Väliraportin liitetiedostot
|
|
- Aune Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet LIITE 3. Gammaspektrometristen analyysien tulokset Maaperät Marjat Sienet Sedimentit Perunat Rn-222 pohjavedessä Lähde- ja kaivovedet Järvi- ja jokivedet Näkinsammaleet Sammaleet Kalan- ja ravunlihat Hirvenlihat Jäkälät LIITE 4. Radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset LIITE 5. Ulkoilman radontulokset... 20
2 2 (21) LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta Aktiivisuus: Aineen radioaktiivisuutta määrällisesti kuvaava suure on aktiivisuus, jonka yksikkö on becquerel (Bq). Lähteen tai aineen aktiivisuus on 1 Bq, kun siinä tapahtuu keskimäärin yksi radioaktiivinen hajoaminen sekunnissa. Aktiivisuuspitoisuus: Mitattaessa radioaktiivisten aineiden aktiivisuutta suhteessa ainemäärään kaasuissa, nesteissä tai kiinteissä aineissa käytetään yleisluontoista suuretta aktiivisuuspitoisuus, jonka yksikkö voi olla Bq/m 3, Bq/l tai Bq/kg. Säteilyannos: Säteilyannoksella tarkoitetaan yleisesti sitä energiamäärää, jonka säteily jättää kohdeaineeseen sen painoyksikköä kohti. Tässä selvityksessä käytettävällä säteilyannoksella tarkoitetaan kuitenkin ns. efektiivistä säteilyannosta, joka kuvaa sitä terveysriskiä (lähinnä syöpäriskiä), jonka ihmiseen kohdistuva säteily aiheuttaa. Efektiivisen annoksen yksikkö on sievert (Sv). 1 Sv vastaa noin 5 % todennäköisyyttä saada elinaikana säteilystä aiheutunut syöpä. Käytännössä käytetään sievertin tuhannesosaa, millisievert (msv) tai sievertin miljoonasosaa, mikrosievert (µsv). Jos ihminen saa mistä tahansa säteilylähteestä 1 msv efektiivisen säteilyannoksen, on hänellä noin 0,005 % todennäköisyys saada tästä aiheutuva syöpä elinaikanaan. Puoliintumisaika: Koska radioaktiivinen aine hajoaa itsestään toiseksi alkuaineeksi, sen määrä jatkuvasti pienenee, ellei sitä synny lisää jonkin toisen radioaktiivisen aineen hajoamistuotteena tai ellei sitä synnytetä keinotekoisesti. Jokaisella radioaktiivisella aineella on oma keskimääräinen nopeutensa, jolla se hajoaa. Puoliintumisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka kuluu radioaktiivisen aineen määrän (ja samalla aktiivisuuden) vähenemiseen puoleen alkuperäisestä. :n puoliintumisaika on hyvin pitkä, noin 4,5 miljardia vuotta. Radionuklidi: epästabiili atomin ydin (nuklidi), joka voi hajota itsestään toiseksi nuklidiksi ja lähettää ionisoivaa säteilyä Isotooppi: saman alkuaineen erimassaisista nuklideista käytetty nimitys. Yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta Kaikkialla ympäristössä on säteilyä ja radioaktiivisia aineita (kuva 1). Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 millisievertiä vuodessa. Noin puolet tästä annoksesta aiheutuu asuinrakennusten sisäilman radonista. Vuotuisesta säteilyannoksesta maaperästä lähtevä gammasäteily sekä kosminen säteily aiheuttavat keskimäärin 30 prosenttia tästä vuosiannoksesta sekä säteilyn käyttö terveydenhuollossa noin 15 prosenttia (kuva 2.). Maaperässä on erittäin pitkäikäisiä, niin sanottuja primordiaalisia radioaktiivisia aineita, jotka ovat olleet olemassa jo maapallon syntyessä., U-235 ja Th-232 ovat luonnon hajoamissarjojen lähtönuklidit. Kuvassa 3 on esitetty luonnon hajoamissarjat. Nuklidin nimeen viereen on merkitty sen puoliintumisaika. Taulukossa 1 on esitetty keskimääräisiä luonnon aktiivisuuspitoisuuksia maa- ja kallioperässä. Taulukko 1. Keskimääräisiä aktiivisuuspitoisuuksia maa- ja kallioperässä. Nuklidi Bq/kg Th U-235 0,5-3,5 K
3 3 (21) Kuva 1. Kaikkialla ympäristössä on säteilyä ja radioaktiivisia aineita (Säteily ympäristössä, 2003). Kuva 2. Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa.
4 4 (21) Kuva 3. Luonnon hajoamissarjat ja nuklidien puoliintumisajat (Säteily ympäristössä, 2003).
5 5 (21) LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010 TV saapui näyte määrä paikka paikan näytteen ottaja tai Koord. koordinaatit koordinaatit 2010 pvm g,l, cm tarkennus toimittaja järj. N E Mansikka 2000 g Sotkamo Taattola Salme Kananen WGS84 64, , Peruna 1070 g Sotkamo Taattola Salme Kananen WGS84 64, , Punaherukka 1000 g Sotkamo Taattola Salme Kananen WGS84 64, , Mansikka 1296 g Sotkamo Kerilän tila Heikki Rusanen Pohjavesi 1 l Sotkamo Taattola STUK WGS84 64, , Pohjavesi 1 l Sotkamo Puhakka STUK WGS84 63, , Lähdevesi 1 l Sotkamo Puhakka STUK WGS84 63, , Pohjavesi 1 l Sotkamo Lahnasjärvi STUK WGS84 63, , Lähdevesi 1 l Sotkamo Pappila STUK WGS84 63, , Tatti 1355g Sotkamo Tipasoja STUK, Keränen WGS84 63, , Hapero 2387g Sotkamo Tipasoja STUK, Keränen WGS84 63, , Puolukka 2274g Sotkamo Tipasoja STUK, Keränen WGS84 63, , Palleroporonjäkälä 271g Sotkamo Tipasoja STUK WGS84 63, , Puolukka 1117g Sotkamo Ohra-aho STUK, Keränen WGS84 64, , Mustikka 629g Sotkamo Ohra-aho STUK, Keränen WGS84 64, , Hapero 2797g Sotkamo Ohra-aho STUK, Keränen WGS84 64, , Mustikka 1499g Sotkamo Ohra-aho STUK, Keränen WGS84 64, , Maa 3651g Sotkamo Ohra-aho STUK WGS84 64, , Maa 2928g Sotkamo Kaivoslampi STUK WGS84 63, , Palleroporonjäkälä 348g Sotkamo Kaivoslampi STUK WGS84 63, , Tatti 2152g Sotkamo Kaivoslampi STUK, Keränen WGS84 63, , Puolukka 977g Sotkamo Kaivoslampi STUK, Keränen WGS84 63, , Tatti 3500g Sotkamo Kolmisoppi STUK, Keränen WGS84 64, , Hapero 1422g Sotkamo Kolmisoppi STUK, Keränen WGS84 64, , Puolukka 184g Sotkamo Kolmisoppi STUK, Keränen WGS84 64, , Mustikka 65g Sotkamo Kolmisoppi STUK, Keränen WGS84 64, , Tatti 1258g Sotkamo Korholanmäki STUK WGS84 64, , Mustikka 1320g Sotkamo Korholanmäki STUK WGS84 64, , Puolukka 1185g Sotkamo Korholanmäki STUK WGS84 64, , Kantarelli 459g Sotkamo Korholanmäki STUK WGS84 64, , Tatti 1318g Sotkamo Taattola STUK WGS84 63, , Maa 1978g Sotkamo Taattola STUK WGS84 63, , Mustikka 740g Sotkamo Taattola STUK WGS84 63, ,
6 6 (21) Kangasrousku 1174g Sotkamo Tuhkakylä STUK WGS84 64, , Puolukka 1058g Sotkamo Tuhkakylä STUK WGS84 64, , Mustikka 558g Sotkamo Tuhkakylä STUK WGS84 64, , Puolukka 1478g Sotkamo Porttivaara STUK WGS84 64, , Mustikka 798g Sotkamo Porttivaara STUK WGS84 64, , Herkkutatti 1805g Sotkamo Porttivaara STUK WGS84 64, , Punikkitatti 1003g Sotkamo Porttivaara STUK WGS84 64, , Lähdevesi 30 l Sotkamo Puhakka STUK WGS84 63, , Porakaivovesi 30 l Sotkamo Puhakka STUK WGS84 63, , Porakaivovesi 30 l Sotkamo Taattola STUK WGS84 64, , Lähdekaivovesi 30 l Sotkamo Pappila STUK WGS84 63, , Porakaivovesi 30 l Sotkamo Lahnasjärvi STUK WGS84 63, , Rapu 507g Sotkamo Jormasjärvi Eino Tolonen Näkinsammal 1662g Sotkamo Tuhkajoki STUK WGS84 64, , Sedimentti 0-12 cm Sotkamo Tuhkajoki STUK WGS84 64, , Jokivesi 30 l Sotkamo Tuhkajoki STUK WGS84 64, , Sedimentti 0-2 cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti 2-4 cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti 4-6 cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti 6-8 cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti 8-10cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Sedimentti cm Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Järvivesi 30 l Sotkamo Jormasjärvi STUK WGS84 64, , Näkinsammal 1344g Sotkamo Jormasjokisuu STUK WGS84 64, , Sedimentti 2x 1-5cm Sotkamo Jormasjokisuu STUK WGS84 64, , Jokivesi 30 l Sotkamo Jormasjokisuu STUK WGS84 64, , Näkinsammal 851g Sotkamo Kivijärvensuu, STUK WGS84 63, ,9245 Lumijoensilta Sedimentti 0-12 cm Sotkamo Kivijärvensuu, STUK WGS84 63, ,9245 Lumijokisilta Jokivesi 30 l Sotkamo Kivijärvensuu, STUK WGS84 63, ,9245 Lumijokisilta
