisten ja sosiaalisten tekijöiden vuoksi palvelujen tarvitsijoiden määrä kasvaa tulevina vuosina. Lisäksi kuntalaiset edellyttävät riittäviä ja laadukkaita palveluja. Toiminnan kehittäminen tulee olemaan haasteellista sillä yhteistoiminta-alueen kuntien kokonaistaloudellisen tilanteen heikkeneminen edellyttää tulevaisuudessa toimintojen sopeuttamista. PoSan toimijoiden tulee suunnitella v PoSan toimintojen sopeuttaminen kuntien varaamiin määrärahoihin niin, että lakisääteiset palvelut kuntalaisille turvataan. Perusturvalautakunnan tuotekohtaiset ostopalvelut (suoritteet) PoSalta määritellään tarkemmin vuoden 2013 Palvelusopimuksessa Vt. tilaajajohtajan esityksen mukaisesti perusturvalautakunta päätti lähettää vuoden 2013 käyttösuunnitelman kaupunginhallituksen ja yhteistoiminta-alueen kuntien kunnanhallitusten hyväksyttäväksi. Liitteet: Perusturvalautakunnan käyttösuunnitelma 2013 ja toiminnan painopistealueet