Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019"

Transkriptio

1 1 (20) Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 2 (20) Sisältö 1 Johdanto Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja viestintäpoliittiset tavoitteet Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä Viestintävirasto mahdollistaa sähköisen viestinnän palvelut Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin- televisio-, radio- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason Viestintävirasto varmistaa matkaviestinverkkojen peiton ja toimivuuden Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Resurssit ja toiminnan kehittäminen Toiminnan rahoitus Taloudelliset voimavarat Määrärahakehykset suunnittelukaudella Omaisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Työhyvinvointi Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Tiedonhallinnan kehittäminen Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Riskienhallinta Organisaatioturvallisuus Valmius- ja varautumistoiminta Liitteet... 20

3 3 (20) 1 Johdanto Viestintäviraston vuodet kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on viraston syksyllä 2014 päivitetty toimintastrategia, liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikkaa koskevat strategiset linjaukset sekä ohje vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnasta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Niin ikään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon viestintätoimialan toimintaympäristömuutokset ja tulevaisuusnäkymät, joita Viestintävirasto on selvittänyt toimintaympäristötarkastelussaan. Viestintävirasto esittää suunnitelmassaan strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät painopisteet. Painopisteiden yhteydessä kuvataan myös niitä tärkeimpiä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla virasto varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen suunnittelukaudella. 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät Viestintäviraston viranomaistehtävien toimintaympäristön muodostavat sähköisen viestinnän ja sähköisen joukkoviestinnän markkinat, postimarkkinat sekä digitaalista tietoa käsittelevät tietojärjestelmät. Viestintäviraston keskeisiin tehtäviin kuuluvat kyseisten markkinoiden taloudellinen ja tekninen valvonta sekä edistäminen, radiotaajuuksien hallinnointi ja tietoturvaan liittyvät tehtävät. Toimintaympäristön keskeisiä trendejä ja muutostekijöitä suunnittelukaudella ovat tiedon digitalisoituminen, kasvava langattomuus, kuluttajatottumusten muutos, kyberturvallisuuden ja sähköisen viestinnän yksityisyydensuojan merkityksen kasvu sekä sääntelyn kehittyminen. Tiedon digitalisoituminen: Sähköisesti kerätyn ja käsitellyn tiedon määrä, merkitys ja käyttö kasvavat. Tiedon kerääminen, käsittely ja tallennus vaativat yhä kasvavaa verkko- ja palvelinkapasiteettia. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotanto muuttuu olennaisesti, kun palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta. Julkisen tiedon saatavuus on yhteiskunnan palvelukehityksen ja innovaatiotoiminnan kannalta tärkeä tekijä. Julkisten tietovarantojen saattaminen avoimiksi, käytettäviksi ja vaivattomasti jatkojalostettaviksi edellyttää sekä yhteiskunnan tietoinfrastruktuurin että informaatiomallien kehittämistä. Kasvava langattomuus: Internetin käyttö langattomasti lisääntyy entisestään laajakaistaisten matkaviestinverkkojen ja kehittyneiden mobiililaitteiden yleistymisen myötä. Erityisesti mobiilikäyttö luo haasteita, sillä toisaalta laitteiden tulisi siirtyä sujuvasti langattomasta verkosta toiseen, mutta toisaalta tämän tulisi tapahtua tietoturvallisesti eikä siitä saisi aiheutua käyttäjälle kohtuuttomia tai yllättäviä kustannuksia. Taajuuksien käyttöä tehostetaan hyödyntämällä uuden sukupolven tekniikkaa sekä tehostamalla taajuuksien suunnittelua ja yhteiskäyttöisyyttä. Matkaviestinpalveluiden datasiirron tarpeen jatkuvaa kasvua helpottaa 700 MHz:n taajuusalueen siirtäminen matkaviestinkäyttöön vuoden 2016 jälkeen.

4 4 (20) Matkaviestinpalveluiden saatavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja saatavuutta säännellään aiempaa enemmän. Valtioneuvosto on liittänyt 800 MHz:n taajuusalueen verkkotoimilupiin laajoja väestöpeittovelvoitteita. Palvelujen saatavuuden varmistaminen sisätiloissa on haaste, sillä uudet rakennusmateriaalit vaikeuttavat radiosignaaleiden kulkua sisätiloihin. Entistä suurikapasiteettisempien langattomien laajakaistaverkkojen kehitys jatkuu. Verkkojen toteutusmahdollisuuksia taajuusresurssien osalta tutkitaan. Audiovisuaalisten sisältöpalvelujen kasvava kulutus langattomilla päätelaitteilla vahvistaa tarvetta tehokkaampien ryhmälähetystekniikoiden kehitykseen ja käyttöönottoon. Kuluttajatottumusten muutos: Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö kasvaa ja monet internetin kautta tarjottavat sisällöt ja palvelut ovat keskeisiä kansalaisten arjessa. Vihreiden arvojen korostuminen ohjaa osaltaan sekä tarjontaa että kulutusta entistä enemmän sähköisiin viestintävälineisiin. Sähköiset lukualustat korvaavat paperilehtiä, samoin kirjoja luetaan entistä enemmän sähköisesti. Energiaa pyritään säästämään myös videokonferensseja ja etätyötä lisäämällä. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta se lisää huomattavasti energiakulutusta, jolloin uusiin ICT-toteutuksiin haetaan energiatehokkaampia ratkaisuja. Viestintäpalveluiden hinnan lisäksi käyttäjät kiinnittävät myös palveluiden laatuun entistä enemmän huomiota. Käyttäjät odottavat myös puolueetonta ja luotettavaa tietoa käytettävissä olevista viestintäpalveluista. Erityisesti media- ja viihdepalvelut luovat kysyntää myös yhä nopeammille yhteyksille. Tämä luo voimakkaasti kasvavia kapasiteettivaatimuksia tiedonsiirtoyhteyksille, mikä edellyttää verkkojen kehittämistä ja tehokasta käyttöä. Laajakaistaisen tiedonsiirtoyhteyden käyttö viestien välitykseen kasvaa korvaten tekstiviestejä. Myös perinteisten puhelupalvelujen käyttö vähentyy. Tämä aiheuttaa teleyrityksille tulonmenetysten kautta paineita arvioida uudelleen hinnoittelumallejaan, mikä puolestaan saattaa synnyttää verkkoneutraliteettiin ja ylipäätään laajakaistapalvelujen käyttöön liittyviä haasteita. Tv-ohjelmien katsominen ajasta ja paikasta riippumatta internetin kautta lisääntyy, joskin lineaarinen tv:n katselu säilyttää vielä asemansa. Kotitalouksien valmiudet vastaanottaa ja katsella teräväpiirtosisältöjä paranevat jatkuvasti ja televisiotoiminnan teknologiasiirtymän tavoitteena on laajamittaisen siirtymän käynnistäminen toimilupakauden vaihtuessa eli heti vuoden 2017 alusta. Postipalvelumarkkinoilla kirjeliikenteen volyymi jatkaa laskuaan, kun sen sijaan pakettimarkkinat kasvavat verkkokaupan kasvun ansiosta. Myös postipalveluita voidaan jossain määrin korvata laajakaistayhteyksien kautta ja toisaalta nämä yhteydet edistävät verkkokaupan kautta postipakettipalveluiden käyttöä. Kyberturvallisuuden ja sähköisen viestinnän yksityisyydensuojan merkityksen kasvu: Internetpohjaiset viestintäverkot integroituvat laajenevassa määrin muihin infrastruktuureihin. Internetiin kytkettävät laitteet, esineet, tilat ja elinkeinoelämän tuotantoprosessit ovat entistä riippuvaisempia viestintäverkoista ja - palveluista.

5 5 (20) Paljastuneet verkkovakoilu-, tietomurto- ja haittaohjelmatapaukset osoittavat organisaatioiden tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen käyttäjien yksityisyydensuojan haavoittuvuuden. Kyberturvallisuuden tilannekuvan merkitys viestintäverkkojen ja -palveluiden kautta niihin liitettyihin järjestelmiin kohdistuviin uhkiin varauduttaessa korostuu entisestään. Myös viestintäpalvelujen kansainvälistyminen, kasvava mobiilikäyttö ja pilvipalvelut laajentavat tietoturvaan liittyviä haasteita. Sähköisiin asiointipalveluihin kohdistuvaa luottamusta voidaan lisätä kasvattamalla käyttäjien tietoisuutta palveluiden tietoturva- ja tietosuojaominaisuuksista sekä tietoturvallisten käytäntöjen kuten mobiilitunnistautumisen laajemman käyttöönoton kautta. Kyberturvallisuuskeskus toteuttaa osaltaan Suomen kyberturvallisuusstrategian visiota, jonka mukaan Suomi on vuonna 2016 maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Vision toteuttaminen edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kesken. Suomen elinkeinoelämän riippuvuus kansainvälisistä viestintäyhteyksistä on huomattava. Sääntelyn kehittyminen: Vuoden 2015 alussa voimaantuleva tietoyhteiskuntakaari keskittää sähköisen viestinnän sääntelyn yhteen lakiin ja ajantasaistaa sääntelyn vastaamaan toimialan kehitystä ja käyttäjien muuttuneita vaatimuksia. Tietoyhteiskuntakaari tuo Viestintävirastolle lisää tehtäviä mm. toimilupiin ja varautumiseen liittyvissä tehtävissä. Samalla se tuo nykyistä tehokkaamman ja joustavamman toimivallan puuttua huomattavan markkinavoiman tapauksiin. Eurooppalaista telemarkkinoiden sääntelyä kehitetään ja arvioidaan suunnittelukaudella. Kohteina ovat ainakin verkkoneutraliteetin, radiotaajuuksien käytön, verkkovierailun ja kuluttajanoikeuksien sääntely. Direktiiviehdotus toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi EU:ssa on etenemässä. Ehdotuksen keskeisiä asioita ovat CERTtoiminnan perustaminen kaikkiin EU-maihin, viranomaisten tiedonvaihdon lisääminen sekä tietoturvauhkien ja -loukkausten ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen teletoiminnasta muutamille muille yhteiskunnan sektoreille ja julkishallintoon. Vuoden 2016 alussa on pantava täytäntöön laajakaistan yhteisrakentamista koskeva direktiivi. Sen tavoitteena on alentaa nopeiden viestintäverkkojen rakentamisen kustannuksia. Direktiivi koskee kaikkia infrastruktuuria ylläpitäviä verkkoja. EU-lainsäädäntöhankkeiden lisäksi komissio pyrkii harmonisoimaan ja ohjaamaan sääntelyä yhä enemmän markkinoiden arviointia, asetettavia velvoitteita ja valvontamalleja koskevilla päätöksillä ja suosituksilla. 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja viestintäpoliittiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut suunnittelukauden viestintäpolitiikan yhteiskunnallisiksi vaikuttavuustavoitteiksi seuraavat tavoitteet: Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa.

6 6 (20) Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu. Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluita käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Keskeisiä muita toimintaa ohjaavia strategisia linjauksia ja käynnissä olevia hankkeita ovat: Sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistamista koskeva hallituksen esitys (tammikuussa 2014) ja uuden tietoyhteiskuntakaaren voimaantulo vuoden 2015 alusta Vihreän ICT:n toimintaohjelma Suurten tietoaineistojen hyödyntämistä käsittelevä LVM:n työryhmäraportti ja luonnos kansalliseksi strategiaksi KIDE-ohjelma Valtion talousarvioehdotukseen 2015 sisältyvä lisävaltuus hajaasutusalueen laajakaistahankkeen toteuttamiseen Maanpäällisen televisiotoiminnan seuraava teknologiasiirtymä (väliraportti ) Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi asettanut hallinnonalan virastoille yhteisiä kehittämis- ja muita tavoitteita, joiden mukaisesti Viestintävirasto esittää omat TEAS-toimintaansa koskevat keskeisimmät linjaukset ja niiden liittyminen tulostavoitteisiin suunnittelukaudelle arvioi valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistettujen säästöjen vaikutukset toimintaansa ottaa huomioon säästöjen vaikutuksen maksullisten suoritteiden hinnoittelussa ja osana maksupolitiikkaansa tuottaa tarvittavat tiedot henkilötyövuosien seurantaa varten toimittaa tiedot suurista tietojärjestelmähankkeista ja laatii ennakoivan rahoituslaskelman valtion televisio- ja radiorahastosta Viestintäviraston jäljempänä esitettävät suunnittelukauden strategiset tavoitteet ja painopisteet on laadittu ministeriön em. tavoitteet huomioiden. 4 Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet 4.1 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Sähköinen viestintä saa jatkuvasti uusia muotoja, käyttötapoja ja verkkoon liitettäviä laitteita. Palvelujen käytön monipuolistuminen kasvattaa taajuustarpeita ja lisää palvelujen välistä kilpailua. Kilpailun lisääntyminen palvelujen tarjonnassa saa perinteiset palveluntarjoajat puolustamaan markkina-asemiaan erilaisin kilpailua rajoittavin ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kaventavin toimin. Viestintävirasto huolehtii viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuudesta ja kasvavista taajuustarpeista. Virasto hallinnoi tunnuksia ja käyttöoikeuksia, joilla on keskeinen merkitys sähköisen viestinnän palvelujen edistämisessä. Virasto varmistaa, että uusilla ja innovatiivisilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille. Virasto tarjoaa kuluttajille puolueetonta tietoa ja valvoo, ettei kuluttajien oikeuksia poljeta.

7 7 (20) Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto tunnistaa viestintämarkkinoiden olennaiset epäkohdat ja tuo ne aktiivisesti esille. Viestintävirasto vaikuttaa kansalliseen ja EU-tasoiseen säädösvalmisteluun siten, että virastolla on toimivaltuudet puuttua markkinoilla havaittuihin merkittäviin epäkohtiin tehokkaasti. Virasto sääntelee ja ohjaa viestintämarkkinoita viisaasti, ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Viestintäviraston ylläpitämä huomattavan markkinavoiman sääntelyä koskeva tiekartta on suunnitelma markkinasääntelyn lähivuosien painopisteistä. Tarpeettomaksi käynyt sääntely poistetaan. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn painopiste siirretään jälkikäteisestä valvonnasta aitoon ennakkosääntelyyn ottaen huomioon viestintälainsäädännön kehitys, erityisesti tietoyhteiskuntakaaren mahdollistamat uudet työkalut. Lisäksi uusia markkina-analyysejä käynnistetään ja valvontamenetelmiä kehitetään tiekarttasuunnitelman mukaisesti. Uutena hankkeena on erityisesti syrjimättömyysvelvoitteen kehittäminen. Virasto seuraa myös EU-tason säädösvalmistelua ja vaikuttaa keskeisiin sääntelyhankkeisiin. Virasto valvoo tehokkaasti verkkoneutraliteettiin liittyvien kuluttajan oikeuksien toteutumista. Virasto valvoo, että viestintäpalvelujen sopimusehdot ovat kuluttajille kohtuulliset ja selkeät ja huolehtii, että kuluttajat saavat riittävät tiedot oikeuksistaan viestintäpalvelujen käyttäjinä. Verkostoituminen ja tiivistetty yhteistyö mm. kotimaisten ja pohjoismaisten viranomaisten kanssa lisäävät vaikuttavuutta viestintäpalvelujen keskeisten kuluttajansuojaongelmien esiin nostamisessa ja ratkaisemisessa. Viestintävirasto kehittää viestintäpalvelujen käyttäjille sähköisiä asiointipalveluja ja tuottaa sitä täydentävää laadukasta asiakasneuvontaa. Viestintäpalvelujen käyttäjille tarjotaan tilannelähtöisiä neuvontapalveluja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Taajuussuunnittelun tavoitteena on tukea langattoman tietoyhteiskunnan kehittymistä avaamalla toimintaedellytyksiä uusille radiotaajuuksien käyttötarkoituksille. Taajuuksien käytön suunnittelu keskittyy sekä kansallisesti että kansainvälisesti yhä enemmän uusien ja olemassa olevien radiojärjestelmien käytön yhteensovittamiseen. Myös taajuuksien käyttöä tehostamalla saadaan tilaa uusille käyttötarkoituksille. Viestintävirasto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen taajuuksien käytön valmistelu- ja kehitystyöhön Suomen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Virasto edistää toiminnallaan uusien langattomien sovellusten ja teknologioiden saamista kuluttajien, elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti tulevien maailman radiotaajuuskonferenssien päätöksiin. Se seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä ja luomaan edellytyksiä uusille sovellutuksille. Kehittyvä teknologia ja toisaalta lupien tekniikkariippumattomuus vaativat virastolta teknisen osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä, jotta toimintaympäristön muuttuessa pystytään turvaamaan radioverkkojen häiriöttömyys. GSM-toimiluvat (900 ja 1800 MHz -taajuuskaistat) umpeutuvat vuosina 2017 ja 2019 ja UMTS-taajuuksien (2100 MHz) toimiluvat vuonna Tarkastelukaudella on

8 8 (20) keskusteltava siitä, onko tarvetta tehdä muutoksia näiden radioverkkojen taajuuksien jakoon toimilupakauden päättyessä. Maailmanlaajuinen radiotaajuuskonferenssi järjestetään suunnittelukaudella joko vuonna 2018 tai Konferenssissa päätetään useiden taajuusalueiden uudesta käytöstä ja mahdollistetaan uusien viestintäpalveluiden tarjoaminen taajuusalueilla. Merkittävin radiotaajuuskonferenssin käsittelemistä asioista on lisätaajuuksien etsiminen laajakaistaisille matkaviestinverkoille ja erityisesti tuleville 5G-verkoille. Viestintävirasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti maailman radiotaajuuskonferenssin päätöksiin. Suurin osa television verkkotoimiluvista päättyy vuonna 2016, minkä jälkeen sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman mukaan 700 MHz:n taajuusalue siirretään langattoman laajakaistan käyttöön vuonna Toimiluvat 700 MHz:n langattomalle laajakaistalle myönnettäneen vuoden 2016 aikana ja päätökset Viestintäviraston roolista toimilupien myöntämisprosessissa tulee selvittää viimeistään suunnittelukauden alussa. Uudet television verkkotoimiluvat myönnetään vuonna Riittävän taajuuskapasiteetin tarjoaminen televisiotoiminnalle sekä television uusien jakelu- ja pakkausteknologioiden paras mahdollinen hyödyntäminen edellyttävät televisiotaajuuksien uudelleenjärjestelyä. Audiovisuaalisten mediapalveluiden käyttötottumusten muutos sekä television tehokkaammat lähetysteknologiat vaikuttavat sekä perinteisen television että langattoman laajakaistan kapasiteettitarpeisiin. Kansainvälisellä tasolla mielenkiinto kohdistuu televisiokäytössä olevan UHF-alueen MHz tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Viestintävirasto osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen UHF-alueen suunnittelutyöhön, jossa etsitään vaihtoehtoja taajuuksien joustavamman käytön ja siten uusien palvelujen mahdollistamiseksi pitkällä aikavälillä. Äly- tai kognitiiviradiot ja joustavien radiolupamenettelyiden käyttöönotto suunnittelukaudella voivat mahdollistaa uusien taajuusalueiden saamisen mm. langattoman laajakaistan käyttöön siten, että taajuusalueiden nykyinen käyttö voisi jatkua yhdessä langattoman laajakaistan kanssa. Suurin mielenkiinto kognitiiviradion ja joustavien radiolupamenettelyiden osalta kohdistuu taajuusalueeseen MHz. Virasto seuraa aktiivisesti älykkäisiin radiojärjestelmiin suunnitteilla olevien tietokantaratkaisujen kehitystä ja alan standardointia, jotta voitaisiin löytää sopivin ratkaisu saman taajuusalueen samanaikaisen käytön mahdollistamiseksi riittävän häiriöttömästi kahdelle erilaiselle palvelulle Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä Viestintävirasto kehittää ja ottaa käyttöön tietovarantoja, toimintatapoja ja palveluita, joilla parannetaan tietoa verkkopalveluiden ja viestintäpalveluiden saatavuudesta, laadusta ja hinnoista. Tarkoituksena on tehostaa tietojen keräämistä ja käsittelyä ohjaus- ja valvontakäyttöön, parantaa analyysien laatua sekä julkaista alueellisesti kattavia tietoja. Toimialatiedon julkaisulla edistetään etupäässä viestintäpalveluiden tilaajien ja käyttäjien, mutta tarvittaessa myös muiden sidosryhmien kuten teleyritysten tiedonsaantia viestintä- ja verkkopalveluista. Näin edistetään kilpailua sekä laadukkaiden ja innovatiivisten viestintäpalveluiden tarjontaa. Toimialatietoa tuodaan saataville paitsi tilastoina, katsauksina, tutkimuksina ja artikkeleina, myös viraston MONITORi-palvelun kautta. Se tarjoaa viraston nettisivujen kautta näkymän niin koko

9 9 (20) Suomen kuin jokaisen käyttäjän lähialueenkin telepalveluihin. MONITORi-palvelussa julkaistaan myös tietoja viestintäverkkojen ja -palvelujen vioista ja häiriöistä Viestintävirasto pyrkii tarjoamaan tietovarannoista mahdollisuuksien mukaan myös avoimia rajapintoja julkiseen käyttöön tarkoitetun tiedon osalta. Tilannetietoisuutta edistäviä kehittämistoimia koordinoidaan viraston tilannekuvahankkeessa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä tiedon tuottajien kuten teleyritysten kanssa sekä tilannetietoisuutta kehittävien yhteistyöryhmien kanssa Viestintävirasto mahdollistaa sähköisen viestinnän palvelut Viestintävirasto myöntää lupia, tunnuksia, numeroita ja todistuksia sekä ylläpitää rekistereitä, joilla on keskeinen merkitys sähköisen viestinnän palvelujen mahdollistamisessa. Virasto myöntää fi-verkkotunnuksia, ylläpitää verkkotunnusrekisteriä ja hallinnoi.fi - maatunnusta ja sen juurinimipalvelimia. Uusi verkkotunnusvälittäjämalli otetaan käyttöön syyskuussa Tätä kautta virasto siirtyy kansainvälisesti käytössä olevaan toimintamalliin, joka entisestään selkiyttää viraston ja verkkotunnusten jälleenmyyjien rooleja. Jotta internet ja siellä tarjotut palvelut, kuten verkkosivut ja sähköposti voivat toimia, tarvitaan jokaiselle internetiin liittyneelle laitteelle oma osoite. Internetiin liittyneiden laitteiden määrä on kasvanut ja käytössä oleva IPv4-osoitteisto on loppumassa. IPv4- osoitteiston tilalle on otettava käyttöön laajempi IPv6-osoitteisto, joka lisää merkittävästi käytettävissä olevien osoitteiden määrää. Suomessa IPv6:n käyttöönotto on ollut muihin maihin verrattuna hyvin hidasta. Viestintävirasto edistää yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa IPv6:n kansallista käyttöönottoa. Siirtyminen DVB-T2 tekniikkaan ja teräväpiirtotasoisen ohjelmistotarjonnan mahdollistaminen maanpäällisessä televisioverkossa edellyttää Viestintävirastolta taajuussuunnittelua ja tiedottamista. Kuluttajien sujuva siirtymä uuteen tekniikkaan ja taajuuksien onnistunut vapauttaminen laajakaistalle mahdollistetaan. Viestintävirasto koordinoi teknologiasiirtymän viestintää ( ), millä turvataan kuluttajien ja toimijoiden kannalta tasapuolinen ja oikea-aikainen tiedonsaanti tulevista taajuusmuutoksista sekä tarvittavista laitehankinnoista. Viestintävirasto osallistuu myös itse aktiivisesti tiedottamiseen. Toimilupajärjestelmän keventäminen ja pitkäaikaisten ohjelmistotoimilupien myöntämisen siirto Viestintävirastolle niissä tapauksissa, joissa niukkuutta televisiotoiminnan kapasiteetista tai radiotaajuuksista ei ole, helpottaa ja joustavoittaa toimijoiden pääsyä markkinoille. Viestintäviraston myöntäessä toimiluvat myös ohjelmiston sisällön sääntely kevenee toimijoiden päättäessä ohjelmasisällöistään. Lyhytaikaisen analogisen radiotoiminnan toimiluvat poistuvat kokonaan ja toimintaa voi jatkossa harjoittaa pelkästään radioluvan nojalla. Viestintävirasto määrää radiotaajuuksien käytöstä eri käyttötarkoituksiin ottaen huomioon radiotaajuuksien käyttöä koskevat kansainväliset määräykset ja suositukset. Määrätessään sähköisten viestintäpalveluiden tarjontaan soveltuvien radiotaajuuksien käyttöoikeudesta Viestintävirasto noudattaa tekniikka- ja palveluriippumattomuutta. Viestintävirasto hallinnoi Suomen televerkon numeroita ja tunnuksia. Numerointirekisteriin kehitetään sähköisen asioinnin palvelu.

10 10 (20) Teletoimintaan ja televisiotoimintaan liittyvät toiminnan harjoittajien ilmoitusvelvollisuudet sisältävät tietoyhteiskuntakaaren myötä teletoiminnan ja ohjelmistotoiminnan lisäksi myös tilausohjelma- ja maksutelevisiopalveluja. Viestintävirasto ylläpitää toiminnan harjoittajiin liittyvää rekisteriä ja julkaisee luetteloa ilmoituksen tehneistä yrityksistä. 4.2 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Asiointi ja monet julkiset palvelut ovat siirtymässä internetiin. Edes viestinnän peruspalveluja ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa saatavissa tasapuolisesti eivätkä kaikki kansalaiset tunne oikeuttaan saada peruspalveluja. Etenkin syrjäseuduilla myös yhteyksien tekninen taso on heikko. Näillä alueilla operaattoreilla ei ole potentiaalisen asiakasmäärän vähyyden vuoksi kiinnostusta kehittää yhteyksiä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Syrjäseutujen asukkailla on siten muita heikommat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja. Myös eri käyttäjäryhmien, kuten ikääntyvien tai vammaisten käyttäjien valmiudet ja mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön vaihtelevat. Viestintävirasto huolehtii siitä, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän peruspalvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja että käyttäjät tuntevat oikeutensa saada palveluja. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Valtio osallistuu nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen kaikkein syrjäisimmillä alueilla, joilla asuu noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Viestintävirasto toimii hajaasutusalueille rakennettavien nopeiden laajakaistaverkkojen valtionapuviranomaisena. Tämän hetkisten päätösten mukaan Viestintävirasto myöntää laajakaistahankkeen valtiontukia vuoden 2015 loppuun asti. Tämän jälkeen hankkeiden tukien maksatukset jatkuvat vielä vuosina 2016 ja Vuoden 2017 lopun jälkeen virastolle jää edelleen laajakaistahankkeeseen liittyviä valvonta- ja tarkastustehtäviä. Viestintävirasto seuraa nopeiden laajakaistaliittymien saatavuuden valtakunnallista ja alueellista kehitystä sekä liittymien käyttöä. Kuluttajatutkimusten avulla seurataan käyttäjien tarpeiden muutoksia laajakaistapalveluihin ja niiden käyttöön liittyen Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin- televisio-, radio- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää turvata telepalvelujen tasa-arvoinen saatavuus sekä kohtuulliset hinnat kaikille kuluttajaryhmille. Viestintävirasto varmistaa, että kuluttajilla on saatavilla lainsäädännössä ja toimiluvissa määriteltyjä puhelin-, televisio-, radio-, laajakaista- ja postipalvelujen vähimmäistasoisia palveluja kohtuullisin ehdoin. Kohtuuhintaisuus varmistetaan valvomalla telepalvelujen ns. yleispalvelutuotteiden vähittäishintoja. Valvonta edellyttää ajantasaista tietoa yleispalvelun hinnoittelusta. Telepalvelujen yleispalvelu sisältää puhelinpalvelun ja perustason laajakaistayhteyden.

11 11 (20) Yleispalveluliittymän on mahdollistettava perustason viestintäpalvelujen käyttö myös kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille. Postipalvelujen valvonnassa yleispalvelun laatu ja saatavuus ovat edelleen valvonnan pääkohteina. Televisiotoiminnan valvonnalla varmistetaan palvelujen saatavuus kuluttajille. Taajuusresurssien tehokkaalla suunnittelulla varmistetaan televisio- ja radioverkkojen kattava peitto ja häiriöttömyys kaikkialla Suomessa. Viestintävirasto kehittää yleispalvelun valvontaa edelleen ja soveltaa uusia, aiempaa ketterämpiä valvontamenetelmiä. Keskeisenä kehityskohteena on kuluttajien tietoisuuden parantaminen yleispalveluun liittyvistä oikeuksista. Viestintävirasto valmistautuu yleispalvelulaajakaistan nopeuden nostoon liittyviin sääntelytoimenpiteisiin Viestintävirasto varmistaa matkaviestinverkkojen peiton ja toimivuuden Viestintävirasto kehittää yhteistyössä matkaviestinoperaattoreiden ja muiden alan toimijoiden kanssa keinoja matkaviestinverkkojen sisätilapeiton parantamiseksi. Virasto tiedottaa kuuluvuutta parantavista ratkaisuvaihtoehdoista yhdessä matkaviestinoperaattoreiden kanssa sekä pyrkii edistämään laillisten kotitukiasemien saatavuutta ja käyttöönottoa. 4.3 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista sekä erilaisista automaatiojärjestelmistä lisääntyy. Liiketoiminta ja arjen toiminnot tukeutuvat jo nyt enenevässä määrin viestintäverkkoihin ja internetin välityksellä tarjottaviin palveluihin. Siksi teknisellä ohjauksella ja valvonnalla sekä tietoturvatyöllä on keskeinen merkitys tietoyhteiskuntakehityksessä. Viestintäverkkojen ja -palvelujen ohjausta ja valvontaa terävöitetään vuorovaikutuksessa teleyritysten ja keskeisten ulkoisten yhteistyötahojen kanssa. Viestintävirasto tuottaa monipuolisia tietoturvallisuuden viranomaispalveluita kansalaisille, elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle. Viestintävirasto edistää viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta kahdella tavalla / painopisteellä: vahvistamalla kansallista tietoturvaa sekä terävöittämällä viestintäverkkojen teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy monipuolisia tietoturvapalveluita tuottava ja riittävästi resursoitu kansallinen kyberturvallisuusviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu tietoturvauhkien ja -loukkausten havainnointi ja ratkaiseminen sekä kyberturvallisuuden tilannekuvan ylläpito. Virasto varmistaa, että alan toimijat ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tietoja viestintäjärjestelmissään.

12 12 (20) Kyberturvallisuuskeskus tuottaa koko yhteiskunnalle riittäviä tietoturvallisuuden toteutumiseen, tietoturvauhkien ja -loukkausten käsittelyyn sekä kyberturvallisuuden tilannekuvaan liittyviä palveluita. Kansallisesti ja kansainvälisesti tulleista tietoturvapoikkeamista ja -uhkista saatu tieto yhdistetään tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyiden tarkastuksista sekä valvojan ja ohjaajan roolissa saatuun tietoon. Kyberturvallisuuskeskus kerää, analysoi ja jakaa tätä tietoa sekä reagoi oikeaaikaisesti oikealla tasolla. Yhteiskunnan kyberturvallisuuden tilannetietoisuus lisääntyy ja Viestintäviraston tilannekuvapalvelut kehittyvät ja monipuolistuvat ( ). Kyberturvallisuuskeskus ylläpitää ja tehostaa olemassa olevien yhteistyöverkostojen toimintaa ja kehittää niiden osaamista. Se hyödyntää muun yhteiskunnan osaamista ja resursseja aktiivisen ja vuorovaikutteisesti toimivan verkoston kautta. Viestintävirasto tunnistaa keskeiset yhteistyökumppanit ja koordinoi alan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ( ). Kyberturvallisuuskeskuksen vakavien tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmän (HAVARO) asiakaskuntaa kasvatetaan ja laajennetaan kattamaan keskeisiä kriittisen infrastruktuurin toimijoita. Valtionhallinnolle suunnattua GovHAVARO-palvelua laajennetaan valtionhallinnon toimijoiden keskuudessa ja kehitetään yhteisiä toimintamalleja. HAVAROn ja muiden tietojärjestelmien automaatiota kehitetään suuren tietomäärän hallitsemiseksi, ja tietojärjestelmien piiriin tuodaan uusia tietolähteitä nykyistä kattavamman tilannekuvan luomiseksi. Viestintävirasto vahvistaa kansallista kykyä havainnoida tietoturvaloukkauksia, reagoida poikkeamiin ja hallita tietoturvallisuuden tilannekuvaa ( ). Viestintävirasto vastaa kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaisista määrätyn turvallisuusviranomaisen tehtävistä. Viestintävirasto toimii yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturvallisuutta koskevissa asioissa. Yritysturvallisuutta edistetään tietoturvallisuuden arviointilaitosten hyväksynnällä ja valvonnalla. Tämän lisäksi Kyberturvallisuuskeskus hoitaa viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arviointitehtäviä. Viestintävirasto vastaa myös PRS-viranomaistoiminnan (Public Regulated Service) tehtävistä ja kehittää niitä Suomessa. Galileo-satelliittijärjestelmän PRS-palvelu on varattu julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sovelluksiin, jotka edellyttävät palvelun jatkuvuutta. PRS-palvelu on järjestelmän suojatuin osa, jonka jatkuvuus on taattava vaikeimmassakin kriisitilanteessa. Kriisitilanteissa ja kyberhyökkäyksissä tavanomaiset järjestelmät ovat haavoittuvia, mutta säännelty ja salattu palvelu parantaa viranomaisten toimintavarmuutta tilanteissa, joissa sitä eniten tarvitaan. Viestintävirasto seuraa valtionhallinnon tietoturvallisuudesta annettujen säännösten täytäntöönpanoa sekä kehittää niitä Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjausta ja valvontaa viestintäverkkojen ja -palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Keskeisenä toimenpiteenä on aktiivinen osallistuminen tietoyhteiskuntakaaren ja sen nojalla annettujen määräyksien jalkauttamiseen. Erityisesti arvioidaan tarvetta asettaa toimijoille uusia tietoyhteiskuntakaareen perustuvia velvoitteita ja toisaalta purkaa voimassaolevaa,

13 13 (20) tarpeettomaksi arvioitua ohjausta. Oikeasuhtainen ja tarkoituksenmukainen sääntely edellyttää kattavan tilannekuvan muodostamista viestintäjärjestelmien tilasta. Viestintäviraston häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän toiminta vakiinnutetaan vuosina Ryhmä parantaa viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toimijoiden välistä operatiivista yhteistoimintaa viestintäverkkojen häiriötilanteissa. Lisäksi Viestintävirasto muodostaa yleiskuvan kriittisten viestintäjärjestelmien teknisestä toteutuksesta. Tietojen avulla voidaan tunnistaa viestintäverkkojen haavoittuvimpia kohtia ja parantaa niiden turvallisuutta Viestintäviraston ohjaustoiminnalla. Yhteiskunnan tullessa entistä riippuvaisemmaksi langattomasta viestinnästä taajuuksien käytön valvonta tulee yhä haasteellisemmaksi. Tämä edellyttää Viestintäviraston valvontatoiminnan kehittämistä sekä viraston ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Virasto kehittää omaa häiriöiden selvityskykyään sekä yhteistyötä operaattoreiden, urakoitsijoiden ja muiden viranomaisten kanssa. Virasto terävöittää verkkotoimilupien velvoitteiden valvontaa sekä Suomessa myytävien langattomien laitteiden vaatimustenmukaisuuden valvontaa. Vuonna 2015 Viestintävirasto valmistelee uuden radiolaitedirektiivin (2014/53/EY) täytäntöönpanoa kansalliseen lainsäädäntöön yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. 5 Resurssit ja toiminnan kehittäminen 5.1 Toiminnan rahoitus Viestintäviraston toiminta rahoitetaan pääosin asiakkailta perittävillä maksuilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Osa viraston keräämistä maksuista tuloutetaan verotuloihin. Veronluonteisen toiminnan tuloja ovat tietoyhteiskuntamaksut, postitoiminnan valvontamaksut, varmennemaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. Viestintäviraston keräämien maksujen tulee olla kustannusvastaavia. Maksuja määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva kertymä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta. Maksujen kustannusvastaavuutta tavoitellaan pitkällä aikajänteellä. Tuloarvioita ja maksuasetuksia tarkennetaan vuosittain budjettiprosessin yhteydessä. Osa viraston hoitamista tehtävistä hoidetaan budjettirahoituksella. Viraston toimintamenomomentin peruskehykseen sisältyy määrärahaa tietoliikenneturvallisuusviranomaistehtäviä (NCSA), PRS-viranomaistehtäviä ja muita Kyberturvallisuuskeskuksen tehtäviä varten. Näitä toimintoja ei ole tarkoituksenmukaista kattaa viraston keräämillä maksuilla, vaan ne rahoitetaan budjettimäärärahalla. Teknologian ja lainsäädännön kehittyminen sekä muuttuvat markkinat vaikuttavat viraston tehtäviin ja edellyttävät jatkuvaa rahoitusrakenteen kehittämistä.

14 14 (20) 5.2 Taloudelliset voimavarat Määrärahakehykset suunnittelukaudella Toimintamenomomentti Suunnitelma on laadittu peruslaskelmatasoon lähtökohtana vuoden 2015 talousarvioesitys. Viestintäviraston bruttomenot toimintamenomomentilla ovat vuoden 2015 talousarviossa yhteensä 33 miljoonaa euroa ja maksullisen toiminnan tuloarvio on 21,1 miljoonaa euroa. Viestintäviraston menokehys eli nettomenoarvio vuodelle 2015 on 11,9 miljoonaa euroa. Menokehys sisältää väistötilasta aiheutuvia budjettirahoitteisia menoja noin 1,2 miljoonaa euroa sekä budjettirahoitteisen NCSA-toiminnan menoja noin 2,1 miljoonaa euroa, PRS-viranomaistoimintaan 0,15 miljoonaa euroa ja Kyberturvallisuuskeskuksen muihin tehtäviin 1,5 miljoona euroa. Lisäksi menokehyksessä on 0,5 miljoonaa euroa laajakaistahankkeen hallinnointitehtäviin. Loppuosa kehyksestä vastaa veronluonteisilla tuloilla rahoitettavan toiminnan menoja. Peruslaskelman mukainen menokehys kasvaa vuonna 2015 Kyberturvallisuuskeskuksen laajenemisen myötä. Toimintoja tullaan kehittämään edelleen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Viestintävirasto on tehnyt valtiovarainministeriön kanssa sopimuksen tietoturvapalveluiden tuottamisesta valtiovarainministeriölle osana ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanketta (SecICT). Viestintävirasto laskuttaa tarjoamiensa palvelujen kustannukset sopimuksen mukaan. Viestintävirasto on nimetty Suomen PRS (Public Regulated Service) -toiminnan vastuuviranomaiseksi ja vuoden 2015 talousarvioon sisältyy 0,15 miljoonan euron määräraha toiminnan rahoittamiseen. Toiminta laajenee ja määräraha kasvaa asteittain kehyskaudella. Tietoyhteiskuntakaari tuo virastolle useita uusia tehtäviä, jotka lisäävät resurssitarvetta. Osan henkilöstön lisäystarpeesta virasto pystyy hoitamaan toimintaansa tehostamalla ja järjestelemällä tehtäviä uudelleen. Viestintävirasto tarvitsee kuitenkin vähintään 4,5 henkilötyövuoden resurssilisäyksen pystyäkseen hoitamaan kaikki tietoyhteiskuntakaaressa ehdotetut uudet tehtävät. Määrärahakehyksessä vuodelle 2015 on 0,3 miljoonan euron lisäys näitä tehtäviä varten ja vastaavasti tietoyhteiskuntamaksun kertymäarvio veronluonteisten tulojen momentilla on suurempi kuin nykyisin viestintämarkkinamaksun ja tietoturvamaksun tuloarvio. Laajakaistahankkeen hallinnointitehtäviin sisältyy kehykseen määräraha vuoteen 2015 asti, mutta nämä tehtävät jatkuvat vielä vuoden 2015 jälkeenkin. Peruslaskelman mukaisen kehyksen ylittävistä määräraha- ja resurssitarpeista on laadittu erillinen liitemuistio. Laajakaistamomentti Laajakaista kaikille -hankkeen määrärahat ovat momentilla Määrärahaa käytetään laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän tuen maksamiseen. Määrärahakehys vuodelle

15 15 (20) 2015 on 16 miljoonaa euroa. Tukiohjelman valtuutta on nostettu 64 miljoonasta eurosta 69,5 miljoonaan euroon. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon Yleisradioveron tuotto tuloutetaan valtion talousarvioon, johon on otettu määräraha julkisen palvelun rahoitusta vastaavan määrän siirtämiseksi valtion televisio- ja radiorahastoon. Vuonna 2015 määräraha on 507,9 miljoonaa euroa. Lain mukaan määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Eduskuntaryhmien päätöksen mukaisesti indeksikorotusta ei tehdä poikkeuksellisesti vuonna Määrärahakehykset peruslaskelma (1 000 euroa) TAE 2015 TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 TTS 2019 Mom Viestintäviraston toim.menot Mom Valtionavustus laajakaistarak Mom Siirto valtion tv- ja radiorah Veronluonteiset tulot Veronluonteisen toiminnan tuloarviot on merkitty momentille Tuloarviot (1 000 euroa) TAE 2015 TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 TTS 2019 Mom Eräät viestinnän maksut Tulosarvioihin sisältyy radiotaajuuksien huutokaupoista annettuun lakiin perustuvia toimilupamaksuja vuosittain 20 miljoonaa euroa. Toimilupamaksut tuloutetaan tasaerissä toimilupakauden viiden ensimmäisen vuoden aikana.

16 16 (20) Omaisuus Viestintäviraston omaisuuden arvo vuoden 2013 lopussa oli 11,9 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden suurimman erän muodostavat erilaiset atk-ohjelmistot ja sovellukset kuten taajuustietokanta, verkkotunnusjärjestelmä ja muut sähköisen asioinnin järjestelmät. Koneet ja laitteet sisältävät mm. lähiverkon laitteet sekä radiotarkastuksen mittalaitteet. Tase-ennusteet suunnittelukaudelle ilmenevät oheisesta taulukosta. Tase vuonna 2013 sekä tase-ennusteet vuosille (milj. euroa) 2013 TP 2014 ennuste 2015 ennuste 2016 ennuste 2017 ennuste 2018 ennuste 2019 ennuste Tase 11,9 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 5.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Viestintäviraston henkilöstöstrategian tavoitteina on: 1. Osaava ja aktiivinen henkilöstö, 2. Rohkea ja innostava johtajuus sekä 3. Hyvinvoiva ja yhteistyötä tekevä työyhteisö. Henkilöstöstrategian tavoitteille on asetettu alatavoitteet, roolit, vastuut, aikataulut ja mittarit niiden seuraamiseksi. Osaava ja aktiivinen henkilöstö sekä rohkea ja innostava johtajuus ovat Viestintävirastolle myös kriittisiä menestystekijöitä, joiden saatavuus ja käyttö ovat välttämättömiä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viestintävirasto toteuttaa myös vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman inhimillisen pääoman kehittämisen ohjelman mukaisia suunnitelmia. Viestintäviraston henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ja tavoitteena on aiempaa parempi ennakoivuus. Virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että määrätietoisin toimenpitein varmistetaan henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, osaaminen ja toimintakyky sekä viraston tehtävien edellyttämä oikein mitoitettu ja kohdennettu henkilöstörakenne. Suunnittelukaudelle ajoittuu Viestintäviraston toimintaan ja henkilöstöresursseihin vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Muutoksia aiheuttavat mm. Kyberturvallisuuskeskuksen kehittäminen, PRS-vastuuviranomaistoiminnon perustaminen, julkishallinnon taloudellinen tilanne, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, valtionhallinnon kehittämishankkeet (mm. Kiekutietojärjestelmähanke ja Valtori-siirtoprojekti), viraston tehtävien muutokset ja henkilöstön ikääntyminen. Muutokset heijastuvat lähivuosina viraston henkilöstöresursseihin sekä laadullisesti että määrällisesti. Suunnittelukauden aikana viraston toiminta laajenee ja resurssitarpeet kasvavat mm. kansallisen tietoturvallisuuden, tietoyhteiskuntakaaren ja viestintäalan direktiivien mukaisten mahdollisten uusien hallintotehtävien johdosta. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman asettamat rajoitteet lisäresurssien hankkimiselle lisäävät henkilöstösuunnittelun haasteellisuutta. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman rajoitusten seurauksena tarve priorisoida nykyisiä ja uusia

17 17 (20) lakisääteisiä tehtäviä kasvaa. Viestintävirasto tulee myös kohdentamaan suunnittelukauden eläkepoistuman viraston virka- ja toimirakennetta kehittävällä tavalla. Viestintäviraston henkilöstösuunnitelman htv-ennusteessa on otettu huomioon liikenneja viestintäministeriön virastolle asettamat tuottavuuden kehittämistavoitteet ja tavoitteiden tarkistukset. Henkilöstöresurssit (htv) vuosina Viestintäviraston henkilötyövuodet TTSkaudella tuottavuusohjelman mukaisesti: Henkilötyövuodet (htv) Lähtöta so Tavoite Tavoite TTS-kaudelle Kehyksen mukaiset Kehittämisehdotus Viestintävirastossa toimii TTS-kaudella myös sivutoimisia tutkintojen vastaanottajia Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Viestintävirasto varmistaa, että sillä on tavoitteiden ja kehittyvän toiminnan tarpeiden mukaiset henkilöstöresurssit. Virasto kehittää ja ylläpitää toimivia rekrytointi- ja perehdytysprosesseja, myönteistä työnantajakuvaa sekä viraston palkitsemisjärjestelmää. Koko viraston perehdyttämisohjelma Vivi-ajokortti on otettu käyttöön vuoden 2014 syksyllä. Kehityskeskusteluilla (tulos-, tavoite- ja kehittymiskeskusteluosiot) varmistetaan henkilöstön selviytyminen vaikeutuvissa ja uudistuvissa tehtävissä. Viraston toiminnan tehokkuus, kehittäminen sekä henkilöstön ammattitaidon laajentaminen ja syventäminen saavutetaan muun muassa koulutuksella, työssä oppimisella, sisäisellä liikkuvuudella sekä asiantuntijuutta jakamalla niin talon sisäisesti kuin työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Myös esimiestyön kehittäminen suunnittelukaudella ja laadun mittaaminen tukevat virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Työhyvinvointi Työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa viraston linjausten ja vuosittain tarkistettavan työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Fyysisen ja henkisen työkunnon lisäksi kiinnitetään huomiota muun muassa työn organisointiin, johtamisen kehittämiseen työkykyä tukevaksi sekä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Työhyvinvointia ja -ilmapiiriä seurataan säännöllisesti vuosittain tehtävillä kartoituksilla, joiden pohjalta käynnistetään tarvittavia kehittämishankkeita. Valtionhallinnon työhyvinvointihankkeita ja tarjolla olevia kuntoutusmahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa.

18 18 (20) 5.4 Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Viestintävirasto toteuttaa suunnittelukaudella valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman virastokohtaiset kehitystoimenpiteet vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Viestintävirasto valmistautuu Kieku-käyttöönottoon vuoden 2016 alussa Tiedonhallinnan kehittäminen Viestintäviraston toiminnassa korostuu tiedon monipuolinen käsittely, joten tiedonhallinnan kehittäminen on tärkeä osa viraston toimintaa. Tiedonhallintaa kehittämällä tuetaan toimintaprosesseja ja kehitetään työskentelytapoja hyödyntäen tietotekniikkaa tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Viestintävirasto kehittää tiedonhallintaa suunnittelukaudella keskittämällä virastotasoiset asiat viraston yhteisiin tietojärjestelmiin ja integroimalla toimialojen erilliset järjestelmät tarvittavilta osiltaan hyödyntämään yhteisiä tietojärjestelmiä. Sähköistä asiointia kehitetään osana toiminnan kehittämistä. Toimialoilla pääpaino on verkkotunnus-, tiedonkeruu-, havainnointikyky- ja lupajärjestelmän kehittämisessä. Viestintävirasto toteuttaa omalta osaltaan Valtori-siirtoprojektin osana valtion torijärjestelmien uudelleenjärjestelyä Asiakas- ja sidosryhmähallinnan kehittäminen Viestintäviraston tulostavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuloksekasta ja monipuolista vuorovaikutusta laajasti viraston asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi Viestintäviraston strategiassa yhteistyö on yksi toimintaa ohjaavista periaatteista. Tämän vuoksi yhteistyön, yhteydenpidon ja viestinnän muotoja kehitetään jatkuvasti. Viraston asiakkaita ovat regulaatioasiakkaat, joita Viestintävirasto sääntelee sekä palveluasiakkaat, joille Viestintävirasto myöntää lupia ja tuottaa lakisääteisiä palveluja. Viraston toiminnan kehittämisessä asiakasrajapinnassa näkyvät ydinprosessit ovat keskeisiä. Näitä ovat sähköisen viestinnän palvelujen edistäminen, viestintäverkkojen ja -palvelujen valvonta, kyberturvallisuuden varmistaminen sekä asiakasyhteydenotot ja neuvonta. Viestintävirasto kehittää aktiivisesti sidosryhmäyhteistyötä sekä sidosryhmätyön ja - viestinnän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Viraston sidosryhmälinjaukset ja sidosryhmätyön hallintamalli ovat keskeiset työkalut sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä. Ne määrittelevät muun muassa eri sidosryhmiin liittyvät yhteistyö- ja viestintämenettelyt sekä sisäisen koordinaation ja tiedonkulun Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Viestintävirasto kehittää omaa toimintaansa asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti sekä ottaa toimialaohjauksessa ja -valvonnassa huomioon uusien viestintäteknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset.

19 19 (20) 5.5 Riskienhallinta Viestintäviraston riskienhallinnan tavoitteena on hallita virastolle haitallisia riskejä sekä viraston toiminnan seurauksien vaikutuksia yhteiskuntaan ja varmistaa, että viraston johdolla on käytettävissään tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. Virasto analysoi sekä hallitsee strategisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, merkittävimpiin hankkeisiin ja projekteihin, organisaatioturvallisuuteen sekä valmiusja varautumistoimintaansa liittyviä riskejä riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti. Viraston johto seuraa säännöllisesti tunnistettujen riskien tilaa, riskien hallitsemiseksi valittujen toimenpiteiden soveltuvuutta sekä osallistuu mahdollisien uusien riskien tunnistamiseen. Riskit arvioidaan keskitetysti, noudattaen yhteisesti valittua riskienhallintamenetelmää, jota toteutetaan riskienhallintasovelluksen avulla. Viraston riskienhallintatyön onnistumista arvioidaan tarvittaessa ulkopuolisen arvioijan toteuttamin arvioinnein ja osana sisäistä tarkastusta. Viestintävirasto on analysoinut toiminta- ja taloussuunnitelmansa merkittävimpiä riskejä. Tällaisiksi riskeiksi arvioitiin rahoituksen ja resurssien riittävyys, viraston kehittyvien uusien toimintojen vaatimat uudet toimitilaratkaisut, verkkotunnustoiminnan muutokset ja DVT-T2-teknologiasiirtymä. Rahoituksen riittävyyden riskiä hallinnoidaan huolellisella talouden suunnittelulla ja seurannalla sekä kehittämällä viraston toimintoja tehokkuusnäkökulma huomioon ottaen. Rahoituksen ja resurssien mitoituksessa ja suunnittelussa virasto ottaa huomioon ennakoivasti valtiontalouden niukkuuden asettamat raamit, jotka vaikuttavat sekä budjettirahoituksen määrään että maksutuloihin ja pääasiassa valvottavien yhtiöiden liikevaihtoon perustuviin veroluonteisiin maksuihin. Rahoituksella on suora yhteys viraston henkilöresursseihin, jonka osaamista ja käytettävyyttä muuntuviin tehtäviin varmistetaan osaamisen ylläpitämisellä ja kehittämisellä. Viestintäviraston tehtävät asettavat korkeita vaatimuksia toimitilaturvallisuudelle. Samaan aikaan työnteon muotojen kehittyminen kohti entistä tiiviimpää tiimityötä ja välitöntä tiedonkulkua ja ajatusten vaihtoa edellyttäväksi vuorovaikutukseksi asettavat uudenlaisia toiveita ja vaatimuksia työtilojen uudenaikaistamiselle. Virasto on solminut vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyösopimuksen, jolla luodaan edellytykset pitkäaikaiselle toimitilakysymyksiin liittyvälle yhteistyölle. Yhteistyön tarkoituksena on laatia Viestintävirastolle keskipitkän aikavälin toimitilasuunnitelma ja toteuttaa viraston tarpeita mahdollisimman hyvin palveleva tilaratkaisu. Verkkotunnustoiminnan siirtymistä välittäjämalliin syyskuussa 2016 valmistellaan verkkotunnushankkeen puitteissa. Hankkeessa mm. uudistetaan tietojärjestelmiä sekä muutetaan Viestintäviraston sisäisiä ja ulkoisia prosesseja. Hankkeen riskit on kartoitettu ja niitä sekä arvioidaan että seurataan säännöllisesti. Välittäjämalliin siirtymisen jälkeen Viestintävirasto tulee aktiivisesti seuraamaan uuden toimintamallin toimivuutta sekä omalta että verkkotunnusvälittäjien ja -käyttäjien osalta. Mahdollisiin uusiin tietoturvauhkiin tai verkkotunnusten väärinkäytöksiin sekä fi-juurinimipalvelun toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Virasto koordinoi DVB-T2-teknologiasiirtymään liittyvää viestintää ( ), millä turvataan kuluttajien ja toimijoiden kannalta tasapuolinen ja oikea-aikainen tiedottaminen. Koska maanpäällisen televisioverkon teknologiasiirtymä on valtakunnallisesti merkittävä ja koskettaa huomattavaa osaa suomalaisista talouksista,

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Viestintäviraston strategia 2020

Viestintäviraston strategia 2020 Viestintäviraston strategia 2020 2 Viestintäviraston strategia 2020 Sisällys Johdanto...4 Visio...5 Toiminta-ajatus...5 Strategiset tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet...6 Strateginen tavoite 1: Viestintäpalvelujen

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousarvio 01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 049 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa Tietoturvaloukkausten käsittelyn tukeminen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoturvaloukkausilmoitusten ja vika- ja häiriöilmoitusten

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Viestintävirasto TAE Liv

Viestintävirasto TAE Liv Viestintävirasto TAE 2017 Liv 6.10.2016 Viestintäviraston TAE 2017 Toimintamenomomentti 31.40.01.» Bruttomenot 31,2 milj.» Maksullisen toiminnan tulot 20,2 milj.» Nettomenot 11,0 milj. Eräät viestinnän

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 1 (18)

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 1 (18) Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 1 (18) 2 (18) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät... 3 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta

Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Raportti 1 (5) Dnro: 29.11.2017 1310/922/2017 Selvitys tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Tietoyhteiskuntakaaren yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016

VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUSNÄKYMÄT... 3 3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETTAMAT STRATEGISET JA VIESTINTÄPOLIITTISET

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Kyberturvallisuuskeskus -luottamusta lisäämässä Paasitorni 2.4.2014 Apulaisjohtaja Rauli Paananen Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Viestintäviraston

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Digitaaliseen tulevaisuuteen

Digitaaliseen tulevaisuuteen Digitaaliseen tulevaisuuteen Finnet-päivät 1.10.2014 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Ideoita joukkoistamalla Tulevaisuuskatsaus joukkoistamalla kommentointiaikaa jatkettu 25.5. asti Uutinen 12.05.2014

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen 1 Määrärahat vuoden 2017 talousarvioesityksessä LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Viestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä

Viestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä Viestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä 19.10.2012 "Tilannekuvahanke: pähkinänkuoressa Viestintävirasto kehittää yleistä tietoisuutta viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuudesta,

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN. Satakunta

TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN. Satakunta TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Satakunta Huittisten Sanomalehti Oy Pori-Rauma (Huittinen 93,0 MHz, Harjavalta/Nakkila 100,4 MHz, Köyliö/Rauma 105,1 MHz) Paikallisradio Ramona Oy Teljän Mediat Oy

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN

TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Etelä- ja Pohjois-Savo Järvi-Savon Viestintä Oy Pohjois-Savon Paikallisradio Oy Mikkeli (Savonlinna 96,7 MHz, Mikkeli 89,7 MHz) Pieksämäki (Pieksämäki 102,2 MHz)

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Viestintäviraston vuosikertomus 2013 VUOSIKERTOMUS 2013

Viestintäviraston vuosikertomus 2013 VUOSIKERTOMUS 2013 Viestintäviraston vuosikertomus 2013 VUOSIKERTOMUS 2013 Pääjohtajan katsaus Vuotta 2013 leimasi viestintämarkkinoiden positiivinen kehitys, Kyberturvallisuuskeskuksen tulo virastoon, kesäkuussa uutisoitu

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Tampere (Ikaalinen 92,9 MHz, Orivesi 96,4 MHz, Ruovesi 103,3 MHz, Tampere 95,7 MHz, Valkeakoski 87,6 MHz, Vammala 89,5 MHz)

Tampere (Ikaalinen 92,9 MHz, Orivesi 96,4 MHz, Ruovesi 103,3 MHz, Tampere 95,7 MHz, Valkeakoski 87,6 MHz, Vammala 89,5 MHz) TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Pirkanmaa Kustannusliike Aluelehdet Oy Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy Pro Radio Oy Pro Radio Oy Tampereen yliopisto Tampere (Kokemäki 98,0 MHz, Nokia 107,4 MHz,

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat. Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus

Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat. Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus 6.10.2015 1 Kyberturvallisuutta vai tietoturvallisuutta? Tietoturvallisuus koskee tietojärjestelmien ja verkkojen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Viestintävirasto Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa

Viestintävirasto Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintävirasto Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Mikko Viitaila 13.10.2016 1 Vapaus, tasa-arvo, luottamus Viestintävirasto takaa toimivan tietoyhteiskunnan Uusia langattomia palveluita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Viestintäviraston turvallisuustoimiala. Tietoturva nyt! -seminaari 8.5.2013 Kirsi Karlamaa

Viestintäviraston turvallisuustoimiala. Tietoturva nyt! -seminaari 8.5.2013 Kirsi Karlamaa Viestintäviraston turvallisuustoimiala Tietoturva nyt! -seminaari 8.5.2013 Kirsi Karlamaa 1 Viestintäviraston organisaatio 1.1.2013 Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Tv-maksut Viestintä Hanna Tamminen Hallinto

Lisätiedot

Talousarvioesitys Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen

Talousarvioesitys Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen Talousarvio 40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen S e l v i t y s o s a : Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Määrärahat luvuittain LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä on noin

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

HE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka

HE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin

Lisätiedot

Määräyksen 70 B perustelut ja soveltaminen. Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräyksen 70 B perustelut ja soveltaminen. Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä 1 (12) 30.6.2015 Määräyksen 70 B perustelut ja soveltaminen Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä MPS 70 B MPS 70 B 2 (12) SISÄLLYS A-OSA MÄÄRÄYKSEN TAUSTA... 3 1.1

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen

EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen U 68/2016 vp / Asiantuntijapyyntö / DNA Oyj Julkinen 1 DNA kannattaa Valtioneuvoston U-kirjelmän sisältöä DNA kannattaa Valtioneuvoston U-kirjelmän

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA Päivämäärä 19.5.2016 Diaarinumero LVM/292/07/2016 VERKKOTOIMILUPIEN

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET

DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 1 (18) Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018 2 (18) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät... 3 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää

Varmaa ja vaivatonta viestintää Varmaa ja vaivatonta viestintää Viestintäviraston toimet kaikille viestinnän Suomessa luottamuksellisuuden turvaamiseksi Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Asta Sihvonen-Punkka LVM:n keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén

Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén 1 Laajakaistatilanne Suomessa Laajakaistan määrä (Viestintäviraston katsaus 11.9.2008) Langaton ja etenkin mobiili laajakaista yleistyy.

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka Tietoturvapolitiikan käsittely: Tarkastettu Tietoturvaryhmä 07.01.2016 27.01.2016 Hyväksytty Kaupunginhallitus pp.kk.2016 Tietoturvapolitiikan muutokset: Päiväys / Tekijä Kohta Muutoksen kuvaus 28.01.2016

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot