Määräyksen 2 D/2018 M perustelut ja soveltaminen

Transkriptio

1 1 (9) LUONNOS x Määräyksen 2 D/2018 M perustelut ja soveltaminen Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä MPS 2 D/2018 M

2 MPS 2 D/2018 M 2 (9) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET MUUTOKSET... 3 Muutokset Määräys Muutokset määräyksen versioon 2 C/2015 M Muutoshistoria... 4 B-OSA PYKÄLÄKOHTAISET PERUSTELUT JA SOVELTAMISOHJEET Määräyksen tarkoitus... 4 Soveltamisala Soveltamisalan rajaukset Suuren häiriöriskin lähettimet Analogisen radiotoiminnan lähettimet Digitaalisen televisio- tai radiotoiminnan lähettimet Kiinteät tutkat Käyttöönoton tarkastus Käyttöpaikalla tehtävä tarkastus Asiakirjojen perusteella tehtävä tarkastus Muutostarkastus Käyttöönoton yleiset edellytykset Analogisen ääniradiolähettimen käyttöönoton erityiset edellytykset Digitaalisen televisio- tai radiolähettimen käyttöönoton erityiset edellytykset Voimaantulo Tiedonsaanti ja julkaiseminen... 9 C-OSA LAINSÄÄDÄNTÖ... 9 Määräyksen lainsäädäntöperusta... 9

3 MPS 2 D/2018 M 3 (9) A-OSA Keskeiset muutokset Muutokset 1.1 Määräys Määräyksessä suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä määrätään tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 42 :n 2 momentissa tarkoitetuista suuren häiriöriskin aiheuttavista radiolähettimistä sekä niiden tarkastusmenettelystä ja käyttöönoton edellytyksistä. Tietoyhteiskuntakaaren nimike on lailla 68/2018 muutettu laiksi sähköisen viestinnän palveluista. Muutos tulee voimaan Määräyksessä olevat viittaukset tietoyhteiskuntakaaren säännöksiin tarkoittavat lakimuutoksen voimaantulon jälkeen sähköisen viestinnän palveluista annetun lain vastaavia säännöksiä. 1.2 Muutokset määräyksen versioon 2 C/2015 M Määräyksen 2 D/2018 M 4 :ään lisätään mahdollisuus lähettimen väliaikaiseen käyttöön ennen tarkastusta, mikäli myöntää siihen luvan. Lupa voitaisiin myöntää edellytyksellä, että häiriöriski on vähäinen ja että käyttöönotto hyväksytään vasta tarkastuksen suorittamisen jälkeen. Muutos keventää hallinnollista menettelyä. Analogisiin radiolähetyksiin käytettäviä lähettimiä koskevia 7 :n vaatimuksia muutetaan määräyksellä 2 D/2018 M seuraavasti: Analogisen ääniradiolähettimen lähetteen kantoaallon taajuuspoikkeamalle (offset) asetetaan enimmäisarvo. Taajuuspoikkeama saa olla enintään ±2 khz. Lisäksi ääniradiolähettimelle edellytetään kaistanpäästösuodin, joka täyttää seuraavat vaatimukset: 1) Jos omaan antenniinsa kytketään vain yksi lähetin, tulee vaimennuksen keskitaajuudesta olla +-1MHz päässä vähintään 15dB:ä ja +-2MHz päässä vähintään 25dB:ä; 2) Jos antenniin kytketään enemmän kuin yksi lähetin, viereisen kanavan vaimennuksen olla vähintään 25dB:ä. Muutokset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että muille radiolähettimille tai radiojärjestelmille aiheutuvat häiriöt minimoidaan myös niissä tilanteissa, joissa kyseinen lähetin vikaantuu tai toimii muusta syystä väärillä arvoilla. Käytännössä ääniradiolähettimien haltijat ovat lähetysten toimivuuden varmistamiseksi jo useimmissa tapauksissa käyttäneet kaistanpäästösuodinta, vaikka määräyksessä tätä ei ole aiemmin edellytetty.

4 MPS 2 D/2018 M 4 (9) Määräyksen 7 :stä poistetaan vaatimus radioasemalla oltavasta antenniin lähtevän tehon ja antennista heijastuvan tehon sekä lähetteen taajuuspoikkeaman näyttävästä mittarista ja sen mittausvirheestä. Radiolaitteiden vaatimustenmukaisuutta ja vaatimustenmukaisuuden varmistamista koskevia säännöksiä Tietoyhteiskuntakaaressa on muutettu lailla 456/2016. Määräykseen on tehty tämän johdosta tarvittavat säädöstekniset muutokset sekä editoriaalisia muutoksia. 1.3 Muutoshistoria Suuren häiriöriskin aiheuttavia lähettimiä ja niiden tarkastamista koskevan määräyksen ensimmäinen versio annettiin vuonna Määräys päivitettiin , jolloin sen soveltamisalaa laajennettiin digitaalisten televisio- ja radiolähettimien sekä kiinteiden tutkien tarkastuksiin. Määräyksen versioon 2 B tehtiin lakiteknisiä muutoksia, jotka johtuivat siitä, että määräyksen säädösperusta muuttui radiotaajuuksista ja telelaitteista annetusta laista tietoyhteiskuntakaareksi. Lisäksi määräykseen lisättiin määräyksen tarkoitusta koskeva säännös. Määräyksen seuraavaan, voimaan tulleeseen versioon 2 C tehtiin muutoksia, joilla sallittiin satunnaiset ylitykset taajuuspoikkeamaan analogisen radio-ohjelman ip-pohjaisessa siirrossa. Nyt voimaan tuleva määräys 2 D/ 2018 M on määräyksen 5. versio. B-OSA Pykäläkohtaiset perustelut ja soveltamisohjeet 1 Määräyksen tarkoitus Määräyksen tarkoituksena on edistää radioviestinnän häiriöttömyyttä ja radiotaajuuksien tehokasta käyttöä määrittelemällä ehdot suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien käyttöönoton edellytyksille ja tarkastusmenettelylle. 2 Soveltamisala Määräyksessä määrätään tietoyhteiskuntakaaren ( alkaen sähköisen viestinnän palveluista annetun lain) 42 2 momentissa tarkoitetuista suuren häiriöriskin aiheuttavista radiolähettimistä sekä niiden tarkastusmenettelystä ja käyttöönoton edellytyksistä. Määräystä sovelletaan 3 :ssä määriteltyihin suuren häiriöriskin aiheuttaviin radiolähettimiin. 1.1 Soveltamisalan rajaukset Määräystä ei sovelleta sellaiseen suuren häiriöriskin radiolähettimeen, jonka hallussapitoon ja käyttöön on myönnetty radiolupa ennen 1. päivää

5 MPS 2 D/2018 M 5 (9) huhtikuuta 2013 ja jonka lupaehdoissa ei ole määrätty, että n on hyväksyttävä radiolähettimen käyttöönotto tarkastuksen perusteella. Määräyksen muutostarkastusta koskevia määräyksiä sovelletaan kuitenkin radiolähettimeen, jos se on määräyksen 3 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu televisiolähetin. Kiinteiden tutkien osalta määräystä sovelletaan pääsääntöisesti suuritehoisiin tutkiin. Määräystä ei pääsääntöisesti sovelleta lyhytaikaisesti käytettäviin analogisiin ääniradiolähettimiin tai digitaaliseen televisio- tai radiotoimintaan tarkoitettuihin televisio- ja radiolähettimiin, joiden radioluvan voimassaoloaika on enintään kolme kuukautta tai mikäli radiolähettimillä harjoitettu toiminta on ohjelmistoluvasta vapaata pienimuotoista toimintaa (tietoyhteiskuntakaari 34 2 mom.). Lisäksi pelkästään sisätiloissa sijaitsevat ja sisätiloja palvelevat lähettimet ja toistimet rajataan yleensä tarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Kaikille suuren häiriöriskin radiolähettimille voidaan kuitenkin radioluvassa määrätä tarkastus, mikäli se nähdään häiriöriskin kannalta tarpeelliseksi. Tarkastusvelvollisuuden peruste voi olla esimerkiksi aseman suuri lähetysteho, aseman poikkeuksellisen ongelmallinen lähetyspaikka tai lähettimen toistuva lyhytaikainen käyttö. 3 Suuren häiriöriskin lähettimet Tässä määräyksessä tarkoitettuja suuren häiriöriskin aiheuttavia radiolähettimiä ovat tietoyhteiskuntakaaren ( alkaen sähköisen viestinnän palveluista annetun lain) mukaiseen analogiseen radiotoimintaantai digitaaliseen televisio- tai radiotoimintaan tarkoitetut televisio- ja radiolähettimet sekä kiinteät tutkat. Kaikkien näiden radiolähettimien hallussapitoon ja käyttöön tarvitaan radiolupa ja käyttöönotto- ja muutostarkastuksesta määrätään kyseisen radiolähettimen radioluvan ehdoissa. Suuren häiriöriskin radiolähettimiä ovat edellä tarkoitettujen lisäksi myös sellaiset radiolähettimet, joiden hallussapitoon ja käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on myöntänyt radioluvan, vaikka radiolähettimen ei ole varmistettu täyttävän tietoyhteiskuntakaaren 251 :ssä tarkoitettuja olennaisia vaatimuksia. 1.2 Analogisen radiotoiminnan lähettimet Analogiset ääniradiolähettimet ovat olleet tarkastusmenettelyn piirissä määräyksen ensimmäisestä versiosta lähtien. Tarkastukset on nähty tarpeelliseksi, koska hyvinkin suurilla tehoilla lähetettävien analogisten ääniradiolähetteiden häiriövaikutus on suuri ja ääniradiotoiminnassa myös mahdollisten häiriöiden vaikuttavuus on merkittävä niin kuluttajien kuin muiden toimijoiden kannalta ja vaikutusalue kattaa tyypillisesti myös naapurimaamme. Lisäksi ääniradiolähettimet sijaitsevat hyvin usein mastoissa, joissa on myös muita radiolähettimiä, minkä vuoksi radioviestinnän häiriöttömyyden varmistamiseksi tarkastusmenettely on tarpeellinen.

6 MPS 2 D/2018 M 6 (9) 1.3 Digitaalisen televisio- tai radiotoiminnan lähettimet Digitaalinen televisio- tai radiosignaali ei ole häiritsevyydeltään yhtä ongelmallinen kuin analogisessa ääniradiotoiminnassa käytettävä lähete. Televisiolähetyksiin ja erityisesti niiden vastaanottoon liittyvät ongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet. Televisiojakelu on Suomessa toteutettu sekä VHFettä UHF-taajuusalueella. VHF-lähetysverkko on toteutettu eri periaatteella kuin UHF-lähetysverkko. Eri taajuusalueilla lähettimien sijoituspaikat, tehot ja antennikorkeudet poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi vastaanottopisteessä eri verkoista saatavien signaalien kentänvoimakkuuksien ero voi olla erittäin suuri. Eri taajuusalueiden vastaanotto suositellaan toteutettavaksi erillisillä antenneilla. Käytännössä myös eri kanavanippujen signaalivoimakkuudet voivat vastaanottopisteessä vaihdella huomattavasti, vaikka ne lähetettäisiin samasta mastosta. Radiotaajuuksien käyttötarve kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi niiden käyttöä on tehostettava. Televisiolähettimien keskinäisten häiriöiden välttämiseksi lähetyksiin ei voida hyödyntää kaikkia televisiotoimintaan osoitettuja taajuuksia. Näitä vapaita 'white space' -taajuuksia on osoitettu muun muassa radiomikrofonien ja älykkäiden radio-järjestelmien eli kognitiiviradioiden käyttöön. Taajuuksien käyttötarkoituksia on lisäksi tarkoituksenmukaista tarkastella ajoittain uudelleen, minkä seurauksena televisiovastaanoton suojaamista ei-toivotuilta signaaleilta voidaan joutua toteuttamaan aiemmista poikkeavilla tavoilla. Tämä asettaa vaatimuksia myös sellaisten radioverkkojen tekniselle toteuttamiselle, jotka käyttävät tv-toiminnalle varattujen taajuuskaistojen lähellä olevia taajuuksia, käytännössä erityisesti 800 MHz ja tulevaisuudessa 700 MHz taajuusalueen matkaviestinverkoille. Matkaviestinverkkojen tukiasemat voivat aiheuttaa häiriöriskin antennitelevisiovastaanotolle. Näissä tapauksissa häiriöiden taustalla on kuitenkin useimmiten tvvastaanottojärjestelmässä käytettävän vahvistimen yliohjautuminen, eikä kyse ole radioluvan vastaisista matkaviestinverkon lähettimistä. Tämän vuoksi tämän määräyksen soveltamisalan laajentamista matkaviestintoimintaan ei ole nähty tarkoituksenmukaiseksi. Muuttuvan toimintaympäristön vuoksi n on entistä tärkeämpää varmistua siitä, että käyttöön otettavat televisiolähettimet ovat myönnetyn radioluvan mukaisia, jotta muulle radioviestinnälle ei aiheutuisi häiriöitä. Radiolupa määrää reunaehdot televisiolähettimen toteuttamiselle, mutta käytännön toteutuksessa televisiolähettimen lähetysteho, antennin korkeus ja säteilykuvio voivat poiketa merkittävästi radioluvan asettamista enimmäisrajoista. Taajuussuunnittelussa ja lupahallinnossa tarvitaan radiohäiriöiden estämiseksi tietoa käytössä olevien televisioasemien käytännön toteutuksesta. Sitä tarvitaan myös televisiolähetyksiin liittyvien radiohäiriöiden selvittämisessä

7 MPS 2 D/2018 M 7 (9) 1.4 Kiinteät tutkat Kiinteiden suuritehoisten tutkien harhalähetteet voivat aiheuttaa häiriöitä viereisillä taajuusalueilla toimiville järjestelmille. Tutkille on tehty mittauksia yli kymmenen vuoden ajan. Mittaukset ovat osoittaneet, että tutkan harhalähetteet saattavat olla merkittäviä. Tämän vuoksi tarkastusmenettelyn soveltaminen laajennettiin kaikkiin suuritehoisiin kiinteisiin tutkiin Käyttöönoton tarkastus Radioviestinnän häiriöiden välttämiseksi määräyksen 3 :ssä tarkoitettu radiolähetin on tarkastettava ennen käyttöönottoa, jos radiolähettimen lupaehdoissa määrätään, että n on hyväksyttävä käyttöönotto tarkastuksen perusteella. Tarkastuksella varmistetaan, että radiolähetin täyttää radioluvan ehdot sekä määräyksen 6 :ssä määrätyt käyttöönoton yleiset edellytykset ja 7 tai 8 :ssä määrätyt käyttöönoton erityiset edellytykset. 1.5 Käyttöpaikalla tehtävä tarkastus Suuren häiriöriskin radiolähettimien käyttöönoton tarkastus voidaan tehdä lähettimen käyttöpaikalla n suorittamien mittausten perusteella. Tätä menettelyä sovelletaan ääniradiolähettimien käyttöönotto- ja muutostarkastuksissa. 1.6 Asiakirjojen perusteella tehtävä tarkastus Käyttöönottotarkastus voidaan tehdä n toimesta myös radioluvanhaltijan toimittamien mittaus- ja muiden tarvittavien tietojen perusteella. Kirjallista tarkastusmenettelyä voidaan soveltaa televisiolähettimiin ja kiinteisiin tutkiin. Näiden osalta n lähettimen käyttöpaikalla tekemä tarkastus ei ole välttämätön, koska lähettimen ominaisuuksista voidaan yleensä saada riittävästi tietoa kirjallisen materiaalin perusteella. Asiakirjamenettelyyn perustuvasta käyttöönoton tarkastuksesta perittävä tarkastusmaksu on merkittävästi alempi kuin käyttöpaikalla tehtävästä tarkastuksesta perittävä maksu. Televisiolähettimen tai kiinteän tutkan radioluvanhaltija voi valita käyttöpaikalla tehtävän tarkastuksen tai mittaus- ja muiden tietojen perusteella tehtävän tarkastuksen välillä, mikäli ei erikseen määrää, että tarkastus on tehtävä käyttöpaikalla. Peruste sille, että tarkastus määrätään tehtäväksi käyttöpaikalla, voi olla esimerkiksi se, että asiakirjojen perusteella tehtävässä tarkastuksessa ei saada riittäviä tietoja lähettimen aiheuttamista häiriöriskeistä. Pykälässä on lueteltu televisiolähettimen sekä kiinteiden tutkien osalta tarkastusta varten toimitettavat tiedot ja selvitykset.

8 MPS 2 D/2018 M 8 (9) 5 Muutostarkastus Ääniradiolähetintä tai televisiolähetintä, jolle on radioluvassa määrätty tehtäväksi käyttöönoton tarkastus, ei saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin on tarkastuksen perusteella hyväksynyt käyttöönoton, jos lähettimelle tehdään pykälässä kuvattuja muutoksia. Pykälässä on kuvattu myös muutokset, joiden tekeminen ei edellytä uutta tarkastusta. Samoin kiinteää tutkaa, jolle on tehty käyttöönoton tarkastus, ei saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin on tarkastuksen perusteella hyväksynyt käyttöönoton, jos järjestelmän kokoonpanoa on muutettu tai sijaintia muutettu. Muutostarkastus määrätään tehtäväksi, koska lähettimen kokoonpanon muuttaminen voi käytännössä muuttaa lähetysteknisiä parametreja ja vaikuttaa siten lähettimen häiriöteknisiin ominaisuuksiin ja siten kasvattaa häiriöriskiä. Muutostarkastuksessa sovelletaan muuten, mitä määräyksen 4 :ssä on määrätty käyttöönoton tarkastuksesta. 6 Käyttöönoton yleiset edellytykset Määräyksen pykälässä on määritelty perusedellytykset radiolähettimelle, jotta se ei aiheuttaisi häiriötä muulle radioviestinnälle. Käytännössä radiolähettimen on oltava asennettu sekä säädetty lähetysteholtaan ja muilta radioteknisiltä ominaisuuksiltaan siten, ettei sen käytöstä aseman käyttöpaikan ja radiolähettimen teknisen käyttöympäristön vuoksi aiheudu häiriötä muulle tietoyhteiskuntakaaren sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiselle radioviestinnälle. 7 Analogisen ääniradiolähettimen käyttöönoton erityiset edellytykset Seitsemännessä pykälässä määrätään analogisten ääniradiolähettimien käyttöönoton erityisistä edellytyksistä. Vastaavat määräykset olivat aiemmin ULA -yleisradiolähettimien yleisissä lupaehdoissa, mutta ne siirrettiin vuonna 2013 tehdyssä päivityksessä tähän määräykseen. Analogisen radio-ohjelman ip-pohjaisessa siirrossa sallitaan satunnaiset ylitykset taajuuspoikkeamaan tämän pykälän mukaisesti. Välille khz saa osua korkeintaan 10 % näytteistä, joista välillä khz saa olla korkeintaan 0,5 % näytteistä. Taajuuspoikkeama ei saa hetkellisestikään ylittää +100 khz. Tarkastuksessa mittausajanjakso on normaalisti 5 minuuttia, jonka aikana otetaan 600 näytettä. Välille khz saa tällöin osua enintään 3 näytettä.

9 MPS 2 D/2018 M 9 (9) 8 Digitaalisen televisio- tai ääniradiolähettimen käyttöönoton erityiset edellytykset Kahdeksannessa pykälässä säädetään televisiolähettimien sekä digitaalisten ääniradiolähettimien käyttöönoton erityisistä edellytyksistä. Nämä perustuvat suurelta osin kokemukseen televisiolähettimien aiheuttamista häiriöistä. Vaatimusten tarkoitus on estää tällaisia häiriöitä ennalta. Suuritehoisten tutkien ja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa käytettävien radiolähettimien käyttöönotolle ei esitetä säädettäviksi erityisiä edellytyksiä. Niiden osalta on riittävää, että ne täyttävät 6 :ssä määrätyt käyttöönoton yleiset edellytykset. 9 Voimaantulo Määräys tulee voimaan päivänä kuuta Määräys on voimassa toistaiseksi. 10 Tiedonsaanti ja julkaiseminen Määräys on julkaistu n määräyskokoelmassa ja se on nähtävissä viraston kotisivuilla Määräys on myös saatavissa n asiakaspalvelusta. C-OSA Lainsäädäntö Määräyksen lainsäädäntöperusta Määräyksen antamiseen oikeuttava valtuutussäännös on tietoyhteiskuntakaaren 42 :n 2 momentissa. Säännös on seuraava: Suuren häiriöriskin aiheuttavan radiolähettimen lupaehdoissa voidaan määrätä, ettei lähetintä saa ottaa käyttöön, ennen kuin on tarkastuksen perusteella hyväksynyt käyttöönoton. määrää ne radiolähetinlajit, joiden katsotaan aiheuttavan suuren häiriöriskin, ja antaa tarkemmat määräykset niiden tarkastusmenettelystä sekä lähettimien säätämisestä ja muista siihen verrattavista käyttöönoton hyväksymisen edellytyksistä.