SUOMUSSALMEN TAIVALALANEN JA PITÄMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMUSSALMEN TAIVALALANEN JA PITÄMÄ"

Transkriptio

1 OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO YHDYSKUNTASUUNNITTELUN LABORATORIO Julkaisu C 105, 2006 EkoSuKaT tutkimushankkeen väliraportti 6 SUOMUSSALMEN TAIVALALANEN JA PITÄMÄ Antti Karsikas & Raine Mäntysalo & Despina Sfakiotaki (toim.)

2 2

3 Antti Karsikas & Raine Mäntysalo & Despina Sfakiotaki (toim.) EkoSuKaT tutkimushankkeen väliraportti 6 SUOMUSSALMEN TAIVALALANEN JA PITÄMÄ OULUN YLIOPISTO Arkkitehtuurin osasto Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Julkaisu C 105,

4 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro PPOH/41/06 Kannen kuva: Xavier Cardey ISBN ISSN X (URL: (URL: Saatavana myös painettuna versiona ISBN OULUN YLIOPISTOPAINO OULU 2006

5 T1UT 1HTU2UT 2HTU3UT 3HTU4UT 4HTU5UT TUTyö, 5HTU6UT 6HTU7UT 7HTU8UT TUSupistuvan 8HTU9UT 9HTU10UT 11HTU12UT 12HTU13UT 13HTU14UT 14HTU15UT 15HTU16UT Sisällys TUJohdanto (UTRaine Mäntysalo)... 47H7T OSA I: Artikkelit TUPiirteitä Suomussalmen taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kehityksestä (UTPentti Luoma)... 48H15 TUSupistuminen, väestönmuutokset ja elinkeinorakenne (UTMarja Mönkkönen)... 49H47 TUSuurhankkeet ja asumisen taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys: esimerkkinä Kostamus-projektin työntekijöiden asuinyhteisö Suomussalmella (Anna Kujala)UT... 50H61 talo ja tulevaisuus: koti Suomussalmella (UTAila Ryhänen) TUSuomussalmen asukaskyselyn rakentamisosion tuloksia (UTLeena Soudunsaari)... 89T OSA II: Analyysit TUShrinking Cities Project: Presentation of Study Cases (UTArménio Sabença & Xavier Cardey) infrastruktuurin suunnittelu ja hallinta Seppo Raatikaisen väitöstutkimuksen referointia (Juho Peltoniemi)UT... 51H111 TUAsunnot tyhjenevät: mitä tehdä? (UTHannele Kelavuori)...52H117 TUSuomussalmen asutus- ja väestökehitys (UTSaija Alakare)... 53H121 10HTU11 UT TUPoismuuton yhdyskuntataloudelliset vaikutukset (UTMinna Hagman)... 54H129 TUAsuntomarkkinoiden kehitys Suomussalmella: Ongelmia ja mahdollisuuksia (Elina Saine)UT... 55H135 TUSuomussalmen kunnan asuntovarauma (UTPekka Tuominen)... 56H141 TUSuomussalmen ekokuntakokeilu (UTKatja Makkonen)... 57H149 TUSuomussalmen keskustaajaman Ämmänsaaren kulttuurimaiseman kehitys ja hoidon tavoitteet (UTPirkko Kangas)... 58H157 TUSuomussalmen kuntakeskuksen maisemarakenne- ja maisemakuva-analyysi (UTPirkko Kangas, Anna Kujala & Elina Saine)... 59H163 5

6 16HTU17UT 17HTU18UT 18HTU19UT 19HTU20UT 20HTU21UT TUMansikkapaikkaUT... 21HTU22UT TUSininen TUSuomussalmelaisten jäljillä - ulkoalueiden fyysisten jälkien ja toimintojen kartoitus (Xavier UTCardey, Minna Hagman, Joona Koskelo, Katja Makkonen & Juho Peltoniemi)... 60H173 TUSuomussalmi Kainuun Maakuntasuunintelmassa ja ohjelmassa (Teijo UTKlemettilä)... 61H179 TUSuomussalmen asumisen strategia ja ohjelma (UTuire Valkonen)... 62H183 TUKaavatilanne ja aiemmat suunnitelmat kohdealueita koskien (UTJoona Koskelo)... 63H187T OSA III: Ideasuunnitelmat 64H193 viivaut... 65H207 Liitteet Liite 1. Asukaskyselylomake Liite 2. Väestötilastoa Suomussalmelta Liite 3. Asuntokuntien jakautuminen koon mukaan tutkimuskunnissa

