Maatalousyhtymän Ekholm Pirjo, Manninen Päivi ja Rajakallio Hannu maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen ja toiminnan aloittamislupa

Transkriptio

1 Ympäristö- ja terveyslautakunta Maatalousyhtymän Ekholm Pirjo, Manninen Päivi ja Rajakallio Hannu maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen ja toiminnan aloittamislupa Ympäristö- ja terveyslautakunta Valmistelija: ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski Asia Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Hakija Maatalousyhtymä Ekholm Pirjo, Manninen Päivi ja Rajakallio Hannu Kuusijoentie Jämijärvi Ottamisalue Jämijärven kunnan Ratiperän Osayleiskaava alue, tilalla Hyytiäinen II RN:o Alue sijaitsee Lauttakankaantien varrella, osoitteessa Lauttakankaantie 791. Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 :n 1 momentti Lupaviranomainen Maa-aineslain 7 :n 1 momentti Hakemuksen vireille tulo Hakemus on tullut vireille Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnalle Hakija on toimittanut PoSan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyynnön aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Kaavoitus ja lupatilanne Alue sijaitsee hyväksytyn Ratiperän tuulivoimaosayleiskaavan alueella, Lauttakankaan tien varrella. Osayleiskaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Merkintä ei rajoita maa-ainestenottoa. Satakunnan maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevaa varausta. Suunnittelualueen läheisyydessä, kaakkois-eteläpuolella sekä länsipuolella sijaitsee maa-ainesten ottoalueiksi merkityt kallionottoalueet (EO2). Suunnittelualue sijaitsee Lauttalamminkulman vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ( B). Alueen läheisyydessä ei sijaitse asuinkiinteistöjä, lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1 km etäisyydellä, ottoalueen luoteispuolella. Jämijärven kunnan kunnanhallitus on myöntänyt alueelle edellisen maa-ainestenottoluvan , luvan voimassaolo on päättynyt vuonna 2016.

2 Nykytilanne alueella Alueelta on edellisen luvan aikana poistettu pintamaat noin 0,7 ha alalta. Tilaa ympäröivät naapuritilat ovat metsätalousmaata, lisäksi joillakin tiloilla vähäistä kotitarveottoa. Alueen pohjoispuoleinen naapuritila sijaitsee Ikaalisten puolella, muilta osin naapuritilat ovat Jämijärven kunnan alueella. Alue sijaitsee Lauttalamminkulman vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueen muodostumisalueella. Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvara vastuualueen POSKI projektin yhteydessä on pohjavesialueen rajausta muutettu ja pohjavesialueen luokka on laskettu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Aikaisemmin alue oli ottamon perusteella luokiteltu tärkeäksi pohjavesialueeksi. Ottamo ei ole enää käytössä ja tästä syystä pohjavesialueen luokka laskettiin. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Soranoton suunnitelma kohdistuu Hyytiäinen II ( RN:o 1:41) tilan koillisosaan. Aiempi maa-aineslupa on ollut voimassa välillä 11/ /2016. Se on ollut pinta-alaltaan 0,82 ha, ja nyt uuden haettavan lupahakemuksen mukainen pinta-ala on 1,70 ha. Ottamissyvyys säilyy edelleen tasossa +134 m, jolloin pohjavesipinnan päälle jää 4 m:n suojakerros. Ottamisalueen pohja sijaitsee syvimmillään nyt tasolla +136,9 m. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi kokonaismäärälle m 3 ja arvioitu vuotuinen otto tulee olemaan m 3. Maa-ainesten ottamissyvyydeksi esitetään 5,5 m. Ottamista on tarkoitus tehdä yhdessä vaiheessa. Ottamisajan pituus on arvion mukaisesti riittävä ottamisalueella olevan soran hyödyntämiseksi. Hakija hakee alueelle maa-ainesten ottamislupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että maa-aineksia tarvitaan nopealla aikataululla Ratinperän tuulivoimapuiston rakentamiseen. Hakija esittää vakuuden suuruudeksi Ottamisalueelle johtaa kaksi soratietä, jotka kääntyvät läheiseltä Lauttakankaantieltä. Soran varastokasoja sijoittuu kolmeen eri paikkaan. Hiekka ja sora ovat karkeata ja suurehkoja kiviä esiintyy myös. Ottaminen on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Alueelta saatavia lajikkeita ovat mm. salaojasora, täytesora ja seulapääkivet. Ottamisalueella on hyvin pienet korkeusvaihtelut eli Kiimakankaan alue on ottamisalueen kohdalla melko tasainen. Maanpinnan korkeustaso on luontaisesti laajalla alueella ympäristössä +139,0 +140,0 m välillä. Korkeus on suurimmillaan +141,6 m ottamisalueen pinnasta avaamattomalla kohdalla ja matalimmillaan lounaisnurkassa +139,0 m kohdassa, jossa soratie tulee ottamisalueelle. Ottamisalueelle ei sijoitu merkittäviä irtolohkareita eikä kalliomaat ole luontaisen maan pinnassa. Kookkaiden kivien määrä lisääntyy ottamisalueen itäosassa. On mahdollista, että itäreunassa voi olla kalliomaat. Ottamisalueella mahdollisesti ilmenevä kallio jätetään alueelle maisemoinnin yhteydessä pintakallioksi. Sora ja soramoreeni kattavat

3 nykytilanteessa ottamisalueesta 95 % ja eteläinen osa maaperäkartan mukaan hiesua (5 %). Valtaosa suunnitelma-alueesta ja sitä pienemmästä ottamisalueesta on harjumaisen luonteen vuoksi kuivan kankaan mäntymetsää, joka on metsätalousmaana. Kenttäkerroksen varvikossa lajit ovat kanerva, mustikka, puolukka sekä paikoin variksenmarja ja suopursu. Nisäkkäistä ei tehty alueella laisinkaan suoria havaintoja mutta kettu, orava, rusakko ja metsäjänis lienevät silti yleisiä alueella. Todennäköisesti alueella liikkuviin nisäkkäisiin kuuluvat ainakin hirvi, metsäpeura ja kauris. Linnustosta havaittiin pääasiassa metsiemme tavallisia lajeja (tiaisia, varislintuja, rastaita ja kyyhkyjä). Niiden lisäksi kuultiin käpytikan ja korpin ääni ottamisalueen itäpuolella. Kahden maastokäynnin aikana syys- ja lokakuussa 2016 alueella ei havaittu muita huomionarvoisia lajeja. Maisema Ottamisalue ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Maisemakuva muodostuu ottamisalueen soranoton toiminnalle tyypillisesti muokatusta lähimaisemasta, jonka alueella on avointa, harvapuustoista ja kangasmaasto on varvikoista. Ottamisalueelle ei sijoitu erityisiä maisemapiirteitä eikä se nykytilassa edusta kaunista maisemakuvaa tai luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Suunnitelman mukaan alueen länsipuolella kulkevaan Lauttakankaantiehen jätetään 10 metrin etäisyys tien keskilinjasta. Itäreunan naapuritiloihin jätetään 10 m suojavyöhyke. Ottamisalueen lähimmästä reunasta on pohjoisrajalle matkaa 30 m, muiden tilojen rajoihin etäisyyttä on yli 110 m. Pohjavesi Ottamisalue on Lauttamminkulman B pohjavesialueella ja sen muodostumisalueella. Pohjaveden käyttöä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole, eikä hanke siten vaikuta II Lk pohjavesivarantojen käyttöön. Alueen pohjavedestä tehtyjen havaintojen mukaan pohjavettä voi korkeimmillaan esiintyä tasolla +130,0. Havainnot pohjaveden korkeudesta ovat kuitenkin verraten etäältä. Pohjoisessa pohjaveden pinnan havainnot ovat noin +120,3 tai Ahvenlampi tasoa (118,3). Etelässä lähin mittaus pohjavedestä on noin tasolla Maaperän ja pohjaveden suojelu Öljyjen, polttoaineiden ja voiteluaineiden hallintaan on kiinnitetty erityistä varovaisuutta, jotta niitä ei pääse kulkeutumaan maaperään. Toiminnanharjoittaja ei varastoi öljytuotteita tai voiteluaineita soranottoalueella, vaan kulkuneuvot ja muut laitteet tankataan ja huolletaan varikolla/korjaamolla. Roskat kuljetetaan alueelta pois ja alue pidetään muutenkin siistinä. Tarkkailu Valvovalla viranomaisella on alueelle esteetön pääsy. Ympäristöhaittoja tarkkaillaan viranomaisen asettamien vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa alueella voidaan ryhtyä nopeasti toimiin, jotta alueella mahdollisesti tapahtuneet ympäristöhaitat voidaan tutkia, pienentää ja poistaa.

4 Ottamisalueen reunoille kahteen paikkaan on merkitty korkeustiedot lokakuussa 2016, jotta soran ottamisen syvyyden mittaaminen on alueella mahdollista. Valvontaa tekevä viranomainen voi esteettä seurata soran ottamisen etenemistä. Toiminnanharjoittaja tarkkailee itse mm. soraesiintymässä ja ottoalueella tapahtuvia muutoksia. Vettä läpäisemättömiä maakerroksia ei poisteta tai katkaista. Asiaan kiinnitetään erityistä huomiota tavanomaisen harjuluonnon suojelun toteuttamista arvostaen. Ottaminen keskeytetään tarvittaessa, jotta alueelle voidaan kutsua PoSan valvova viranomainen tilannetta arvioimaan. Maisemointi ja jälkihoito Ottamisalueen reunat luiskataan 1:3 kaltevuuteen. Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita on välivarastoitu ottamisalueen reunoille ja niitä käytetään ensitilassa luiskien viimeistelyyn. Maisemointitoimenpiteitä tehdään niille alueille, joille se on kulloinkin mahdollista tehdä. Maisemointikustannukset tasaantuvat myös monille vuosille, kun maisemointi aloitetaan mahdollisuuksien mukaan vuoden 2019 alussa Lauttakankaantien läntiseltä sivustalta. Työn tekniset edellytykset ja yleisjärjestelyt huomioiden maisemointia voidaan tehdä myös Ratiperän tuulivoimayleiskaavan eteläisten reuna-alueiden osalta, mikäli tuulivoimapuiston rakentamisen aikataulu pitää paikkansa. Yksi liittymistä em. mainittua hanketta varten on osoitettu aivan ottamisalueen eteläisen rajan eteläpuolelle. Lopputilanteessa ottoalueen pohja, varastokasojen pohja ja ajourat pehmennetään pintamaiden ja humuskerroksen levittämistä ennen. Luiskaamisen yhteydessä huolehditaan siitä, että luiskien pintaan ei jää isoja kiviä vaan noin 20 cm hiekkaa. Mahdollisia kallion paljastumisia ei peitetä, jotta niille voi kertyä luontaisenkaltaista sammal- ja jäkäläkasvustoa. Alue metsittyy luontaisesti. Tarvittaessa alueen keskelle istutetaan taimikkoa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat kannot ja hakkuujätteet se pintamaat. Lisäksi alueella muodostuu seulontakiviä ja lohkareita. Kannot ja hakkuujäte käytetään osittain itse, pääosin Vapo hakee ne alueelta. Pintamaat sijoitetaan rintauksen eteen useaan kapeaan alueeseen, maanpinnan tasolle. Pintamaat käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Seulontakivet ja lohkareet seulotaan ja käytetään erilaisiin hankkeisiin. Alueen ottotoiminnalle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, joka on hakemuksen liitteenä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän sekä Jämijärven kunnan ilmoitustaululla välisenä aikana. Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Selvitykset naapureiden kuulemisesta on liitetty hakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

5 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksiköltä, Jämijärven kunnan kaavoitusviranomaiselta sekä Ikaalisten kaupungilta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut asiasta päivätyn lausunnon, jossa todetaan, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta ei ennalta arvioiden aiheuta maa-aineslain tai vesilain tarkoittamaa haittaa edellyttäen, että erityisesti pohjaveden suojelun näkökohdat huomioidaan lupaharkinnassa. Maa-aineslupaharkinnassa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavaa: - Toiminnan vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin on seurattava säännöllisesti. Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella tai sen välittömään läheisyyteen sijoitettavasta havaintoputkesta kolmen kuukauden välein. Tarkkailun avulla varmistutaan, että ylimmän havaitun pohjavedenpinnan tason päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros. - Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO 4 -luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaöljyt sekä koliformiset- ja E-coli- bakteerit. - Tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Tankkauksia ja polttoaineiden varastointia pohjavesialueella tulee välttää. Mikäli ottamisalueella säilytetään öljytuotteita, säiliöt on sijoitettava luonnontilaiselle alueelle kaivualueen ulkopuolelle ja varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Koneiden ja laitteiden säilytys- ja tankkauspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Suojarakenteiden tulee olla Jämijärven kunnan lupa- ja valvontaviranomaisen hyväksymiä. - Ratinperän tuulivoimaosayleiskaavassa alueen eteläpuolelle on merkitty ohjeellinen uusi tielinjaus, minkä vuoksi asiasta tulee pyytää lausunto ELY-keskuksen liikennevastuualueelta. - Ottoalueen luiskiin ja pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. - Soranoton pohjavesivaikutuksista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että pintamaan poisto laajalla alueella useiden vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa alueen pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että alueen maisemointi ja pohjavettä suojaavan aluskasvillisuuden ja maannoskerroksen muodostumisen nopeuttamiseen tähtäävä jälkihoito suoritetaan mahdollisimman nopeasti. - Alueen maisemointi tulee tehdä luvan voimassaolon aikana. Alue siistitään, muotoillaan ja tiivistyneet alueet möyhennetään ja pehmennetään. Luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekka-kerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta

6 kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Alueen epäsopiva käyttö tulee estää puomein tai muilla vastaavilla esteillä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualueen kannanoton mukaan tuulivoimala-alueille johtavia liittymiä rakennettaessa on liittymiä jouduttu leventämään jopa 45 metriin saakka, jotta kuljetukset on saatu kääntymään teille. Tämä tulisi huomioida, jos se vaikuttaa soranottoalueeseen. Jämijärven kunnan kaavoitusviranomaisen lausunnossa todetaan, että kaavassa aluetta koskee kaavamerkintä M-1 (maa- ja metsätalousalue). Kaavamääräyksissä on mainittu, että merkintä ei rajoita maa-aineksen ottoa. Maa-aineksen ottoalue sijaitsee kaava-alueen pohjoisosassa Lauttakankaantien varressa. Ottoalue sijoittuu yli 300 metrin etäisyydellä lähimmästä kaavassa osoitetusta tuulivoimaloiden sijoitusalueesta. Esitetystä maa-aineksen otosta ei ole haittaa Ratinperän tuulivoimayleiskaavan toteuttamiselle. Ikaalisten kaupunki ei antanut asian johdosta lausuntoa. Hakijan vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antoon. Hakija ei antanut vastinetta hakemuksesta annettuihin lausuntoihin. Valmistelijan esitys Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta päättää myöntää haetun luvan Maatalousyhtymälle Ekholm Pirjo, Manninen Päivi ja Rajakallio Hannu maa-ainesten ottamiseksi tilalla Hyytiäinen II, Jämijärven kunnan Kuusjoen kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus 1. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti m 3 kokonaismäärälle ja ottamisalueen pinta-alan ollessa 1,7 ha. Alin sallittu ottotaso on +134 m. Ylimmän pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on jätettävä vähintään neljän (4) metrin koskematon suojakerros. Ottamisalueen rajaus 2 Alueen länsipuolella kulkevaan Lauttakankaantiehen tulee jättää vähintään 20 metrin suojaetäisyys tien keskilinjasta mitattuna. 3. Alueen eteläpuolella sijaitsevaan ohjeelliseen uuteen tienlinjaukseen tulee jättää vähintään 45 metrin suojaetäisyys liittymän rakentamiseksi. 4. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina. 5. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot

7 pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 6. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 4 ja 5 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi. Pohjaveden suojelu 7. Pohjaveden pinnantasoa tulee mitata neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevasta pohjavesiputkesta. 8. Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittain. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliyhdisteet sekä koliformiset- ja E.coli- bakteerit. 9. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Öljyn ja polttoaineen varastointia tulee välttää pohjavesialueella. Mikäli ottoalueella säilytetään polttoainesäiliöitä, tulee ne varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla ja sijoittaa kaivualueen ulkopuolella, luonnontilaiselle alueelle. 10. Koneiden ja laitteiden säilytys- ja tankkauspaikan maarakenne tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten aineiden pääsy maaperään estetään. Työkoneissa tulee olla ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto. Jälkihoitotoimet 11. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiden alueiden osalta, joilta aineksia ei enää oteta. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöintija varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekka-kerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. Raportointi 12. Pohjaveden korkeus ja laatu raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara

8 vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. Korkeustiedot ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 korkeusjärjestelmässä. 13. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a :n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle. Päätöksen perustelu Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ). Lisäksi maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Vastaus annettuihin lausuntoihin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon annetuissa lupamääräyksissä. Määräysten perustelu Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle ajalle sekä kokonaisottomäärälle ja ottoalalle. Alin ottotaso on määritetty nykyisten pohjavesikorkeuksien perusteella. Veden hankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. (lupamääräys 1) Ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti etäisyys maantielle tulisi olla vähintään 50 m tien keskilinjasta. Suojaetäisyyteen vaikuttaa liikenneväylän luokitus ja tienvarsimaisema. Maantienlain mukaisesti maantien suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien ajoradan keskilinjasta. Suoja-alueelle ei saa tehdä mitään ilman tieviranomaisen lupaa. Hakijan esittämää 10 metrin suojaetäisyyttä ei katsottu riittäväksi.

9 (lupamääräys 2) Tuulivoimala-alueelle merkittyyn ohjeelliseen tielinjaukseen tulee jättää riittävä suojaetäisyys, joka mahdollistaa 45 metrin liittymän tekemisen, jotta alueelle tulevat kuljetuksen mahtuvat kääntymään alueille johtaville teille. (lupamääräys 3) Alueen merkitsemisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. (lupamääräykset 4-5) Aloituskatselmuksella varmistetaan, että lupamääräysten edellyttämät ennen toiminnan aloittamisista vaadittavat toimet on tehty. (lupamääräys 6) Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnantason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnantaso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. (lupamääräys 7) Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräykset 8-10) Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty. Alueen jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan ja edistää jälkikäytön turvallisuutta. (lupamääräys 11) Määräykset selventävät maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. (lupamääräykset 12-13) Päätöksen taytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimianen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää hakijalle luvan toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen PoSan ympäristö- ja terveyslautakunnan hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Perustelu Lupaviranomainen on voinut maa-aineslain 21.2 :n mukaisesti hyväksyä hakijan esittämien perustelujen vuoksi toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen

10 lupamääräyksiä muutetaan. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä kyseessä on olemassa oleva soran ottoalue eikä siten toiminnan jatkaminen aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 :n mukaisesti (suunnitelmaa kohden 130, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 /m 3 ). Valvontamaksu Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 156,90 (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,01 /m 3 ja pinta-alan mukaan 40 /ha). Vakuus Lupapäätöksen saatua lainvoiman aloittamisoikeudelle määrätty euron vakuus muutetaan koko toiminnan aikaiseksi vakuudeksi. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 ). Vakuus on asetettu PoSan maa-ainestaksan mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 7, 10 16, 19-20, 21, 23, 23 a Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6-9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maatalousyhtymä Ekholm Pirjo, Manninen Päivi ja Rajakallio Hannu Jäljennös päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jämijärven kunta Ilmoitus päätöksestä Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on ilmoitettu hakemuksen vireille tulosta. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ilmoitustaululla ja Jämijärven kunnan ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun

11 hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus tähän päätökseen on: asianosaisella kunnan jäsenellä rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Esittelijän ehdotus Päätös Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveydensuojelulautakunta myöntää Maatalousyhtymälle Ekholm Pirjo, Manninen Päivi ja Rajakallio Hannu maa-ainesluvan soran ja hiesun ottamiseen Jämijärven kunnan Kuusjoen kylään, kiinteistölle Hyytiäinen II ( ) valmistelijan esityksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski puh ,