SUOMUSSALMEN TAIVALALANEN JA PITÄMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMUSSALMEN TAIVALALANEN JA PITÄMÄ"

Transkriptio

1 OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO YHDYSKUNTASUUNNITTELUN LABORATORIO Julkaisu C 105, 2006 EkoSuKaT tutkimushankkeen väliraportti 6 SUOMUSSALMEN TAIVALALANEN JA PITÄMÄ Antti Karsikas & Raine Mäntysalo & Despina Sfakiotaki (toim.)

2 2

3 Antti Karsikas & Raine Mäntysalo & Despina Sfakiotaki (toim.) EkoSuKaT tutkimushankkeen väliraportti 6 SUOMUSSALMEN TAIVALALANEN JA PITÄMÄ OULUN YLIOPISTO Arkkitehtuurin osasto Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Julkaisu C 105,

4 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro PPOH/41/06 Kannen kuva: Xavier Cardey ISBN ISSN X (URL: (URL: Saatavana myös painettuna versiona ISBN OULUN YLIOPISTOPAINO OULU 2006

5 T1UT 1HTU2UT 2HTU3UT 3HTU4UT 4HTU5UT TUTyö, 5HTU6UT 6HTU7UT 7HTU8UT TUSupistuvan 8HTU9UT 9HTU10UT 11HTU12UT 12HTU13UT 13HTU14UT 14HTU15UT 15HTU16UT Sisällys TUJohdanto (UTRaine Mäntysalo)... 47H7T OSA I: Artikkelit TUPiirteitä Suomussalmen taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kehityksestä (UTPentti Luoma)... 48H15 TUSupistuminen, väestönmuutokset ja elinkeinorakenne (UTMarja Mönkkönen)... 49H47 TUSuurhankkeet ja asumisen taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys: esimerkkinä Kostamus-projektin työntekijöiden asuinyhteisö Suomussalmella (Anna Kujala)UT... 50H61 talo ja tulevaisuus: koti Suomussalmella (UTAila Ryhänen) TUSuomussalmen asukaskyselyn rakentamisosion tuloksia (UTLeena Soudunsaari)... 89T OSA II: Analyysit TUShrinking Cities Project: Presentation of Study Cases (UTArménio Sabença & Xavier Cardey) infrastruktuurin suunnittelu ja hallinta Seppo Raatikaisen väitöstutkimuksen referointia (Juho Peltoniemi)UT... 51H111 TUAsunnot tyhjenevät: mitä tehdä? (UTHannele Kelavuori)...52H117 TUSuomussalmen asutus- ja väestökehitys (UTSaija Alakare)... 53H121 10HTU11 UT TUPoismuuton yhdyskuntataloudelliset vaikutukset (UTMinna Hagman)... 54H129 TUAsuntomarkkinoiden kehitys Suomussalmella: Ongelmia ja mahdollisuuksia (Elina Saine)UT... 55H135 TUSuomussalmen kunnan asuntovarauma (UTPekka Tuominen)... 56H141 TUSuomussalmen ekokuntakokeilu (UTKatja Makkonen)... 57H149 TUSuomussalmen keskustaajaman Ämmänsaaren kulttuurimaiseman kehitys ja hoidon tavoitteet (UTPirkko Kangas)... 58H157 TUSuomussalmen kuntakeskuksen maisemarakenne- ja maisemakuva-analyysi (UTPirkko Kangas, Anna Kujala & Elina Saine)... 59H163 5

6 16HTU17UT 17HTU18UT 18HTU19UT 19HTU20UT 20HTU21UT TUMansikkapaikkaUT... 21HTU22UT TUSininen TUSuomussalmelaisten jäljillä - ulkoalueiden fyysisten jälkien ja toimintojen kartoitus (Xavier UTCardey, Minna Hagman, Joona Koskelo, Katja Makkonen & Juho Peltoniemi)... 60H173 TUSuomussalmi Kainuun Maakuntasuunintelmassa ja ohjelmassa (Teijo UTKlemettilä)... 61H179 TUSuomussalmen asumisen strategia ja ohjelma (UTuire Valkonen)... 62H183 TUKaavatilanne ja aiemmat suunnitelmat kohdealueita koskien (UTJoona Koskelo)... 63H187T OSA III: Ideasuunnitelmat 64H193 viivaut... 65H207 Liitteet Liite 1. Asukaskyselylomake Liite 2. Väestötilastoa Suomussalmelta Liite 3. Asuntokuntien jakautuminen koon mukaan tutkimuskunnissa

7 1 Johdanto Raine Mäntysalo Käsillä on EkoSuKaT-tutkimushankkeen kuudes ja viimeinen väliraportti. Tarkastelussa on Suomussalmen kunta ja erityisesti sen Taivalalanen-Pitämän asuinalue 1,5-3 km Suomussalmen keskustasta (Ämmänsaaresta) lounaaseen. EkoSuKaT-hankkeen kannalta kun tutkitaan ekotehokkaan yhdyskuntasuunnittelun edellytyksiä yhtäältä kasvavissa ja toisaalta supistuvissa kunnissa on Suomussalmen kunta empiirisenä kohdekuntana erityisen kiinnostava, sillä täällä on jo pitkään jouduttu kamppailemaan supistumiskehityksen kourissa. Pitkäaikainen supistumiskehitys on synnyttänyt valmiutta suomussalmelaisten myös poliittisten päättäjien keskuudessa tunnustaa vallitseva kehitys ja etsiä menetelmiä tämän kehityksen hallitsemiseksi. Osoituksena tästä ovat mm. Suomussalmen asuntopoliittinen ohjelma ja kunnan omaksuma vuokra-asuntopolitiikka. Taivalalanen-Pitämä on kuvaava esimerkki supistuvasta asuinalueesta. Väestön väheneminen ilmenee ensiksi (vuokra)kerrostaloasuntojen tyhjenemisenä, kun taas pientalojen omistusasunnot säilyvät pitkään asuttuina ja alueen asemakaavaa täydentäviä uusia omakotitaloja jopa rakennetaan alueelle silloin tällöin. Pitämän lähikauppa on lakkautettu, mutta päiväkoti- ja koulupalvelut toimivat alueella edelleen, kun alueen lapsiluvun vähennyttyä näiden palveluiden käyttäjien joukossa on myös lähialueiden lapsia. 1.1 EkoSuKaT Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys EkoSuKaT on monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke, jonka ovat toteuttaneet Oulun yliopisto yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliittojen ja ympäristökeskusten sekä empiiriseen tutkimukseen valittujen kohdekuntien Suomussalmi, Ristijärvi, Kajaani, Oulunsalo, Liminka ja Tyrnävä kanssa. Hankkeessa on hahmotettu monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti niitä vaatimuksia, joita suurten kaupunkikeskusten reuna- 7

8 alueiden kasvaminen ja toisaalta perifeeristen alueiden supistuminen aiheuttaa erityyppisten asuintaajamien kestävän kehityksen turvaamiselle. Oulun läänissä voimakkaasti kasvava Oulun seutu ja väestöään vastaavasti menettävä Kainuu ovat tarjonneet oivalliset lähtökohdat kasvu- ja supistumiskehityksen dynamiikan tarkastelulle. Kustakin kohdekunnasta yksi asuintaajama on ollut empiirisen tutkimuksen kohteena; Suomussalmen osalta Taivalalanen-Pitämä. Hankkeessa on ollut mukana tutkijoita arkkitehtuurin, maantieteen, ympäristökasvatuksen ja sosiologian tutkimusaloilta. Lisäksi hankkeen kuluessa on toteutettu kuntakohtaisia pilottiprojekteja ja tehty niihin liittyen opinnäytetöitä kultakin tutkimusalalta (diplomitöitä, pro gradu-tutkielmia sekä yhdyskuntasuunnittelu- ja tutkimusmenetelmäkursseja). Suomussalmella toteutettuja pilottiprojekteja ovat asuntoalueiden suunnittelu kurssi, jonka analyysi- ja maankäyttösuunnitelmatuotoksia esitellään tässä raportissa, Anna Kujalan laatima suunnittelumaantieteen pro gradutyö sekä Taivalalanen-Pitämällä toteutettu asukaskysely. Kujala esittelee asukaskyselyä hyödyntävän pro gradutyönsä tuloksia tämän kirjan artikkelissaan. Vastaavasti hankkeen tutkijat analysoivat omissa artikkeleissaan asukaskyselyn tuottamaa aineistoa eri tutkimusnäkökulmistaan käsin. Tutkimustyön ja pilottihankkeiden ohjauksesta Oulun yliopistolla ovat vastannet professori Jussi S. Jauhiainen maantieteen laitokselta, lehtori Pentti Luoma sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaoksesta sekä professori Helka-Liisa Hentilä ja dosentti Raine Mäntysalo arkkitehtuurin osastolta. Hankkeen koordinointi on ollut arkkitehtuurin osastolla. EkoSuKaT-hanke on yksi Ympäristöklusterin Ekotehokas yhteiskunta ohjelman ( ) hankkeita. Päärahoittaja Ympäristöklusterin (YM, KTM, TEKES ja Suomen Akatemia) lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset, kohdekunnat sekä Oulun yliopisto. Ympäristöklusterin rahoituksen päätyttyä hanketta on jatkettu vielä vuonna 2006 kuntien ja Oulun yliopiston rahoituksella. Hankkeen muut väliraportit ja loppuraportti ovat elektronisina julkaisuina toistaiseksi saatavilla EkoSuKaT-hankkeen kotisivulla (http://wwwedu.oulu.fi/sos/sukat/julkaisuja.htm). Kohdekunnissa ja taajamissa toteutetut laajat asukaskyselyt ovat muodostaneet keskeisen tutkijoiden aineiston. Perinteisten monivalinta- ja avokysymysten lisäksi kehitettiin kyselyyn uudentyyppisiä kysymysmuotoja: kivun kokemuksen mittaamisessa käytettyä kysymysmuotoa sovellettiin kodin kokemuksen mittaamiseen ja kuvallisia kysymyksiä sekä karttatehtäviä käytettiin hyväksi selvitettäessä asukkaiden kantoja oman asumisviihtyisyytensä kannalta tärkeiden ympäristötekijöiden sekä mahdollisen uudisrakentamisen sijoittumisen, ryhmittelyn ja rakennustavan suhteen. Kyselyä on hieman varioitu eri kohdetaajamissa näiden erityispiirteiden ja ao. kuntien toiveiden mukaan. Suomussalmen asukaskysely lähetettiin postikyselynä (ks. liite 1) tammikuussa 2006 Taivalalanen-Pitämän kaikkiin kotitalouksiin (739 kpl) osoittaen kysely 18 vuotta täyttäneelle perheen jäsenelle. Aluerajaus tehtiin katujen ja teiden nimien perusteella (mikä ei ollut aivan täsmällinen tapa rajata kotitaloudet aluekohtaisesti, sillä yhden tien ulottuessa Ämmänsaareen myös muutama ämmänsaarelainen sai kyselyn). Kyselyvastauksia palautui 220 kpl (29,8 % lähetetyistä). 8

9 1.2 EkoSuKaT-malli Jo EkoSuKaT-hanketta edeltävässä esitutkimusvaiheessa (2003) kehitettiin eräs työkalu kohdetaajamia koskevien aineistojen analyysille. Tämä analyysikehikko, EkoSuKaT-malli, toimii tarkastelua jäsentävänä käsitteellisenä välineenä, kun tehdään selkoa taajaman yhdyskuntarakenteen muutosprosesseista. Analyysikehikon vaaka-akselin muodostaa liike tiivistymisen ja harvenemisen välillä ja pystyakselin liike eheytymisen ja hajoamisen välillä. Vaaka-akselilla kuvataan yhdyskuntarakenteen kasvua tai supistumista taajaman sisäisen rakenteen kannalta merkitseekö se taajaman tiivistymistä vai harvenemista. Pystyakselilla kuvataan tätä muutosta seudun aluerakenteen laajemman viitekehyksen kannalta eheytyykö vai hajoaako seudun aluerakenne. Olennaista on muodostaa käsitteellinen ero eri tarkastelutasojen välille. Taajaman sisäinen tiivistyminen ei välttämättä merkitse eheytymistä laajemmalle aluerakenteen kokonaisuudelle, jonka osa taajama on. Vastaavasti taajaman sisäinen harveneminen ei aina merkitse laajemmassa aluerakenteen viitekehyksessä hajoamiskehitystä. HAJOAA A B TIIVISTYY HARVENEE C D EHEYTYY Kuva 1. EkoSuKaT-malli supistuvien ja kasvavien taajamien analyysikehikko. Aila Ryhänen on hankkeemme loppuraportissa tarkastellut EkoSuKaT-mallin avulla Taivalalanen-Pitämän ja yleisemmin Suomussalmen yhdyskuntarakenteen muutoksia (Ryhänen 2006, 19). Hänen mukaansa Taivalalanen-Pitämän kerrostaloalue on harventunut sisäisesti väestökadon ja poistuneiden palveluiden takia, mutta omakotitaloalue on vastaavasti tiivistynyt hitaasti, kun vapaita tontteja on rakennettu. Kunta kokonaisuudessaan harvenee, mutta väestö myös keskittyy, eli tiivistymistä tapahtuu samaan aikaan. Seudullisessa tarkastelussa Suomussalmen muutoksia voidaan pitää aluerakenteen hajoamisena, joka seuraa vahvan keskuksen väestökadosta. Vastaanottavat paikat puolestaan kärsivät nopean kasvun seurauksista. Kasvavien ja supistuvien taajamien muutosprosessien voisi olettaa olevan hyvinkin vastakkaisia, mutta niissä on myös paljon yhdenmukaisuutta, kuten Ryhäsen (2006) tekemä vertailu osoittaa. Palvelutyöpaikkojen ja julkisten palveluiden osuus on kaikissa kohdekunnissa noussut, jalostuksen 9

10 vähentynyt ja alkutuotannon pysynyt samana. Liikenne on kasvanut niin väestön kasvaessa kuin vähentyessäkin. Elintason nousun lisäksi liikennettä kasvattavat Oulun seudulla erityisesti asutusrakenteen hajoaminen ja työpaikkojen keskittyminen, Kainuussa lähipalveluiden väheneminen. Omakotiasumisen suosio on yhtäläistä kasvun ja supistumisen alueilla: kasvukeskuksen reuna-alueille muuttavat hakevat maaseutumaisen omakotiasumisen väljyyttä ja supistuvilla alueilla omakotiasunnot pysyvät asuttuina pisimpään. Myös supistuvilla alueilla nämä asumispreferenssit yhdistyneenä elintason nousuun, asuntokuntien pienenemiseen ja uusien asukkaiden houkutteluun johtavat uusiin pientaloasumisen kaavahankkeisiin ja suunnitteluratkaisuihin, jotka edistävät seudullista hajautumiskehitystä. Toisaalta Leena Soudunsaaren (2006) vertaileva tarkastelu osoittaa, että taajamatasolla asukkaiden kyselyvastauksissaan ilmaisemat toiveet uudisasuinrakentamisen sijoittumiselle erityyppisillä asuinalueillaan ovat hyvin yhteensovitettavissa tiivistävän täydennysrakentamisen tavoitteen kanssa näin myös Suomussalmella, kuten ilmenee Soudunsaaren artikkelista tässä raportissa. 1.3 Artikkelit Kirjan koostuu kolmesta osasta. Osa I koostuu tutkijoiden artikkeleista. Ensimmäisessä artikkelissa Pentti Luoma tekee historiallisen tarkastelun Suomussalmen taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kehityksestä. Marja Mönkkönen jatkaa tätä tarkastelua kohdistaen huomionsa erityisesti väestön ja elinkeinorakenteiden muutosten myötä tapahtuneeseen supistumiskehitykseen ja tämän hallinnan mahdollisuuksiin Suomussalmella. Anna Kujala keskittyy artikkelissaan tiettyyn Suomussalmen lähihistorian vaiheeseen ja tämän jättämiin jälkiin Taivalalanen-Pitämän yhdyskuntarakenteessa: Kostamus-projektiin ja sen työntekijöiden asuttamiseksi rakennettuihin vuokrakerrostaloryhmiin. Aila Ryhänen kohdistaa katseensa tulevaisuuteen: mitkä seikat Suomussalmella ovat asukaskyselyn valossa kodintunnetta ja asumisviihtyisyyttä vahvistavia tekijöitä ja luovat pysyvyyttä ja houkuttelevuutta supistumiskehityksen vastavoimana? Osan I lopuksi Leena Soudunsaari esittelee asukaskyselyn rakentamisosion tuloksia, jotka osaltaan ohjasivat asuntoalueiden suunnittelu kurssin puitteissa tehtyä täydentävää asuinaluesuunnittelua Suomussalmen kuntakeskuksessa. Syntyneitä suunnitelmia esitellään osassa III ja niiden pohjaksi laadittuja ja koottuja ympäristöanalyysejä osassa II. 1.4 Asuntoalueiden suunnittelu kurssi Asuntoalueiden suunnittelu kurssi (laajuus 3+3 opintoviikkoa) sisältyy Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla yhdyskuntasuunnittelun neljännen vuosikurssin opetusohjelmaan. Kurssilla laaditaan harjoitustyönä kohteena olevalle asuinalueelle vaihtoehtoisia maankäyttösuunnitelmia eri mittakaavatarkasteluineen sekä tätä suunnittelutyötä tukevia ympäristöanalyysejä ja taustaselvityksiä. Suomussalmen kunnanjohtaja Timo Säkkisen ja tekninen johtaja Antti Westersundin kanssa sovittiin harjoitustyön kohdealueen rajauksesta, joka kattoi alueita Suomussalmen keskustaajamasta Taivalalanen-Pitämää laajemmin. Erityisesti tarkasteluun otettiin 10

11 potentiaaliset vaki- ja loma-asumisen täydennysrakentamisalueet, joihin Taivalalanen-Pitämään kytkeytyvien osa-alueiden ohella lukeutui Ämmänsaaren Kyynäspää, Jalonkangas tämän pohjoispuolella sekä Kaljuskylän rantakaistale Kirkonkylään johtavalla tiellä. Asuntoalueiden suunnittelu kurssille osallistui keväällä 2006 yhdeksän arkkitehtuurin opiskelijaa sekä lisäksi viisi maantieteen opiskelijaa, jotka osallistuivat vain analyysivaiheeseen. Yksi arkkitehtuurin opiskelijoista oli ranskalainen ja yksi portugalilainen vaihto-opiskelija. Kurssin aluksi opiskelijoille annettiin sekä yksilö- että ryhmätyönä tehtäviä analyysitehtäviä. Näiden analyysien tulokset on koottu tämän kirjan osaan II. Analyysitehtävissä selvitettiin maisemarakenne-, kulttuurimaisema- ja taajamakuvatekijöitä kohdealueiden osalta; kartoitettiin kohdealueiden fyysisiä jälkiä ja toimintoja, selvitettiin kohdealueiden kaavatilannetta sekä perehdyttiin eri tavoin supistumiskehityksen vaikutuksiin asuntomarkkinoiden, -politiikan ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta liittäen tämän tarkastelun myös laajempiin maakunnallisiin, valtakunnallisiin ja myös kansainvälisiin viitekehyksiin. Tärkeänä tietolähteenä oli Heino Hiltusen luoma ja ylläpitämä Supistuvat yhdyskunnat nettisivusto, johon koottua aineistoa ehdittiin hyödyntää ennen sivuston lakkauttamista loppukeväällä Harjoitustyön suunnitteluosuudessa laadittiin täydennyssuunnittelun kohdealueille kaksi vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa ryhmätöinä. Osassa III esitellään nämä suunnitelmat, joista ensimmäinen, Mansikkapaikka, painottaa lähtökohtanaan markkinavetoista suunnittelua. Siinä hyödynnetään väljyyttä, maisematekijöitä, alueiden yksilöllisyyttä sekä yhteyksiä luontoon uusien asukkaiden houkuttelun vetovoimatekijöinä. Jälkimmäinen, Sininen viiva, puolestaan painottaa enemmän ekologisia tekijöitä ja tiiviyttä suunnittelun lähtökohtana. Suomussalmen taannoisen ekokuntakokeilun näkökulmasta Sininen viiva olisi linjana perusteltu, toisaalta markkinavetoisuuteenkin pyrkivää asuinaluesuunnittelua voidaan kunnan näkökulmasta perustella pyrkimyksenä torjua supistumiskehitystä. 1.5 KaSuKat Tutkimusryhmämme on kesällä 2006 Ympäristöklusterin ja Oulun yliopiston rahoittamana käynnistänyt uuden kolmivuotisen tutkimushankkeen KaSuKat Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu: Tapauksena pohjoisen Suomen kaivoskunnat. Siinä kaivoskuntien case-aineistoa hyödyntäen selvitetään yksipuolisen elinkeinorakenteen ja globaaleihin yritystoimijoihin tukeutuvien kuntien strategisia toimintamahdollisuuksia ja vuorovaikutteisen suunnittelun ja arvioinnin keinoja nopean kasvun ja supistumisen oloissa. Suomussalmi on kohdekuntana myös tässä hankkeessa, joten tutkimusyhteistyömme Suomussalmen kunnan kanssa jatkuu. 11

12 Viitteet Ryhänen, A. (2006). Muuttuvat alueet, teoksessa Hentilä, H.-L., R. Mäntysalo & L. Soudunsaari (toim.), EkoSuKaT Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: Muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Loppuraportti. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, julkaisu B 27 (ilmestynyt elektronisena julkaisuna osoitteessa URL: ss Soudunsaari, L. (2006). Fyysinen kestävyys ja asukasintressit menetelmä näkökulmien yhteensovittamiseen, teoksessa Hentilä, H.-L., R. Mäntysalo & L. Soudunsaari (toim.), EkoSuKaT Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: Muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Loppuraportti. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, julkaisu B 27 (ilmestynyt elektronisena julkaisuna osoitteessa URL: ss

13 TOSA 1: ARTIKKELIT 13

14 14

15 2 TPiirteitä Suomussalmen taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kehityksestä Pentti LuomaT TIlmari Kianto (1934): On mulle Suomi suloisin Tvaan Suomussalmi surkehin! TSen tuskin tiedän vertaista Tniin aivan yksinkertaista kuin TRämsärannan tie. (sit. Heikkinen 1979, 42.) Suomussalmen kunta, joka perustettiin vuonna 1867 (Heikurainen 1992), kuuluu niin kutsuttuihin Kainuun kehyskuntiin. Se sijaitsee Kainuun pohjoisosassa ja rajautuu pohjoisessa Kuusamon kaupunkiin ja idässä Venäjään. Kunnan maapinta-ala on 5275,24 neliökilometriä ja asukkaita kunnassa oli vuoden 2003 lopussa 10376, joista alle 15-vuotiaita oli vain 14.4 prosenttia. Työpaikoista maa- ja metsätaloudessa oli 16,2, jalostuksessa 20,6 ja palveluissa 59,5, prosenttia vuonna Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli samana vuonna 93,1 prosenttia. Taajama-aste oli vuoden 204 alussa 56,4 prosenttia. (Suomussalmi 2005.) EkoSuKaT projektin varsinaisena tutkimuskohteena on kunnan keskustassa sijaitseva Taivalalasen Pitämän taajama, joka käytännössä jakautuu kahteen eri osaan mutta joka kuitenkin yhdessä muodostaa kunnan keskustan keskeisen asuinalueen. Näistä Taivalasen, joka tunnettiin aiemmin Taival alaisen ja sittemmin Taivalalaisen nimillä, rakentaminen aloitettiin vuonna 1967 (Saukko 1968, 15). Kainuun kuntana Suomussalmea on ainakin aiemmin kuvannut Nälkämaan laulu, jonka erityispiirteet kuvastuvat myös yllä olevista Ilmari Kiannon säkeistä: nälkä, köyhyys ja puute mutta samalla ihmisten sitkeys ovat olleet osa suomussalmelaista arkipäivää (Heikurainen 1992). Toisaalta Kainuun kehityksessä rajan merkitys on näkynyt monella tapaa. Suomussalmelaisilla oli Toiseen Maailmansotaan saakka kiinteät yhteydet nykyisen rajan takana olevaan Vienan Karjalaan. Suomussalmella sijaitsee esimerkiksi Vienan reitti, jota Elias Lönnrot käytti 15

16 runonkeruumatkoillaan (ks. tarkemmin Heikkinen 1995 ja Romppanen 2000) ja joka on viime vuosien ympäristökamppailujen yhteydessä tullut tunnetuksi kulttuuriarvoiltaan (esim. Ketola 2005). Kiinteät yhteydet perustuivat suurelta osin siihen, että vuoden 1323 Pähkinänsaaren rauhan mukainen rajalinja kulki Pohjanlahteen siten, että Oulujärvi ympäristöineen jäi Venäjän Puolelle (Turpeinen 1968a, 23). Kulttuurisesti Suomussalmi tunnetaan myös suuresta kirjailijastaan ja entisestä kruununtorpparistaan Ilmari Kiannosta ja hänen Turjanlinnastaan (Tervonen ja Lonkila 2002). Nykyisin Suomussalmella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 151 kilometriä (Suomussalmi Suomineidon vyötäröllä 2004). Edelleen Suomussalmi on tunnettu Talvisodan ratkaisevista taisteluista Raatteen tiellä. Näitä muistoja ja Suomussalmen vahvoja kulttuuriperinteitä hyödynnetään muun muassa matkailussa. Seuraavassa rajoitutaan vain rakenteellisten muutosten tarkasteluun historiantutkimuksen ja tilastojen valossa. Tavoitteena on luoda yleiskuva kunnasta EkoSuKaT projektin tutkimustyön taustaksi. Tämän tarkastelun ulkopuolelle rajautuu suomussalmelainen arkielämä, jota tosin pyritään tämän vuosituhannen alun osalta kartoittamaan EkoSuKaT-projektin muun aineiston keruun avulla. Olkoon näistä suomussalmelaisen ja yleensä kainuulaisen elämäntavan piirteistä kuitenkin yhtenä esimerkkinä ote kunnanjohtaja Timo A. Säkkisen kaunopuheisesta esipuheesta (1992, 7) julkaisuun Suomussalmen ekokunta : Tämä kainuulainen kansa on sitkeää ja peräksiantamatonta kuin vanha nahkasarana. Se taipuu ja taipuu, mutta palaa aina taittumatta takaisin. 2.1 Väestönmuutokset Suomussalmella Matti Huurteen (1992, 24) mukaan Suomen asuttaminen alkoi jääkauden päätyttyä, kun luonnonolot muuttuivat asutukselle suotuisiksi. Arkeologisten löydösten perusteella vanhimmat havainnot asutuksesta löytyvät Suomussalmelta. Vuonna 1985 tehdyissä kaivauksissa löytyi tulisija, jonka perusteella tämä näyte asutuksesta on noin vuosilta ennen ajanlaskun alkua. Huurre toteaa: Ämmänsaaren edustalla olevasta Vanhasta Kirkkosaaresta on todettu toistaiseksi vanhin ihmisten asuinpaikka Suomessa. Huurre kirjoittaa kivikautisesta Suomusjärven kulttuurista, jonka ajalta ovat peräisin arkeologiset löydökset kuten keihään kärjet, yleensä vuolukivestä tehdyt pallonuijat, alkeelliset kivikirveet ja erilaiset kouruteräiset työkalut. (mt., 25 26) luvulla karjalaiset tekivät kaupparetkiä Sotkamon ja Hyrynsalmen reittejä pitkin Ouluun ja Tornioonkin saakka. He kävivät kauppaa paitsi rannikolla asuvien pohjalaisten myös saamelaisten kanssa. (Turpeinen 1968a, 23 24). Todennäköistä on, että osa Kainuun asutuksesta on siten karjalaisperäistä luvulla alkoivat myös savolaiset kiinnostua Kainuusta. Väestö kasvoi Savossa nopeasti, mikä aiheutti kaski- ja riistamaiden sekä kalavesien ehtymistä. Ruotsin tuolloinen kuningas Kustaa Vaasa ( ) myös tuki savolaisten siirtymistä Kainuuseen luvulla Kainuuta tavoittelivat tai pitivät hallussaan siis saamelaiset, karjalaiset, pohjalaiset ja savolaiset. Näistä ensiksi mainitut joutuivat kuitenkin pääasiassa siirtymään kohti pohjoista. Venäläiset eivät kuitenkaan katsoneet 16

17 suopeasti Kainuun asuttamista silloisen Ruotsi Suomen puolelta. Vuonna 1570 puhjenneen 25 vuotisen sodan ja siihen liittyneiden hävitysretkien seurauksena Kainuun vakituinen asutus tuhoutui käytännöllisesti katsoen täysin. (Turpeinen 1968a, ) Täyssinän rauhassa (1595) Suomussalmen seudut liitettiin Suomi Ruotsiin. Kuningas Kaarle IX ( ) tuki uudisasutusta myöntämällä Oulujärven ympäristöön siirtyville uudisasukkaille kuuden vuoden verovapauden. Tuolloin Kainuu, silloinen Oulun erämaa, joka kuului vuoteen 1599 saakka Liminkaan, sai ensimmäiset vakinaiset asukkaansa. (Turpeinen 1968a, ) Suomussalmelta kuten koko maastakin on saatavissa täsmällisiä väestötietoja jo 1700-luvulta lähtien. Väestön kasvuvauhti kiihtyi 1700-luvulla niin, että vuosisadan alkupuolen vajaan tuhannen asukkaan väestö kasvoi tänä uudisraivauksen ja kaskenpolton aikakautena jo hieman yli viiden tuhannen 1860-luvulle tultaessa. Väestön kasvua lisäsi muun muassa, että Kajaanin läänin asukkaiden vapautettiin sotaväkeen kirjautumisesta ja että uudistilalle myönnettiin monenlaisia verohelpotuksia. Niinpä vuonna 1750 Suomussalmen väkiluku oli 750:n tienoilla. (Turpeinen 1968a, ) 1860 luvun nälkävuosina väestö väheni muutamaksi vuodeksi alle viiden tuhannen. Lyhyempiä taantumia kuten esimerkiksi sota-aikoja lukuun ottamatta väestö kasvoi nopeasti luvun loppupuolelta väkiluku kaksinkertaistui 1930-luvun lopulle tultaessa, jolloin Suomussalmella oli jo noin kymmenen tuhatta asukasta. (Turpeinen 1992, ja 85.) Turpeisen (1992, 80) keräämiin tilastotietoihin perustuvasta pitkän aikavälin väestökehitystä esittävästä kuviosta (ks. kuvio 1) havaitaan, että väestön kasvu jatkui aina 1960 luvun loppupuolelle saakka. Merkittäviä tekijöitä tähän olivat maa- ja metsätalouden kehitys sekä suurten ikäluokkien syntyminen toisen maailmansodan jälkeen. Enimmillään Suomussalmella oli lähes asukasta vuonna Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu Suomussalmen väestökehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Siinä näkyvätkin suomalaiselle yhteiskunnalle yleisemmin tunnetut ilmiöt: asutustoiminta ja suurten ikäluokkien synty sodan jälkeen ja sitä seurannut nopea väestönkasvu sekä väestön voimakas väheneminen suuren muuton aikoihin 1960-luvulta 1970 luvun puoliväliin. Väestö kasvoi Suomussalmella erittäin nopeasti vuodesta 1946 aina 1960-luvun lopulle saakka. Maaltapako ja suuri muutto pyyhkäisi pois noin 2500 henkeä luvun puolivälissä väkiluku olikin enää runsaat henkeä. Niinpä väestön määrä vähentyi lähes kahdella ja puolella tuhannella eli runsaalla 15 prosentilla 1970 luvun loppuun mennessä (Huurre Turpeinen 1992, 479). Tämän suuren muuton taustana olivat yhtäältä maa- ja metsätalouden rakennemuutokset siirryttäessä suurempiin yksiköihin ja vähemmän työvoimaa suhteessa pääomaan vaativiin tuotantotekniikoihin. Maataloudessa traktorit ja metsätaloudessa moottorisahat, muut koneet ja myöhemmin puun korjuussa käytetyt monitoimikoneet vähensivät työvoiman tarvetta olennaisesti. Väestöä työntävänä tekijänä oli myös suurten ikäluokkien tulo työikään ja 1970-lukujen taitteessa, jolloin työpaikkoja ei missään tapauksessa olisi ollut maa- ja metsätaloudessa riittävästi nopeasti kasvaneelle työvoimalle. 17

18 1970-luvun loppupuolella väkiluvun väheneminen kuitenkin pysähtyi, mihin lienee vaikuttanut osaltaan Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatin rakentaminen 1970 ja 1980 lukujen vaihteessa. Rakennustyö tarjosi enimmillään työtä vuosina noin neljälle tuhannelle työntekijälle (Melkas ja Luoma 1979, 64). Kainuulaisia oli Kostamuksessa töissä esimerkiksi vuonna 1978 yhteensä 1540 henkeä; eniten eli noin 620 heistä oli kuhmolaisia ja seuraavaksi eniten eli noin 310 suomussalmelaisia (mt., 156). Kostamuksen rakentamisen yhteydessä Kainuuseen (ennen muuta Kuhmoon ja Suomussalmelle) rakennettiin myös kerrostaloasuntoja projektin työntekijöille. Esimerkiksi vuonna 1974 Suomussalmelle myönnettiin lisärahoitusta 80 asunnon rakentamiseen Kostamus-työntekijöille (Siuruainen jm. 1981, 44). Tästä esimerkkinä on Ämmänsaaren kerrostaloalue, joka poikkeaa näkyvästi kunnan muutoin pientalovaltaisesta rakennuskannasta. Myös omakotitalorakentaminen, johon sijoitettiin osa Kostamus-tuloista, oli tuolloin vilkasta. Suomussalmen väkiluku kasvoikin hieman aina vuoteen 1983 saakka. Vuoden 2003 lopun tietojen mukaan pääosa Suomussalmen asuntokannasta on erillisiä pientaloja, joita oli kaikkiaan Rivi- ja ketjutaloasuntoja oli 896 ja kerrostaloasuntoja kuitenkin 745. (Tilastokeskus 2005.) Väkiluku TKuvio 1. Väkiluvun kehitys Suomussalmella (Lähde: Tilastokeskus 2005; väkiluku vuoden lopussa) Vuosi

19 T T Väkiluku Vuosi Kuvio 2. Suomussalmen väkiluvun kehitys (Huurre Turpeinen 1992, 479; keskiväkiluku TKostamus projektin loppuminen ja sitä seurannut työvoiman kysynnän väheneminen työnsi ja 1980-luvun loppupuolen taloudellinen kasvu puolestaan veti työvoimaa Suomussalmelta kuten muistakin Kainuun maaseutukunnista. Väestön väheneminen hidastui 1990-luvun lamavuosina mutta kääntyi jälleen nousuun vuosikymmenen loppua kohti. Niinpä väestö väheni vain 30 hengellä vuoden 1992 lopusta seuraavan vuoden loppuun. Vuonna 2003 kunnan väestömäärä oli 2003 hieman yli , kun sen esimerkiksi Tilastokeskuksen trendiennusteessa vuosille oli oletettu olevan vuonna 2005 runsaat tuhat enemmän eli lähes (ks. Heikkilä 1997, 25). Väestön kunnasta muutto oli 1990-luvun kolmena ensimmäisenä vuonna noin 150 henkilöä, mutta se väheni noin sadalla vuosina 1993 ja Vuosina muuttotase kääntyi jälleen Suomussalmelle epäedulliseen suuntaan. Tuolloin kunnasta muutti keskimäärin 20 kuntaan muuttaneita enemmän. Vuodesta 2001 lähtien nettomuutto kunnasta on kuitenkin vähentynyt, ja vuoden 2003 ennakkotietojen mukaan nettomuutto kunnasta oli noin puolet edellisvuosia pienempi. Tämä uusin muuttoaaltokin pyyhkäisi yli 1500 henkeä Suomussalmelta. 19

20 Kuten tunnettua muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa. Muuttajat ovat yleensä nuorta ja työikäistä väestöä. Södergrenin (2002, 29) esittämästä väestön ikärakennetta 2000-luvun alussa kuvaavasta kuviosta havaitaan, että vuotiaiden ikäluokka on lähes yhtä pieni kuin yli 75- vuotiaiden. Tämä heijastaa valikoivan muuttoliikkeen suoraa mutta myös syntyvyyden vähenemisen kautta epäsuoraa vaikutusta väestökehitykseen. Tunnusomaista Suomussalmen väestökehitykselle 1990-luvulla on ollut väestön vanheneminen, mikä heijastuu syntyneiden ja kuolleiden määrän rajuina muutoksina. Ainakin vuonna 1999 Suomussalmelta muutti eniten ihmisiä muualle Kainuuseen (116) ja seuraavaksi eniten Pohjois-Pohjanmaalle (84) eli varmaan suurimmaksi osaksi Oulun seudulle kuten oli tapahtunut myös 1980 luvun puolivälissä (ks. Turpeinen 1992, 255). Uudellemaalle muutti 76 henkeä eli lähes yhtä paljon kuin Pohjois-Pohjanmaalle. Näiltä alueilta Suomussalmelle myös palasi ihmisiä lähes samassa suhteessa: muualta Kainuusta 83, Pohjois-Pohjanmaalta 31 ja Uudeltamaalta 28. Myös Lapista palanneiden määrä erityisesti verrattuna sinne muuttaneiden määrään (18) oli merkittävä eli kaikkiaan 30 henkeä. (Södergren 2002, 32.) Södergren jakaa muuttajat elämänprojekti- eli uramuuttajiin, rakenne- eli työmuuttajiin ja elämänvaihemuuttajiin. Uramuuttajilla muuttopäätös perustuu jonkin elämänprojektin toteuttamiseen. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi tiettyyn koulutukseen tai tietylle työuralle hakeutuminen, mikä ei useinkaan ole mahdollista kotipaikkakunnalla. Tällaisessa muutossa rakenteelliset eli tässä tapauksessa heikkoon työmarkkinatilanteeseen liittyvät tekijät tiedostetaan, mutta niitä ei muuttopäätöstä tehtäessä pidetä ensisijaisina. Rakenne- eli työmuuttajat ovat muuttaneet edellistä ryhmää selkeämmin työttömyyden vuoksi. Kolmanneksi muuttopäätös saattaa liittyä myös tiettyyn elämänvaiheeseen, jolloin se näyttäytyy ainoana vaihtoehtona elämänhallinnan näkökulmasta. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi avio-/avoliiton purkautumisen yhteydessä tai nuorilla, jotka haluavat saada tietyn koulutuksen. (Södergren 2002, ) Kaikkinensa voinee tulkita, että muuttopäätöksen takana on useimmiten ollut työttömyys tai sen uhka. Södergren siteeraa erästä haastattelemaansa Suomussalmelta muuttanutta naista, joka toteaa muun muassa, että tietenkin se on suurin se työttömyys ja se toimettomuus. Sama haastateltava toteaa ihmisten vähentyneen kahdenkin vuoden aikana ja kuvaa kunnassa tapahtunutta muutosta, että se on paljon surkeemman näkönen paikka mitä..se on.. tai sillon oli kun lähettiin sieltä... (Södergren 2002, 64.) Muutto ei kuitenkaan ole aina lopullinen. Jotkut palaavat tai ainakin kaipaavat kotiseudulleen. Esimerkiksi eräs Södergrenin haastattelema Helsinkiin muuttanut nainen kertoo, ettei tunne itseään ollenkaan helsinkiläiseksi. Hän toteaa toisaalta, että [K]yllä minä oon kainuulainen. Suomussalmelaisuus pysyy muuttaneidenkin mielessä aktivoituen aina silloin, kun ulkopuoliset esittävät Suomussalmea koskevia kyselyjä tai epäilyjä. (Södergren 2002, 86.) Monet toteavat Suomussalmen myös vetävän takaisin johtuen sukulaisuudesta, kavereista sekä fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä (mt., 87). 20

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu. Alpo Kassinen 1.10.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu. Alpo Kassinen 1.10.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla BALANCE Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla Toivo Muilu 1, Raine Mäntysalo 2, Hilkka Vihinen 3, Niina Kotavaara

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

EkoSuKaT. Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: Muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys

EkoSuKaT. Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: Muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO YHDYSKUNTASUUNNITTELUN LABORATORIO Julkaisu B 27, 2006 Helka-Liisa Hentilä, Raine Mäntysalo & Leena Soudunsaari (toim.) EkoSuKaT Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot