AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
|
|
- Helena Saarnio
- 1 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille Viemäriverkkoon laskettavat päästöt Jätteen toimittaminen käsiteltäväksi Ilmaan laskettavat päästöt Radioaktiivisten jätteiden toimittaminen tunnustetulle laitokselle 5 4 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava ohjeet 5 5 Radioaktiivista jätteistä on oltava ajantasainen kirjanpito 5 Liite Määritelmät Tämä ohje on voimassa alkaen toistaiseksi. Ohje korvaa annetun ohjeen ST 6.2, Avolähteiden käytöstä syntyvät radioaktiiviset jätteet ja päästöt. Helsinki 2017 ISSN ISBN (pdf) ISBN (html) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) , Fax (09) ,
2 Valtuutusperuste Säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaa säteilylain mukaan säteilytoiminnan harjoittaja. Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että STohjeissa esitetyn mukainen turvallisuustaso toteutetaan ja ylläpidetään. Säteilyturvakeskus antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 :n 2 momentin nojalla. Tämä ohje sisältää neuvoston direktiivin 96/29/Euratom; EYVL N:o L 159, , s. 1 täytäntöönpanoon liittyviä vaatimuksia.
3 1 Yleistä Tässä ohjeessa esitetään avolähteiden käytöstä peräisin olevien radioaktiivisten jätteiden käsittelyä koskevat säteilyturvallisuusvaatimukset sekä raja-arvot, joita on noudatettava päästettäessä vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita ilmaan tai viemäriverkkoon ja toimitettaessa jätteitä käsiteltäväksi jätteenpolttolaitokseen, kaatopaikalle tai käsiteltäväksi vaarallisena jätteenä (myöhemmin yleisesti käsittely ). Jätettä ei katsota radioaktiiviseksi jätteeksi, kun se hävitetään tai toimitetaan käsiteltäväksi tämän ohjeen kohtien raja-arvoja ja menettelyjä noudattaen. Tämä ohje ei koske luonnon radioaktiivisia aineita eikä ydinenergian käytön tai luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksena syntyneitä radioaktiivisia jätteitä. Tämä ohje ei koske umpilähteiden käytöstä poistamista. Ohjetta koskevat määritelmät ovat liitteessä. Umpilähteen poistamisesta käytöstä on annettu tarkempia ohjeita ohjeessa ST Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma Toiminnan harjoittajan on jo toimintaa suunnitellessaan otettava huomioon radioaktiivisten jätteiden käsittely ja päästöjen rajoittamista koskevat menettelyt. Toiminnan harjoittajan on laadittava radioaktiivisten jätteiden käsittelystä kirjallinen suunnitelma, jossa kuvataan toiminnasta syntyvät radioaktiiviset jätteet ja päästöt sekä niiden käsittelyä koskevat menettelyt. Suunnitelma on pidettävä ajantasaisena. Menetelmä, jolla radioaktiiviset jätteet tehdään vaarattomiksi, valitaan jätteiden laadun, aktiivisuuden ja jätteissä olevien radionukli dien ominaisuuksien kuten puoliintumisajan ja säteilylajin perusteella. Lähtökohtana on, että radioaktiivisten aineiden leviäminen ympäristöön ja jätteiden joutuminen asiattomien käsiin estetään tehokkaasti. STUK Lisäksi jätteiden käsittelyssä on otettava huomioon ympäristönsuojelu-, vesiensuojelu-, ilmansuojelu- ja jätelainsäädännön määräykset sekä vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädäntö. 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille Jos avolähteiden käytöstä peräisin olevien radioaktiivisten aineiden vähäisiä päästöjä ilmaan, viemäriverkkoon tai muuten ympäristöön ei voida estää, toiminnan harjoittajan on erityisesti varmistettava, että päästettävät ainemäärät pidetään niin pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista ja Säteilyturvakeskuksen asettamien raja-arvojen alapuolella. Toiminnan harjoittaja voi esittää muitakin hävittämistapoja Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi, kun se osoittaa, että toiminnasta edustavalle henkilölle aiheutuva efektiivinen annos on pienempi kuin 10 μsv vuodessa. Edustavalle henkilölle radioaktiivisten jätteiden käsittelystä aiheutuva efektiivinen annos saa olla enintään 10 µsv vuodessa. Tämän ehdon katsotaan täyttyvän, kun radioaktiivisten jätteiden käsittelyssä noudatetaan Säteilyturvakeskuksen päätöksessä 4/3020/2014 esitettyjä raja-arvoja. Jatkossa kohdissa annetut raja-arvot ovat edellä mainitun päätöksen mukaisia. Edellä esitettyä annosrajoitusta 10 μsv vuodessa sovelletaan erikseen kaasumaisten ja nestemäisten radioaktiivisten aineiden päästöille sekä käsiteltäväksi toimitettaville jätteille. Säteilyturvakeskus voi yksittäistapauksissa toiminnan harjoittajan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan asettaa edellä mainitusta päätöksestä poikkeavia raja-arvoja. Säteilyturvakeskus voi antaa erityismääräyksiä koskien esimerkiksi päästöjen mittaamista, ympäristön radioaktiivisuuden ja ulkoisen annosnopeuden valvontaa, valvontamittauksissa noudatettavia suoritusvälejä sekä raportointia Säteilyturvakeskukselle väestön ja edustavan henkilön säteilyannosten arvioimista varten. Säteilyturvakeskuksen valtuudesta asettaa raja-arvot 3
4 S T U K OHJE ST 6.2 / vähäisille määrille ilmaan, viemäriverkkoon tai muuten ympäristöön päästettäville radioaktiivisille aineille säädetään säteilyasetuksen (1512/1991) 23 :ssä. Rajaarvot on annettu STUKin päätöksessä 4/3020/2014. Toiminnan harjoittajan velvollisuudesta varmistaa, että päästettävät ainemäärät pidetään Säteilyturvakeskuksen asettamien raja-arvojen alapuolella ja niin pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista, säädetään säteilyasetuksen (1512/1991) 23 :ssä. Vaatimus toiminnan harjoittajan velvollisuudesta suorittaa päästöjen seurantamittauksia on esitetty ohjeessa ST Viemäriverkkoon laskettavat päästöt Viemäriverkkoon päästettäviä radioaktiivisia aineita koskevat raja-arvot ovat seuraavat: Yhdestä säteilyn käyttöpaikasta yhdellä kerralla viemäriverkkoon päästetty aktiivisuus saa olla enintään kullekin radionuklidille asetetun vapaarajan suuruinen, mutta ei kuitenkaan suurempi kuin 100 MBq. Yhdestä säteilyn käyttöpaikasta kuukauden aikana viemäriverkkoon päästetty aktiivisuus saa olla enintään 10 kertaa kullekin radionuklidille asetetun vapaarajan suuruinen. Vuoden aikana viemäriverkkoon päästetty aktiivisuus ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin 100 GBq. Jos toiminnan harjoittaja päästää viemäriverkkoon useita eri radionuklideja, on kokonaisaktiivisuuden täytettävä kertapäästön osalta ehto Ak 1 A k Ek, ja kuukausipäästön osalta ehto Ak 10 A k Ek, (1) (2) Kaavoissa A k tarkoittaa radionuklidin k aktiivisuutta ja A E,k kyseisen radionuklidin k vapaarajaa. Allas ja viemäri on huuhdeltava runsaalla vesimäärällä aina, kun radioaktiivista ainetta on päästetty viemäriin. Edellä esitettyjä raja-arvoja ei sovelleta säteilyn lääketieteellisessä käytössä radioaktiivista ainetta saaneiden potilaiden eritteisiin. Radioaktiivisten aineiden vapaarajat on annettu Säteilyturvakeskuksen päätöksessä 5/3020/ Jätteen toimittaminen käsiteltäväksi Toiminnan harjoittaja voi toimittaa jätettä käsiteltäväksi alla olevin edellytyksin. Nämä jätteet voidaan käsitellä jätelain mukaisesti jätteenä tai vaarallisena jätteenä. Yhdessä jätepakkauksessa oleva aktiivisuus saa olla enintään kullekin radionuklidille asetetun vapaarajan suuruinen, mutta ei kuitenkaan suurempi kuin 100 MBq. Yhdestä säteilyn käyttöpaikasta kuukauden aikana käsiteltäväksi toimitetun jätteen aktiivisuus saa olla enintään 10 kertaa kullekin radionuklidille asetetun vapaarajan suuruinen. Vuoden aikana käsiteltäväksi toimitetun jätteen aktiivisuus ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin 100 GBq. Jos jäte sisältää useita eri radionuklideja, jätteessä olevan kokonaisaktiivisuuden on täytettävä yhden jätepakkauksen osalta kohdassa 3.1 esitetty ehto (1) ja kuukaudessa hävitettäväksi toimitetun jätteen osalta kohdassa 3.1 esitetty ehto (2). Jätteitä kaatopaikalle toimitettaessa on varmistuttava jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Radioaktiivisuutensa puolesta jäte on kaatopaikkakelpoista, kun edellä esitetyt raja-arvot eivät ylity. Käsiteltäväksi toimitettavan jätteen pakkaamisessa ja merkitsemisessä on otettava huomioon jätelainsäädännön vaatimukset. Jätepakkauksista on tällöin poistettava radioaktiivisuusmerkinnät. Kiinteän radioaktiivisen materiaalin uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja hävittämiseen jätteenä voidaan soveltaa vapauttamisrajoja. Radioaktiivisella materiaalilla tarkoitetaan kiinteää ainetta, joka sisältää radioaktiivista ainetta tai on kontaminoitunut radioaktiivisella aineella. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden toteamisesta on lisätietoa Valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista (331/2013) ja Ympäristöministeriön oppaassa Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi (2016). Jätteen ja vaarallisen jätteen pakkaamisesta ja 4
5 STUK merkitsemisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012). Radioaktiivisten materiaalien vapauttamisrajat on annettu Säteilyturvakeskuksen päätöksessä 4/3020/2013 ja ohjeita niiden käytöstä on annettu ohjeessa ST Ilmaan laskettavat päästöt Kun radioaktiivisia aineita päästetään ulkoilmaan, päästöt on rajoitettava siten, että päästöistä edustavalle henkilölle aiheutuva efektiivinen annos on enintään 10 µsv vuodessa. Jos toiminnasta aiheutuu päästöjä ulkoilmaan, toiminnan harjoittajan on arvioitava päästöistä edustavalle henkilölle vuoden aikana aiheutuva efektiivinen annos. Annosta arvioitaessa on otettava huomioon sekä sisäinen että ulkoinen säteilyaltistus. Laskennassa käytetyt menetelmät on dokumentoitava ja niiden on oltava asianmukaisia ja luotettavaksi osoitettuja. Arvion tulokset ja selvitys käytetyistä laskentamenetelmistä on toimitettava Säteilyturvakeskukselle ennen toiminnan aloittamista tai merkittävää laajentamista, esimerkiksi otettaessa käyttöön uusia radionuklideja. 3.4 Radioaktiivisten jätteiden toimittaminen tunnustetulle laitokselle Sellaiset radioaktiiviset jätteet, joita ei voi hävittää kohdissa 3.1 ja 3.2 mainituilla tavoilla, on toimitettava tunnustettuun laitokseen. Radioaktiiviset jätteet, jotka sisältävät niin pitkäikäisiä radionuklideja, että niitä ei kohtuullisessa ajassa (noin 2 vuotta) ole mahdollista vanhentamalla tehdä vaarattomaksi, on toimitettava tunnustettuun laitokseen. Sellaiset radioaktiiviset jätteet, joiden aktiivisuus on niin suuri, että ne on toimitettava tunnustetulle laitokselle, on pidettävä erillään jätteistä, jotka voidaan päästää viemäriverkkoon tai toimittaa käsiteltäväksi. 4 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava ohjeet Radioaktiivisten jätteiden lajittelu on aloitettava jo laboratoriossa. Ympäristöön joutuvien radioaktiivisten aineiden määrät on pidettävä niin vähäisinä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Lyhytikäisiä radionuklideja (puoliintumisaika pienempi kuin 100 vrk) sisältävän jätteen vanhentaminen ja poistoilman suodattaminen tai talteenotto on aina suositeltavaa. Radioaktiivisuuden lisäksi jätteiden käsittelyssä on otettava huomioon jätteiden fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet, kuten kemiallinen myrkyllisyys ja mikrobien aiheuttama tartuntavaara. Käsiteltäessä radioaktiivista jätettä säteilyn käyttöpaikalla jätepakkaukseen on tehtävä seuraavat merkinnät: ionisoivan säteilyn varoitusmerkki radionuklidit ja niiden aktiivisuudet aktiivisuuden toteamispäivät sekä se, kuka aktiivisuuden on todennut aineen fysikaalinen ja kemiallinen olomuoto jätepakkauksen alkuperä. Avolähteille on ilmoitettava myös kokonaistilavuus tai aktiivisuuspitoisuus (esimerkiksi aktiivisuus tilavuusyksikköä kohti). Radioaktiivisia jätteitä ei tule tarpeettomasti säilyttää laboratoriotiloissa, vaan ne on siirrettävä radioaktiivisten jätteiden varastoon. Radioaktiiviset aineet, joille ei enää ole käyttöä, ovat radioaktiivista jätettä, jota ei tule tarpeettomasti säilyttää säteilyn käyttöpaikalla. 5 Radioaktiivista jätteistä on oltava ajantasainen kirjanpito Kaikista varastoitavista radioaktiivisista jätteistä on pidettävä kirjaa. Lisäksi on pidettävä kirjaa viemäriverkostoon tai ilmaan päästetyistä jätteistä, jätteenä käsiteltäväksi toimitetuista radionuklideista ja niiden aktiivisuuksista. Toiminnan harjoittajan on laadittava kirjalliset ohjeet radioaktiivisten jätteiden käsittelystä. 5
6 S T U K OHJE ST 6.2 / Kirjallisuutta 1. International Atomic Energy Agency. Generic models for use in assessing the impact of discharges of radioactive substances to the environment. Safety Reports Series No.19. Wien: IAEA; NCRP Report No. 123 I. Screening models for releases of radionuclides to atmosphere, surface water, and ground. Bethesda: National Council on Radiation Protection and Measurements; NCRP Report No. 123 II. Screening models for releases of radionuclides to atmosphere, surface water, and ground-work sheets. Bethesda: National Council on Radiation Protection and Measurements; Swedish Radiation Safety Authority. Screening calculations for radioactive waste releases from non-nuclear facilities. Report number 2009:02. Tukholma: SSM; International Commission on Radiological Protection. Assessing dose of the representative person for the purpose of the radiation protection of the public. ICRP Publication 101a. Annals of the ICRP 2006; 36 (3). 6. European Commission. Radiation protection 144. Guidance on the calculation, presentation and use of collective doses for routine discharges. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Commission; Hellstén S. Selvitys avolähteiden käytöstä syntyvistä radioaktiivisista jätteistä ja päästöistä aiheutuvasta säteilyaltistuksesta (teollisuus, tutkimus ja terveydenhuolto). STUK-A258. Helsinki: Säteilyturvakeskus;
7 STUK Liite Määritelmät Avolähde Säteilylähteet, jotka eivät ole umpilähteitä. Edustava henkilö Tietylle säteilylähteelle eniten altistuvan väestöryhmän yksilö, jonka annos on edustava tämän väestöryhmän yksilöille. Lisätieto:. Aiemmin on käytetty termiä kriittisen ryhmän keskimääräinen jäsen. Termi edustava henkilö on määritelty ICRP:n julkaisussa 101. Efektiivinen annos Kudosten painotuskertoimilla w T kerrottujen ekvivalenttiannosten H T summa: E = wtht = wt wd R TR,. T T Efektiivisen annoksen yksikkö on Sv. Lisätieto: Efektiivisen annoksen avulla arvioidaan lähinnä säteilyn ihmiselle aiheuttamien satunnaisten haittavaikutusten riskiä. Termi ekvivalenttiannos on määritelty ohjeessa ST 7.2. Radioaktiivinen jäte Radioaktiiviset aineet ja radioaktiivisten aineiden saastuttamat laitteet, tavarat ja aineet, joilla ei ole käyttöä ja jotka radioaktiivisuutensa vuoksi on tehtävä vaarattomiksi. Radioaktiiviseksi jätteeksi katsotaan myös radioaktiivinen aine tai radioaktiivista ainetta sisältävä säteilylaite, jolle ei löydy omistajaa. Radioaktiivinen materiaali Kiinteä aine, joka sisältää radioaktiivista ainetta tai on kontaminoitunut radioaktiivisella aineella. R Radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekeminen Kaikki ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen jätteen käsittelemiseksi, eristämiseksi, sijoittamiseksi tai käytön rajoittamiseksi siten, ettei jätteestä aiheudu terveydellistä tai ympäristöllistä haittaa. Tunnustettu laitos Suomessa rekisteröity yritys tai muu toiminnan harjoittaja, jonka toimialaan kuuluu radioaktiivisten jätteiden vaarattomaksi tekeminen ja jolla on turvallisuuslupa tähän toimintaan. Umpilähde Radioaktiivinen lähde, jossa radioaktiivinen aine on pysyvästi suljettuna kapseliin tai kiinteässä muodossa tarkoituksena estää normaaleissa käyttöolosuhteissa radioaktiivisen aineen leviäminen. Vaarallinen jäte Jäte, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Lisätieto: Termi vaarallinen jäte on määritelty jätelaissa (646/2011). Vapaaraja (excemption value) Radioaktiivisen aineen aktiivisuus tai aktiivisuuspitoisuus, jolloin aineen käyttöön ei tarvita turvallisuuslupaa eikä käytöstä tarvitse tehdä ilmoitusta. Vapauttamisraja (clearance level) Turvallisuuslupamenettelyn tai ilmoitusvelvollisuuden alaisista toiminnoista sivutuotteena syntyvien kiinteiden radioaktiivisten materiaalien aktiivisuuspitoisuus, jolloin materiaalin loppusijoitus, kierrätys tai uudelleenkäyttö on vapautettu kaikesta valvonnasta, eikä se vaadi erillistä hyväksyntää Säteilyturvakeskukselta. 7
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 9.1.2017 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot
SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta vapautettu, ilmoitusta edellyttävä
Radioaktiiviset jätteet ja päästöt. 1 Yleistä 3. 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma 3
OHJE 1.7.1999 ST 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma 3 3 Jätteiden käsittelysuunnitelmasta vapauttaminen 4 3.1 Tavanomainen
IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA
OHJE ST 5.3 / 4.5.2007 IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUPA JA LUVASTA VAPAUTTAMINEN 3 3 TURVALLISUUSLUVASTA VAPAUTETTU SÄTEILYN KÄYTTÖ 3 3.1 Opetuskäyttöön
käytetyn ydinpolttoaineen siirrot
OHJE ST 5.7 / xx.x.2011 radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot 1 Yl e i s t ä 3 2 Laki asettaa kieltoja ja rajoituksia siirroille 3 3 Kaikkiin rajat ylittäviin siirtoihin tarvitaan
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1
YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET
OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT
SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ
SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen
SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA
OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan
SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
OHJE ST 1.5 / 12.9.2013 SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta
Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
Perustelumuistio [Nro] 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (xx/2018) 49 :n 3 momentin ja 85 :n 2 momentin sekä ydinenergialain
SÄTEILYLÄHTEIDEN KAUPPA
OHJE ST 5.4 / 19.12.2008 SÄTEILYLÄHTEIDEN KAUPPA 1 Yl e i s t ä 3 2 Mä ä r i t e l m i ä 3 3 Kaupan yleiset ehdot 3 4 Myyjän ja luovuttajan velvollisuudet 4 4.1 Selonottovelvollisuus 4 4.2 Tiedonantovelvollisuus
Ajankohtaista säädöksistä
Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014 aikana voimaantulleita) Uudistettavana
Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016
STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2
SÄTEILYLÄHTEIDEN TURVAJÄRJESTELYT
OHJE ST 1.11 / 21.3.2017 SÄTEILYLÄHTEIDEN TURVAJÄRJESTELYT 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa turvajärjestelyistä 3 3 Käyttöpaikat ja säteilylähdevarastot luokitellaan 3 4 Käytännön turvajärjestelyt
RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS
OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ
Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä
#1727521 1 (6) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK S/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain
Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja
ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN
ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja on vastuussa annostarkkailutietojen oikeellisuudesta 3 3 Annosrekisteriin on ilmoitettava tietoja työntekijästä, työnantajasta
4 Käytännön turvajärjestelyt
S T U K OHJE ST 1.11 / 9.12.2013 Turvajärjestelyjen taso C umpilähde, jonka aktiivisuus ylittää ohjeessa ST 1.5 esitetyn vapaarajan liikuteltava röntgenlaite avolähteet C-tyypin radionuklidilaboratoriossa.
Säteilytoiminnan valvonta Luonnos 2 4/0020/2013 29.9.2015
Säteilyturvakeskus ST. () Säteilytoiminnan valvonta Luonnos /000/0..0 0 Tärkeimmät muutokset voimassa olevaan ohjeeseen verrattuna ovat: Edellytyksiä säteilylähteen uudelleen luovuttamiselle toiselle käyttäjälle/valmistajalle
Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014
Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden
SÄTEILYLÄHTEIDEN TURVAJÄRJESTELYT
SÄTEILYLÄHTEIDEN TURVAJÄRJESTELYT 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa turvajärjestelyistä 3 3 Käyttöpaikat ja säteilylähdevarastot luokitellaan 3 4 Käytännön turvajärjestelyt 4 4.1 Turvajärjestelyjen
SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO
OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO JA ORGANISAATIOSELVITYS 3 2.1 Organisaatioselvityksessä esitettävät asiat 3 2.2 Organisaatioselvityksen laajuus
TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ
TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ 1 Yl e i s t ä 3 2 Tu r v a l l i s u u s l u p a 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 3 Käytönaikaiset vaatimukset 3 3.1 Yleiset
ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN
ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yl e i s t ä 3 2 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3 Annosrekisteriin ilmoitettavat tiedot 3 4 Suureet, yksiköt ja kirjauskynnykset 4 5 Tietojen luovuttaminen
Opintojaksosta P-01 Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus
Opintojaksosta 761116P-01 Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily ovat aina kuuluneet ihmisen elinympäristöön. Säteilyn haittavaikutuksista
1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA
1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;
Säteilyturvakeskus ST 5.4 1 (13) Säteilytoiminnan valvonta Luonnos 2 3/0020/2015 13.1.2016
Säteilyturvakeskus ST. () Säteilytoiminnan valvonta Luonnos /000/0..0 Tärkeimmät muutokset nykyiseen ohjeeseen verrattuna ovat: Röntgenlaitteiden kaupan ja hallussapidon tuleminen luvanvaraisiksi on huomioitu.
SÄTEILYTURVALLISUUS AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ
SÄTEILYTURVALLISUUS AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ 1 Yleistä 3 2 Riskien arviointi on suunnittelun perusta 3 3 Radionuklidilaboratorioiden luokittelu 3 4 Radionuklidilaboratorioiden rakenteita ja varustusta koskevat
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Säteily ja terveys -kurssi TTL 9.12.2016 STUK - Säteilyturvakeskus Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö BSS-direktiivi 1, jossa huomioidaan ICRP:n
Turvajärjestelyt isotooppilaboratoriossa
Turvajärjestelyt isotooppilaboratoriossa Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10.-11.12.2015, Säätytalo Ritva Bly 1 Säteilyturvallisuus ja turvajärjestelyt Säteilyn käyttöä koskevat säteilyturvallisuustoimenpiteet
SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa
Tässä kurssissa perehdytään säteilyturvallisuuden perusteisiin tutustumalla ST-ohjeisiin:
Opintojaksosta 761116P Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Kevät 2013 Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily ovat aina
SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS
OHJE ST 1.1 / 23.5.2013 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS 1 Yleistä 3 2 Yleiset periaatteet 3 2.1 Oikeutus 3 2.2 Optimointi 4 2.3 Yksilönsuoja 4 2.4 Säteilyn käyttöä koskevia kieltoja 4 3 Säädökset ohjaavat
SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT
SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT 1 YLEISTÄ 3 2 MERKINTÖJEN PERIAATTEET 3 3 IONISOIVA SÄTEILY 3 3.1 Säteilylähteet ja niiden käyttötilat 3 3.2 Kuljetukset 4 4 IONISOIMATON SÄTEILY 4 4.1 Magneettikentät
YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU
OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4
Säteilyturvallisuus avolähteiden käytössä
Säteilyturvakeskus ST. () Säteilytoiminnan valvonta Luonnos.0 /00/ 0.. 0 Säteilyturvallisuus avolähteiden käytössä Tärkeimmät muutokset nykyiseen ohjeeseen verrattuna ovat: Poistettu turvajärjestelyvaatimuksia,
SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT
OHJE ST 1.3 / 9.12.2013 SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT 1 Yleistä 3 2 Säteilylähteet on merkittävä 3 3 Ionisoivan säteilyn varoitusmerkit 3 4 Ionisoimattoman säteilyn varoitusmerkit 4 4.1 Magneettikentät
Poikkeavat tapahtumat 2013
Poikkeavat tapahtumat 2013 Jussi Aromaa Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä, Paviljonki 9.-10.4.2014 Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa
UMPILÄHTEIDEN JA NIITÄ SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS
OHJE ST 5.1 / 7.11.2007 UMPILÄHTEIDEN JA NIITÄ SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 Yl e i s t ä 3 2 Mä ä r i t e l m i ä 3 3 Yleiset vaatimukset 3 3.1 Turvallisuuslupa 3 3.2 Turvallisuusluvan
Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017)
Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017) Alla Sairaalafyysikot ry:n kommentit ehdotukseen. Yhdistyksen
säteilyn käyttöorganisaatio
OHJE ST 1.4 / 2.11.2011 säteilyn käyttöorganisaatio 1 Yl e i s t ä 3 2 Sä t e i l y n k äy tt ö o r g a n i s a a t i o k uva t a a n o r g a n i s a a t i o s e l v i t y k s e s s ä 3 2.1 Organisaatioselvityksen
SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS
SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 1 YLEISTÄ 3 2 PÄTEVYYS JA SEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 3 2.1 Vastaava johtaja 3
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot
Tämä asetus koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa.
1 / 11 7.4.2011 11:54 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1991» 20.12.1991/1512 Seurattu SDK 271/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Sosiaali- ja terveysministerin
Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus
Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Kauppiastapaaminen STUKissa 9.11.2016 Siiri Maria Aallos Ståhl Ohjeen sisältö 1 Johdanto 2 Yleiset vaatimukset 3 Umpilähteitä
4.1 Yleistä 4. 4.1.1 Väestön suojelu 4 4.1.2 Työntekijöiden suojelu 4 4.2 C-tyypin laboratorio 4
OHJE ST 6.1 / 17.3.2008 Säteilyturvallisuus avolähteiden käytössä 1 Yl e i s t ä 3 2 Riskien arviointi 3 3 La b o r a t o r i o l u o k i tu s 3 4 Ra d i o n u k l i d i l a b or a t o r i o n r a ke n
UMPILÄHTEIDEN JA NIITÄ SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS
UMPILÄHTEIDEN JA NIITÄ SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 Yleistä 3 2 Yleiset vaatimukset 3 2.1 Turvallisuuslupa 3 2.2 Säteilylähteiden kirjanpito ja sitä koskevat ilmoitukset 4 2.3 Työntekijöiden
SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET
OHJE ST 1.1 / 23.5.2005 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 2.1 Säteilytoiminnan hyväksyttävyys 3 2.2 Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset
SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
OHJE ST 7.1 / 2.8.2007 SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 YLEISET VAATIMUKSET 3 3.1 Työolojen tarkkailu 4 3.2 Annostarkkailu 4 3.3 Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys 4 4 TYÖOLOJEN
Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1/0008/2017 1 (14) Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävien säteilylähteiden turvajärjestelyistä PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (xx/2018) 67
SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS
SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittajan on varmistuttava henkilöstönsä pätevyydestä ja säteilysuojelukoulutuksesta 3
SÄTEILYTURVALLISUUS AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ
OHJE ST 6.1 / 2.3.2016 SÄTEILYTURVALLISUUS AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ 1 Yleistä 3 2 Riskien arviointi suunnittelun perustana 3 3 Radionuklidilaboratorioiden luokittelu 3 4 Radionuklidilaboratorioiden rakenteita
säteilyn käyttöorganisaatio
OHJE ST 1.4 / 2.11.2011 säteilyn käyttöorganisaatio 1 Yl e i s t ä 3 2 Sä t e i l y n k äy tt ö o r g a n i s a a t i o k uva t a a n o r g a n i s a a t i o s e l v i t y k s e s s ä 3 2.1 Organisaatioselvityksen
SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ
OHJE ST 6.3 / 14.1.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Säteilyn käyttö ja turvallisuuslupa 3 3.1 Toiminnan harjoittaja vastaa turvallisuudesta 3 3.2 Säteilyn
Röntgentilojen säteilyturvallisuus. 1 Yleistä 3. 2 Suojarakenteet 3
OHJE 24.9.2001 ST 3.6 Röntgentilojen säteilyturvallisuus 1 Yleistä 3 2 Suojarakenteet 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Suojarakenteiden määrittäminen 3 2.3 Lääketieteelliseen toimintaan käytettävät röntgenhuoneet
Säteilyn käyttö teollisuudessa
Säteilyn käyttö teollisuudessa Siiri Maria Aallos Ståhl Radioaktiivista ainetta sisältävät säteilylähteet Umpilähde Säteilylähde, jossa radioaktiivinen aine on pysyvästi suljettuna kapseliin tai kiinteässä
POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku
POIKKEAVAT TAPAHTUMAT Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimukset raportoinnista säteilyasetuksessa
Säädösuudistus 2013/59/Euratom
Säädösuudistus 2013/59/Euratom Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 5.-6.6.2014, Billnäs Ritva Bly 1 Uusi BSS yhdistää aiempia direktiivejä Directive 96/29/Euratom (BSS) Council Directive (MED) Council
Uutta ST ohjeista. Juha Suutari Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Säätytalo, Helsinki 11.12.2015
Uutta ST ohjeista Juha Suutari Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Säätytalo, Helsinki 11.12.2015 Vuoden 2013 jälkeen päivitetyt ohjeet ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit, 1.3.2014
Säädöstyön näkökulma poikkeaviin tapahtumiin
Säädöstyön näkökulma poikkeaviin tapahtumiin Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016, Säätytalo Ritva Bly 1 Luku 16 Säteilyturvallisuuspoikkeamat ja säteilyvaaratilanteet, 96 Varautuminen Turvallisuusluvanhaltijan
SÄTEILYTURVALLISUUS TYÖPAIKALLA
OHJE ST 1.6 / 10.12.2009 SÄTEILYTURVALLISUUS TYÖPAIKALLA 1 Yl e i s t ä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa turvallisuudesta 3 2.1 Toiminta on suunniteltava ja riskit tunnistettava ennakkoon 3 2.2 Säteilyn
Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7
Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon
STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet
STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Uudet ST ohjeet ja päätökset Numero Aihe Julkaisupäivä ST 1.8 Säteilyn
Radioaktiivisten aineiden kuljetus
Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä
SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS
SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS 1 Yleistä 3 2 Yleiset periaatteet 3 2.1 Oikeutus 3 2.2 Optimointi 4 2.3 Yksilönsuoja 4 2.4 Säteilyn käyttöä koskevia kieltoja 4 3 Säädökset ohjaavat säteilytoiminnan turvallisuutta
SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU
OHJE ST 7.5 / 13.6.2014 SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU 1 Yleistä 3 2 Terveystarkkailun tarkoitus 3 3 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3.1 Työntekijän terveyttä on tarkkailtava
SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET
5 SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET Olavi Pukkila SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Säteilysuojauslainsäädäntö... 298 5.2 ST-ohjeet... 299 5.3 Valvontaviranomaiset... 299 5.4 Kansainväliset säteilysuojaussuositukset... 300
Radioaktiivisten aineiden kuljetus
Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Aiheita STUKin uusi opas turvajärjestelyistä http://www.julkari.fi/handle/10024/126376
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (3) Kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (3) Sosiaali- ja terveysministeriö Korpinen Helena PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 56 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksiksi
RÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA
RÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA 1 JOHDANTO 3 2 RÖNTGENTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3 2.1 Turvallisuuslupa 3 2.2 Tutkimuksen oikeutus ja optimointi 3 2.3 Henkilökunnan säteilyturvallisuus 3 2.4 Potilaan
säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa
OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla
Säteilylainsäädännön uudistus
Säteilylainsäädännön uudistus 5.4.2017, Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Ritva Bly ritva.bly@stuk.fi 1 Esityksen sisältö Yleistä uusista säännöksistä Keskeisiä käsitteitä ja säteilysuojelujärjestelmä
Säteilyturvakeskus Ohje ST 1.8 Luonnos 4 9.12.2015
Säteilyturvakeskus Ohje ST 1.8 Luonnos 4 9.12.2015 Ohjeeseen tehdään tarkennuksia, jotta se vastaa nykyisiä käytäntöjä. Muutokset koskevat hammasröntgentoimintaa, joka vaatii nykyisin turvallisuusluvan.
RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN KOLLIT JA PAKKAUKSET
RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN KOLLIT JA PAKKAUKSET 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 KOLLEJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA VASTUU 4 4 PAKKAUSTYYPIT 5 5 PAKKAUSTEN HYVÄKSYMISMENETTELY 5 5.1 Laadunhallinta 5 5.2 Hyväksyntää
YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU
OHJE YVL 7.10 / 29.1.2002 YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYLAIN JA -ASETUKSEN MÄÄRÄYKSET 3 3 SÄTEILYALTISTUKSEN VALVONTA 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Reaaliaikainen annostarkkailu
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden
HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ
HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ Yhteystiedot: FYSIIKAN LAITOS Physicum Kiihdytinrakennus käyntiosoite Gustaf Hällströmin katu 2a Pietari Kalmin katu 2 (Helsinki 56)
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive
Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Mika Markkanen Säteilysuojelusuositusten historiaa Vuonna 1895, Wilhelm
SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU
OHJE ST 7.5 / 4.5.2007 SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 TERVEYSTARKKAILUN TARKOITUS 3 4 TOIMINNAN HARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET 3 4.1 Työntekijän suojeleminen
Ajankohtaista säädöksistä
Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Eero Kettunen Sisältö Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2014-2015 aikana voimaantulleita) Röntgenlaitteiden kaupan ja hallussapidon luvanvaraisuus
Säteilylain muutokset 2018
Säteilylain muutokset 2018 Kauppiastapaaminen STUK 9.11.2016 Ritva Havukainen Säteilyturvakeskus 1 Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Uudistus koskee: Säteilylaki Säteilyasetus STM:n asetukset ST-ohjeet
1 Johdanto 3. 2 Määritelmiä 3. 3 Seulonnan oikeutuksen toteaminen 3. 4 Seulontaohjelma 3. 5 Seulottavat väestöryhmät 4. 6 Ohjelman toteuttaja 4
OHJE 28.3.2001 ST 3.7 Mammografiaan perustuva rintasyöpäseulonta 1 Johdanto 3 2 Määritelmiä 3 3 Seulonnan oikeutuksen toteaminen 3 4 Seulontaohjelma 3 5 Seulottavat väestöryhmät 4 6 Ohjelman toteuttaja
Uudistuva säteilylainsäädäntö tilannekatsaus
Uudistuva säteilylainsäädäntö tilannekatsaus Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Professori, Lääketieteellinen fysiikka, TY Kiitokset materiaalista Ritva Bly, STUK VSKK: Alueellinen koulutus 16.11.2017 1 1 3
Säteilyn käyttöorganisaatiossa
OHJE ST 1.8 / 17.2.2012 Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyys ja säteilysuojelukoulutus 1 Yl e i s t ä 3 2 To i m i n n a n h a r j o i tt a j a n o n v a r m i s tu tt a v a h
ovat sellaiset, että säteilyä voidaan turvallisesti käyttää.
Kansainväliset standardointialan järjestöt IEC (International Electrotechnical Commission) ja ISO (International Organization for Standardization) julkaisevat standardeja muun muassa ionisoivaa säteilyä
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
2.1 Jätteet Käytöstä poistettavat rakennukset maa-alueineen 3
OHJE YVL 8.2 / 18.2.2008 Ydinjätteiden ja käytöstä poistettujen ydinlaitosten vapauttaminen valvonnasta 1 Yl e i s t ä 3 2 Yleiset turvallisuusperiaatteet 3 2.1 Jätteet 3 2.2 Käytöstä poistettavat rakennukset
YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA
1 LUONNOS 2, 23.2.2011 OHJE YVL C.3 / XX.XX.2011 YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 5 3 Säteilyaltistusta ja
Radioaktiivisten aineiden kuljetus
Radioaktiivisten aineiden kuljetus VAK-päivä 9.2.2017 Santtu Hellstén STUK http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/sateilynkayttajalle/toiminnanvalvonta/radioaktiivisten-aineidenkuljetus Aiheet Pikakurssi säteilyyn
Poikkeavat tapahtumat
Poikkeavat tapahtumat 2016 2017 Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Jorma Kuusisto STUK Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa ja
Säteilylain uudistus ja radonvalvonta
Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman
Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen
Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa
Lähteiden vaihdot ja pyyhintäkokeen tekeminen. Kauppiastapaaminen
Lähteiden vaihdot ja pyyhintäkokeen tekeminen Kauppiastapaaminen 9.11.2016 Jorma Kuusisto RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilylähteen suojuksen korjaaminen Toiminnan harjoittaja voi itse tehdä