1. SÄTEILY JA IHMINEN SISÄLLYS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. SÄTEILY JA IHMINEN SISÄLLYS"

Transkriptio

1 1. SÄTEILY JA IHMINEN SISÄLLYS 1. Mitä säteily on ja miten se voidaan jakaa? 2. Miten ionisoiva säteily vuorovaikuttaa (valosähköinen absorbtio ja compton sironta tarkemmin) aineen kanssa ja miten se vaikuttaa DNA -tasolla? 3. Mitkä ovat ionisoivan säteilyn terveyshaitat (stokastinen ja deterministinen haitta)? 4. Miten ionisoivaa säteilyä hyödynnetään terveydenhuollossa? 1. Mitä säteily on ja miten se voidaan jakaa? Säteily voi olla hiukkassäteilyä tai sähkömagneettista aaltoliikettä. Säteily pystyy tunkeutumaan kiinteään aineeseen luovuttaen siihen energiaa. Säteilyn läpitunkevuus riippuu säteilyn laadusta ja sen energiasta sekä kohdeaineesta. Jos säteilyenergia osuessaan kohdeaineen atomiin synnyttää ionisaation, on kyseessä ionisoiva säteily, jolloin säteily luovuttaa kohdeaineeseen energiaa. (Paile ym. 1996, 6). Säteily voidaan jakaa monella eritavalla. Fysikaalisten ominaisuuksien mukaan jaettaessa säteily voidaan jakaa sähkömagneettiseen säteilyyn ja hiukkassäteilyyn. Sähkömagneettinen säteily on energian siirtymistä aaltoliikkeenä valon nopeudella. Hiukkassäteilyä syntyy radioaktiivisten aineidenhajoamisen yhteydessä. (Paile ym. 1996, 6-9). Säteily voidaan jakaa myös sen perusteella, synnyttääkö säteily kohdeaineessa ionisaatioita vai ei, tällöin puhutaan ionisoivasta ja ionisoimattomasta säteilystä. Hiukkassäteily on ionisoivaa, mutta sähkömagneettinen säteily voi olla ionisoivaa tai ionisoimatonta fotonin energian eli taajuuden mukaan. (Paile ym. 1996, 6-9). Säteilyn syntytavan mukaan jaettaessa säteily voidaan jakaa luonnonsäteilyyn ja keinotekoiseen säteilyyn. Keinotekoinen säteily on ihmisen toiminnalla synnyttämää säteilyä. Joskus keinotekoisensäteilyn ja luonnonsäteilyn erottaminen ei ole selkeää. (Paile ym. 1996, 6-9).

2 2. Miten ionisoiva säteily vuorovaikuttaa (valosähköinen absorbtio ja compton sironta tarkemmin) aineen kanssa ja miten se vaikuttaa DNA -tasolla? Comptonin sironnaksi kutsutaan fotonin siroamista vapaasta elektronista, jolloin fotonin energia ja suunta muuttuvat. Aineessa olevat elektronit eivät tarkasti ottaen ole vapaita, mutta niiden sidosenergia on röntgensäteilyn kvanttienergiaan verrattuna yleensä mitätön, ja tämä aiheuttaa vain pienen muutoksen vapaasta elektronista tapahtuvaan sirontaan verrattuna. Myös Comptonin sironnan vaikutusala pienenee fotonin energian kasvaessa. Röntgendiagnostiikassa merkittävillä fotonienergioilla Comptonin sironta onkin merkittävin sirontaprosessi ja noin 30 kiloelektronivolttia suuremmilla kvanttienergioilla tärkein vuorovaikutusmekanismi pehmytkudoksessa. (Pukkila ym ). Valosähköisessä absorptiossa fotoni häviää, ja sen energia siirtyy elektronille. Tämä vuorovaikutus on mahdollinen, kun fotonin energia on suurempi kuin elektronin sidosenergia. Valosähköisen absorption vaikutusala pienenee fotonin energian kasvaessa, kunhan fotonin energia on atomin kaikkien elektronien sidosenergia suurempi. Tämä on tilanne diagnostiikan energia-alueella kevyiden alkuaineiden osalta. Näiden aineiden kaikkien elektronien sidosenergia on niin pieni, että niistä jokainen kykenee ottamaan osaa valosähköiseen vuorovaikutukseen. Tilanne on toinen raskailla alkuaineilla, joiden L- ja K-kuorien elektronien sidosenergiat (L- ja K-absorptioreunat) ovat suurempia. Tällaisten aineiden valosähköisen ilmiön vaikutusala kasvaa hyppäyksellisesti, kun elektronikuoren sidosenergia ylitetään. Vaikutusalan kasvu on huomattavasti suurempi kuin kuorella olevien elektronien määrästä voisi olettaa. Siksi fotosähköisen absorption todennäköisyys kasvaa nopeasti myös alkuaineen järjestysluvun kasvaessa. (Pukkila ym ). Ionisoiva säteily vaikuttaa aina solun perimän eli DNA-molekyylin kautta. Ei ole olemassa niin pientä säteilyannosta, joka ei voisi aiheuttaa DNA-molekyyli katkosta, sillä yhden ainoan fotonin tai hiukkasen osuma voi olla kohtalokas. Voidaan varmuudella sanoa, ettei vaaratonta säteilyannosta ole olemassa. Usein DNA-molekyylin katkos korjautuu, kuitenkin virhekorjauksen mahdollisuus on olemassa, jos molemmat DNA-säikeet ovat katkenneet läheltä toisiaan. Terveyshaitan syntymisen edellytyksenä on se, että solun täytyy monistua. Kaikki solut eivät edes pysty jakautumaan ja jotkut solut eivät jakaannu vaikka pystyisi. Mikäli DNA muutoksen läpikäynyt solu jakautuu, syntyy klooni, jolloin terveyshaitan syntyminen on mahdollista. (Paile ym ). 3. Mitkä ovat ionisoivan säteilyn terveyshaitat (stokastinen ja deterministinen haitta)?

3 Säteilyn terveyshaitat on jaettavissa suoriin ja satunnaisiin terveyshaittoihin. Suorat eli deterministiset vaikutukset ovat varmoja terveyshaittoja, jotka johtuvat laajasta solutuhosta. Tilastollisia haittavaikutuksia ovat satunnaiset eli stokastiset haittavaikutukset. Stokastiset haittavaikutukset johtuvat satunnaisesta geneettisestä muutoksesta yhdessä solussa. (Paile ym ). Suorat haittavaikutukset ilmaantuvat melkein heti suuren säteilyaltistuksen jälkeen. Haitan vaikeusaste kasvaa annoksen kasvaessa. Haittavaikutuksille on olemassa säteilyannoksen kynnysarvo, jonka alapuolella haittaa ei esiinny. Yksilötasolla kynnysarvo vaihtelee vain vähän. Suorat haittavaikutukset johtuvat laajamittaisesta solutuhosta, suoria haittavaikutuksia ovat esim. palovamma, harmaakaihi, säteilysairaus ja sikiövauriot. Säteilyn annosnopeudella on ratkaiseva merkitys haitta-asteeseen. Yksilöannos on ratkaiseva säteilysuojelun kannalta. (Paile ym ). Satunnaiset terveyshaitat tulevat ilmi vasta myöhään säteilyaltistuksesta ja haitat esiintyvät täysin satunnaisesti. Satunnaiset terveyshaitat eivät synny kuolleista soluista, vaan yhdestä altistuneesta eloonjääneestä solusta. Satunnaisia haittoja ovat syöpä ja geneettiset haitat. Satunnaisille terveyshaitoille ei ole olemassa kynnysarvoa, haitan todennäköisyys kasvaa kokonaisannoksen kasvaessa. Haitta-aste ei kasva annoksen mukana. Annosnopeudellakaan ei ole kovin suurta merkitystä satunnaisen terveyshaitan riskiin. Väestön kokonaisannos on säteilysuojelun kannalta tärkeämpi kuin yksilöannos. Suuren joukon altistuttua riski voi olla merkittävä, vaikka yksilöannokset olisivatkin pieniä, kuitenkin yksilön riski on aina verrattain pieni melko isonkin annoksen jälkeen. (Paile ym ). 4. Miten ionisoivaa säteilyä hyödynnetään terveydenhuollossa? Ionisoivaa säteilyä hyödynnetään terveydenhuollossa potilaiden tutkimiseen ja/tai hoitamiseen, seulontaan ja muuhun joukkotarkastukseen, tieteelliseen tutkimukseen terveille henkilöille, työterveystarkastuksiin sekä oikeuslääketieteellisiin toimenpiteisiin. (STM 423/ luku 1 ) Röntgensäteilyn käyttö lääketieteellisessä diagnostiikassa perustuu röntgensäteilyn kykyyn läpäistä kehon kudoksia, mutta myös siihen, että säteily vaimenee kudoksissa niiden alkuainekoostumuksesta ja tiheydestä riippuvalla tavalla. Röntgenkuva on kehon vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva. (Pukkila ym ).

4 Lääketieteellisessä radiologiassa käytetään myös gammakuvausta eli radioaktiivisen aineen kertyminen tutkittavaan elimeen ja hajoaminen siellä, magneettikuvausta, ultraäänikuvausta, endoskopia ja magnetoenkefalografi. Näiden muiden menetelmien avulla potilaista saatavat kuvat poikkeavat tietysti röntgenkuvista, mutta monessa tapauksessa niitä voidaan kuitenkin käyttää samojen tautien diagnostiikkaan. Magneetti- ja ultraäänikuvauksen käyttöä on lisännyt se, ettei niissä altisteta potilasta ionisoivalle säteilylle ja tästä aiheutuvalle riskille. MEG-tutkimuksissa potilaaseen ei kohdisteta lainkaan ulkoista energiaa, vaan siinä mitataan aivoissa itsessään syntyvää magneettikenttää. (Pukkila ym ). LÄHTEET Paile,W., Mustonen, R., Salomaa, S. & Voutilainen, A Säteily ja terveys. Helsinki: Edita Oy Sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423/2000). Helsinki: Edita Oy. 1 luku 1. Pukkila, O., Tapiovaara, M. & Miettinen, A Röntgensäteily diagnostiikassa. Teoksessa Salomaa, S., Pukkila, O., Ikäheimonen T K., Pöllänen, R., Weltner, A., Paile, W.,Sandberg, J. & Nyberg, H.(toim.) Säteilyn käyttö. Hämeenlinna: STUK. 14,

5 2. Säteilysuojelun yleiset periaatteet ja säteilyannokset SISÄLLYS 1. Säteilysuojelun yleiset periaatteet 2. säteilyannokset 3. Säteilylajien painokertoimet, eri elinten säteilyherkkyyttä osoittavat painokertoimet ja suomalaisen keskimääräinen säteilyannos (msv/v) 1. Säteilysuojelun yleiset periaatteet Perimmäinen tavoite säteilysuojelussa on säteilyn haitallisten vaikutusten estäminen ja rajoittaminen niin, että otetaan huomioon säteilyn käyttöön liittyvät hyödyt. Perusedellytys säteilysuojelussa on se, että kaikki suojelutoimet toteutetaan niin, että todennäköisyys tilastollisiin haittoihin pysyy käytännössä niin minimaalisena, kuin on mahdollista. Toiminnat, jotka lisäävät ihmisen säteilyaltistusta on jaoteltu praktiikoihin. Toimintaa, jolla pyrintään vähentämään ihmisen altistumista säteilylle, kutsutaan interventioksi. Säteilysuojelussa asetetaan yksilöön sidottuja annosrajoja, jotka on asetettu turvaamaan yksittäisen ihmisen terveyttä. Säteilylähteeseen sidottuja annosrajoituksia on asetettu säteilysuojelussa rajoittamaan säteilytoimintaa ja yksittäisiä säteilylähteitä, jonka tarkoituksena on pitää säteilyaltistus niin pienenä kuin on järkevää. (Paile ym. 1996, 76). Säteilysuojelun kolme käytössä olevaa yleisperiaatetta ovat oikeutus-, optimointi- ja yksilönsuojaperiaate. Näitä periaatteita sovelletaan interventioon ja praktiikkaan, joskin eri tavoin. (Paile ym. 1996, 77). Praktiikan yhteydessä oikeutusperiaate tarkoittaa sitä, että säteilytoiminnasta tulee olla enemmän hyötyä kuin haittaa. Interventiossa oikeutusperiaate tarkoittaa taas sitä, että säteilyaltistusta vähentävän toimenpiteen tulee olla oikeutettu ja sillä saavutetaan enemmän hyötyä kuin haittaa. (Paile ym. 1996, 77-78).

6 Optimoinnin periaate praktiikassa tarkoittaa sitä, että säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin käytännössä mahdollista. Interventiossa suojelutoimenpiteellä saavutettava hyöty vähennettynä siitä aiheutuvilla haitoilla tulee olla suuri. (Paile ym. 1996, 77-78). Yksilönsuojaperiaate praktiikan yhteydessä tarkoittaa sitä, että työntekijöille ja väestön yksilölle on määritetty ehdottomat annosrajat. Interventiossa tämä tarkoittaa sitä, että annokset pyritään pitämään siedettävinä. (Paile ym. 1996, 77 78, Pukkila 2004, 311). 2. Säteilyannokset Säteilyannoksella voidaan tarkoittaa absorboitunutta annosta, ekvivalenttiannosta, efektiivistä annosta tai kollektiivista efektiivistä annosta. Käsite säteillynannos tarkoittaa eri yhteyksissä eri asiaa. (Paile ym. 1996, 12., Leppäsaari 2009) Absorboituneella annoksella tarkoitetaan säteilyn aiheuttamaa todellista säteilyannosta kohdeaineessa. Tällä ilmoitetaan, kuinka suuren energiamäärän säteily on jättänyt kohdeaineeseen aineen massayksikköä kohden. Absorboituneen annoksen yksikkö on Gray (Gy) ja sen suuruus on yksi joule kilogrammaa kohden (J/kg). 1 Gy on erittäin suuri säteilyannos, siksi siitä käytetäänkin usein milligraytä tai mikrograytä. Tämä on ainoa fysikaalisesti mitattavissa oleva ionisoivan säteilyn annosta kuvaava suure. Ihmisen ollessa ionisoivan säteilyn kohteena, absorboitunut annos ilmoitetaan keskimääräisenä annoksena yksittäiselle elimelle tai kudokselle. (Paile ym. 1996, 12, Leppäsaari 2009). Ekvivalettiannos on määritelty kuvaamaan säteilyn terveydellistä haittaa. Ionisoivan säteilyn terveydelliset haittavaikutukset riippuvat absorboituneet annoksen suuruudesta, säteilyn laadusta ja energiasta. Kun absorboitunut annos kerrotaan kullekin säteilylajille ominaisella painokertoimella saadaan ekvivalenttiannos. Säteilyn painokertoimet ovat laaduttomia, ekvivalenttiannoksen yksikkö on J/kg, samoin kuin absorboituneella annoksella. Ekvivalenttiannoksen yksikköä kutsutaan sievert (Sv) (Paile ym. 1996, 13, Leppäsaari 2009). Efektiivisellä annoksella on tarkoitus kuvata eri elimiin tai kudoksiin kohdistuneiden säteilyannosten terveydellistä kokonaishaittaa. Eri elimet ja kudokset ovat eri tavalla herkkiä

7 säteilyn myöhäisvaikutuksille. Elimien painokertoimet ovat laaduttomia kertoimia, kaikkien elimien kertoimien summa on yksi. Efektiivisen annoksen yksikkö sievert (Sv). On huomioitava, että efektiivistä annosta käytetään vain pienillä säteilyannoksilla kuvaamaan satunnaisvaikutuksia (Paile ym. 1996, 14 15, Leppäsaari 2009). Kollektiivinen annos eli väestöannos on säteilysuojelun tärkeä käsite, sillä tarkoitetaan jonkin väestöryhmän yhteenlaskettua kokonaisannosta. Kollektiivisen annoksen yksikkö on mansievert (mansv). Väestöannos jaettuna altistuneiden ihmisten lukumäärällä on sama kuin yksilön keskimääräinen annos. (Paile ym. 1996, 15, Pukkila 2004, ). 3. Säteilylajien painokertoimet, eri elinten säteilyherkkyyttä osoittavat painokertoimet ja suomalaisen keskimääräinen säteilyannos (msv/v) Eri säteilylajeilla on omat painokertoimet, koska on havaittu, että ionisoivan säteilyn terveydelliset haitat riippuvat absorboituneen annoksen suuruudesta, säteilyn laadusta ja energiasta. Säteilyn painokertoimet ovat laaduttomia. Ekvivalettiannoksen laskemista varten tarvitaan säteilynpainokertoimet. Säteilynpainokertoimet ovat asiantuntijaharkintaan perustuvia kertoimia. Fotonisäteily eli röntgen- ja gammasäteily sekä elektronisäteily eli beetasäteily ovat saaneet painokertoimen 1. Neutronisäteilyn painokertoimet energiasta riippuen on Protonisäteilyn painokerroin on 10. Alfahiukkasten painokerroin on 20. (Paile ym. 1996, 13). Kuvattaessa eri elinten tai kudosten saamaan säteilyannoksen satunnaisia terveyshaittoja, on eri elimille päätetty asiantuntijaharkintaan perustuvat eri elintenpainokertoimet, jotka ovat myös laaduttomia kertoimia. Eliten painokertoimia tarvitaan, kun halutaan laskea efektiivinen annos. Säteily vaikuttaa eri elimiin eri tavoin ja eri elimet ovat myös eri tavoin herkkiä säteilyn myöhäishaitoille. (Paile ym. 1996, 13 14). Suomalaisen keskimääräisestä sädeannoksesta puolet aiheutuu sisäilman radonista, noin 30 prosenttia annoksesta aiheutuu luonnon taustasäteilystä, säteilyn käyttö terveydenhuollossa on noin viisitoista prosenttia keskimääräisestä suomalaisen sädeannoksesta. Alle prosentti suomalaisen sädeannoksesta koostuu Tshernobylin laskeumasta. 3,7mSv/v on suomalaisen keskimääräinen sädeannos. ( Suomalaisten eri lähteistä vuosittain saamat efektiiviset annokset koostuvat sisäilman radonista 2,0mSv/v, luonnon radioaktiivisuudesta kehossa 0,36mSv/v, ulkoisesta säteilystä maaperästä 0,45mSv/v, avaruuden kosmisesta säteilystä 0,33mSv/v,

8 lääketieteellisistä röntgentutkimuksista 0,5mSv/v, lääketieteellisistä radioisotooppitutkimuksista 0,03mSv/v, ydinasekokeista ja Tshernobylin laskeumasta 0,02mSv/v. ( Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos on 1mSv/v ja ekvivalenttiannos silmän mykiössä 15mSv/v ja ihon ekvivalenttiannos on 50mSv/v. Säteilytyötä tekevillä henkilöillä on omat annosrajat. Säteilytyössä työntekijän säteilyaltistus voi ylittää jonkun väestölle asetetun annosrajan. Raskaana olevan säteilytyöntekijän työ on järjestettävä niin, että sikiön ekvivalenttiannos on mahdollisimman pieni. (Leppäsaari 2009, Pukkila 2004, ). LÄHTEET Leppäsaari, P Säteilysuojelu. Luentomuistiinpanot. Savonia Terveysala, Kuopio Paile, W., Mustonen, R., Salomaa, S. & Voutilainen, A Säteily ja terveys. Helsinki: Edita Oy , Pukkila, O Säteilytoiminnan säännökset. Teoksessa Salomaa, S., Pukkila, O., Ikäheimonen T K., Pöllänen, R., Weltner, A., Paile, W.,Sandberg, J. & Nyberg, H.(toim.) Säteilyn käyttö. Hämeenlinna: STUK URL< >Päivitetty

9 3. SÄTEILYSUOJELU säteilysuojelulainsäädäntö, säteilyturvaohjeet, säteilysuojelun organisaatio ja lupajärjestelmä SISÄLLYS 1. Säteilylain (592/1991) keskeinen sisältö 2. Säteilyasetuksen (1512/1991) keskeinen sisältö 3. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423/2000) keskeinen sisältö 4. ST ohjeet: 1.1., 1.3., 1.4., 1.5., 1.6., 1.7., 7.1., 7.2., 7.3., 7.4., 7.5., 6.1., 6.2. ja 6.3. keskeiset sisällöt 1. Säteilylain (592/1991) keskeinen sisältö Säteilylain 592/1991 tarkoitus on estää ja rajoittaa säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittavaikutuksia. Jotta säteilyn käyttö ja muu säteilyaltistusta aiheuttava toiminta on hyväksyttävää, sen on täytettävä oikeutuksen, optimoinnin ja yksilönsuojan periaatteet. Tämän lain noudattamisen valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluu Sosiaali- ja Terveysministeriölle. Sosiaali- ja Terveysministeriö valvoo säteilyn terveydellisten haittojen arviointia, säteily altistuksen rajoittavia toimenpiteitä ja työntekijöiden ja muiden säteilylle altistuvien henkilöiden seuranta. Kuitenkin jos säteilyaltistusta aiheuttavan toiminta on peräisin ydinenergiasta, kaivostyöstä tai säteilylähteiden kauppaa ja valmistusta sekä maahantuontia maastavientiä, tällöin valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle. Säteilyturvakeskus valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi

10 kerrallaan säteilyturvaneuvottelukunnan, jonka tehtävä on toimia yhteistyöelimenä ja asiantuntijana koskien säteilyturvallisuutta koskevissa periaatteissa ja laajemmissa kysymyksissä. (Säteilylaki 592/1991) Säteilylaissa ionisoivalla säteilyllä tarkoitetaan säteilyä, joka muodostaa väliaineessa ioneja. Ionisoimattomalla säteilyllä tarkoitetaan säteilylaissa ultraviolettisäteilyä, näkyvää valoa, infrapunasäteilyä, radiotaajuista säteilyä sekä pieni taajuista ja staattisia sähkö- ja magneettikenttiä. Avaruudesta tai luonnon radioaktiivisista aineista puhutaan luonnonsäteilynä, silloin kun niistä ei puhuta säteilylähteinä. Tämän lain säädäntöä sovelletaan ionisoimattoman säteilyn osalta ultraäänen lääketieteelliseen käyttöön. (Säteilylaki 592/1991) Säteilylaissa säteilylaitteella tarkoitetaan laitetta, joka sähköisesti synnyttää säteilyä tai sisältää radioaktiivista ainetta. Radioaktiivisella aineella säteilylaissa tarkoitetaan ainetta, joka hajoaa itsestään ja lähettää ionisoivaa säteilyä. (Säteilylaki 592/1991) Radioaktiivinen jäte on ainetta, joka on radioaktiivista ainetta ja niiden saastuttamia laitteita. Jätteen vaarattomaksi tekemisellä tarkoitetaan sitä, että se ei aiheuta vaaraa kenenkään terveydelle tai ympäristölle. Erillinen turvallisuuslupa on oltava radioaktiivisten jätteiden vaarattomaksi tekemiseen. (Säteilylaki 592/1991) Säteilylaissa säteilytoiminnalla tarkoitetaan säteilyn käyttöä, toimintaa tai olosuhdetta. Säteilyn käytöllä tarkoitetaan säteilylähteiden käyttöä, valmistusta ja kauppaa sekä näihin liittyviä toimintoja. Yksittäistapauksissa Säteilyturvakeskus päättää, onko toiminta säteilytoimintaa. (Säteilylaki 592/1991) Säteilytyö määritellään säteilylaissa säteilyn tai ydinenergian käyttöön liittyvällä työllä tai tehtävällä, jossa työntekijä voi altistua siinä määrin, että työpaikan on järjestettävä säteilyaltistuksen seuranta. Toimintayksikkö tai palveluntuottaja, joka vastaa työntekijänsä säteilyaltistuksesta ja mittaamisesta ja jonka Säteilyturvakeskus on hyväksynyt siten kuin 32 :ssä säädetään hyväksytty annosmittauspalvelu. (Säteilylaki 592/1991) Toiminnan harjoittajalla säteilylaissa tarkoitetaan turvallisuusluvan haltijaa, liikkeen tai ammatin harjoittajaa, yritystä, yhteisöä, säätiötä tai laitosta, joka käyttää toiminnassaan säteilylähteitä tai muuta työnantajaa, joka harjoittaa säteilytoimintaa. (Säteilylaki 592/1991)

11 Toiminnan harjoittajan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu huolehtia toiminnan järjestämisestä siten, että toiminta täyttää säteilylaissa säädetyt vaatimukset ja että poikkeavaan säteilyaltistukseen johtavan tapahtuman vaara on riittävän tehokkaasti estetty. Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan tarpeellisesta asiantuntemuksesta toiminnan turvallisuutta koskevissa asioissa. Toiminnan harjoittaja on velvollinen järjestämään toiminnan laadun ja laajuuden mukaan suunniteltua koulutusta säteilylähteiden käyttöön osallistuville henkilöille. (Säteilylaki 592/1991) Toiminnan harjoittajan tulee pitää kirjaa vastuullaan olevista radioaktiivisia aineita sisältävistä Lähteistä. Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat ohjeet kirjanpitoa ja rekisteriin ilmoittamista varten. (Säteilylaki 592/1991) Lupajärjestelmä, säteilyn käyttöön on oltava lupa. Turvallisuuslupa myönnetään säteilyturvakeskuksen hakemuksesta. Turvallisuuslupa myönnetään, jos säteilyä voidaan turvallisesti käyttää, eli jos säteilyn käyttö täyttää 2 :ssä säädetyt vaatimukset ja hakemuksessa on osoitettu, että säteilyn käyttötarkoitus ja käyttöpaikka, säteilylähteet sekä säteilyn käyttöön liittyvät laitteet ja varusteet, säteilyn käyttöorganisaatio, mahdollisista syntyvistä radioaktiivisista jätteistä huolehtiminen ovat sellaiset, että säteilyä voidaan turvallisesti käyttää. Turvallisuuslupaa ei tarvita ionisoimattoman säteilyn käyttöön, kulutustavarana käytettävän säteilylähteen, säteilylähteen, jonka on niin vähäinen, ettei turvallisuuden varmistaminen edellytä valvontatoimenpiteitä. (Säteilylaki 592/1991) Organisaatioselvitykseen on nimettävä säteily laissa vastaava johtaja. Säteilylaissa määritellään myös säteilystä vastaavan johtajan pätevyysvaatimukset. (Säteilylaki 592/1991) Säteilylaissa säädetään radioaktiivisista jätteistä, toiminnan harjoittajan velvollisuuksista, toissijaisesta huolehtimisvelvollisuudesta ja luovuttajan selonottovelvollisuudesta sekä tuonnista, viennistä ja kauttakuljetuksesta. (Säteilylaki 592/1991) Säteilyturvakeskuksella on tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä valvontaoikeudet, määräysoikeus, toiminnan keskeyttämis tai rajoittamisoikeus, myynti- ja luovutuskielto, tiedonsaanti ja virka-apu oikeus. (Säteilylaki 592/1991)

12 Säteilylain viidestoista luku käsittää pakkokeinot ja seuraamukset, jossa käsitellään säteilyrikkomuksia, joista seuraa rangaistuksia. (Säteilylaki 592/1991) Kuudestoista luku säteilylaissa sisältää muutoksenhaun. Erinäisistä säännöksistä säädetään lain 17. luvussa. Luku 18. kertoo tämän lain voimaan tulon ja sen siirtymäsäännökset. (Säteilylaki 592/1991) 2. Säteilyasetuksen (1512/1991) keskeinen sisältö Säteilyasetuksessa säädetään annetun säteilylain (592/91) nojalla ensimmäisessä luvussa sen soveltamisalasta. Asetus koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa ja ydinenergian käyttöä, niiltä osin kuin säteilylain 3 :n 1 momentissa säädetään. Säteilyasetuksen keskeisinä määritelminä puhutaan ekvivalenttiannoksesta ja efektiivisestä annoksesta, molempien yksikkö on Sievert. Säteilyaltistuksen seurannalla tarkoitetaan säteilyasetuksessa toimenpiteitä säteilytyötä tekevien säteilyaltistuksen valvomiseksi ja annostarkkailun määrittämiseksi ja työolojen tarkkailua. Säteilyturvakeskuksen toimivalta ja tehtävä on toimia valvontaviranomaisena, huolehtia viranomaistehtävistä, yhteystehtävistä ja raportointitehtävistä. (Säteilyasetus 1512/1991) Säteilyasetuksen 2. luvussa annetaan annosrajat säteilytyötä tekevälle henkilölle, nuorelle henkilölle, raskaana olevalle ja väestölle. Säteilyn lääketieteellistä käytöstä aiheutuvaa annosta ei oteta huomioon, kun se aiheutuu lääketieteellisestä toimenpiteestä tai henkilölle, joka tietoisesti ja vapaaehtoisesti auttaa sitä. Säteilyaltistusta, joka aiheutuu onnettomuudesta johtuvasta säteilyvaaran rajoittamisesta tai säteilylähteen hallintaan saamisesta. tällaisessa toimenpiteessä toiminnan tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja toiminnan suorittajalla on oltava tarvittava tieto vaarasta. Raskaana olevalla ei saa teettää toimenpiteitä onnettomuustilanteessa. (Säteilyasetus 1512/1991) Säteilyasetuksen kolmannessa luvussa asetetaan säteilytyöstä. Säteilytyö on työtä, jossa työntekijän säteilyaltistus voi ylittää jonkun 6 :ssä säädetyn enimmäisarvon. Työntekijät luokitellaan säteilytyöluokkiin A ja B. Säteilytyöluokkaan A kuuluville työntekijöille on järjestettävä annostarkkailu työstä aiheuttavan säteilyn haitan arvioimiseksi. Annostarkkailu muille kuin säteilytyöluokkaan A kuuluville on järjestettävä siinä laajuudessa kuin se on perusteltua. Terveystarkkailu tulee olla järjestetty asetuksen mukaan. Turvallisuuden kannalta toiminnan

13 harjoittaja vastaa siitä, että poikkeavat säteilyaltistukset ja niiden syyt selvitetään ja raportoidaan ja korjaavat toimenpiteet toteutetaan. (Säteilyasetus 1512/1991) Säteilyasetuksen neljännessä luvussa käsitellään turvallisuuslupaa. Turvallisuuslupaa haettaessa on esitettävä seuraavat tiedot, kuten säteilyn käyttötarkoitus, -käyttöpaikka ja säteilylähteet, suojaus- ja varojärjestelmät, säteilyaltistuksen seuranta, radioaktiivisen jätteen käsittely ja vaarattomaksi tekeminen, organisaatioselvitys ja muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Toiminnan muutoksista tulee tehdä ilmoitus säteilyturvakeskukselle, kun säteilyn lähde otetaan tai poistetaan käytöstä, organisaatio muutoksista, vastaavan johtajan vaihtumisesta tai säteilyn käytön osittaisesta tai kokonaan lopettamisesta. Säteilyturvakeskukselle on tehtävä viivytyksettä ilmoitus poikkeavasta tapahtumasta. Asetuksessa asetetaan myös radioaktiivisen aineiden siiroista. (Säteilyasetus 1512/1991) Turvallisuus luvasta vapautetut säteilylaitteet käsitellään säteilyasetuksen viidennessä luvussa. Umpilähteistä turvallisuusluvan haltija on velvollinen ilmoittamaan säteilyturvakeskukselle sen määräämät tiedot vuosittain. (Säteilyasetus 1512/1991) Kuudennessa luvussa säteilyasetutusta asetetaan radioaktiivisten aineiden jätteistä ja päästöistä. Päästömäärät on pidettävä säteilyturvakeskuksen asettamien raja-arvojen alapuolella ja niin pieninä kuin käytännössä mahdollista. Säteilyturvakeskus huolehtii radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekemisestä ja valtiolle säädetyn tehtävän seurannasta. (Säteilyasetus 1512/1991) Seitsemännessä luvussa säteilyasetusta asetetaan luonnonsäteilystä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia luonnonsäteilyn rajoittamisesta työtiloissa. Luonnon säteilystä säädetään säteilyasetuksessa myös lentohenkilöstön ja kaivostyöläisten toiminnasta. (Säteilyasetus 1512/1991) Säteilyasetuksen kahdeksas luku käsittää erinäiset säädökset. Säteilyasetuksissa on määritelty säteilyturvaneuvottelukunta ja sen päätehtävät, tulliviranomaiset ja niiden tehtävät. (Säteilyasetus 1512/1991) 3. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423/2000) keskeinen sisältö

14 Sosiaali- terveysministeriön asetus säteilynlääketieteellisestä säteilyn käytöstä (432/2000) sisältää ensimmäisessä luvussa sen soveltamisalan ja määritelmät. Tällä asetuksella säädetään potilaiden tutkimisesta tai hoitamisesta, seulonnasta tai joukkotarkastuksista, tieteellisistä tutkimuksista tai toimenpiteistä, terveystarkastuksista, oikeuslääketieteellisistä toimenpiteistä sekä vapaaehtoisena toimivan henkilön säteilyaltistuksesta. Tässä asetuksessa määritelmiä ovat säteilylle altistava toimenpide, radiologinen laite, säteilyannos, vertailutaso, annosrajoitus, lähete, tieteellinen tutkimus, oikeuslääketieteellinen toimenpide, laadunvarmistus, lääketieteen fysiikan asiantuntija, toiminnanharjoittaja. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000) Toisessa luvussa käsitellään oikeutuksen ja optimoinnin periaatteita. Säteilyaltistuksella saatava hyöty on oltava suurempi kuin siitä aiheutuva haitta. Haittojen ja hyötyjen arvioinnissa on huomioitava käytettävissä olevat vaihtoehtoiset menetelmät toimenpiteen tarkoituksen toteuttamiseksi, sekä menetelmien tehokkuus, edut ja riskit. Oikeutus on arvioitava ennen säteilylle altistavaa toimenpidettä. Optimointia on laitteen valinta, toimenpiteen suorittaminen siten, että se tuottaa riittävän tiedon tai hoitotuloksen, potilasannoksen määrittäminen ja laadunvarmistus. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000) Kolmannessa luvussa käsitellään menettelyjä. Lähete, siitä on käytävä ilmi tutkimus- tai hoitoindikaatio. Lähetteen antava lääkäri arvioi säteilylle altistavan toimenpiteen oikeutuksen. Radiologisia laitteita käyttäville henkilöille on oltava laitteen käyttötilassa kirjalliset ohjeet toimenpiteiden suorittamista varten. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntemuksen käyttö sädehoidon, isotoopin ja röntgenin osalta on oltava käytettävissä. Vertailutasot on annettu yleisimmille tutkimuksille Säteilyturvakeskuksen toimesta. Vertailutasot on tulee säännöllisin väliajoin mitata, jos ylityksiä tulee, on ylitysten syyt selvitettävä ja tarpeelliset toimenpiteet tehtävä. Laadunvarmistustoiminnot on määriteltävä kirjallisesti laadunvarmistusohjelmassa. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000) Neljännen luvun keskeinen sisältö käsittelee kliinisen auditoinnin auditointivelvoitetta. Auditoinnissa tulee huomioida valtuuksien ja vastuiden määrittelyt, lähetteet ja niiden suositukset, oikeutusarvioinnin, ohjeet tutkimus- ja hoitolaitteisiin, toimenpiteitä koskeviin tietoihin ja niiden tallentamiseen, henkilöstön koulutukseen, laadunvarmistustoimintojen määrittelyyn ja käyttöön ja toiminnan itsearviointiin. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000)

15 Viidennessä luvussa käsitellään koulutus- ja pätevyysvaatimuksia. Lähetteen antavalla lääkärillä on oltava perustiedot ionisoivan säteilyn terveydellisistä vaikutuksista ja potilaan säteilyaltistuksista toimenpiteissä. Säteilylle altistavaan toimenpiteeseen on oltava pätevyysvaatimukset. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijana on oltava erikseen säädetyn mukainen sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus. Säteilyn lääketieteelliseen käyttöön osallistuvien henkilöiden ammatilliseen koulutukseen on sisällytettävä säteilysuojelua. Uutta laitetta käyttöön otettaessa on huolehdittava perehdytyskoulutuksesta. Tässä asetuksessa asetetaan pätevyysvaatimuksena lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön hankkimaa koulutusta, joka vastaa tässä luvussa säädettyjen pätevyysvaatimusten edellyttämää koulutusta. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000) Kuudennessa luvussa käsitellään laitteita ja niiden käyttöä ja yleisiä vaatimuksia ja rajoituksia. Säteilyturvakeskus vahvistaa hyväksyttävyyskriteerit ja laitteiden toimintokohtaiset vaatimukset. Radiologisten laitteiden valvonta on esitettävä laadunvarmistusohjelmassa. Säteilyturvakeskukselle kuuluu radiologisten laitteiden valvominen niin, että laitteet ovat säteilylaissa ja tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia ja että säteilyn käyttöön osallistuva henkilökunta on työtehtäviin pätevää. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000) Seitsemännessä luvussa käsitellään suojelua raskauden ja imetyksen aikana. Lähettävän lääkärin on selvitettävä ja poissuljettava mahdollinen raskaus. Toimenpiteensuorittajan on kuitenkin vielä tiedusteltava raskauden mahdollisuudesta. Isotooppitutkimusta tai hoitoa harkittaessa tulee ottaa huomioon imettämiseen liittyvät suojelunäkökohdat. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000) Luvussa kahdeksan käsitellään seulontoja ja joukkotarkastuksia. Säteilylle altistavan seulonnan toimeenpanoa varten on oltava laadittu seulontaohjelma. Ennen seulontaohjelmana aloittamista on esitettävä se esitettävä Säteilyturvakeskuksen tarkastettavaksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000) Luku yhdeksän käsittää erityiset säännökset, kuten toimenpiteitä koskevien tietojen tallentamisen, säteilyturvaneuvottelukunnan lääketieteellisen jaoston ja tämä asetuksen voimaan tulon. (Sosiaalija terveysministeriön asetus 423/2000) 4. ST ohjeet: 1.1., 1.3., 1.4., 1.5., 1.6., 1.7., 7.1., 7.2., 7.3., 7.4., 7.5., 6.1., 6.2. ja 6.3. keskeiset sisällöt

16 Säteilyturvaohje 1.1. käsittää yleisesti säteilytoiminnan, säteilylähteiden käytön, niiden valmistuksen, kaupan, hallussapidon, säilyttämisen, huollon, korjauksen, asennuksen, maahantuonnin, maastaviennin, varastoinnin, kuljetuksen ja radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekemisen. Säteilylaissa säädetyt (592/1991) perusteet säteilytoiminnan turvallisuudelle ja hyväksyttävyydelle ja säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaavan toiminnanharjoittaja. Säteilytoiminnan turvallisuusperiaatteet eli tässä säteilysuojelun tavoitteena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön, ja tulevien sukupolvien suojelu säteilynhaitallisilta vaikutuksilta. Säteilyn käyttö on hyväksyttävää kun säteilytoiminnalla saavutettava hyöty on suurempi kuin siitä aiheutuva haitta, säteilyaltistus on pidettävä niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista ja yksilön säteilyaltistus ei saa ylittää vahvistettuja enimmäisarvoja. Suomessa ionisoivan säteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa, jonka myöntää Säteilyturvakeskus, ST 1.1. käsittelee turvallisuuslupaa ja ilmoitusmenettelyä. Tässä ST-ohjeessa käsitellään myös toiminnan harjoittajan vastuut ja velvollisuudet, turvallisuuden varmistamisen, säteilylähteiden markkinoille saattamisen ja valvonnan sekä luonnonsäteilylle altistava toiminnan. (Säteilyturvaohje 1.1) ST 1.3. keskeinen sisältö käsittää valtionneuvoston päätöksessä työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä. Tämä ohje koskee ionisoimatonta ja ionisoivaa säteilyä. (Säteilyturvaohje 1.3) Säteilyturvaohje 1.4. käsittää säteilynkäyttöorganisaation eli organisaatioselvityksessä esitettävät asiat ja laajuuden. Tässä ST-ohjeessa käsitellään säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan tehtäviä, asemaa, toimintaedellytyksiä, sopivuutta, vastaavan johtajan sijaista ja vastaavan johtajan vaihtumista sekä muita vastuuhenkilöitä, erityisasiantuntijoita ja muutoksia säteilyn käyttö organisaatiossa. (Säteilyturvaohje 1.4) Säteilyturvaohjeen 1.5. keskeinen sisältö käsittää säteilyn käytön vapauttamista turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta. Ohje ei koske ydinenergian käyttöä. (Säteilyturvaohje 1.5) ST 1.6. keskeinen sisältö käsittää säteilysuojelutoimia työpaikalla. Tässä määritellään valvontaalue, tarkkailualue, säteilyasiantuntija, ulkopuolista työntekijää, ulkopuolista yritystä. Toiminnan harjoittajan velvollisuudet säteilysuojelutoimista työpaikalla, alueiden luokittelun, työntekijöiden, harjoittelijoiden ja opiskelijoiden luokittelun, tiedonantamiseen ja koulutukseen, asiantuntijoiden käyttöön ja kuulemiseen, väestön säteilysuojeluun, toimenpiteisiin poikkeavassa säteilyaltistustilanteessa. (Säteilyturvaohje 1.6)

17 Säteilyturvaohjeen 1.7 keskeinen sisältö käsittää säteilysuojelukoulutuksen terveydenhuollossa. (Säteilyturvaohje 1.7) ST 6.1 käsittelee säteilyturvallisuutta avolähteiden käytössä. Tässä ohjeessa luokitellaan radionuklidilaboratoriot, käsitellään radionuklidilaboratorion rakenteita ja varustusta, radioaktiivisten lääkkeiden käsittelytilaa ja muita isotooppiyksikön tiloja, radioaktiivisten aineiden varastointia, pintakontaminaatiota, työskentelyä avolähteillä, laboratorion ulkopuolella tehtäviä merkkiainekokeita, poikkeavia tapahtumia. (Säteilyturvaohje 6.1) Radioaktiivisia jätteitä ja päästöjä käsittelee ST 6.2 keskeisenä sisältönään. Säteilyturvavaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma ja /tai siitä vapauttaminen, jätteiden käsittely ohjelma sisältyy tähän ohjeeseen. (Säteilyturvaohje 6.2) ST 6.3:n keskeinen sisältö käsittää säteilyn käytön isotooppilääketieteessä. Tässä ohjeessa määritellään isotooppilääketiede, radiolääke, radiolääkeaine, vertailutaso, laadunvarmistusohjelma. Turvallisuusluvan, hoitojen ja tutkimusten optimoinnin sekä potilaan säteilysuojelun, vertailutasojen käyttämisen, kirjalliset ohjeet tutkimuksiin ja laadun varmistamiseen, kliinisen auditoinnin, tieteellisen tutkimuksen, erityissuojelu raskauden ja imetyksen aikana ja potilaan perheenjäsenten säteilysuojelu, tietojen tallennus ja raportointi, poikkeamat säteilyn käytössä sisältyvät tähän ohjeeseen. (Säteilyturvaohje 6.3) ST 7.1:n keskeinen sisältö käsittää säteilyaltistuksen seurannan. Tässä st-ohjeessa määritellään säteilytyö, ulkoinen säteily, sisäinen säteily, säteilyaltistuksen seuranta, työolojen tarkkailu, annostarkkailu, hyväksyttävä annosmittauspalvelu, selvitysraja ja ulkopuolinen työntekijä. (Säteilyturvaohje 7.1) Säteilyaltistuksen enimmäisarvojen soveltaminen ja säteilyannoksen laskemisperusteet ovat ST 7.2:sta. (Säteilyturvaohje 7.2) ST 7.3 :n keskeinen sisältö käsittää sisäisestä säteilystä aiheutuvan annoksen laskemisen. Tässä ohjeessa esitetään sisäisestä säteilystä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymän laskemisen ja laskemista varten tarvittavat muuntokertoimet. (Säteilyturvaohje 7.3)

18 ST 7.4:ssä keskeinen sisältö esitetään toiminnan harjoittajan velvollisuuksina tietojen ilmoittamisesta annosrekisteriin sekä ilmoitettavien tietojen vaatimuksista. (Säteilyturvaohje 7.4) Säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailu käsittää ST 7.5 ohjeen. Tässä ohjeessa määritellään säteilytyö, säteilytyötä tekevä työntekijä, säteilyluokkaan A ja B kuuluvat työntekijät, terveystarkkailusta vastaava lääkäri ja terveystiedot. (Säteilyturvaohje 7.5) LÄHTEET Säteilylaki (592/1991) Säteilyasetus (1512/1991) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (423/2000) Säteilyturvaohje 1.1 Säteilyturvaohje 1.3 Säteilyturvaohje 1.4 Säteilyturvaohje 1.5 Säteilyturvaohje 1.6 Säteilyturvaohje 1.7 Säteilyturvaohje 6.1 Säteilyturvaohje 6.2 Säteilyturvaohje 6.3 Säteilyturvaohje 7.1

19 Säteilyturvaohje 7.2 Säteilyturvaohje 7.3 Säteilyturvaohje 7.4 Säteilyturvaohje SÄTEILYSUOJELU Rakenteellinen säteilysuojelu SISÄLLYS 1. Rakenteellinen säteilysuojelu käsitteenä, normisto mihin rakenteellinen säteilysuojelu perustuu, röntgentutkimushuoneen/ isotooppilaboratorion rakenteellinen säteilysuojelu, röntgentutkimuslaitteiden/ gammakameroiden rakenteellinen säteilysuojelu (tekninen laadunvalvonta) 1. Rakenteellinen säteilysuojelu käsitteenä, normisto mihin rakenteellinen säteilysuojelu perustuu, röntgentutkimushuoneen/ isotooppilaboratorion rakenteellinen säteilysuojelu, röntgentutkimuslaitteiden/ gammakameroiden rakenteellinen säteilysuojelu (tekninen laadunvalvonta)? Rakenteellisen säteilysuojelun yleiset periaatteet suojarakenteissa käsittää sen, että suojarakenteet on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei säteilyasetuksessa säädettyjä annosrajoja ylitetä huonetta ympäröivissä tiloissa missään olosuhteissa. (ST 3.6). Säteilylähteiden ja radioaktiivisten aineiden käyttötilojen käyttö tilojen säteilysuojaus on oltava sellainen, että säteilyn käytöstä ei aiheudu vaaraa työntekijöille tai muille henkilöille. ( Säteilylain (592/1991) 24 ja 26 :n mukaan Säteilyturvakeskus vahvistaa tilojen suunnitteluun huomioon otettavat turvallisuusvaatimukset. Turvallisuus vaatimukset on vahvistettu röntgentiloille

20 ohjeessa ST 3.6, sädehoitotiloille ohjeessa ST 2.2 ja radionuklidilaboratorioille ohjeissa ST 6.1 ja ST 6.3. ( ST 2.2, ST 3.6, ST 6.1, ST 6.3, Säteilylaki 592/1991). Röntgentutkimushuoneen rakenteellinen säteilysuojelu perustuu siihen, ettei huonetta ympäröivissä tiloissa ylitetä säädettyjä annosrajoja missään olosuhteissa. Röntgentutkimushuoneen suojarakenteisiin käytetään yleensä lyijyä. Säteilysuojelun kannalta on tärkeää, että röntgenhuoneet ovat kooltaan ja järjestelyiltään tarkoituksenmukaisia. Säteilyvaaraa osoittavat merkinnät ja merkkivalot on oltava röntgentiloihin johtavilla ovilla ja röntgentilojen ovien on oltava lukittavat. (ST 3.6). Isotooppilaboratorion rakenteellinen säteilysuojelu on käsitelty ST 6.1:ssä ja ST 6.3 :ssa. Tiloja suunniteltaessa, joissa käytetään ja varastoidaan radioaktiivisia aineita avolähteinä, tilojen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi suunnittelun tulee perustua toiminnan harjoittajan tekemään riskien arviointiin. Tässä on huomioitava muun muassa ulkoinen säteily (myös käsien annokset), sisäinen säteily, kontaminaatiovaara, oleskeluaika laboratoriotiloissa, kulunvalvonta, turvajärjestelyt ja poikkeavien tapahtumien mahdollisuus. Olosuhteiden muuttuessa olennaisesti riskit on arvioitava uudestaan. (ST 6.1, ST 6.3) Yleisesti radionuklidilaboratorion suunnittelussa tulee huomioida väestön että työntekijöiden säteily suojelu. Paloturvallisuuden osalta radionuklidilaboratorion on täytettävä paloturvallisuudeltaan sekä rakennusosien paloteknisiltä vaatimuksiltaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E1 Rakennusten paloturvallisuus ja osassa E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus erityiskohteille asetetut vaatimukset. Pintamateriaalien ja kalusteiden osalta ST 6.1 asettaa omat vaatimuksensa. Ilmastointia ja viemäröintiä koskevat omat vaatimuksensa rakenteellisessa säteilysuojelussa. Radioaktiivisten aineiden ja jätteiden varastointia koskevat omat säädöksensä. (ST 6.1). Radionuklidilaboratoriot luokitellaan C-, B- ja A-luokan laboratorioiksi, laboratoriotyypin määräävät käytettävät radionuklidit, käsiteltävä aktiivisuus ja työn laatu. Laboratorioissa on myös määriteltävää ja rajattava valvonta- ja tarkkailualueet niin, kuin ST 1.6 on esitetty. C-tyypin laboratorio on tarkoitettu pienten aktiivisuuksien käsittelyyn. Varustelutasoltaan ja rakenteellisesti tämän tyypin laboratorio vastaa nykyaikaista kemian laboratoriota. B-tyypin laboratorion on täytettävä lisäksi seuraavat lisävaatimukset, laboratoriossa on oltava eteinen, lattian päällysteen pinnan on oltava yhtenäinen, lattian ja työtasojen on oltava lujarakenteisia, ikkunat on oltava

21 lukittavat erillisellä avaimella ja laboratoriossa on oltava koneellinen tuuletus. A-tyypin laboratorio on tarkoitettu radioaktiivisten aineiden laajamittaiseen käyttöön. Ennen A-tyypin laboratorion rakentamista sen suunnitelmat on lähetettävä Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi. Isotooppilaboratorion toiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytettävät laitteet on hyväksytty vastaanottotarkastuksessa ennen laitteen käyttöön ottoa. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että laadunvarmistustoiminnot suunnitellaan ja määritellään kirjallisesti laadunvarmistusohjelmassa. Radiologisten laitteiden toimintakunto on tarkastettava ennen laitteen käyttöönottoa, määrävälein, korjausten ja huollon ja silloin kun on aihetta epäillä vikaa tai häiriötä. Gammakameran tasaisuus tulisi olla alle +/-10% käytetystä kentästä. Kyvyn havaita radioaktiivisen lähteen gammasäteilyä ei gammakameralla tulisi poiketa perusarvosta enempää kuin +/- 20%:a. Gammakameran kiertopisteen poikkeaman tulisi pysyä vakaana 0,5 pikselin rajoissa matriisikoon ollessa 64 x 64. (ST 6.3).

22 KIINNIPITÄJÄN SÄTEILYSUOJELU, SÄTEILYTYÖ, VERTAILUTASOT SISÄLLYS 1. Kiinnipitäjän säteilysuojelu, säteilytyöluokka A ja B, valvonta- ja tarkkailualue, säteilytyöntekijän terveystarkkailu, vertailutasot ja kansainväliset vertailutasot tyypillisimmille röntgentutkimuksille/isotooppitutkimuksille. 2. Mitä opin teeman aiheesta ja miten voin hyödyntää opittua omassa työssäni? 1. Kiinnipitäjän säteilysuojelu, säteilytyöluokka A ja B, valvonta- ja tarkkailualue, säteilytyöntekijän terveystarkkailu, vertailutasot ja kansainväliset vertailutasot tyypillisimmille röntgentutkimuksille/isotooppitutkimuksille. Röntgentutkimuksessa saatetaan tarvita kiinnipitäjää tai potilaan auttajaa. Auttajan on oltava 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ei saa olla raskaana. Ennen säteilylle altistavaa toimenpidettävä auttajalle on annettava tieto säteilylle altistumisesta ja sen merkityksestä. Ensisijaisesti on käytettävä vapaaehtoista henkilö, esimerkiksi potilaan omaista, eikä röntgentutkimusyksikön henkilökuntaa. Mikäli kiinnipitäjänä toimii säteilytyötä tekevä henkilö, on huolehdittava siitä, että kiinnipitotehtävää kierrätetään usean työntekijän kesken. Potilaan kiinnipitäjä on opastettava huolella tehtäväänsä. Kun potilaan auttajana on vapaaehtoinen henkilö, hänen efektiivinen annoksensa tutkimusta kohden ei saisi ylittää arvoa 1 msv eikä minkään kehon osan ekvivalenttiannos arvoa 10 msv, ellei siihen ole harkittua tarvetta. (ST 3.3, STM 423/2000). Säteilytyö on jaettu kahteen erilliseen osaan vuodesta 1999 alkaen, luokan A ja luokan B säteilytyöhön. Luokitusvaatimus perustuu Euroopan neuvoston BSS-direktiiviin. Säteilytyötä tekevät työntekijät on luokiteltava säteilyasetuksen 10. Työ luokitellaan vähintään B luokan säteilytyöksi, jos työntekijän säteilyaltistus voi ylittää jonkin väestölle säädetyistä vuosiannosrajoista. Työ on katsottava kuuluvan luokan A säteilytyöksi, mikäli työntekijän vuosittainen efektiivinen annos on tai voi olla suurempi kuin 6mSv tai silmän mykiön, ihon, käsien tai jalkojen ekvivalenttiannos enemmän kuin 30% niille säädetyistä annosrajoista. Valvonta-alueella säännöllisesti työskentelevä työntekijä kuuluu yleensä säteilytyöluokkaan A. Työntekijän soveltuvuudesta luokkaan A päättää terveystarkkailusta vastaava lääkäri. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava säteilytyö luokan A henkilön asianmukaisista terveystarkkailusta ja annostarkkailusta.

23 Säteilytyöluokkaan A kuuluva henkilö ei voi toimia raskaana säteilytyöluokan tehtävissä. ( ST 1.6) Valvonta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla on noudatettava erityisiä turvaohjeita säteilyltä suojaamiseksi ja radioaktiivisen kontaminaation leviämisen estämiseksi ja jonne pääsyä valvotaan. Työtilat ja muut alueet, jossa säännöllisesti tai tilapäisesti oleskellessa työntekijän säteilyaltistus voi ylittää jonkin säteilyasetuksessa 10 1 kohdassa säädetyn raja-arvon, tai kontaminaatioriski tai työskentely vaatii säteilyvaaran vuoksi erityiset turvaohjeet ja turvatoimet. Valvonta-aluetta koskevat tietyt vähimmäisvaatimukset, kuten alueen rajaus niin, että alueella työskentelee vain asianmukaisesti koulutetut henkilöt, jotka tuntevat alueella noudatettavat turvallisuus ohjeet ja työskentelyyni liittyvän säteilyvaaran, alueella sijaitsevat säteilylähteet on merkittävä niin että niistä käy ilmi säteilylähteen laatu ja lähteeseen liittyvät vaaratekijät, asiaton pääsy alueelle on estettävä rakentein, lukituksin ja kulunvalvonnalla, työntekijöillä on oltava asianmukaiset henkilökohtaiset suojavälineet ja suojavaatetus ja aluetta on valvottava kirjallisten ohjeiden mukaisesti säännöllisesti. (ST 1.6) Tarkkailualueella tarkoitetaan aluetta, jolla työolosuhteita tarkkaillaan säteilyltä suojaamiseksi. Tarkkailualuetta koskevat vähimmäis vaatimukset ovat alueen rajaus ja suojelutoimenpiteiden riittävyys on varmistettava säännöllisin tarkastuksin, työntekijöille on annettava tarpeelliset tiedot koskien tarkkailualuetta, säteilylähteistä ja niihin liittyvistä vaaroista. (ST 1.6) Säteilytyötä luokan A työntekijöiden terveystarkkailusta säädetään säteilylain (592/1991) 9 luvussa ja säteilyasetuksen (1512/1991) 3 luvussa. Yleisesti työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä säädetään työterveyshuoltolaissa. Säteilytyötä tekevän työntekijän terveystarkkailun tarkoituksena on varmistaa työntekijän soveltuvuus säteilytyöhön, seurata työntekijän terveydentilaa säteilytyön aikana ja määrittää altistuksen terveydellinen merkitys, kun todetaan tai epäillään annosrajan ylittävää altistumista säteilylle. Toiminnan harjoittajan on säteilylain 33 :n mukaan nimettävä säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailusta vastaava lääkäri. Luokan A henkilön on vähintään kerran kolmessa vuodessa käytävä lääkärin tarkastuksessa ja välivuosina lääkärin on seurattava muulla tavoin säteilyluokkaan A kuuluvan henkilön terveyttä. Säteilytyö luokkaan B kuuluvan työntekijän terveystarkkailuun kuuluu alkutarkastus, mutta heille ei ole tarvetta tehdä säännöllistä terveyden seurantaa. (ST 7.5, säteilylaki 529/1991, säteilyasetus 1512/1991).

24 Vertailutasot yleisimmille tutkimuksille antaa Säteilyturvakeskus. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava, että kerran kolmessa vuodessa määritellään säteilyaltistus yleisimmille röntgentutkimuksille. Kerran vuodessa on varmistettava, ettei säteilyaltistus ole muuttunut. Varmistus tehdään kullakin kuvaustelineellä ainakin yhden tutkimustyypin yhdessä kuvausprojektiossa, jolle on olemassa vertailutasot. (ST 3.3). Isotooppityöskentelyssä vertailutasoilla tarkoitetaan etukäteen määriteltyjä aktiivisuustasoja, jonka ei oleteta ylittyvän normaalikokoisella potilaalla hyvän käytännön mukaan tehdyssä toimenpiteessä. Säteilyturvakeskus on antanut vertailutasot yleisimmille isotooppitutkimuksille ja niitä tarkastetaan tarvittaessa. Aktiivisuuden keskiarvo määritellään vähintään kolmen vuoden välein kussakin tutkimuksessa joukolle normaalikokoisia tutkimuksia. (ST 6.3). Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000) säädetään toiminnan harjoittajan velvollisuudesta ottaa käyttöön röntgen- ja isotooppitutkimuksia varten vertailutasot. Säteilyturvakeskus on määritellyt aikuisten tavanomaisille röntgentutkimuksille vertailutasot, jotka astuivat voimaan Tavanomaisten röntgentutkimusten vertailutasoja pinta-annoksina aikuisille(pinta-annos, ESD, projektiota kohden): Thorax PA 0,2 mgy, thorax LAT 0,8 mgy, lanneranka AP 5 mgy, lanneranka LAT 15 mgy, lantio AP 5 mgy. Tavanomaisten röntgentutkimusten vertailutasoja pinta-ala-annoksina aikuisille(koko tutkimuksen annoksen ja pinta-alan tulo, DAP): Keuhkot PA + LAT 0,4 Gy x cm², lanneranka AP + LAT 6 Gy x cm², lantio AP 3 Gy x cm², natiivivatsa AP tai PA 3 Gy x cm², urografia 20 Gy x cm². ( asot_ pdf, STM 423/2000) Yleisimpien isotooppitutkimusten vertailutasot aikuisille ja lapsille on Säteilyturvakeskus määrittänyt alkaen. Luuston gammakuvauksen 99mTc:llä vertailutaso on 600 MBq. Keuhkoperfuusion gammakuvaus 99mTc:llä vertailutaso on 150MBq. Munuaistoiminnan gammakuvauksen vertailutaso 99mTc:llä esim. MAG3:lla on 105 MBq. Sydänlihasperfuusion STECT 201TI:llä vertailutaso on 100 MBq. Kilpirauhasen ablaatiohoidon jälkeen gammakuvaus 131I:llä vertailutaso on 400 MBq. Lasten vertailutasot lapsen painon mukaan. Esimerkiksi 8kg:lle lapselle annettavan aktiivisuuden osuus on 0,23, 20kg:lle lapselle osuus on 0,46 ja 36kg:lle lapselle 0,71. Aktiivisuus ei saa olla radioaktiivisen lääkeaineen säteilyturvakeskuksen antamaa vähimmäisaktiivisuutta pienempi, jokaisella radioaktiivisella aineella on vähimmäisaktiivisuusarvo. (

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu

Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu Säteily ja terveys 2016 8.12.-9.12.2016 Säädöksiä: materiaali päivitetään myöhemmin säädösten muututtua Lakiesitys: HE 172/2016 https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/kasittelytiedotvaltiopaivaasia/sivut/h

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014 aikana voimaantulleita) Uudistettavana

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

5/17/2016. Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Euroopan yhteisöjen säädökset

5/17/2016. Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Euroopan yhteisöjen säädökset Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset ST-koulutus 17.5.2016, Naistenklinikka Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi

Lisätiedot

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Säteily ja terveys -kurssi TTL 9.12.2016 STUK - Säteilyturvakeskus Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö BSS-direktiivi 1, jossa huomioidaan ICRP:n

Lisätiedot

Tämä asetus koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa.

Tämä asetus koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa. 1 / 11 7.4.2011 11:54 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1991» 20.12.1991/1512 Seurattu SDK 271/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Sosiaali- ja terveysministerin

Lisätiedot

Ammattiliitto Pron lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä.

Ammattiliitto Pron lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä. 25.8.2017 Viite: Lausuntopyyntö STM/2830/2017 n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä. Esitetty valtioneuvoston asetus liittyy säteilylainsäädännön kokonaisuudistukseen

Lisätiedot

3/8/2016. Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa. Euroopan yhteisöjen säädökset

3/8/2016. Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa. Euroopan yhteisöjen säädökset Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 8.3.2016, ST-koulutus Meilahti, ls 3 Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säädökset

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO JA ORGANISAATIOSELVITYS 3 2.1 Organisaatioselvityksessä esitettävät asiat 3 2.2 Organisaatioselvityksen laajuus

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27. - 30.8.2013 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.13 9.00-9.30 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU OHJE ST 7.5 / 13.6.2014 SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU 1 Yleistä 3 2 Terveystarkkailun tarkoitus 3 3 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3.1 Työntekijän terveyttä on tarkkailtava

Lisätiedot

Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017)

Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017) Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017) Alla Sairaalafyysikot ry:n kommentit ehdotukseen. Yhdistyksen

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 11.11.2014 sivu 1(7) SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO Tämä asiakirja liittyy osana Etelä-Savon Sairaanhoitopiiriä koskeviin turvallisuuslupiin. Hallitus 11.11.2014 sivu 2(7) Sisällysluettelo SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,

Lisätiedot

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku POIKKEAVAT TAPAHTUMAT Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimukset raportoinnista säteilyasetuksessa

Lisätiedot

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Säteily ja terveys 12/2016 Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Janne Anttila Vastaava työterveyslääkäri Fortum Oyj Työterveyshuolto / Loviisan voimalaitos E-mail. janne.s.anttila@fortum.com

Lisätiedot

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU OHJE ST 7.5 / 4.5.2007 SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 TERVEYSTARKKAILUN TARKOITUS 3 4 TOIMINNAN HARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET 3 4.1 Työntekijän suojeleminen

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 1 YLEISTÄ 3 2 PÄTEVYYS JA SEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 3 2.1 Vastaava johtaja 3

Lisätiedot

Säteilylainsäädännön uudistus

Säteilylainsäädännön uudistus Säteilylainsäädännön uudistus 5.4.2017, Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Ritva Bly ritva.bly@stuk.fi 1 Esityksen sisältö Yleistä uusista säännöksistä Keskeisiä käsitteitä ja säteilysuojelujärjestelmä

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS TYÖPAIKALLA

SÄTEILYTURVALLISUUS TYÖPAIKALLA OHJE ST 1.6 / 10.12.2009 SÄTEILYTURVALLISUUS TYÖPAIKALLA 1 Yl e i s t ä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa turvallisuudesta 3 2.1 Toiminta on suunniteltava ja riskit tunnistettava ennakkoon 3 2.2 Säteilyn

Lisätiedot

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU OHJE ST 7.5 / 13.6.2014 SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU 1 Yleistä 3 2 Terveystarkkailun tarkoitus 3 3 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3.1 Työntekijän terveyttä on tarkkailtava

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Uudet ST ohjeet ja päätökset Numero Aihe Julkaisupäivä ST 1.8 Säteilyn

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

ovat sellaiset, että säteilyä voidaan turvallisesti käyttää.

ovat sellaiset, että säteilyä voidaan turvallisesti käyttää. Kansainväliset standardointialan järjestöt IEC (International Electrotechnical Commission) ja ISO (International Organization for Standardization) julkaisevat standardeja muun muassa ionisoivaa säteilyä

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS

SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS 1 Yleistä 3 2 Yleiset periaatteet 3 2.1 Oikeutus 3 2.2 Optimointi 4 2.3 Yksilönsuoja 4 2.4 Säteilyn käyttöä koskevia kieltoja 4 3 Säädökset ohjaavat säteilytoiminnan turvallisuutta

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA OHJE ST 7.1 / 2.8.2007 SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 YLEISET VAATIMUKSET 3 3.1 Työolojen tarkkailu 4 3.2 Annostarkkailu 4 3.3 Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys 4 4 TYÖOLOJEN

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on estää ja rajoittaa säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittavaikutuksia.

Tämän lain tarkoituksena on estää ja rajoittaa säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittavaikutuksia. 1 / 25 7.4.2011 11:18 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1991» 27.3.1991/592 Seurattu SDK 271/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Säädöstyön näkökulma laadunvarmistukseen

Säädöstyön näkökulma laadunvarmistukseen Säädöstyön näkökulma laadunvarmistukseen Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016, Säätytalo Ritva Bly 1 Suomessa uudistetaan koko säteilylainsäädäntö Uudistus koskee nykyisestä lainsäädännöstä

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittajan on varmistuttava henkilöstönsä pätevyydestä ja säteilysuojelukoulutuksesta 3

Lisätiedot

Säteilylain muutokset 2018

Säteilylain muutokset 2018 Säteilylain muutokset 2018 Kauppiastapaaminen STUK 9.11.2016 Ritva Havukainen Säteilyturvakeskus 1 Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Uudistus koskee: Säteilylaki Säteilyasetus STM:n asetukset ST-ohjeet

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

säteilyn käyttöorganisaatio

säteilyn käyttöorganisaatio OHJE ST 1.4 / 2.11.2011 säteilyn käyttöorganisaatio 1 Yl e i s t ä 3 2 Sä t e i l y n k äy tt ö o r g a n i s a a t i o k uva t a a n o r g a n i s a a t i o s e l v i t y k s e s s ä 3 2.1 Organisaatioselvityksen

Lisätiedot

Opintojaksosta P-01 Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus

Opintojaksosta P-01 Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus Opintojaksosta 761116P-01 Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily ovat aina kuuluneet ihmisen elinympäristöön. Säteilyn haittavaikutuksista

Lisätiedot

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Jarkko Niemelä Erikoistuva fyysikko Säteilysuojelukoulutusta hammaskuvauksista 16.11.2017 / TYKS 16.11.2017. Jarkko Niemelä, TYKS

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

säteilyn käyttöorganisaatio

säteilyn käyttöorganisaatio OHJE ST 1.4 / 2.11.2011 säteilyn käyttöorganisaatio 1 Yl e i s t ä 3 2 Sä t e i l y n k äy tt ö o r g a n i s a a t i o k uva t a a n o r g a n i s a a t i o s e l v i t y k s e s s ä 3 2.1 Organisaatioselvityksen

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus VAK-päivä 9.2.2017 Santtu Hellstén STUK http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/sateilynkayttajalle/toiminnanvalvonta/radioaktiivisten-aineidenkuljetus Aiheet Pikakurssi säteilyyn

Lisätiedot

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja on vastuussa annostarkkailutietojen oikeellisuudesta 3 3 Annosrekisteriin on ilmoitettava tietoja työntekijästä, työnantajasta

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU OHJE YVL 7.10 / 29.1.2002 YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYLAIN JA -ASETUKSEN MÄÄRÄYKSET 3 3 SÄTEILYALTISTUKSEN VALVONTA 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Reaaliaikainen annostarkkailu

Lisätiedot

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ 1 Yl e i s t ä 3 2 Tu r v a l l i s u u s l u p a 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 3 Käytönaikaiset vaatimukset 3 3.1 Yleiset

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot

Lisätiedot

Ajankohtaista lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta

Ajankohtaista lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta Ajankohtaista lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta Petra Tenkanen-Rautakoski Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (EU-BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014

Lisätiedot

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yl e i s t ä 3 2 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3 Annosrekisteriin ilmoitettavat tiedot 3 4 Suureet, yksiköt ja kirjauskynnykset 4 5 Tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Säteilyn käyttöorganisaatiossa

Säteilyn käyttöorganisaatiossa OHJE ST 1.8 / 17.2.2012 Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyys ja säteilysuojelukoulutus 1 Yl e i s t ä 3 2 To i m i n n a n h a r j o i tt a j a n o n v a r m i s tu tt a v a h

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten

Lisätiedot

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Tarkastushavaintoja vuosilta

Tarkastushavaintoja vuosilta Tarkastushavaintoja vuosilta 2016 2017 Teollisuuden ja tutkimuksen 12. Säteilyturvallisuuspäivät Viking M/S Mariella Siiri Maria Aallos Ståhl STUK Yleistä STUK teki 1.1.2016 28.2.2017 yhteensä 213 säteilyn

Lisätiedot

Säteilytoiminta ja turvallisuus

Säteilytoiminta ja turvallisuus Säteilytoiminta ja turvallisuus Säteilyn käytön turvallisuus -osasto valvoo säteilyn käyttöä Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävänä on valvoa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta. Ydinvoiman

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Eero Kettunen Sisältö Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2014-2015 aikana voimaantulleita) Röntgenlaitteiden kaupan ja hallussapidon luvanvaraisuus

Lisätiedot

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Ohje ST 1.8 Luonnos 4 9.12.2015

Säteilyturvakeskus Ohje ST 1.8 Luonnos 4 9.12.2015 Säteilyturvakeskus Ohje ST 1.8 Luonnos 4 9.12.2015 Ohjeeseen tehdään tarkennuksia, jotta se vastaa nykyisiä käytäntöjä. Muutokset koskevat hammasröntgentoimintaa, joka vaatii nykyisin turvallisuusluvan.

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ Yhteystiedot: FYSIIKAN LAITOS Physicum Kiihdytinrakennus käyntiosoite Gustaf Hällströmin katu 2a Pietari Kalmin katu 2 (Helsinki 56)

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä #1727521 1 (6) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK S/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5 Sivu 1/5 YLEISOHJE ISOTOOPPITUTKIMUKSIIN POTILAITA LÄHETTÄVILLE LÄÄKÄREILLE Missä tutkimukset tehdään? Kaikki isotooppitutkimukset tehdään Satakunnan keskussairaalan Kliinisen fysiologian laboratoriossa

Lisätiedot

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Kauppiastapaaminen STUKissa 9.11.2016 Siiri Maria Aallos Ståhl Ohjeen sisältö 1 Johdanto 2 Yleiset vaatimukset 3 Umpilähteitä

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä

Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain ( / ) nojalla: Tätä asetusta ei sovelleta ionisoimattomaan säteilyyn. 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille 3 3.1

Lisätiedot

SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET

SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET 5 SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET Olavi Pukkila SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Säteilysuojauslainsäädäntö... 298 5.2 ST-ohjeet... 299 5.3 Valvontaviranomaiset... 299 5.4 Kansainväliset säteilysuojaussuositukset... 300

Lisätiedot

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen kohdan huomioon ottaminen kliinisissä auditoinneissa (Suositus no 4, 1.5.2008) Kliinisestä auditoinnista annettava auditointiraportti ja sen säilytysaika

Lisätiedot

Säädöstyön näkökulma poikkeaviin tapahtumiin

Säädöstyön näkökulma poikkeaviin tapahtumiin Säädöstyön näkökulma poikkeaviin tapahtumiin Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016, Säätytalo Ritva Bly 1 Luku 16 Säteilyturvallisuuspoikkeamat ja säteilyvaaratilanteet, 96 Varautuminen Turvallisuusluvanhaltijan

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ

SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ OHJE ST 6.3 / 14.1.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Säteilyn käyttö ja turvallisuuslupa 3 3.1 Toiminnan harjoittaja vastaa turvallisuudesta 3 3.2 Säteilyn

Lisätiedot

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy Sisältö Lukijalle.............................................. 1 Röntgensäteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa................. 2 Säteilysuojaus huomioitava kaikissa olosuhteissa..................

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 9.1.2017 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Katsaus säädöstyön etenemiseen

Katsaus säädöstyön etenemiseen Katsaus säädöstyön etenemiseen 8.6.2017, Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät Ritva Bly ritva.bly@stuk.fi 6.6.2017 / RB 1 Esityksen sisältö Yleistä uusista säännöksistä Säteilysuojelujärjestelmä Säteilysuojelukoulutus

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Säteilysuojelun historiaa

Säteilysuojelun historiaa Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT 1 YLEISTÄ 3 2 MERKINTÖJEN PERIAATTEET 3 3 IONISOIVA SÄTEILY 3 3.1 Säteilylähteet ja niiden käyttötilat 3 3.2 Kuljetukset 4 4 IONISOIMATON SÄTEILY 4 4.1 Magneettikentät

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot