Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa

Transkriptio

1 taustaa 1. Sosiaalitaito sosiaalialan osaamiskeskus vuodesta 2002 Länsi- ja Keski-Uusimaa 20 kuntaa 2. Varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmä vuodesta VEP selvitys 2003 => erityispalvelujen tila ja kehittämisen tarpeita 4. Sosiaalialan kehittämishanke

2 taustaa Varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmän yhteistoiminnallinen suunnittelu: Yhdessä työstetyt tavoitteet vuodet Jokaisella ryhmässä vastuuta myös hankkeen suunnitelman laatimisesta: hajautettu suunnitelman ja hakemuksen kirjoittaminen =>yhteinen työstäminen edelleen ryhmässä Sosiaalitaito kokosi ja viimeisteli valtionavustushakemuksen joulukuu 2004 nimi yhteistoiminnallisesti / joulukuinen lumisateinen aamu Mäntsälässä vuonna 2004 Avaimia päivähoidon arkeen Erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla Hankkeen ensimmäinen kokous Lohjalla

3 Hankkeen tavoitteena on taustaa lisätä koko varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoa ja osaamista lapsen yksilöllisten tarpeiden havainnoimiseksi ja tukemiseksi siten, että myös erityispäivähoitoon liittyvät kysymykset voidaan ratkaista luontevasti osana päivähoidon arkea turvata kehittämistyön jatkuvuus vahvistamalla päivähoidon pedagogista johtajuutta, kehittämällä työ- ja ohjauskäytäntöjä päivähoidon arjessa sekä luoda pysyvä yhteistyörakenne asiantuntijuuden hyödyntämiseksi paikallisesti ja alueellisesti selkiyttää erityispäivähoitoon liittyviä määritelmiä ja linjauksia, tuottaa mahdollisuuksien mukaan ohjaus-, suunnittelu- ja seurantamateriaalia erityispäivähoidon kehittämisen ja päätöksenteon tueksi ja kehittää oman toiminnan arviointia.

4 taustaa Yhteistoiminta- ja kehittämisrakenteen luominen mm. asiantuntija- ja osaamisverkostot työnohjausjärjestelmä konsultatiivinen / vertaisverkosto toiminnan arviointijärjestelmän luominen pedagogisen johtamisen järjestelmä / rakenteet Tietopuolisen koulutuksen sisällöt: mm. lasten kehitys ja kehityksen poikkeamat ja viivästymät uudenlaiset pedagogiset lähestymistavat: millainen on pedagoginen teoriataustani ja kasvatusnäkemykseni muuttuva toimintaympäristö ja muuttuvatko arvot yhteiskunnassa / päivähoidossa toimintatavat, kuntoutus, mallit pedagoginen johtajuus toiminnan arviointimenetelmät

5 taustaa Tuotokset Hanke tuottaa varhaiskasvatuksen kentälle Länsi- ja Keski-Uudellamaalla varhaiskasvatuksen ja erityispäivähoidon yhteistä käsitteistöä uusia ja yhteisiä toimintatapoja ja työskentelymalleja yhteistä varhaiskasvatuksen arvopohjaa pysyvän seudullisen yhteistyön siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista ja verkostot kehittämisen tukirakenteina asiantuntijoiden omat vertaisfoorumit (osaamisen, tiedon ja kokemusten jakaminen) toimivat työnohjaus- ja konsultointitavat ja -rakenteet pysyvän seudullisen sisäisen kouluttaja- ja työnohjausverkoston

6 arviointia Vahvuuksia / onnistumisen edellytyksiä: Yhteisen suunnittelun kautta laaja sitoutuminen ja motivoituminen hankkeen päämäärien toteuttamiseksi Aidosti vuorovaikutuksellinen ja sisäistetty yhteistyön tekemisen tapa Laaja toimijaverkosto Kuntien varhaiskasvatuksen ytimissä enemmän samanlaista kuin erilaista Rakentunut varhaiskasvatuksen vahvalle kehittämisen perinteelle Löydetty riittävästi yhteisen tekemisen pohjaa keskeiset sisällöt riittävän monia hyödyttäviä ja merkittäviksi kokemia Osui oikeaan aikaan Onnistunut rekrytointi: asiantuntemus, kokemus ja riittävä kehittymispotentiaali

7 arviointia Pohdituttaa Kuinka syvällisiä uudelleen arviointeja varhaiskasvatuksen arvopohjaan, lähestymistapaan, toimintakulttuureihin on sittenkään tehty. Kuinka uusia tapoja tuottaa varhaiskasvatusta on tosiasiallisesti syntynyt. Kuinka paljon varhaiskasvatus on avannut keskustelua oman toimijuutensa ulkopuolisille areenoille.

8 Reflektio / refleksiivisyys arviointia Itseohjautuva työskentely ja yksilön oman johtamisen vastuunotto edellyttävät kykyä refleksiivisyyteen eli oman toiminnan kriittiseen arviointiin. Refleksiivisyys on ammatillisen kasvun ja osaamisen keskeinen piirre. Reflektoimisella tarkoitetaan suomen kielessä mietiskelyä, tuumailua, harkintaa tai järkeilyä. Oman toiminnan ja seurausten analysointi on reflektiota. Sen avulla pyritään antamaan tapahtumille merkitys. Reflektiivisyys toimii siltana kokemuksen ja oppimisen välillä, jossa uudelleen näkeminen mahdollistaa suunnan muuttamisen. Kriittisessä reflektiivisyydessä on kyse ajattelun, kokemusten, psyykkisten reagointitapojen sekä yhteiskunnallisten sosiaalikulttuuriprosessien tiedostamisesta ja arvioinnista.

9 Reflektioprosessin neljä vaihetta: arviointia 1. työntekijä tekee ja kokee - toiminta ja tunteet 2. työntekijä reflektoi omia kokemuksiaan mitä opin? mitä tunsin? mikä muuttuu? jotta ymmärtäisi nämä ulottuvuuksina. 3. työntekijä käsitteellistää uudet oivallukset ja käyttää niitä muodostaakseen tarkemman syvällisemmän käsityksen kyseessä olevasta aiheesta. Toisin sanoen henkilö muodostaa paremman (käyttö)teorian aiheesta. 4. lopuksi on uuden teorian testaaminen ja uuden palautteen etsiminen.

10 arviointia Mikä muuttui / on nyt toisin Länsi- ja Keski- Uusimaalaisessa varhaiskasvatuksessa?

11 Avaimia päivähoidon arkeen The Art of Possibility (Rosamund Stone Zander & Benjamin Zander, 2000) Tutki asioita erilaisista näkökulmista kysy miltä asiat näyttävät muista ihmisistä. Yritä luoda vaihtoehtoja mittaamisen, kilpailun, voittamisen maailmaan. Älä yritä liikaa. Luota siihen, että riittää kun olet mukana. Kaikki voivat olla mukana johtamisessa riippuen siitä, kuinka paljon suuruutta näet ympäristössäsi. Älä ota itseäsi liian vakavasti! Ota asiat ja tilanteet sellaisina kuin ne ovat. Pysy tilanteessa, vaikka se tuntuu epämiellyttävältä.

12 arviointia Tutki puhumisen tapaasi asiat ovat pahassa jamassa, asioille voidaan tehdä Salli intohimojen ohjata sinua. Toimi rajapinnoilla, osoita mahdollisuuksia rajan toisella puolella. Anna itsellesi ja yhteisöllesi paras arvosana. Anna voimasi, energiasi ja valosi loistaa!