VUOSIKERTOMUS 2014 Viestintäviraston vuosikertomus 2014

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014 Viestintäviraston vuosikertomus 2014

2 Pääjohtajan katsaus On ilo kertoa teille hyvät vuosikertomuksen lukijat Viestintäviraston ja sen toimialan menneestä vuodesta Sekä ulkoiset tulostavoitemittarit ja sidosryhmäarviot että sisäiset toimintaa ja työhyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat vuoden 2014 olleen erinomaisen. Viestintäpalvelujen saatavuus kehittyi vuonna 2014 positiivisesti. Nopeiden laajakaistaliittymien tarjonta lisääntyi ja vuoden lopussa nimellisnopeudeltaan 30 Mbit/s - mobiililaajakaista oli saatavilla jo 95 prosentilla kotitalouksista. Samanaikaisesti liittymien nopeudet kasvoivat: vuoden 2014 lopussa noin 73 prosenttia liittymistä oli nopeudeltaan vähintään 10 Mbit/s. Tiedonsaantia viestintäpalveluista virasto paransi MONITORi-palvelun avulla. MONI- TORi on paikkatietoon perustuva palvelu, joka tarjoaa tietoa internetin, puhelimen, postin, tv:n ja radion tarjonnasta sekä toimivuudesta. Vuonna 2015 virasto jatkaa viestintämarkkinoiden sääntelyä puuttuen markkinoiden epäkohtiin, mutta myös luo edellytyksiä ja edistää markkinoiden toimintaa. Isona haasteena ja mahdollisuutena on Euroopan komission käynnistämä digitaalisia yhteismarkkinoita koskeva hanke. Siinä ehdotetut toimenpiteet koskevat muun muassa teleja mediasääntelyä, yksityisyydensuojaa, kyberturvallisuutta ja tiedon omistajuutta. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2014 alussa. Se keskittyi tilannekuvatuotannon, yhteistyöverkostojen ja havainnointikyvyn kehittämiseen. Lisätäkseen käyttäjien tietoisuutta virasto järjesti viisi teemakuukautta, joiden aiheina olivat sähköiset huijauskampanjat sekä WLAN-verkkojen, päätelaitteiden, pilvipalveluiden ja salasanojen tietoturva sekä yksityisyydensuoja. Puhelin- ja laajakaistapalvelujen yleispalvelussa virasto panosti sääntelyn keventämiseen yhteistyössä teleyritysten ja käyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa. Taloudellinen valvonta keskittyi kiinteän verkon tilaajayhteyksiin, televisio- ja radiolähetyspalvelujen markkinoihin sekä matkaviestinverkon yhdysliikenteeseen. Viestintävirasto jatkoi antenniverkon tvlähetyksiin käytettävän UHF-alueen taajuusneuvotteluita ja sopi naapurimaiden kanssa taajuuksien käytöstä. Tämä mahdollistaa sen, että antennitelevision seuraavan toimilupakauden verkkotoimiluvat voidaan myöntää suunnitellun mukaisesti neljälle valtakunnalliselle, kahdelle osavaltakunnalliselle ja yhdelle alueelliselle lähetysverkolle. Viraston tekemän taajuussuunnittelun mahdollistamana Yleisradio sai käyttöön viisi taajuutta ja kaupalliseen toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan uusia taajuuksia osoitettiin seitsemäntoista. Asta Sihvonen-Punkka Viestintäviraston pääjohtaja VUOSIKERTOMUS

3 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintäviraston tavoitteena on varmistaa kaikille Suomessa varmaa ja vaivatonta viestintää. Tätä tavoitetta virasto toteuttaa valvomalla viestintämarkkinoita ja edistämällä viestintämarkkinoiden toimintaa etukäteisen ohjauksen ja sääntelyn keinoin. Viestintävirasto edisti vuonna 2014 viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista puuttumalla rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin, kehittämällä huomattavan markkinavoiman sääntelyä ja osallistumalla liikenne- ja viestintäministeriön laajan Tietoyhteiskuntakaari-lakihankkeen valmisteluun. Viestintävirasto tutki suurimpien teleyritysten hinnoittelua kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla (tilaajayhteydet) ja määritti kustannuksiin perustuvat, kohtuulliset kuitu- ja kupariyhteyksien enimmäishinnat. Enimmäishintojen arvioimiseksi virasto selvitti yhtiöille aiheutuvia kustannuksia mm. usean teleyrityksiin tehdyn tarkastuksen avulla. Tämä oli välttämätöntä yrityskohtaisten tietojen luotettavuuden varmistamiseksi. Enimmäishintoja koskevat päätösluonnokset julkaistiin teleyritysten lausuttaviksi lokakuussa. Lokakuun lopussa korkein hallinto-oikeus antoi kuitenkin päätöksensä, jossa se totesi enimmäishintojen asettamisen olevan tuolloin voimassa olleen viestintämarkkinalain vastaista. Siten enimmäishintapäätösten valmistelu keskeytettiin, eikä lopullisia päätöksiä annettu. Tilaajayhteyksien hinnat jäivät siten Viestintäviraston näkemyksen mukaan kohtuuttomalle tasolle. Loppuvuonna Viestintävirasto edellytti, että yritykset ryhtyisivät toimenpiteisiin hintojen alentamiseksi. Teleyrityksiltä pyydettiin myös palautetta enimmäishintojen määrittämisestä, hinnoittelun arvioinnista käytetyistä periaatteista ja tietoa toimenpiteistä, joihin yritykset aikoivat itse ryhtyä asian johdosta. Tilaajayhteyksien hintojen laskeminen kustannuksiin perustuvalle tasolle jatkuu vuonna 2015 jälkikäteisen valvonnan keinoin. Viestintävirasto analysoi samanaikaisesti sekä matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen että tv- ja radiopalvelujen markkinoiden kilpailutilanteen. Huomattavaan markkinavoimaan perustuvat sääntelyehdotukset annettiin tammikuussa Lopulliset päätökset annetaan kansallisen ja kansainvälisen lausuntokierroksen sekä Euroopan komission tarkastelun jälkeen vuoden 2015 aikana. Viestintävirasto arvioi samalla ensimmäistä kertaa myös edellä mainittujen markkinoiden osalta enimmäishintasääntelyn tarvetta. Taajuuksia televisiolta langattomaan liikenteeseen Televisiotoiminnan taajuusresurssien turvaamiseksi Viestintävirasto on toimintavuonna jatkanut taajuusneuvotteluita naapurimaiden kanssa ja saavuttanut toivotun tuloksen taajuusneuvotteluissa Ruotsin kanssa. Venäjän ja Viron kanssa taajuuksista sovittiin jo aiempina vuosina. Taajuusresurssit mahdollistavat seuraavan toimilupakauden verkkotoimilupien myöntämisen linjatun mukaisina ja siten taajuusteknisesti television teknologiasiirtymän suunnitellun mukaisen etenemisen. Viestintävirasto mahdollisti toimintavuonna kaupallisten radioiden peittoaluelaajennuksia. Yleisradion käyttöön myönnettiin viisi uutta taajuutta. Kaupallisten radioiden valtakunnalliseen ja alueelliseen toimiluvanvaraiseen käyttöön myönnettiin kuusi uutta taajuutta. Näiden lisäksi 11 uutta taajuutta käytettiin muodostamaan kahdeksan uutta taajuuskokonaisuutta. Kaupallisten radioiden kuuluvuutta parannettiin lisäksi alueittain tehonkorotuksilla. Vuoden 2014 aikana Viestintävirasto koordinoi tarvittavat taajuudet Aalto-yliopistolla suunnitellun Aalto-1 -satelliitin käyttöön. Tätä syksyllä 2015 lähetettävää Suomen ensimmäistä satelliittia tullaan käyttämään avaruus- ja mittaustekniikoiden tieteelliseen kehittämiseen. Satelliittihankkeessa VUOSIKERTOMUS

4 on mukana suomalaista avaruusosaamista myös muista yliopistoista ja teollisuudesta. Viestintävirasto aloitti selvityshankkeen liittyen tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmien, ns. 5G-radiojärjestelmien teknisiin ja taajuusasioihin tarkoituksena edistää ja tukea näiden järjestelmien kansallista kehitystyötä. Osoittamalla uusia taajuuskaistoja tähän kehitystyöhön luodaan alan teollisuudelle mahdollisuus näiden järjestelmien testaukseen ja pilotointiin Suomessa. 5Gradiojärjestelmien taajuusasioiden selvittäminen on myös osa viraston valmistautumista vuoden 2019 ITU:n maailman radiokonferenssiin, jossa alustavien suunnitelmien mukaan päätetään näiden radiojärjestelmien maailmanlaajuisesta taajuusharmonisoinnista. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti eurooppalaiseen LSA-selvitystyöhön ja myönsi radioluvan LSA-kokeiluympäristölle. Luvanvarainen taajuuksien yhteiskäyttö (LSA - Licenced Shared Access) on uusi menetelmä, jonka tarkoituksena on vastata matkaviestinoperaattoreiden jatkuvasti kasvavaan dataliikenteen kasvuun ja siitä johtuvaan taajuustarpeeseen sallimalla taajuuksien yhteiskäyttö siten, että ensisijaisen taajuuksien käyttäjän toimintaedellytykset edelleen säilyvät samalla kun matkaviestinkäyttöön saadaan lisää taajuuksia. Kokeilujen perusteella on todettu erityyppisten käyttäjien siirtojen mm. eri radioteknologioiden välillä onnistuvan LSA-konseptin mukaisesti. Kokeiluympäristössä on myös tehty häiriömittauksia häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Nopeiden langattomien laajakaistaverkkojen saatavuus eteni suureen osaan maata, kun vuoden 2013 lopussa päättyneessä taajuushuutokaupassa toimiluvat voittaneet teleyritykset rakensivat verkkojaan 800 MHz:n taajuusalueella. Suomessa otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana uusi LTE-matkaviestinverkko 450 MHz:n taajuusalueella. Aikaisemmin vanhempaa CDMA-tekniikkaa käyttänyt verkko siirtyi käyttämään LTE-tekniikkaa yhtenä ensimmäisistä toimijoista koko maailmassa. Tekniikan ja taajuuksien erilaisen käytön muutoksen johdosta Viestintävirasto teki useita kenttämittauksia ja mittavia häiriölaskelmia yhteistyössä verkko-operaattori Ukkoverkot Oy:n kanssa viereisillä taajuusalueilla olevien PMR-verkkojen suojaamiseksi. Työ saatiin valmiiksi lokakuussa, jolloin radiolupa tukiasemakohtaisine rajoituksineen myönnettiin ja toimiluvanhaltija aloitti teknologiamuutoksen, ja uusi LTEverkko otettiin käyttöön marraskuussa. Viestintäviraston radiotaajuusmääräystä ja radiolaitteiden luvasta vapauttamista koskevaa määräystä päivitettiin toimintavuoden aikana. Määräykset antavat mahdollisuuden tuoda uusia sovelluksia ja teknologioita kuluttajien ja elinkeinoelämän käyttöön. Uusina sovelluksina toimintavuonna vapautettiin luvanvaraisuudesta taajuusalueella 1,8 GHz toimivat radiomikrofonit sekä ilma-alukseen sijoitetut GSM1800-, UMTS2100- ja LTE1800-radiojärjestelmien tukiasemat ja alukseen sijoitetut GSM1800- radiojärjestelmien tukiasemat. Toimintaympäristön kehittäminen Viestintävirasto otti käyttöönsä tilannekuvahankkeessaan kehitetyn uuden TIKUsovellusympäristön, jolla se voi kerätä ja käsitellä tehtävissään alueellisesti tarkkaa paikkamuotoista tietoa viestintäpalveluista yhdenmukaisella tavalla. Samalla viraston verkkosivuilla julkaistiin MONITORi-palvelun uusi versio, jossa tarjotaan teleoperaattoreiden Viestintävirastolle ilmoittamien merkittävien häiriöiden lisäksi tietoa television ja radion alueellisesta saatavuudesta, postipalveluista, laajakaistahankkeista sekä puhelin- ja laajakaistaliittymien tarjonnasta alueilla, joille on määrätty teleyritys huolehtimaan yleispalvelun toteutumisesta. TIKU-sovellusympäristön ja MONITORipalvelun kehittämisessä varauduttiin myös Tietoyhteiskuntakaaressa Viestintävirastolle määriteltyyn uuteen tehtävään tietojen keräämisestä verkkopalvelujen ja viestintäpalvelujen saatavuudesta, laadusta ja hinnoista sekä näistä asioista tiedottamisesta. VUOSIKERTOMUS

5 Viestintävirasto myös julkaisi vuoden aikana 30 toimintaympäristöään koskevaa artikkelia ja 53 tilastopäivitystä. Nämä kuvasivat monipuolisesti viestintäpalvelujen käyttöä, toimivuutta ja kehitystä. Kaikki sisällöt ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi ja niistä on koostettu myös vuosikatsausjulkaisu. Tammikuussa 2015 voimaan tulleen Tietoyhteiskuntakaaren myötä teletoiminnan ja ohjelmistotoiminnan harjoittajien sekä maksutv- ja tilausohjelmapalvelujen tarjoajien ilmoitusvelvollisuudet uudistuvat. Aikaisempaan teletoimintaa koskeneeseen ilmoitusvelvollisuuteen verrattuna uudet velvoitteet koskevat useampia toimijoita. Velvoitteiden tarkoituksena on tuottaa tietoa toimijoista Viestintäviraston ohjaus- ja valvontatoiminnan tarpeisiin, minkä lisäksi Viestintävirasto julkaisee verkkosivuillaan luettelon ilmoituksen tehneistä toimijoista. Vuoden 2014 aikana Viestintävirasto valmistautui uusien velvoitteiden voimaantuloon uudistamalla sähköiset ilmoituslomakkeet ja toiminnan harjoittajien rekisterin uusia velvoitteita vastaaviksi. Viestintävirasto valmistautui toimenpiteisiin, joilla LVM:n koordinoima FinICTtutkimusverkosto siirtyi viraston vastuulle vuoden 2015 alussa. Viestintävirasto myöntää teleyritysten käyttöön niiden tarvitsemat puhelinnumerot ja tunnukset. Näin numerot ovat tasapuolisesti kaikkien teleyritysten käytettävissä. Samalla varmistuu puhelinnumeroiden riittävyys ja yhdenmukaisuus. Viestintävirasto teki vuoden aikana 356 televerkkojen numerointipäätöstä. Fi-verkkotunnukset Vuoden 2014 aikana myönnettiin uutta verkkotunnusta ja vuoden aikana voimassaolevien verkkotunnusten kokonaismäärä kasvoi noin 14 %. Viestintävirastossa ratkaistiin viime vuoden aikana noin 100 vaatimusta suojattujen nimien ja merkkien haltijoiden oikeuksia mahdollisesti loukkaavista fiverkkotunnuksista. Fi-juurinimipalvelussa ei ollut tunnusten toimivuutta häiritseviä katkoksia lainkaan. Fi-juuren toimintavarmuutta kehitettiin mm. ottamalla käyttöön palvelunestohyökkäyksen rajoitin ensisijaisen nimipalvelimen yhteydessä ja edistämällä juurinimipalvelimen sijoittamista FICIXiin hankkimalla palvelimet ja neuvottelemalla eri osapuolten kanssa liikenteen reititysjärjestelyistä. Tietoyhteiskuntakaaren verkkotunnustoimintaa koskeviin muutoksiin liittyvä kolmivuotinen verkkotunnushanke eteni suunnitellusti. Määräystyö verkkotunnuksen ja siihen liittyvän määräyksen perustelumuistion osalta saatiin tehtyä ja sidosryhmätiedottaminen muutoksen vaikutuksista käynnistettiin. Myös verkkotunnusjärjestelmän tekninen uudistaminen uusia prosesseja ja toimintamalleja vastaaviksi eteni hyvässä yhteistyössä teknisen toimittajan kanssa sovitussa aikataulussa. VUOSIKERTOMUS

6 Viestinnän peruspalveluiden saatavuus paranee Viestintävirasto edisti nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista. Viestintävirasto jatkoi Laajakaista kaikille - hankkeeseen osoitettujen valtiontukien myöntämistä haja-asutusalueiden nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen. Laajakaistahanke eteni vuoden 2014 aikana ennätysvauhtia. Laajakaistahankkeen tukipäätöksiä annettiin vuoden aikana yli 70 ja tukea myönnettiin noin 25 miljoonaa euroa. Maksatuspäätöksiä tehtiin yli 30 ja tukea maksettiin reilut 8 miljoonaa euroa. Lisäksi virasto antoi alueellisille ELY-keskuksille tuen myöntämistä puoltavan lausunnon 17 hankkeesta. Myös hankkeisiin liittyvät tarkastukset käynnistyivät vuoden aikana. Vuoden lopussa Viestintäviraston käytettävissä olevasta laajakaistatuesta oli myönnetty jo noin kaksi kolmannesta eli noin 45 miljoonaa euroa. Valokuituverkkoa on rakennettu runsaat kilometriä ja huippunopean laajakaistan saatavuuden piiriin saatu arviolta yli uutta kotitaloutta haja-asutusalueella. Virasto selvitti toista kertaa nopean laajakaistan saavuustilanteen ja sen kehityksen koko Suomen osalta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna nopean, yli 30 Mbit/s laajakaistan saatavuus parani vuoden aikana noin yhdeksän prosenttia. Valokuidun saatavuus kasvoi 41 %:sta 46 %:iin. Vastaavasti nopean langattoman laajakaistan saatavuus kattoi vuoden lopussa jo noin 95 % väestöstä. Peruspalvelut Jokaisella suomalaisella kotitaloudella ja yrityksellä on oikeus perustason puhelin- ja laajakaistaliittymään. Jokaisella on oikeus myös postin peruspalveluihin sekä siihen, että vähintään julkisen ja yleisen edun tvja radiopalvelut ovat kaikkien vastaanotettavissa. Viestintävirasto varmistaa näiden ns. yleispalveluvelvoitteiden toteutumisen tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Puhelin- ja laajakaistapalvelut Puhelin- ja laajakaistapalvelujen yleispalvelussa panostettiin voimakkaasti sääntelyn kehittämiseen yhteistyössä teleyritysten ja käyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa. Uudistettu yleispalveluyrityksen nimeämismenettely on aiempaa kohdennetumpi ja prosessiltaan kevennetty. Yleispalvelun vuosivalvonnan perusteella kiinnitettiin yleispalveluyritysten huomiota muun muassa yleispalvelun hintatasoon. Kohtuullisen hinnan arviointiperiaatteet uudistettiin tietoyhteiskuntakaaren voimaantuloa silmällä pitäen niin, että painopiste on selvästi aiempaa enemmän käyttäjän näkökulmassa. Tietoyhteiskuntakaaren myötä luettelo- ja numerotiedostuspalvelut eli ns. yhteystietopalvelut tulivat yleispalvelusääntelyn piiriin. Viestintävirasto aloitti kyseisiä palveluja koskevien arviointiperiaatteiden valmistelun. Myös tässä tehtiin tiivistä yhteistyötä kyseisiä palveluja tarjoavien yritysten ja käyttäjäjärjestöjen kanssa. Loppuvuodesta Viestintävirasto laati liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä teknis-taloudellisen selvityksen taustaaineistoksi yleispalvelulaajakaistan nimellisnopeuden nostamistarpeiden ja - mahdollisuuksien arviointiin. Postipalvelut Viestintävirasto toteutti vuoden 2014 lopulla vuosittaisen kuluttajatutkimuksen selvittääkseen postin käyttäjien tyytyväisyyttä postin yleispalveluihin. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa kuluttajien tyytyväisyyttä hinnoitteluun, kirjeiden kulkunopeuteen ja toimipisteen etäisyyteen kuluttajan kotoa. Kuluttajat ovat edelleen tyytyväisiä postipalveluihin, kokonaisarvosana oli 3,9 asteikolla 1-5. Kriittisimmin suhtauduttiin pakettipalvelujen hinnoitteluun. Loppukeväästä Itellalla oli merkittäviä ongelmia postilain edellyttämän yleispalvelun viisipäiväisen jakelun toteutumisessa. Vies- VUOSIKERTOMUS

7 tintävirasto otti Itellan jakelun tarkemman valvonnan piiriin koko loppuvuodeksi. Loppuvuoden aikana tilanne jakelussa normalisoitui eikä kevään kaltaisia ongelmapiikkejä enää ilmennyt. Viestintäviraston Jyväskylän toimipiste käsitteli vuoden aikana n Itellan perille saamatonta lähetystä, mikä on merkittävästi enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tv- ja radiopalvelut Viestintävirasto käsittelee suuren määrän erilaisia televisiolähetysten vastaanottoongelmia koskevia yhteydenottoja. Vuoden 2014 aikana uutena ongelmien aiheuttajina ovat olleet 800 MHz:n tukiasemat ja tuulivoimalat. Selvitysten jälkeen vastaanottoongelmien syyksi osoittautui usein asiakkaiden puutteelliset antennijärjestelmät. Radiohäiriöiden tai katveiden osuus ilmoitetuista ongelmista on pieni. Viestintävirasto on antanut kahdeksan päätöstä liittyen epäiltyihin katvealueisiin ja selvittänyt muutamia kymmeniä tvvastaanottoon liittyviä epäiltyjä radiohäiriöitä. Lisäksi virasto on selvittänyt erimielisyyksiä liittyen 800 MHz:n LTE-verkkojen aiheuttamien häiriöiden poistamiseen. Viestintävirasto varmistaa, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus vastaanottaa toimiluvissa määritellyt televisiopalvelut valvomalla verkko-operaattoreille ja ohjelmistoluvan haltijoille asetettuja peittovelvoitteita. A-, B- ja C-kanavanippujen verkkooperaattorilla on velvoite rakentaa verkko yli 50 henkilöä kattavalle 20 km halkaisijaltaan olevalle katvealueelle. Neljällä paikkakunnalla todettiin selvitysten ja kenttämittausten perusteella olevan sellainen katvealue, jolla verkko-operaattori on velvollinen rakentamaan verkkoa. Neljässä muussa tapauksessa todettiin ongelmien johtuvan asukkaiden vääränlaisista tai väärin suunnatuista antennijärjestelmistä. Näissä velvoitettiin operaattoria tarjoamaan riittävää neuvontaa toimilupaehtojen mukaisesti. Lisäksi virasto valvoi, että yksittäisiä talouksia koskevissa katvetilanteissa tv-signaali tuodaan asukkaille vaihtoehtoisella jakelutavalla, useimmiten hyödyntäen satelliittivastaanottoa. Viestintävirasto selvitti vuonna 2014 VTT:n avulla miten tuulivoimalat vaikuttavat antennitelevisiovastaanottoon ja matkaviestinverkkoihin. Tuloksia hyödynnetään jatkotyössä palveluiden jatkuvuuden varmistamiseksi. Koska syynä kuluttajien tv-vastaanottoongelmiin on useimmiten puutteelliset antennijärjestelmät, Viestintävirasto antoi vuoden 2014 alusta myös tvvastaanottoantenneja koskevan määräyksen. Määräyksen vaatimuksista on viestitty aktiivisesti antenniasentajille ja kuluttajille. Toimintavuoden aikana Viestintävirasto myönsi lyhytaikaisia radion toimilupia lähes 90 paikkakunnalle ja lyhytaikaiseen televisiotoimintaan yhteensä 65 toimilupaa. Lyhytaikaisia tv-toimilupia hyödynnettiin mm. jääkiekon SM-liigan otteluiden esittämiseen rinnakkaisilla kanavilla. VUOSIKERTOMUS

8 Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Kyberturvallisuuskeskus tukee kansallista tietoturvaa kehittämällä kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja yhteistyöverkostoja, tekemällä tieto- ja viestintäjärjestelmien tarkastuksia ja hyväksyntöjä, edistämällä varautumista teleyrityksissä sekä tuottamalla valtionhallinnolle tietoturvapalveluja. Vuoden keskeisimpiä tehtäviä laadukkaan tilannekuvatuotannon turvaamisen lisäksi olivat yhteistyöverkostojen, havainnointikyvyn, teknisen ohjauksen, valvonnan ja varautumisen sekä keskuksen henkilöstön osaamisen kehittäminen. Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnan täysimääräisen käynnistymisen myötä Viestintävirastosta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita tuottava kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu kyberturvallisuusviranomainen. Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys hyvällä tasolla Pitkäkestoisia, yli kuusi tuntia kestäviä A- luokan vikoja raportoitiin kaksi kappaletta. Teleyritykset raportoivat vuoden aikana Viestintävirastolle 14 A-luokan (koskee satoja tuhansia käyttäjiä), 46 B-luokan (koskee kymmeniä tuhansia käyttäjiä) ja 96 C- luokan (koskee tuhansia käyttäjiä) vika- ja häiriötilannetta. A-luokan vikatilanteiden määrä laski vuonna 2014 kuudella vuoden 2013 määrästä. Laskua selittää se, että, vuonna 2014 viestintäverkoissa ei esiintynyt merkittäviä myrskyjen aiheuttamia häiriötilanteita. A-luokan vikojen vaikutukset koskivat televisio- ja radiolähetyksiä (6), matkaviestinverkkoa (4) laajakaistapalveluita (3) sekä sähköposti- ja muita viestintäpalveluita (1). Vuonna 2014 kirjatusta yhteensä tietoturva-aiheisesta Viestintäviraston käsittelemästä yhteydenotosta suurin osa oli vapaaehtoisuuteen perustuvia, enimmäkseen kolmannen osapuolen tekemiä ilmoituksia. Teleyritysten on lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden perusteella ilmoitettava Viestintävirastolle verkkopalvelun ja viestintäpalvelun merkittävistä tietoturvaloukkauksista ja sellaisista niihin kohdistuvista tietoturvauhkista, joista teleyritys on tietoinen. Vuoden 2014 aikana Viestintävirastolle ilmoitettiin 29 tietoturvapoikkeamasta. Tapauksista 12 liittyi haavoittuvuuksiin, 9 palvelunestohyökkäyksiin ja 5 tietomurtoihin. Viestintävirasto on käsitellyt vuoden 2014 aikana yli 200 yksityisyydensuojaan, tunnistuspalveluihin ja erilaisiin pitkittyneisiin häiriötilanteisiin liittyvää asiakasyhteydenottoa. Pääasiallisesti asiat on ratkaistu asiakasneuvonnalle. Tarvittaessa on kuitenkin ryhdytty myös valvonta- ja ohjaustoimenpiteisiin. Viestintävirasto on valmistellut Pohjoismaiden välisen turvallisuussopimuksen perusteella yhdessä muiden pohjoismaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa sähköisen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisen mahdollistavaa sopimusjärjestelyä. Järjestely on tarkoitus vahvistaa vuoden 2015 alkupuolella. Järjestely helpottaa ja nopeuttaa yksittäisten tiedonvaihtohankkeiden käynnistämistä. Lisäksi Viestintävirasto on osallistunut uusien, valtionhallinnon ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavien turvallisuussopimusten valmisteluun. Viestintävirasto vastaanotti vuoden 2014 aikana valtionhallinnolta tietojärjestelmien arviointi- ja tarkastuspyyntöjä yhteensä 13 kpl. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta kolmella. Viestintävirasto suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaativille valtionhallinnon ja yritysten tietojärjestelmille kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden osalta. Viestintävirasto suoritti vuoden aikana neljän tietoturvatuotteen hyväksynnän. Nämä koskivat telepäätelaitteen laajennusta ja salaus- ja tiedonhävitystuotteita. Viestintävirasto nimettiin Suomen toimivaltaiseksi Galileosatelliittipaikannusjärjestelmän PRSviranomaiseksi (Public Regulated Service). PRS-palvelu on varattu julkishallinnon val- VUOSIKERTOMUS

9 tuuttamille käyttäjille sovelluksiin, jotka erityisesti edellyttävät palvelun jatkuvuutta kaikissa tilanteissa. Viranomaisen tehtävänä on hallinnoida ja valvoa PRS-laitteiden hallussapitoa ja käyttöä sekä mahdollista PRS-vastaanottimien valmistusta. Viestintävirasto on antanut KPMG IT Sertifiointi Oy:lle määräaikaisen hyväksynnän toimia tietoturvallisuuden arviointilaitoksista annetun lain mukaisena arviointilaitoksena. Varsinainen hyväksyntä annettiin Vuoden 2014 aikana kaksi uutta yritystä käynnisti toimenpiteet arviointilaitokseksi hakeutumiseksi. Viestintävirasto on yhteistyössä teleyritysten kanssa laatinut suosituksen siitä, miten käyttäjille on annettava tietoa kansainvälisen kytköksen sisältävästä viestintäpalvelusta. Viestintäviraston aiemmin tekemän selvityksen mukaan osa teleyrityksistä toteuttaa viestintäpalvelunsa osin tai kokonaan Suomen ulkopuolella tai hyödyntäen ulkomaisten yritysten tarjoamia palveluja. Näin ollen palvelun toteutukseen saattaa kohdistua Suomen lainsäädännöstä poikkeavaa sääntelyä, josta palvelujen käyttäjien on saatava tietoa. Tällaisen tiedon avulla käyttäjä voi itse arvioida, millaisia mahdollisia uhkia viestintään ja tunnistamistietojen käsittelyyn kohdistuu. Laadukas kyberturvallisuuden tilannekuvatuotanto Viestintävirasto on tuottanut käsittelemiensä tapausten ja omien tietolähteidensä perusteella kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Tilannekuvatietoa on jaettu julkisina ja rajatulle vastaanottajajoukolle suunnattuina katsauksina. Viestintävirasto on seurannut merkittävien tietoturva- ja häiriöilmiöiden vaikutuksia ja korjaamista erityisraportoinnilla. Viestintäviraston kohdennetut jakelut tavoittavat keskeisten valtionhallinnon toimijoiden lisäksi yli 300 keskeistä huoltovarmuuskriittistä yritystä. Tarvittaessa tilannekuvaa on jaettu myös kohdistetusti tietyn rajatun tietoturvauhan kohteena olevalle organisaatiolle. Julkisina tilannekuvatuotteina Viestintävirasto on julkaissut vuoden 2014 aikana 3 varoitusta, 106 Tietoturva nyt! -artikkelia ja 136 haavoittuvuustiedotetta. Varoitukset ovat koskeneet OpenSSL-, Shellshock- ja Wordpress 3 -haavoittuvuuksia. Lisäksi Viestintävirasto on julkaissut kolme osavuosikuosikatsausta ja Kyberturvallisuuskeskuksen vuosikatsauksen. Viestintävirasto on järjestänyt vuoden aikana viisi teemakuukautta, joiden aiheina ovat olleet erilaiset sähköiset huijauskampanjat sekä WLAN-verkkojen, päätelaitteiden, pilvipalveluiden ja salasanojen tietoturva sekä yksityisyydensuoja. Viestintävirasto on antanut myös useita satoja erilaisiin tietoturva- ja häiriötilanteisiin liittyvää haastattelua medioille sekä osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin puhujana. Yhteistyöverkostojen kehittäminen Viestintävirasto on jatkanut Huoltovarmuuskeskuksen ja Viestintäviraston solmiman sopimuksen mukaisten tietoturvapalveluiden tarjoamista huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Lisäksi Viestintävirasto ja Huoltovarmuuskeskus ovat laajentaneet vuoden 2014 aikana yhteistyötään koskemaan myös jatkuvuudenhallintaa tukevien SOPIVA-suositusten käyttöönoton edistämistä. Suositusten tarkoituksena on levittää hyviä jatkuvuudenhallinnan käytäntöjä yhteistyöverkostoissa sekä osaltaan varmistaa se, että yrityksen oma toiminta voi jatkua ilman häiriöitä. Viestintävirasto on jatkanut myös valtiovarainministeriön ja Viestintäviraston solmiman sopimuksen mukaisten GovCERT-ja GovHAVARO-palveluiden tarjoamista valtionhallinnolle. Yhteistyöstä saatujen positiivisten kokemusten perusteella hankkeita jatketaan myös vuonna Viestintävirasto on osallistunut aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten tietoturvaaiheisten yhteistyöverkostojensa toimintaan sekä tiedon vaihtajan että tiedonvaihdon mahdollistajan roolissa. Kansainvälisistä yhteistyöryhmistä keskeisimpiä ovat olleet Eurooppalaisten CERT-toimijoiden EGC ryhmittymä ja pohjoismaisten regulaatto- VUOSIKERTOMUS

10 reiden tiedonvaihtoyhteisö. Kansallisista tiedonvaihtoryhmistä merkittävimpiä ovat olleet turvallisuusviranomaisten välistä tiedonvaihtoa tukeva CERT-VTRtiedonvaihtoyhteisö sekä erityisesti huoltovarmuuskriittisille yrityksille suunnatut CERT- ja ecip-työryhmät. Havainnointikyvyn kehittäminen Tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmä HAVARO on Viestintäviraston tuottama palvelu, jolla valikoitujen asiakasorganisaatioiden verkkoliikenteestä etsitään jälkiä tietoturvallisuutta vaarantavasta toiminnasta. Palveluun liitettiin vuoden 2014 aikana uusia huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä ja valtionhallinnon toimijoita parantaen siten sen kykyä havaita järjestelmää hyödyntäviin organisaatioihin kohdistuvia vakavia tietoturvaloukkauksia. Palvelun avulla on saatu arvokasta täydentävää tietoa useista vuoden aikana tietoon tulleista tietoturvaloukkaustapauksista. Tietoa on hyödynnetty kyberturvallisuuden tilannekuvan muodostamisessa. Viestintäviraston Autoreporter-palvelu kerää suomalaisia verkkoja koskevia haittaohjelmahavaintoja ulkomaisista luotetuista lähteistä ja raportoi ne edelleen verkkojen ylläpitäjille jatkotoimenpiteiden suorittamista varten. Palvelu käsitteli vuonna 2014 noin Suomea koskevaa raporttia. Viestintävirasto selvitti aktiivisesti mahdollisuuksia liittää järjestelmään uusia tietolähteitä. Viestintävirasto on kehittänyt HAVARO- ja Autoreporter-järjestelmiään paremman havainnointikyvyn saavuttamiseksi ja kasvavan tietomäärän käsittelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi viraston sisäisiä järjestelmiä on kehitetty olemassa olevan tietoaineiston käsittelyn tehostamiseksi. VUOSIKERTOMUS

11 Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn kanssa samanaikaisesti Viestintävirasto valmisteli lain voimaantulon edellyttämien Viestintäviraston määräysmuutosten toteuttamista siten, että ne voitiin saattaa voimaan lain voimaantullessa. Tietoyhteiskuntakaaren edellyttämien muutosten lisäksi selkeytettiin määräysten ryhmittelyä ja samalla vähennettiin määräysten kokonaismäärää. Osaan määräyksistä tehtiin myös merkittäviä muutoksia, joilla voitiin keventää teleyrityksille ja kiinteistöjen omistajille kohdistuvaa sääntelyä ja kustannuksia. Kaikki tarvittavat määräysmuutokset saatiin toteutettua määräajassa, mihin osaltaan vaikutti teleyritysten osallistuminen ja hyvä yhteistyö. Teknisen valvonnan näkökulmasta vuodelle 2014 oli leimallista harvaanasutuilla alueilla tapahtuvat toistuvat vikatilanteet. Viestintävirasto puuttui aktiivisesti häiriötilanteisiin, joissa yksittäinen häiriötilanne saattoi estää tietyn kuluttajajoukon viestintämahdollisuudet kokonaan. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tilanteisiin, joissa hätäliikenne on vaarantunut tietyllä alueella. Ongelmatilanteet on huomioitu valittaessa vuoden 2015 valvontatoiminnan painopistealueita. Varautuminen Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmä (Häty) vakiinnutti toimintaansa vuoden 2014 aikana. Ryhmä kokosi keskeisten tele- ja sähköyritysten valvomoiden yhteystietolistan häiriötilanteissa tapahtuvan toiminnan koordinoinnin tehostamiseksi. Lisäksi vuoden aikana laadittiin teleyritysten verkkokomponenttien ensisijaisuusluettelo, joka mahdollistaa sähkönsyötön palauttamisen ensisijaisesti teleyrityksen palvelun toimivuuden kannalta keskeisiin järjestelmiin. Saatujen kokemusten perusteella ryhmä on toiminnallaan parantanut viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toimijoiden välistä operatiivista yhteistoimintaa viestintäverkkojen häiriötilanteissa. Viestintävirasto selvitti suurimpien teleyritysten valmiussuunnittelun tilannetta. Selvityksestä saatujen kokemusten perusteella arvioidaan tarve asettaa teleyrityksille velvoitteita valmiussuunnittelun toteuttamisesta. Taajuuksien käytön valvonta Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto selvitti ja poisti yhteensä 149 radiohäiriöitä, joista noin 60 % koskivat tv-vastaanottoa tai matkaviestinverkkoja. Hätä- ja turvallisuusliikenteen ja viranomaisverkon häiriöitä poistettiin kahdeksan kappaletta, joista viisi käsiteltiin kiireellisinä. Matkaviestinverkoille häiriötä aiheuttavista luvattomista toistimista tehtiin viisi tutkintapyyntöä poliisille. Taajuuksien käyttöä valvottiin ja ohjattiin kuudessa urheilutapahtumassa, joista välitettiin kansainvälistä televisiokuvaa. Osana verkkotoimilupien ehtojen noudattamisen valvontaa virasto seurasi aktiivisesti 800 MHz verkkojen käynnistämiseen liittyvien tv-vastaanotto-ongelmien poistamista. Operaattorit ovat poistaneet vuoden aikana yli 6000 radiohäiriötä, joista muutama kymmenen erimielisyyttä päätyi Viestintäviraston soviteltavaksi. Suurimmat haasteet ovat liittyneet kuluttajien ja antenniasentajien epätietoisuuteen siitä, että heidän paikkakunnallaan saattaa ilmetä ongelmia. Viestintävirasto kiinnittää erityistä huomiota operaattoreiden tiedottamiseen. Lisäksi virasto antoi päätöksiä kahdeksassa antennitelevision epäiltyä katvealuetta koskevassa tapauksessa. Radio- ja telepäätelaitteiden vaatimustenmukaisuutta valvottiin tarkastuksin ja mittauksin ja ongelmiin puututtiin nopeasti. Virasto osallistui eurooppalaiseen valvontakampanjaan, jossa selvitettiin matkaviestinverkkojen toistimien vaatimustenmukaisuutta. Lisäksi virasto on teknisin mittauksin selvittänyt langattomien sääasemien sekä meri-vhf-puhelimien vaatimustenmukaisuutta teknisin mittauksin. Langattomat sääasemat ovat aiheuttaneet radiohäiriöitä, jotka estävät autojen kaukoohjatun lukituksen toiminnan. Virasto asetti VUOSIKERTOMUS

12 vaatimusten vastaisia laitteita myyntikieltoon ja esitti sääasemia koskevan eurooppalaisen standardin tarkentamista häiriöiden estämiseksi. Ääniradiolähettimien tarkastuksia tehtiin vuoden aikana edelleen suuri määrä, yhteensä 70 kpl. Viestintävirasto nykyaikaisti kalustoaan hankkimalla kannettavia ja kiinteitä vastaanottimia häiriönselvitykseen ja mittauksiin sekä ohjelmiston valvonnan automatisointiin. Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolaitteiden tarkastusmenettelystä uusittiin. Tarkastusmenettelyä sovelletaan nyt ääniradiolähettimien lisäksi televisiolähettimille ja tutkille, joille radioluvanhaltija voi valita myös dokumenttien perusteella tehtävän tarkastuksen. Ääniradiolähettimien tarkastuksia tehtiin vuoden aikana edelleen suuri määrä, yhteensä 87 kpl. Maanpäällinen televisiotoiminta Maanpäällisen televisiotoiminnan siirtymä UHF-alueella uuteen DVB-T2 - jakelutekniikkaan tapahtuu vaiheittain vuodesta 2017 lähtien. Tekniikkamuutoksen taustalla on 700 MHz:n taajuusalueen siirtymä langattomalle laajakaistalle vuonna 2012 hyväksytyn sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman ja kansainvälisten linjausten mukaisesti. 700 MHz:n taajuusalueen siirtymän myötä UHF-alueen televisioverkkoon tehdään jo ennen vuotta 2017 taajuusmuutoksia, jotka edellyttävät kaikkien yhteisantennikiinteistöjen antennivahvistimien virittämistä uudelleen tai tarvittaessa uusimista antenniasentajan toimesta. Yksittäiseltä kuluttajalta taajuusmuutokset edellyttävät kanavahaun tekemistä. DVB-T2-tekniikka tehostaa taajuuksien käyttöä, antaa mahdollisuuden televisiokanavien määrän kasvuun ja mahdollistaa teräväpiirtolähetykset maapäällisessä antenniverkossa. Kuluttajien kannalta palveluiden vastaanottaminen edellyttää uuden DVB-T2 tekniikan mukaisia laitteita. Kuluttajien laitekannan kasvattamiseksi sekä kuluttajien ja taloyhtiöiden kannalta sujuvien taajuusmuutosten varmistamiseksi, Viestintävirasto on toiminut vuoden aikana aktiivisesti teknologiasiirtymän viestinnän koordinaattorina. Toimintavuoden aikana virasto on myös varmistanut, että kaikki viestinnän osapuolet ovat osallistuneet sovittuihin viestintätoimenpiteisiin, joiden kohderyhmänä ovat kuluttajat, vähittäiskauppa, antenniurakoitsijat ja yhteisantennikiinteistöt. Vuoden 2014 aikana Viestintävirasto on osallistunut myös itse aktiivisesti viestintätoimenpiteisiin. Virasto on osallistunut toimialan yhteisiin televisiokampanjoihin, toiminut aktiivisesti yhteisten hdtv-opas.fi -sivuston kehittämisessä sekä toteuttanut omia kampanjoita printtimediassa ja verkkomediassa. Yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa virasto toteutti uuden television ostajille tarkoitetun opaslehtisen, jota jaettiin kodinkoneita myyviin liikkeisiin ja kaupan ketjuille. Ilma-alusten hätäpaikannuslähetinrekisteri Viestintävirastolle siirtyi ilmailulain muutoksen myötä ilma-alusten hätäpaikannuslähetinrekisterin ylläpito ja tietojen luovutusvelvollisuus onnettomuustilanteissa syksyllä Rekisterissä ylläpidetään suomalaisten ilma-alusten hätäpaikannuslähettimien tietoja. Onnettomuustilanteessa hätäpaikannuslähetin alkaa lähettää signaalia, jonka globaali satelliittiverkosto havaitsee. Signaalin, ja siihen liittyvien rekisterissä ylläpidettävien ja Viestintävirastolta saatavien tietojen, perusteella etsintätoimet voidaan kohdentaa heti oikealle alueelle ja pelastusviranomaiset voivat ottaa yhteyttä ilma-aluksen omistajin. Rekisterin sisältämiä tietoja ilma-aluksesta ovat mm. väri, malli ja omistaja. VUOSIKERTOMUS

13 Toimintaympäristö Viestintävirasto teki edelleen tiivistä yhteistyötä niin Euroopan tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Viestintävirasto osallistui Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) konferenssiin Etelä- Koreassa. Yleiskokoukseen osallistui kolmen viikon aikana ennätysmäärä osallistujaa 171:stä ITU:n jäsenvaltiosta. ITU:n yleiskokouksessa valittiin johtajat ja jäsenvaltiot hallintoneuvostoon sekä sovittiin ITU:n talous- ja toimintasuunnitelmasta. Lisäksi sovittiin päätöslauselmista mm. internetin hallinnosta ja siviili-ilmailun seurannasta. Kansallisia kannanottoja ITU:n asioihin on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön valmisteluryhmissä sekä Viestintäviraston teknisessä maailman radiokonferenssin 2015 WRC-valmisteluryhmässä. Viestintävirasto vaikutti myös konferenssia valmistelevissa ITU:n teknisissä alatyöryhmissä. Suurin panostus kohdistui seuraavan radiokonferenssin asialistan kohtaan, jossa etsitään maailmanlaajuisesti harmonisoituja taajuuksia langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön tulevaisuudessa. Lisäksi virasto osallistui aktiivisesti valmistelutyöhön, jossa määriteltiin käyttöehtoja langattomien laajakaistaverkkojen uudelle 700 MHz:n taajuusalueelle. Kyberturvallisuuskeskuksen yhteistoiminta muiden tietoturva- sekä tietotekniikkarikostutkijoiden välillä jatkui vilkkaana. Yhteistyöllä saavutettiin hyviä tuloksia useiden merkittävien tietoturvaloukkausten koordinoinnissa. Verkkotunnusten kansainvälisessä yhteistyössä Viestintävirasto osallistui aktiivisesti eurooppalaisen yhteistyöjärjestö CENTRin sekä internetin nimi- ja osoiteavaruutta hallitsevan kansainvälisen ICANN-järjestön toimintaan. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti EU:n viestintäkomitean, taajuuskomitean ja taajuuspolitiikkaryhmän työhön. Taajuuspolitiikkaryhmässä on valmisteltu mm. kannanottoja seuraavan, vuoden 2015 lokakuussa järjestettävän maailman radiokonferenssin käsittelemiin asioihin, tulevaisuuden langattomien laajakaistaverkkojen (mm. 5G) langattomista runkoverkkotarpeista sekä UHF-tv -taajuusalueen ( MHz) tulevaisuudesta. Viestintävirasto toimi Suomen edustajana useissa Euroopan unionin neuvoston ja komission sekä muissa kansainvälisiä tietoturvallisuusasioita käsittelevissä toimielimissä ja asiantuntijaryhmissä joko yksin tai kansallisen turvallisuusviranomaisen tukena. Lisäksi Viestintävirasto osallistui eurooppalaisten tietoturva-asioista vastaavien regulaattoreiden väliseen yhteistyöhön sekä eurooppalaisella että pohjoismaisella tasolla. Viestintävirasto isännöi kesäkuussa ENI- SA:n koollekutsumaa regulaattoreiden turvallisuustiedon vaihtamista koskenutta yhteistyökokousta. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti eurooppalaisen valtiollisten CERT-toimijoiden EGC-ryhmän toimintaan. EGC-yhteistyö oli erityisen vilkasta haittaohjelmien analysointiin ja haittaohjelmiin liittyvän tilannekuvakoordinoinnin alalla. Lisäksi virasto osallistui EU:n ja NATOn järjestämiin yhteistoimintaharjoituksiin. Vuoden aikana jatkettiin yhteispohjoismaisen CERT-yhteistyöverkoston tiivistämistä. Viestintäviraston henkilöstö osallistui esiintyjänä useisiin kansainvälisiin tietoturvaseminaareihin. Viestintävirasto osallistui myös Euroopan posti- ja telehallintoviranomaisten yhteistyöjärjestön CEPTin työryhmiin. CEPTin sähköisen viestinnän komiteassa ECC:ssä hyväksyttiin monta taajuuksien käyttöön ja televerkkojen numerointiin liittyvää raporttia, suositusta ja taajuuksien käytön harmonisointia koskevaa päätöstä. Viestintävirasto osallistui vuoden aikana aktiivisesti Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten elimen BERECin (Body of European Regulators for Electronic VUOSIKERTOMUS

14 Communications) toimintaan niin pääjohtaja- kuin asiantuntijatasolla. BERECin työssä keskeisiä teemoja olivat komission antaman sisämarkkinaasetusluonnoksen käsittely sekä markkinasuosituksen valmisteluun osallistuminen. Vuoden aikana BEREC antoi lisäksi useita lausuntoja puitedirektiivin artiklan 7 mukaisissa toisen vaiheen tutkinnoissa, jotka koskivat kansallisten sääntelyviranomaisten notifioimia huomattavan markkinavoiman päätösehdotuksia. Viestintävirasto osallistui BERECin asiantuntijatyöryhmään, joka valmisteli lausuntoa Viron regulaattorin laatimasta huomattavan markkinavoiman päätösluonnoksesta. Viestintävirasto järjesti marraskuussa BERECin contact network -kokouksessa Helsingissä. Viestintävirasto osallistui maaliskuussa 2014 perustetun Euroopan mediaregulaattoreiden yhteistyöryhmän ERGA:n toimintaan ja toiminnan käynnistämiseen. Viestintävirasto jatkoi neuvotteluita naapurimaiden kanssa 700 MHz:n taajuuksien siirtämisestä matkaviestinkäyttöön vuodesta 2017 alkaen sekä matkaviestinkäytön että korvaavien televisiotaajuuksien osalta. Saavutetut sopimukset tukevat riittävien taajuusresurssien takaamista televisiotoiminnalle myös tulevaisuudessa. Sidosryhmäyhteistyö ja asiakkuuksien hallinta Viestintäviraston sidosryhmätyön tavoitteena on tukea viraston strategisten tavoitteiden ja tulostavoitteiden toteuttamista. Virasto laati toimintansa tueksi sidosryhmälinjaukset ja sidosryhmätyön hallintamallin, jotka ovat keskeiset työkalut sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä. Viestintävirasto osallistui liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiseen sidosryhmäkyselyyn. Yleinen mielikuva Viestintävirastosta säilyi hyvänä ja nousi lievästi edellisen vuoden 3,70:stä 3,77:ään arvosteluasteikon ulottuessa yhdestä viiteen. Asiantuntijavirastona Viestintäviraston toiminta ja siinä onnistuminen perustuu sen henkilöstön osaamiseen ja asiantuntemukseen. Yllä mainitussa sidosryhmäkyselyssä virasto sai korkeimman arvosanan 4 henkilöstön ammattitaidosta. Viestintävirasto käynnisti viime vuoden aikana ydinprosessiensa kehitystyön, jossa keskiössä on asiakkaille näkyvä toiminta. Ydinprosesseiksi määriteltiin sähköisen viestinnän palvelujen edistäminen, viestintäverkkojen ja -palvelujen valvonta, kyberturvallisuuden varmistaminen sekä asiakasyhteydenotot ja neuvonta. Television DVB-T2 -siirtymään liittyvää yhteistyötä virasto on tehnyt laajasti verkkooperaattorien ja ohjelmistotoimijoiden sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Viraston johdolla on perustettu siirtymäviestintää hoitava projektiryhmä, jossa em. tahoja on edustettuina. Virasto on osallistunut säännöllisesti myös tv- ja radiotoimialan oman HDTV-foorumin alaisen tiedotusryhmän kokouksiin. Sidosryhmätilaisuudet Viestintävirasto järjesti sidosryhmilleen neljä laajaa sidosryhmätilaisuutta. Ne koskivat tietoturva- radiotaajuus-, viestintämarkkina- ja verkkotunnusasioita. Vuoden 2014 Radiotaajuuspäivän aiheina olivat tietoyhteiskuntakaaren vaikutukset taajuushallintoon, maailman radioviestintäkonferenssin 2015 valmistelujen tilanne, taajuushallinnon sähköiset palvelut, tuulivoimapuistojen vaikutukset radiojärjestelmiin, televisiotoiminnan tulevaisuuden muutokset ja näistä viestintä sekä langattomien laajakaistaverkkojen saatavuus ja käyttö Suomessa. Viestintämarkkinapäivän aihepiirinä oli tällä kertaa "Kuluttaja keskiössä". Puolen päivän seminaarissa käsiteltiin monipuolisesti viraston tehtäviä kuluttajan aseman edistämisessä. Tietoturva nyt! -seminaarin pääteemana oli tilannekuvan muodostaminen sekä sen merkitys organisaation toiminnan johtamiselle. Tilaisuudessa luovutettiin sähköisen VUOSIKERTOMUS

15 viestinnän edistäjän tunnustus Fingrid Oyj:lle sen esimerkillisestä huolehtimisesta toimintansa turvallisuudesta. Verkkotunnuspäivässä aiheena oli tuleva välittäjämalli ja muut tietoyhteiskuntakaaren tuomat muutokset verkkotunnustoimintaan. Yhteistyöryhmät Viestintäviraston keskeiset sidosryhmät kattava neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa tarkasteltiin muun muassa viestintämarkkinoiden kehitystä, Viestintäviraston tulostavoitteita ja niiden toteutumista sekä sidosryhmien kannalta ajankohtaisia valvonta-asioita. Viestintävirasto on laajentanut aikaisempaa Viestintäverkkojen tekniset määräykset - työryhmää kattamaan koko viraston teknisen ohjauksen. Viestintäviraston tekniset määräykset -työryhmä toimii Viestintäviraston, teleyritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyöfoorumina. Ryhmä kokoontui toteutettujen määräysmuutosten kireästä aikataulusta johtuen vuoden 2014 aikana kolme kertaa. Sääntely-työryhmän kokouksia pidettiin vuoden 2014 aikana yhteensä neljä. Kokouksissa käsiteltiin lukuisia ajankohtaisia asioita, muun muassa tilaajayhteyksien hinnoittelumenetelmiä ja niiden kehittämistä, tilaajayhteyksiin liittyviä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, Viestintäviraston linjauksia kustannussuuntautuneesta hinnoittelusta, tietoyhteiskuntakaarta ja sen vaikutuksia HMV-sääntelyyn, Euroopan komission markkinasuositusta, käynnissä olleiden HMV-prosessien aikataulua sekä päivitettyä HMV-sääntelyn tiekarttaa Lisäksi Sääntelyryhmässä järjestettiin erillinen teemakokous syrjimättömyysvelvoitteiden ja -valvonnan kehittämisestä. Viraston säännöllisiin työryhmiin kuuluva Kuluttajatyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa keskusteltiin teleyritysten ja kuluttajajärjestöjen edustajien kanssa toimialan kuluttajan oikeuksiin liittyvistä ajankohtaisista aiheista, muun muassa tietoyhteiskuntakaareen liittyvistä muutoksista. Kyberturvallisuuskeskus hoitaa tehtäviään läheisessä yhteistyössä alan kotimaisten toimijoiden kanssa. Virasto järjesti useita tietoturvallisuuteen, häiriötilanteiden yhteistoimintaan ja tietoturvallisuuden arviointilaitoksiin liittyviä tilaisuuksia sidosryhmilleen. VUOSIKERTOMUS

16 Talous ja resurssit Työhyvinvoinnin kehittyminen jatkui myönteisenä. Viestintävirastossa käynnistettiin toimintavuoden 2014 aikana valtion yhteisten tietoja viestintäteknisten palvelujen tehostaminen siirtämällä em. palveluja Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen Viestintävirastosta siirtyy kolme henkilöä Valtorin palvelukseen vuoden 2015 aikana. Viestintävirasto käynnisti myös valtion yhteisten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja niitä tukevan tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönottoprojektin. Kiekujärjestelmä otetaan käyttöön Toimintavuoden 2014 aikana Viestintävirastossa käynnistettiin yleisperehdyttämisen ja osaamisen kehittämisen uusi toimintamalli, Vivi-ajokortti. Vivi-ajokortti lisää henkilöstön osaamista ja tietoutta viraston toiminnasta sekä auttaa perehtymään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan, valtionhallintoon ja yleiseen virkamiesoikeuteen. Viestintävirastossa käynnistettiin toimintavuonna myös palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva hanke. Tavoitteena on, että hanke valmistuu vuoden 2015 aikana. Viestintäviraston henkilöstön työhyvinvoinnin taso oli toimintavuoden aikana hyvä. Henkilöstön työtyytyväisyys oli VM Baro - tutkimustulosten perusteella muuta valtionhallintoa paremmalla tasolla. Työhyvinvoinnin kokonaisarvosana nousi valtionhallinnon organisaatioissa toteutetussa vuotuisessa VM Baro -mittauksessa edellisen vuoden 3,6:sta 3,7:ään, mikä ylittää koko valtionhallinnon keskiarvon. Viestintäviraston organisaatio 2015 VUOSIKERTOMUS

17 Talous tasapainossa Viestintävirasto kattaa pääosan menoistaan keräämillään tuloilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Lisäksi virasto saa sopimusperusteisia tuloja tietoturvapalveluiden tuottamisesta Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sekä tietoturvapalveluiden tuottamisesta valtionhallinnon toimijoille valtiovarainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Viestintämarkkinamaksun, tietoturvamaksun, postitoiminnan valvontamaksun sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun tulot ovat veronluonteisia tuloja. Näitä tuloja vastaavat menot on otettu huomioon toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa ja ne ovat siten osana nettomenoa. Budjettimäärärahaa menokehyksessä on myönnetty käytettäväksi Viestintävirastoon perustetun Kyberturvallisuuskeskuksen toimintamenoihin, laajakaistatehtäviin sekä väistötilan vuokraan ja käyttömenoihin. Myös valtion televisio- ja radiorahastolta laskutettu korvaus rahastotehtävien hoitamisesta on maksullisen toiminnan tuloa. Maksullisten toiminnan tuottojen jakauma maksulajeittain (euroa) Taajuusmaksut Viestintäverkon numerointimaksut Verkkotunnusmaksut Muut maksut Korvaus valtion tv- ja radiorahastosta Yhteensä VUOSIKERTOMUS

18 Veronluonteisten maksujen jakauma maksulajeittain (euroa) Viestintämarkkinamaksut Tietoturvamaksut Posttoiminnan valvontamaksut Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut Varmennemaksut Yhteensä Viraston kokonaiskustannukset (euroa) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut kustannukset Pääomakustannukset Yhteensä VUOSIKERTOMUS

19 Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,15 Muut toiminnan tuotot , , , ,21 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,69 Henkilöstökulut , ,65 Vuokrat , ,92 Palvelujen ostot , ,38 Muut kulut , ,68 Poistot , , , ,67 JÄÄMÄ I , ,46 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,92 Rahoituskulut , ,78-37, ,40 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 1 237, ,11 614,12 614,12 JÄÄMÄ II , ,94 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Elinkeinoelämälle , ,00 Ulkopuolella oleville valtion rahastoille , , , ,00 JÄÄMÄ III , ,94 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut , ,00 Perityt arvonlisäverot 4 407, ,88 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,53 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,41 VUOSIKERTOMUS