Missä mennään ELO-toiminnassa?

Transkriptio

1 Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki

2 Keskeiset haasteet aluetasolla (LAITURI-projektin tilannekatsaus helmikuu 2013, kaikki ELY-alueet) Elinikäisen ohjauksen rajaus / kattavuudesta huolehtiminen Ohjaustoimijoiden ja -organisaatioiden erilaisten tulokulmien yhteensovittaminen: yhteiset asiakkaat, prosessinäkökulma Ohjauksellisen toimintatavan kirkastaminen ja alueen ohjauspalvelukokonaisuuden hahmottaminen Osaamisen kehittäminen monihallinnollisesti toteutettuna Alueen olemassa olevan ohjausasiantuntemuksen näkeminen verkoston tasolla, ei yksittäisten toimijoiden ja organisaatioiden tasolla

3 Elinikäisestä oppimisesta elinikäiseen ohjaukseen Jotta ohjauksen tuloksena opitaan mitä ohjaukselta kysytään? Opin elämän eri vaiheissa uutta ja saan siihen kannustusta niin, että tunnen vahvuuteni ja kehittämiskohteeni. Voin valita ja päättää sen mukaan eri vaihtoehdoista ratkaisuja tulevaisuuteeni. Oivallan itsenäisesti sen, mikä on minulle parasta. Voin saada apua ja kannustusta vaihtoehtojen punnintaan silloin, kun tarvitsen, ja siinä muodossa, kuin haluan. Onnistun valinnoissani, koska saan tukea ja kannustusta myönteisistä kokemuksista. Minulla on myös mahdollisuus muuttaa suunnitelmiani ja päätyä uuteen ratkaisuun, kun olen kokeillut uutta. Yhdessä voin onnistua, sillä kaikki pääsevät mukaan. Saan hyviä kokemuksia, kun voin jakaa niitä ja hyödyntää muiden onnistumisia. Yrittäen onnistun usein vielä paremmin, kun osaan myös ottaa vastuuta omista valinnoistani. Ymmärrän niiden vaikutukset ja seuraukset myös muiden elämään ja valintoihin. (Elinikäisen oppimisen tavoitteet Etelä-Savossa ) 1. Millaisia ohjaustekoja tarvitaan? 2. Millaista yhteistyötä ne edellyttävät? 3. Millaista organisoitumista, koordinointia ja päätöksiä tarvitaan? 4. Millaista uutta osaamista eri tasoilla tarvitaan (myös ELO-ryhmät)? 5. Mitä uutta toimijoiden tulisi oppia yhdessä? 6. Millaista tukea uuteen toimintatapaan alueilla tarvitaan?

4 Tarjontalähtöisyys kehittämistyön haasteena Ohjausta ja sen kehittämistä tarkastellaan edelleen osin palvelujen tarjonnasta ja olemassa olevista rakenteista käsin Tulisi nähdä asiakkaiden monimuotoiset ja muuttuneet tarpeet, maailman muuttuminen Tulisiko alueellisen ELO-toiminnan olla juuri asiakkaiden tilanteista käsin ennakkoluulottomasti katsomista, visiointia? Esim. kun asiakkaiden tilanteet on yhä vaikeampi ratkaista olemassa olevin resurssein, resursseja toivotaan lisää. Koordinaation avulla tulisi rohkeasti katsoa uudenlaiseen organisoitumiseen ja palvelujen rakentamiseen osin alusta alkaen?

5 Verkoston yhteinen oppimisprosessi Kehitetään paitsi rakenteita, menettelyjä ja palveluja, myös yhteistä toimintakulttuuria, verkostoidentiteettiä, luottamusta Millaisia voisivat olla verkostoyhteistyötä lujittavat (oppimis)kokemukset ELO-verkostossa?

6 Ohjauksen voimavarojen hajanaisuus Koordinoitumisen käynnistyminen Ohjaus alueellisena kokonaisvoimavarana, yhteiset asiakkaat Yleistilanne Ohjausvoimavarat hajallaan Ei tunneta toisia Tahtotila puuttuu/ heikko Uuden yhteistyön tarve tunnistettu Alustavaa verkottumista ja tutustumista Palvelujen kartoituksia Keskinäinen tunnettuus Työnjako, tarpeet ja yhteistyönäkymät kartoitettu Yhteistyön taso ja muodot vakiinnutettu Ohjauksen määrittely ja konsepti Ei yhteistä peruspäämäärää eikä konseptia Yhteisten suunnitelmien tarve tunnistettu, työ käynnistetty Ohjaustyöllä yhdistävä konsepti Alueelliset toimintamallit Ei yhteisiä ohjaustyön toimintamalleja tai strategioita Yhteisten suunnitelmien tarve tunnistettu, työ käynnistetty Yhdessä laaditut ohjaustyön strategiat Foorumit, työryhmät Ei yhteisiä foorumeita / ei nähdä mielekkäinä Yhteistyöfoorumien tarve tunnistettu Työskentely vakiintunutta ja kehittyvää Vaikuttavuus ja tehokkuus Kokonaisuuden synergiat heikkoja Parantunutta vaikuttavuutta yhteistyön kehittyessä Vaikuttavuus kokonaisuuden hallinnan myötä Spangar, Arnkil, Vuorinen 2008, muk.