KOKKOLA.fi. Kotikaupungin fiilis vetää LOISTAVIA KULTTUURIELÄMYKSIÄ. Tiikerit hyökkää Mestaruusliigassa KYSE ON IHMISTEN OMISTA PALVELUISTA

Transkriptio

1 KOKKOLA.fi 3 / 2011 LOISTAVIA KULTTUURIELÄMYKSIÄ Tiikerit hyökkää Mestaruusliigassa Kotikaupungin fiilis vetää AILA-LEENA MATTHIES: KYSE ON IHMISTEN OMISTA PALVELUISTA

2 2 tässä numerossa: 1 Pääkirjoitus / Ledare 2 Sopivan kokoinen Kokkola 4 Kunta-alalla on vara valita 6 Töihin kaupungille 8 Asiakaskin tietää palveluista 9 Flera hjälpande händer från tredje sektorn Esteetöntä elämistä Honkaharjussa 10 Me teimme sen 12 Kouluja korjataan hurjaa tahtia 14 Kokkola tarjoaa laadukasta lukiokoulutusta 15 Vahdinvaihto kuvataidekoulussa 16 Loistavaa valoa syksyn pimeyteen Balettdansare gör sig beredda att stråla 18 Uusi jätevedenpuhdistamo aloittaa toimintansa 19 Uudet ympäristönsuojelumääräykset Nya miljöskyddsbestämmelser 20 Tiikerit palasi huipulle 22 Lohtajalla iloitaan monitoimihallista 23 Kokkolaan menestystä laajalla rintamalla 24 Port Tower valmistui 25 Yhteistyötä yritysten kanssa TOIMITUS Päätoimittaja Virpi Viertola, Pasi Salmela ja Kokkolan kaupungin viestintätyöryhmä sähköposti: toimitus@kokkola.fi Seuraava kokkola.fi ilmestyy keväällä JULKAISIJA Kokkolan kaupunki PL 43, Kokkola puh. (06) faksi (06) PAINOPAIKKA Art-Print Oy PAINOSMÄÄRÄ kpl ULKOASU Creamedia Hannele Ala-Hillilä KUVAT Kuvatiimi Aki Paavola, Tomi Hirvinen

3 PÄÄKIRJOITUS LEDARE PÄÄKIRJOITUS LEDARE UUTEEN KAUPUNKIIN tutustuminen on aina mielenkiintoinen kokemus. Turistina kulkee yleensä keskustassa nähden kaupungin edustavinta puolta. Paikkakunnan asukkaana liikkumaalue on laajempi ja kokemuspiiri syvempi. Havaintoja kertyy rakennuksista, liikenteestä, somisteista ja monesta muusta. Millaisen palvelun saa kaupoissa ja kahviloissa, miten suhtaudutaan jalankulkijoihin ja muihin tielläliikkujiin, mikä on kaupungin melutaso tai onko melua lainkaan. Lukemattomista yksityiskohdista syntyy vaikutelma, jota voi olla vaikea aina edes sanoiksi pukea. Mielikuvassa on aina paljon faktoja. Olemassa olevat rakenteet ja reitit luovat näkyvän ympäristön. Paikkakunnan ihmiset tekevät toiminnan mahdolliseksi ja luovat sille hengen. Kesällä 2011 tuhannet uudet ihmiset saivat mielikuvan Kokkolasta asuntomessujen myötä. Asuntomessualuetta ja koko kaupunkia pidettiin mukavana ja järjestelyjä toimivina. Tällaiset vaikutelmat ovat hyvää pääomaa kaupunkimielikuvan kehittämisessä. Asuntomessujen kautta luotiin ja uudistettiin Kokkolan mainetta. Maine koostuu paitsi siitä, mitä ja miten kaupungista etukäteen kerrotaan, myös siitä, miten ihminen itse eri tilanteet kokee. Oma kokemus on aina painokkaampi asia maineen syntymisessä kuin ilmoitus, esite tai lehti. Niitäkin tarvitaan tiedon laajempaan levittämiseen. Hyvä palvelukokemus luodaan tahdolla ja osaamisella. Havaitsemalla, että pienistä ja ohimenevistä tilanteistakin voi syntyä vuosia kestävä mielikuva. Kaupunkiorganisaatio rakentaa toiminnalle mahdollisuuksia. Ihmiset tekevät sille hengen, ja kokemus uudistetaan joka päivä. Hyvä, kestävä maine syntyy pitkäjänteisesti. Yhteistä panosta tarvitaan, ja onnistuminen luo hyvää mieltä kaikille. DET ÄR ALLTID intressant att bekanta sig med en ny stad. Som turist går man vanligen i stadens centrum och ser dess mest representativa sida. Som invånare på orten är området man rör sig på mycket större och erfarenheterna når djupare. Man gör observationer om byggnader, trafi ken, dekorationer och mycket annat. Vilken betjäning man får i affärer och på caféer, hur man förhåller sig till fotgängare och andra som rör sig på vägen, hurdan är stadens bullernivå eller fi nns det något buller alls. Det är otaliga detaljer som bidrar till att skapa ett intryck som ibland kan vara svårt att uttrycka i ord. Det fi nns alltid mycket fakta med i uppfattningar. Befi ntliga strukturer och leder skapar den synliga miljön. Ortens människor möjliggör verksamheten och skapar en egen anda. Sommaren 2011 fi ck tusentals människor en uppfattning om Karleby tack vare bostadsmässan. Bostadsmässområdet och hela staden ansågs vara trevliga och arrangemangen fungerande. Faktorer som dessa är gott kapital då ett intryck av en stad skapas. Genom bostadsmässan skapades och förnyades Karlebys anseende. Det är inte bara vad och hur man berättat om staden på förhand, men också hur olika situationer upplevs bidrar till anseendet. Det man själv upplever väger alltid tyngre än det som sägs i annonser, broschyrer eller tidningar. De behövs visserligen för att information ska kunna spridas. God betjäning skapas med vilja och kunnande. Genom att inse att även små och tillfälliga situationer kan ge ett intryck som varar i åratal. Stadsorganisationen skapar förutsättningar för verksamheten. Det är människorna som blåser liv i verksamheten, på nytt dag efter dag. Ett gott och hållbart anseende skapas långsiktigt. En gemensam satsning behövs och ett lyckat resultat får oss alla på gott humör. Virpi Viertola Viestintäpäällikkö Kommunikationschef 1

4 Sopivan kokoinen Kokkola Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen ja kansanedustaja Tuomo Puumala ovat poliittisesti eri asemissa, toinen on hallituksessa ja toinen on oppositiossa. Mutta ainakin yksi asia heitä yhdistää: Kokkola on kotikaupunki, jonne on aina mukava tulla. 2

5 Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Aki Paavola, Esa Melametsä KOTIKAUPUNGIN fi ilikseen pääsee varsinkin myöhään perjantai-iltaisin, kun junalta kotiin kävellessä näkee Osuuspankin kyltin, jonka kotoisa narina talvipakkasilla toivottaa kulkijan tervetulleeksi, Tuomo Puumala tunnelmoi. Kun perjantai-iltapäivänä hyppään junaan kohti Kokkolaa, tiedän pääseväni kotiin, Jutta Urpilainen sanoo. Kansalliset ja kansainväliset tehtävät ovat tuoneet molemmille perspektiiviä nähdä kokkolalaisuuden erityispiirteitä. Yhtenä sellaisena molemmat korostavat yhteisöllisyyttä ja sopivaa kokoa. Käytännössä sopiva koko tarkoittaa Urpilaisen ja Puumalan mielestä sitä, että Kokkola tarjoaa monipuoliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet, jotka ovat helposti saavutettavissa. Vaikka pyöräillen, kuten vuoden pyöräilykunnaksi valitulle kaupungille hyvin sopii. Palvelutarjonta monipuolistunut Nykyisin SDP:n puheenjohtajana toimiva Jutta Urpilainen ja Keskustan varapuheenjohtajana toimiva Tuomo Puumala aloittivat Kokkolan kaupunginvaltuutettuina vuonna Silloin moni asia oli toisin. Meille näytettiin paljon käyriä, jotka kaikki osoittivat alaspäin. Ennustettiin, että päiväkoteja ja kouluja joudutaan sulkemaan, koska lapset ovat loppumassa. Työttömyys nousi yli maan keskiarvon, ja Kokkolalla oli taantuvan kaupungin leima, Tuomo Puumala muistelee. Pian Kokkolan kehityksessä alkoi kuitenkin ajanjakso, joka jää kaupungin historiaan yhtenä sen merkittävimmistä kasvun kausista. Asukasmäärä alkoi kasvaa, uusia työpaikkoja syntyi ja koulutustarjonta lisääntyi. Kokkolasta tuli myös yliopistokaupunki. Palvelutarjonta monipuolistui muun muassa uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen myötä. Kokkola on myös entistä enemmän kauppakaupunki ja asuntomessujen myötä entistä vahvemmin merikaupunki, Jutta Urpilainen listaa esimerkkejä Kokkolan kehityksestä. Suurteollisuuden lisäksi Kokkolassa toimii paljon elinvoimaisia pk-yrityksiä, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Moni kävijä ihmetteleekin, miten nopeasti Kokkola on mennyt eteenpäin, Puumala jatkaa ja sanoo, että Kokkolassa kunnallisverolle saa hyvin vastinetta. Molempien mielestä nyky-kokkola onkin ihmisille ikään katsomatta erinomainen paikka elää ja asua. Urpilainen muistuttaa myös, että elinkustannukset ovat Kokkolassa edullisemmat kuin suurissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa. Nopea kasvu tuo haasteita Moni kävijä ihmetteleekin, miten nopeasti Kokkola on mennyt eteenpäin, Tuomo Puumala sanoo. Kokeneina päättäjinä molemmat tietävät, että nopea kasvu tuo myös haasteita. Kun uusia asukkaita muuttaa kaupunkiin ja työllisyys paranee, lisääntyy myös palveluiden tarve. Keskeisiä kysymyksiä ovat, mm. miten turvata hyvä lähikoulu jokaiselle lapselle, varmistaa terveyspalvelujen toimivuus, että lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa on riittävästi ja miten ikäihmisistä huolehditaan. Korkeakoulu- ja sairaanhoitopalveluiden turvaamiseksi on tehtävä yhteistyötä maakunnallisesti ja yli maakuntarajojen, esimerkiksi Pietarsaaren kanssa, Urpilainen linjaa. Puumala pitää tärkeänä, että palveluita voidaan tuottaa lähellä asukkaita niin kanta-kokkolan kaupunginosissa kuin liitoskunnissa. Koulupuolella meillä on paljon korjattavaa kiinteistöissä, ja taloudellisesti tiukkoinakin aikoina on huolehdittava perusturvasta. Kasvulle keskeinen edellytys on yrittäjämyönteisyys. Mielenkiintoisia työmahdollisuuksia Kaupunki on tulevaisuudessakin merkittävä työnantaja, joka tarjoaa mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. Ihmiset arvostavat jatkossa yhä enemmän hyvää johtamista. Työn sisältöä on kehitettävä edelleen niin, että työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja että he jaksavat siinä, Puumala sanoo. Urpilaisen mukaan tärkeintä on se, että Kokkola arvostaa julkisia palveluita. Niiden riittävä resursointi heijastuu laatuna. Yksi esimerkki hyvästä työnantajatoiminnasta on se, että Kokkolassa halutaan vähentää perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttämistä. Tämä on oikea toimintatapa. Keskuskenttä ja Mustakari Entä mitkä ovat kotikaupungin lempikohteet kodin ulkopuolella? Urheilupaikat kuten keskuskenttä ja urheilutalo, missä käyn pelaamassa kavereiden kanssa ja katsomassa pelejä. Sen jälkeen tulevat kaupunginteatteri laadukkaine ohjelmistoineen ja Halkokarin ranta, Puumala sanoo. Vanhassa kaupungissa kohtaa aivan omanlaisensa tunnelman. Mustakari on osa sielunmaisemaani ja siellä saan nauttia merestä. Kolmas lempipaikkani on Kirkonmäellä historiaa huokuva Kaarlelan kirkon ympäristö, Urpilainen luettelee omat suosikkinsa. 3

6 Kunta-alalla on vara valita Haluaisitko isona taloushallinnon ammattilaiseksi, laitoshuoltajaksi vai sosiaalityöntekijäksi? Kenties unelma-ammattisi on jokin ihan muu. Kunta-ala tarjoaa mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä. Teksti: Pasi Salmela Kuvat: futureimagebank.com KUNTIA VOI HUOLETTA kuvailla työnantajiksi, joilla on tarjottavanaan monipuolisia töitä. Kunta-alalla on yhteensä noin ammattinimikettä. Kokkolan kaupungilla ei toki ole ihan niin monta, mutta lähes 400 kuitenkin. Kaupunki on alueella suuri työnantaja. Viime vuoden lopussa koko- ja osa-aikaisissa sekä sivutoimisissa palvelusuhteissa oli noin henkilöä. Heistä eniten on lähihoitajia, toiseksi eniten sairaanhoitajia ja kolmanneksi luokanopettajia. Kuntien tehtävä huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja koulutuksesta näkyy sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimen ylivoimassa, kun palvelusuhteiden määrää vertaillaan toimialoittain. Tämä puolestaan näkyy vielä toistaiseksi kaupungin palveluksessa olevien sukupuolijakaumassa, sillä lähes kahdeksan kymmenestä kaupungin henkilöstöön kuuluvasta on nainen. Toistaiseksi, sillä yhä useampi mies rikkoo perinteisiä sukupuolirooleja hakeutumalla esimerkiksi hoiva-alalle ja varhaiskasvatuksen pariin. Kunnan tehtäviin kuuluu tietysti paljon muutakin kuin kuntalaisten sivistyksestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Kunnat ohjaavat mm. maankäyttöä ja rakentamista, huolehtivat vesi-, energia- ja jätehuollosta. Lisäksi ne edistävät elinkeinoja, työllisyyttä ja tietoyhteiskuntakehitystä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että näiden tehtävien hoitamiseen tarvitaan lukuisia eri alan ammattilaisia ja eri koulutustaustaisia ihmisiä. Monipuolisuus ja -alaisuus kuntatöissä tulee entisestään lisääntymään palvelutarpeiden muuttuessa ja kehittyessä. Hoivan ja huolenpidon työt kehittyvät, ja niiden rinnalle tulee uusia kansainvälistymiseen, markkinointiin ja viestintään liittyviä tehtäviä tietotekniikan ja muun teknologian asiantuntijatehtävistä puhumattakaan. Lisäksi palvelujen hankkimisessa, kilpailuttamisessa ja ostamisessa tarvitaan nykypäivänä entistä laajempaa osaamista. Kaupungin palveluksessa pääsee tekemään merkityksellistä ja tärkeää työtä. Tutkimusten ei siis lehtien yleisönosastojen mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä kuntien palveluihin ja arvostavat niitä. Jos kuntalaiset ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin, myös työntekijät pitävät työtään mielenkiintoisena ja mielekkäänä. Koko maata koskeneessa kyselyssä neljä viidestä kuntatyöntekijästä suosittelisi omaa työpaikkaansa muillekin. LÄHTEET: kuntarekry.fi, kuntatyo.fi Kokkolan kaupungin henkilöstökertomus 2010 Till kommunens uppgifter hör bl.a. att sörja för kommuninvånarnas bildning och välbefi nnande. Kommunerna styr bl.a. markanvändningen och sköter om vatten-, energi- och avfallsservicen samt främjar näringar, sysselsättningen och utvecklandet av informationssamhället. Mångsidigheten och bredden inom kommunarbetet kommer ytterligare att utökas då behovet av tjänster ändras och utvecklas. Karleby stad har nästan 400 yrkesbenämningar. I slutet av år 2010 var ca personer anställda på hel- eller deltid eller med bisyssla. Närskötarna bildar den största gruppen, sjukskötare och klasslärare tar andra och tredje plats. Nästan 80 % av stadens personal består av kvinnor. I en enkät som omfattade hela landet meddelade fyra av fem kommunanställda att de kan rekommendera sin arbetsplats för andra. 4

7 D T K S A V A D U B L I N Ä R D MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? U B L I R S O R? 5

8 Töihin kaupungille Kuntarekryssä kohtaavat työ ja sen tekijä Kuntarekry.fi on uusi kunta-alan sähköinen rekrytointipalvelu, joka auttaa työntekijöitä löytämään töitä kunta-alalta, ja työnantajia hankkimaan henkilöstöä sekä vakinaisiin tehtäviin että sijaisuuksiin, tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi Hirvinen, Aki Paavola KOKKOLA SIIRTYY käyttämään kuntien yhteistä rekrytointijärjestelmää asteittain kuluvan vuoden aikana. Kuntarekryssä avoimia työpaikkoja haetaan sähköisesti ja ilmoittaudutaan sijaisrekisteriin. Uudesta palvelusta on Kokkolassa saatu hyviä kokemuksia jo alkumetreillä. Kuntarekry.fi on koettu hyödylliseksi työkaluksi niin vakituista henkilökuntaa kuin sijaisia palkattaessa. Haimme pelkästään kuntarekry.fi -sivuston kautta muun muassa kahta lastenhoitajaa Ruotsalon uuteen päiväkotiin. Hakemuksia tuli yhteensä 80, eli tieto uudesta palvelusta oli tavoittanut hyvin työntekijätkin, kertoo palvelun käyttöönoton suunnitteluun osallistunut Tulliharjun päiväkodin johtaja Ulla Nukarinen. Päivähoidon esimiehet ja päiväkotien varajohtajat opastettiin järjestelmän saloihin alkusyksyn aikana. Varhaiskasvatuksen sijaishakijoita oli syyskuun lopulla 74, joista rekisteriin oli ehditty siirtää reilut 30. Kuntarekry on nopea ja reaaliaikainen. Esimerkiksi sijaiset ovat olleet tyytyväisiä, koska tätä kautta heillä on mahdollisuus päästä töihin kaupungin palvelukseen, Nukarinen kuvailee järjestelmän etuja. Sijaiset löytyvät nopeasti Siivousala on kaivannut jo pitkään tällaista järjestelmää. Erityisesti sijaisia tarvittaessa tilanteet tulevat eteen hyvin nopeasti, koska työ on tehtävä sovitusti, vaikka vakituinen työntekijä olisikin sairastunut, sanoo siivoustyönjohtaja Kaija Märsy. Kun siivoustyöhön tarvitaan sijaista, Märsy syöttää järjestelmään tarvittavat hakuehdot. Niiden perusteella ruudulle ilmestyy nimilista työntekijöistä, jotka ovat käytettävissä kyseisen sijaisuuden aikana. Sen jälkeen työntekijöille lähetetään kännykkään viesti, jossa ilmoitetaan tarjolla olevasta työstä. Meillä on varahenkilöjärjestelmässä kolme työntekijää, jotka hoitavat sijaisuuksia kanta-kokkolan alueella. Määrä ei kuitenkaan ole riittävä. Sijaisia tarvitaan hoitamaan sairauspäivien lisäksi esimerkiksi vuosilomien tuurauksia. Märsyn mukaan kuntarekryn kautta siivousalan tehtäviin on palkattu sijaisten lisäksi myös vakituisia työntekijöitä, vaikka järjestelmä ei ole ollut vielä kovin kauan käytössä. Hän kannustaakin työntekijöitä kirjautumaan kuntarekryyn. Kuntarekry antaa työntekijöille liikkumavaraa hakeutua töihin eri työnantajien palvelukseen. Sen lisäksi työntekijä voi työskennellä useissa kaupungin kohteissa. Kun haemme vakituisia työntekijöitä, järjestelmään kirjautuneiden tiedot ovat siellä jo valmiina, mikä helpottaa vakituisen työpaikan hakemista. Kuntarekryyn työntekijä voi laittaa tietoja kohteista, joissa hänen on mahdollista työskennellä, millaisia työvuoroja hän voi tehdä sekä kertoa omasta koulutuksestaan ja osaamisestaan. Järjestelmään pystyy laittamaan tiedon siitäkin, jos työntekijä ei ole käytettävissä jonain tiettynä aikana, Märsy esittelee. Päivähoidon ja siivousalan lisäksi Kuntarekry on otettu Kokkolassa käyttöön hoitotyössä lokakuun alussa. Kuntarekry-palvelun tuottavat Suomen Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat. Kaija Märsy uppmuntrar arbetssökande att logga sig in i Kommunrekry. 6

9 Fungerande och enkelt HELI YLIKORPI, som arbetar som barnträdgårdslärar- och barnskötarvikarie vid daghemmet Tulliharjun päiväkoti, tycker att Kommunrekry är ett enkelt och fungerande system. Ylikorpi fl yttade i maj till Karleby från Tammerfors där hon fi ck nästan ett års erfarenhet av systemet. I Kommunrekry kunde jag bestämma om mitt eget arbete i en situation då det inte var aktuellt att hitta en stadigvarande arbetsplats. Av systemet framgick också alla långvariga vikariat, och dessutom kunde jag meddela staden tidpunkterna då jag hade möjlighet att arbeta, berättar Ylikorpi. Työntekijä, muista rekisteröityä! Kuntarekry.fi on sähköinen rekrytointi-palvelu, jonka kautta haetaan henkilöstöä sekä vakinaisiin tehtäviin että sijaisuuksiin. Vakinaisiin tehtäviin haetaan Kuntarekryssä olevan hakuilmoituksen kautta. Sijaisuuksia hakeva voi rekisteröityä Kuntarekryn kautta sijaisrekisteriin Kuntarekryssä julkaistun sijaishakuilmoituksen kautta. Työntekijälle on tärkeää rekisteröityä palveluun, jonka jälkeen hänen tietonsa ovat työnantajien käytettävissä. Hakuilmoitukset löytyvät >Avoimet työpaikat sivustolta, Kuntarekryyn pääsee myös etusivun bannerista sekä osoitteesta Kuntarekryssä julkaistut ilmoitukset näkyvät myös -sivuilla. Päivähoidon ja siivousalan lisäksi Kuntarekry otetaan käyttöön Kokkolan koko sosiaali- ja terveystoimessa vuoden 2012 alussa. Terveyskeskus käyttää jo osassa sijaishankintaansa Kuntarekryn sijaisrekisteriä. Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Tomi Hirvinen ANTTI TIEVA, hankintapäällikkö 32-vuotias Antti on koulutukseltaan paitsi juristi, hän on myös sopimustekniikasta väitellyt tekniikan tohtori. Soitan kitaraa, kuuntelen musiikkia ja käyn säännöllisesti konserteissa. Viimeaikainen hieno musiikkielämys oli vuosi sitten U2-konsertti. Perheen kanssa vietetään yhteistä aikaa. Perheeseeni kuuluu vaimo ja pieni tytär. Nykyään ihmettelenkin tyttäreni kasvua ja kehitystä. Kaverieni kanssa meillä on yhdistys, jonka puitteissa kokoonnumme silloin tällöin Helsingissä. VIRPI VIERTOLA, viestintäpäällikkö Kokkolan viestintäpäällikköä kiinnostavat sanat, kuvat ja niiden yhdistyminen tiedon ja tunnelmien välittäjänä. Kirjasto on hänelle tärkeä paikka. Painettujen ja äänikirjojen kanssa voi tehdä nojatuolimatkoja ja viihtyä muuten. Kokkolan kaupunginkirjastosta saa kirjoja usein ihan tuoreeltaan. Lukulistalla on aina sekä koti- että ulkomaisia romaaneja, elämänkertoja ja matkakertomuksia. Suosikkikirjailijoiden lista on pitkä, mutta Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen on aina mukava palata. JAAKKO PUKKINEN, pelastusjohtaja Isostakyröstä kotoisin oleva ja kesäkuussa Kokkolan pelastusjohtajana aloittanut Jaakko nauttii Suomen vaihtelevasta ilmastosta. Kesä vai talvi? Molemmat ovat hyviä, ilman toista ei kaipaisi toista. Kesällä mukavuuden luovat lämpö ja hyvät motskarikelit, talvella taas luonto rauhoittuu herätäkseen uuteen kesään. Kesän talveen vie syksy, ja silloin on aika nauttia luonnosta hirvenmetsästyksen parissa. Talven kesään vie taas kevät, jolloin on aika aloittaa moottoripyörävarusteiden etsiskely. uudet kasvot 7

10 Asiakaskin tietää palveluista KAMPA-hanke tuo kansalaiset takaisin päätöksentekoon Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen IHMISILLÄ ON syvä huoli siitä, mihin palvelut ovat menossa, kuka niistä päättää ja miten niihin voi vaikuttaa. Onhan kyse meidän palveluista, jotka on rakennettu meidän tarpeita varten yhteisillä rahoilla. Isot, keskitetyt järjestelmät ovat aiheuttaneet demokratiavajeen. Organisaatiot ovat kasvaneet niin isoiksi, että soittaminen kunnan sosiaalitoimistoon omissa arkisissa asioissa on käynyt ihmisille vaikeaksi. Man måste lyssna på människor som experter i frågor som gäller dem själva. Näin alustaa sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta lokakuussa käynnistyvän KAMPA-hankkeen peruskysymystä. Kyse on valtakunnallisesti ainutlaatuisesta pilottihankkeesta, jossa kansalaiset halutaan saada takaisin vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Eikä vain vaikuttamaan, vaan myös tekemään asioita käytännössä. Keski-Pohjanmaalta löytyy jo nyt esimerkkejä, miten kyläyhdistys tai maamiesseura voi ottaa hoitaakseen kyläpalveluja joiltakin osin. Tuorein esimerkki on Ullavan osuuskauppa, Matthies sanoo. Asioita voi tehdä toisin KAMPA-hanke keskittyy kunnan järjestämisvastuulla oleviin sosiaalipalveluihin, terveyden edistämiseen sekä niitä tukeviin palveluihin ja toimintaan. Ihmisten mielipiteitä on kartoitettu etukäteen, ja siinä yhteydessä kokkolalaiset ovat ottaneet esille muun muassa johtavien viranhaltijoiden kunta- ja kyläkierrokset. Niihin meidän täytyy löytää aivan oma malli, miten viranhaltijat jalkautuvat ja miten heidän ja kansalaisten yhteydenpitoa voidaan parantaa. On tärkeää osoittaa ihmisille, että kyse on edelleen heidän palveluistaan ja että demokraattinen omistajuus voi yhtä hyvin toteutua, vaikka palvelut on koottu esimerkiksi isompaan yhtymään, Matthies korostaa. 8

11 Lisäksi etsitään keinoja siihen, miten asiakkaita kuunnellaan nykyistä paremmin. Asiakaspalaute laatikkona jossain toimiston nurkassa ei toimi. Asiakaslähtöinen toiminta ei saa jäädä puheen tasolle. Ihmisiä pitää pystyä kuuntelemaan aidosti ja tasavertaisesti heidän omien asioidensa asiantuntijoina. KAMPA-hankkeessa ihmiset pääsevät ideoimaan myös sitä, miten palveluja tuotetaan. Puhutaan yhteistuottajuudesta eli siitä, miten kuntalaiset voivat olla mukana tuottamassa palveluita. Nykytilanteessa myös kansalaisilta vaaditaan oikeasti yhteisvastuullisuutta ja tietynlaista itsetunnon nousua, Matthies jatkaa. Mielipiteitä kerätään edelleen KAMPA-hankkeelle palkataan työntekijä, joka kiertää loppuvuoden aikana eri puolilla Kokkolaa ja Kruunupyytä tilaisuuksissa, joissa asukkaat voivat esittää omia mielipiteitään ja ideoitaan. Haluamme tarkentaa, mitä ovat ne asiat, joita kokkolalaiset haluavat kehittää. Asukkaiden saaminen mukaan on tärkeää, koska palvelut voidaan pelastaa vain siten, että työntekijät ja viranomaiset liittoutuvat kansalaisten kanssa, Matthies sanoo. Kokkolan ja Kruunupyyn lisäksi KAMPA-hankkeessa ovat mukana Järvi-Pohjanmaa, Palveluliikelaitos Jyta sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Flera hjälpande händer från tredje sektorn KRONOBYS kommundirektör Michael Djupsjöbacka önskar att tredje sektorn kunde bistå social- och hälsovården med fl era hjälpande händer. Människor pratar mycket om hur man inom social- och hälsovården rör sig från en service till en annan. Vi borde få till stånd ett så fl exibelt system som möjligt där det är lätt att röra sig allt från nivån på fältet till den högsta vårdtrappan. Jag anser att det viktigaste är att få frivilliga och anhöriga att delta mera, och att det borde fi nnas alternativ även på landsbygden. Ett alternativ är exempelvis att grannar och vänner fi nns till stöd och ser för sin del till att ingen faller igenom social- och hälsovårdsnätet. Djupsjöbacka betonar att utslagning är en av de främsta utmaningarna och även när det gäller förebyggande av utslagning är kommunernas möjligheter begränsade. Inställningen att kommunen sköter allt är kanske för stark hos oss. Så är det ju inte. Allting kan naturligtvis inte föras över på tredje sektorns axlar, men dess roll kan mycket väl göras större jämfört med dagens läge. Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen Esteetöntä elämistä Honkaharjussa HONKAHARJUN saneerattavana olevaan palvelukeskukseen luodaan esteetöntä toimintaympäristöä Honka-hankkeella. Tavoitteena on luoda malliympäristö, jota parannellaan tilojen käyttäjiltä saatavan jatkuvan palautteen perusteella. Living-lab-tyyppinen asumisympäristö tarjoaa erilaisia asumiseen liittyviä ratkaisuja, kuntoilumahdollisuuksia ja apuvälineitä, joilla helpotetaan vanhusten ja vammaisten henkilöiden jokapäiväistä elämää. Esteetön ympäristö mahdollistaa samalla alan yritysten tuotekehityksen. Se toimii lisäksi sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutus- ja oppimispaikkana. 9

12 KOKKOLAA kehuttiin koko kesän Tässä maanantaina viimeisenä viikonloppuna messuilla vierailleen asiakkaan lähettämä sähköposti: Hei Kokkolan asuntomessujen järjestäjät! Tuhannet kiitokset erittäin hyvin järjestetyistä messuista. Olen kierrellyt messuja ympäri Suomenmaan, mutta harvoin olen kokenut vastaavaa. Erityiskiitos autoparkkialueen hoitajille ja ihanille oppaille linja-autoissa. Kaikki oli hoidettu hienosti; parkkeeraus, kuljetukset messualueelle, messualueen palvelut ym. Messujen onnistuminen oli vain sitten itsestä kiinni. Voitte olla ylpeitä itsestänne. Vaikea on muiden enää panna paremmaksi. KIITOS! 10

13 Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen, Aki Paavola Asuntomessukesänä Kokkola sai enemmän huomiota mediassa ja enemmän kesävieraita kuin koskaan aiemmin. Jälkeenpäin on mukava tarkastella, mitä vieraamme olivat Kokkolasta mieltä. MESSUJEN AIKANA Suorakanava Oy toteutti Suomen Asuntomessujen toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jonka vastauslomake jaettiin portilla kaikille messuille saapuville kotitalouksille. Vastauslomaketta ei siis jaettu jokaiselle messuvieraalle erikseen vaan perhekunnittain. Lomakkeita jaettiin reilut , ja niistä palautettiin Hieno alue ja hyvät messut Messuvieraiden antama palaute oli erittäin positiivista. Yli 95 prosenttia kävijöistä piti Kokkolan asuntomessuja hyvinä tai erinomaisina. Messut vastasivat hyvin kävijöiden odotuksia. Palautteissa kehuttiin muun muassa aluetta, merimaisemaa, pysäköinnin ohjausta, alueen palveluita ja asiakaspalvelua. Kokkola kiinnostaa Kokkolalaisia kiinnostaa tietysti kovasti myös se, mitä matkailijat itse kaupungista sanoivat. Neljännes vastaajista kertoi Kokkolan yllättäneen heidät positiivisesti ja kolmannes sanoi olevansa kiinnostunut Kokkolasta matkailukohteena. Kokkolaan suhtauduttiin hyvin myönteisesti myös mahdollisena asuin- tai työskentelyalueena. Vastanneista lähes puolet rastitti vastausvaihtoehdon Kokkolaan on aina kiva tulla ja reilu viidennes totesi Kokkolan olevan lähempänä kuin luulinkaan. Asuntomessujen myötä monilta on toivottavasti kadonnut se harhaluulo, että Keski- Pohjanmaa on jotenkin kaukana tai hankalasti tavoitettavissa ja sehän oli ehdottomasti yksi asuntomessujen ja messuviestinnän tavoitteista! Vain 1,4 prosenttia vastaajista moitti kulkuyhteyksiä. Esimerkillistä palvelua Kyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia käytti Kokkolan kahvila- ja ravintolapalveluita. Reilu kymmenen prosenttia kävi tavarataloissa ja vajaat kymmenen erikoisliikkeissä. Majoituspalveluita käytti noin 15 prosenttia. Viidennes messuvieraista vietti Kokkolassa vähintään yhden yön. Paikallisten palvelualttiudesta annettu palaute oli suorastaan ylistävää. Lähes 90 prosenttia vastaajista totesi, että heitä oli palveltu joko hyvin tai erittäin hyvin. Vain 0,7 prosentilla oli jäänyt palvelusta jotain hampaankoloon. Hyvä me! Näiden kehujen pohjalta on mukava ponnistaa eteenpäin. Ja kun messuvieraasta laskee Kokkolasta matkailukohteena kiinnostuneen noin vierasta, niin varmasti meillä riittää vieraita myös jatkossa. Me teimme sen kaikki yhdessä! KOKKOLAN ASUNTOMESSUT alkavat olla päätösseminaaria vaille valmiit. Kokkola järjesti koko asuntomessuhistorian parhaimmat messut. Sen vahvisti messututkimuksen yleisöpalaute. Yli 95 prosenttia vastanneista pitivät asuntomessujamme hyvinä tai erittäin hyvinä. Tästä palautteesta me kaikki voimme olla ylpeitä. Se on korkein positiivisen palautteen määrä koskaan. Asuntomessut tapahtumana on joka vuosi maamme suurin maksullinen yleisötapahtuma. Kokkolan asuntomessuilla vieraili lähes kävijää. Tämä tarkoitti sitä, että meillä oli joka päivä vierasta, joista pidettiin hyvää huolta ja joille pyrittiin antamaan mahdollisimman positiivinen ja todenmukainen kuva kaupungistamme. Tässä tehtävässä onnistuimme hyvin. Eri tiedotusvälineet uutisoivat Kokkolasta todella paljon. Niin sanottuja mediaosumia syyskuun puoleenväliin mennessä oli Tätä voidaan pitää hyvänä määränä siksi, että kaikki julkisuus on hengeltään myönteistä ja positiivista. Messutapahtumalla oli monta tavoitetta. Ennen kaikkea se oli Kokkolan kaupungin julkisuuskampanja. Meillä oli ainutkertainen tilaisuus esitellä vieraillemme Kokkolan elinkeinoelämää, koulutustarjontaa, terveydenhoitoa, matkailutarjontaa eli kaikkea sitä, mitä Kokkola asuinpaikkana tai vierailukohteena parhaimmillaan voi tarjota. Messujen aikana meillä vieraili 186 ryhmää, joille pidettiin esitelmä kaikesta edellä mainitusta. Lisäksi meillä vieraili 477 toimittajaa, jotka kirjoittivat tapahtumastamme tai uutisoivat radiossa tai televisiossa messuistamme. Taloudellisesti messutapahtuma oli merkittävä. Messualueelle rakennettiin 131 asuntoa, joten se määränä tarkoittaa kymmenien miljoonien eurojen rahavirtaa, joka hankintoina pääsääntöisesti jäi seudullemme. Messuvieraista yli viidennes yöpyi Kokkolassa tai lähiseudulla. Tämä tarkoitti sitä, että yöpymisiä oli lähes Vieraat käyttivät ravintolapalveluita, huoltamopalveluita ja suorittivat ostoksia kaupoissamme, joten näillä yrityksillä oli toinen joulu. Lopullisia lukuja ei vielä ole käytettävissä, mutta kyse on kuitenkin yli 10 miljoonan euron rahamäärästä. Kun projekti alkoi noin kolme vuotta sitten, epäileviä Tuomaita oli melko paljon. Erilaiset toriparlamentit tuomitsivat tapahtuman epäonnistuneeksi jo ennen sen alkamista. Olipa joukossa muutamia poliitikkojakin. Nyt kun kaikki on onnellisesti takanapäin ja kaikki meni onnistuneesti, on olalletaputtajien määrä suuri. Suomalaiselle on vaikea myöntää olleensa väärässä, mutta tässä asiassa monet ovat myöntäneet sitä olleensa, mutta hymy huulilla maininneet olleensa onneksi väärässä. Tämä kaikki on ollut meidän kaikkien kokkolalaisten yhteinen voimainkoitos. Ja yhdessä me sen teimme. Touko Rauma Projektipäällikkö, Kokkola 2011 asuntomessut 11

14 Kouluja korjataan hurjaa Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi Hirvinen KOULURAKENTAMISEN perusparannus- ja laajennustarpeet ovat Kokkolassa edelleen mittavat. Mäntykankaan koulun peruskorjaus, Hollihaan ja Koivuhaan koulujen peruskorjaukset sekä laajennukset ja pian valmistuva Villan koulun saneeraus ovat esimerkkejä 2000-luvulla toteutuneista kouluinvestoinneista. Vaikka uusittujen tilojen vihkiäisiä on pidetty kiihtyvällä tahdilla, haasteita riittää jatkossakin. Syinä ovat nopea väestönkasvu ja koulurakennusten pitkäksi venynyt peruskorjausväli. Kaupunki tekee parhaansa, jotta kouluja saadaan peruskorjattua mahdollisimman ripeästi. Tarvitsemme myös lisätilaa, koska oppilasmäärät ovat kääntyneet kasvuun, sanoo sivistysjohtaja Peter Johnson. Ikäluokat kasvavat Korkea syntyvyys korostaa lisäneliöiden tarvetta Ennusteiden mukaan Kokkolan väkiluku kasvaa 2010-luvulla keskimäärin lähes 300 asukkaan vuosivauhdilla. Kasvu perustuu korkeaan syntyvyyteen. Kun yhden oppilasikäluokan koko Kokkolan peruskouluissa on tällä hetkellä noin 550 lasta, yksittäisen ikäluokan koko kasvaa jatkossa yli 600 oppilaaseen. Johnsonin mukaan korkea syntyvyys näkyy luonnollisesti nyt myös päivähoidon ja esiopetuksen tilatarpeissa. Kiireellisimmät kohteet ovat Isokylän, Lucina Hagmanin ja Torkinmäen koulujen peruskorjaukset ja laajennukset. Chydeniuksen koulun laajennus ja peruskorjaus on ajoitettu näiden jälkeen vuosille , Johnson luettelee. Koska asuntorakentaminen on vilkasta muun muassa Rytimäen ja Halkokarin alueilla, myös siellä tarvitaan lähivuosina lisätilaa sekä päivähoidolle että perusopetukselle. Johnsonin mukaan tulevassa koulurakentamisessa huomioidaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulun alkuopetuksen yhteistyön vahvistaminen, yhtenäisen perusopetuksen periaatteet sekä se, että koulut palvelevat oppimisympäristöinä tulevaisuuden tarpeita. Nykyaikaisissa koulutiloissa hyödynnetään uutta viestintä- ja informaatioteknologiaa. Koulu on monipuolinen alueensa toimintakeskus, Johnson sanoo. Vanha kuori, uusi sisältö Koivuhaan koulun saneeratut ja laajennetut tilat otettiin käyttöön lukuvuoden alettua elokuussa. Samoissa tiloissa sijaitsee nykyään myös Koivuhaan päiväkoti. Uudet tilat antavat paljon aikaisempaa paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön ja yhteiseen kehittämiseen sekä työn suunnitteluun päivähoidon ja koulun kesken, rehtori Juha Suhonen sanoo. Hänen mukaansa vanhaan kuoreen on rakennettu tilat, jotka on suunniteltu siten, että ne ovat mahdollisimman joustavat ja muunneltavissa erilaiseen opetuskäyttöön. Tilat toimivat hyvin ja palvelevat niitä ajatuksia, joita matkan varrella esitettiin. Mietimme yhdessä opettajien kanssa toimivia ratkaisuja, ja ne ovat tulleet mukaan toteutukseen. Tilat eivät enää rajoita ideoiden käytännön toteuttamista. Nyt kyse on enää siitä, mitä halutaan tehdä. Myös turvallisuusasioita, opettajien ja oppilaiden ergonomiaa ja teknisten laitteiden käyttömahdollisuuksia on parannettu, Suhonen toteaa tyytyväisenä esitellessään uutta kouluympäristöä. Lillajul i nya lokaler? RENOVERINGEN AV VILLA SKOLA har enligt rektor Tua Masar framskridit enligt planerna. Rivningsarbetet i början var mera omfattande än vad vi hade väntat. Skolan borde vara klar för överlåtelse i slutet av oktober. Om allt går väl kan vi fi ra lillajul i de nya lokalerna, hoppas Masar. Strax före fl yttningen är stämningen hög. Vi får helt underbara lokaler som förhoppningsvis fyller alla de krav som ställs på en modern inlärningsmiljö. I åratal har vi lärare drömt om detta och planerat lokalerna. Klasserna 1 3 placeras på första våningen och på tredje våningen fi nns klasserna 4 6. På andra våningen fi nns det plats bland annat för smågrupper. Biblioteket blir stort och ljust. När det blir färdigt kommer det att bli hela skolans hjärta, berättar Masar. 12

15 tahtia Tilat toimivat hyvin ja palvelevat niitä ajatuksia, joita matkan varrella esitettiin, Juha Suhonen sanoo. 13

16 Markku Anttila (här vid Villa skola) anser att man genom att förenhetliga gymnasiernas verksamhetsmodeller och -kulturer kan göra gymnasierna synligare och öka deras attraktion. Kokkola tarjoaa laadukasta lukiokoulutusta Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Aki Paavola LUCINA HAGMANIN lukion rehtori Markku Anttila on työskennellyt syyskuun alusta myös Kokkolan suomenkielisen lukiokoulutuksen johtavana rehtorina. Kyse on kolmivuotisesta kokeilusta, jonka kuluessa pyritään lisäämään muun muassa lukiokoulutuksen näkyvyyttä. Kokkolassa järjestetään laadukasta lukiokoulutusta. Opettajat ja oppilaitosten henkilökunta ovat sitoutuneita työhönsä, ja oppimistuloksetkin ovat hyviä. Lukioiden opiskelijamäärät ovat kuitenkin olleet laskussa meillä ja valtakunnallisesti siinä määrin, että lukiokoulutuksen on todettu tarvitsevan samantyyppistä kehittämistä ja tukea kuin ammatillisen koulutuksen joitakin vuosia sitten, Anttila sanoo. Yhdistävä ja kokoava rooli I år kunde man redan känna av en ny positiv anda. Uusi tehtävä on tulosta lukiorehtoreiden kuntaliitoksen jälkeen laatimasta selvityksestä lukiokoulutuksen tilasta Kokkolassa. Sen pohjalta tehdystä kehittämisraportista nostettiin esille kolme kohtaa, joita nyt viedään eteenpäin. Lukiopedagogiikan lisäksi kehittämisalueita ovat lukion oppimisympäristöt ja lukion johtamisjärjestelmän kokeilu eli johtavan rehtorin malli. Koen roolini lukiokentässä yhdistäväksi ja kokoavaksi. Sen sijaan, että kukin lukio edustaisi omaa yksikköään, edustaisimme entistä vahvemmin kaupungin lukiokoulutusta. Anttila uskoo, että yhtenäistämällä lukioiden toimintamalleja ja -kulttuuria lukiokoulutukselle saadaan entistä enemmän näkyvyyttä ja lisää vetovoimaa. Meillä tarvitaan myös akateemisesti koulutettua väkeä, ja lukio on selkeä väylä korkea-asteen jatko-opintoihin ja erityisesti yliopistoihin. Tänä vuonna meillä oli jo uutta positiivista virettä, koska aloittaneiden opiskelijoiden määrät olivat ihan hyviä muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. Suomenkielisissä lukioissa opiskelee aikuisopiskelijat mukaan lukien lähes 700 lukiolaista ja ruotsinkielisessä lukiossa 169 opiskelijaa. Koulutusyhtymän ylläpitämässä ammattilukiossa opiskelijoita on noin 300. Juuret vahvasti Keski-Pohjanmaalla Markku Anttila on syntynyt Kaustisella ja asunut sen jälkeen Kälviällä ja Kokkolassa. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Vapaa-aikana harrastan liikuntaa ja erityisesti pyöräilyä. Myös lukemiseen yritän löytää aikaa. Musiikillakin on perheessä keskeinen rooli. Olen suuri kansanmusiikin ja irlantilaisen musiikin ystävä. Uutena harrastuksena aloitin konservatorion vapaalla osastolla huilunsoiton. Se oli kytenyt mielessäni jo pitkään, Anttila paljastaa. 14

17 Vahdinvaihto kuvataidekoulussa Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen LASTEN JA NUORTEN kuvataidekoulussa tapahtui syksyllä vahdinvaihto. Koulun pitkäaikainen rehtori Ritva Kangas siirtyi viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä, ja uutena rehtorina aloitti elokuussa Aija Isosaari. Alkaneen lukuvuoden aikana kuvataidekoulu juhlistaa 30- vuotisjuhlavuottaan. Ensi keväälle on luvassa juhlavuoden merkeissä sekä näyttely- että julkaisutoimintaa. Järjestämme näyttelyitä VISU-galleriassa, jonka olemme saaneet käyttöömme koko kevääksi. Juhlajulkaisuun kootaan kokemuksia vuosien varrelta sekä opettajilta että entisiltä oppilailta, Aija Isosaari kertoo. Laajempi juhlanäyttely tulee esille kuvataidekoulun lisäksi konservatorion ja VISU-gallerian tiloihin. Kuvataidekoulussa on oppilaina noin 430 iältään 6 19-vuotiasta lasta ja nuorta. Joogaa, zumbaa ja yksinlaulua Kokkolan seudun opiston vararehtorin Sixten Sandströmin ei tarvitse miettiä vastausta hetkeäkään, kun häneltä kysyy syksyn suosituimpia kursseja. Jooga, zumba ja yksinlaulu. Monet kurssit ovat täyttyneet yli äyräiden, ja varsinkin jooga on erittäin suosittua. Ihmiset tuntuvat haluavan harmoniaa Det förefaller som om människor vill ha harmoni och sinnesfrid. sekä mielenrauhaa yleensäkin hyvinvointia itselleen, Sandström sanoo. Hänen mukaansa monet kurssit ovat täyttyneet myös kantakaupungin ulkopuolella, kuten 40-paikkaiset zumba-kurssit Marinkaisissa ja Sokojalla. Marinkaisten kurssi oli täynnä ja Sokojan kurssi lähes täynnä. Liekö oopperan vaikutusta, että 16-paikkaiselle yksinlaulukurssille oli peräti 63 hakijaa. Veneilykulttuuri puolestaan näkyy saaristomerenkulun kurssin suuressa suosiossa. Ajan virtauksia kuvaa sekin, että hakijoita riitti runsaasti niin itämaisen tanssin kurssille kuin karppaukseen painottuvalle ruokakurssille. 15

18 Loistavaa valoa syksyn pimeyteen Mikäli marraskuun pimeys käy hermojen päälle, lasten ja nuorten kulttuuriviikko Loistavaa tarjoaa helpotusta. Fanny Passoja on yksi viikon loistavista esiintyjistä. 16

19 Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Aki Paavola TOISEN KERRAN järjestettävän Loistavaa Strålande -kulttuuriviikon aikana Kokkolassa järjestetään kymmeniä tapahtumia satojen innokkaiden kulttuurinharrastajien toimesta. Kulttuuriviikko on todella laajan porukan yhteinen ponnistus. Mukana on toistakymmentä eri kulttuurialan laitosta ja satoja esiintyjiä. Tarkoituksenamme on tarjota lapsille ja nuorille ainutlaatuisia kulttuurielämyksiä, Pasi Ojala sanoo. Keski-Pohjanmaan konservatorion vs. apulaisrehtori Ojalan johtama Kokkolan Nuorisosoittokunta on harjoitellut elokuun alusta omaa osuuttaan. Soittokunta säestää kaksi Keski-Pohjanmaan Balettiopiston tanssiesitystä. Sen lisäksi, että viikko tarjoaa loistavia kulttuurielämyksiä, yhteisesitykset ja taidelaitosten välinen yhteistyö tekevät siitä ainutlaatuisen. Enpä usko, että tällaisen tapahtuman järjestäminen onnistuisi monessa muussa kaupungissa, kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus hehkuttaa. Eikä turhaan puhukaan, mikäli Pasi Ojalaa on uskominen. Hänelle kun erään tässä nimeltä mainitsemattoman suomalaisen kaupungin kulttuurivaikuttajat olivat asiaa kovastikin ihmetelleet. Tekemisen riemun ja kulttuurielämysten tarjoamisen lisäksi tapahtuman taustalta löytyy myös hieman syvempi ajatus: halu herättää lasten ja nuorten kiinnostus kulttuuriharrastuksia kohtaan. Haluamme antaa maistiaisia kulttuurin eri muodoista ja innostaa uuden hienon harrastuksen pariin. Tänä tehokkuusajattelun aikana taiteella ja kulttuurilla on paljon Tänä tehokkuusajattelun aikana kulttuurilla on paljon annettavaa erityisesti lapsille ja nuorille. annettavaa, ja erityisesti lasten kehityksen kannalta taitoaineet ovat ensisijaisen tärkeitä, Pasi Ojala sanoo. Loistavaa-kulttuuriviikon tapahtumiin voi törmätä perinteisten taidelaitosten lisäksi esimerkiksi kauppakeskuksissa, päiväkodeissa ja kouluilla. Eikä vain kanta-kokkolassa, vaan tapahtumat levittäytyvät kaikkialle koko laajan kaupungin alueelle, Purontaus sanoo. Balettdansare gör sig beredda att stråla Det är full rulle vid Mellersta Österbottens Balettinstitut. De unga dansarna har allt sedan augusti övat på föreställningarna som ska visas under Loistavaa Strålande -kulturveckan för barn och ungdomar. Fina upplevelser med en spännande berättelse är att vänta, berättar Nieminen som svarar för föreställningens koreografi. Konstinstitutionerna i Karleby samarbetar intensivt under Strålande-veckan. Bildkonstskolan för barn och unga svarar för en del av sceninredningen i Adalminas Pärla, dessutom har Balettinstitutet två gemensamma konserter med Nuorisosoittokunta. Nieminen tycker att det är strålande, rent av unikt både med samarbetet mellan konstinstitutionerna och de erbjudna kulturupplevelserna. Strålande-kulturveckan håller på att bli fl aggskeppet för stadens kultur, och det är något karlebyborna kan vara stolta över. PRECIS SOM NAMNET säger är evenemanget helt strålande. De unga får en chans att uppträda och visa vad de kan, säger Marita Nieminen, rektor för Balettinstitutet. En av Balettinstitutets dansföreställningar under veckan baserar sig på Zachris Topelius saga Adalminas Pärla. I sagan ger den röda fen prinsessan Adalmina visdom, skönhet och kärlek i gåva. Av den blåa fen får Adalmina löftet att om hon avstår från gåvorna får hon i stället ett ödmjukt hjärta. Ämnet är aktuellt, eftersom det i våra dagar är minst lika tvivelaktigt som på Topelius tid för över 100 år sedan att kunna kombinera skönhet och rikedom med lycka. Tutustu romanikulttuuriin ja romanien historiaan Esiintyjinä mm. Jasmin Valentin ja Miritza Lundberg. Ohjelmassa myös romaniasujen näyttely ja luentoja. Kokkola-sali, pe klo

20 Uusi jätevedenpuhdistamo valmistuu KOKKOLASSA varaudutaan tulevaan Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen VUODEN ALUSSA astuvat voimaan kiristyneet lupaehdot, joita vanha laitos ei enää täytä, käyttöpäällikkö Risto Lauri kertoo. Kokkolassa harppaus on iso ei matkassa mutta puitteissa. Siirrytään suoraan 1970-luvulta 2010-luvun huipputekniikkaan. Mittava, kaikkineen noin 16 miljoonan euron investointi on tehty sillä mielellä, että kapasiteetti riittää 30 vuotta eteenpäin. Marras- ja joulukuu on aikaa hioa uusi laitos iskukuntoon ja h-hetki koittaa Asian ratkaisee kuormituksen kehitys, johon vaikuttaa muun muassa kaupungin laajeneminen ja jätevesiä tuottavan yritystoiminnan kehittyminen. Suurteollisuusalue ei asiaan vaikuta, sillä alueella on jo omat, toimivat jätevesien puhdistusmenetelmät. Laskelmat on kuitenkin tehty sillä mielellä, että 30 vuotta pitäisi pärjätä, Lauri vakuuttaa. Varaudutaan tulevaan Risto Lauri ja vesilaitosjohtaja Esa Jokela kehuvat kilpaa vanhan jätevedenpuhdistamon fosforinpoistokykyjä. Vanha jätevedenpuhdistamo on aina ollut fosforinpoistossa erittäin tehokas, suorastaan yllättävän hyvä se ei ole ollut ongelma. Fosforinpoistoa uusi laitos ei todennäköisesti tee yhtään sen paremmin kuin vanhakaan, mutta tekniikan kehityksen myötä uudessa laitoksessa fosfori saadaan poistettua edullisemmin ja vähemmillä kemikaaleilla. Uuden putsarin iso juttu on kyky hapettaa ammoniumtyppeä. Samalla varaudutaan myös tulevien vuosien kiristyviin lupaehtoihin. Uudessa jätevedenpuhdistamossa voimme hapettaa ammoniumtypen jo laitoksessa, joten se ei enää kuluta vesistöjen happea mereen päästyään. Hapettaminen tulee varmasti vaikuttamaan positiivisesti Hopeakivenlahden happitilanteeseen. Samalla on varauduttu myös siihen, että määräyksiin odotetaan lähivuosina yhä uusia kiristyksiä. Esa Jokelan (vas.) ja Risto Laurin mielestä tekniikassa otetaan 50 vuoden harppaus eteenpäin. 18