Viestintäviraston vuosikertomus 2013 VUOSIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 Viestintäviraston vuosikertomus 2013 VUOSIKERTOMUS 2013

2 Pääjohtajan katsaus Vuotta 2013 leimasi viestintämarkkinoiden positiivinen kehitys, Kyberturvallisuuskeskuksen tulo virastoon, kesäkuussa uutisoitu sähköisen viestinnän tiedostelutoiminta Yhdysvalloissa sekä 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa. Vuonna 2013 viestintämarkkinoiden kehitys jatkui positiivisena. Laajakaistaliittymien määrät ja nopeudet jatkoivat kasvuaan. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli vajaat 1,7 miljoonaa kiinteää laajakaistaliittymää, joista 16 prosentissa nimellinen tiedonsiirtonopeus käyttäjälle päin oli vähintään 100 Mbit/s. Myös matkaviestinverkossa tiedonsiirtopalvelut vilkastuivat, sillä sekä datakäyttö että tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoivat selvästi. Voimakkaimmin yleistyivät sellaiset matkaviestinverkon liittymät, joissa ei ollut tiedonsiirtokäyttöön liittyviä rajoituksia. Tällaisia liittymiä oli vuoden lopussa jo vajaat 3,4 miljoonaa kappaletta. Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2013 tammikuussa Suomen kyberturvallisuusstrategian, jonka linjausten mukaisesti Viestintävirastoon perustettiin vuoden 2014 alussa Kyberturvallisuuskeskus. Kesäkuussa 2013 tiedotusvälineet uutisoivat Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisten harjoittamasta laajamittaisesta, sähköistä viestintää koskeneesta tiedustelutoiminnasta. Suomalaisille käyttäjille aiheutuvan mahdollisen tietoturvauhkan takia Viestintävirasto selvitti teleyrityksiltä näiden tuottamien ja välittämien viestintäpalvelujen tietoturvallisuutta. Suomen lainsäädäntö turvaa jokaiselle oikeuden luottamukselliseen viestintään. Jatkona Viestintävirasto selvitti laitevalmistajilta tietoturvallisuutta ja pyysi näiltä vakuutukset siitä, että laitteissa ei ole sellaisia toiminnallisuuksia tai komponentteja, jotka ilman käyttäjän tietoa ja suostumusta paljastavat käyttäjän luottamuksellisen viestinnän ulkopuolisille tahoille. Selvitys jatkuu vielä Televisiolähetystoiminnalta vapaaksi jäänyt ja kansainvälisesti liikkuvan laajakaistan käyttöön sovittu 800 megahertsin taajuusalue jaettiin Viestintäviraston järjestämällä huutokaupalla kolmelle teleoperaattorille. Taajuuksia saivat TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj ja DNA Oy, jotka maksoivat taajuuksista yhteensä runsaat 108 miljoonaa euroa. 4G-verkkojen rakentaminen on lähtenyt ripeästi käyntiin. Viestintämarkkinoiden edistäminen ja vaikuttava valvonta jatkuvat tiiviinä tulevanakin vuonna. Keskeisiä kohteita ovat muun muassa tilaajayhteysmarkkinat sekä mobiiliterminointi- ja tvlähetysmarkkinat. Vuosi on viraston Kyberturvallisuuskeskuksen ensimmäinen toimintavuosi. Toiminnan kehittämistä linjaa juuri valmistunut toimintasuunnitelma. Taajuusasioissa virasto valmistautuu vuoden 2015 maailman radioviestintäkonferenssiin ja jatkaa taajuuskoordinointia 700 megahertsin taajuusalueella naapurimaiden kanssa. Tavoitteena on taata 2017 alusta mobiilin laajakaistan käyttöön siirtyvän taajuusalueen tehokas ja häiriötön käyttö. Tavoitteenamme on varma ja vaivaton viestintä kaikille Suomessa. Asta Sihvonen-Punkka pääjohtaja VUOSIKERTOMUS

3 Viestintävirasto - varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintäviraston vuoteen 2020 ulottuva toimintastrategia linjaa viraston strategiset tavoitteet, niihin liittyvät painopistealueet ja toimenpiteet, kriittiset menestystekijät sekä viraston toimintaa ohjaavat periaatteet. Syksyllä 2013 strategiaan tehtiin pieniä tarkistuksia. Uudeksi kriittiseksi menestystekijäksi nostettiin tehokas tiedon hallinta ja jakaminen. Vuoden 2013 alussa aloitti uusi organisaatio ja maaliskuussa käynnistyi virastoon sijoittuvan Kyberturvallisuuskeskuksen valmistelutyö. Toiminnon tehtävänä on kyberturvallisuusuhkien seuraaminen, kyberturvallisuutta koskevan tiedon kokoaminen eri lähteistä sekä tiedon jalostaminen ja jakaminen eri toimijoille. Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Tv-maksut-toimialan toiminta päättyi Viestintävirastossa jatketaan tv-maksujen jälkiperintään ja laskutukseen sekä tietojärjestelmien ja prosessien kehittämiseen liittyviä tehtäviä Hallinto-toimialalla. Viestintäviraston organisaatio 2014 VUOSIKERTOMUS

4 Toiminta Vuoden 2013 keskeisimpiä toimintoja tarkastellaan seuraavassa kolme strategisen tavoitteen kautta, jotka tähtäävät siihen, että viestintäpalvelujen tarjonta maassamme monipuolistuu, viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee ja viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät. Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto jatkoi vuonna 2013 hinnoittelu- ja kustannuslaskentamenetelmien kehittämistä ja määritteli kupariverkon vakioidut komponentit ja hinnat sekä kupari- että kuituverkon vakioiduille komponenteille. Viestintävirasto myös keräsi tilaajayhteyksien hintakattojen määrittämistä varten operaattorikohtaisia verkon volyymi-, ikä- ja kustannustietoja. Viestintävirasto antoi sääntelyehdotuksensa kiinteästä verkosta nousevan ja kiinteään verkkoon laskevan puheliikenteen markkinoista. Nousevan liikenteen markkinalla sääntely poistui vuoden 2014 alusta, mutta Euroopan komissio esti veto-päätöksellään sääntelyn purkamisen kiinteään verkkoon laskevan puhelinliikenteen tukkumarkkinoilla. Vuonna 2012 aloitettu matkaviestinverkon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointimenetelmän kehittämistyö saatiin päätökseen. Viestintävirasto jatkoi kiinteiden laajakaistapalvelujen nopeuden vaihteluvälin ilmoittamiseen liittyvää sopimusehtovalvontaa. Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto hoiti kertomusvuonna 800 MHz:n taajuushuutokaupan sähköisen huutokauppajärjestelmän avulla. Taajuushuutokauppa käynnistettiin tammikuussa ja päättyi lokakuun lopussa. Kaikki kohteena olleet taajuuskaistaparit myytiin euron yhteishintaan ja taajuudet jakautuivat tasaisesti kolmelle teleyritykselle. Viestintävirasto kerää toimilupamaksut viidessä vuosittaisessa tasaerässä ja tulouttaa ne edelleen valtiolle. Virasto osallistui ja vaikutti aktiivisesti maanpäällisen televisiotoiminnan seuraavaa teknologiasiirtymää (DVB-T2) valmistelevan työryhmän työhön. Vuoden lopussa käynnistyi yhteistyössä viraston toimijoiden kanssa viestintäprojekti, jonka kohderyhmänä ovat antennitalouksissa asuvat kuluttajat, vähittäiskauppa, antenniurakoitsijat ja yhteisantennikiinteistöt. Viestinnässä korostetaan teknologiasiirtymän mahdollistamia teräväpiirtolähetyksiä ja oikeanlaista laitekantaa. Tavoitteena on, että kuluttajille järjestetään asiasta riittävät tiedotus-, neuvonta- ja opastuspalvelut. Televisiotoiminnan resurssien turvaamiseksi Viestintävirasto jatkoi neuvotteluita naapurimaiden kanssa saavuttaen toivotun tuloksen sekä Venäjän että Viron kanssa. Viestintävirasto toteutti kaupallisten radioiden peittoaluelaajennuksia ja kaupallisten radioiden toimiluvalliseen käyttöön myönnettiin 55 uutta taajuutta. Aalto-yliopistolla on suunnitteilla Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1. Viestintävirasto edisti satelliitin kansainvälistä taajuuskoordinointia, mikä mahdollistaa satelliitin laukaisun ja käyttöönoton mahdollisesti jo ensi vuonna. Älykkäiden radioverkkojen (kognitiivinen radio) tutkimus jatkuu edelleen. VUOSIKERTOMUS

5 Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä Viraston Tilannekuva-hankkeessa kehitettiin palvelukokonaisuus, joka tarjoaa alueellista tietoa internetin, puhelimen, tv:n ja radion toimivuudesta, laadusta ja saatavuudesta. Sen ensimmäisenä palveluna julkaistiin marraskuussa MO- NITORi-niminen häiriökarttapalvelu, joka kuvaa teleyritysten Viestintävirastolle ilmoittamien vakavien vika- ja häiriötilanteiden maantieteellisen vaikutusaluetta. Tilannekuva-hankkeessa kehitettiin myös yhdessä teleyritysten kanssa Viestintäviraston ohjaus- ja valvontatyötä sekä julkista tiedottamista palvelevien saatavuus- ja laatutietojen keräämistä. Näiden tietojen lanseeraaminen karttamuotoisena on vuorossa vuonna Uusi Asiakkuudet-toimiala käsitteli asiakasyhteydenottoja kaikkiaan n kappaletta, jotka jakaantuivat aihealueittain seuraavasti: verkkotunnukset 80 %, tietoturva n. 12 % ja viestintäpalvelut n. 8 %. Viestintävirasto kehitti toimialaa koskevan tiedon julkaisemista sekä keräämistä muun muassa valmistelemalla julkaisu- ja tiedonkeruusuunnitelmat. Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Laajakaistahanketta edistettiin kertomusvuonna antamalla yli 30 tukipäätöstä ja myöntämällä tukea lähes 16 miljoonaa euroa, joista maksatukseen meni noin 8,5 miljoonaa euroa. Lisäksi virasto antoi alueellisille ELY-keskuksille tuen myöntämistä puoltavan lausunnon 16 hankkeesta. rakennettu vajaat kilometriä ja huippunopean laajakaistan saatavuuden piiriin saatu reilut uutta kotitaloutta haja-asutusalueella. Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin-, ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason Puhelin- ja laajakaistapalvelut Virasto selvitti ensimmäistä kertaa nopean laajakaistan saavuustilanteen ja sen kehityksen koko Suomen osalta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna nopean, yli 30 Mbit/s laajakaistan saatavuus parani vuoden aikana vajaat 10 prosenttia. Valokuituverkkojen laajentumisen lisäksi tähän vaikutti nopean langattoman laajakaistan saatavuuden kehitys. Viestintävirasto antoi kesäkuussa uudet yleispalveluyrityksen nimeämispäätökset puhelinpalvelujen ja laajakaistayleispalvelun osalta. Puhelinpalveluihin nimettiin kolme yleispalveluvelvollista yritystä yhteensä 92 alueelle. Laajakaistapalveluihin nimettyjä yrityksiä oli 10 ja alueita yhteensä 304. Lisäksi virasto antoi ensimmäistä kertaa päätökset puhe- ja kuulovammaisten käyttäjien yleispalveluista: internetyhteyspalvelun osalta nimettiin 10 yritystä yhteensä 304 alueelle ja tekstiviestipalvelun osalta kolme yritystä 93 alueelle. Vuoden loppupuolella käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on kehittää yleispalvelun nimeämismenettelyä nopeammaksi ja tehokkaammaksi. Myös yleispalvelun valvontaa uudistetaan. Yleispalveluviestintään suunnitellaan uusia keinoja, koska kansalaisten tietoisuus yleispalveluun liittyvistä oikeuksistaan on edelleen varsin heikko. Vuoden lopussa laajakaistatuesta oli myönnetty reilu kolmannes eli noin 23 miljoonaa euroa. Valokuituverkkoa on VUOSIKERTOMUS

6 Postipalvelut Viestintäviraston loppuvuodesta 2013 teettämästä kuluttajatutkimuksesta selvisi, että kuluttajat ovat kokonaisuutena varsin tyytyväisiä postipalveluihin. Kriittisimmin suhtauduttiin pakettipalvelujen hinnoitteluun. Yleispalvelun tyytyväisyyttä selvittävässä tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa kuluttajien tyytyväisyyttä hinnoitteluun, kirjeiden kulkunopeuteen ja toimipisteen etäisyyteen kuluttajan kotoa. Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yleisen viestintäverkon tietoturvallisuuspoikkeamat Teleyritykset raportoivat vuonna 2013 Viestintävirastolle 37 tietoturvaloukkausta tai niiden tietoon tullutta tietoturvauhkaa, jotka ylittivät ilmoituskynnyksen. Ilmoituksista 14 johtui palvelunestoa aiheuttaneista poikkeamista, kymmeneen liittyi epäilyjä tietomurrosta, kahdeksan koski henkilötietojen tietoturvaloukkausta ja viisi puolestaan koski havaittua uhkaa tai haavoittuvuutta. Yhdessä tapauksessa kaksi henkilöä on käyttänyt samaa sähköpostiosoitetta useamman vuoden ajan. Yksittäisenä tapauksena voidaan nostaa huhtikuussa tapahtunut palvelunestohyökkäys mtv3.fi sivustoa vastaan. Yleisen viestintäverkon vika- ja häiriötilanteet Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys oli hyvällä tasolla Pitkäkestoisia, yli kuusi tuntia kestäviä A- luokan vikoja raportoitiin vuonna 2013 kuusi kappaletta. Teleyritysten raportoimista 218 vikatai häiriötilanteesta korkeimman vakavuusluokan eli A-luokan vikoja oli 20 kappaletta. Niistä 3 koski televisiolähetyksiä, 6 yleisradiokanavia, 7 matkaviestinverkon palveluita ja 2 kiinteän verkon laajakaistapalveluita sekä 3 sähköposti- ja muita viestintäpalveluja. Neljä matkaviestinverkon vikaa samoin kuin Radio Vegan ohjelmansiirron häiriö olivat vaikutukseltaan pitkäkestoisia (yli 6 tuntia). Matkaviestinverkon viat aiheutuivat Eino- ja Seija-myrskyjen aiheuttamista sähkönjakelun häiriöistä. Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto osallistui aktiivisesti kansallisen kyberturvallisuusstrategian valiokuntakäsittelyihin kevään 2013 aikana ja laati Kyberturvallisuuskeskuksen toimintamallista ehdotuksen LVM:n Kyberturvallisuustyöryhmässä. Valtiovarainministeriön ja Viestintäviraston solmimalla sopimuksella toteutettiin pilottihankkeena valtionhallintoa ja julkista hallintoa uhkaavien tietoturvaloukkausten käsittelyn ja havainnoinnin eli GovCERT-toiminnon järjestäminen ja GovHAVARO-järjestelmän pilotointi. Positiivisten kokemusten perusteella hankkeita jatketaan vuonna HAVARO on Viestintäviraston toteuttama havainnointi- ja varoituspalvelu joka on aikaisemmin toteutettu Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhteistyössä huoltovarmuuskriittistä elinkeinoelämää varten. GovHAVAROa pilotoitiin kahdeksalle valtionhallinnon toimijalle. Vuoden 2014 aikana GovHAVA- ROon liitettyjen valtionhallinnon organisaatioiden määrä kasvaa useisiin kymmeniin. VUOSIKERTOMUS

7 Valtionhallinnon tietojärjestelmien turvallisuus Viestintävirasto teki osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaativille valtionhallinnon ja yritysten tietojärjestelmille kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden näkökulmasta. Lisäksi Viestintävirasto suoritti kansallisten salaustuotteiden evaluointeja niiden kansallisen ja kansainvälisen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi. Viestintävirasto on jatkanut yhteistyössä FINASin kanssa vuonna 2012 aloitettua ensimmäisen tietoturvallisuuden arviointilaitoksen hyväksyntäprosessia, joka on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2014 alkupuolella. Arviointilaitokseksi hakeutumista on helpotettu julkaisemalla Viestintäviraston verkkosivuilla ohje arviointilaitoksille. Ohjeessa kuvataan tietoturvallisuuden arviointitoimintaa tekevien laitosten rooli ja tehtävät, toimintaa koskevat vaatimukset, arviointimenettelyn kulku sekä laitosten valvontaan liittyvät menettelyt. Viestintävirasto soveltaa ohjetta myös hyväksyessään uusia tietoturvallisuuden arviointilaitoksia. Tietoturvallisuusjärjestelmien kansainvälisen hyväksyttävyyden tukeminen Viestintävirasto on tehnyt yhteistyösopimuksia kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Sopimusten avulla mahdollistetaan kansainvälisen turvallisuusluokitellun tiedon sähköinen vaihtaminen. Lisäksi Viestintävirasto on tukenut ulkoministeriötä valtiosopimustasoisten kansainvälisten yleisten turvallisuussopimusten valmistelussa. Viestintävirasto on osallistunut tuotehyväksyntöjen laaja-alaisempaan tunnustamiseen tähtääviin hankkeisiin ja osallistunut käytännön turvallisuusvaatimuksia määrittelevään työhön. Lisäksi Viestintävirasto on selvittänyt tarvetta tuotehyväksyntätoimintansa kehittämiseen, jotta se voisi tukea entistä paremmin suomalaisten salausteknisten tuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille. Verkkotunnuspalvelun toimintavarmuus kehittyy Fi-verkkotunnuspalvelun toimintavarmuutta kehitettiin vuonna 2013 merkittävästi. Vuoden aikana otettiin käyttöön mm. tietoturvaa parantava nimipalvelinkyselyjen lokitusjärjestelmä, jonka avulla nimipalvelinkyselyjen analysointi on entistä monipuolisempaa. Ensisijaisen nimipalvelimen A.fi toimintavarmuutta parannettiin lisäksi erilaisilla toimenpiteillä ja toinen F.fi:n palvelimista uusittiin. Virasto käynnisti myös projektin uuden fi-juuren nimipalvelimen sijoittamiseksi FICIXin yhteyteen ja tätä ennakoiden Viestintävirasto liittyi FICIX ry:n jäseneksi. Vuoden aikana fi-nimipalvelussa ei ollut palvelun saatavuuteen liittyviä häiriöitä. Vuoden loppupuolella käynnistettiin verkkotunnushanke, jossa tunnistetaan, määritellään ja toteutetaan kaikki ne muutokset, jotka tietoyhteyskuntakaaren voimaantulo aiheuttaa fiverkkotunnustoimintaan. Mikäli tietoyhteiskuntakaari-lakihanke hyväksytään suunnitellusti, Viestintäviraston suora fi-verkkotunnusten välitystoiminta loppuu ja vuodesta 2016 alkaen fiverkkotunnuksia voi ostaa ainoastaan Viestintäviraston välityskumppanien kautta. Kolmivuotiseen hankkeeseen kuuluu kahdeksan osaprojektia, joista yksi kattaa nykyisen verkkotunnusjärjestelmän jatkokehittämisen vastaamaan uuden välittäjämallin vaatimuksia. Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjausta ja valvontaa viestintäverkkojen ja -palvelujen keskeisten VUOSIKERTOMUS

8 toimintojen turvaamiseksi. Keskeisenä toimenpiteenä on vuonna 2013 ollut valmistautuminen liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman tietoyhteiskuntakaaren voimaantuloon uudistamalla Viestintäviraston määräyksiä. Viestintävirasto on valvonut aktiivisesti lainsäädännön ja teknisten määräysten noudattamista. Viestintävirasto teki 11 teleyritystarkastusta, joissa keskityttiin erityisesti määräysten 54 (viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistaminen), 57 (viestintäverkkojen ja -palvelujen ylläpidosta sekä menettelystä ja tiedottamisesta vika- ja häiriötilanteissa) ja 58 (viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta) valvontaan. Havaitut puutteet on pyydetty korjaamaan asetettuun määräaikaan mennessä. Viestintävirasto on saavuttanut kyseisten määräysten noudattamisen tarkastamiselle asetetut tavoitteet, eikä tarkastuksia jatketa vuonna Määräysmuutoksia Viestintävirasto on tukenut aktiivisesti tietoyhteiskuntakaaren valmistelua. Valmistelutyö saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana. Samanaikaisesti on tehty suunnitelmia tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon edellyttämien määräysmuutosten toteuttamiseen siten, että sekä Viestintävirasto että teleyritykset voivat osoittaa niihin tarvittavat resurssit tietoyhteiskuntakaaren lopullisen sisällön varmistumisen jälkeen. Suunnittelun yhteydessä on arvioitu mahdollisuuksia määräysten ryhmittelyn selkeyttämiseen ja samalla määrän vähentämiseen. Viestintävirasto on laajentanut vanhaa Viestintäverkojen tekniset määräykset -työryhmää kattamaan koko viraston teknisen ohjauksen. Viestintävirasto tekniset määräykset -työryhmä toimii Viestintäviraston, teleyritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyöfoorumina. Määräysmuutokset toteutetaan ja työryhmän työ käynnistetään vuoden 2014 aikana. Ohjaus- ja valvontatoiminnan tehostamista Viestintävirasto on kehittänyt sisäistä ohjaus- ja valvontatoimintaansa. Työn tavoitteena on ollut yhtenäistää ja tehostaa viraston näihin tehtäviin liittyvää toimintaa sekä parantaa viraston johdon mahdollisuuksia toiminnan ohjaamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi perustettiin sekä ohjauksen että valvonnan sisäiset koordinaatioryhmät, joiden tehtävänä on viraston toimintamallien yhtenäistäminen ja toiminnan käytännöntason koordinointi. Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto selvitti ja poisti radiohäiriöitä hätä- ja turvallisuusliikenteestä ja viranomaisverkoista, yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeistä radioverkoista sekä yleisistä televerkoista. Matkaviestinverkoille häiriötä aiheuttavista luvattomista toistimista tehtiin kolme tutkintapyyntöä poliisille viraston uuden toimintamallin mukaisesti. Taajuuksien käyttöä valvottiin ja ohjattiin urheilutapahtumissa, joista välitettiin kansainvälistä televisiokuvaa. Viestintävirasto selvitti runsaasti yksittäisiä yleisradiovastaanoton häiriötapauksia. Virasto panosti erityisesti televisiovastaanoton häiriötilanteiden helpottamiseen sisällyttämällä ensimmäistä kertaa vaatimukset televisiovastaanoton antennijärjestelmille uuteen määräykseen 65, joka tulee voimaan 2014 alusta. Lisäksi virasto myötävaikutti siihen, että loppuvuodesta 800 MHz matkaviestinoperaattorit kehittivät toimintamallin tv-häiriöiden poistamiseksi verkkojen käynnistyessä vuonna Osana verkkotoimilupien ehtojen noudattamisen valvontaa virasto sai tutkittavakseen viisi uutta antennitelevision katvealuetta, joihin etsitään ratkaisua verkko-operaattorin kanssa. VUOSIKERTOMUS

9 Radio- ja telepäätelaitteiden vaatimustenmukaisuutta valvottiin tarkastuksin ja mittauksin ja ongelmiin puututtiin nopeasti. Virasto osallistui eurooppalaiseen valvontakampanjaan, jossa selvitettiin WLAN-laitteiden vaatimustenmukaisuutta säätutkille aiheutuvien häiriöiden ehkäisemiseksi. Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolaitteiden tarkastusmenettelystä uusittiin. Tarkastusmenettelyä sovelletaan nyt ääniradiolähettimien lisäksi televisiolähettimille ja tutkille, joille radioluvanhaltija voi valita myös dokumenttien perusteella tehtävän tarkastuksen. Ääniradiolähettimien tarkastuksia tehtiin vuoden aikana edelleen suuri määrä, yhteensä 87 kpl. Viestintäviraston tietoturvallisuuden selvitykset Viestintävirasto selvitti kansainvälisen tiedustelutoiminnan vaikutuksia suomalaisten teleyritysten palveluiden turvallisuuteen. Lisäksi Viestintävirasto on jatkotyönä lähettänyt viidelle Suomessa toimivalle laitevalmistajalle pyynnön toimittaa vakuutus koskien laitteiden tietoturvallisuutta. Pyynnön tarkoituksena oli kerätä laitteiden turvallisuusarvioinnissa hyödynnettävää tietoa. Selvitysten perusteella tunnistettiin tarve lisätä viranomaistiedottamista ja yhtenäistää teleyritysten käytäntöjä erityisesti kansainvälisesti toteutettavien viestintäpalveluiden turvallisuuden varmistamiseksi. Viestintävirasto jatkaa laitteiden tietoturvallisuuden arviointia vuoden 2014 aikana. Viestintävirasto julkaisi verkkosivuillaan ohjeen viestinnän suojaamisesta sekä laatii vuoden 2014 aikana yhteistyössä teleyritysten kanssa ohjeen kansainvälisten tietoturvapalveluiden toteuttamisesta ja niiden tietoturvaominaisuuksien tiedottamisesta. Viestintäpalveluiden turvallisuus on valittu yhdeksi vuoden valvontatoiminnan painopistealueista. Fi-verkkotunnuksia on jo yli VUOSIKERTOMUS

10 Toimintaympäristö Sidosryhmäyhteistyötä kaikkien osapuolten eduksi Virasto tekee sidosryhmiensä kanssa tiivistä yhteistyötä useissa asiantuntijatyöryhmissä. Viraston keskeisistä sidosryhmätasoista muodostettu neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kahdesti. Vuoden alusta aloittanut Asiakkuudettoimala toteutti kartoituksen, jonka pohjalta laaditaan virastolle vuoden 2014 aikana sidosryhmälinjaukset ja jatketaan toiminnan kehittämistä. Viestintävirasto järjesti vuonna 2013 kolme laajaa sidosryhmäseminaaria: toukokuussa tietoturva-asioihin keskittyvä Tietoturva Nyt -seminaari, lokakuussa Viestintämarkkinapäivä ja joulukuussa Radiotaajuuspäivä. Sidosryhmätutkimuksessa kiitosta asiantuntemuksesta ja yhteistyökyvystä Viestintävirasto oli ensimmäistä kertaa mukana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteisessä sidosryhmätutkimuksessa yhdessä ministeriön, Liikenneviraston, Trafin ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Loka-marraskuussa toteutetun kyselyn mukaan Viestintäviraston vahvuutena oli edellisvuosien tapaan henkilöstön asiantuntevuus ja yhteistyökyky. Tutkimuksessa Viestintäviraston yleisarvosana oli 3,7 asteikolla 1-5. Kansainvälinen yhteistyö tärkeä vaikuttamisen väylä Viestintävirasto tekee tiivistä yhteistyötä niin Euroopan tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti EU:n viestintäkomitean, taajuuskomitean ja taajuuspolitiikkaryhmän työhön. Euroopan neuvoston teknisen harmonisoinnin työryhmä valmisteli toimintavuoden aikana uutta radiolaitedirektiiviä ja tavoite saada televisio- ja radiovastaanottimet sisällytettyä radiolaitteita koskevien teknisten vaatimusten piiriin saavutettiin. Virasto osallistui EU:n radio- ja telepäätelaitteiden markkinavalvonta- ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön ja lisäksi virasto osallistui niin ikään Euroopan posti- ja telehallintoviranomaisten yhteistyöjärjestön CEPTin työryhmiin. Viestintävirasto järjesti Autoreporterjärjestelmää vastaavia palveluja tuottaville kumppaneilleen kaksi työpajaa, johon saapui osallistujia yhdeksästä Euroopan maasta ja EU:n komissiosta. Lisäksi CERT-FI auttoi komission CERT- EU-toimintoa järjestelmän käyttöönotossa. CERT-FI osallistui aktiivisesti eurooppalaisen valtiollisten CERTtoimijoiden EGC-ryhmän toimintaan erityisesti haittaohjelmien analysointiin ja haittaohjelmiin liittyvän tilannekuvakoordinoinnin osalta. Lisäksi virasto osallistui EU:n ja NATOn järjestämiin yhteistoimintaharjoituksiin ja jatkoi yhteispohjoismaisen CERT-yhteistyöverkoston tiivistämistä. Viestintäviraston NCSA-FI-toiminnon henkilöstö toimi Suomen edustajana useissa Euroopan unionin neuvoston ja komission sekä muissa kansainvälisiä tietoturvallisuusasioita käsittelevissä toimielimissä ja asiantuntijaryhmissä joko yksin tai kansallisen turvallisuusviranomaisen tukena. Viestintävirasto osallistui vuoden aikana aktiivisesti BERECin (Body of European Regulators for Electronic Communications) toimintaan. VUOSIKERTOMUS

11 BERECin työssä keskeisinä teemoina näkyivät komission antaman sisämarkkina-asetusluonnoksen käsittely sekä merkityksellisiin markkinoihin ja syrjimättömyyteen ja kustannuslaskentaan liittyvien suositusten valmisteluun osallistuminen. BERECillä oli myös merkittävä rooli kolmannen verkkovierailuasetuksen täytäntöönpanossa, johon liittyen BEREC julkaisi verkkovierailuasetuksen edellyttämät erillistä myyntiä koskevat ohjeet. Vuoden aikana BEREC antoi lisäksi useita lausuntoja puitedirektiivin artiklan 7 mukaisissa toisen vaiheen tutkinnoissa, jotka koskivat kansallisten sääntelyviranomaisten notifioimia huomattavan markkinavoiman päätösehdotuksia. Viestintävirasto osallistui postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGP) toimintaan painopisteinä edellisen vuoden tavoin nettokustannusten määrittämiseen, arvonlisäverovapauden vaikutuksiin postimarkkinoilla, yhteisten kustannusten kohdentamisen sääntöihin sekä postiverkkoon pääsyn sääntelytilanteeseen. Eurooppalaisessa standardointiorganisaatiossa ETSIssä vaikutettiin mm. siihen, että 112-hätätekstiviestien ja kohdennettujen viranomaistiedotteiden välittämiseen saataisiin aikaan yleiseurooppalaiset vaatimukset. Radiotaajuuksiin liittyvissä asioissa neuvoteltiin naapurimaiden kanssa, jotta esimerkiksi matkaviestinoperaattorit voivat rakentaa verkkonsa kattavasti raja-alueilla. Lisäksi koordinointisopimuksella voidaan varmistaa, että Suomen puolella oleviin järjestelmiin ei tule haitallisia häiriöitä naapurimaasta. Viestintävirasto osallistui Euroopan tietoturvallisuusviranomaisen ENISAn toimintaan ja sen sähköisen viestinnän direktiivipaketin tietoturvailmoituksia ja vähimmäistietoturvavaatimuksia määrittelevien työryhmien työhön. Viestintävirasto isännöi huhtikuussa pohjoismaisten mediaregulaattoreiden yhteistyökokousta, jossa keskusteltiin kunkin maan ajankohtaisista audiovisuaalisten palvelujen sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä. Mediatoimialan murros perinteisestä lineaarisesta katselusta kohti verkkopohjaista on ajankohtainen kysymys kaikissa Pohjoismaissa. Ympäristöasiat tärkeitä myös Viestintävirastossa Viestintävirasto julkaisi vuonna 2013 Laajakaistaisten verkkojen energiatehokkuusmuistiosta päivitetyn version. Virasto ottaa toiminnassaan huomioon ympäristönäkökohdat ja raportoi erikseen liikenne- ja viestintäministeriölle ilmastopoliittisen ohjelman toimenpiteistä osaltaan. VUOSIKERTOMUS

12 Talous ja resurssit Henkilöstön kehittämiseen panostetaan työtyytyväisyys hyvä Viestintäviraston henkilöstömäärä väheni noin 30 henkilöllä televisiomaksutoimintaa koskevan yhteistoimintamenettelyn seurauksena kesäkuussa Vuonna 2013 jatkettiin viraston organisaation kehittämishanketta. Viraston uuteen toimintastrategiaan perustuneen uudistuksen toinen vaihe koski viraston tukitehtäviä ja niiden osalta uudistettu organisaatiorakenne otettiin käyttöön vuoden 2014 alussa. Uudistuksen tarkoituksena oli viraston uuden strategian tehokas toteutus, viraston toiminnan ja sen resurssien käytön joustavuuden kehittäminen ja varmistaminen sekä yhteistyön lisääminen. Viestintäviraston henkilöstöstrategia valmistui toimintavuoden aikana. Henkilöstö-strategian päätavoitteiksi valittiin osaava ja aktiivinen henkilöstö, rohkea ja innostava johtajuus sekä hyvinvoiva ja yhteistyötä tekevä työyhteisö. Viestintäviraston henkilöstön työhyvinvoinnin taso oli toimintavuoden aikana hyvä. Henkilöstön työtyytyväisyys oli VM Baro -tutkimustulosten perusteella muuta valtionhallintoa paremmalla tasolla. Henkilöstön työtyytyväisyys oli 3,6 asteikolla 1-5. Viestintäviraston henkilöstön määrä vuonna 2012 oli 227,1 henkilötyövuotta. Talous tasapainossa Viestintävirasto kattaa pääosan menoistaan keräämillään tuloilla. Maksullisen toiminnan tuottojen arvio vuoden 2013 talousarviossa oli 26,9 miljoonaa euroa ja toteutuma 28,4 miljoonaa euroa. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Lisäksi virasto saa sopimusperusteisia tuloja tietoturvapalveluiden tuottamisesta Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sekä tietoturvapalveluiden tuottamisesta valtionhallinnon toimijoille valtiovarainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Myös valtion televisio- ja radiorahastolta laskutettu korvaus rahastoon kerättävien maksujen perimisestä on maksullisen toiminnan tuloa. Vuonna 2013 veronluonteisten maksujen tuloarvio ja toteuma olivat 6,6 miljoonaa euroa. Veronluonteisia tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. Toiminnan kulut vuonna 2013 olivat 32,5 miljoonaa euroa, kun kulut edellisenä vuonna olivat 34,7 miljoonaa euroa. Televisiomaksutoiminnan lakkauttaminen pienensi henkilöstö- ja palvelujen ostomenoja ja uudella sopimuksella vuokrakulujen neliöhinta laski. Taseen loppusumma vuonna 2013 oli 11,9 miljoonaa euroa. VUOSIKERTOMUS

13 VUOSIKERTOMUS

14 VUOSIKERTOMUS

15 Tuotto ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,07 Muut toiminnan tuotot , , , ,76 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,62 Henkilöstökulut , ,58 Vuokrat , ,75 Palvelujen ostot , ,09 Muut kulut , ,60 Valmistus omaan käyttöön (-) 0, ,35 Poistot , , , ,37 JÄÄMÄ I , ,61 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,71 Rahoituskulut -37, ,40-156, ,03 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 614,12 614, , ,13 JÄÄMÄ II , ,45 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Kulut Elinkeinoelämälle , ,00 Ulkopuolella oleville valtion rahastoille , ,00 0, ,00 JÄÄMÄ III , ,45 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut , ,00 Perityt arvonlisäverot 4 364, ,78 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,27 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,18 VUOSIKERTOMUS

16 Tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,96 Muut pitkävaikutteiset menot , ,55 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,56 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet , ,62 Kalusteet , , , ,54 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,10 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,82 Siirtosaamiset , ,30 Muut lyhytaikaiset saamiset 0,00 135,29 Ennakkomaksut 0, ,28 350, ,41 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 707, ,30 Tiliviraston tulotilit 0, , , ,49 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,00 VUOSIKERTOMUS

17 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,10 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,62 Pääoman siirrot , ,03 Tilikauden tuotto- /kulujäämä , , , ,87 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat , , , ,36 LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit , ,51 Saadut ennakot , ,18 Ostovelat , ,16 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,02 Edelleen tilitettävät erät , ,27 Siirtovelat , ,00 Muut lyhytaikaiset velat 9 794, , , ,51 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,87 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,00 VUOSIKERTOMUS

18 Yhteystiedot PL 313 Itämerenkatu 3A Helsinki Puh: Faksi: