Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa

Transkriptio

1 Sivu 1/10 SÄTEILYTURVAKESKUS VAL Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 2.1 Peruskäsitteitä 2.2 Suureita ja yksiköitä 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä 3 Suunnitteluperusteet 3.1 Säteilysuojelulliset perusteet Yleistä Suorien terveyshaittojen estäminen Säteilyn myöhäisvaikutusten rajoittaminen Oikeutus- ja optimointiperiaate 3.2 Suojelutoimenpiteiden suunnitteluperusteet Sisällesuojautuminen Joditablettien nauttiminen Evakuointi 4 Toimenpiteet äkillisessä säteilyvaaratilanteessa 4.1 Välittömät toimenpiteet ydinvoimalaitoksen varautumisalueella 4.2 Operatiiviset toimenpidetasot Sisällesuojautuminen Joditablettien nauttiminen Kulkurajoitukset Evakuointi Kotieläintuotannon suojaaminen 5 Saastuneen alueen evakuoiminen tilanteen jälkivaiheessa 6 Toimenpidetasot elintarvikkeille 7 Työntekijöiden suojelu 7.1 Yleiset perusteet 7.2 Välittömien toimenpiteiden tekeminen 7.3 Onnettomuuden seurausten lieventäminen 7.4 Muu kuin pelastus- ja suojelutyö saastuneella alueella 8 Kirjallisuutta

2 Sivu 2/10 Tämä ohje on voimassa alkaen toistaiseksi. Ohjeen käyttäjille Tässä ohjeessa esitetään valmiussuunnittelun perusteet säteilyvaaratilanteiden varalta, toimenpidetasot keskeisten suojelutoimenpiteiden käynnistämiselle sekä pelastustoimintaan osallistuvien työntekijöiden säteilysuojelun perusteet. Tämä ohje on tarkoitettu valmiussuunnittelusta, pelastustoiminnan johtamisesta ja väestön varoittamisesta vastaavien pelastusviranomaisten sekä muiden säteilyvaaratilanteen hoitoon osallistuvien viranomaisten käyttöön. SISÄASIAINMINISTERIÖN MÄÄRÄYSKOKOELMA OHJE Nro SM /Tu-311 Annettu Voimassaoloaika toistaiseksi Säädösperuste Säteilylaki (592/1991) 67 2 mom. Muuttaa/Kumoaa - Kohderyhmät lääninhallitukset, kunnat SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE SÄTEILYSUOJELUN TOIMENPITESTÄ SÄTEILYVAARATILANTEESSA Sisäasiainministeriö antaa säteilylain (592/1991) 67 :n 2 momentin nojalla STUKin ohjeen VAL 1.1 noudatettavaksi säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavien suojelutoimenpiteiden suunnittelussa. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Neuvotteleva virkamies Tiina Peltola-Lampi 1 Yleistä Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan uhkaavaa tai olemassa olevaa tapahtumaa, jonka seurauksena väestö tai pelastustyöntekijät voivat altistua säteilylle normaalia enemmän. Tällaisessa tilanteessa vaaran aiheuttava säteily uhkaa levitä tai on jo levinnyt hallitsemattomasti ihmisten elinympäristöön. Säteilylain (592/1991) 67 koskee normaalista poikkeavaa säteilytilannetta. Lähtökohta on, että toimintaa ohjaavat säteilylain 2 :ssä määritellyt perusperiaatteet: oikeutus, optimointi ja yksilönsuoja. Pelastustoimilaissa (561/1999) ja sen nojalla annetussa pelastustoimiasetuksessa (857/1999) on säädetty perusteet pelastustoiminnan johtamiselle ja toimintaan osallistuvien viranomaisten tehtäväjaolle. Pelastustoimilaki koskee myös säteilyvaaratilanteita. Pelastustoimen valtakunnallisesta kehittämisestä vastaa sisäasiainministeriö ja lääneissä sitä valvovat lääninhallitukset.

3 Sivu 3/10 Tässä ohjeessa esitetään valmiussuunnittelun perusteet säteilyvaaratilanteiden varalta, toimenpidetasot keskeisten suojelutoimenpiteiden käynnistämiselle sekä pelastustoimintaan osallistuvien työntekijöiden säteilysuojelun perusteet. Tämä ohje on tarkoitettu valmiussuunnittelusta, pelastustoiminnan johtamisesta ja väestön varoittamisesta vastaavien pelastusviranomaisten sekä muiden säteilyvaaratilanteen hoitoon osallistuvien viranomaisten käyttöön. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 2.1 Peruskäsitteitä Tässä ohjeessa tarkoitetaan a. vältetyllä annoksella yksilön säteilyannosta, jonka oletetaan tulevan vältetyksi suunnitellulla suojelutoimenpiteellä b. operatiivisella toimenpidetasolla ulkoisen säteilyn annosnopeutta, jonka ylittyessä yksittäinen suojelutoimenpide on yleensä perusteltu c. elintarvikkeiden toimenpidetasolla radioaktiivisten aineiden pitoisuutta, jonka ylittyessä on viimeistään ryhdyttävä toimenpiteisiin elintarvikkeista saatavan säteilyaltistuksen rajoittamiseksi d. suojavyöhykkeellä aluetta, joka ulottuu noin 5 km etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta e. varautumisalueella aluetta, joka ulottuu noin 20 km etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta f. työntekijällä pelastus- ja suojelutoimenpiteisiin osallistuvaa ammattihenkilöä tai toimenpiteisiin vapaaehtoisena osallistuvaa muuta henkilöä. 2.2 Suureita ja yksiköitä Absorboitunut annos ilmaisee energiamäärän, jonka säteily on jättänyt kohdeaineeseen massayksikköä kohti. Absorboituneen annoksen yksikkö on gray (Gy). Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Suure ei ole fysikaalisesti mitattavissa; säteilyannos lasketaan käyttäen lähtötietona absorboitunutta annosta. Efektiivinen annos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä kokonaishaittaa ja ekvivalenttiannos tietylle kudokselle tai elimelle aiheutunutta haittaa. Säteilyannoksen yksikkö on sievert (Sv) ja sen kerrannaisyksiköt millisievert (1/1000 Sv) ja mikrosievert (1/ Sv). Ulkoisen säteilyn annosnopeus tarkoittaa ulkoilmassa mitattua säteilyannostasoa aikayksikköä kohti. Ulkoisen säteilyn annosnopeus on keskeinen suure arvioitaessa toimenpiteiden tarvetta ja laatua akuutissa säteilytilanteessa, ja se ilmaistaan mikrosieverteinä tunnissa (µsv/h). Aktiivisuuspitoisuus ilmaisee elintarvikkeessa olevien terveydelle haitallisten radioaktiivisten aineiden määrää, joka tarkoittaa elintarvikkeen aktiivisuutta tilavuus- tai painoyksikköä kohti. Aktiivisuuspitoisuuden yksikkö on becquerel (Bq/litra tai Bq/kilo). 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä Vakavan säteily- tai ydinonnettomuuden seurauksena syntyvässä säteilyvaaratilanteessa keskeisimpiä väestön säteilyaltistuksen rajoittamiseksi tehtäviä suojelutoimenpiteitä ovat a. sisällesuojautuminen; vaara-alueen väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja kehotetaan hakeutumaan sisätiloihin, sulkemaan ja tiivistämään ovet ja ikkunat sekä sulkemaan sisätilojen ilmanvaihto. Toimintaohjeet välitetään radion, television ja muiden tiedotusvälineiden kautta. b. joditablettien nauttiminen; jos on odotettavissa, että hengitettävässä ilmassa on suuria määriä radioaktiivista jodia, ihmisiä kehotetaan nauttimaan joditabletteja käyttöohjeiden mukaisesti. Tällä toimenpiteellä estetään radioaktiivisen jodin kulkeutuminen kilpirauhaseen. c. evakuointi; väestön tai väestönosan siirto säteily- tai ydinonnettomuuden välittömästä läheisyydestä. Evakuointi toteutetaan ennen radioaktiivisten aineiden päästöä ympäristöön tai välittömästi radioaktiivisen pilven ylikulun jälkeen. Jos väestö tai väestönosa joudutaan siirtämään pitkäksi aikaa tai

4 Sivu 4/10 pysyvästi pois saastuneelta alueelta, päätökseen vaikuttavat säteilytilanteen ohella myös muut yhteiskunnassa vallitsevat olosuhteet. d. kulkurajoitukset; rajoitetaan määräajaksi ihmisten pääsyä uhatulle tai saastuneelle alueelle. Pääsy sallitaan vain alueella välttämättömiä toimenpiteitä tekeville. e. kotieläintuotannon suojaaminen; maatalouden harjoittajia kehotetaan kotieläintuotteiden puhtauden varmistamiseksi suojaamaan kotieläimet sisätiloihin sekä suojaamaan mahdollisuuksien mukaan eläinten rehu. Laskeumatilanteessa annetaan ohjeita mahdollisimman puhtaan rehun tuottamiseksi ja erityistapauksissa juomaveden varaamiseksi. f. elintarvikkeiden käytön rajoitukset; elintarvikkeiden kaupalle voidaan asettaa rajoituksia, jos niiden aktiivisuus ylittää määritellyt toimenpidetasot. Myös elintarvikkeiden käyttöä voidaan suositella rajoitettavaksi. 3 Suunnitteluperusteet 3.1 Säteilysuojelulliset perusteet Yleistä Säteilyvaaratilanteessa tehtävillä suojelutoimenpiteillä on kaksi perustavoitetta: 1. Säteilystä aiheutuvat suorat terveyshaitat (säteilyvammat, säteilysairaudet, kuolemantapaukset) estetään. 2. Säteilyn myöhäisvaikutukset (syöpä, periytyvät haitat) pidetään kaikissa väestönosissa niin vähäisinä kuin käytännössä on järkevää Suorien terveyshaittojen estäminen Säteilyn suorat terveyshaitat perustuvat solujen tuhoutumiseen. Suoria säteilyhaittoja esiintyy, kun elimien saamat säteilyannokset ylittävät tietyt kynnysarvot. Suojelutoimenpiteet suorien terveyshaittojen välttämiseksi koskevat ennen kaikkea niitä pelastustyöntekijöitä, jotka joutuvat työskentelemään voimakkaiden säteilylähteiden välittömässä läheisyydessä. Jos ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttama radioaktiivisten aineiden päästö on lähellä suurinta teoreettisesti mahdollista päästöä ja sääolosuhteet ovat epäsuotuisat, myös varautumisalueen suojautumaton väestö voi saada niin suuria säteilyannoksia, että esiintyy suoria terveyshaittoja Säteilyn myöhäisvaikutusten rajoittaminen Säteilyn myöhäisvaikutukset perustuvat solun perimässä tapahtuviin muutoksiin. Näitä vaikutuksia esiintyy kaikensuuruisilla säteilyannoksilla, ja niitä aiheuttaa myös normaalitasoinen luonnonsäteily. Myöhäisvaikutukset (syöpä, periytyvät haitat) ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua, ja niiden todennäköisyys on yksittäisen ihmisen kohdalla aina pieni. Säteilytason nousu lisää myöhäisvaikutusten esiintymismahdollisuutta sitä enemmän mitä suurempi säteilylle altistuvien ihmisten lukumäärä on. Helposti toteutettavat suojelutoimenpiteet ovat sen vuoksi yleensä aina perusteltuja, mikäli niillä voidaan vähentää suuren ihmisjoukon säteilyaltistusta. Myöhäisvaikutusten rajoittaminen koskee sekä pelastustyöntekijöitä että vaara-alueen väestöä Oikeutus- ja optimointiperiaate 1. Oikeutusperiaate; jokaisen suojelutoimenpiteen tulee tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa, ts. suojelutoimenpiteellä saavutettava säteilyannoksen pieneneminen ja muu hyöty tulee olla riittävä, jotta suojelutoimenpide oikeuttaisi siitä aiheutuvat haitat ja kustannukset, mukaan lukien sosiaaliset haitat. 2. Optimointiperiaate; suojelutoimenpiteen tekotapa, laajuus ja kesto tulee valita siten, että saavutettava nettohyöty on maksimaalinen, ts. suojelutoimenpiteellä saavutettava hyöty vähennettynä siitä aiheutuvilla haitoilla on mahdollisimman suuri. Oikeutus- ja optimointiarvioinnin keskeinen kriteeri on vältettävä väestön säteilyannos. Varautumista

5 Sivu 5/10 suunniteltaessa erityyppisten suojelutoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan nimenomaan vältetyllä väestöannoksella. Säteilyvaaratilanteessa käytetään operatiivisia toimenpidetasoja (ks. luku 4.2), joiden perustana oleva ulkoisen säteilyn annosnopeus on suoraan mitattavissa. Toimenpidetason ylittyessä on suojelutoimenpide yleensä perusteltu. Todellisessa onnettomuustilanteessa toimintamahdollisuudet riippuvat myös tilannekohtaisista tekijöistä. Näin ollen tässä ohjeessa esitetyistä operatiivisista toimenpidetasoista voidaan poiketa, jos oikeutus- ja optimointiarviointi konkreettisessa tilanteessa antaa siihen perusteet. 3.2 Suojelutoimenpiteiden suunnitteluperusteet Sisällesuojautuminen Valmiussuunnittelussa sisällesuojautumisen kriteerinä on 10 msv (millisievert) vältetty efektiivinen yksilöannos, jos sisällesuojautuminen kestää kaksi vuorokautta. Varsinaista sisällesuojautumista lievempi toimenpide on kehotus välttää tarpeetonta ulkonaoloa. Varsinkin lasten kohdalla on suositeltavaa varautua tähän jo varsinaisen kriteeriarvon (10 msv) alapuolella Joditablettien nauttiminen Joditablettien nauttimisen yleinen toimenpidetaso on 100 mgy (milligray) vältettynä kilpirauhasen absorboituneena annoksena. Suositeltavaa on kuitenkin käyttää alle 18-vuotiaiden osalta arvoa 10 mgy, koska lapsen kilpirauhanen on herkempi säteilylle kuin aikuisen. Aikuisten kohdalla käytetään arvoa 100 mgy. Joditabletteja saa ostaa apteekeista. Yrityksiä ja laitoksia sekä asuintaloja kehotetaan hankkimaan joditabletit työntekijöiden, asukkaiden ja laitoksessa olevien tarpeeseen. Terveyskeskuksia on kehotettu pitämään varalla joditabletteja, ja väestöä on kehotettu hankkimaan niitä kotiinsa ja loma-asuntoihinsa Evakuointi Evakuointi toteutetaan ennen radioaktiivisen pilven saapumista alueelle, jos aikaa tähän on riittävästi. Jos aikaa ei ole, evakuointi toteutetaan vasta kun pilvi on ohittanut alueen. Pilven ollessa alueen kohdalla suojaudutaan sisätiloihin. Evakuoinnin suunnittelukriteerinä käytetään yksilön vältettyä efektiivistä annosta 50 msv yhden viikon kestävän evakuoinnin aikana. 4 Toimenpiteet äkillisessä säteilyvaaratilanteessa 4.1 Välittömät toimenpiteet ydinvoimalaitoksen varautumisalueella Onnettomuuden uhatessa kotimaista ydinvoimalaitosta joudutaan laitoksen varautumisalueella (< 20 km) tekemään nopeita päätöksiä väestön suojelemiseksi. Loviisan ydinvoimalaitoksen varautumisalue käsittää Loviisan kaupungin sekä Pernajan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kunnat. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen varautumisalue käsittää Rauman kaupungin sekä Eurajoen ja Luvian kunnat. Päätösharkinta perustuu ydinvoimalaitoksen tilaa koskeviin, päästön mahdollisuutta ennakoiviin tietoihin. Mahdollisen radioaktiivisen päästön suuruutta ja laatua ei voida ennustaa varmasti, joten mitään säteilyannoksiin perustuvia toimenpidetasoja ei voida soveltaa uhkavaiheessa. Välitön evakuointi kotimaisen ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeellä (< 5 km) tulee toteuttaa, jos on olemassa uhka merkittävälle radioaktiivisten aineiden päästölle ympäristöön. Toimenpide perustuu ydinvoimalaitoksen valmiusorganisaation julistamaan yleishätätilanteeseen. Suojavyöhykkeen ulkopuolella olevalla varautumisalueen osalla (5-20 km) tulee harkita