7 1 Johdanto Raine Mäntysalo Käsillä on EkoSuKaT-tutkimushankkeen kuudes ja viimeinen väliraportti. Tarkastelussa on Suomussalmen kunta ja erityisesti sen Taivalalanen-Pitämän asuinalue 1,5-3 km Suomussalmen keskustasta (Ämmänsaaresta) lounaaseen. EkoSuKaT-hankkeen kannalta kun tutkitaan ekotehokkaan yhdyskuntasuunnittelun edellytyksiä yhtäältä kasvavissa ja toisaalta supistuvissa kunnissa on Suomussalmen kunta empiirisenä kohdekuntana erityisen kiinnostava, sillä täällä on jo pitkään jouduttu kamppailemaan supistumiskehityksen kourissa. Pitkäaikainen supistumiskehitys on synnyttänyt valmiutta suomussalmelaisten myös poliittisten päättäjien keskuudessa tunnustaa vallitseva kehitys ja etsiä menetelmiä tämän kehityksen hallitsemiseksi. Osoituksena tästä ovat mm. Suomussalmen asuntopoliittinen ohjelma ja kunnan omaksuma vuokra-asuntopolitiikka. Taivalalanen-Pitämä on kuvaava esimerkki supistuvasta asuinalueesta. Väestön väheneminen ilmenee ensiksi (vuokra)kerrostaloasuntojen tyhjenemisenä, kun taas pientalojen omistusasunnot säilyvät pitkään asuttuina ja alueen asemakaavaa täydentäviä uusia omakotitaloja jopa rakennetaan alueelle silloin tällöin. Pitämän lähikauppa on lakkautettu, mutta päiväkoti- ja koulupalvelut toimivat alueella edelleen, kun alueen lapsiluvun vähennyttyä näiden palveluiden käyttäjien joukossa on myös lähialueiden lapsia. 1.1 EkoSuKaT Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys EkoSuKaT on monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke, jonka ovat toteuttaneet Oulun yliopisto yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliittojen ja ympäristökeskusten sekä empiiriseen tutkimukseen valittujen kohdekuntien Suomussalmi, Ristijärvi, Kajaani, Oulunsalo, Liminka ja Tyrnävä kanssa. Hankkeessa on hahmotettu monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti niitä vaatimuksia, joita suurten kaupunkikeskusten reuna- 7

8 alueiden kasvaminen ja toisaalta perifeeristen alueiden supistuminen aiheuttaa erityyppisten asuintaajamien kestävän kehityksen turvaamiselle. Oulun läänissä voimakkaasti kasvava Oulun seutu ja väestöään vastaavasti menettävä Kainuu ovat tarjonneet oivalliset lähtökohdat kasvu- ja supistumiskehityksen dynamiikan tarkastelulle. Kustakin kohdekunnasta yksi asuintaajama on ollut empiirisen tutkimuksen kohteena; Suomussalmen osalta Taivalalanen-Pitämä. Hankkeessa on ollut mukana tutkijoita arkkitehtuurin, maantieteen, ympäristökasvatuksen ja sosiologian tutkimusaloilta. Lisäksi hankkeen kuluessa on toteutettu kuntakohtaisia pilottiprojekteja ja tehty niihin liittyen opinnäytetöitä kultakin tutkimusalalta (diplomitöitä, pro gradu-tutkielmia sekä yhdyskuntasuunnittelu- ja tutkimusmenetelmäkursseja). Suomussalmella toteutettuja pilottiprojekteja ovat asuntoalueiden suunnittelu kurssi, jonka analyysi- ja maankäyttösuunnitelmatuotoksia esitellään tässä raportissa, Anna Kujalan laatima suunnittelumaantieteen pro gradutyö sekä Taivalalanen-Pitämällä toteutettu asukaskysely. Kujala esittelee asukaskyselyä hyödyntävän pro gradutyönsä tuloksia tämän kirjan artikkelissaan. Vastaavasti hankkeen tutkijat analysoivat omissa artikkeleissaan asukaskyselyn tuottamaa aineistoa eri tutkimusnäkökulmistaan käsin. Tutkimustyön ja pilottihankkeiden ohjauksesta Oulun yliopistolla ovat vastannet professori Jussi S. Jauhiainen maantieteen laitokselta, lehtori Pentti Luoma sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaoksesta sekä professori Helka-Liisa Hentilä ja dosentti Raine Mäntysalo arkkitehtuurin osastolta. Hankkeen koordinointi on ollut arkkitehtuurin osastolla. EkoSuKaT-hanke on yksi Ympäristöklusterin Ekotehokas yhteiskunta ohjelman ( ) hankkeita. Päärahoittaja Ympäristöklusterin (YM, KTM, TEKES ja Suomen Akatemia) lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset, kohdekunnat sekä Oulun yliopisto. Ympäristöklusterin rahoituksen päätyttyä hanketta on jatkettu vielä vuonna 2006 kuntien ja Oulun yliopiston rahoituksella. Hankkeen muut väliraportit ja loppuraportti ovat elektronisina julkaisuina toistaiseksi saatavilla EkoSuKaT-hankkeen kotisivulla (http://wwwedu.oulu.fi/sos/sukat/julkaisuja.htm). Kohdekunnissa ja taajamissa toteutetut laajat asukaskyselyt ovat muodostaneet keskeisen tutkijoiden aineiston. Perinteisten monivalinta- ja avokysymysten lisäksi kehitettiin kyselyyn uudentyyppisiä kysymysmuotoja: kivun kokemuksen mittaamisessa käytettyä kysymysmuotoa sovellettiin kodin kokemuksen mittaamiseen ja kuvallisia kysymyksiä sekä karttatehtäviä käytettiin hyväksi selvitettäessä asukkaiden kantoja oman asumisviihtyisyytensä kannalta tärkeiden ympäristötekijöiden sekä mahdollisen uudisrakentamisen sijoittumisen, ryhmittelyn ja rakennustavan suhteen. Kyselyä on hieman varioitu eri kohdetaajamissa näiden erityispiirteiden ja ao. kuntien toiveiden mukaan. Suomussalmen asukaskysely lähetettiin postikyselynä (ks. liite 1) tammikuussa 2006 Taivalalanen-Pitämän kaikkiin kotitalouksiin (739 kpl) osoittaen kysely 18 vuotta täyttäneelle perheen jäsenelle. Aluerajaus tehtiin katujen ja teiden nimien perusteella (mikä ei ollut aivan täsmällinen tapa rajata kotitaloudet aluekohtaisesti, sillä yhden tien ulottuessa Ämmänsaareen myös muutama ämmänsaarelainen sai kyselyn). Kyselyvastauksia palautui 220 kpl (29,8 % lähetetyistä). 8

9 1.2 EkoSuKaT-malli Jo EkoSuKaT-hanketta edeltävässä esitutkimusvaiheessa (2003) kehitettiin eräs työkalu kohdetaajamia koskevien aineistojen analyysille. Tämä analyysikehikko, EkoSuKaT-malli, toimii tarkastelua jäsentävänä käsitteellisenä välineenä, kun tehdään selkoa taajaman yhdyskuntarakenteen muutosprosesseista. Analyysikehikon vaaka-akselin muodostaa liike tiivistymisen ja harvenemisen välillä ja pystyakselin liike eheytymisen ja hajoamisen välillä. Vaaka-akselilla kuvataan yhdyskuntarakenteen kasvua tai supistumista taajaman sisäisen rakenteen kannalta merkitseekö se taajaman tiivistymistä vai harvenemista. Pystyakselilla kuvataan tätä muutosta seudun aluerakenteen laajemman viitekehyksen kannalta eheytyykö vai hajoaako seudun aluerakenne. Olennaista on muodostaa käsitteellinen ero eri tarkastelutasojen välille. Taajaman sisäinen tiivistyminen ei välttämättä merkitse eheytymistä laajemmalle aluerakenteen kokonaisuudelle, jonka osa taajama on. Vastaavasti taajaman sisäinen harveneminen ei aina merkitse laajemmassa aluerakenteen viitekehyksessä hajoamiskehitystä. HAJOAA A B TIIVISTYY HARVENEE C D EHEYTYY Kuva 1. EkoSuKaT-malli supistuvien ja kasvavien taajamien analyysikehikko. Aila Ryhänen on hankkeemme loppuraportissa tarkastellut EkoSuKaT-mallin avulla Taivalalanen-Pitämän ja yleisemmin Suomussalmen yhdyskuntarakenteen muutoksia (Ryhänen 2006, 19). Hänen mukaansa Taivalalanen-Pitämän kerrostaloalue on harventunut sisäisesti väestökadon ja poistuneiden palveluiden takia, mutta omakotitaloalue on vastaavasti tiivistynyt hitaasti, kun vapaita tontteja on rakennettu. Kunta kokonaisuudessaan harvenee, mutta väestö myös keskittyy, eli tiivistymistä tapahtuu samaan aikaan. Seudullisessa tarkastelussa Suomussalmen muutoksia voidaan pitää aluerakenteen hajoamisena, joka seuraa vahvan keskuksen väestökadosta. Vastaanottavat paikat puolestaan kärsivät nopean kasvun seurauksista. Kasvavien ja supistuvien taajamien muutosprosessien voisi olettaa olevan hyvinkin vastakkaisia, mutta niissä on myös paljon yhdenmukaisuutta, kuten Ryhäsen (2006) tekemä vertailu osoittaa. Palvelutyöpaikkojen ja julkisten palveluiden osuus on kaikissa kohdekunnissa noussut, jalostuksen 9

10 vähentynyt ja alkutuotannon pysynyt samana. Liikenne on kasvanut niin väestön kasvaessa kuin vähentyessäkin. Elintason nousun lisäksi liikennettä kasvattavat Oulun seudulla erityisesti asutusrakenteen hajoaminen ja työpaikkojen keskittyminen, Kainuussa lähipalveluiden väheneminen. Omakotiasumisen suosio on yhtäläistä kasvun ja supistumisen alueilla: kasvukeskuksen reuna-alueille muuttavat hakevat maaseutumaisen omakotiasumisen väljyyttä ja supistuvilla alueilla omakotiasunnot pysyvät asuttuina pisimpään. Myös supistuvilla alueilla nämä asumispreferenssit yhdistyneenä elintason nousuun, asuntokuntien pienenemiseen ja uusien asukkaiden houkutteluun johtavat uusiin pientaloasumisen kaavahankkeisiin ja suunnitteluratkaisuihin, jotka edistävät seudullista hajautumiskehitystä. Toisaalta Leena Soudunsaaren (2006) vertaileva tarkastelu osoittaa, että taajamatasolla asukkaiden kyselyvastauksissaan ilmaisemat toiveet uudisasuinrakentamisen sijoittumiselle erityyppisillä asuinalueillaan ovat hyvin yhteensovitettavissa tiivistävän täydennysrakentamisen tavoitteen kanssa näin myös Suomussalmella, kuten ilmenee Soudunsaaren artikkelista tässä raportissa. 1.3 Artikkelit Kirjan koostuu kolmesta osasta. Osa I koostuu tutkijoiden artikkeleista. Ensimmäisessä artikkelissa Pentti Luoma tekee historiallisen tarkastelun Suomussalmen taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kehityksestä. Marja Mönkkönen jatkaa tätä tarkastelua kohdistaen huomionsa erityisesti väestön ja elinkeinorakenteiden muutosten myötä tapahtuneeseen supistumiskehitykseen ja tämän hallinnan mahdollisuuksiin Suomussalmella. Anna Kujala keskittyy artikkelissaan tiettyyn Suomussalmen lähihistorian vaiheeseen ja tämän jättämiin jälkiin Taivalalanen-Pitämän yhdyskuntarakenteessa: Kostamus-projektiin ja sen työntekijöiden asuttamiseksi rakennettuihin vuokrakerrostaloryhmiin. Aila Ryhänen kohdistaa katseensa tulevaisuuteen: mitkä seikat Suomussalmella ovat asukaskyselyn valossa kodintunnetta ja asumisviihtyisyyttä vahvistavia tekijöitä ja luovat pysyvyyttä ja houkuttelevuutta supistumiskehityksen vastavoimana? Osan I lopuksi Leena Soudunsaari esittelee asukaskyselyn rakentamisosion tuloksia, jotka osaltaan ohjasivat asuntoalueiden suunnittelu kurssin puitteissa tehtyä täydentävää asuinaluesuunnittelua Suomussalmen kuntakeskuksessa. Syntyneitä suunnitelmia esitellään osassa III ja niiden pohjaksi laadittuja ja koottuja ympäristöanalyysejä osassa II. 1.4 Asuntoalueiden suunnittelu kurssi Asuntoalueiden suunnittelu kurssi (laajuus 3+3 opintoviikkoa) sisältyy Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla yhdyskuntasuunnittelun neljännen vuosikurssin opetusohjelmaan. Kurssilla laaditaan harjoitustyönä kohteena olevalle asuinalueelle vaihtoehtoisia maankäyttösuunnitelmia eri mittakaavatarkasteluineen sekä tätä suunnittelutyötä tukevia ympäristöanalyysejä ja taustaselvityksiä. Suomussalmen kunnanjohtaja Timo Säkkisen ja tekninen johtaja Antti Westersundin kanssa sovittiin harjoitustyön kohdealueen rajauksesta, joka kattoi alueita Suomussalmen keskustaajamasta Taivalalanen-Pitämää laajemmin. Erityisesti tarkasteluun otettiin 10

11 potentiaaliset vaki- ja loma-asumisen täydennysrakentamisalueet, joihin Taivalalanen-Pitämään kytkeytyvien osa-alueiden ohella lukeutui Ämmänsaaren Kyynäspää, Jalonkangas tämän pohjoispuolella sekä Kaljuskylän rantakaistale Kirkonkylään johtavalla tiellä. Asuntoalueiden suunnittelu kurssille osallistui keväällä 2006 yhdeksän arkkitehtuurin opiskelijaa sekä lisäksi viisi maantieteen opiskelijaa, jotka osallistuivat vain analyysivaiheeseen. Yksi arkkitehtuurin opiskelijoista oli ranskalainen ja yksi portugalilainen vaihto-opiskelija. Kurssin aluksi opiskelijoille annettiin sekä yksilö- että ryhmätyönä tehtäviä analyysitehtäviä. Näiden analyysien tulokset on koottu tämän kirjan osaan II. Analyysitehtävissä selvitettiin maisemarakenne-, kulttuurimaisema- ja taajamakuvatekijöitä kohdealueiden osalta; kartoitettiin kohdealueiden fyysisiä jälkiä ja toimintoja, selvitettiin kohdealueiden kaavatilannetta sekä perehdyttiin eri tavoin supistumiskehityksen vaikutuksiin asuntomarkkinoiden, -politiikan ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta liittäen tämän tarkastelun myös laajempiin maakunnallisiin, valtakunnallisiin ja myös kansainvälisiin viitekehyksiin. Tärkeänä tietolähteenä oli Heino Hiltusen luoma ja ylläpitämä Supistuvat yhdyskunnat nettisivusto, johon koottua aineistoa ehdittiin hyödyntää ennen sivuston lakkauttamista loppukeväällä Harjoitustyön suunnitteluosuudessa laadittiin täydennyssuunnittelun kohdealueille kaksi vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa ryhmätöinä. Osassa III esitellään nämä suunnitelmat, joista ensimmäinen, Mansikkapaikka, painottaa lähtökohtanaan markkinavetoista suunnittelua. Siinä hyödynnetään väljyyttä, maisematekijöitä, alueiden yksilöllisyyttä sekä yhteyksiä luontoon uusien asukkaiden houkuttelun vetovoimatekijöinä. Jälkimmäinen, Sininen viiva, puolestaan painottaa enemmän ekologisia tekijöitä ja tiiviyttä suunnittelun lähtökohtana. Suomussalmen taannoisen ekokuntakokeilun näkökulmasta Sininen viiva olisi linjana perusteltu, toisaalta markkinavetoisuuteenkin pyrkivää asuinaluesuunnittelua voidaan kunnan näkökulmasta perustella pyrkimyksenä torjua supistumiskehitystä. 1.5 KaSuKat Tutkimusryhmämme on kesällä 2006 Ympäristöklusterin ja Oulun yliopiston rahoittamana käynnistänyt uuden kolmivuotisen tutkimushankkeen KaSuKat Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu: Tapauksena pohjoisen Suomen kaivoskunnat. Siinä kaivoskuntien case-aineistoa hyödyntäen selvitetään yksipuolisen elinkeinorakenteen ja globaaleihin yritystoimijoihin tukeutuvien kuntien strategisia toimintamahdollisuuksia ja vuorovaikutteisen suunnittelun ja arvioinnin keinoja nopean kasvun ja supistumisen oloissa. Suomussalmi on kohdekuntana myös tässä hankkeessa, joten tutkimusyhteistyömme Suomussalmen kunnan kanssa jatkuu. 11

12 Viitteet Ryhänen, A. (2006). Muuttuvat alueet, teoksessa Hentilä, H.-L., R. Mäntysalo & L. Soudunsaari (toim.), EkoSuKaT Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: Muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Loppuraportti. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, julkaisu B 27 (ilmestynyt elektronisena julkaisuna osoitteessa URL: ss Soudunsaari, L. (2006). Fyysinen kestävyys ja asukasintressit menetelmä näkökulmien yhteensovittamiseen, teoksessa Hentilä, H.-L., R. Mäntysalo & L. Soudunsaari (toim.), EkoSuKaT Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: Muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Loppuraportti. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, julkaisu B 27 (ilmestynyt elektronisena julkaisuna osoitteessa URL: ss

13 TOSA 1: ARTIKKELIT 13

14 14

15 2 TPiirteitä Suomussalmen taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kehityksestä Pentti LuomaT TIlmari Kianto (1934): On mulle Suomi suloisin Tvaan Suomussalmi surkehin! TSen tuskin tiedän vertaista Tniin aivan yksinkertaista kuin TRämsärannan tie. (sit. Heikkinen 1979, 42.) Suomussalmen kunta, joka perustettiin vuonna 1867 (Heikurainen 1992), kuuluu niin kutsuttuihin Kainuun kehyskuntiin. Se sijaitsee Kainuun pohjoisosassa ja rajautuu pohjoisessa Kuusamon kaupunkiin ja idässä Venäjään. Kunnan maapinta-ala on 5275,24 neliökilometriä ja asukkaita kunnassa oli vuoden 2003 lopussa 10376, joista alle 15-vuotiaita oli vain 14.4 prosenttia. Työpaikoista maa- ja metsätaloudessa oli 16,2, jalostuksessa 20,6 ja palveluissa 59,5, prosenttia vuonna Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli samana vuonna 93,1 prosenttia. Taajama-aste oli vuoden 204 alussa 56,4 prosenttia. (Suomussalmi 2005.) EkoSuKaT projektin varsinaisena tutkimuskohteena on kunnan keskustassa sijaitseva Taivalalasen Pitämän taajama, joka käytännössä jakautuu kahteen eri osaan mutta joka kuitenkin yhdessä muodostaa kunnan keskustan keskeisen asuinalueen. Näistä Taivalasen, joka tunnettiin aiemmin Taival alaisen ja sittemmin Taivalalaisen nimillä, rakentaminen aloitettiin vuonna 1967 (Saukko 1968, 15). Kainuun kuntana Suomussalmea on ainakin aiemmin kuvannut Nälkämaan laulu, jonka erityispiirteet kuvastuvat myös yllä olevista Ilmari Kiannon säkeistä: nälkä, köyhyys ja puute mutta samalla ihmisten sitkeys ovat olleet osa suomussalmelaista arkipäivää (Heikurainen 1992). Toisaalta Kainuun kehityksessä rajan merkitys on näkynyt monella tapaa. Suomussalmelaisilla oli Toiseen Maailmansotaan saakka kiinteät yhteydet nykyisen rajan takana olevaan Vienan Karjalaan. Suomussalmella sijaitsee esimerkiksi Vienan reitti, jota Elias Lönnrot käytti 15

16 runonkeruumatkoillaan (ks. tarkemmin Heikkinen 1995 ja Romppanen 2000) ja joka on viime vuosien ympäristökamppailujen yhteydessä tullut tunnetuksi kulttuuriarvoiltaan (esim. Ketola 2005). Kiinteät yhteydet perustuivat suurelta osin siihen, että vuoden 1323 Pähkinänsaaren rauhan mukainen rajalinja kulki Pohjanlahteen siten, että Oulujärvi ympäristöineen jäi Venäjän Puolelle (Turpeinen 1968a, 23). Kulttuurisesti Suomussalmi tunnetaan myös suuresta kirjailijastaan ja entisestä kruununtorpparistaan Ilmari Kiannosta ja hänen Turjanlinnastaan (Tervonen ja Lonkila 2002). Nykyisin Suomussalmella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 151 kilometriä (Suomussalmi Suomineidon vyötäröllä 2004). Edelleen Suomussalmi on tunnettu Talvisodan ratkaisevista taisteluista Raatteen tiellä. Näitä muistoja ja Suomussalmen vahvoja kulttuuriperinteitä hyödynnetään muun muassa matkailussa. Seuraavassa rajoitutaan vain rakenteellisten muutosten tarkasteluun historiantutkimuksen ja tilastojen valossa. Tavoitteena on luoda yleiskuva kunnasta EkoSuKaT projektin tutkimustyön taustaksi. Tämän tarkastelun ulkopuolelle rajautuu suomussalmelainen arkielämä, jota tosin pyritään tämän vuosituhannen alun osalta kartoittamaan EkoSuKaT-projektin muun aineiston keruun avulla. Olkoon näistä suomussalmelaisen ja yleensä kainuulaisen elämäntavan piirteistä kuitenkin yhtenä esimerkkinä ote kunnanjohtaja Timo A. Säkkisen kaunopuheisesta esipuheesta (1992, 7) julkaisuun Suomussalmen ekokunta : Tämä kainuulainen kansa on sitkeää ja peräksiantamatonta kuin vanha nahkasarana. Se taipuu ja taipuu, mutta palaa aina taittumatta takaisin. 2.1 Väestönmuutokset Suomussalmella Matti Huurteen (1992, 24) mukaan Suomen asuttaminen alkoi jääkauden päätyttyä, kun luonnonolot muuttuivat asutukselle suotuisiksi. Arkeologisten löydösten perusteella vanhimmat havainnot asutuksesta löytyvät Suomussalmelta. Vuonna 1985 tehdyissä kaivauksissa löytyi tulisija, jonka perusteella tämä näyte asutuksesta on noin vuosilta ennen ajanlaskun alkua. Huurre toteaa: Ämmänsaaren edustalla olevasta Vanhasta Kirkkosaaresta on todettu toistaiseksi vanhin ihmisten asuinpaikka Suomessa. Huurre kirjoittaa kivikautisesta Suomusjärven kulttuurista, jonka ajalta ovat peräisin arkeologiset löydökset kuten keihään kärjet, yleensä vuolukivestä tehdyt pallonuijat, alkeelliset kivikirveet ja erilaiset kouruteräiset työkalut. (mt., 25 26) luvulla karjalaiset tekivät kaupparetkiä Sotkamon ja Hyrynsalmen reittejä pitkin Ouluun ja Tornioonkin saakka. He kävivät kauppaa paitsi rannikolla asuvien pohjalaisten myös saamelaisten kanssa. (Turpeinen 1968a, 23 24). Todennäköistä on, että osa Kainuun asutuksesta on siten karjalaisperäistä luvulla alkoivat myös savolaiset kiinnostua Kainuusta. Väestö kasvoi Savossa nopeasti, mikä aiheutti kaski- ja riistamaiden sekä kalavesien ehtymistä. Ruotsin tuolloinen kuningas Kustaa Vaasa ( ) myös tuki savolaisten siirtymistä Kainuuseen luvulla Kainuuta tavoittelivat tai pitivät hallussaan siis saamelaiset, karjalaiset, pohjalaiset ja savolaiset. Näistä ensiksi mainitut joutuivat kuitenkin pääasiassa siirtymään kohti pohjoista. Venäläiset eivät kuitenkaan katsoneet 16

17 suopeasti Kainuun asuttamista silloisen Ruotsi Suomen puolelta. Vuonna 1570 puhjenneen 25 vuotisen sodan ja siihen liittyneiden hävitysretkien seurauksena Kainuun vakituinen asutus tuhoutui käytännöllisesti katsoen täysin. (Turpeinen 1968a, ) Täyssinän rauhassa (1595) Suomussalmen seudut liitettiin Suomi Ruotsiin. Kuningas Kaarle IX ( ) tuki uudisasutusta myöntämällä Oulujärven ympäristöön siirtyville uudisasukkaille kuuden vuoden verovapauden. Tuolloin Kainuu, silloinen Oulun erämaa, joka kuului vuoteen 1599 saakka Liminkaan, sai ensimmäiset vakinaiset asukkaansa. (Turpeinen 1968a, ) Suomussalmelta kuten koko maastakin on saatavissa täsmällisiä väestötietoja jo 1700-luvulta lähtien. Väestön kasvuvauhti kiihtyi 1700-luvulla niin, että vuosisadan alkupuolen vajaan tuhannen asukkaan väestö kasvoi tänä uudisraivauksen ja kaskenpolton aikakautena jo hieman yli viiden tuhannen 1860-luvulle tultaessa. Väestön kasvua lisäsi muun muassa, että Kajaanin läänin asukkaiden vapautettiin sotaväkeen kirjautumisesta ja että uudistilalle myönnettiin monenlaisia verohelpotuksia. Niinpä vuonna 1750 Suomussalmen väkiluku oli 750:n tienoilla. (Turpeinen 1968a, ) 1860 luvun nälkävuosina väestö väheni muutamaksi vuodeksi alle viiden tuhannen. Lyhyempiä taantumia kuten esimerkiksi sota-aikoja lukuun ottamatta väestö kasvoi nopeasti luvun loppupuolelta väkiluku kaksinkertaistui 1930-luvun lopulle tultaessa, jolloin Suomussalmella oli jo noin kymmenen tuhatta asukasta. (Turpeinen 1992, ja 85.) Turpeisen (1992, 80) keräämiin tilastotietoihin perustuvasta pitkän aikavälin väestökehitystä esittävästä kuviosta (ks. kuvio 1) havaitaan, että väestön kasvu jatkui aina 1960 luvun loppupuolelle saakka. Merkittäviä tekijöitä tähän olivat maa- ja metsätalouden kehitys sekä suurten ikäluokkien syntyminen toisen maailmansodan jälkeen. Enimmillään Suomussalmella oli lähes asukasta vuonna Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu Suomussalmen väestökehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Siinä näkyvätkin suomalaiselle yhteiskunnalle yleisemmin tunnetut ilmiöt: asutustoiminta ja suurten ikäluokkien synty sodan jälkeen ja sitä seurannut nopea väestönkasvu sekä väestön voimakas väheneminen suuren muuton aikoihin 1960-luvulta 1970 luvun puoliväliin. Väestö kasvoi Suomussalmella erittäin nopeasti vuodesta 1946 aina 1960-luvun lopulle saakka. Maaltapako ja suuri muutto pyyhkäisi pois noin 2500 henkeä luvun puolivälissä väkiluku olikin enää runsaat henkeä. Niinpä väestön määrä vähentyi lähes kahdella ja puolella tuhannella eli runsaalla 15 prosentilla 1970 luvun loppuun mennessä (Huurre Turpeinen 1992, 479). Tämän suuren muuton taustana olivat yhtäältä maa- ja metsätalouden rakennemuutokset siirryttäessä suurempiin yksiköihin ja vähemmän työvoimaa suhteessa pääomaan vaativiin tuotantotekniikoihin. Maataloudessa traktorit ja metsätaloudessa moottorisahat, muut koneet ja myöhemmin puun korjuussa käytetyt monitoimikoneet vähensivät työvoiman tarvetta olennaisesti. Väestöä työntävänä tekijänä oli myös suurten ikäluokkien tulo työikään ja 1970-lukujen taitteessa, jolloin työpaikkoja ei missään tapauksessa olisi ollut maa- ja metsätaloudessa riittävästi nopeasti kasvaneelle työvoimalle. 17

18 1970-luvun loppupuolella väkiluvun väheneminen kuitenkin pysähtyi, mihin lienee vaikuttanut osaltaan Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatin rakentaminen 1970 ja 1980 lukujen vaihteessa. Rakennustyö tarjosi enimmillään työtä vuosina noin neljälle tuhannelle työntekijälle (Melkas ja Luoma 1979, 64). Kainuulaisia oli Kostamuksessa töissä esimerkiksi vuonna 1978 yhteensä 1540 henkeä; eniten eli noin 620 heistä oli kuhmolaisia ja seuraavaksi eniten eli noin 310 suomussalmelaisia (mt., 156). Kostamuksen rakentamisen yhteydessä Kainuuseen (ennen muuta Kuhmoon ja Suomussalmelle) rakennettiin myös kerrostaloasuntoja projektin työntekijöille. Esimerkiksi vuonna 1974 Suomussalmelle myönnettiin lisärahoitusta 80 asunnon rakentamiseen Kostamus-työntekijöille (Siuruainen jm. 1981, 44). Tästä esimerkkinä on Ämmänsaaren kerrostaloalue, joka poikkeaa näkyvästi kunnan muutoin pientalovaltaisesta rakennuskannasta. Myös omakotitalorakentaminen, johon sijoitettiin osa Kostamus-tuloista, oli tuolloin vilkasta. Suomussalmen väkiluku kasvoikin hieman aina vuoteen 1983 saakka. Vuoden 2003 lopun tietojen mukaan pääosa Suomussalmen asuntokannasta on erillisiä pientaloja, joita oli kaikkiaan Rivi- ja ketjutaloasuntoja oli 896 ja kerrostaloasuntoja kuitenkin 745. (Tilastokeskus 2005.) Väkiluku TKuvio 1. Väkiluvun kehitys Suomussalmella (Lähde: Tilastokeskus 2005; väkiluku vuoden lopussa) Vuosi

19 T T Väkiluku Vuosi Kuvio 2. Suomussalmen väkiluvun kehitys (Huurre Turpeinen 1992, 479; keskiväkiluku TKostamus projektin loppuminen ja sitä seurannut työvoiman kysynnän väheneminen työnsi ja 1980-luvun loppupuolen taloudellinen kasvu puolestaan veti työvoimaa Suomussalmelta kuten muistakin Kainuun maaseutukunnista. Väestön väheneminen hidastui 1990-luvun lamavuosina mutta kääntyi jälleen nousuun vuosikymmenen loppua kohti. Niinpä väestö väheni vain 30 hengellä vuoden 1992 lopusta seuraavan vuoden loppuun. Vuonna 2003 kunnan väestömäärä oli 2003 hieman yli , kun sen esimerkiksi Tilastokeskuksen trendiennusteessa vuosille oli oletettu olevan vuonna 2005 runsaat tuhat enemmän eli lähes (ks. Heikkilä 1997, 25). Väestön kunnasta muutto oli 1990-luvun kolmena ensimmäisenä vuonna noin 150 henkilöä, mutta se väheni noin sadalla vuosina 1993 ja Vuosina muuttotase kääntyi jälleen Suomussalmelle epäedulliseen suuntaan. Tuolloin kunnasta muutti keskimäärin 20 kuntaan muuttaneita enemmän. Vuodesta 2001 lähtien nettomuutto kunnasta on kuitenkin vähentynyt, ja vuoden 2003 ennakkotietojen mukaan nettomuutto kunnasta oli noin puolet edellisvuosia pienempi. Tämä uusin muuttoaaltokin pyyhkäisi yli 1500 henkeä Suomussalmelta. 19

20 Kuten tunnettua muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa. Muuttajat ovat yleensä nuorta ja työikäistä väestöä. Södergrenin (2002, 29) esittämästä väestön ikärakennetta 2000-luvun alussa kuvaavasta kuviosta havaitaan, että vuotiaiden ikäluokka on lähes yhtä pieni kuin yli 75- vuotiaiden. Tämä heijastaa valikoivan muuttoliikkeen suoraa mutta myös syntyvyyden vähenemisen kautta epäsuoraa vaikutusta väestökehitykseen. Tunnusomaista Suomussalmen väestökehitykselle 1990-luvulla on ollut väestön vanheneminen, mikä heijastuu syntyneiden ja kuolleiden määrän rajuina muutoksina. Ainakin vuonna 1999 Suomussalmelta muutti eniten ihmisiä muualle Kainuuseen (116) ja seuraavaksi eniten Pohjois-Pohjanmaalle (84) eli varmaan suurimmaksi osaksi Oulun seudulle kuten oli tapahtunut myös 1980 luvun puolivälissä (ks. Turpeinen 1992, 255). Uudellemaalle muutti 76 henkeä eli lähes yhtä paljon kuin Pohjois-Pohjanmaalle. Näiltä alueilta Suomussalmelle myös palasi ihmisiä lähes samassa suhteessa: muualta Kainuusta 83, Pohjois-Pohjanmaalta 31 ja Uudeltamaalta 28. Myös Lapista palanneiden määrä erityisesti verrattuna sinne muuttaneiden määrään (18) oli merkittävä eli kaikkiaan 30 henkeä. (Södergren 2002, 32.) Södergren jakaa muuttajat elämänprojekti- eli uramuuttajiin, rakenne- eli työmuuttajiin ja elämänvaihemuuttajiin. Uramuuttajilla muuttopäätös perustuu jonkin elämänprojektin toteuttamiseen. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi tiettyyn koulutukseen tai tietylle työuralle hakeutuminen, mikä ei useinkaan ole mahdollista kotipaikkakunnalla. Tällaisessa muutossa rakenteelliset eli tässä tapauksessa heikkoon työmarkkinatilanteeseen liittyvät tekijät tiedostetaan, mutta niitä ei muuttopäätöstä tehtäessä pidetä ensisijaisina. Rakenne- eli työmuuttajat ovat muuttaneet edellistä ryhmää selkeämmin työttömyyden vuoksi. Kolmanneksi muuttopäätös saattaa liittyä myös tiettyyn elämänvaiheeseen, jolloin se näyttäytyy ainoana vaihtoehtona elämänhallinnan näkökulmasta. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi avio-/avoliiton purkautumisen yhteydessä tai nuorilla, jotka haluavat saada tietyn koulutuksen. (Södergren 2002, ) Kaikkinensa voinee tulkita, että muuttopäätöksen takana on useimmiten ollut työttömyys tai sen uhka. Södergren siteeraa erästä haastattelemaansa Suomussalmelta muuttanutta naista, joka toteaa muun muassa, että tietenkin se on suurin se työttömyys ja se toimettomuus. Sama haastateltava toteaa ihmisten vähentyneen kahdenkin vuoden aikana ja kuvaa kunnassa tapahtunutta muutosta, että se on paljon surkeemman näkönen paikka mitä..se on.. tai sillon oli kun lähettiin sieltä... (Södergren 2002, 64.) Muutto ei kuitenkaan ole aina lopullinen. Jotkut palaavat tai ainakin kaipaavat kotiseudulleen. Esimerkiksi eräs Södergrenin haastattelema Helsinkiin muuttanut nainen kertoo, ettei tunne itseään ollenkaan helsinkiläiseksi. Hän toteaa toisaalta, että [K]yllä minä oon kainuulainen. Suomussalmelaisuus pysyy muuttaneidenkin mielessä aktivoituen aina silloin, kun ulkopuoliset esittävät Suomussalmea koskevia kyselyjä tai epäilyjä. (Södergren 2002, 86.) Monet toteavat Suomussalmen myös vetävän takaisin johtuen sukulaisuudesta, kavereista sekä fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä (mt., 87). 20

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

KaSuKat-hankkeen esittely

KaSuKat-hankkeen esittely KaSuKat-hankkeen esittely KAIVOSTOIMINNAN HAASTEET ITÄ-SUOMESSA Outokumpu 17.2.2010 Leena Soudunsaari tohtorikoulutettava, arkkitehti safa KaSuKat Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot