Ympäristötieteen valintakoe Ympäristötieteen aineistokoe
|
|
- Oskari Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristötieteen aineistokoe Lue oheinen Itämeren tilaa ja kuormittumista käsitelevä aineisto ja vastaa kysymyksiin 1-5. Huomaa, että aineistosta ei löydy kattavasti tietoa vastauksiin, vaan sinun tulee hyödyntää myös aikaisemmin oppimiasi asioita. Tehtävän tarkoitus ei ole kopioida tekstiä vastaukseesi. Sovita vastauksesi laajuus niin, että jokainen vastaus mahtuu sille annettuun tilaan. HUOM. Vastaustilaa on varattu riittävästi ja vastauksen ei tarvitse täyttää koko tilaa. Kunkin kysymyksen maksimipistemäärät on annettu kysymysten yhteydessä. Merkitse nimesi jokaiseen vastauspaperiin. Aineisto perustuu osoitteesta otettuun materiaaliin. Tekstissä esitetyt näkemykset edustavat kirjoittajien näkökulmia. REHEVÖITYMINEN Rehevöityminen tarkoittaa biologisen tuotannon nousua. Itämeri on rehevöitynyt, koska siihen on päässyt jatkuvasti liikaa ravinteita sen vesimäärään ja veden vaihtuvuuteen nähden. Typen ja fosforin vähyys on luonnonoloissa rajoittanut Itämeren rehevöitymistä. Nyt näitä ravinteita tulee mereen ilmasta, jätevesistä ja kalanviljelylaitoksista. Esimerkiksi liikenteen typpipäästöt ovat vain kasvaneet, maatalous puolestaan edelleen aiheuttaa fosforipäästöjä. Kun meri alkaa rehevöityä, nousee aluksi kasviplanktonin määrä. Kasviplankton sitoo ravinteita, vettä ja hiilidioksidia ja tuottaa happea. Siksi kasviplanktonin määrä kasvaa, kun ravinteet lisääntyvät. Kun kasviplanktonin määrä on suurimmillaan, sanotaan että levä kukkii. Tällöin meri on vihreää, ruskeaa tai sinivihreää. Joskus etovaa leväpuuroa. Kun meri rehevöityy, ruovikot tihentyvät merenlahdissa ja sisäsaaristojen vesikasvit lisääntyvät, lajisto muuttuu, lajimäärä laskee, pohjat liettyvät, kasvillisuusvyöhykkeet madaltuvat, eläinplankton runsastuu ja kalasaaliit kasvavat, mutta kalasto muuttuu särkikalavaltaiseksi. Erityisesti ahdinparta ja muut rihmalevät lisääntyvät ja rakkolevä katoaa. Rehevöitymisen seurauksena meren pohjalle laskeutuu entistä enemmän hajotessaan happea kuluttavaa kuollutta eliöstöä, lopulta hapettomat alueet syvänteissä kasvavat. Myös meren virkistyskäyttö muuttuu. Uiminen jopa myrkyllisen sinilevän seassa ei ole miellyttävää, veneilijääkin haittaa leväpuuron haju. Ranta-asukkaat eivät voi päästää kotieläimiään (lehmät, lampaat, koirat) meren rannalle, koska myrkyllinen sinilevä voi tappaa ne. Vaikka Itämeren valuma-alueen ravinnekuormitus on vähentynyt viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana, meri toipuu hyvin hitaasti myös sisäisen kuormituksen takia. Kun kasvanut ravinnemäärä on lisännyt levien kasvua, osa leviin sitoutuneista ravinteista painuu meren pohjaan kuolleen levän mukana. Pohjassa hajottajat hyödyntävät levää ja kuluttavat samalla happea. Jos happi loppuu, pohjaan varastoituneet ravinteet vapautuvat uudelleen kiertoon ja kiihdyttävät taas meren tuotantoa. Laivaliikenne sekin osaltaan kiihdyttää rehevöitymistä: laivojen aiheuttamat aallot ja potkurivirtaukset nostavat ravinteita pohjasta pintaan. SAASTUMINEN Itämeri on maailman saastuneimpia meriä. Se on saastunut paitsi sinne jokien mukana tulevien valumavesien haitta-aineiden myötä, myös sinne upotettujen tai laskettujen jätteiden takia. Esimerkiksi Itämeren kalojen dioksiinipitoisuudet ovat jo hälyttävän korkeat. DDT, PCB ja dioksiinit ovat erittäin hitaasti hajoavia yhdisteitä, jotka kertyvät eliöiden rasvakudoksiin ja rikastuvat ravintoverkossa. Ympäristömyrkyt aiheuttavat mm. epämuodostumia kaloille ja heikentävät äyriäisten saalistamiskykyä. Orgaanisten klooriyhdisteiden takia myös merikotkat ja Itämeren hylkeet ovat kärsineet lisääntymishäiriöistä. 1
2 Raskasmetalleja (esim. elohopea, kadmium, kupari, lyijy ja nikkeli) ovat joutuneet Itämereen teollisuuslaitosten päästöjen mukana ja hajakuormituksena. Raskasmetallit vaikuttavat eliöiden kasvuun, lisääntymiseen ja aktiivisuuteen. Raskasmetalleja on kertynyt Itämeren sedimentteihin ja jokien pohjakerrostumiin, joista ne voivat siirtyä takaisin Itämeren ravintoverkkoon. Laivaväylien ja satama-alueiden ruoppaukset ja ruoppausjätteen läjitykset pöllyttävät pohjaan kertyneitä raskasmetalleja takaisin veteen. Satama-alueilla on myös laivojen pohjien leväntorjunnassa käytettyjä orgaanisia tinayhdisteitä. Vuonna 2002 hyväksytyn Itämeriohjelman mukaan toimia tarvitaan rehevöitymisen torjumiseksi, vaarallisten aineiden aiheuttamien riskien vähentämiseksi, Itämeren käytön haittojen vähentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi, ympäristötietoisuuden parantamiseksi sekä tutkimuksen ja seurannan kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena on, että vaarallisten aineiden päästöt Itämereen tunnetaan ja aineiden pitoisuuksista ja vaikutuksista on käytettävissä niiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuvaksi vähentämiseksi riittävät tiedot. Vaarallisten aineiden päästöt eivät saa uhata Itämeren eliöyhteisöitä tai ihmisen terveyttä. Itämeressä ja eliöyhteisössä jo esiintyvien pysyvien, kertyvien ja myrkyllisten aineiden pitoisuudet pyritään laskemaan lähelle tausta-arvoja luonnonaineiden osalta ja lähelle nollaa synteettisten aineiden osalta. Suomessa on käytössä noin viisituhatta vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Ympäristöviranomaiset valvovat teollisuudessa ja yhdyskuntien jätehuollossa olevia saastumisen lähteitä. Kuitenkin jokainen meistä voi osaltaan torjua Itämeren saastumista lajittelemalla jätteensä huolellisesti. LAIVALIIKENNE JA ÖLJYKULJETUKSET Laivareittien rakentaminen muuttaa merimaisemaa. Merimerkit, penkereet ja majakat ovat näkyviä merkkejä laivaliikenteestä. Paikoin laivareittejä on myös ruopattava syvemmiksi. Ruopatessa sedimenttiin kertyneet ravinteet ja ympäristömyrkyt lähtevät liikkeelle. Laivojen jätevedet ja pakokaasut rehevöittävät vesistöjä. Levävyöhykkeen eliöstö kärsii laivaliikenteestä. Sisäsaaristossa laivojen aalto- ja imuvaikutukset aiheuttavat eroosiota. Laivojen potkurivirrat saavat ravinteet kumpuamaan syvältä pintaan. Talviliikenteessä riskit vielä kasvavat, etenkin öljykuljetusten osalta. Törmäyksen riski kasvaa hankalissa oloissa ja jää vaikeuttaa öljyn talteenottoa onnettomuustilanteessa. Talvella ja keväällä sattuvat öljyonnettomuudet olisivat kaikkein tuhoisimpia. Öljyn kerääminen jäästä ja lumesta on hyvin vaikeaa. Lisäksi öljy hajoaa hitaasti kylmässä, joten se leviää laajalle. Keväällä tapahtuva öljyvahinko vaikeuttaisi kaikkien eliöiden lisääntymistä. Keväällä ja kesällä tapahtuva öljyonnettomuus vaikuttaisi planktonin lisääntymiseen, öljy myös varjostaisi kasviplanktonia. Planktonien hävittyä myös kalat, esimerkiksi silakka ja kilohaili jäisivät ilman ruokaa ja kannat saattaisivat romahtaa. Lisäksi kalojen kutu tuhoutuu, jos se sekoittuu öljyiseen veteen. Öljy myös tuhoaa kalojen kutupaikkoja, etenkin punalevävyöhyke on altis öljyn aiheuttamalle saastumiselle. Lintujen pesimäkauden aikana tapahtuva öljyonnettomuus saattaa romahduttaa lintukannat. Loppusyksystä öljyvahingon vaikutukset linnustoon olisivat vähäisemmät. Silloinkin lintujen sulkapeite tahriutuu, jolloin se ei enää eristä lämpöä. Tahriintunut lintu ei pysty lentämään eikä hankkimaan ruokaa. Myös hallin ja itämerennorpan turkit kadottavat öljykylvyssä tahriintuessaan erityskykyään. Öljyä päätyy myös eläinten ruuansulatuskanavaan, kun ne puhdistavat turkkiaan öljystä. Rannan kasveihin ja leviin öljy menee sisään soluihin ja kasvit kuolevat. Myös kasvien luomat elinympäristöt tuhoutuvat. Öljypäästöt kuormittavat erityisesti sedimenttiä, mutta myös koko Itämeren ekosysteemiä. Öljyonnettomuudet, öljyvuodot ja laittomat öljypäästöt mereen vaikuttavat sekä pinnan yläpuolella että alapuolella. Meriliikenteen Suomenlahdella on ennustettu kasvavan kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä, ja tästä öljykuljetuksien osuus tulee olemaan noin 80 miljoonaan tonnia vuodessa. 2
3 YMPÄRISTÖMYRKYT Ympäristömyrkyt ovat ihmisen luontoon tuomia aineita, jotka eivät ole hyväksi eliöille. Aineen myrkyllisyys on riippuvainen aineen fysikokemiallisista ominaisuuksista. Aineen haitallisuus puolestaan riippuu aineen myrkyllisyydestä ja pitoisuudesta. Myrkyllisiä aineita ovat esimerkiksi raskasmetallit ja halogenoidut hiilivedyt. Aineiden liukenevuus, pysyvyys, rikastuminen luonnossa ja muuntuminen joksikin toiseksi aineeksi sekä useampien aineiden yhteisvaikutus määrittävät sitä, miten haitalliseksi jonkin aineen pääseminen ympäristöön muotoutuu. Hiilivety on hiili- ja vetyatomeista koostuva yhdiste. Hiiliyhdisteet hajoavat yleensä helposti, mutta jos vetyatomeita korvataan halogeeneilla, yhdiste muuttuu hitaasti hajoavaksi tai hajoamattomaksi. Yksi tunnetuimmista halogenoiduista klooriyhdisteistä on hyönteismyrkkynä käytetty DDT, diklooridifenyylitrikloorietaani, jonka käyttö on useimmissa maissa ollut pitkään kielletty. Myös PCB - yhdisteet eli plyklooratut bifenyylit kuuluvat näihin aineisiin. Dioksiineja taas muodostuu epäpuhtautena klooriyhdisteiden synteesin yhteydessä ja myös poltettaessa orgaanisia klooriyhdisteitä sisältäviä materiaaleja. Dioksiineja muodostuu myös liikenteessä. Halogenoituja hiilivetyjä kertyy ravintoketjussa etenkin eläinten maksaan ja rasvakudokseen. Raskasmetallit ovat kemiallisesti pysyviä aineita ja ekologisesti hyvin liikkuvia. Kadmium, arseeni, nikkeli ja sinkki kulkeutuvat luonnossa helposti. Lyijy, elohopea, kromi ja kupari vaativat hapettomia olosuhteita kulkeutuakseen ravintoketjussa. Itämeren sedimentteihin kertyneet ympäristömyrkyt voivat siirtyä takaisin Itämeren ravintoverkkoon. Kun pohja muuttuu hapettomaksi, voivat jotkut raskasmetallit muuttua liukoiseen muotoon ja vapautua veteen. DDT:n pitoisuudet Itämeren eliöissä ovat viimeaikoina laskeneet, mutta PCB:n ja dioksiinien pitoisuudet ovat nousseet. Ihmisen toiminnasta mereen joutuvat aineet jaotellaan päästölähteen mukaan pistekuormitukseen ja hajakuormitukseen. Pistekuormitus tulee tehtaista, voimaloista, jätevedenpuhdistamoista ja asutuskeskuksista. Hajakuormituksen lähteet ovat maataloudessa, haja-asutuksessa, liikenteessä ja kalanviljelyssä. Jokainen meistä voi vaikuttaa ihmisen aiheuttamaan sekä piste- että hajakuormitukseen kulutusvalinnoillaan ja osallistumalla kansalaistoimintaan. Kyllin ei voi myöskään korostaa liikenteen vähentämisen merkitystä myös näiden päästöjen torjunnassa. 3
4 Nimi Syntymäaika Ympäristötieteen aineistokokeen kysymykset 1. Määrittele hajakuormitus, ja mitä se tarkoittaa Itämeren saastumisen kohdalla? (6p) Hajakuormitus tarkoittaa sellaista vesistöihin tulevaa ravinnekuormitusta, joka ei tule jätevedenpuhdistamoiden kautta. Lähteenä ovat siis esimerkiksi maatalous, kalankasvatus ja haja-asutus. Itämeren fosfori- ja typpikuormasta hajakuormituksen osuus on erittäin merkittävä ja se on jatkuvasti kasvanut jätevedenpuhdistamoiden tehon parantuessa. Itämeren rehevöityminen johtuu pitkälti hajakuormituksesta. Myös suuri osa raskasmetalleista on joutunut Itämereen hajakuormituksena. 2. Miten yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien puhdistus edistää Itämeren suojelua? (6p) Suomesta ja Ruotsista lähes kaikki yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet, jotka joutuvat Itämereen, puhdistetaan jätevedenpuhdistamoissa poistamalla niiden kiintoaineesta ja fosforista usein noin 90 %. Jäteveden puhdistusta tehostettaessa vähennetään pistemäisten lähteiden, yhdyskuntien ja teollisuuden aiheuttamaa kuormaa. Puhdistamoiden rakentaminen mm. Baltiassa ja Venäjällä vähentää Itämereen tulevaa ravinnekuormaa - mutta hitaasti. Teollisuus pystyy myös poistamaan ympäristömyrkyllisten aineiden määrää. Ravinnekuorman vähentyessä rehevöityminen hidastuu ja toivottavasti johtaa Itä-meren toipumiseen. 4
5 Nimi Syntymäaika 3. Miten Itämeren saastuminen uhkaa ihmisen terveyttä? (6p) Itämeren saastuminen vaikuttaa välillisesti ravinnon kautta ihmisen terveyteen. Saastumisen mukanaan tuomat haitta-aineet kertyvät ravintoketjussa äyriäisiin ja kaloihin, erityisesti petokaloihin. Silakka on tärkeä suomalaisten ravintokala ja sen sisältämät kloorihiilivetyjen pitoisuudet ovat korkeita. Mm. dioksiinipitoisuudet ovat nousseet tasolle, jonka perusteella EU on rajoittanut silakan ravintokäyttöä. Suomi on saanut kuitenkin poikkeusluvan silakan kalastukseen. Kalaa käytetään myös eläinten rehuna ja siten kertyviä ympäristömyrkkyjä tulee myös lihatuotteisiin. Rehevöitymisen vuoksi myös leväkasvu on kiihtynyt, mm. myrkyllinen sinilevä rajoittaa vesistön käyttöä uimavetenä. Myrkky aiheuttaa ihottumaa ja juotuna myös maksavaurioita. Myös virkistyskäytön rajoittuminen alentaa elämisen laatua. 4. Mitä haittoja ja ympäristöriskejä öljykuljetuksista aiheutuu Itämeren luonnolle? (6p) Laivaliikenne sen vaatimine reitteineen muuttaa maisemaa, nostaa pohjasedimentin ravinteita ja ympäristömyrkkyjä kiertoon. Aallot ja potkurivirtaukset aiheuttavat eroosiota rannoilla. Laivaliikenteen päästöt rehevöittävät vesistöä. Suurimmat ympäristöriskit liittyvät öljylaivan haaksirikkoon. Runsas öljy meressä aiheuttaa haittaa pieneliöille, kaloille, linnuille ja kasvillisuudelle. Onnettomuuden tapahtuma-aika vaikuttaa öljyntorjunnan onnistumiseen. Jääpeitteen aikaan tapahtuneesta onnettomuudesta koituisi luonnolle suurin riski. Mereen ja rannoille jäänyt öljy vaikeuttaisi eliöiden elintoimintoja ja lisääntymistä. Vahingosta aiheutuisi pitkäaikainen haitta ekosysteemille. Riskiä lisää alati lisääntyvät öljykuljetukset. 5
6 Nimi Syntymäaika 5. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Itämeren rehevöitymiseen? (6p) Rakenna vastauksesi pelkästään annettuun aineistoon Itämeren biologisen perustuotannon lisääntyminen eli rehevöityminen johtuu pääasiassa fosforista ja typestä, joita mereen on joutunut liikaa. Meren kasviplankton kasvaa nopeasti ja leviä voi olla niin paljon, että puhutaan leväkukinnasta. Myös rantakasvillisuus lisääntyy. Lisääntynyt kasvillisuus lisää eläinplanktonia ja kaloja. Tässä lajistot muuttuvat ja köyhtyvät ja kaloista mm. särkikalat lisääntyvät. Rehevöitymisen mukana eliöstöä kuolee ja sitä vajoaa meren pohjalle, jossa se hajoaa happea kuluttaen. Syvänteiden happipitoisuus pienenee ja happi voi loppua kokonaan ja tällöin pohjan ravinteista osa liukenee ja vesi voi haista pahalta. Lisäravinteet kiihdyttävät taas levä- ja sinileväkasvustoa. Kun osa sinilevistä voi olla myrkyllisiä, veden käyttö uimiseen tai edes eläinten juomavetenä ei ole mahdollista. Tämä ns. sisäinen kuormitus voi jatkua pitkäänkin. 6
BIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyt BIOS 3 jakso 3 Ympäristömyrkky on luontoon levinnyt haitallinen aine Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat raskasmetallit, DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit Hajoavat erittäin hitaasti luonnossa,
LisätiedotYmpäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:
Ympäristömyrkyt - Kaikki aineet ovat eliöille myrkyllisiä hyvin suurina pitoisuuksina (jopa vesi). - Ympäristömyrkyt ovat haitallisia jo pieninä pitoisuuksina, eikä niistä ole (todettu olevan) eliöille
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotItämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen
Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotMeidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013
Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotYmpäristökysymykset veneiden
Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotPiia Leskinen 12.1.2012. Öljyä vedessä
Piia Leskinen 12.1.2012 Öljyä vedessä www.tuas.fi Öljyä vedessä 1. Öljyn ominaisuudet ja käyttäytyminen vedessä 2. Veteen joutuneen öljyn vaikutukset eliöstöön www.turkuamk.fi www.tuas.fi Öljyn ominaisuuksista
Lisätiedot/ Miina Mäki
Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotTalouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan
Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin
LisätiedotJärvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?
Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotUlkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä
Saaristomeren kujanjuoksu Saaristomeren tilaa on viime vuosina luonnehtinut kaikkialla etenevä rehevöityminen, jonka taustalla ovat tutut syylliset: maatalous, yhdyskunnat, teollisuus, kaukokulkeutumat,
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotOvatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?
Ovatko mikromuovit ongelma Suomenlahdella? Outi Setälä Merikeskus 1 Julia Talvitie Merten mikromuovit mitä niistä tiedetään? Ne ovat hyvin pieniä (0.01-5mm) Niitä esiintyy kaikkialla maailman merissä Niillä
LisätiedotMitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
LisätiedotÖljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotMitä viemärivedestä poistuu puhdistamolla?
Jätevedenpuhdistus ei poista vedestä kaikkia kemikaaleja ja lääkejäämiä. Mitä viemärivedestä poistuu puhdistamolla? Jätevedenpuhdistamot on suunniteltu poistamaan jätevedestä ainoastaan eloperäistä ainesta
LisätiedotMiten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.
Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotItämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät
Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotPuujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus
Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen
Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan
LisätiedotKeski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
LisätiedotHelsingin ja Turun kaupunkien toimet Itämeren tilan parantamiseksi - haaste muille toimijoille
Helsingin ja Turun kaupunkien toimet Itämeren tilan parantamiseksi - haaste muille toimijoille Julkilausuma Helsingin ja Turun kaupungit osoittavat oheisella sitoumuksella ja siihen liittyvällä haastekampanjalla
LisätiedotYmpäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen
Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016 Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen Ympäristökemian kurssimatriisi k2016 / Petri V. Peltonen Peruskäsitteiden kuvaaminen Vesistöt Maaperä Ilmakehä KEMIKAALIT
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotUimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.
Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
Lisätiedot1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla
1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotMITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?
Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN
LisätiedotHaitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin
Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin Pekka J. Vuorinen Kalan altistumiseen vaikuttavia tekijöitä... Kalan fysiologia ja anatomia Vaihtolämpöisyys, poikilotermia Kidushengitys hengitys, ionisäätely
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotKunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy
Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tekninen, ekologinen ja sosio-ekonominen arvio toimenpiteistä
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotYMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys
YMPÄRISTÖONGELMAT Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys Vesien rehevöityminen Järviekosysteemien uhat Ylimääräisten ravinteiden kertyminen vesistöihin rehevöittää niitä. Ravinteita kertyy ihmistoiminnasta
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotMahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet
Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotLuonto-Liiton. Itämerilähettilään. opas
Luonto-Liiton Itämerilähettilään opas Luonto-Liiton Itämeri-lähettilään opas Toimitus: Leea Parhiala Taitto: Emilia Mäkelä Valokuvat: Merentutkimuslaitoksen kuvaajat, Visa Hietalahti, Elina Järvinen, Anna
LisätiedotRaahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.
13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotBEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot
Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotOnko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
LisätiedotYksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa
Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa FT Anita Mäkinen, Meriohjelman päällikkö, WWF Finland 16.05.2009 Kuva: Lisse Tarnanen / WWF WWF, Maailman luonnonsäätiö Kansainvälinen, poliittisesti riippumaton
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotMartti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
LisätiedotHaaste Itämeren pelastamiseksi
Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotToimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille
Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Tämä toimintapaketti on osa Suomenlahti-vuoden näyttelyä. Toimintapaketin tavoitteena on innostaa kävijöitä perehtymään materiaaliin syvällisemmin. Tehtävät
LisätiedotSuomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?
Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI
ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotKASVUN
KASVUN INNOSTAJA @BENELLAKALA TUNNUSLUKUJA Raisioagro/Raisioaqua kuuluu Raisio-konserniin Kalan rehujen ja ruokinnan asiantuntija Kalanrehutuotantoa vuodesta 1982 Tuotanto 21 000 tn vuonna 2016 Pääkonttori
LisätiedotEU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta
EU-kalat III Hankkeen tulokset 1 Tänään puheena EU-KALAT III Mitä ympäristömyrkkyjä määritettiin, mistä kaloista ja miltä alueilta Lainsäädäntö, poikkeusluvista, TEQ-käsite EU-kalat III hankkeen tulokset
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotLuonto-Liiton. Itämerilähettilään opas
Luonto-Liiton Itämerilähettilään opas 2 Toimitus: Lari Karreinen Työryhmä: Pia Bäckman, Lari Karreinen, Anna Kuhmonen, Lotta Ruokanen, Satu Tihverä, Annukka Valkeäpää, Miisa Virta Kuvitus: Eero Astala
LisätiedotÖljyvahinkotilanteet
Öljyvahinkotilanteet 1 Öljyvahingoista Lähteet: Öljy- ja biopolttoaineala ry, www.ymparisto.fi Mikä on öljyvahinko Öljyvahingossa maahan tai veteen joutunut öljy aiheuttaa ihmisille ja ympäristölle vahinkoa
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotItämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen
Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen kasviplanktonin monimuotoisuus Itämeressä noin 2000 planktista levälajia sitovat aurinkoenergiaa
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotPohjois-Karjalan - virka- ja luottamusmiehet POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2010
Matti Pihlatie Polun alussa Ympäristö on meille kaikille tärkeä. Asuinja vapaa-ajan ympäristöt, työympäristö sekä luonnonympäristö muodostavat ihmisen elämälle ja elämisen laadulle puitteet, joiden merkitys
LisätiedotASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU
1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
Lisätiedot