Talousarvio. Talousarvio. jälkeen Toteuma % Poikkeama

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Sivistyspalveluiden tehtävänä on tukea ja kannustaa kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia luomalla edellytyksiä tasokkaaseen koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan. Sivistyspalveluiden hallinto Sivistyspalveluiden hallinnon tehtävänä on avustaa sivistyslautakuntaa toimialan johtamisessa ja toimintojen linjauksia koskevien päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , ,73 Toimintakate , , , ,73 Perusopetus Perusopetuksen tehtäväalue vastaa kunnan perusopetuksesta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , , , , ,35- Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , , ,76- Toimintakate , , , , ,11-

2 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Opetuksen laadun kehittäminen 1, 2, 4 Perusopetus Laadukas opetus on yksi kunnan vetovoimatekijöistä. Opetuksen laatua edistävät mm. pätevät ja motivoituneet opettajat, riittävän pienet opetusryhmät, riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen (tuntikehys, määrärahat). Mittari: Asiakastyytyväisyyskyselyt, hyvinvointiprofiili sekä koululaisille että henkilökunnalle, oppimistulokset. Opetuksen laadusta huolehtiminen on jatkuva prosessi. Opetushenkilöstö osallistuu täydennyskoulutuksiin määrärahojen puitteissa. Opetusryhmien koko pystyttiin pitämään riittävän pienenä ja tehokkaana opetushallituksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun avustuksen ja käytössä olleen opetustuntiresurssin eli tuntikehyksen turvin. Opetusryhmien keskikoko oli lukuvuonna oppilasta ja lukuvuonna se on 16 oppilasta. Toukokuussa 2014 tehtiin ensimmäistä kertaa oppilaille Opetushallituksen Hyvinvointiprofiilikysely, jonka tulosten analysointi on osa laadun arviointia. Kyselyn vastausten pohjalta yksiköt voivat tehostaa toimintaansa oppilaan koulunkäynnin tukena. Kyselyä jatketaan vuosittain neljäsluokkalaisille oppilaille. Keväällä 2014 aloitettiin kuntakohtaisen opetussuunnitelman valmistelu kansallisten Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Perusteluonnoksiin tutustuttiin ja oman toiminnan kehittämistä suhteessa suunnitelmaluonnokseen alettiin valmistella. Perusteet hyväksyttiin ja työtä jatketaan lukuvuoden edetessä. Toteutunut suunnitellusti. 1

3 Oppimisympäristön teknologian kehittäminen 1 Perusopetus Nykyaikainen teknologia opetuskäytössä motivoi opettajia ja antaa oppilaille uusia mahdollisuuksia tiedonhankintaan ja sen käsittelyyn. Sähköiset oppimateriaalit tuovat monipuolisuutta opetukseen. Mittari: Opetusvälineiden uusiminen, kyselyt/reflektoinnit välineistön käytöstä opetuksessa, koulutus, oppimisalustan käyttöönotto/opettaja/luokka Lukuvuoden loppupuolella otettiin pilottikäyttöön Itslearning oppimisalusta, jonka avulla tietotekniikkaa tuodaan osaksi oppimisprosessia. N. 25 % opettajista aloitti alustan testauksen. Koulujen laitekanta asettaa vielä jonkin verran rajoitteita tietotekniikan tehokkaalle ja tasapuoliselle hyödyntämiselle opetuksessa. Lähinnä laitteiden tai internetyhteyksien hitaudesta johtuen opettajien sitoutuminen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen vaihtelee vielä selvästi. Toteutunut osittain. 2

4 Kodin ja koulun yhteistyö 2, 8, 10 Perusopetus Toimiva yhteistyö on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen keskeinen tuki. Hyvä yhteistyö mahdollistaa varhaisen puuttumisen oppilaan mahdollisiin ongelmiin. Yhteistyö taataan avoimuudella ja ajantasaisella, tehokkaalla tiedottamisella. Vanhempainyhdistystoiminnan vahvistaminen ja tukeminen edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Mittari: huoltajien palaute asiakastyytyväisyyskyselynä, henkilökunnan keskinäinen reflektointi ja hyvinvointiprofiilin vastaukset, vanhempainyhdistysten aktiivisuus toiminnassa Oppilaille ja huoltajille järjestettiin kysely perusopetuksen arvoista osana opetussuunnitelman uudistamisprosessia. Huoltajille pidettiin kaikkien koulujen yhteinen vanhempainilta syyskuussa, jossa kyselyn tulokset esiteltiin. Oppilaita osallistetaan oppilastoimikuntien kautta vaikuttamaan oman koulunsa toimintaan. Huoltajille tiedotetaan koulujen tapahtumista aktiivisesti. Palautetta toivotaan ja sitä annetaan tarvittaessa. Vanhempainvartit toteutetaan kattavasti. Wilman käyttö on tehostunut ja laajentunut entisestään. Tällä hetkellä huoltajat käyttävät Wilmaa lähes 100 prosenttisesti. Oppilashuollon osalta elokuun alussa voimaan astunut uusi opiskelijahuoltolaki on vaatinut henkilöstön uudelleenkouluttamista sekä uuden työkalun, oppilashuoltokertomusalustan, käyttöönoton. Uudet oppimisen tuen työtavat ja työryhmät on saatu käyttöön mutta prosessien toimivuutta kehitetään edelleen työn ohessa. Vuoden 2014 alussa astui voimaan ns. koulurauhalaki, jossa koululle säädettiin uusia keinoja häiriökäyttäytymisen ehkäisyyn ja siitä ojentamiseen. Käytänteet toimivat riittävällä tavalla eikä voimakkaimpiin uusiin keinoihin tarvinnut turvautua. Toteutunut suunnitellusti. 3

5 Turvalliset ja viihtyisät oppimisympäristöt 8, 9 Perusopetus Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava koulujen ja niissä työskentelevien ihmisten fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta. Opetusryhmille on tarjottava asianmukaiset säädösten mukaiset tilat toimia eri oppiaineissa. Pelastussuunnitelmien päivitys. Mittari: Työtyytyväisyyskysely, hyvinvointiprofiili, tehdyt korjaukset ja remontit Vehkataipaleen koululla ei pystytty toteuttamaan kesäksi 2014 suunniteltua ilmanvaihdon saneerausta riittämättömien talousarvioon varattujen resurssien vuoksi. Loppuvuodesta keskimmäinen luokkatila tyhjennettiin säännöllisestä käytöstä sisäilmariskien pienentämiseksi. Koulu sai toiminnan kuitenkin järjestettyä kohtuullisen hyvin. Valtuusto päätti joulukuussa selvityttää teknisellä toimella koulun kunnon keväällä Saimaanharjun koulun ympäristössä, Kirkonkylän koululla ja Omenatarhan päiväkodilla jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten liikkumiseen syksyllä alkaneiden rakennustöiden vuoksi. Tarkka ohjeistus vaarapaikkojen osalta sekä yhteistyö rakentamisesta vastanneiden tahojen kanssa riskien ennakoinnin suhteen oli tärkeää. Pelastussuunnitelmat ovat ajantasaiset. Toteutunut. 4

6 Täydennyskoulutus ja työnohjaus perusopetuksessa 12 Perusopetus Opetustyö on jatkuvan muutoksen ja haasteiden kohteena, sen vuoksi opettajakunta tarvitsee tehokasta täydennyskoulutusta ja osin myös työnohjausta tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutus myös lisää motivaatiota ja kehittämishalukkuutta. Mittari: Koulutuksessa käyneiden määrä/ koko opettajamäärä, pv/opettaja; Ops-koulutukseen osallistuu koko henkilöstö, laaditaan henkilökohtaiset kouluttautumissuunnitelmat pitkäjänteistä ammattitaidon kehittämistä varten Tammikuussa osa opettajista osallistui valtakunnallisille Educamessuille. Koulutuksen pääpaino oli opetussuunnitelmauudistukseen valmistautumisessa; n. 15 sivistystoimen työntekijää osallistui Opetushallituksen OPStuki2016 koulutuspäiville Kouvolassa kolmena eri päivänä vuoden aikana. Kevään opettajien vesokoulutuksessa aiheena hätäensiapu. Syksyn vesossa valmisteltiin opetussuunnitelmaa ja määriteltiin paikallisen opetussuunnitelman arvopohja. Työnohjausta järjestettiin erityistä tukea antaville opettajille. Toteutunut suunnitellusti. 5

7 Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % TP Oppilasmäärä % Oppikirjahankinnat, /oppilas % Koulukuljetukset, /kuljetusoppilas ,5 % Oppimateriaalihankinnat, /oppilas % Oppilaita/opettaja, yleisopetus Tuntia/1.-9. lk. opp. 1,98 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tehtäväalueen taloudenpito on toteutunut suunnitellusti. Talousarviovuodelle 2014 määritellyssä raamissa on pysytty toimintakatteen ollessa n ylijäämäinen. Kouluille annettiin säästövelvoite, jossa pääpaino oli oppimateriaalien tehokkaassa käytössä sekä oppikirjojen kierrätyksessä. On huomattava, että em. menoista säästäminen ei ole pidemmällä aikavälillä kestävää, vaan välttämättömien investointimenojen siirtoa myöhemmäksi. Lyhyellä aikavälillä säästöstä ei synny ylipääsemättömiä ongelmia. Päinvastoin, tarkan euron politiikka saa katsomaan toimia kriittisesti ja hankintoja mietitään jatkossakin oletettavasti tarkoin. Koulukuljetukset jouduttiin kilpailulainsäädäntösyistä kilpailuttamaan ja se johti kunnan ja tehtäväalueen kannalta negatiiviseen lopputulokseen. Kuljetuskustannukset nousivat n. 10 % kuljetusoppilasta kohden. Kilpailutuksella saavutettiin kuitenkin hyvä vertailtavuus ja selkeys kuljetuskustannusten muodostumisesta. Kuljetuskustannusten kehitystä on kilpailutuksen ansiosta aiempaa selkeämpää seurata vuositasolla. Oppilasmäärät opetusryhmissä yhtä opettajaa kohti ovat hieman alle maan keskiarvon. Tunnusluvussa ovat mukana kaikki perusopetuksen luokat Maan keskiarvo vastaavalla tavalla ilmaistuna on 18 oppilasta. Etelä-Karjalan kunnissa on keskimäärin 17,7 oppilasta opettajaa kohti. Vertailun vuoksi: vastaava luku OECD-maissa on 21,2 oppilasta. Mainitut vertailuluvut ovat vuodelta Toiminnallisesti yksiköt ovat hyvin organisoituja ja johdettuja. 6

8 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tehtäväalue vastaa kunnalle kuuluvista lasten päivähoitoon, esiopetukseen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan kuuluvista tehtävistä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , , , ,30- Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , , ,66- Toimintakate , , , , ,96- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen (Vasu-hanke) 1 Varhaiskasvatus Hankkeen läpivieminen. Täydennyskoulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle Mittarit: Henkilöstökysely v ja asiakaskysely hankkeen toteutuksesta. Varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön toimintakauden alussa syksyllä Henkilöstökoulutukset on toteutettu koko henkilöstölle kesäkuussa. Kyselyjä ei ole toteutettu. Hanke on viety läpi. Asiakaskyselyä / henkilöstökyselyä ei toteutettu. 7

9 Avointen palveluiden ja Taipalsaari-lisän kehittäminen 3 Varhaiskasvatus Verkostoituminen/ Avointa varhaiskasvatusta kumppanuudellahankkeen käynnistäminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Kilpailukykyisyyden säilyttäminen Taipalsaarilisässä Seudullista hankerahoitusta ei avoimen palveluiden kehittämiselle saatu. Taipalsaarilisän euromäärä (150 / lapsi) ja käyttö on pysynyt ennallaan. Taipalsaarilisä oli sivistyslautakunnan säästöehdotuksena talousarviossa Valtuusto päätti jatkaa taipalsaarilisän maksamista vuonna Mittarit: Avointa toiminta kumppanuudella - hankkeen tulokset. Taipalsaarilisän käyttäjämäärän kehitys. Taipalsaarilisää koskeva käsittely jatkuu vuonna

10 Päivähoitopaikkojen määrän turvaaminen yksityisten hoitajien määräaikaisten sopimuksien keinoin 5 Varhaiskasvatus Nykyisten työsuhteisten hoitajien määrän säilyttäminen. Rekrytoidaan n. 2-3 yksityistä hoitajaa tarpeen mukaan. Nykyiset hoitopaikat ovat riittäneet päivähoidon toteuttamiseksi. Ei tarvetta rekrytoida. Perhepäivähoidon markkinointi ja rekrytointisuunnitelma. Työstarttipaketti hoitajille. Mittari: Perhepäivähoidon sijoitusten määrän kehittyminen. Rekrytoitujen hoitajien määrä. Ei toimenpiteitä. 9

11 Sähköisten palvelujen kehittäminen varhaiskasvatuksessa 10 Varhaiskasvatus ja tietohallinto Otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen sähköinen asiointi osana Efficajärjestelmää. Mittari: Sähköisten hakemusten määrä/ paperihakemusten määrä Sähköinen asiointi käynnistyi huhtikuussa. Varhaiskasvatuksen hallinnollinen asiakasprosessi oli täysin sähköisesti toteutettavissa vuoden lopussa. Hakemuksia varhaiskasvatukseen tuli koko vuoden aikana 201, joista 23 oli Web-hakemuksia (sähköisiä). Sähköinen asiointi on otettu hallinnollisesti käyttöön. Sähköisiä hakemuksia tuli vähän (vain 23) suhteessa paperihakemuksiin, koska haku painottui vuoden alkupuoliskolle. Sähköinen asiointi otettiin käyttöön vasta huhtikuussa Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TP Lasten kulttuuripalvelut, /lapsi 10,00 10,00 6,00-40 % Päivähoitolasten koulu-, askartelu- ja leikkivälinemenot, /lapsi 30,00 40,00 51, % Esiopetuslasten koulu-, askartelu- ja leikkivälinemenot, /lapsi 50,00 52,00 37,00-26 % 10

12 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Vuonna 2014 kunnan päivähoitopaikkatuotanto koostui kolmesta päiväkodista, ja yhdestä vuororyhmäperhepäiväkodista ja neljän (4) omassa kodissa toimivan perhepäivähoitajan tarjoamista hoitopaikoista. Päivähoidossa olevien lasten lukumäärä oli 150 lasta Luku on n. 44 % Taipalsaarella asuvista 0-7-vuotiaista. Lukuun ei ole laskettu 6 -vuotiaita, jotka ovat paikalla vain 4h esiopetuksessa. Alla olevasta taulukosta näkyy päivähoito- ja esiopetusikäisten lasten määrän kehittyminen kolmen vuoden ajanjaksolla vuotiaat lapset päivähoidossa kunnan 0-7 v. lapset % 51 % 51 % 44 % ( Effica) Jos lapsi on säännöllisesti poissa päivähoidosta osan kalenterikuukaudesta, perheelle määritellään suhteutettu hoitomaksu perheen ilmoittamien hoitopäivien mukaisesti. Suhteutettuja hoitopäivä käyttää keskimäärin 64 % päivähoitoikäisistä. Suhteutettujen hoitopäivien käytöllä on vaikutusta päivähoidon käyttöasteeseen ja asiakasmaksuihin. Alla olevasta taulukosta päivähoidon suhteutettujen hoitopäiviä käyttävien lasten määrä kolmelta vertailuvuodelta: % (114 lasta) % (105 lasta) % (107 lasta) Esiopetus: Esiopetus tarjotaan pääsääntöisesti kunnan omana tuotantona. Lakisääteistä ilmaista esiopetusta tarjottiin kolmessa eri toimipaikassa: Metsäpolun päiväkodissa, Tiitäisen päiväkodissa ja Omenatarhan päiväkodissa. Kaiken kaikkiaan esiopetukseen osallistui vuoden 2014 aikana 123 lasta. Päivähoitoa tarvitsi 78 % esiopetuksen lapsista. Ilmaiseen esiopetukseen osallistui 23 % oppilaista. Esiopetusta ostettiin ostopalveluna Lappeenrannan kaupungilta Merenlahtelaisille lapsille (3). Alla olevasta taulukosta näkyy esiopetusikäisten oppilaiden määrä ja palveluntarpeet kolmelta vertailuvuodelta Esiopetukseen osallistuneet Esiopetus + päivähoito 72 % (88) 73 % (96) 78 % (96) esiopetus 4h. 27 % (33) 27 % (36) 22 % (27) Effica 11

13 Osto- ja myyntipalvelut: Ostopalveluja ostettiin Lappeenrannan kaupungilta, Lemin kunnalta ja yksityisilta perhepäivähoitajilta ja päiväkodilta. Päivähoitoa ostettiin vuoden aikana 15 lapselle, joka on 10 % päivähoidon ja esiopetuksen lapsista. Ostot toteutettiin etupäässä kevät puolella 2014 päivähoidon osalta. Ostopalveluiden piirissä olevat perheet ovat asiakassuhteessa kuntaan joten päivähoitomaksut saadaan tulona. Taipalsaaren kunta myi vuonna 2014 päivähoitopalveluita yhdelle ulkopaikkakuntalaiselle lapselle. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisille tarjotaan pääsääntöisesti vain iltapäivätoimintaa, aamutoimintaa järjestetään vain erityishuolto- ohjelman piirissä oleville kehitysvammaisille lapsille. Kehitysvammaisten lasten päivähoidosta, koululaisten aamu- ja /tai iltapäivähoidosta ja loma-ajan hoidosta on sovittu EKSOTE:n kanssa palvelusopimuksella. Erityishuoltolain mukaan päivähoito ja aamu-ja iltapäivätoiminta on maksutonta palvelua, jos lapselle on tehty erityishuolto-ohjelma vammaishuollon kanssa. Alla olevasta taulukosta näkyy aamu-ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä. Vuosi 2013 on tilastoitu ajalta Iltapäivätoiminta aamu-ja iltapäivätoiminta 6 7 Lasten kotihoidon tukeminen: Kotihoidontuki ja Taipalsaarilisä: Kunta tuki lasten kotihoitoa lakisääteistä kodinhoidon tukea ja siihen liittyvää kuntalisää maksamalla. Kotihoidon tukea sai 97 lasta ja Taipalsaarilisää 65 lasta. Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä: Yksityisen hoidon tukea käytti 3 perhettä. Yksityisen hoidon tuella päivähoidon valvonta tehtävä kuuluu kunnalle. Perhe ei ole asiakassuhteessa kuntaan, joten kunta ei saa toiminnasta tuloja. Alla olevasta taulukossa on nähtävissä kotihoidon tuen asiakasmäärät vuositasolla kolmelta vertailuvuodelta: vuotiaat lapset kunnassa: Kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki: Taipalsaarilisä: Kotona hoidettiin % 0-3-vuotiaista lapsista 81 % 84 % 74 % (Kela, Effica) 12

14 Toiminnallinen ja taloudellinen analyysi: Varhaiskasvatuksen tehtäväalueen toimintamenot olivat Toimintatuloja saatiin Toimintakatteeksi muodostui Tulos oli ylijäämäinen, määrärahaa jäi käyttämättä n Rahaa jäi käyttämättä mm. sijaismenoista, asiakaspalveluiden ostot kunnilta ja muilta, ruokapalveluista ja muista tarvikeostoista. Päivähoidon kysyntä hiljeni vuonna 2014 odotetusta. Perheet hakivat päivähoitopaikkoja helmimaaliskuussa yleisenä hakuaikana mutta peruivat hakemuksia kevään aikana. Syksyllä toimintakauden alkaessa päivähoitoon jäi hoitopaikkoja vapaiksi n. 20. Tilanne oli poikkeuksellinen ja siihen vaikutti heikentynyt työmarkkinatilanne ja suuri syntyvyys. Toimintakauden perustamisessa huomioitiin vähäiseksi jäävän lapsimäärän vaikutusta mm. henkilöstörakennetta muuttamalla. Kasvatustoiminnan avustajien työtehtävät siirtyivät koululaisten iltapäivätoiminnan avustajan tehtäviksi ja yhden lastenhoitajan opintovapaan sijaisuus jätettiin täyttämättä. Määräaikaisten työntekijöiden määrä pystyttiin minimoimaan. Sijaisten rekrytointi väheni, koska resurssia voitiin järjestellä sisäisesti. Kaksi työntekijää teki syksystä alkaen osa-aikaista työtä. Henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä tehtiin maltillisesti toiminnan luonteesta johtuen. Varhaiskasvatuksen käyttöasteeksi muodostui 68 %. Luku pitää sisällään päivähoidon, esiopetuksen, ostopalvelut ja koululaisten iltapäivätoiminnan. Vuoden alkupuoliskolla käyttöaste oli 75 %. Käyttöasteeseen vaikutti päivähoidon vähäinen kysyntä vuoden loppupuoliskolla ja suhteutettujen hoitopäivien käyttö, joka pysyi ennallaan vaikka lapsimäärä päivähoidossa vähentyi. Kulttuuri ja vapaa-aika Kulttuurin ja vapaa-ajan tehtäväalue vastaa kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluista. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot , , , ,94- Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot , , , ,44 Toimintakate , , , ,50 13

15 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Terveys- ja kuntoliikuntapalvelut 2 Kulttuuri ja vapaa-aika Järjestetään monipuoliset liikuntapalvelut lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Terveys- ja kuntoliikuntapalveluiden saatavuus lisää kuntalaisten hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä vähentää sosiaalija terveyspalveluiden tarvetta. Mittari: Kerhojen/ryhmien määrä, osallistujamäärät Lumeton talvi haittasi ja teki paikoittain mahdottomaksi talviset liikuntamahdollisuudet. Kuntoliikunnan laturetkiä ei pystytty järjestämään, ns. kansanhiihtosuorituksetkin jäivät vähäisiksi, luistelemaan päästiin vain satunnaisesti. Kaukalopallon puulaakisarja jouduttiin peruuttamaan. Liikuntasaleja käytettiin vastaavasti entistä enemmän. Keväällä saimme Saimaanharjun kuntosalille uudet monipuoliset laitteet. Tämä uudistus lisäsi heti kuntosalilla kävijöiden määrää. Voimaa vanhuuteen, KKI ja Eläkeläisten vakiovuororyhmiltä ja muiltakin asiakkailta on tullut kiitosta uusista laitteista. Vapaaaikasihteeri on kerran kuussa käynyt antamassa ohjeita edellä mainituille ryhmille. Terveysliikuntaryhmiä kunnassamme toimii 27. Yhdessä EKSOTE:n kanssa järjestetty Ikäihmisten liikuntapäivät, sekä Vanhustenviikon liikunnalliset tapahtumat. Muita liikunnallisia/urheilullisia tapahtumia olemme olleet järjestämässä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Suurimpina tapahtumina SMsuunnistukset ja Taipalsaaren Soudut. Toteutunut osittain. 14

16 Nuorisovaltuustotoiminta 3 Kulttuuri ja vapaa-aika Yhteisöllisyyden lisääntyminen ja asioihin vaikuttaminen. Mittari: Kokoukset/aloitteet/ osallistujamäärät Nuorisovaltuustossa toimi vuonna nuorta. Iältään he olivat 13-19vuotiaita. Nuorisovaltuusto kokoontui yhteensä 14 kertaa. Nuorisovaltuustossa käsiteltiin mm.: - Nuorisotalo Helmen rakentamiseen liittyviä asioita (Huonejärjestys, sisustus ja piha- alueen suunnittelu) - Nuva teki aloitteen kunnanhallitukselle nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta sivistyslautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa - Nuva valmisteli lausunnon Taipalsaaren kunnan asuntopoliittiseen ohjelmaan - Nuva valmisteli lausunnon Taipalsaaren kunnanhallitukselle liittyen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin kunnassa - Nuva järjesti osana Taipalsaaren kesäpäiviä Iltamat tapahtuman nuorille yhteistyössä Selvin päin kesään kampanjan kanssa. - Nuva käytti osan budjetistaan uuden nuorisotalon pelien hankintaan Toteutunut osittain. 15

17 Kerhotoimintojen kehittäminen 3 Kulttuuri ja vapaa-aika Mielekästä, monipuolista tekemistä valvotusti iltaisin, viikonloppuisin. sekä koululaisten loma-aikoina. Mittari: Kerhojen ja osallistujien määrät Kerhotoimintoja rahoitettiin vuonna 2014 osin lasten- ja nuorten kerhotoiminnan valtionavustuksella. Nuorten avoimet ovet - Avoimia ovia järjestettiin ainoastaan Saimaanharjun nuorisotiloilla, koska kirkonkylällä ei ollut kävijöitä. Saimaanharjulla kävijöitä oli kevätkaudella 2014 n. 18 nuorta/ilta ja syyskaudella n. 12 nuorta/ilta. Varhaisnuorisokerhot - Varhiskerhoja 5-6 luokkalaisille järjestettiin Saimaanharjun nuorisotiloilla ja kirkonkylän nuorisotiloilla. Saimaanharjulla kävijöitä oli keväällä 2014 n. 17 lasta/ kerta ja syksyllä n. 15 lasta/ kerta. Kirkonkylällä kävijöitä oli syksyllä ja keväällä n. 6 lasta/ kerta Lomakerho - Lomakerhoja järjestettiin Saimaanharjun nuorisotiloilla koulujen loma- aikoina seuraavalla tavalla: - Hiihtolomalla 5 päivänä, 8 lasta - Kesälomalla 10 päivänä, 10 lasta - Syyslomalla 5 päivänä, 21 lasta Toteutunut osittain. 16

18 Etsivä nuorisotyö 2 Kulttuuri ja vapaa-aika Syrjäytymisen ehkäisy, saatetaan nuoret olemassa olevien palvelujen piiriin. Mittari: Asiakkaiden määrä, kontaktikerrat, asiakaskyselyn kehittäminen Etsivän nuorisotyön asiakkaina oli kuluneena vuonna yhteensä 22 nuorta, joista 12 oli aktiivisessa asiakassuhteessa. Ikäjakauma oli Kuusi on sijoittunut opiskelemaan, työkokeiluun tai töihin. Kutsunnoissa etsivä nuorisotyöntekijä tapasi 28 nuorta. Yhteydenottoja yksittäisten asiakkaiden kanssa kertyi vuoden aikana yhteensä 532, sekä yksi asiakkaan peruma tapaaminen ja viisi perumatonta hukkakäyntiä ja 69 hukkapuhelua. Lisäksi oli 94 asiakkaisiin liittyvää puhelua ja viestiä viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja kaksi asiakkaan verkostotapaamista. Webropol-kysely asiakaspalautetta varten avattiin kesällä, linkki löytyy muun muassa kunnan internetsivuilta. Yhtään vastausta ei ole vielä tullut. Toteutunut suunnitellusti. 17

19 Kirjaston kokoelman houkuttelevuuden lisääminen käyttämättömän aineiston poistoilla 1 Kulttuuri ja vapaa-aika Hyllyt väljenevät, aktiivikäytössä oleva aineisto löytyy helpommin. Vähän käytetty lainoina muista kirjastoista yht. kirjastojärjestelmän kautta. Mittari: Kirjaston kävijä- ja lainamäärät, tapahtumat kirjaston tiloissa Huonokuntoista aineistoa on poistettu. Heili-kimppa on palvellut hyvin myös Taipalsaaren asiakkaita ja Taipalsaaren aineistot kulkevat vilkkaasti muihin alueen kirjastoihin. Kävijämäärä on laskenut 7,2 %. Kokonaislainaus on lisääntynyt 15 %. Tapahtumat kirjaston tiloissa ovat kuusinkertaistuneet, osallistujia tapahtumissa on ollut yhteensä 566 henkilöä. Toteutunut lähes täysin. 18

20 Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % TP Liikuntatilojen käyttöaste* 80 % 80% 80% 0% Nuorisopalvelut: keskimääräinen osallistujamäärä/kokoontumiskerta** % Etsivä nuorisotyö, asiakasmäärä % Etsivä nuorisotyö, asiakaskontaktit % Kirjasto: lainojen lkm/asukas 12,4 14, % Kirjasto: kirjastokäynnit/asukas 8,81 8,17-7,2 % Kirjasto: aineistoraha, /asukas 10,71 10,77 10,87-1,5 % Kulttuuri ja museo: /asukas*** 20,37 11,19 11,40-44 % *Käytettäviä liikuntatiloja ovat Saimaanharjun koulun liikuntatilat (2 kpl), Vehkataipaleen koulun liikuntatila ja Väinölä. Käyttöaste kertoo, kuinka monta prosenttia tarjolla olevista salivuoroista on käytössä. Käyttäjiä ovat koulujen lisäksi eri liikuntaseurat, järjestöt ja yksittäiset kuntalaiset. **Toiminnan muotoja ovat varhaisnuorisokerhot, nuorten avoimet ovet ja nuorten yökahvilatoiminta *** Tunnusluku sisältää museotoimen, taiteen perusopetuksen ja tapahtumien kulut sivistyspalveluiden käyttötaloudesta, ei kiinteistökustannuksia. Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Talouden näkökulmasta tehtäväalue saavutti tavoitteensa varsin onnistuneesti. Käyttötalouden puitteissa suunnitellut toimenpiteet ja toiminnot saatiin toteutettua. Toiminnallisia huomiota: - Kirkonkylän nuorisotiloilla ei ollut kävijöitä - kirjaston lainojen lukumäärä kasvoi edellisvuodesta o tämä oli oletettavasti Heili-kirjastokimpan ansiota, joka helpottaa merkittävästi lainakirjojen saantia o kirjastokäyntien määrä suurin piirtein ennallaan - kulttuuripalveluihin panostus on ollut heikolla tasolla 19

21 - nuorisotoimessa nuorten osallistaminen nuorisotalo Helmen rakentamisen suunnitteluun onnistunut hyvin o tilojen toimintojen ja kalustuksen suunnittelu o yhteistyö lattian suunnittelussa o yhteistyö sisäänkäynnin yhteyteen tehtävään taideteokseen nuoret nuorisotyötekijöiden ohjauksessa, arkkitehti, koulu ja valittu taiteilija - etsivän nuorisotyön kontaktit ovat moninaisia sisältäen kotikäyntejä, ohjausta, puhelinyhteydenottoja, lähiomaiskontakteja, tekstiviestejä, toimistokäyntejä jne. Kaiken kaikkiaan tehtäväalueen toiminnoissa on päästy asetettuihin tavoitteisiin hyvin. Odotukset vuodelle 2015 ovat korkealla, tuleehan tehtäväalueen toimintoihin uutta sisältöä uusien työntekijöiden ja uusien tilojen myötä. 20