6 Sivu 6/10 a. sisällesuojautumista b. joditablettien nauttimista c. evakuointia. Taulukko I. Valmiussuunnittelussa käytettävät suunnittelukriteerit keskeisimmille suojelutoimenpiteille. Suojelutoimenpide Sisällesuojautuminen (kesto kaksi vuorokautta) Joditablettien nauttiminen Evakuointi (kesto yksi viikko) Vältetty yksilöannos 10 msv (efektiivinen annos) Lapsille 10 mgy, aikuisille 100 mgy (kilpirauhaseen absorboitunut annos) 50 msv (efektiivinen annos) Nämä toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden ja niitä kaikkia tulee harkita samanaikaisesti riippuen laitostilanteesta. Sisällesuojautumisen ja evakuoinnin kriteerinä on uhka radioaktiivisten aineiden päästölle ympäristöön ja vallitsevat sääolosuhteet. Joditablettien nauttimisen kriteerinä on radioaktiivisen jodin pääsy ympäristöön ja vallitsevat sääolosuhteet. Säteilyturvakeskus esittää onnettomuustilanteessa uhkakuva-arvion ja ylläpitää sitä jatkuvasti. Ilmatieteen laitos antaa säätiedot ja ennusteet. 4.2 Operatiiviset toimenpidetasot Reaaliaikainen, koko valtakunnan alueen kattava säteilyvalvonta perustuu ulkoisen annosnopeuden jatkuvaan seurantaan. Näin ollen operatiiviset toimenpidetasot eri suojelutoimenpiteille annetaan ulkoisena annosnopeutena yksikössä µsv/h (mikrosievertiä tunnissa). Ydinvoimalaitoksen varautumisalueella toimenpiteet harkitaan luvussa 4.1 esitetyn mukaan. Operatiiviset toimenpidetasot ovat ohjeellisia. Niistä voidaan poiketa tilannekohtaisesti perustelluista syistä. Taulukko II. Ohjeelliset operatiiviset toimenpidetasot suojelutoimenpiteille säteilyvaaratilanteessa, jossa säteilyä aiheuttavan radioaktiivisen saasteen koostumusta ei tunneta. Konkreettisessa säteilytilanteessa toimenpidetasoja voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa, kun tilanteen laadusta ja vakavuudesta on riittävästi tietoa. Suojelutoimenpide Joditablettien nauttiminen Sisällesuojautuminen Kulkurajoitukset Evakuointi Operatiivinen toimenpidetaso ulkoisena annosnopeutena 100 µsv/h aikuiset, 10 µsv/h lapset 100 µsv/h 100 µsv/h Kotieläintuotannon suojaaminen 1 µsv/h 1000 µsv/h (laskeuman aiheuttama) Sisällesuojautuminen Sisällesuojautuminen pyritään vaaratilanteessa tekemään kunnittain, koska kunta muodostaa hallinnollisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Kuntalaisten suojautumista koskeva päätös tulisi tehdä, mikäli mahdollista, vähintään 3-4 tuntia ennen suojautumisen alkamista. Tällöin jää riittävästi aikaa päätöksestä tiedottamiseen ja toimeenpanoon. Väestöä tulee kehottaa suojautumaan sisätiloihin, jos ulkoisen annosnopeuden arvioidaan nousevan tai se jo on yli 100 µsv/h. Varsinaista sisällesuojautumiskehotusta lievempänä toimenpiteenä voidaan suositella ulkona liikkumisen rajoittamista myös alhaisemmilla annosnopeuksilla. Erityistä huomiota on tällöin kiinnitettävä lasten ulkonaoleskelun rajoittamiseen.

7 Sivu 7/ Joditablettien nauttiminen Stabiilin jodin nauttimisella voidaan tehokkaasti vähentää radioaktiivisen jodin kerääntymistä kilpirauhaseen. Joditablettien annostuksessa noudatetaan pakkauksen annosteluohjeita. Jodiannos tulisi ottaa 1-6 tuntia ennen altistumista radioaktiiviselle jodille, jolloin suoja on 100 %. Suojausvaikutus heikkenee sitä enemmän mitä myöhemmin jodiannos nautitaan. Kun puoli vuorokautta on kulunut radioaktiivisen jodin hengittämisestä, joditablettien nauttiminen ei enää vähennä kilpirauhasen saamaa säteilyannosta. Joditablettien nauttimisen operatiiviseksi toimenpidetasoksi suositellaan 100 µsv/h aikuisille. Alle 18-vuotiaille lapsille suositellaan toimenpidetasoa 10 µsv/h Kulkurajoitukset Pääsyä uhatulle alueelle voidaan rajoittaa jo ennen radioaktiivisten aineiden leviämistä alueelle. Kulkurajoituksella voidaan myös eristää jo saastunut alue ja näin välttää turhia säteilyaltistuksia. Kulkurajoitukset ovat välttämättömiä alueella, jolla ulkoinen annosnopeus on tai sen ennakoidaan olevan yli 100 µsv/h Evakuointi Evakuoinnin tarkoitus on välttää säteilyn suorat terveyshaitat ja pienentää satunnaisten terveyshaittojen riskiä. Jos evakuointia ei pystytä suorittamaan ennen radioaktiivisten aineiden muodostaman pilven tuloa alueelle, evakuointiin ryhdytään vasta pilven mentyä ohi. Evakuoinnin operatiivinen toimenpidetaso on laskeuman aiheuttama ulkoisen säteilyn annosnopeus 1000 µsv/h. Evakuointiin ryhdyttäessä ulkoilman on oltava puhdistunut radioaktiivisista aineista Kotieläintuotannon suojaaminen Kotieläinten ja niiden käyttämän rehun ja juomaveden suojaaminen on olennaista ihmisten säteilyaltistuksen vähentämiseksi onnettomuuden jälkitilanteessa. Mitä toimenpiteitä kotieläintuotannon suojaamiseksi voidaan käyttää, riippuu vuodenajasta. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan puhtaan rehun ja juomaveden saanti. Harkittavia toimenpiteitä ovat eläinten pitäminen sisällä, pelloilla kasvavan uuden rehun talteenotto, varastoissa olevan rehun suojaaminen ennen päästön saapumista, korvaavan rehun hankinta laskeuma-alueen ulkopuolelta jne. Kotieläintuotannon suojaamiseen kannattaa ryhtyä nopeasti, käytännössä jo uhkatilanteen aikana. Tavoiteltavaa on maidon, lihan ja muiden kotieläintuotteiden suojaaminen siten, että radioaktiivisten aineiden pitoisuudet niissä jäisivät mahdollisimman pieniksi. Kotieläintuotannon suojaamisen operatiivinen toimenpidetaso on 1 µsv/h. 5 Saastuneen alueen evakuoiminen tilanteen jälkivaiheessa Säteily- tai ydinonnettomuuden jälkitilanteessa radioaktiivinen laskeuma voi jollakin alueella olla niin voimakas, että aluetta ei enää voida käyttää normaaliin asumiseen ja työskentelyyn. Tällöin tulee väestö toistaiseksi evakuoida alueelta. Evakuointi toteutetaan viivytyksettä laskeuman suuruutta selvittäneen säteilykartoituksen jälkeen, jos alue todetaan saastuneeksi. Evakuoinnin kesto ei ole ennakoitavissa. Lähtökohtana pidetään, että siirto olisi niin lyhytaikainen kuin mahdollista. Evakuoitu alue tulee selvästi rajata ja pääsyä alueelle ja siellä oleviin rakennuksiin tulee valvoa. Evakuoidut alueet pyritään käytettävissä olevin keinoin puhdistamaan asuinkelpoisiksi. Puhdistustöihin osallistuville

8 Sivu 8/10 työntekijöille ja myös alueella mahdollisesti olevalle väestölle tulee järjestää säteilyaltistuksen seuranta luvussa 7.2 esitetyllä tavalla. 6 Toimenpidetasot elintarvikkeille Elintarvikkeista saatavaan säteilyannokseen voidaan vaikuttaa toimenpiteillä, jotka pienentävät radionuklidien kulkeutumista elintarvikkeisiin. Käytännössä joudutaan usein ainakin joidenkin elintarvikkeiden käyttöä rajoittamaan onnettomuuden jälkitilanteessa. Jos onnettomuus on ollut vakava ja vaikutusalueeltaan laaja, joudutaan elintarvikkeiden käytölle asetettavia rajoituksia harkitsemaan mm. elintarvikehuollon turvaamisen, puhtaiden elintarvikkeiden saantimahdollisuuksien ja myös elintarviketuotantoon liittyvien sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden näkökulmasta. Euroopan unionin säännöstössä tähän on varauduttu siten, että unionin neuvosto voi komission esityksestä tehdä erillispäätöksen tilannekohtaisten enimmäisarvojen käyttöönotosta onnettomuuden jälkitilanteessa. Niin kauan kuin erillispäätöstä ei ole tehty, komissio voi onnettomuustilanteessa määrätä käyttöön otettavaksi ennakkoon vahvistetut elintarvikkeiden aktiivisuuspitoisuuksien raja-arvot. Taulukossa III esitetyt toimenpidetasot vastaavat näitä neuvoston asetuksella (Neuvoston asetus 87/3954) vahvistettuja raja-arvoja, joita sovelletaan unionin sisäiseen kauppaan. Jäsenvaltiot ovat velvolliset toimimaan niiden mukaan. Taulukko III. Yleiset toimenpidetasot aktiivisuuspitoisuuksille eri elintarvikkeissa. Toimenpidetasot vastaavat enimmäispitoisuuksia, jotka on Euroopan unionissa säädetty ennakkoon onnettomuuden varalta 1). Radionuklidit Aktiivisuuspitoisuus, Bq/kg Vauvan Maitotuotteet ja nestemäiset Muut elintarvikkeet ruoka elintarvikkeet Strontium-isotoopit Jodin isotoopit Plutonium ja transplutonium-isotoopit Muut radionuklidit, joiden puoliintumisaika on yli 10 vrk, esim. 134 Cs ja 137 Cs ) Euroopan unionin sisällä käytävässä elintarvikkeiden kaupassa taulukon mukaiset enimmäispitoisuudet voidaan onnettomuuden tapahduttua ottaa tarvittaessa käyttöön komission päätöksellä (vähän käytetyille elintarvikkeille voimaan saatettavat pitoisuudet ovat kymmenen kertaa korkeammat kuin tämän taulukon arvot peruselintarvikkeille). Erityiset tilannekohtaiset raja-arvot voidaan ottaa käyttöön neuvoston päätöksellä. Taulukon III enimmäisarvoja suositellaan käytettäväksi elintarvikkeiden yleisinä toimenpidetasoina säteilyvaaratilanteessa. Jos toimenpidetason todetaan ylittyvän, tulee viimeistään harkita toimenpiteitä ao. elintarvikkeista saatavan säteilyaltistuksen rajoittamiseksi. Eri radionuklideille määritellyt toimenpidetasot eivät ole toisistaan riippuvaisia. Kutakin sovelletaan erikseen. 7 Työntekijöiden suojelu 7.1 Yleiset perusteet Onnettomuustilanteessa pelastus- ja suojelutoimiin osallistuvat työntekijät voivat altistua säteilylle muuta väestöä enemmän. Lähtökohtaisesti noudatetaan säteilyasetuksen (1512/1991, muutos 1143/1998) 3 :ssä työntekijöille säädettyjä annosrajoja, ellei ole pakottavia syitä poiketa niistä. Säteilyaltistuksen enimmäisarvoja sovellettaessa ei oteta huomioon säteilyaltistusta, joka aiheutuu onnettomuudesta johtuvan säteilyvaaran rajoittamisesta ja säteilylähteen hallintaan saamiseksi välttämättömistä välittömistä toimenpiteistä. Nämä toimenpiteet tulee järjestää siten, että tilanteesta aiheutuva säteilyaltistus tulee rajoitetuksi vähimpään mahdolliseen (Säteilyasetus 8 ). Onnettomuustilanteissa tarvittaviin toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden tulee olla tietoisia tehtävään liittyvistä riskeistä. Tarvittavien toimenpiteiden suorittamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Raskaana olevaa naista ei saa osoittaa tällaiseen tehtävään. 7.2 Välittömien toimenpiteiden tekeminen

9 Sivu 9/10 Välittömästi onnettomuuden tapahduttua voidaan onnettomuuspaikalla tarvita toimenpiteitä, joilla pelastetaan ihmishenkiä, estetään vakavia loukkaantumisia tai estetään väestöannosten merkittävä lisäys. Toimenpiteet tulee järjestää niin, että pelastustyöntekijöille aiheutuva säteilyaltistus rajoitetaan vähimpään mahdolliseen. Välittömiä suojelutoimenpiteitä tekevät työntekijät ovat todennäköisimmin onnettomuuslaitoksen henkilöstöä, mutta niitä voivat joutua tekemään myös pelastusviranomaiset, poliisi ja terveydenhuoltoviranomaiset. Kaikkien välittömiin suojelutoimenpiteisiin osallistuvien säteilyannokset tulee määrittää ja heille on järjestettävä terveystarkkailu vastaavalla tavalla kuin säteilyasetuksen 10 :ssä työntekijöiden terveystarkkailusta on säädetty. Ellei kysymys ole ihmishenkien pelastamisesta, välittömiin suojelutoimenpiteisiin osallistuvan henkilön efektiivinen annos ei saa ylittää arvoa 0,5 Sv (sievert) eikä ihon minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 5 Sv. 7.3 Onnettomuuden seurausten lieventäminen Kun säteilyvaaran rajoittamiseksi ja säteilylähteen hallintaan saattamiseksi välttämättömät toimenpiteet on tehty, onnettomuuden seurausten lieventämiseksi tehtävässä pelastus- ja suojelutyössä noudatetaan säteilytyöntekijöille säädettyjä annosrajoja. Työntekijän efektiivinen annos ei yksittäisen vuoden aikana saa ylittää arvoa 50 msv (millisievert) eikä keskimääräinen efektiivinen annos viiden vuoden aikana arvoa 20 msv vuodessa. Lisäksi on varmistettava, että silmän mykiön ekvivalenttiannos ei ylitä arvoa 150 msv vuodessa, eikä käsien, jalkojen ja ihon minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 500 msv vuodessa. Onnettomuuksien seurauksia lieventävään työhön osallistuvien työntekijöiden säteilyaltistuksen seuranta ja terveystarkkailu on järjestettävä siten kuin säteilytyöstä säteilyasetuksen 3 luvussa säädetään. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota työntekijöihin, joiden vuosiannos voi ylittää 6 msv. Heidät on luokiteltava säteilytyöluokkaan A ja heidän annos- ja terveystarkkailunsa on järjestettävä tätä säteilytyöluokkaa koskevien vaatimusten mukaisesti. Onnettomuuden seurausten lieventämiseksi tehtävää työtä on esimerkiksi onnettomuuslaitoksen ja rakennusten korjaaminen, dekontaminointi, jätteiden käsittely ja hävittäminen, mahdollisiin väestön siirtoihin osallistuminen sekä vartiointi. 7.4 Muu kuin pelastus- ja suojelutyö saastuneella alueella Henkilöt, jotka osallistumatta pelastus- ja suojelutoimintaan tekevät oman ammattinsa työtä saastuneella alueella, rinnastetaan säteilysuojelullisesti väestöön. Jos tällaista työtä tekevän säteilyannokset ovat hänen työstään johtuen muuta väestöä suuremmat, hänelle tulee antaa selkeät ja riittävät ohjeet säteilyaltistuksen välttämiseksi, sekä tietoa säteilyn terveydellisistä vaikutuksista. Henkilökohtainen annostarkkailu ei yleensä ole tarpeen, ellei siihen ole erityistä aihetta. Ensisijainen suojelukeino on työskentelyn rajoittaminen, jos siitä aiheutuvaa säteilyaltistusta ei voida riittävästi ehkäistä suojeluohjeilla. 8 Kirjallisuutta 1. Neuvoston direktiivi (96/29/Euratom), annettu 13 toukokuuta 1996, perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 159, International Basic Safety Standards for Protection against Ionizing Radiation and for the Safety of Radiation Sources. International Atomic Energy Agency, IAEA Safety Series No. 115, Guideline Levels for Radionuclides in Foods Following Accidental Nuclear Contamination. Codex Alimentarius, General Requirements, Section 6.1. Joint FAO/WHO Food Standards Programme, Rome, Neuvoston asetus (Euratom) No 3954/87, annettu 22 päivänä joulukuuta 1987, elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen. Virallinen lehti nro L 371, 30/12/1987 S Neuvoston asetus (Euratom) No 2218/89, annettu 18 päivänä heinäkuuta 1989, elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen annetun neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 3954/87 muuttamisesta. Virallinen lehti nro L 211, 22/07/1989 S Intervention Criteria in a Nuclear or Radiation Emergency. International Atomic Energy Agency. IAEA

10 Sivu 10/10 Safety Series No. 109, Generic assessment procedures for determining protective actions during a reactor accident. International Atomic Energy Agency, IAEA-TECDOC-955, Generic procedure for monitoring in a nuclear or radiological emergency. International Atomic Energy Agency, IAEA-TECDOC-1092, Guidelines for Iodine Prophylaxis following Nuclear Accidents. Update World Health Organization, WHO/SDE/PHE99.6, Geneva, Tämä ohje PDF-muodossa Finlex-normitietopankissa.