7 7 (21) Sedimentti 0-2 cm Sotkamo Kivijärvi STUK WGS84 63, , STUK 27, Sedimentti 2-4 cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, STUK 27, Sedimentti 4-6 cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, STUK 27, Sedimentti 6-8 cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, STUK 27, Sedimentti 8-10 cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, STUK 27, Sedimentti cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, STUK 27, Sedimentti cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, STUK 27, Sedimentti cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, STUK Sedimentti cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, STUK 27, , Sedimentti cm Sotkamo Kivijärvi WGS84 63, Järvivesi 30 l Sotkamo Kivijärvi STUK WGS84 63, , Karhunsammal 743g Sotkamo Kivipuro STUK WGS84 63, , Sedimentti 0-12 cm Sotkamo Kivipuro STUK WGS84 63, , Purovesi 30 l Sotkamo Kivipuro STUK WGS84 63, , Karhunsammal 549g Sotkamo Kortelampi STUK WGS84 63, , lähtevä Sedimentti 0-12 cm Sotkamo Kortelampi STUK WGS84 63, , lähtevä Purovesi 30 l Sotkamo Kortelampi STUK WGS84 63, , lähtevä Rahkasammal 542g Sotkamo Kalliojoensuu STUK WGS84 64, , Sedimentti 0-12 cm Sotkamo Kalliojoensuu STUK WGS84 64, , Karhunsammal 300 g Sotkamo Härkäpuro STUK WGS84 63, , Sedimentti 0-12 cm Sotkamo Härkäpuro STUK WGS84 63, , Purovesi 30 l Sotkamo Härkäpuro STUK WGS84 63, , Rahkasammal 1200g Sotkamo Kärsälampi STUK WGS84 63, , Sedimentti 0-12 cm Sotkamo Kärsälampi STUK WGS84 63, , Purovesi 30 l Sotkamo Kärsälampi STUK WGS84 63, , STUK WGS84 63, , Karhunsammal 600g Sotkamo Ruunakorvenpuro STUK WGS84 63, , Sedimentti 0-13 cm Sotkamo Ruunakorvenpuro STUK WGS84 63, , Purovesi 30 l Sotkamo Ruunakorvenpuro Karhunsammal 612g Sotkamo Tammapuro STUK WGS84 64, , Sedimentti 0-17 cm Sotkamo Tammapuro STUK WGS84 64, , Purovesi 30 l Sotkamo Tammapuro STUK WGS84 64, ,
8 8 (21) Karpalo 1092g Sotkamo Soikealampi STUK WGS84 63, , Jokivesi 30 l Sotkamo Kalliojoensuu STUK WGS84 64, , Ahven 953g Sotkamo Kivijärvi Leo Schroderus Ahven 728g Sotkamo Kalliojärvi Leo Schroderus Hauki 2538g Sotkamo Kalliojärvi Leo Schroderus Hauki 409g Sotkamo Kalliojärvi Leo Schroderus Filtteri Sotkamo Talvivaara STUK WGS84 64,002 28, Filtteri Sotkamo Talvivaara STUK WGS84 64, , Puolukka 1370g Sotkamo Taattola Salme Kananen Hirvenliha 704g Sotkamo Tuhkakylä Leo Schroderus Hirvenliha 922g Sotkamo Tuhkakylä Leo Schroderus Peruna, Van Gogh 3822g Sotkamo Puhakka STUK WGS84 63, , Peruna, Asterix 1839,6 Sotkamo Puhakka STUK WGS84 63, ,
9 9 (21) LIITE 3. Gammaspektrometristen analyysien tulokset 2010 Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa (k.p.) kohden (vedet Bq/kg märkäpainoa) ja ilmapölynäytteiden tulokset mikrobq/m 3. Osassa näytteissä on myös ilmoitettu kuiva-aine %. Epävarmuudet ovat ilmoitettu 2 sigman tarkkuudella, joka tarkoittaa, että tulokset ovat 95 %:n todennäköisyydellä ilmoitettujen tulosrajojen sisällä. Osa vuoden 2010 marja- ja sieninäytteistä on vielä mittaamatta ja tulokset julkaistaan loppuraportissa Maaperät Taulukko 2. Maaperänäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg. TV-tunnus TV 19/10 TV 32/10 TV 18/10 ref. pvm paikka Kaivoslampi Taattola Ohra-aho Cs (11) 170 (27) 61 (10) K (40) 180 (20) 450 (40) Ra (5) 37 (5) 9,3 (1,7) Ra (3) 4,4 (2,4) 9,7 (1,9) Th (2) 4,3 (2,2) 5,6 (1,2) Th (2) 4,3 (2,3) 6,3 (1,5) U-235 <1,3 <2,1 0,3 (0,8) 36 (27) 54 (43) 7,2 (5,0)
10 10 (21) 3.2 Marjat Taulukko 3. Marjanäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/kg. TV-tunnus TV 1/10 TV 3/10 TV 4/10 TV 15/10 TV 12/10 TV 17/10 TV 25/10 näyte Mansikka Punaherukka Mansikka Mustikka Puolukka Mustikka Puolukka ref. pvm paikka Taattola Taattola Kerilän tila Ohra-aho Tipasoja Ohra-aho Kolmisoppi Cs-137 0,74 (0,28) 170 (30) 58 (9) 150 (10) 160 (10) K (40) 600 (60) 420 (30) 240 (30) 190 (20) 240 (20) 180 (20) Ra-226 2,2 (1,0) <2,3 4,0 (1,1) 4,5 (1,5) 6,0 (1,0) 1,6 (0,5) 5,3 (1,2) Ra-228 1,4 (1,1) 1,6 (1,3) 1,6 (1,4) 2,2 (1,5) 11 (2) 1,7 (0,7) 2,4 (1,2) Th-228 <2,5 <2,4 <2,6 <3,8 2,6 (0,6) <0,4 <0,6 U-235 <2,4 <2,3 <2,6 <4,2 1,2 (0,9) <0,3 <0,6 <9 e.m.* <8,6 e.m.* < 7 <2,1 <6,3 *e.m.=ei määritetty TV-tunnus TV 26/10 TV 35/10 TV 36/10 TV 38/10 TV 81/10 TV 90/10 näyte Mustikka Puolukka Mustikka Mustikka Karpalo Puolukka ref. pvm paikka Kolmisoppi Tuhkakylä Tuhkakylä Porttivaara Soikealampi Taattola Cs (30) 230 (20) 300 (50) 230 (20) 310 (40) 180 (20) K (30) 200 (20) 230 (30) 210 (20) 210 (40) 180 (20) Ra-226 <3,0 1,6 (0,4) 2,5 (0,7) 1,4 (0,5) 3,1 (0,4) 3,9 (0,7) Ra-228 <4,7 1,3 (0,4) 2,5 (1,0) 1,5 (0,4) <0,5 1,6 (0,7) Th-228 <1,3 <0,3 <0,6 0,4 (0,2) <0,3 <1,7 U-235 <1,5 <0,2 <0,4 <0,2 <0,2 <1,1 e.m.* <1,4 e.m.* <11 <14 <1,7 *e.m.=ei määritetty 3.3 Sienet Taulukko 4. Sieninäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg. TV-tunnus TV 10/10 TV 11/10 TV 16/10 TV 23/10 TV 24/10 näyte Tatti Hapero Hapero Tatti Hapero ref. pvm paikka Tipaso-ja Tipaso-ja Ohra-aho Kolmisoppi Kolmisoppi Cs (50) 1600 (200) 2300 (200) 390 (60) 1000 (200) K (50) 1100 (100) 1100 (100) 650 (70) 800 (60) Ra-226 2,6 (0,5) < 1,0 <1,0 <3,5 e.m.* Ra-228 <4,3 <1,1 <1,2 <2,6 <2,9 Th-228 e.m.* <1,1 <0,4 <2,5 <2,7 U-235 <2,6 <0,5 <0,3 <3,5 <5,3 <8 <29 <41 <11 <14 *e.m.=ei määritetty
11 11 (21) TV-tunnus TV 24/10 TV 30/10 TV 31/10 TV 39/10 TV 40/10 näyte Hapero Kantarelli Tatti Herkku-tatti Punikki-tatti ref. pvm paikka Kolmisoppi Korholanmäki Taattola Porttivaara Porttivaara Cs (200) 440 (40) 900 (140) 970 (100) 420 (40) K (60) 990 (100) 600 (50) 630 (50) 880 (70) Ra-226 e.m.* e.m.* <2,8 <0,6 <0,4 Ra-228 <2,9 <1,1 <1,6 <0,5 <0,7 Th-228 <2,7 <0,5 <1,7 0,5 (0,1) <0,3 U-235 <5,3 <0,4 <2,7 <0,3 <0,2 <14 <7,7 <18 <21 *e.m.=ei määritetty 3.4 Sedimentit Taulukko 5. Sedimenttinäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/kg. TV-tunnus TV 48/10 TV 50/10.1 TV 50/10.2 TV 50/10.3 TV 50/10.4 TV 50/10.5 ref. pvm paikka Tuhkajoki Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Cs (10) 660 (110) 660 (110) 410 (70) 240 (40) 130 (20) K (50) 420 (40) 430 (40) 430 (40) 400 (40) 370 (40) Ra (6) 72 (12) 68 (11) 69 (11) 78 (12) 74 (12) Ra (3) 34 (7) 32 (8) 37 (7) 27 (6) 27 (7) Th (3) 38 (7) 25 (6) 15 (5) 18 (7) 25 (6) Th (3) 34 (8) 28 (7) 30 (8) 26 (7) 21 (6) U-235 1,7 (0,9) 4,8 (3,4) <4,3 <7,7 <11 <8,5 39 (4) 77 (28) 59 (22) 57 (22) <33 66 (24) TV-tunnus TV 50/10.6 TV 50/10.7 TV 50/10.8 TV 50/10.9 TV 50/10.10 TV 53/10 ref. pvm paikka Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjokisuu Cs (7) 36 (6) 24 (3) 12 (2) 6,1 (1,1) 240 (20) K (80) 310 (40) 280 (30) 270 (30) 250 (30) 350 (30) Ra (9) 76 (11) 74 (10) 77 (11) 74 (10) 41 (6) Ra (4) 18 (6) 20 (4) 19 (4) 19 (5) 26 (4) Th (4) 15 (5) 18 (3) 20 (3) 18 (5) 23 (4) Th (7) 17 (6) 19 (3) 20 (4) 18 (5) 24 (4) U-235 <4,0 <8,3 2,1 (1,1) 2,4 (1,2) 2,3 (1,3) <3,6 51 (7) <27 46 (6) 46 (2) 49 (8) 30 (10)
12 12 (21) TV-tunnus TV 58/10.1 TV 58/10.2 TV 58/10.3 TV 58/10.4 TV 58/10.5 TV 58/10.6 ref. pvm Sotkamo, Sotkamo, paikka Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi Cs (50) 330 (50) 160 (13) 86 (9) 62 (10) 43 (4) K (50) 140 (30) 160 (20) 110 (20) 64 (35) 90 (27) Ra (16) 57 (8) 46 (5) 42 (6) 45 (10) 35 (6) Ra (12) 18 (6) 13 (4) 11 (4) 15 (9) 11 (6) Th (11) 21 (5) 16 (2) 12 (2) 14 (10) 10 (7) Th (12) 19 (8) 14 (4) 12 (4) 13 (8) 11 (7) U-235 <19 2,5 (0,5) 3,0 (2,0) 1,8 (0,4) 2,0 (5,2) <7,0 <60 <40 48 (19) 42 (7) <55 30 (5) *e.m.=ei määritetty TV-tunnus TV 58/10.7 TV 58/10.8 TV 58/10.9 TV 58/10.10 TV 61/10 TV 64/10 ref. pvm paikka Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi Kivijärvi Kivipuro Kortelampi lähtevä Cs (3) 21 (2) 11 (2) 7,5 (0,9) 34 (5) 2,7 (0,5) K (20) 100 (20) 93 (20) 110 (20) 520 (40) 510 (40) Ra (6) 50 (11) 47 (10) 42 (5) 15 (2) 15 (2) Ra (2) 12 (2) 14 (4) 12 (2) 16 (2) 20 (3) Th (2) 11 (4) 10 (3) 18 (2) 16 (2) Th (4) 11 (2) 16 (3) 19 (3) U-235 <0,5 <0,5 <1,3 <0,6 0,8 (0,8) <2,2 36 (4) 24 (4) <60 23 (5) 22 (9) 29 (7) TV-tunnus TV 67/10 TV 70/10 TV 73/10 TV 76/10 TV 79/10 ref. pvm Kalliojoensuu Ruunapaikka Härkäpuro Kärsälampi Tammapuro korvenpuro Cs (9) 55 (8) 48 (5) 63 (10) 32 (5) K (40) 240 (30) 170 (20) 340 (30) 490 (50) Ra (5) 23 (4) 22 (3) 15 (3) 14 (2) Ra (4) 23 (4) 19 (3) 14 (3) 12 (3) Th (4) 39 (7) 20 (3) 16 (3) 13 (2) Th (4) 26 (7) 20 (3) 14 (2) 12 (3) U-235 1,7 (0,9) 11 (3) 1,7 (1,0) <3,4 1,0 (0,8) 87 (42) 140 (50) 42 (6) 23 (9) 26 (8)
13 13 (21) 3.5 Perunat Taulukko 6. Perunanäytteen aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/kg. TV-tunnus TV 2/10 ref. pvm paikka Sotkamo, Taattola Cs-137 0,4 (0,2) K (50) Ra-226 <1,1 Ra-228 <2,2 Th-228 <2,2 U-235 <2,2 <8,0 3.6 Rn-222 pohjavedessä Taulukko 7. Vesinäytteiden Rn-222 pitoisuus. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/l. TV-tunnus TV 5/10 TV 6/10 TV 7/10 TV 8/10 TV 9/10 ref. pvm näyte Pohjavesi Pohjavesi Lähdevesi Pohjavesi Lähdevesi paikka Taattola Puhakka Puhakka Lahnasjärvi Pappila Rn (12) 130 (30) 70 (15) 6200 (1200) 68 (14)
14 14 (21) 3.7 Lähde- ja kaivovedet Taulukko 8. Lähde- ja kaivovesinäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/l. TV-tunnus TV 41/10 TV 42/10 TV 43/10 TV 44/10 TV 45/10 näyte Lähdevesi Kaivovesi Kaivovesi Kaivovesi Kaivovesi ref. pvm paikka Puhakka Puhakka Taattola Pappila Lahnasjärvi K-40 0,049 (0,007) 0,11 (0,01) 0,069 (0,014) 0,048 (0,01) 0,031 (0,012) Ra-226 0,008 (0,001) 0,019 (0,003) <0,004 0,005 (0,002) 0,14 (0,02) Ra-228 0,008 (0,002) 0,008 (0,002) <0,005 0,002 (0,003) 0,15 (0,05) Th-228 <0,003 <0,003 <0,008 <0,005 0,002 (0,001) Th-232 0,008 (0,006) U-235 <0,002 <0,0022 <0,004 <0,005 0,008 (0,002) 0,11 (0,03) <0,7 <1,4 <1,0 0,16 (0,08)
15 15 (21) 3.8 Järvi- ja jokivedet Taulukko 9. Järvi- ja jokivesinäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/l. TV-tunnus TV 49/10 TV 51/10 TV 54/10 TV 57/10 TV 59/10 TV 62/10 näyte Jokivesi Järvivesi Jokivesi Jokivesi Järvivesi Purovesi ref. pvm paikka Tuhkajoki Jormasjärvi Jormasjokisuu Lumijoensilta, Kivijärvensuu Kivijärvi Kivipuro Cs-137 0,022 (0,003) 0,013 (0,002) 0,012 (0,001) 0,04 (0,006) 0,04 (0,007) 0,034 (0,004) K-40 0,028 (0,008) 0,025 (0,008) 0,019 (0,005) 0,1 (0,02) 0,047 (0,01) Ra-226 0,004 (0,002) <0,003 <0,0013 0,006 (0,003) 0,006 (0,003) 0,004 (0,002) Ra-228 0,0006 (0,002) 0,002 (0,002) <0,0016 0,006 (0,006) 0,003 (0,006) <0,005 Th-228 <0,004 <0,004 <0,0027 <0,009 <0,005 0,001 (0,001) Th-232 <0,005 <0,005 U-235 <0,003 <0,003 <0,0012 <0,009 <0,005 <0,008 <0,83 <0,01 <0,48 <2,1 <1,4 e.m.* *e.m.=ei määritetty TV-tunnus TV 65/10 TV 71/10 TV 74/10 TV 77/10 TV 80/10 TV 82/10 näyte Purovesi Purovesi Ojavesi Purovesi Purovesi Jokivesi ref. pvm Kortelampi Ruunakorvenp paikka Härkäpuro Kärsälampi Tammapuro Kalliojoensuu lähtevä uro Cs-137 0,09 (0,01) 0,039 (0,005) 148 (24) 0,0099 (0,001) 0,02 (0,003) 0,025 (0,003) K-40 0,2 (0,03) 0,059 (0,008) 0,163 (0,03) 0,02 (0,005) 0,028 (0,007) Ra-226 <0,009 0,012 (0,002) 0,017 (0,003) 0,007 (0,001) <0,002 0,006 (0,002) Ra-228 0,0052 (0,005) 0,006 (0,002) <0,02 0,006 (0,001) 0,003 (0,002) 0,002 (0,002) Th-228 0,0033 (0,005) <0,004 0,004 (0,004) 0,004 (0,001) <0,003 <0,003 Th-232 0,0047 (0,004) <0,01 0,005 (0,001) U-235 0,0047 (0,003) 0,002 (0,001) <0,01 <0,002 <0,002 <0,002 e.m.* 0,07 (0,04) <0,05 <0,44 0,008 (0,03) 0,018 (0,04) *e.m.=ei määritetty
16 16 (21) 3.9 Näkinsammaleet Taulukko 10. Näkinsammalnäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/kg. TV-tunnus TV 47/10 TV 52/10 TV 55/10 ref. pvm paikka Tuhkakylä Jormasjokisuu Lumijoensilta, Kivijärvensuu Cs (7) 64 (6) 13 (2) K (30) 210 (30) 130 (10) Ra (60) 97 (14) 35 (3) Ra (30) 57 (8) 37 (3) Th (7) 17 (3) 18 (2) U-235 <12 <6,4 <5,2 130 (110) 44 (17) 40 (29) 3.10 Sammaleet Taulukko 11. Sammalnäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/kg. TV-tunnus TV 60/10 TV 63/10 TV 66/10 TV 69/10 TV 72/10 TV 75/10 TV 78/10 Karhunsammasammasammasammasammasammal Karhun- Rahka- Karhun- Rahka- Karhun- Karhunsammal näyte ref. pvm Kortelampi Kalliojoensuu Härkäpuro Kärsälampi korvenpuro Ruuna- paikka Kivipuro lähtevä Tammapuro Cs (20) 27 (4) 80 (6) 83 (8) 200 (10) 350 (30) 310 (30) K (30) 34 (3) 260 (20) 190 (20) 160 (10) 240 (10) 310 (20) Ra-226 3,1 (0,9) 0,5 (0,2) <5,2 2,7 (0,7) <5,0 6,6 (0,6) <2,2 Ra-228 1,9 (1,0) <1,0 3,6 (3,0) 1,4 (1,2) 4,4 (1,7) 2,2 (0,8) 3,1 (1,4) Th-228 <3,0 <0,5 <6,2 1,2 (0,5) <5,3 2,2 (0,5) <4,3 Th-232 1,9 (1,7) <1,0 1,6 (1,9) <5,3 <7,0 U-235 <3,0 0,3 (0,1) <4,9 0,1 (0,1) <5,0 <4,1 <4,2 2,9 (1,7) <3,0 <38 5,0 (2,7) <8,1 <13 <15
17 17 (21) 3.11 Kalan- ja ravunlihat Taulukko 12. Kalan- ja ravunlihanäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/kg. TV-tunnus TV 46/10 TV 83/10 TV 84/10 TV 85/10 TV 86/10 näyte Rapu Ahven Ahven Hauki Hauki ref. pvm paikka Jormasjärvi, Virtalanranta Kivijärvi Kalliojärvi Kalliojärvi Kalliojärvi Cs (10) 250 (20) 650 (70) 680 (50) 340 (60) K (60) 630 (60) 450 (50) 580 (60) 390 (50) Ra-226 <6,0 0,8 (0,2) 1,1 (0,5) <0,7 1,0 (0,5) Ra-228 <11 <0,6 <0,9 <1,0 <1,1 Th-228 <14 <0,30 <0,4 <0,8 <0,4 Th-232 <8 U-235 <5 <0,2 <0,4 <0,6 <0,4 <8 <2,2 <6 <6 < Hirvenlihat Taulukko 13. Hirvenlihanäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/kg. TV-tunnus TV 91/10 TV 92/10 ref. pvm paikka Tuhkakylä Tuhkakylä Cs (30) 160 (30) K (40) 320 (30) Ra-226 <1,2 <3,0 Ra-228 <1,1 <3,0 Th-228 <1,5 <3,0 Th-232 <3,0 U-235 <1,2 <3,5 <2 <11
18 18 (21) 3.13 Jäkälät Taulukko 14. Jäkälänäytteiden aktiivisuuspitoisuudet. Mittauksen epävarmuus on annettu suluissa. Tulokset on ilmoitettu yksikössä Bq/kg. TV-tunnus TV 13/10 TV 20/10 Palleroporonjäkälä Palleroporonjäkälä näyte ref. pvm paikka Tipasoja Kaivoslampi Cs (30) 140 (20) K (10) 110 (10) Ra-226 <3,8 7,6 (2,0) Ra-228 <3,2 3,8 (1,4) Th-228 1,5 (0,9) 4,1 (0,8) Th-232 <3,2 3,8 (1,3) U-235 <3,9 <2,9 <13 e.m. *e.m.=ei määritetty
19 19 (21) LIITE 4. Radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset Näyte Nuklidi Tulos ja epävarmuus Vesinäyte, TV41/10, lähdevesi Puhakka 3,9 ± 0,6 mbq/l 2,1 ± 0,4 mbq/l Vesinäyte, TV42/10, porakaivovesi Puhakka Vesinäyte, TV43/10, porakaivovesi Taattola Vesinäyte, TV44/10, lähdekaivovesi Pappila Vesinäyte, TV45/10, porakaivovesi Lahnasjärvi 3,0 ± 0,5 mbq/l 2,1 ± 0,4 mbq/l 7,2 ± 1,1 mbq/l 3,7 ± 0,6 mbq/l 2,2 ± 0,5 mbq/l 1,8 ± 0,4 mbq/l 270 ± 40 mbq/l 160 ± 24 mbq/l Vesinäyte, TV49/10, jokivesi Tuhkajoki 4,3 ± 0,7mBq/l 3,3 ± 0,6 mbq/l Vesinäyte, TV51/10, järvivesi Jormasjärvi Vesinäyte, TV54/10, jokivesi Jormasjokisuu Vesinäyte, TV57/10, jokivesi Kivijärvensuu, Lumijokisilta 2,6 ± 0,5 mbq/l 2,1 ± 0,4 mbq/l 3,0 ± 0,5 mbq/l 2,3 ± 0,4 mbq/l 2,6 ± 0,5 mbq/l 1,8 ± 0,3 mbq/l Vesinäyte, TV59/10, järvivesi Kivijärvi Vesinäyte, TV62/10, purovesi Kivipuro 2,8 ± 0,6 mbq/l 1,9 ± 0,4 mbq/l 2,2 ± 0,4 mbq/l 1,9 ± 0,4 mbq/l Vesinäyte, TV65/10, purovesi Kortelampi, Lähtevä Vesinäyte, TV71/10, purovesi, Härkäpuro Vesinäyte, TV74/10, purovesi, Kärsälampi Vesinäyte, TV77/10, purovesi, Ruunakorvenpuro Vesinäyte, TV80/10, purovesi Tammapuro Vesinäyte, TV82/10, jokivesi Kalliojoensuu 41 ± 5 mbq/l 38 ± 5mBq/l 66 ± 12 mbq/l 68 ± 12 mbq/l 6,0 ± 1,0 mbq/l 5,2 ± 0,8 mbq/l 2,8 ± 0,5 mbq/l 1,8 ± 0,4 mbq/l <1,4 mbq/l <1,4 mbq/l 4,9 ± 0,8 mbq/l 3,2 ± 0,6 mbq/l
20 20 (21) LIITE 5. Ulkoilman radontulokset Koordinaatit Rn-222 Bq/m³ Pullo P I 1 64,0062 º 27,9893 º ,0343 º 28,0473 º ,0376 º 28,0472 º ,0415 º 28,05616 º ,0389 º 28,0839 º ,9573 º 27,9266 º ,0580 º 28,0634 º ,0642 º 28,0831 º ,0026 º 28,0865 º ,0086 º 28,0940 º 12 63,9690 º 28,1197 º ,0141 º 28,1062 º ,0374 º 28,0692 º ,0188 º 28,0960 º ,0018 º 28,1080 º ,9915 º 28,1061 º ,0314 º 28,0999 º ,9674 º 27,9596 º ,0121 º 28,0939 º ,0457 º 28,1052 º ,9835 º 28,1162 º ,0184 º 28,1145 º ,0144 º 28,0046 º ,0379 º 28,0158 º ,0545 º 27,9697 º ,9506 º 27,9276 º ,9493 º 28,0934 º ,9331 º 28,1118 º ,9359 º 28,1232 º ,0271 º 28,0097 º ,0761 º 27,9828 º ,9654 º 27,9119 º ,9660 º 27,9337 º ,9502 º 27,9845 º ,9486 º 28,1251 º ,9642 º 28,0338 º ,0800 º 27,9593 º ,9739 º 28,0702 º ,0619 º 28,0417 º 4
21 21 (21) 40 63,9610 º 27,9282 º ,9718 º 27,9415 º ,9781 º 27,9879 º ,9657 º 28,0104 º ,9537 º 28,0356 º ,9730 º 28,0088 º ,9952 º 27,9341 º ,9802 º 27,9375 º ,9635 º 27,9547 º ,9859 º 27,9421 º ,0180 º 27,9988 º 11
Loppuraportin liitetiedostot
1 (33) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 3 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010 ja 2011... 6 LIITE 3. Gammaspektrometristen
STUK Soklin radiologinen perustilaselvitys, liitetiedostot 1(55)
STUK Soklin radiologinen perustilaselvitys, liitetiedostot 1(55) Soklin radiologinen perustilaselvitys Loppuraportin liitetiedostot 31.5.2010 Sisällysluettelo LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä
Soklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys
Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö
Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti
Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti Säteilyturvakeskus 15.10.2013 1 Tiivistelmä Gold Fields Arctic Platinium Oy selvittää Suhangon kaivoksen avaamista Ranuan
STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti 28.2.2011
Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitetaan radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LIITE 1 Perustelut toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta
LIITE 1 Perustelut toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO ASIA Hakemus ja perustelut ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta
STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12
Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitettiin radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa
YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
Talvivaaran ympäristön radiologisen perustilaselvityksen laajennus. Loppuraportti
Talvivaaran ympäristön radiologisen perustilaselvityksen laajennus Loppuraportti Säteilyturvakeskus 7.5.2014 1 Tiivistelmä Tässä Talvivaaran ympäristön radiologisen perustilaselvityksen laajennuksessa
RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS
OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti - luonnos
Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti - luonnos Säteilyturvakeskus 30.1.2014 1 Tiivistelmä Dragon Mining OY selvittää kaivostoiminnan aloittamista Kuusamon
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Loppuraportti
Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti Säteilyturvakeskus 10.12.2014 1 Summary Dragon Mining is currently investigating the possibility of commencing gold
Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle
Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS
RADIOLOGINEN SELVITYS HANNUKAINEN MINING OY Radiologinen selvitys Hannukaisen kaivosalueella
RADIOLOGINN SLVITYS 101003100 28.06.2017 HANNUKAINN MINING OY Radiologinen selvitys Hannukaisen kaivosalueella 101003117 1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa
Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily
Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON
ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS
ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos
Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä
Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva
SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti
Yhteenveto Soklin fosfaattimalmissa luonnon radioaktiivisten aineiden määrät ovat selvästi suurempia kuin maaperässä keskimäärin. Tässä Yara Suomi Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa
Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2017 Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Maarit Muikku, Tiina Torvela
Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp
Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023
Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus
Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten
Talvivaaran säteilyturvallisuus
Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen
Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Luonnosta
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
A Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta
1 (10) LUONNOS 2 MÄÄRÄYS STUK S/XX/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018 ) nojalla: 1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m
Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien radioaktiivisuus
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA JA VALMIUS / LOKAKUU 2017 Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien radioaktiivisuus Ympäristösäteilyn valvonnan toimintaohjelma Meerit Kämäräinen, Tuukka Turtiainen, Kaisa Vaaramaa
Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta
MÄÄRÄYS S/3/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) nojalla:
Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).
TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,
Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista
Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset
Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä
MÄÄRÄYS S/2/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa
Ensimmäinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu, Pyhäjärvi, 2003-1 - Kansallinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu Pyhäjärvi, 9. 13. kesäkuuta 2003 Timo Enqvist Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen
Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo
Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
Säteilylain uudistus. STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana. Ajankohtaista laboratoriorintamalla 26.9.
Säteilylain uudistus STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana 26.9.2018 1 Aiheet Radon sisäilmassa Talousveden radioaktiiviset aineet Mikä muuttuu tai on muuttunut? STUKin rooli
SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta
MÄÄRÄYS S/1/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta Annettu Helsingissä 14.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain
Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
RADON Rakennushygienian mittaustekniikka
Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
Määräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
Radioaktiivinen hajoaminen
radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn
Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa
OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla
Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)
SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja
Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (28) Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (859/2018) nojalla määrätään Säteilyturvakeskuksen
Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (31) Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Säteilylain (859/2018) nojalla määrätään Säteilyturvakeskuksen
Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin
KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001
/ TOUKOKUU 2004 KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 P. Vesterbacka 1, I. Mäkeläinen 1, T. Tarvainen 2, T. Hatakka 2, H. Arvela 1 1 Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 HELSINKI 2 Geologian
RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ
1 RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ Roy Pöllänen SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Ympäristön radioaktiiviset aineet... 12 1.2 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen... 15 1.3 Radioaktiivisten aineiden
Biosfäärimallit radioaktiivisten nuklidien kulkeutumiselle
Biosfäärimallit radioaktiivisten nuklidien kulkeutumiselle Markus Airila Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Teknillinen korkeakoulu Espoo markus.airila@hut.fi Tiivistelmä Radionuklidien biosfäärikulkeutumista
VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Indium ( 111 In) chloride kantaliuos radioaktiivista lääkettä varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yhden millilitran koostumus referenssiajankohtana:
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina
Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä
Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä Mika Markkanen Säteilytoiminnan turvallisuusarvio (26 ) Tehtävä turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta Laadittava kirjallisesti Pidettävä ajan
Avolähteet. Hanna Tuovinen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Avolähteet Hanna Tuovinen Säteilyaltistuksen ja säteilylähteiden luokat Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 16 ja liite 4 Säteilyaltistuksen luokka Työperäinen altistus Väestön altistus Annos
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille 3 3.1
Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016
STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2
ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS
/ SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS
SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
OHJE ST 1.5 / 12.9.2013 SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta
Vuoden 2010 EVO -hankkeen loppuraportti
ELINTARVIKKEIDEN RADIOAKTIIVISUUSVALVONNAN TEHOSTAMINEN Yhteenveto Vuoden 2010 EVO -hankkeen loppuraportti Versio 2 Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa (EVO) 2009 2010 toteutettiin hanke Elintarvikkeiden
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 9.1.2017 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot
TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET
5 TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET Laina Salonen, Pia Vesterbacka, Ilona Mäkeläinen, Anne Weltner, Hannu Arvela SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Radionuklidien pitoisuus suomalaisten talousvedessä.. 164 5.2 Luonnon
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.
VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset
Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA
Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun
SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta vapautettu, ilmoitusta edellyttävä
SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisalan
Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. vaatimuksista väestön terveyden suojelemiseksi juomavedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2011 KOM(2011) 385 lopullinen 2011/0170 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI vaatimuksista väestön terveyden suojelemiseksi juomavedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen
- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
PSAVI/12/04.08/2013. Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset. Talvivaarantie Tuhkakylä
Asia: Dnro: Viite: Hakija: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani
Poikkeavat tapahtumat
Poikkeavat tapahtumat 2016 2017 Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Jorma Kuusisto STUK Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa ja
Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5
OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä
Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus
McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010. E. Pohjolainen Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus 1 Uraanin alkuperä Alkuaineita on syntynyt kolmella eri tavalla:
1 Johdanto. 2 Lähtökohdat
FYSP106/K4 VIRITYSTILAN ELINAIKA 1 Johdanto Työssä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan 661.7 kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika. 2 Lähtökohdat 2.1 Radioaktiivinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily
FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily
Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
Lannoitteiden radioaktiivisuus
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / TOUKOKUU 2014 Lannoitteiden radioaktiivisuus Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Tuukka
Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos
/ MAALISKUU 2014 A Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos Annoskakku 2012 Maarit Muikku, Ritva Bly, Päivi Kurttio, Juhani Lahtinen, Maaret Lehtinen, Teemu Siiskonen, Tuukka Turtiainen, Tuomas Valmari,
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot