Abstraktivihko. Kasvatustieteen päivät Oulussa KASVATUKSEN JA OPPIMISEN YMPÄRISTÖT ENTÄ ARVOT?

Transkriptio

1 Abstraktivihko Kasvatustieteen päivät Oulussa KASVATUKSEN JA OPPIMISEN YMPÄRISTÖT ENTÄ ARVOT?

2 SISÄLTÖ AMMATILLINEN OSAAMINEN JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ: HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Työmarkkinat ja osaaminen Millaiset ovat ammatillisen koulutuksen hankkineiden luku- ja numerotaidot PIAAC-tutkimuksen perusteella? Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden aikuisten tietoteknisissä ngelmanratkaisutaidoissa vakavia puutteita Työpaikka oppimisympäristönä: Ammatti- ja huippuosaamisen kehittymiseen liittyvien tekijöiden yhteys ammatilliseen kasvuun Soittaminen ammattilaisen kanssa on paras tapa oppia Työpajaperustainen työssäoppiminen muusikoiden ammatillisessa koulutuksessa Ketterät menetelmät: oppiscrum ja datanomikouluksen uudet tuulet Informaalit oppimisprosessit ylirajaisissa ammatillisissa tiloissa: maahanmuuttajien ja maiden välillä liikkuvien siirtolaisten näkökulmia Esiopetusryhmä ja pedagoginen muutosinterventio muutoksen haasteet ja mahdollisuudet TVT-pedagogisen täydennyskoulutuksen näkökulmasta Opettajat rakennemuutoksessa Aikuisopiskelijat työelämässä menetelmällisiä ratkaisuja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen Koulutus kannattaa aina? Aikuislukiosta valmistuneiden neuvottelua koulutettavuudesta ja työllistettävyydestä DRAAMA- JA TEATTERIKASVATUS: KOKEMUKSELLISTA ARVOKASVATUSTA Teatteri koulun taidekasvatuksessa Vaikuttavaa ihmisoikeuskasvatusta koulussa: eri pedagogisia malleja vertaileva toimintatutkimus Draamaopettajan ja tutkijan vuorovaikutus Does Fiction Make Sense? How to Understand Fiction? Goffmanin kasvotyö ja prosessidraaman pedagogiikka Ryhmäluovuutta tukevan opetuksen toteutuminen draamassa 9 14 ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ TEORIAKSI 17 Tunneydin aikuisoppijan ammatillisen kasvuprosessin energisoijana Ongelmaperusteinen oppiminen fysioterapiaopiskelijoiden asiantuntijaksi kasvussa Tutkivaa oppimista sanoittamassa Alanvaihtamisen muutosprosessin tutkiminen aineistoperustaisesti Grounded Theory -menetelmällä Fysioterapeuttien merkitykselliset kokemukset lukuvuoden kestävässä täydennyskoulutuksessa, grounded theory aineistolähtöinen analyysi ETHICS OF DIVERSITY Structural Asymmetries in Schools: Describing and Problematizing the Positions of Privileged and Marginalized Students Education Otherwise. Otherness Surpassing the Limits of Knowledge and Knowing as the Foundation for Good Education Erilaisuuden äärellä. Diskursseja erilaisuudesta erityispedagogisessa kontekstissa Sub-Saharan African Migrant Students Integration and Welfare in Finnish Society Who Has the Agency to Construct the Pedagogical Culture in Tanzanian Secondary Education Matching of Global and National Educational Goals, Resources and Competences as Narrated by Heads of Tanzanian Secondary Schools Quietly on the Edge or Loudly in the Middle? What Kind of Participation Do the Elementary School Students With Different Linguistic and Cultural Background Have in Finnish Speaking Groups? The Capabilities Approach: A Hermeneutical Inquiry of Its Potential in Basic Education Global Education as Pedagogies of Caring and Relations: Theoretical Discussions and a Proposal for the Classroom My German Good Life as a Foreigner Education Through Religion as a Means for Maintaining National Identity Equal Opportunities in Learning in Diverse Groups in Nepal; Socioeconomic Status, Mathematics Learning, and the Diverse Groups 19 2

3 SISÄLTÖ HALLINTO JA TUTKIMUS YHDESSÄ VAI ERIKSEEN? 24 Lasten osallisuus ja tasa-arvo mediakasvatuksessa Demokratiakasvatuksen edistäminen lähtökohtana Gert Biestan näkemykset Toteutuuko lainsäätäjän tahto opetuksen hallinnollisessa suunnittelussa? Tietoperustaista päätöksentekoa mediakasvatukseen arkea vai utopiaa? Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden muutokset ja rooli oppimistuloksia koskevassa keskustelussa Educational Trust A Philosophical Study How Is the Phenomenon of Shared Leadership Understood in the Practice and Theory of School Leadership? A Case Study Conducted in Four European Schools Kasvattajien käsityksiä erityistä tukea tarvitsevien lasten sosiaalisen osallisuuden haasteista koulussa Kansalaiskasvatus ja osuustoiminta vastuullisuuteen kasvattaminen Järjestötoiminta aktiivisen kansalaisuuden viitekehyksessä Lapset demokratiapolitiikan dokumenteissa millainen on näkemys lapsista aktiivisina kansalaisina valtion linjausasiakirjoissa Saanko minäkin vaikuttaa? Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisen taitoa opettelemassa Pedagoginen synkronointi vaikeus johtamispäätöksissä yläkoulunrehtorien kokemana Tieto- ja viestintätekniikka osana opetushenkilöstön täydennyskoulutusta peruskouluissa ja lukioissa Opetusalan työolobarometri 2013 Yhtenäinen oppimisen polku kansallinen tavoite lapsen edun ja laadukkaan koulutusjärjestelmä varmistajana KASVATUKSEN TEORIA JA FILOSOFIA School Learning as General Bildung: A Modalized Semiotic View Kasvatuksen modaaliontologia Avioliittokäsitys ja lapsen kasvun ja kehityksen edellytykset 35 HISTORY OF THE PRESENT POSTSTRUCTURAL PERSPECTIVES ON EDUCATION AND EDUCATIONAL RESEARCH Becoming Teaching Assistants with Roma Background The Alchemy of Research in Finnish Research-Based Teacher Education Limits in Doctoral Education Education as an Object. Towards Object-Oriented Ontology of Education INTERNATIONALISATION: FOR BETTER FOR WORSE Meaningful Internationalisation at Home: the Value of Cross-Cultural Learning Dialogue Accommodating: For Better or For Worse? Finnish Higher Education for Sale? Government Initiatives and their Realities within Higher Education Institutions Students Views on Thesis Supervision in International Master s Degree Programmes in Finland Exit Rights in Education Educational Challenges on the Conception of Hope as Virtue of Democratic Citizenship Lapsuuden poliittinen filosofia Hannah Arendtin ja Giorgio Agambenin ajattelussa Kasvatuksen arvoperusta ja päämäärä haurastuvassa ja eriarvoistuvassa maailmassa Järki ja tunteet kansalaiseksi kasvamisen filosofiassa Why Do We Need Public Education? Moving Schools from Achievement to Recognition Tunnussana on terve järki. Näkökulmia summerhilliläiseen vapaaseen kasvatukseen Humboldtia jäljittämässä: yliopiston kasvatus- ja sivistystehtävät Tieteen pyhät ytimet ja marginaalien marginaalit Autonomiaan kasvattaminen peruskoulussa Adorno s Critique of Morality Revisited Hermeneuttinen näkökulma autonomiaan kasvatusideaalina KASVATUSPSYKOLOGIAN TEEMARYHMÄ 40 KANSALAISKASVATUS Ihmisenä ja (maailman) kansalaisena kasvaminen: Opetussuunnitelmien 2004 ja 2016 arvoperustan tarkastelua 30 Kasvatuspsykologian kriittisestä tehtävästä Yhteiskunta ja mieli kasvatuspsykologisessa kokemuksen tutkimuksessa Psyykkinen hyvinvointi ja vuorovaikutus Koulun kestävän kehityksen toimintakulttuurin yhteys kuudennen luokan oppilaan toiminnan ja osallisuuden koulukokemuksiin sekä ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen Ympäristökansalaisuuteen kasvattamassa 3

4 SISÄLTÖ KASVATUSSOSIOLOGIA JA KOULUTUSPOLITIIKKA 42 KIELI, KULTTUURI JA (MONI)LUKUTAIDOT 50 Opettaja-subjektin rakentuminen ja hallinta tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen diskurssissa Hankala sukupuoli: tasa-arvodiskurssi ja poikadiskurssi koulutuskeskustelussa Lukemisvaikeuslausumat suomalaisessa asiantuntijapuheessa ja lukemisvaikeuksisten aikuisten kokemuspuheessa 1940-luvulta 2000-luvulle Opetussuunnitelmat varhaiskasvatuksen johtajien työvälineenä Vuorovaikutusta ja valintoja: Kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ja sen yhteydet lapsen koulumenestykseen ja kouluvalintoihin Espoolaisten korkean taloudellisen ja kulttuurisen perheiden kasvatusstrategiset diskurssit Inkluusion ja kouluvalintapolitiikan vaikutuksia: vertailussa Turun erityis- jaerikoisluokkajärjestelyt Putoavat kaupunginosat nousevat koulut: Etnografinen tutkimus matalan sosio-ekonomisen rakenteen asuinalueella sijaitsevista helsinkiläiskouluista Erilaisin resurssein kohti aikuisuutta näkökulmana toisen asteen keskeyttäneiden nuorten elämänkulku Ongelmalliset opintopolut yliopistossa Uhkia ja mahdollisuuksia. Avoimen yliopiston tutkintoväylää koskevien kannanottojen analyysia Elinikäinen oppiminen poliittisten rationaliteettien hallinnan tekniikkana School Pathways and Early Streams Quality of School Life of Adolescents in Different Educational Systems A Comparative Study Between Finland and Korea KEHOLLISUUS OPPIMISESSA Opettajan ja opiskelijoiden kokemuksia i-padin käytöstä kehollisia työtapoja soveltavassa musiikinopetuksessa peruskoulun 7. luokalla tutkimuksen ensiaskelia Opettaja säveltämiskasvattajana. Säveltäminen osana vuorovaikutteista ja uutta luovaa musiikkikasvatusta Kehollinen puheenvuoro Thinking by Moving Balancing Between the Conceptual and the Embodied: The Case of Critical Reflection and Transformation Performativity, Embodiment and Identity: The Meaning Of Be(com)ing Seen Through Dance Ekosomaattinen lähestymistapa oppimisessa: hengittävä liiketyöpaja / An Ecosomatic Approach to Learning: A Breathing and Movement Workshop 48 Lukuinto-ohjelman vaikutus lasten ja nuorten lukemismotivaatioon Verkkotekstit ja monilukutaito Nuorten lukemisvaikeuksien ilmeneminen ja lukemiseen yhteydessä olevat tekijät kielessämme Kulttuuriset monilukutaidot merkitysten tuottamisessa Kirja kasvun välineenä suomenkieliset ensikirjat luvuilla Lasten varhaiset kokemukset lukemisesta ja lukemaan oppimisesta kolmasluokkalaisten tarinoissa Kuka lohduttaisi äidinkieltä? Luovaa ja yhteisöllistä tulevaisuuden uuden kirjoittamisen opetusta lukiossa Miltä peruskoululaisten kirjoittaminen ja sen opetus näyttävät 2000-luvulla? Kertomusten yhteistoiminnallinen kirjoittaminen Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa Monilukutaidon arviointi PIAAC-tutkimuksessa Omaa ja lainattua: 5. -luokkalainen tekee tietotekstiä Varhaiskasvatuksen ammattilaisten mediakasvatustietoisuus Lukuterapiakoira lukemaan innostajana KORKEAKOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN / FROM HIGHER EDUCATION TO WORKING LIFE Kieltenopettajasta kielikasvatuksen ammattilaiseksi ja toteuttajaksi työelämään Merkityksellisen ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemus lastentarhanopettajakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa Paedeia Café opiskelijoiden ja opettajien kohtaamispaikkana Pedagogical Leadership to Support New Teachers Growth: Case Study of Four Finnish Schools Ontological Specificity of Mentoring Practice in Teacher Induction KOULU KAIKKIALLA - AVAUTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT Opetussuunnitelma 2016 yhdenvertaisuutta, monipuolisia oppimisympäristöjä ja kestävää kehitystä? Joukot oppimaan 4

5 SISÄLTÖ Yhteisöllisellä täydennyskoulutuksella kielenopetuksen raja-aitoja madaltamaan kouluhyvinvoinnin edistäjänä Opetusmenetelmän vaikutus suomi toisena kielenä -kirjoittamisen sujuvuuteen Lasten sosioemotionaalisen hyvinvoinnin tukeminen vuoropäivähoidossa Opettaja rajoja ylittämässä: Moniammatillisen pedagogisen yhteistyön kolme tasoa Lapsen ja vanhemman osallistuminen teknologioiden suunnitteluun Nuorten vapaa-aika ja nonformaalit oppimisympäristöt Yläkoulun yhteiset tilaisuudet osallisuuden tukijoina Väläyttely spontaani kuvaviestintä nuorten arjessa Pelillisyys tutkivan oppimisen ja ilmiöpohjaisuuden työtapana Taideperustaiset kerronnalliset menetelmät lasten osallisuuden edistäjinä koulussa ja tutkimuksessa Arkiympäristö uusin silmin Oppimispelitutkimuksen monet haasteet Kirjallisuuskatsaus oppimispelien ja kaupallisten pelien opetuskäytöstä Lähtökohtia osallistavaan pelipedagogiikkaan LUOKKAHUONEISTA OPPIMISYMPÄRISTÖKSI Porvoo Campus Living Lab for Creativity, Learning and Innovations Digitaaliset oppimisympäristöt 75 KOULUTUKSEN ARVIOINTI Kirjallista tuottamista arvioimassa: Mitä ylioppilaskokeen ruotsin ja finskan keskipitkän oppimäärän kirjallisen tuottamisen tehtävänannot kertovat? Lukioarvosanat, ylioppilaskoevalinnat ja -koemenestys Epistemologisten uskomusten ja formaalin ajattelun välinen yhteys toisen asteen akateemisessa koulutuksessa Kriteeritön arviointi langaton pyykkinaru? Tasa-arvoindikaattorit kansallisen oppimistulosarvioinnin kontekstissa Vanhempien arvioita lapsen varhaiskasvatussuunnitelman huomioimisesta päiväkodin pedagogisessa toiminnassa Kehittävän arvioinnin lähikäsiteviidakon raivausta Koulun oppimisympäristöprojektin seurantatutkimus Päättöluokkalaisten urapohdinta turkulaisissa yläkouluissa Aikuiskoulutukseen osallistuminen Pohjoismaissa 66 Miksi nettiopiskelua? MONENLAISET PERHEET KASVUYMPÄRISTÖNÄ. ERIARVOISTA ELÄMÄÄ UUSLIBERALISTISESSA KONTEKSTISSA? / DIVERSE FAMILIES AS GROWTH ENVIRONMENTS. UNEQUAL LIFE IN NEOLIBERAL CONTEXT? Yhdessä ja yksilönä puhetta äitien ja isien arjesta Isien tukiverkostot ja sitoutuminen vauvaperheissä Poikkitoiminnalliset palvelut perheille kehittämiskohtia ja vahvuuksia vanhempien näkökulmasta Palvelujärjestelmien tuen eriarvoisuus ADHD-perheissä Leikki kotiympäristössä Young Children s Daily Life and Chains of Care in a 24h Economy Time puzzle - Parenting in a competitive society What Do Early Childhood Educators Say? Parental Involvement in Finnish Context 77 Yläkoulun opettajien sekä rehtoreiden työn iloa ja haasteita In The Child s Best Interest Parental Involvement at the Junction between Home and School LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN YMPÄRISTÖT FORMAALIT JA INFORMAALIT OSALLISUUDEN TILAT Taiteen osallisuus, osallisuuden taide Children s Sense of Agency in Preschool and First Grade: A Visual Narrative Inquiry Nuoret kouluun kiinnittymisen haasteissa Kuuluvuuden kokemus oppilaan kouluasenteiden säätelijänä Students Engagement and School Burnout in Finnish Lower Secondary Schools: Latent Profile Analysis Välittävä opettajuus sekä oppilaiden ja vanhempien osallistuminen 71 NARRATIIVISET LÄHESTYMISTAVAT Työpaja Ammattia suomeksi. Maahanmuuttajien kertomuksia oppimisprosessista ammatillisessa koulutuksessa Neljä polkua laudaturylioppilaaksi Yhteisöpedagogiksi tulemisen tarinat Nojatuolipedagogiikkaa päiväkodissa kertomuksia kohtaamisista, läsnäolosta ja kuuntelemisesta Saanko mää nyt sanoa? Päiväkoti kerronnallisena ympäristönä 80 5

6 SISÄLTÖ Lasten ja nuorten kerronta ja kertomukset Opetussuunnitelmauudistus toimintakulttuurin jännitteissä Jaettu johtajuus ja siihen kietoutuva valta päiväkodin johtajan ja henkilökunnan näkökannoilta tarkasteltuna Sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen opettajankoulutus. Opettajankoulutuksen opettajien sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät henkilökohtaiset ja ulkoiset arvo-orientaatiot Onko narraatioilla tehtävää koulun käsityömuotoiluoppimisessa, taito- ja taideaineissa? Tytöt ilahduttavat ja pojat yllättävät Piirrokset alkuopetusikäisten lasten huumorin tulkkina Narratiivisuus musiikkikasvatuksessa Sinnikäs ja kukoistava opettaja -hanke Narratiivisuus nuorten koulunkäyntiä ja kouluvalintoja käsittelevässä tutkimuksessa Maailma muuttuu, oma kertomus elää. Kokemuksia autobiografisesta opettajatutkimuksesta Miten muistat Anna-Liisa Antila-Kaljusen? Ihmisenä ihmisten johtajaksi. Fenomenologinen tutkimus itsekasvatuksesta johtajien kokemana. A Narrative View on Practitioner Research Pupils Documentation Enlightening Teachers Practical Theory and Pedagogical Actions Kohti sujuvaa siirtymää joustavassa esi- ja alkuopetuksessa: diskursiiviset kehykset institutionaalisten ja ammatillisten rajojen ylittyessä matkalla yhteistoiminnalliseen toimijuuteen Moniammatillinen yhteisharjoittelu. Luokanopettajaopiskelijat ja sosiaalityön opiskelijat pilottikokeilussa alakoulussa Opettajan rooli tutkivan oppimisen prosessissa Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus OPETTAJAT JA OPETTAJANKOULUTUS Linking Mathematical Identity Work with Admission Procedures and Pedagogical Approaches in Teacher Education High School Mathematics Teachers Views of Their Teacher Autonomy as a Part of Their Teacher Identity in Private and Public School Contexts Osaako osaaja? luokanopettajaopiskelijoiden matemaattisen osaamisen lähtötason sekä valintakoe- ja opintomenestyksen välisiä yhteyksiä Kansainväliset jatko-opiskelijat opettajaidentiteetin alkutaipaleilla Tunteiden vuoristoradalla merkityksellinen oppiminen opettajankoulutuksessa Onko ilolla arvoa opiskelussa? tulevat opettajat ja oppimisen flow Tunteet kolmen aloittelevan opettajan kertomuksessa Mikropoliittinen ulottuvuus aloittavien opettajien kerronnassa Teoria-käytäntö reflektiota etsimässä opetusharjoittelussa Opettajan pedagoginen ajattelu opetuksen suunnittelutyössä Opetustilanteiden systemaattinen havainnointi opettajuuden kehittymisen tukena Oppimisilo-tutkimushanke ja uusi luokanopettajankoulutus Oppimista kahden toimintajärjestelmän rajavyöhykkeellä Sampling Challenges in Evidence-Based Intervention Research Yhteisöllisen oppimisen taidot ja niiden kehittyminen yliopisto-opiskelijoiden kokemana Opettajien yhteisöllinen asiantuntijuus ja siinä kehittyminen kaksivuotisten maisteriopintojen aikana Yhteiskunnallisesti valveutuneempaa ja sivistävämpää opettajankoulutusta etsimässä. Kahden luokanopettajaopiskelijan näkökulma Opettajaksi opiskelevien strategisen oppimisen taidot, motivationaalinen orientaatio ja käsitykset tiedosta ja oppimisesta Lähtökohtia opettajankoulutuksen kehittämiseen 87 Opettajaksi opiskelevien tulkintoja inklusiivisesta koulusta koulun ja opettajankoulutuksen vuorovaikutuksessa Kohti inklusiivista koulua ideoita opettajankoulutuksen kehittämiseksi OPPIMINEN, TOIMINTA JA TURVALLISUUS Turvallisuusosaamisen kehittäminen inhimillisten tekijöiden näkökulmasta mahdollisuuksia korkeakouluopetuksessa OPETURVA -hankkeen antia Henkisen jälkihoidon kehittäminen ja käyttöönotto turvallisuuspoikkeamia varten kokemuksia ja käytänteitä Sotilasjohtajan henkinen joustavuus: sosiomateriaalinen näkökulma Subjektiivisesta ja objektiivisesta turvallisuudesta Triggering Identity Explorations Amongst Finnish Cadets OPPIMISPELIT Oppimispelin suunnittelu, testaaminen ja edelleen kehittely: Case hoitotyön simulaatio-oppimispeli Lautapelillä vuorovaikutusta ja tietoa opintopoluista Hyvän oppimispelin elementit Terveystietoa koululaisille Extra Terveellinen -pelin avulla Oppimispelin valmistaminen avoimena oppimistehtävänä Oppimispelien yhteiskehittäminen Playful Learning Center: Leikillisen ja pelillisen oppimisen keskus

7 SISÄLTÖ PEDAGOGINEN TUKI RTI-malli ja kolmiportainen tuki: kehittämishaasteita ja mahdollisuuksia pedagogisen tuen järjestämiselle Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kestävätkö tuen portaat? Arvojen tarkastelua laaja-alaisten erityisopettajien ja rehtoreiden silmin Interventiotutkimuksen haasteet ja mahdollisuudet Matemaattisten taitojen interventio vahvistaa lasten kiinnostusta Supporting Special Education Pupils Science Learning Through the Use of Smartphones Sopeutumattomien oppilaiden tunnetaitojen kehittyminen - Oppilaiden ja opettajien arvioita Aggression portaat -interventiosta Oppimisvaikeudet sekä emotionaaliset ja käyttäytymisen ongelmat toisen asteen opintojen aikana saadun tuen ja koulutusuran ennustajina 106 SUKUPUOLI JA KASVATUS: POSTHUMANISTISIA TULEMISIA / FEMINISMS AND EDUCATION Sommitelmia ja kiepsahduksia: Erään väitöskirjan (ja seuraavien kirjoitusten..) tuleminen Tila tilassa edellytyksenä eettiselle dialogille itsen kanssa ja eettisesti perustellulle toiminnalle? Sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen opettajankoulutus. Opettajankoulutuksen opettajien sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät henkilökohtaiset ja ulkoiset arvo-orientaatiot Mentorimies ja puuhakas nainen? Ikääntyvien sukupuolittuneita esityksiä sanomalehdissä Socio-Cultural Boundaries Preventing on Boys and Girls Interaction in School Closing the Opportunity Gap for Socially Vulnerable Young Women in Germany Crush: Mapping Material and Affective Force Relations in Young Children s Hetero-Sexual Playground Play Well-Being of The Child as Emergent in The Classroom Intra-Action 115 Sosiaalisemotionaaliset vaikeudet ja pedagogiset kulttuurimme Oppijoiden sosiaalisten taitojen tukemisen käytänteitä suomalaisessa ja venäläisessä kontekstissa Suomalaisten ja virolaisten 6-luokkalaisten sosioemotionaaliset vahvuudet ja tuen tarpeet Kodin ja koulun välinen yhteistyö - normiohjauksen diskurssit RESEARCH ON LEARNING AND INTERACTION METHODOLOGICAL ADVANCES IN PROCESSES OF LEARNING IN MULTIPLE CONTEXTS Phenomenologically Oriented Inquiry into Lived Experience in Vocational Higher Education Artefacts and Processes Methodological Considerations Related to Design Experiments Assessing Collaborative Problem Solving Analysing calibration in collaborative problem solving Children s evaluations of their own and their peers success in various learning situations 111 TAIDE JA TAITO IKKUNA IHMISEN JA KASVUN TUTKIMUKSEEN Transform from the Architectural Art Education to the Spatial Performing and Understanding / Arkkitehtuurikasvatuksen vaikutukset spatiaalisen havaitsemiseen, toimintaan ja ymmärtämiseen Kokemuslähtöinen liikunnanopetus liikuntapääoman viitekehyksessä Leikin ja taiteen lumous Aikuinen soiton ja laulun harrastajana Kestävän kehityksen näkökulmat teknologiakasvatuksessa ja teknisessä työssä Luotainmenetelmän hyödyntäminen käyttäjäkeskeisessä sisustussuunnittelun prosessissa Vanhempien käsityksiä 7. -luokkalaisten käsityön opiskelusta Ikkunoita Järven lumoon taidepedagoginen kokeilu Ateneumin taidemuseossa Musiikkiesitykset ja juhlat ikkuna koulun arjen tutkimiseen Kulttuurikuntoutuksellinen työote työntekijän toimijuuden tukena 118 SIMULAATIOPEDAGOGIIKKA 113 Creativity and Environment at the Age of Eight: Comparative Research in Canada, Norway and Finland Pedagoginen simulaatio opettajankoulutuksessa Opettajaopiskelijoiden itsearvioimien TPACK -taitojen yhteys tietokonesimulaatioiden opetuskäyttöön alakoulun fysiikan tutkivan oppimisen oppitunneilla Terveydenhuollon ohjaajien ja opiskelijoiden näkemyksiä opettamisesta ja oppimisesta Simuloinnin perusteet ammatillisessa koulutuksessa TAVOITTEELLINEN SEIKKAILUTOIMINTA TULEVAISUUDEN PEDAGOGISENA MENETELMÄNÄ Oululainen kestävän kehityksen oppimispolku -toimintamalli kestävän kehityksen kasvatukseen Seikkailukasvatusta Kuusamon erityisopetuksessa n. 20v. elämyksin ja kokemalla 122 Seikkailukasvatus kuuluu kaikille! Mitä on elämys- ja seikkailupedagogiikka 7

8 SISÄLTÖ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA JA PEDAGOGIIKKA ERILAISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ Sähköinen tentti opintojen edistäjänä? Lukiolaisten kokemukset ja odotukset hyvästä ipad -pedagogiikasta Opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajaopiskelijat sosiaalisen median käyttäjinä Korkeakouluopettajan digiosaaminen The Sense of Audience in Science Learning with Video Stories through the Social Networking Environment MoViE Opiskelijan mediamaailman huomioiminen opettajankoulutuksessa Teknologis-pedagogiseen sisältötietoon (TPACK) liittyvän arviointivälineen kehittäminen suomalaisille 2000-luvun opettajaopiskelijoille. Saamen kielen etäopetuksen käytäntö opettajan oman työn tutkimus Maahanmuuttajataustaisten aineenopettajien kokemukset yhteisöllisen oppimisen sekä tieto- ja viestintäteknologian käytöstä suomen kielen oppimisessa Merkitysten rakentamista luentotallennuksen avulla Pitkäaikaissairaan lapsen oppimispolun tukeminen tieto- ja viestintäteknologian avulla 124 Nuoreksi sankariksi? Nuorten aikuisten vertaisryhmätoiminta osana mielenterveystyötä Sterilointilain vaikutukset Turun kansakouluissa Vammaisten oppilaiden koulukokemuksia 1930-luvulta 2000-luvun alkuun VUOROVAIKUTUSTUTKIMUKSEN TEEMARYHMÄ Opettaja pienten videotuottajaryhmien ohjaajana Luokanopettajaopiskelijoiden ryhmätyöskentelyä tutkivan oppimisen menetelmin Haastavat kasvatustilanteet päiväkodin kontekstissa Opettajan ja oppilaan välisen suhteen merkitys kouluun sitoutumisessa Taitava ammatillinen ohjaus kasvatus- ja oppilashuoltotyössä Young Children as Collaborators in Mathematicising Activity Moraalinen neuvottelu vertaisvuorovaikutuksessa Asiakkaan esittämät kysymykset neuvontakohtaamisessa Tiedollisesta auktoriteetista neuvotteleminen kielellisesti epäsymmetrisessä kuulumisten kerrontatilanteessa 135 Ongelmalähtöinen ja pelillistetty tieto-ja viestintätekniikan taitojen oppiminen. CASE: kontekstualisoidut orientoivat opinnot Think Globally, Act Locally Yhteinen opintotarjotin Pietarin ja Etelä-Savon alueen lukioihin TYÖELÄMÄOSAAMINEN JA YRITTÄJYYS KOULUTUKSEN KESKIÖSSÄ: KOULUTUKSEN VASTUU YHTEISKUNNALLE YKSILÖLLE? Itsensä pomottajasta vastuun ottajaksi ja yrittäjämäisesti oppivaksi Yritteliäs oppiminen perusopetuksen kolmannella luokalla toimintatutkimuksen alustavia tuloksi Opettajan rooli ja valmiudet koulun ulkopuolella tapahtuvassa yhteisöllisessä oppimisessa Yrittäjyyskasvatusta Jyväskylän yliopiston luokanopettajankoulutuksessa Yrittäjämäinen toiminta liikuntakasvatuksessa 130 VAMMAISTUTKIMUS KASVATUSTIETEISSÄ 132 Vammaistutkimus kasvatustieteissä: taustaa teemaryhmälle Miten elämä kantaa Narratiivinen tutkimus puhevammaisten CP-nuorten elämän tarinoista Kehitysvammaisiksi diagnosoitujen opiskelijoiden sosiaaliset verkostot tuetun aikuisopiskelun aikana Luokanopettaja lasten välisten suhteiden edistäjänä Kehitysvammaisten koulutuspolut Suomessa ja Ruotsissa Oikeudenmukaisuuden ongelma vammaisten henkilöiden koulutuksessa ja työelämässä ABSTRAKTIVIHKO KASVATUSTIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 8

9 AMMATILLINEN OSAAMINEN JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ: HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Työmarkkinat ja osaaminen Erica Svärd Hannele Torvinen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu, JAMK Tämä esitys perustuu kirjaan Urakortit Uusiksi piilotyöpaikasta aito työpaikka. Kirjan ovat kirjoittaneet Maija Haaranen ja Erica Svärd. Kirja on syntynyt käytännön työelämän tarpeisiin mittavan uravalmennusprojektin aikana. Piilotyöpaikka tarkoittaa työpaikkaa, joka ei ole virallisesti auki missään. Kun yrität löytää piilotyöpaikan, niin sinun on seurattava, mitä maailmassa ja ympärillä tapahtuu. Työpaikan etsintä jo itsessään on tutkimustyötä. Tässä esityksessä keskitytään työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamiseen. Työelämässä on tapahtumassa suuria rakenteellisia muutoksia. Nämä muutokset tuovat tieto- ja taitovaatimuksia henkilöiden ammatilliseen osaamiseen ja itse työnhakuun. Työmarkkinoilla osaamisvaatimukset muuttuvat ja tulevaisuuden tekemisen ajurina töissä on yrityksen/organisaation kilpailukyky. Yhteiskunnalliset rakenteet ovat suuressa murroksessa ja teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Uusi teknologia mahdollistaa uusien työvälineiden käyttöönoton työssä. Uudet verkkopalvelut mahdollistavat monikanavaisen yhteydenpidon työelämässä. Esittelemme tutkimuksen viitekehyksenä tulevaisuuden osaamistarpeita ja työelämävaatimuksia. Tutkimuksen kohderyhmänä on liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijat. Tutkimus on tehty lokakuussa 2014 ja tutkimuspäivillä esittelemme alustavia tuloksia. Avainsanat: työmarkkinat, osaaminen, piilotyöpaikka, työelämävalmiudet Millaiset ovat ammatillisen koulutuksen hankkineiden luku- ja numerotaidot PIAAC-tutkimuksen perusteella? Antero Malin Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto Kansainvälisessä aikuistutkimuksessa (OECD/PIAAC) on arvioitu, kuinka hyvin vuotiaat aikuiset osaavat kolmea tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitoa: lukutaitoa, numerotaitoa ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa. Tutkimukseen osallistui 24 maata. Perusjoukkona oli kaikki osallistujamaissa tutkimushetkellä asuvat vuotiaat, riippumatta esimerkiksi kansalaisuudesta tai äidinkielestä. Suomessa näitä henkilöitä oli noin 3,5 miljoonaa. Otokseen kuuluvista henkilöistä tutkimukseen osallistui Suomessa henkilöä (66 %). Ammatillisen koulutuksen hankkineiden luku- ja numerotaidon osaamisesta on ollut toistaiseksi hyvin vähän tietoa. Näiden taitojen riittävä hallinta on kuitenkin sekä elinikäisen oppimisen edellytys että tietoyhteiskunnan työ- ja arkielämään osallistumisen välttämätön väline. PIAAC-tutkimuksen ensitulosten mukaan koulutus ja ikä selittävät eniten luku- ja numerotaidon vaihtelusta (OECD 2013). Ammatillisen koulutuksen hankkineet olivat Suomessa sekä luku- että numerotaidoltaan vain jonkin verran pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita parempia (Malin ym. 2013). Lisäksi tiedetään, että tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa tilanne on samanlainen (Hämäläinen ym. 2014). Esitelmässä tullaan vertaamaan, käyttäen kuvailevia kvantitatiivisia menetelmiä, suomalaisten ammatillisen koulutuksen hankkineiden luku- ja numerotaidon tasoa muun koulutuksen hankkineisiin sekä muiden osallistujamaiden ammatillisen koulutuksen hankkineisiin. Lisäksi eroja tarkastellaan ikäryhmittäin, sukupuolittain ja ammattialan mukaan, sekä tarkastellaan osaamista suhteessa taitojen käyttöön työssä ja työajan ulkopuolella. Avainsanat: lukutaito, numerotaito, tiedon käsittely ja hallinta, ammatillinen koulutus, arviointitutkimus 9

10 Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden aikuisten tietoteknisissä ongelmanratkaisutaidoissa vakavia puutteita Raija Hämäläinen Antero Malin Sebastiano Cincinnato Bram De Wever, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Ghent University Ghent University Suomessa on parhaillaan meneillään suuri työelämän rakennemuutos. Niin sanotut suorittavat työt vähenevät jatkuvasti automatiikan korvatessa ne viimeisten kymmenen vuoden aikana esimerkiksi teollisuudesta on kadonnut yli työpaikkaa. Tulevaisuudessa työelämässä edellytetään yhä enemmän korkean teknologian osaamista, joka edellyttää ongelmanratkaisutaitoja teknologisissa ympäristöissä (Frey & Osborne 2013; Goos 2013; Tynjälä, 2013). Tuoreesta PIAAC tutkimuksesta käy ilmi, että yleisesti ottaen suomalaisaikuisten osaamisen taso tietoteknisessä ongelmanratkaisussa on Euroopan kärkipäätä (OECD 2012). Tässä tutkimuksessa keskityttiin ammatillisen koulutuksen saaneiden aikuisten tietoteknisten ongelmanratkaisutaitojen tunnistamiseen 11 Euroopan maassa. Lisäksi tutkimuksen toisessa vaiheessa paneuduttiin suomalaisten ammatillisen koulutuksen saaneiden aikuisten tietoteknisiin ongelmanratkaisutaitoihin. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa verrattiin ammatillisen koulutuksen saaneiden osaamista 11 Euroopan maassa (n=50 369). Suomalaisten ammatillisen koulutuksen saaneiden aikuisten tietotekninen ongelmanratkaisutaito on vain 11 Euroopan maan keskitasoa, vaikka koko aikuisväestön osaaminen on kansainvälistä huippua (Hämäläinen ym. 2014). Tutkimuksen toisen vaiheen tuloksista käy ilmi, että yli puolella suomalaisista ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista (n=4503) on heikot ongelmanratkaisutaidot. Tarkemmin sanottuna vain noin joka viides toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista on niin sanottu riskisuoriutuja ongelmanratkaisussa, eli heidän taitonsa eivät yllä edes niin sanotun heikon suoriutujan tasolle. Heikkoja suoriutujia on neljä kymmenestä, joka kolmas suoriutuu keskitasoisesti ja vain neljä sadasta suoriutuu hyvin. Taitojen heikkous tulee esille erityisesti silloin, kun verrataan vain ammatillisen koulutuksen suorittaneita aikuisia vähintään lukiokoulutuksen suorittaneisiin aikuisiin: Ammatillisen koulutuksen suorittaneet ovat jopa kuusi kertaa todennäköisemmin riskisuoriutujia ja kolme kertaa todennäköisemmin heikkoja suoriutujia kuin ne, joilla on vähintään lukiokoulutus. Erityisesti alle 40-vuotiaiden aikuisten teknologisten ongelmanratkaisutaitojen osaamiserot ovat huolestuttavan suuria. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammatillisen koulutuksen käyneiden aikuisten heikot ongelmanratkaisutaidot eivät johtuneet ammatillisesta koulutuksesta koulutusmuotona, vaan esimerkiksi vähäisemmästä koulutusvuosien määrästä (Hämäläinen ym. 2014). Suomessa ammatillisen koulutuksen käyneiden aikuisten määrä on suuri: peruskoulun jälkeen suoraan ammatilliseen koulutukseen jatkaa vuosittain yli 40 % ikäluokasta. Käytännössä osaamisen epätasainen jakautuminen on huolestuttavaa sekä yksilöiden elämänlaadun ja työssä suoriutumisen että pidemmällä aikavälillä koko Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta. Tulevaisuuden haasteena onkin löytää ne keinot, joilla ammatillisen koulutuksen saaneen aikuisväestön tietoteknisiä ongelmanratkaisutaitoja voidaan kehittää. Avainsanat: ammatillinen koulutus, tietotekniset ongelmanratkaisutaidot, arviointitutkimus, PIAAC Työpaikka oppimisympäristönä: Ammatti- ja huippuosaamisen kehittymiseen liittyvien tekijöiden yhteys ammatilliseen kasvuun Laura Pylväs Petri Nokelainen Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eri alojen ammatti- ja huippuosaajien ominaisuuksia sekä ammatilliseen kehittymisprosessiin liittyviä tekijöitä. Erityisen mielenkiinnon kohteena on ammattialaan liittyvän ympäristön rooli ammatillisen osaamisen kehittymisessä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat MM-ammattitaitokilpailuissa (WorldSkills Competition, WSC) menestyneet henkilöt (n=18), jotka toimivat tällä hetkellä työelämässä. WSC on joka toinen vuosi järjestettävä nuorten kansainvälinen ammattitaitokilpailu, jossa kilpaillaan noin 40 ammatillisen koulutuksen alan maailmanmestaruuksista. Kilpailijan ammatillisen (huippu)tason arvioi useista jäsenistä koostuva ulkopuolinen paneeli. Ammattitaitokilpailuja edeltää valmennusjakso, joka tapahtuu pääsääntöisesti työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyönä alan eksperttien valmennuksessa. Tutkimuskysymykset muotoiltiin seuraaviksi: Tuottaako ammattitaitokilpailuvalmennus lisäarvoa ammatillisen kehittymisen näkökulmasta? Millainen työympäristö tukee yksilön ammatillisen (huippu)osaamisen kehittymistä? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkastelun lähtökohtana on aiempi ammatillisen huippuosaajan piirteitä koskeva tutkimus (esim. Nokelainen ym. 2009; Nokelainen 2010, in press; Nokelainen ym. 2013; Pylväs ym. 2013). Toista tutkimuskysymystä tarkasteltiin Jamesin ja Holmesin (2012) kehittämällä mittarilla, jonka avulla voidaan tutkia mahdollistavan vs. rajoittavan työympäristön ominaisuuksia työpaikoilla (ks. Eraut 2000, 2004, 2007; Fuller & Unwin 2003). Kultakin työpaikalta (N=18) haastateltiin kahdeksantoista WSC-kilpailijan lisäksi heidän työnantajansa (n=16) ja vastaavan ikäinen saman alan työntekijä (n=17). Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 51 puolistrukturoitua haastattelua (kesto minuuttia), joissa analyysimenetelminä käytettiin sisällönanalyysia ja Bayesilaista luokitteluanalyysia. Jamesin ja Holmesin (2012) tutkimuksen mukaan mahdollistavan työympäristön piirteitä omaava työpaikka tarjoaa opiskelijalle keskimääräistä paremmat edellytykset kehittyä alan huippuosaajaksi. Myös Suomesta kerätyn aineiston alustava analyysi antaa viitteitä samansuuntaisista tuloksista. Aikaisempien ammatillista huippuosaamista koskevien tutkimustulostemme mukaan työympäristöllä 10

11 on myös keskeinen merkitys työmotivaation ja työhön sitoutumisen vahvistamisessa. Ammattitaitokilpailuvalmennuksen ja varsinaisen kilpailutilanteen nähdään tuottavan lisäarvoa kilpailijoille ammatillisen koulutuksen ohella, jotka näkyvät mm. laajoina verkostoina työelämässä (helpompi työelämään siirtyminen), vahvana työmotivaationa (ammatillisen kehittymisen jatkuminen työelämässä) ja itsevarmuutena toimia erilaisissa työtehtävissä ja työympäristöissä. Avainsanat: ammatillinen huippuosaaminen, ammatillinen kehittyminen, työympäristö, työpaikalla tapahtuva oppiminen, ammattitaitokilpailu Soittaminen ammattilaisen kanssa on paras tapa oppia Työpajaperustainen työssäoppiminen muusikoiden ammatillisessa koulutuksessa Esa Virkkula Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Esitys liittyy tutkimukseen, joka käsittelee työelämäyhteistyön vahvistamista musiikkialan perustutkintoon johtavassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Lähtökohtana on tarkastella opiskelijoiden ja ammattimuusikoiden uudenlaiseen yhteistyöhön perustuvien työssäoppimisen työpajojen toimintaprosesseja sekä arvioida niiden soveltuvuutta työssäoppimisen järjestämisessä. Empiiristä tutkimusta yhdistää sosiokulttuurisen oppimisen viitekehys. Tutkimuksen tavoite on lisätä ymmärrystä työelämäyhteistyön toteuttamisesta sekä työpajatoiminnan tuottamasta oppimisesta muusikoiden koulutuksessa. Pedagogisena tavoitteena on avata suuntia opiskelijan osallisuutta lisäävän, ongelmaperustaisen työssäoppimismenetelmän suunnittelulle ja hyödyntämiselle. Tutkimus on osajulkaisuista ja yhteenvedosta koostuva laadullinen tapaustutkimus, johon osallistui vuosina yhteensä 143 Oulun konservatorion opiskelijaa, lukuisia opettajia sekä ammattimuusikoita. Tutkimusaineisto koostuu strukturoiduista kyselyistä, joita ovat: a) opiskelijoiden ennen työpajaa kirjoittamat työpajasuunnitelmat ja oppimistavoitteet sekä b) työpajan jälkeen tehdyt kokemusten kirjalliset reflektoinnit. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto litteroitiin ja taulukoitiin suomalaisen työssäoppimisesta tehdyn metatutkimuksen oppimista edistävien ja estävien kategorioiden mukaan. Työpajamenetelmään liittyvän ymmärryksen laajentamiseksi tutkija teki osallistuvaa havainnointia konservatorion opettajien ja ammattimuusikoiden työpajoissa (6 kpl), joiden tuloksista raportoitiin omassa osajulkaisussaan. Tutkimustulokset osoittavat, että muusikkona toimiminen työpajassa tukee oppimista ammatillisen osaamisen sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittymisen osalta. Pedagogisesta näkökulmasta työpajatyöskentelyssä korostuvat 1) oppijan aloitteellisuus ja vastuun ottaminen, 2) toimiminen musiikkialalle tyypillisissä työympäristöissä, 3) ongelmanratkaisukeskeisyys ja vuorovaikutus, 4) kanssamuusikkous - vierailevan ammattimuusikon muuttunut rooli tietoa jakavasta mestarista ja oikeiden suoritusten demonstroijasta yhtyetoveriksi. Ammatillisten opettajien haasteena on kehittää pedagogista osaamistaan erityisesti opiskelijoiden oppimista laaja-alaisesti tukevien oppimisympäristöjen suunnittelussa ja koordinoinnissa. Tämä tutkimus tuo uuden, konkreettisen näkökulman työelämäyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Avainsanat: käytäntöyhteisöt, sosiokulttuurinen oppiminen, työelämälähtöisyys, työssäoppiminen, työpaja Ketterät menetelmät: oppiscrum ja datanomikouluksen uudet tuulet Otto Burman Itä-Suomen yliopisto Lähtökohtana ovat kaksi projektia 1) Kilpailukyky-CREO -projekti: Helsingin seudun kauppakamari ja 2) SCRUM-toimintamalli oppilaitoksen pedagogisena välineenä: Oph. 12/2014 Kilpailukyky-CREO -projekti, jonka tavoitteet ovat: keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn edistäminen lisäämällä sisäistä yrittäjyyttä ja henkistä omistajuutta sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa sekä perustutkintokoulutuksen yrittäjyyspainotuksen lisääminen. OppiScrum on projektimainen lähestymistapa oppimiseen, jossa tarinoista muodostetaan tehtäviä, jotka oppijatiimi keskenään ratkaiseen ja esittelee muille projektin toimijoille. Tutkimusaiheena on kysymys: Onko oppija yrittäjämäinen oppija, onko psykologista omistajuutta oppimistehtävien tekemisessä ja kokeeko hän opiskelussaan oppisemisen iloa osallistuessaan oppiscrum -prosessin oppimisen ja osaamisen kehittämisen arviointiin? Mitkä ovat oppimistoiminnan vaikutukset oppimisen yrittämiseen, oppimisen omistajuuteen sekä oppimisen iloon yrittäjämäistä toimintaa tukevassa oppimisympäristössä. Tutkimusmenetelmät: Kvantiatatiivinen Likert-skaalaan (R. Likert 1932) perustuva kyselyaineisto ja siihen tulkeutuvat parametriset ja ei-parametriset analyysit. Tilastolliset nolla-hypoteesit: Oppijoiden tunnistamat tunteet a) sisäisen yrittäjyyden b) psykologisen omistajuuden c) oppija oppimisen ilon tunnusmerkeistä eivät korreloi keskenään. Opiskelija kyselyn ennen- ja jälkeen analyysit selittävien tekijöiden vaikutuksista (keskiarvot) eivät eroa toisistaan merkitsevästi. Oppimisen iloa ei voida selittää sisäisen yrittäjyyden ja psykologisen omistajuuden tunteella. Opettajan / ohjaajan tunnistamat yrittäjämäisen oppimisympäristön tunnusmerkkien keskiarvo ei ole suurempi kuin (likert asteikon 3=joskus) kolme. 11

12 Kun tilastolliset nolla-hypoteesit hylätään merkitsevyyttä osoittavin testein, niin koetaan syntyvän uusia lähtökohtia miten ammatillista koulutusta tulisi edelleen kehittää. Teoriat on typistetty kahdeksi kyselylomakkeeksi joista toinen on suunnattu oppijoille ja toinen on opettajana toimivalle ohjaajalle. Opiskelijoille suunnattu lomake on neliosainen jossa osat perustuvat teoriaosuuksissa perusteluille käsitteille: kolme pääkomponenttia (sisäinen yrittäjyys, psykologinen omistajuus, työn ilo) sekä näiden teoreettiset yhdysvaikutukset (vrt. Salo, Niemelä). Opettajille suunnattu kysely on tarkoitushakuisesti laadittu jossain määrin vaikeaksi kasvatustieteellisten käsitteiden osalta. Teoriaa on tutkittu alustavasti oppilaitoksen omille opiskelijoille tehdyn kyselyn avulla. Kyselyyn vastanneita on yli sata 2014 syksyllä opinnot aloittanutta datanomiopiskelijaa. Alustavat tulokset osoittavat että likert-skaalan summamuuttujat oppijoiden asenteista yrittäjämäisestä toiminnasta, oppimisen omistajuudesta sekä oppimisen ilosta korreloivat merkittävästi. Tutkimustuloksia vahvistetaan m.m. pitkittäistutkimuksella syksyn 2014 kuluessa. Avainsanat: ammatillinen osaaminen, ammatillinen kasvu, työelämän muutos, ammattikasvatuksen oppimisympäristöt, kansainvälistyminen Informaalit oppimisprosessit ylirajaisissa ammatillisissa tiloissa: maahanmuuttajien ja maiden välillä liikkuvien siirtolaisten näkökulmia Pauliina Alenius Tampereen yliopisto Tutkimuksessa tarkastellaan Virosta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien ja maiden välillä liikkuvien siirtolaisten oppimisprosesseja ylirajaisissa ammatillisissa tiloissa (transnational occupational spaces). Ylirajainen (transnational) viittaa tässä kansalliset rajat ylittävään toimintaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Kansainvälisten muuttoliikkeiden myötä työyhteisöt eri maissa ovat muuttumassa yhä monimuotoisemmiksi. Erilaisia rajat ylittäviä ammatillisia verkostoja muodostuu myös väliaikaisen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön kautta. Ammatillisen tiedon ja toimintatapojen välittäminen ja jakaminen yli kansallisten rajojen voi olla haasteellista, mutta tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia työyhteisöjen kehittymiselle. Ammatillisessa koulutuksessa on tärkeä ymmärtää työvoiman ja ammatillisen osaamisen ylirajaiseen liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimusaineisto (78 puolistrukturoitua haastattelua ja 20 teemallista elämänkertahaastattelua) on kerätty Suomessa osana kansainvälistä TRANS-NET - tutkimusprojektia ( ). Aineistoa on analysoitu laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa sovelletaan situationaaliseen oppimisteoriaan ja ylirajaisuustutkimukseen liittyviä käsitteitä. Tässä tutkimuksessa siirtolaisten keskeisiksi oppimisprosesseiksi ylirajaisissa ammatillisissa tiloissa nousivat esiin ammatillisten käytänteiden vertailu, ammatillisen osaamisen vahvistaminen, ammatillisen tiedon ja työtapojen jakaminen sekä identiteetin rakentuminen paikallisten työyhteisöjen ja yhteiskuntien jäseninä. Ylirajaisissa ammatillisissa tiloissa makrotason tekijät (alueelliset ja kansal- liset politiikat, sosio-ekonomiset rakenteet ja hallinnollinen sääntely) vaikuttavat sekä työvoiman että ammatillisen osaamisen liikkuvuuteen yli kansallisten rajojen. Meso-tasolla, erityisesti paikallisissa työyhteisöissä ja ylirajaisissa verkostoissa, voidaan jakaa ammatillista tietoa ja toimintatapoja, mutta työorganisaatiot voivat myös rajoittaa ammatillisen tiedon jakamista. Mikrotasolla yksilöillä on erilaisia oppimispolkuja ja -kokemuksia ylirajaisissa toimintaympäristöissä. Avainsanat: ylirajaisuus, ammatillinen tila, informaali oppiminen, maahanmuuttajat, käytäntöyhteisöt Esiopetusryhmä ja pedagoginen muutosinterventio muutoksen haasteet ja mahdollisuudet TVT-pedagogisen täydennyskoulutuksen näkökulmasta Pekka Mertala Oulun yliopisto Uudet esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet nostavat tieto- ja viestintätekniikan (TVT) yhdeksi esiopetuksen oppimisympäristön velvoittavista tarjoumista. Myös lukutaidon käsitteen päivittäminen monilukutaidoksi edellyttää oppimisympäristön ja pedagogiikan ajantasaistamista. Ohjaavien asiakirjojen sanojen muuttuminen kasvatuskäytännössä tehtäviksi pedagogisesti perustelluiksi valinnoiksi on kuitenkin kaikkea muuta kuin suoraviivainen siirtymä: aiemmat tutkimukset osoittavat, että, pedagogiset muutokset varhaiskasvatuksen kentällä tapahtuvat hitaasti. Syiksi on esitetty mm. erilaisten koulutustaustojen moninaisuutta, kehittämistyön heikkoa suunnittelua, ja ohjausjärjestelmän puutteita. (esim. Hujala ym. 2007; Heikka 2013.) Lisäksi päiväkotityön jatkuvaa läsnäoloa vaativa luonne aiheuttaa omat haasteensa täydennyskoulutusten järjestämiselle. Pedagogisen TVT-integraation edellytyksiä käsittelevissä tutkimuksissa integraation onnistumisen kannalta merkittäviksi tekijöiksi on tunnistettu opettajan ja työyhteisön asenteet, käytettävissä olevan ajan ja tuen määrä sekä henkilöstön ikä ja koulutustaso (esim. Aubrey & Dahl 2014; Ertmer ym. 2012; Orlando 2014). Tutkimuksen viitekehyksenä toimii opetushallituksen rahoittama kehittämishanke, TiEsi - tieto- ja viestintätekniikka esiopetuksessa. Hankkeen puitteissa viisi esiopetusryhmää on varustettu TVT:lla ja ryhmien henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutustilaisuuksia. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla, havainnoimalla henkilöstön toimintaa esiopetuskontekstissa ja videoimalla koulutustilaisuuksien ryhmätyöosuudet. Kirjallisuuden ja empiirisen aineiston kautta, kasvatuskäytännön viitekehyksestä tulkittuna, esiin on noussut kolme muutosta edesauttavaa tai vaikeuttavaa kategoriaa: aineelliset, ammatilliset ja organisatoriset resurssit. Aineellisilla resursseilla tarkoitetaan välineitä ja päiväkodin fyysisiä tiloja, ammatillisilla resursseilla yksittäisten työntekijöiden pedagogista ja teknistä osaamista ja organisatorisilla resursseilla esimerkiksi työyhteisön toimintakulttuuria. 12

13 Resurssikategoriat sijoittuvat toisiinsa nähden limittäisesti ja monet kasvatuskäytännön tasolla yksilöllisinä ammatillisina haasteina ja aineellisina puutteina ilmenevät tekijät voidaan redusoida organisatorisiksi epäkohdiksi. Täten elokuussa 2016 voimaan astuvan uusien paikallisten esiopetuksen opetussuunnitelmien ei voi olettaa muuttavan pedagogisia käytäntöjä ilman täydennyskoulutusmuotoja, jotka huomioivat myös organisatoriset muutosvaateet. Avainsanat: esiopetus, täydennyskoulutus, tieto- ja viestintätekniikka, toimintatutkimus Opettajat rakennemuutoksessa Anita Eskola-Kronqvist Ritva Mäntylä Leena Nikander Ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAMK Suomen elinkeino- ja ammattirakenne uudistuu, ja osaamisen laadulliset ja määrälliset vaatimukset muuttuvat. Opettajan osaaminen ei ole vain opetustyötä, vaan yhteistyötä työelämän sekä muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Oppiminen tapahtuu yhä enenevässä määrin työelämässä ja tämä edellyttää opettajilta uudenlaista pedagogista osaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa toimintaympäristöissä. Rahoitusmallin uudistus edellyttää opettajilta entistä vahvempaa osaamista opiskelijoiden ohjaamisessa sekä toimimista erilaisissa oppimisympäristöissä. Tämä edellyttää opettajilta mm. joustavaa siirtymistä koulutusasteelta toiselle ja tämä puolestaan eri koulutusasteiden tuntemusta. Ammattikorkeakoulujen TKI-työ on tärkeää opetuksen, opiskelijoiden ja henkilöstön osaamisen, alueen yritysten ja koko työelämän osaamisen ja uudistumisen kannalta. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kansainvälisessä arvioinnissa ja ammattikorkeakoulujen opettajuutta käsittelevässä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että opettajat kokivat TK-osaamisessa sekä aluekehittämisen ja yrittäjäosaamisen osaamisvajetta (KKA 2012; Kiviä & Keitaita 2013). Koulutusvientiä on pyritty lisäämään ammatillisen koulutuksen tuotteilla. Koulutusviennin kasvun esteinä ovat mm. heikkoudet osaamisen tuotteistamisessa sekä puutteet opettajien liiketoimintaan liittyvässä, kansainvälisessä ja laatuosaamisessa. (Suomi kansainvälisille koulutusmarkkinoille; OKM 2013). Edellä mainittujen osaamistarpeiden kartoittamiseksi HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on saanut Hämeen ELY-keskukselta rahoituksen Opettajat rakennemuutoksessa -esiselvityshanketta varten. Aineisto kerätään ryhmähaastatteluna. Hankkeessa haastatellaan 20 ammatillisen koulutuksen järjestäjän (AMK, ammatillinen peruskoulutus ja vapaa sivistystyö) keskijohdon näkemyksiä siitä, minkälaista osaamista heidän henkilöstönsä tarvitsee tässä rakennemuutoksessa ja miten he haluavat, että osaamisen kartuttaminen järjestetään. Hankkeen aikana haastatellaan myös TE -toimistojen toimijoita, jotta saadaan selville myös heidän näkemyksensä opettajien osaamistarpeista sekä tarvittavasta uraohjausmallista. Haastattelut nauhoitetaan ja analysoidaan laadullisella menetelmällä. Haastattelut ovat käynnistyneet ja saamme ne suoritettua mennessä. Esittelemme Kasvatustieteen päivillä alustavia tuloksia, mikäli abstraktimme hyväksytään. Esiselvitysraportti ilmestyy viimeistään hankkeen päättyessä Avainsanat: ammatillinen osaaminen, ammatillinen kasvu, työelämän muutos Aikuisopiskelijat työelämässä menetelmällisiä ratkaisuja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen Marja Samppala Tutkimuksen keskiössä ovat opiskelijoiden käsitykset ja kokemukset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Tutkimus nojaa sosiokulttuuriseen lähestymistapaan ja on metodologiselta lähtökohdaltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, sisältäen myös toimintatutkimukselle ominaisia piirteitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Kolmessa vaiheessa kerätty tutkimusaineisto sisältää ääninauhoitteita ja oppimispäiväkirjoja koskien fenomenografisia käsityksiä ja merkityksellisiä kokemuksia (critical incidents) työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Aineisto koostuu 58 haastattelusta. Yhden haastattelun kesto on reilun tunnin pituinen. Aineistoa on kokonaisuudessaan 63 tuntia. Lisäksi oppimispäiväkirjoja on 36 kappaletta. Tutkimusaineistona käytetään myös videotallenteita osallistavista ryhmätyötapaamisista. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa, 2011, selvitettiin oppilaitoksen ja työelämän asiantuntijoiden käsityksiä työssä oppimisesta. Toisen vaiheen, , keskiössä olivat opiskelijoiden käsitykset työssä oppimisesta. Kolmannessa vaiheessa, 2015, edellä saatujen tulosten pohjalta kehitetään aikuisopiskelijoiden työpaikalla tapahtuvaa oppimista yhdessä työpaikan ja oppilaitoksen toimijoiden sekä opiskelijoiden kanssa. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnetään fenomenografista sisällönanalyysiä, laadullista sisällönanalyysiä ja laadullisen aineiston kvantifiointia. Tutkimus on käytännönläheinen ja se pyrkii edistämään oppilaitoksen ja työelämän välistä kehittävää siirtovaikutusta (transfer). Tutkimuksen avulla tuetaan opiskelijoiden opintomenestyksen ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien pedagogisten keinojen kehittämistä. Työelämän nopeat muutokset korostavat entisestään koulutuksellisen joustavuuden ja uudelleenkouluttautumisen merkitystä. Tästä syystä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen ovat työelämän haasteissa selviytymisen edellytyksiä. Avainsanat: työssä oppiminen, transfer, sosiokulttuurinen näkökulma, fenomenografia, Critical Incident 13

14 Koulutus kannattaa aina? Aikuislukiosta valmistuneiden neuvottelua koulutettavuudesta ja työllistettävyydestä DRAAMA- JA TEATTERIKASVATUS: KOKEMUKSELLISTA ARVOKASVATUSTA Päivi Siivonen Itä-Suomen yliopisto Uusliberalistisiksi nimetyt markkinat luovat uudenlaisen diskursiivisen kehyksen koulutuksen ja työn välisen suhteen tarkastelulle. Jatkuvasta kouluttautumisesta, oman osaamisen päivittämisestä ja itsensä kehittämisestä on tullut normi, jota tarjotaan ratkaisuksi työllistymisen ongelmiin epävakaiksi ja yhä kilpailullisemmiksi luonnehdituilla työmarkkinoilla. Koulutuksen tuottamat tiedot ja taidot on uudelleenmääritelty työllistettävyydeksi, jolloin yksilöllisten kykyjen ja taitojen merkitys korostuu. Tiukkenevassa kilpailussa työmarkkina-asemista myös niin sanotut yrittäjämäiset kyvyt, henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Tarkastelen tässä esityksessä 8-vuotisen laadullisen seurantatutkimuksen valossa aikuislukiosta valmistuneiden neuvottelua omista kyvyistään koulutuksen ja työelämän konteksteissa, toisin sanoen koulutettavuudesta ja työllistettävyydestä. Analysoin sekä meritokraattista kykydiskurssia ja siinä korostuvaa teoreettista akateemista kyvykkyyttä että yrittäjämäistä kykydiskurssia, jossa painottuu aikaisemmin vähemmän arvostetut ei-akateemiset, yrittäjämäiset kyvyt kuten aktiivisuus, innovatiivisuus, riskinotto ja sosiaaliset taidot. Tarkastelen seurantajaksolla esiin tulevaa muutosta suhteessa näihin kykydiskursseihin. Elinikäisen oppimisen kaikkia koskevasta koulutettavuuden periaatteesta huolimatta, meritokraattinen kykykäsitys ja koulun käytännöissä tapahtuva jako hyviin, keskinkertaisiin ja huonoihin sävytti aikuislukioseurantatutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa ( ) tutkimukseen osallistuneiden (N=20) kerrontaa. Lukiosta valmistuneet aikuiset pohtivat omaa pärjäämistään sekä opinnoissaan että myöhemmin työelämässä. Päällimmäisenä oli huoli omista kyvyistä oppia ja kouluttautua, toisin sanoen omasta koulutettavuudesta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa, syksyllä 2012, haastattelin uudelleen kymmentä tutkimukseen osallistunutta. Kaikki haastateltavat olivat edelleen aktiivisesti mukana työelämässä; kahdeksan oli jatkanut opintojaan yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa koulutuksessa. Alustavan analyysin pohjalta meritokraattinen kykydiskurssi säilyi haastateltavien puheessa edelleen vahvana. Lisäksi he pohtivat omaa työllistettävyyttään suhteessa yrittäjämäisiin kykyihin kuten sosiaalisiin taitoihin ja riskinottoon. Elinikäisen oppimisen rohkaisema myönteinen asenne oppimista kohtaan oman työllistettävyyden varmistamiseksi korostui useiden haastateltavien puheessa. Avainsanat: aikuislukioseurantatutkimus, koulutettavuus, työllistettävyys, kykydiskurssi Teatteri koulun taidekasvatuksessa Pirjo Vaittinen Tampereen yliopisto Teatteri on yksi Suomessa keskeinen taiteenlaji. Se ei kuitenkaan kuulu koulun taito- ja taideaineisiin, joita ovat musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Opetussuunnitelmauudistuksen tuntijaon valmisteluvaiheessa vuonna 2010 ryhdyttiin hiukan yllättäen suunnittelemaan draaman nimikkeellä suomalaiseen kouluun taidekasvatusta vahvistavaa uutta taide- ja taitoainetta, jolla on oma sisältönsä ja metodiikkansa ja jonka opetuksella on saavutettavissa muiden nykyisten oppiaineiden tavoitteisiin sisältymätöntä ainesta. Tuntijakopäätöksessä draamasta tehtiin kuitenkin oppimisalue ja opetusmenetelmä useisiin eri oppiaineisiin sekä yhteisesti toteutettavien kurssien perusta. Pohdin teatterin opetusta tilanteessa, missä se on julki lausuttuna Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2016 luonnosehdotuksen äidinkieli- ja kirjallisuus -oppiaineen osuudessa ja lisäksi draaman muodossa muiden oppiaineiden osuuksissa sekä yleisissä osissa, etenkin laaja-alaisen oppimisen tavoitteissa ja työtapojen kohdalla. Teoriakehyksen muodostavat nykyteatterin ja draaman yhteiset lähtökohdat ja teatterin teoria, laaja teksti- ja genreteoria sekä yhteisöllisen oppimisen ja uusien, laajenevien oppimisympäristöjen kasvatustieteellinen ajattelu. Teatterikasvatus on teatteritaiteeseen tai esittämisen ymmärtämiseen tai draamallisten tilanteiden tajuun liittyvää toimintaa. Se on kotien kanssa yhteisesti kehitettävä oppimisen osa-alue tai toiminto. Sillä on merkitystä opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden ja laajojen oppimiskokemusten tavoitteiden saavuttamisen ja koulun toimintakulttuurin kehittämisen kannalta. Teatteri voidaan nähdä yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi kasvamisen tarpeellisena taitona, joka auttaa monikielisessä ja monikulttuurisessa maassa ja maailmassa selviytymisessä ja monenlaisten ihmisten kohtaamisessa myönteisessä hengessä. Teatterikasvatus antaa aineksia hyvään elämään, elämän laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen; se antaa aineksia ja väyliä itsensä ilmaisemiseen ja monin tavoin ymmärretyksi ja osalliseksi tulemiseen; se luo yhteyksiä ihmisten välille lähietäisyydellä ja auttaa ymmärtämään muualla eläviä. Avainsanat: teatterikasvatus, teatteriopetus; taidekasvatus; taide- ja taitoaineet 14

15 Vaikuttavaa ihmisoikeuskasvatusta koulussa: eri pedagogisia malleja vertaileva toimintatutkimus Hannu Niemelä Suomen UNICEF Eri ihmisoikeuskasvatusmallien vaikuttavuutta vertailevaa tutkimusta ei ole toteutettu Suomessa eikä kansainvälisesti ja sille on vahva ajankohtainen tarve. Laadukkaan lasten ihmisoikeuskasvatuksen valtavirtaistuminen vaatii pysyviä rakenteellisia muutoksia kouluissa. Tämän tukemiseksi on empiiriseen näyttöön pohjautuvan tutkimustiedon tuottaminen ihmisoikeuskasvatuspedagogiikan vaikuttavuudesta ensiarvoisen tärkeää. Empiirisellä toimintatutkimuksella pyritään selvittämään kolmen eri ihmisoikeuskasvatusmallin vaikutuksia opettajien ihmisoikeuskasvatuskompetenssin (tiedot, taidot ja asenteet) kehittymiseen, sekä lasten ajattelurakenteisiin ihmisoikeuksiin liittyen. Tutkimuksessa huomioidaan myös koulu toimintaympäristönä ja sen vaikutukset ihmisoikeuskasvatukseen. Tutkimuksen toteuttaminen on jatkoa Suomen UNICEFin ihmisoikeuskasvatushankkeelle Lapsen oikeudet toiminnallisesti! (LOT) ( ). Hankkeen koulutuksissa toteutettava holistinen ja osallistava ihmisoikeuskasvatusmalli pohjautuu prosessidraamamenetelmään, jolla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia mm. oppimiseen, hyvinvointiin, osallisuuteen, kansalaisaktiivisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen (EU:n tukeman draamaprojektin tutkimustulokset Tutkimuksessa kerätään aineistoa kahdesta koulusta, joissa kussakin kolme opettajaa koulutetaan toteuttamaan lapsille ihmisoikeuskasvatusta yhden vertailtavan mallin mukaisesti. Tutkimus toteutetaan monimenetelmäisesti ja menetelmiin sisältyvät koulun toimintaympäristön kartoitus (mahd. focus group), osallistujien alku- ja jälkikartoitus ihmisoikeuskasvatuksen kompetenssien osalta (lapsilla ajattelurakenteet suhteessa ihmisoikeuksiin ja ihmisoikeuskasvatukseen), teemahaastatteluja ja opetustilanteiden havainnointia. Lisäksi tutkimushankkeen osaksi tuleva pro gradu -tutkimus tarjoaa mahdollisen verrokkiaineiston tutkimuksen käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ihmisoikeuskasvatuspedagogiikan vaikuttavuudesta kansallisille ja kansainvälisille kasvatusalan toimijoille (mm. OKL:t). Tavoiteena on mallien jatkokehittäminen sekä luoda suositukset lasten ihmisoikeuskasvatukselle. Tutkimukseen osallistuminen hyödyttää osallistujia itseään tarjoamalla opettajille perehdytyksen malleihin, lapsille myönteisiä osallistumiskokemuksia ja tietoa lapsen oikeuksista sekä kouluille tutkimuksen valmistuttua tulokset koulua koskien lasten ihmisoikeuskasvatustilanteen kehittämiseksi. Tutkimus voi toimia pohjana myös mahdollisesti tarvittavalle laajemmalle tutkimukselle. Avainsanat: ihmisoikeuskasvatus, lapsen oikeudet, toiminnalliset menetelmät, vaikuttavuus, malli Draamaopettajan ja tutkijan vuorovaikutus Miia Kaasinen Anna Lehtonen Esityksessä tarkastellaan draamaopettajan ja tutkijan vuorovaikutusta. Esityksen tavoitteena on herättää kysymyksiä. Samalla pohdimme myös draamakasvatuksen ja draaman tutkimuksen asemaa koulumaailmassa (OPS 2016) ja tiedemaailmassa. Kysymme: Mitä erityistä on draamaopettajan vuorovaikuttamisen tavoissa? Tavoitteenamme on etsiä tutkimuksiemme keskinäistä kosketuspintaa; yhteisiä käsitteitä ja näkökulmia draaman opettajuuteen. Aineistona käytämme omia tutkimuksiamme sekä kokemuksiamme tutkijana ja draamaopettajana. Esityksessä tarkastellaan draamaopettaja-tutkijan roolia eri konteksteissa sekä draamaopettaja-tutkija-taiteilija -kolmikentässä. Pohdimme, mikä on tutkimuksen rooli draamakasvatuksen kentässä, mikä on draaman tutkimuksen rooli yhteiskunnassa ja mitä annettavaa draamalla ja draaman tavoilla tutkia on akateemiselle tutkimukselle. Esityksessä pyritään dialogisuuteen. Avainsanat: vuorovaikutus, tietoisuus, läsnäolo, konteksti, reflektointi Does Fiction Make Sense? How to Understand Fiction? Crister Nyberg University of Helsinki Understanding and judging fiction can be taken to mean understanding and judging representational arts. Fictitious beings raise various philosophical problems and among the central ones are the problems of the ontological status of fictional objects and our emotional responses to apparently nonexisting characters in stories, movies etc. Possible world semantics and fictional worlds have given fruitful tools for giving an account on truth in fiction. However something concerning the understanding of fiction is missing in those constructions. In my opinion they don t take into account the constant interplay between fiction and reality and the impact of intertextuality in understanding fiction. These aspects challenge the central approaches to problems of fiction namely referential semantics and the make believe theory of fiction. Make believe -theories like Kendall Walton s theory of the nature of representation draw analogies to children s make believe activities and take understanding fiction as taking part to games of Make-Believe. I take this to be only partly right and by philosophical analysis and practical examples I show how we actually build our understanding of fiction. To support my view I take the use theory of meaning and the minimal theory of truth as most convincing alternatives in dealing with these 15

16 problems. When the various aspects of understanding representational arts are introduced, the metacognitive strategies are shown to be crucial in better understanding. The study is interdisciplinary concentrating mainly on philosophical problems but it takes into account important aspects of e.g. literary theory, aesthetics and developmental psychology. Keywords: fiction, truth, meaning, understanding, make believe Goffmanin kasvotyö ja prosessidraaman pedagogiikka Tuija Leena Viirret Avoin yliopisto, Jyväskylän yliopisto Erving Goffman loi käsitteen kasvotyö kuvaamaan kaikkia niitä tekoja, joita joku tekee saadakseen toimintansa yhteensopivaksi kasvojensa kanssa. Draamakasvatuksen kontekstissa hänen havaintonsa niin kasvotyöstä kuin sen taustalla olevien kasvojen synnystä ovat mielenkiintoisia, sillä draamatyöskentelyssä saamme, otamme ja muokkaamme monenlaisia kasvoja erilaisten roolien kautta. Tässä esityksessä tarkastelen vuorovaikutusta, pedagogista toimintaa ja kasvotyötä erään prosessidraaman kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen katkelma on hetki ennen aloitusta, kun luodaan ilmapiiriä ja kasvoja työskentelyä varten eli tarkistetaan draamasopimus. Toisessa esimerkissä ollaan rooleissa keskellä draaman käännekohtaa, ja työtapana on opettaja roolissa -strategia. Vuorovaikutus fiktiossa asettuu uudelle tasolle, jolloin myös kasvotyö tapahtuu useilla eri tasoilla. Tavoitteenani on tarkastella yksityiskohtaisesti vuorovaikutuksen rakentumista ja merkitystä sekä draamaopetuksen että oppimisen kannalta siten, että laajempana kehyksenä tarkastelulleni on Goffmanin kuvaama kasvotyö. Aineistoni koostuu kahdesta videosta, joista toinen on prosessidraaman kuvaus ja toinen opettajan reflektiivinen haastattelu hänen katsoessaan opetustaan edellä mainitulta videolta. Menetelminä käytän keskustelunanalyysia ja sisällönanalyysia. Tuloksien odotan syventävän kuvaa prosessidraaman monimutkaisesta vuorovaikutuksesta ja pedagogiikasta toiminnan taustalla. Avainsanat: prosessidraama, draamapedagogiikka, kasvotyö, opettaja roolissa -strategia, vuorovaikutus Ryhmäluovuutta tukevan opetuksen toteutuminen draamassa Tapio Toivanen Helsingin Yliopisto Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2016) oppimiskäsitys korostaa draamalle ominaista oppilaan aktiivista toimijuutta, kielen, kehollisuuden ja eri aistien käytön merkitystä sekä ajattelun ja oppimisen näkökulmasta. Uusien tietojen ja oppimisen rinnalla oppilaalle tulisi tarjota mahdollisuuksia kehittää luovuuttaan, kriittistä ajatteluaan, ongelmanratkaisutaitojaan ja kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia yhdessä toimimien. Kuinka tämä toteutuu draamassa, joka on uudessa opetussuunnitelmassa sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osa-alue että yksi nimetyistä opetusmenetelmistä? n Haasteena tyhjä tila -tutkimushankkeen osahanke, draamakasvatus ja luovapedagogiikka, pyrkii selvittämään monimenetelmäisesti luovuuteen opettamisen, luovuutta tukevan oppimisilmapiirin ja luovan opettamisen toteutumista draamatunneilla. Yksi tutkimuksen osakysymyksistä on; Missä määrin ja millaisia luovan ryhmäoppimisen tilanteita ja piirteitä draamaoppitunneilla esiintyy? Tutkimuskysymystä tarkastellaan videoanalyysin avulla. Tutkimusaineisto (16 alakoulun draamaoppituntia) käsittää opetusharjoittelijoiden, draamaan erikoistuneiden- sekä aineenopettajien prosessidraamatunteja. Ryhmäluovuuden esiintymistä draamatunneilla tarkastellaan Sawyerin (2003, 2006, 2012) nimeämien kolmen muuttujan (improvisation, collaboration and emergence) avulla. Ryhmäluovuuden mikroanalyysissä käytetään tutkimusvälineenä improvisaation peruskäsitteitä (Lobman 2005; Johnstone 2007; Spolin 1999). Ensimmäinen aineistoanalyysi kohdistui opetusharjoittelijoiden pitämiin draamatunteihin (Toivanen & Halkilahti 2014). Oppilaiden aktiivinen työskentelyaika tässä aineistossa (8h) vaihteli 51 % (21 minuuttia) 92 % (41 minuuttia) tunnin kokonaistyöskentelyajasta. Aktiivinen työaikaan ei sisällytetty opettajan ohjeistamiseen tai muuhun järjestäytymiseen käytettyä aikaa oppitunnista. Oppilaiden ryhmäluovuutta tukevien työmuotojen osuus oppitunneista vaihteli 34 % (10 minuuttia) 91 % (20 minuuttia) aktiivisesta työskentelyajasta. Ryhmäluovuutta tukevan työskentelyn osuus oppituntien kokonaiskesto oli 25 % - 65 % välillä. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että valitsemalla draamaopetukseen ryhmä- ja ratkaisukeskeisiä työtapoja, pystytään tukemaan ja kehittämään oppilaiden ryhmäluovuutta. Tutkijat ehdottavatkin, että tämä lähtökohta tulisi ottaa vahvemmin huomioon, jopa yhdeksi tavoitealueeksi, draamatunteja suunniteltaessa. Avainsanat: draamakasvatus, ryhmäluovuus, luova pedagogiikka, opettajankoulutus

17 ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ TEORIAKSI Tunneydin aikuisoppijan ammatillisen kasvuprosessin energisoijana Ongelmaperusteinen oppiminen fysioterapiaopiskelijoiden asiantuntijaksi kasvussa Leena Aarto-Pesonen Jyväskylän yliopisto Aikuisoppija tulee pätevöittävään opettajankoulutukseen hakemaan pätevyyden lisäksi täydennystä ammatilliseen työkalupakkiinsa. Ristiriidat oppijan esittämien koulutustarpeiden ja hänen oppimisensa merkityksellistämisen välillä ovat kuitenkin ilmeiset. Käytännön opetusideoista koostuvan työkalupakin täydentämisen merkitys oppijalle näyttäisi opintojen myötä vähenevän ja antavan tilaa näköpiiriä avartavalle ajattelulle. Millaisesta ammatillisesta kasvuprosessista tässä on kysymys? Mikä on sen ydin? Mikä kasvun intensiteettiä määrittää? Miksi? Tämän tutkimuksen avulla hain vastauksia näihin kysymyksiin. Tarkoitukseni oli edetä liikunnanopettajaksi opiskelevan aikuisen havaintojen ja kokemusten kuvausta syvemmälle ja käsitteellistää ammatillisen kasvun ydinprosessi luomalla siitä substantiivinen teoria. Tutkimuksen informantteina toimivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella liikunnanopettajien monimuotoisessa pätevöittämiskoulutuksessa opiskelleet 20 aikuisoppijaa. Kaikki olivat aiemmin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, eri puolilla Suomea asuvia naisia (9) ja miehiä (11), jotka olivat opintojen alkaessa toimineet liikuntaa opettavina opettajina eri kouluasteilla keskimäärin seitsemän vuotta. Tutkimuksellisena lähestymistapanani oli glaserilainen grounded theory (Glaser 1978, 1992; Glaser & Strauss 1967), koska tarkoituksena oli erityisesti käsitteellistää ammatilliseen kasvuun liittyvän ydinprosessin monimuotoisuutta aineistolähtöisesti, aineiston kautta oppien ja siihen luottaen. Aineiston muodostivat verkkopohjaiset oppimispäiväkirjat kahden vuoden opiskeluajalta sekä kouluttautumiskokemusta summaavat kirjalliset ja suulliset kertomukset. Aineisto analysoitiin substantiivisen ja teoreettisen koodauksen avulla GT:n metodista ydintä eli jatkuvan vertailun menetelmää käyttäen. Aineistosta nousivat vahvasti esiin aikuisoppijan tunteet, joiden tärkeys ammatilliselle kasvulle vahvistui lopulta pää- ja alakategorioita yhdistävänä ydinkategoriana. Esityksessäni kerron substantiivisen teoriani ydinkategoriasta, tunneytimestä, joka kolmen elementtinsä (kriittisyyden, eettisyyden ja voimaantumisen) avulla määrittää aikuisoppijan ammatillisen kasvuprosessin intensiteettiä. Peilaan tunneydintä ja sen merkitystä ammatilliselle kasvulle mm. kokemuksellisen oppimisen teorioihin. Avainsanat: ammatillinen kasvu, opettajankoulutus, aikuiskoulutus, grounded theory, tunteet ja oppiminen Hilkka Korpi Vaasan aikuiskoulutuskeskus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää fysioterapiaopiskelijoiden asiantuntijoiksi kasvua ammattikorkeakouluissa, joissa käytetään lähestymistapana ongelmaperusteista oppimista. Ongelmaperusteisesta oppimisesta (PBL) on tullut merkittävä lähestymistapa ammatillisessa koulutuksessa 1980-luvulta lähtien. Nykyään ongelmaperustaista oppimista käytetään viidessä Suomessa olevasta 15:ta fysioterapiakoulutuksesta. Tutkimus tuo uutta tietoa jatkuvasta oppimisesta koulutuksen kehittämistä ja fysioterapian opetussuunnitelmien kehittämistä varten. European Qualification Framework (EQF) määrittelee koulutuksen osaamiskompetenssit, mutta ei niitä yksilöllisiä oppimispolkuja, joiden avulla opiskelijat saavuttavat päämääränsä. Tutkimuksella on narratiivinen lähestymistapa. Materiaali koostuu 11 vapaaehtoisen opiskelijan koko opiskeluaikanaan kirjoittamasta portfoliosta. Tämä aineisto kertoo heistä oppijoina sekä heidän kehitysprosessistaan. PBL-menetelmän käyttäminen opetuksessa pysäyttää kaikki opiskelijat opintojen alussa. Uudenlainen oppimismenetelmä luo toisissa innostusta, mutta samalla myös pelkoa siitä, opitaanko kaikki tarpeellinen. Tiedonhankintataidot sekä ryhmätyötaidot koetaan tarpeellisiksi PBL-menetelmää käytettäessä. Kriittinen ja analyyttinen suhtautuminen oppimiseen näkyy opiskelijoiden tarinoissa jo opintojen alussa. Myös aidossa työelämässä ratkaistavat ongelmat ovat opiskelijoiden pohdinnoissa. Tutoriaalien lisäksi opiskelijat pitävät tärkeänä monipuolisia opetusmenetelmiä: asiantuntijaluennot, case -tutoriaalit, pienseminaarit, lukupiirit, käytännön harjoittelun sekä käytännön harjoittelun aitojen asiakkaiden kanssa. Fysioterapian kokonaisuus hahmottuu vähitellen käytännön taitojen ja teoriatiedon yhdistyessä. Fysioterapian ammatti-identiteetin kasvu koetaan alkavan, kun opiskelijat kohtaavat aidon potilaan työharjoittelussa. Ohjattu työharjoittelu ja oman ohjaajan antama palaute ovat monen opiskelijan mielestä tärkeimpiä oppimiskokemuksia. Tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä ammatillisen kasvun ydinepisodit: aikaisemmat opinnot, uudenlainen oppiminen, fysioterapian kokonaisuuden hahmottuminen sekä siirtyminen työelämään. Opiskelijoiden tarinoista muotoutui erilaisia tarinamalleja: autonomisen oppijan kasvun tarina, fysioterapiayhteisöön kasvun tarina (oman toiminnan kautta ja aidossa työelämässä ratkaistavien ongelmien kautta?) sekä kriittisen kehittäjän kasvun tarina (reflektiivinen itsensä kehittäjä ja innovatiivinen yhteisoproblematiikan kehittäjä?). Avainsanat: ongelmaperusteinen oppiminen, fysioterapiaopiskelija, narratiivinen tutkimus 17

18 Tutkivaa oppimista sanoittamassa Hannu Rentola Ilmasotakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulu Kun opintojakso kokoaa yhteen erilaista kokemusta, osallistujille tarjotaan dialogista mahdollisuutta sen jakamiseen, teoreettisia perusteita käsitellään yhteistoiminnallisesti, opettaja toimii harjoittavana tutkijana ryhmän kanssa rinnan, yhteinen ymmärrys rakentuu ryhmän jäsenten kautta, ymmärryksen liittyminen työelämän tilanteisiin on merkityksellistä, opiskelijat sanoittavat kokemustaan - luoden vanhalle teorialle uusia merkityksiä. Kokonaisuutta tutkitaan Grounded Theory -metodin kautta, jossa aineiston puhumisen salliminen ja sen ymmärtäminen on tutkimuksen perusta. Tule rakentamaan ja vahvistamaan tutkimusmetodista pohdintaani! Avainsanat: pedagoginen johtaminen, tutkiva oppiminen, grounded theory Alanvaihtamisen muutosprosessin tutkiminen aineistoperustaisesti Grounded Theory -menetelmällä Leena Ikonen Jyväskylän yliopisto Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata aineistoperustaisesti alanvaihtamisen muutosprosessi. Mikä sen käynnistää, miten henkilöstä tulee alanvaihtaja, mitä elementtejä muutosprosessissa on, miten alanvaihtajat työllistyvät alanvaihtamisen jälkeen ja mikä on koulutuksen merkitys alanvaihtamisen prosessissa. Alanvaihtajalla tarkoitan henkilöä, jolla on koulutukseen hakeutuessaan jo työura jollakin toisella alalla tai koulutuksella hankittu toisen alan tutkinto. Olen valinnut tutkimusmenetelmäksi glaserilaisen GT:n (Grounded Theory), koska haluan pitää keräämäni haastatteluaineiston tutkimuksen lähtökohtana ja olla luomatta ilmiöstä ensivaikutelmia kirjallisuuden pohjalta. Tutkimukseni kohteena olevat aikuiset ovat vaihtaneet alaa ja ammattia kesken työuran. He opiskelevat ammatillisessa oppilaitoksessa parhaillaan tai ovat jo valmistuneet uuteen ammattiin. Aikaisemmin hankitun osaamisensa perusteella he edustavat eri toimialoja sekä eri työtehtäviä organisaatioiden eri tasoilta. Haastattelumenetelmänä olen käyttänyt avointa teemahaastattelua. Vapaasti kertomalla haastateltavat ovat voineet itse sijoittaa alanvaihtamisen osaksi omaa elämäntarinaansa. Aineiston avointa koodausta (substantiivista koodausta) olen tehnyt rivi kerrallaan (line by line). Alanvaihtamisen muutosprosessi on monimutkainen tapahtuma, joka rakentuu monesta erillisestä prosessista. Aineistoni mukaan alanvaihtaminen voi olla seurausta muutoksista työelämässä tai henkilökohtaisessa elämässä. Alanvaihtaminen ei ole yksinkertainen asia, jonka voi todeta johtuvan vain jostakin syystä. Aineistoperustaisesti on mahdollista mallintaa alanvaihtajan koulutus- ja urapolkujen kulkua, joiden taitekohtiin sijoittuu aktiivinen muutosprosessi. Aineistoni perusteella alanvaihtaminen on pitkäaikaisen pohdinnan tulos, johon henkilö ryhtyy vasta perusteellisen harkinnan jälkeen. Kutsun muutosprosessin eri osaprosesseja vaiheiksi (stages) Glaserin (1978) mukaan. Tämä selkeyttää alanvaihtajan muutosprosessin hahmottamista vaikka eri vaiheet eivät välttämättä seuraa toisiaan kronologisesti siten, että edellinen vaihe on päättynyt ennen kuin toinen alkaa. Vaiheet lomittuvat toisiinsa ja niissä tapahtuu myös edestakaista liikettä. Avainsanat: alanvaihtaminen, muutosprosessi, ammatillinen aikuiskoulutus, työelämän muutos, grounded theory Fysioterapeuttien merkitykselliset kokemukset lukuvuoden kestävässä täydennyskoulutuksessa, grounded theory aineistolähtöinen analyysi Tuulikki Sjögren Jyväskylän yliopisto Tutkimus on osa laajempaa Seurantatutkimus fysioterapeuttien TULES-potilaiden suoravastaanottotoiminnasta perusterveydenhuollossa tutkimusta ( ). Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toteutettiin fysioterapeuteille lukuvuoden ( ) kestävä suoravastaanottotoimintaan valmistava täydennyskoulutus (15 op). Koulutus oli ammatillista täydennyskoulutusta perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa toimiville fysioterapeuteille. Tässä aikuiskasvatustieteen osatutkimuksessa tavoitteena oli tutkia, täydennyskoulutukseen osallistuvien fysioterapeuttien merkittäviä oppimiskokemuksia vuoden kestävän koulutusintervention aikana. Menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin koulutusintervention lopussa työyhteisöittäin toteutetulla avoimella focusryhmähaastattelulla (ryhmiä 6, joissa yhteensä 27 fysioterapeuttia). Keskustelun teemana olivat koulutusprosessiin liittyvät merkitykselliset oppimiskokemukset koulutuksen alussa, keskivaiheilla ja lopussa. Tutkimus analysoitiin glaserilaisella induktiivisella grounded theory -menetelmällä. Analyysissa jatkuvan vertailun prosessissa yhdistyivät avoin koodaus, selektiivinen koodaus, teoreettiset memot, lajittelu, olemassa oleviin teorioihin integroiminen ja kirjoittaminen. Aineisto analysoitiin koulutuksen eri vaiheissa, alussa, keskivaiheessa ja lopussa, oman aineistona. Tämän jälkeen koko aineistosta tarkasteltiin oppimiskokemusten välisiä suhteita. Tulokset Tutkimuksen tuloksena saatiin täydennyskoulutuksen oppimiseen liittyvä aikuisten sosiaalinen ja prosessimainen oppimisprosessi. Sosiaalisen perusprosessin vaiheet olivat: Muutoksen mahdollistuminen, Muutokseen liittyvän hyödyn arvioiminen ja Uudistavan toiminnan juurtuminen. Nämä perusprosessin yläkategoriat sisälsivät yhteensä 24 kategoriaa ja 86 alakategoriaa. 18

19 Pohdinta ja yhteenveto Tutkimustulokset ovat kuvailevia ja niiden perusteella saadaan viitteitä asioista, jotka ovat yhteydessä aikuisen oppimisen prosessiin täydennyskoulutuksessa ja siitä, millä tavalla tämä yhteys rakentuu. Tuloksia voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksessa, esimerkiksi tutkinnon suorittamiseen suunnatussa aikuiskoulutuksessa, tutkintojen päivittämisessä, avoimessa koulutustarjonnassa, henkilöstökoulutuksessa ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Avainsanat: fysioterapeuttien täydennyskoulutus, grounded theory, koulutusinterventio, merkitykselliset kokemukset ETHICS OF DIVERSITY Structural Asymmetries in Schools: Describing and Problematizing the Positions of Privileged and Marginalized Students Anna-Leena Riitaoja Ina Juva Fred Dervin Gunilla Holm University of Helsinki University of Helsinki University of Helsinki University of Helsinki In this paper we discuss structural asymmetries in practices and encounters in Finnish schools. Our main interest is in how schools can contribute, on the one hand, to privileges and subordinations and on the other, to a sense of belonging and marginalization. We discuss the asymmetries of schooling in relation to the multifaceted connections between school and society. As such schools are often considered as places that prevent marginalization. However we argue that the social functions of schooling lead to the need to classify, hierarchize and domesticate students for the social, cultural and economic structures of a specific society. This means that education and its ethics should be considered in relation to a context. This is why we examine how schools enable and disable different positions and agencies and how they contribute to the students belonging and marginalisation. Our approach to asymmetries is intersectional in two ways: we consider first the intersections of social categories (e.g. racialization, ethnicity, gender, sexuality and social class, religion) in inequalising education. We also discuss how the asymmetries are constructed both at material (e.g. economic, physical) and non-material (e.g. epistemological, discursive, social) levels. Examples of multifaceted forms of privileging and marginalization are analysed from a large ethnographic study in two lower secondary schools in the capital region of Helsinki (Finland). Our emphasis is on how students describe their own privileged or marginalized positions. Keywords: agency, intersections, marginalized, privileged, structural asymmetries 19

20 Education Otherwise. Otherness Surpassing the Limits of Knowledge and Knowing as the Foundation for Good Education Katja Castillo University of Oulu In the core of this research lies an interest in the construction of the self through an ethical relationship between the subject and the other. Inspired by post-colonial thought (Spivak) this study will examine two major works of Emmanuel Levinas ( Otherwise than Being and Totality and Infinity ), as Levinas offers a way to conceptualize ethics beyond current problematic trends of knowledge production in education. Using discourse analysis to critically examine the Finnish National Curriculum texts in the light of Levinasian thought, the study intends to demonstrate how uncertainties and difficult knowledge caused by globalization, complexities of our interconnected societies, and diversity in schools can be seen as an essential foundation for good education. For Levinas education is first an ethical relation between the I and the Other, where the nonobjectified face of the Other calls the I to an infinite responsibility and the infinity of the other makes the subject humbled, vulnerable and sensible, characteristics which enable the I and the other to engage in an interconnected dialogue for the purposes of justice. The ethical response to the Other is to allow oneself to be taught by the other, to lease one s self-suffiency, to realize the need for dialogue and interdependence (Strhan 2012). This leads us to consider who we are in relation to others beyond forms of knowledge and knowing that objectify both the self and the other. As a practical outcome this research intends to elaborate approaches to talk about ethics and to engage with various worldviews in a way that is neither aggressive nor totalitarian. Levinas encourages us to look at education otherwise, through the infinity of the other. Keywords: ethics, educational philosophy, knowledge production, otherness Erilaisuuden äärellä. Diskursseja erilaisuudesta erityispedagogisessa kontekstissa Kaisu Hermanfors Tampereen yliopisto Tämä esitys pohjaa erityispedagogiseen tutkimukseen, jossa on lähestytty erilaisuutta ja sen kohtaamista kasvatusalan opiskelijoiden kirjoitelmin (N=87). Ne ovat osa laajasta, vuosina sekä yliopistossa että kesäyliopistossa erityispedagogiikan kursseille osallistuneiden opiskelijoiden tuottamasta aineistosta. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut kiinnostus siihen, mitä erilaisuus erityispedagogiikassa pitää sisällään. Tästä avautuu eettisesti kiinnostava ulottuvuus, kun usein erilaisuutta tulkitaan suhteessa normaaliin. Kirjoittajien kielenkäyttö on keskiössä, ja sosio-konstruktivistisen näkökulman mukaisesti se nähdään maailmaa luovana ja rakentavana. Lisäksi ihmisten arvojen ja näkemysten muodostumisella on sosiaalinen alkuperänsä. Tutkimuksen tavoitteena on synnyttää vastapuhetta erityispedagogiikan yksilökeskeiselle näkökulmalle. Tutkimus antaa runsaasti aineksia eettiseen pohdintaan paitsi lähtökohdiltaan myös tuloksiltaan. Erityispedagogiikka tieteenä on normatiivinen ja käytännön toimintana erityiskasvatus kohdentuu tiettyihin nimettyihin ihmisyksilöihin ja -ryhmiin. Toisaalta koko tutkimus on eettisesti haastava, koska siinä tuotetaan ja synnytetään erilaisuutta kategorisoimalla ja nimeämällä erilaisuuden diskursseja. Avainsanat: erilaisuus, erityispedagogiikka, sosiokonstrutivistinen näkökulma, diskurssianalyysi Sub-Saharan African Migrant Students Integration and Welfare in Finnish Society Lucia Shote University of Oulu This study is significant for the enhancement of intercultural cooperation and integration of sub-saharan African migrants who have studied, or are studying, and are living permanently and participating in the Finnish society; also it is important for enhancing their overall wellbeing in Finland. The study aims to investigate the values that higher education in Finland add to the integration of student migrants from sub-saharan Africa, in relation to their wellbeing in Finland. Research questions are: What are the perceptions of migrant students from sub-saharan African countries about their integration processes in Finland? What are their conceptions about meaningfulness and successfulness of higher education and practices from the point of view of integration, in relation to their wellbeing? It uses qualitative Phenomenography method with data based on conceptions of research subjects on the phenomenon, with interest in collective meaning (Ornek 2008.) Data is also viewed from the perspectives of Aaron Antonovsky s ( ) Theory of Salutogenesis: Sense of Coherence (SOC) and Generalized Resistance Resources (GRRs) concepts, in order to ascertain the strength with which research subjects view the phenomenon, to facilitate comprehensive, manageable and meaningful interaction with their environment. It also focuses on interaction between people and structures of society, which include human resources and the conditions of the living context. Antonovsky views individuals as an open system in active interaction with the external and internal conditions in their environment. Keywords: integration, higher education, salutogenesis, sense of coherence 20