halo valtakunnallinen hankintalehti Sivu 16 nyt nopeasti verkossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "halo valtakunnallinen hankintalehti Sivu 16 nyt nopeasti verkossa"

Transkriptio

1 halo halo valtakunnallinen hankintalehti Sivu 16 halo Pienhankinnat tehdään nyt nopeasti verkossa halolehti.fi Valtakunnallinen hankintojen ja logistiikan ammattilehti Nro 2 Pääkirjoitus Raili Hilakari 1 Sivu 3 Kolumni Liisa Jaakonsaari Sivu 5 Lähiruokahankinnat Ruotsissa Sivut 8-9 Saatavuus, laatu ja hinta ratkaisevat Kysyimme millä ehdoilla suurkeittiöt voisivat käyttää suomalaista lähiruokaa nykyistä enemmän. Sivut 4-5 Kansikuva: Vappu Saarelainen valmistaa purjo-perunasosekeittoa Servica Oy:n suurkeittiössä Kuopiossa. Taustalla Jaana Taskinen.

2 2 halo valtakunnallinen hankintalehti Kespro on toimittajana KL- Kuntahankinnat oy:n elintarvikkeiden puitesopimuksessa, joka on tarkoitettu kaikille kuntasektorin ammattikeittiöille. Liittymällä sopimukseen, tarjoamme asiakkaan käyttöön laajan ja hinnoiltaan erittäin kilpailukykyisen tuotevalikoiman. Jo 75 hankintayksikköä ympäri Suomen on valinnut elintarviketoimittajakseen Kespron ja KL-Kuntahankinnat oy:n sopimuksen. Puitesopimukseen liittyminen kannattaa: - Elintarvikekilpailutuksesta aiheutuva työ ja riskit jäävät pois asiakkaalta, kilpailutusta ei tarvita - Edulliset hinnat 75 hankintayksikön yhdistetyn ostovoiman ansiosta - Ajan ja rahan säästö tavarantoimitusten keskittämi sen myötä, vähemmän tilaustapahtumia, vähemmän tavaran vastaanottoa, vähemmän laskunkäsittelyä - Keskitetyt tavarantoimitukset tarkoittavat myös pienempää ympäristökuormitusta sekä parempaa turvallisuutta mm. koulujen ja päiväkotien ympäristössä Suomen johtavana Horeca- tukkurina Kespro tarjoaa alan parhaan - toimitusvarmuuden - sähköiset palvelut - asiakastuntemuksen ja palvelun - valikoiman kilpailukykyisempään hintaan KL- Kuntahankinnat Oy:n elintarvikesopimukseen liittyminen on asiakkaalle maksutonta ja helppoa. Tervetuloa Kespron asiakkaaksi! Otathan rohkeasti yhteyttä tai myyntipäällikkö Iikka Latostenmaa puh

3 halo valtakunnallinen hankintalehti Sivu 13 Hankinnoilla voidaan työllistää Pääkirjoitus 3 Suomessa on havahduttu käyttämään julkisia hankintoja työllistämistarkoitukseen. Mallia on saatu Hollannista, missä hankintasopimuksiin on sisällytetty työllistämisvaatimuksia jo vuodesta 2008 lähtien. Määrätietoinen työ on tuonut Hollannissa tulosta ja työllistettyjen määrä on noussut jo yli 3000 henkilöön, kertoo Tiera Oy:n hankintapäällikkö Timo Martelius. I lmaisia hankintoja Sivu 18 P Vantaan kaupunki on parhaillaan toteuttamassa 14 kunnallisen kiinteistön talotekniikan korjausprojektia niiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Hanke on kaupungille ilmainen, sillä se tulee saamaan toteuttamastaan ESCO -kilpailutuksesta euron vuotuiset säästöt kyseisten kohteiden energiakulutuksen vähenemisen kautta kertoo tilakeskuksen projektipäällikkö Marita Tamminen. L Sivu 8 ähiruoka on kallista Ruotsissa äätoimittajan blogi Ruotsalaisen ruoan kilpailukykyä vaikeuttaa se, että ruotsalaisruoan tuotantokustannukset ovat kotimarkkinoilla usein kilpailijoita korkeammat. Ruotsissa on hyväksytty poliittinen visio Ruotsi uusi ruokamaa. Sen mukaan tarjottavan ruoan tasoa parannetaan ja pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tulla markkinoille helpotetaan, kertoo Ruotsin Miljöstyringsrådetin lakimies ja projektijohtaja Lisa Sennström. Sivu 15 Halojulkaisuissa käsitellään monipuolisesti julkisiin hankintoihin liittyviä ajankohtaisia aiheita, parhaita toimintamalleja ja sopimuskäytäntöjä sekä lainsäädännön muutoksia. Tavoitteena on tuoda aiheet esille parhaiden asiantuntijoiden laatimina artikkeleina niin, että hankintayksiköt ja yhtä hyvin myös sopimustoimittajat voivat saada itselleen arvokasta lisätietoa omien toimiensa kehittämiseen, toteaa Halolehden päätoimittaja Anssi Rajasärkkä. KL-Kuntahankinnat Oy:n toimitusjohtaja Raili Hilakari. Valtioiden välinen hankintayhteistyö Hankintalaki tulee mahdollistamaan valtioiden välisen hankintayhteistyön. Se on hienoa! On paljon avoimia juridisia ja muitakin erilaisia käytännön asioita, jotka tulee ratkaista ennen kuin päästään tositoimiin. Niiden kanssa ei kannata kuitenkaan jäädä tuleen makaamaan vaan alkaa jo nyt tunnustella luovia yhteistyömalleja ja sopivia yhteisiä kilpailutuskohteita ja kumppaneita. Itse lähtisin liikkeelle pienimuotoisesta pilotoinnista hyvin suppealla tuotekorilla. Hakisin pilotoinnista kiinnostuneita EU-maiden muita yhteishankintayksiköitä mukaan ja osallistaisin yrityksiä tarjouspyyntöä kehittäviin vuoropuheluihin. Yhteistyö-sanaan kuuluu yhteinen positiivinen tahtotila. Kysymyksessä ei ole köydenvetokilpailu, jossa toinen osapuoli tulee olemaan voittaja ja toinen häviäjä. Kummankin osapuolen on ymmärrettävä, että tulee myös takaiskuja. On sopeuduttava kompromisseihin, ymmärrettävä toisten EU-valtioiden kulttuuria, kokeiltava, aloitettava alusta ja taas kokeiltava. Niin se vain menee. Kuntahankinnat on saanut mahdollisuuden olla mukana EU:n 3-vuotisessa Twinnig -projektissa. Twinningeissä EU-valtiot jakavat yhteisiä käytäntöjä. Tässä projektissa yhteistyötä tehdään Kosovon, Itävallan ja Suomen kanssa Kosovon koulujen opetussuunnitelmakäytäntöjen kehittämisessä. Koulutuskuntayhtymä Omnia vastaa hankkeen koordinoinnista ja siihen ottaa osaa n. 80 opetuksen huippuasiantuntijaa eri organisaatioista. Meidän roolina on avustaa Pristinan EU-toimistoa koulutarvikkeiden, ICT-laitteiden sekä urheiluvälineiden kilpailutuksessa, johon on varattu tälle vuodelle 1 miljoona euroa EU-rahaa. ICT-hankintapäällikkömme Tapio Koiviston kanssa olemme nyt saaneet upean tilaisuuden tutustua itsenäiseen, melko tuoreeseen EU-valtioon Kosovoon, sen koulumaailmaan, ministeriön virkamiehiin sekä hankintakäytäntöihin. Oma opettelunsa ja ehkä haasteensakin on EU:n omissa sisäisissä käytännöissä ja hankintadokumenteissa. Ehkä saan mahdollisuuden joskus myöhemmin palata aiheeseen, kun työ on tehty. On etuoikeus olla mukana Twinningissä. Aivan varmasti se avaa silmiämme ja ehkä oviakin jatkossa tehdä yhteistyötä muiden EU-valtioiden kanssa hankinnoissa. Jos vain teille hyvät kollegat tarjoutuu mahdollisuuksia osallistua vastaaviin yhteistyöhankkeisiin, tarttukaa tilaisuuteen! Raili Hilakari

4 4 halo valtakunnallinen hankintalehti Lähiruokahankinnat Suomessa Kunnalliset suurkeittiöt ostavat tuotteensa pääasiassa suurista tukuista Saatavuus, laatu ja hinta ratkaisevat Halolehti tiedusteli maaliskuun lopussa joukolta suomalaisia kunnallisia suurkeittiöitä missä määrin ne hankkivat ruokatuotantoonsa lähiruokaa ja millaista lähiruokamääritelmää ne hankinnoissaan käyttävät. Kysymykset lähetettiin 29:ään suurkeittiöön, joista kyselyyn vastasi 17. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 58,6. Vastanneet keittiöt tuottavat päivässä yhteensä ateriaa. Niiden keskimääräinen ruoka-annosten päivittäinen määrä oli Maantieteellisesti kyselykeittiöt jakautuivat tasapuolisesti eri puolille maata. Tukkulikkeet vahvoilla Suurkeittiöistä 16 vastasi ostavansa pääosan ruokatarvikkeistaan joltakin Suomessa toimivalta suurelta tukkuliikkeeltä. Yksi ilmoitti hankkivansa ne sopimustoimittajilta. Paikallisista tuottajista suorien hankintasopimusten piiriin oli päässyt lähinnä vihanneksia, marjoja ja leipää tarjoavat lähituottajat ja heidän tuotteitaan välittävät paikalliset tukkurit. Myös paikalliset leipomot löytyivät monen keittiön listalta. Myös saatavuus ja hinta ratkaisevat Merkittäviä tekijöitä paikallistuotteiden vähästä käytöstä suurkeittiöiden ruokalistalla olivat saatavuus ja kilpailukykyinen hinta. Suurkeittiöistä seitsemän oli käytännössä joutunut toteamaan, että lähiruokaa ei ole ollut riittävästi saatavilla. Neljä kertoi, että saatavuus vaihtelee. Määritelmästä riippuen sitä on tai ole. Kun kysyimme suurkeittiöiltä millä edellytyksillä ne ostaisivat lähituottajien tuotteita nykyistä enemmän, yleinen vastaus oli myös parempi logistinen ketju. Muut ylitse muiden nousevat tekijä olivat pitemmälle viety esikäsittely ja tuotejalostus, sekä kilpailukykyinen hinta. Myös toimintavarmuus ja suuret erät nousivat esiin vastauksissa. Halukkuutta paikallisten tuotteiden nykyistä suurempiin hankintamääriin tuntuisi suurkeittiöissä kommenttien perusteella olevan. Eräässä kommentissa tuskasteltiin sitä, että kilpailutusta ei saa voimassa olevan direktiivin mukaan pilkkoa pienempiin osiin. Hankintalakia tulisikin näiltä osin löysyttää. Hankintamäärät ja määritelmät vaihtelevat Suurkeittiöiden lähiruokahankintojen prosentuaalisissa määrissä ilmeni suuria eroja. Kokonaismäärissä mitattuina niiden hankintaosuudet vaihtelivat alle yhdestä prosentista 30 prosenttiin. Kausivaihtelut olivat suuria. Kesällä tuotteista saattaa olla suomalaista tuotantoa jopa prosenttia. Joidenkin yksittäisten tuoteryhmien kohdalla määrä saattoi nousta jopa 100 prosenttiin (peruna). Myös maidon ja lihan hankintaprosentit olivat korkeat. Keittiöiden käyttämät paikallisen ruoan määritelmät vaihtelivat tuotekohtaisesti. Yleinen lähtökota oli se, että alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Seitsemän keittiötä on sitä mieltä, että lähiruoka on Suomessa tuotettua ruokaa. Kuusi keittiöistä tarkoittaa lähiruoalla mahdollisimman lähellä esim. maakunnassa tuotettua suomalaista ruokaa. Kaksi keittiöistä määritteli lähiruoan esimerkiksi Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa, Länsi-Suomessa, Etelä-Suomessa tuotetuksi ruoaksi. Suurkeittiöt toivovat lähituottajilta mm. tuotteiden esikäsittelyä, toimitusvarmuutta, parempaa logistista ketjua, suuria toimitusmääriä ja kilpailukykyistä hintaa. Sanna Eerikäinen pakkaa kotipalveluaterioita Servica Oy:n uudessa suurkeittiössä Kuopiossa.

5 halo valtakunnallinen hankintalehti 5 Direktiivi Uusi direktiivi voi muuttaa käytäntöjä Yhtenä komission asettamana direktiiviuudistuksen tavoitteena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa julkisten hankintojen tarjouskilpailussa, sillä komission teettämien tutkimusten mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on merkittävä taloutta edistävä kasvupotentiaali EU-alueella. Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko listaa ohessa keskeisimpiä näkökohtia direktiivistä, jotka tukevat yllä mainittua tavoitetta: - Hankintayksiköitä kannustetaan jakamaan suuria hankintakokonaisuuksia osiin, toisin sanoen mahdollistamaan osatarjoukset EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa siten, että pk-yrityksetkin voisivat jättää tarjouksia osakokonaisuuksiin. Mikäli hankintayksiköt eivät näin tee, tulee niiden perustella se, miksi hankintaan ei voi jättää osatarjouksia. Tämä ei kuitenkaan ole hankintayksiköitä täysin velvoittava säännös, vaan ne voivat olla jakamatta kokonaisuuden, kunhan jakamatta jättäminen perustellaan. Kolumni - Tarjoajien velvollisuutta esittää niitä koskevaa selvitystä soveltuvuudestaan on kevennetty siten, että vain tarjouskilpailun voittajalta pyydetään nämä selvitykset. Tämä keventää mm. tarjouksen tekemisestä johtuvaa hallinnollista taakkaa huomattavasti. - Tarjoajan soveltuvuutta koskevissa ehdoissa todetaan nimenomaisesti, että tarjoajaa koskeva enimmäisliikevaihtoraja voi olla maksimissaan 2 x hankinnan ennakoitu arvo, mikä saattaa mahdollistaa pk-yritysten paremman osallistumisen tarjouskilpailuihin. - Tarjoajan soveltuvuutta osoittamaan laaditaan yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, jolla tarjoaja voi osoittaa soveltuvuutensa julkisten hankintojen tarjouskilpailussa riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiossa tarjoaja tulee tai missä jäsenvaltiossa se osallistuu kilpailuun. Direktiivissä todetaan, että jäsenvaltiot voivat halutessaan mennä pidemmälle pk-yritysten asemaa edistävissä toimenpiteissä, joten muitakin keinoja voidaan Suomessa tarvittaessa ottaa käyttöön. Millä ehdoilla keittiöt ostaisivat enemmän lähituotantoa? Kysyimme suurkeittiöiltä millä ehdoilla ne voisivat ostaa nykyistä enemmän lähituotteita. Ohessa muutama vastaus: Toimituskapasiteetit suurempia, hinta kilpailukykyinen. Tarjonta / hinta / toimitusvarmuus / laatu kohdallaan. Riittävä kilomäärä, tuoteselosteet tulee olla kunnossa, kuljetukset keskitetysti (ei jokainen toimittaja toimita omia tuotteitaan). Hankintalakia tulee löysyttää! Käytettävät euromäärät elintarvikkeisiin ovat niin suuret, että on pakko kilpailuttaa ja kilpailutusta ei saa pilkkoa pienempiin osiin. Keskitetty logistiikka ja laskutus helpottaisi asiaa. Saatavuus ja toimitusvarmuus riittävälle tasolle. Hinta ja laatu kohdillaan, suuret erät, jalostusaste. Parempi logistinen ketju. Toimivampi logistiikka tuottajilta keittiöille, pitemmälle viety esikäsittelyaste, kohtuullinen hinta. Saatavuus, hinta, logistiikan kehittäminen, pidemmälle jalostetut tuotteet. Jos olisi riittävästi tarjontaa kilpailukykyiseen hintaan. Halvin ei ole aina paras - innovatiivisuutta tarvitaan Euroopan parlamentissa ratkaistiin päättyneen vaalikauden viime metreillä pitkään hautunut direktiivi julkisista hankinnoista. Neuvottelut komission, neuvoston ja parlamentin kesken kestivät puolitoista vuotta. Ne olivat pitkät ja hankalat, sillä direktiivi on periaatteellisesti tärkeä, mutta myös juridisesti monimutkainen. Se koskettaa kaikkia jäsenmaita ja on osa sisämarkkinoiden uudistumista. Asia onkin kiireellinen, sillä kansalaiset vaativat aivan oikein kaikissa jäsenmaissa veroeuroilleen kunnon vastinetta. Kritiikki tuhlausta ja huonoa laatua kohtaan on kasvanut kaikissa jäsenmaissa. Ihan radikaalisti direktiivi ei muutu. Siinä tarkennetaan kriteereitä ja helpotetaan byrokratiaa. Mikä parhainta, pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua nyt helpommin kilpailuun. Tarjousten tekemistä yksinkertaistetaan niin, että käyttöön otetaan yhteinen eurooppalainen hankinta- asiakirja. Komission arvion mukaan hallinollinen taakka vähenee 80 prosenttia. Sääntöjen tarkoitus on edistää reilua kilpailua ja varmistaa, että veroeurot käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Hinta ei saa olla ratkaiseva tekijä, vaan hankinnoissa tulee ottaa huomioon sosiaaliset tekijät ja ympäristöarvot. Euroopan parlamentti lisäsi vielä maininnan innovatiivisuudesta, millä halutaan kannustaa viranomaisia löytämään uusita ratkaisuja. Monet päättäjät ovat tähän saakka ratkaisseet ongelmat helpoimmalla mahdollisella tavalla ottamalla halvimman mahdollisen tarjouksen. Kun ongelmia on tullut, syyllinen on selvä: Euroopan unioni pakottaa ottamaan halvimman mahdollisen tarjouksen. EU ei ole pakottanut tähänkään saakka niin tekemään, mutta nyt tarkennetaan direktiiviä niin, että tulevaisuudessa niin ei varmasti tarvitse tehdä. Ongelmana on ennen kaikkea ollut osaamattomuus. Useat viranomaiset, puhumattakaan päättäjistä eivät ole osanneet eivätkä kouluttaneet luottamushenkilöitään kilpailuttamisen kieltämättä uuteen ja vaikeaan tehtävään. Liisa Jaakonsaari Kysymys ei ole palveluiden yksityistämisestä. Jäsenvaltiot saavat jatkossakin päättää ihan itse tuotetaanko palvelut ja hankkeet itse vai ulkoistetaanko niiden toteuttaminen. Direktiivissä nimenomaan korostetaan, että uudet säännöt eivät edellytä julkisten palvelujen yksityistämistä.

6 6 halo valtakunnallinen hankintalehti Lähiruokahankinnat Suomessa Anni-Mari Syväniemi: Lähiruoan hankinta lähtee ruokalistasta Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa MTK:ssa on oltu jo pitemmän aikaa haluttu edistää lähituotteiden hankintoja kunnissa. Viime vuoden alussa tuoreille kuntapoliitikoille tehtiin Kuntapäättäjän opas jonka yhtenä aiheena ovat julkiset hankinnat. MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi on sitä mieltä, että esimerkiksi suurkeittiöissä lähiruoan ja suomalaisen ruoan käyttö lähtee ruokasuunnittelusta. - Ruokalistalle sellaisia ruokia, joissa tarvitaan kotimaisia raaka-aineita ja sesonginmukaisuus myös kunniaan. Myös ruokapalveluihmisten osaamisella ja tahtotilalla on hänen mukaansa suuri merkitys. Tärkeintä on tiedostaa mistä on kyse. Kuntien tulisi MTK:n mielestä hankkia veroeuroilla sellaista ruokaa, joka täyttää suomalaiselle maataloustuotannolle asetetut korkeat laatuvaatimukset. Tämä olisi sekä eettisesti, että ympäristöllisesti kestävää kehitystä. Niin lähiruoka, kuin esimerkiksi myös puu ja energiakin kierrättävät eurot omalle alueelle ja niiden aluetaloudellinen merkitys voi olla merkittävä. Yksi tärkeimmistä lähiruoan käytön lisäämiseen johtavista tekijöistä on kunnan oma tahtotila ja asian saaminen strategiapapereihin ja tekijöiden valtuuttaminen ja voimaannuttaminen tähän, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni- Mari Syväniemi. Kuva: Jarkko Sirkiä Strategiat ajan tasalle Syväniemen mukaan yksi tärkeimmistä lähiruoan käytön lisäämiseen johtavista tekijöistä on kunnan oma tahtotila ja asian saaminen strategiapapereihin ja tekijöiden valtuuttaminen ja voimaannuttaminen tähän. - Kuntapäättäjillä on valtaa vaikuttaa hankintoihin ja saada haluamiaan asioita kirjattavaksi hankintastrategioihin ja -ohjeisiin. Kyllä nyt jo voi kilpailuttaa lähiruokaa ja saada lasten ja mummien lautasille suomalaista lihaa ja maitoa. Mutta parannettavaa on myös tuottajapuolella. Syvänniemi patistaa alan yrittäjiä kasvattamaan osaamistaan ja muun muassa ottamaan haltuunsa Hilman ja tarjousten tekemisen. - Yrittäjät eivät tee tällä hetkellä riittävästi yhteistyötä. Tässä tarvitaan koulutusta ja yhteistyömalleja, mutta myös paljon tietoa siitä millaista ruokaa suurkeittiöt tarvitsevat, millaista laatua, jalostusastetta ja pakkaamista. Tukkujen kiinnostus herätettävä Lähiruoan hankinta tyssää suurkeittiöissä useasti pientuottajien puutteelliseen logistiikkaan, tuotteiden jatkojalostukseen ja toimintavarmuuteen. Syvänniemi pohtii myös, että ilmeisesti MTK:n täytyy kannustaa erilaisten toimintamallien kehittämiseen ja saada muun muassa tukut kiinnostumaan lähiruoasta nykyistä enemmän osana omia valikoimiaan. Logistiikan puolella on jo ollut havaittavissa edistystä, kun jotkut tuottajat ovat saaneet kuljetuksensa kuntoon. - Yleensä tämä onnistuu pienillä paikkakunnilla. Juuri nyt meillä on meneillään Ekocentrian vetämä Kestävät Hankinnat hanke, jossa on konkreettisesti tuotu yhteisen pöydän ääreen ruoan tuottajat, hankintaihmiset ja ruokapalveluammattilaiset. Muutoksia myös keittiöissä Myös suurkeittiöt voivat kehittää tuotantotapojaan sellaisiksi,että ne mahdollistavat lähiruoan käytön nykyistä vaivattomammin. Syväniemi kertoo esimerkin Sodankylästä, missä kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahonen on onnistunut kehittämään keittiön toimintaa siten, että lähiruoan käyttö on mahdollista. Ahonen kertoo Yle Lapin haastattelussa, että keittiö voi käsitellä multaiset juurekset, raaka poronliha ja kalat itse. Perinteisesti keskuskeittiöön tulee tukkujen kautta hankittua puolivalmista ruokaa. - Me olemme olleet mukana tämän hankkeen yhteistyössä. Tavoitteena on kehittää valtakunnallinen malli, jotta entistä useampi keskuskeittiö voisi käyttää lähiraaka-aineita ilman että kustannukset pompsahtavat.

7 halo valtakunnallinen hankintalehti 7 Maitokahvijuoma kylmä UutUus! SuoMalAisEen MakUun Vähärasvaisesta Valio Eila maidosta valmistetut maitokahvijuomat on kehitetty suomalaiseen kahvimakuun. Ne sisältävät vain vähän lisättyä sokeria ja maistuvat vähemmän makealle. Korkilliset annospakkaukset sopivat Take Away -myyntiin ja heti nautittavaksi. valio.fi/eila

8 Lähiruokahankinnat Ruotsissa 8 halo valtakunnallinen hankintalehti Ruotsissa tuotettu monesti kalliimpaa Ruotsin Miljöstyringsrådetin lakimies ja projektijohtaja Lisa Sennström kertoo, että ruotsalaisen ruoan kilpailukykyä kotimaisilla julkisilla markkinoilla vaikeuttaa se, että ruotsalaisruoan tuotantokustannukset ovat usein kilpailijoita korkeammat. Myös lähituotannon ostaminen kohtaa julkisissa hankinnoissa vaikeuksia koska tarjouspyynnöissä ei voida EU-säädösten mukaan vaatia lähituotettuja elintarvikkeita. - Julkisissa hankinnoissa ei voida edellyttää lähituotettuja elintarvikkeita koska se olisi vastoin EU:n säännöksiä tuotteiden vapaasta liikkuvuudesta. Vaatimus tuotannosta jollakin maantieteellisellä alueella on vastoin syrjimättömyysperiaatetta. Lähituotanto nähdään Sennströmin mukaan Ruotsissa usein jonakin erittäin myönteisenä asiana kansalaisten ja joidenkin poliitikkojen keskuudessa. - On olemassa suurta tietämättömyyttä siitä, millaisia vaatimuksia voidaan asettaa julkisissa hankinnoissa EU:n säädösten mukaan. Hankintojen jaetaan osiin Pientuottajien mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin helpotetaan Sennströmin mukaan ruotsalaiskunnissa jakamalla hankintoja pienempiin osiin. Myös jakelun hankkiminen erikseen voi auttaa pientuottajia. Hankintojen osittamista ei kuitenkaan vielä tapahdu suuressa mittakaavassa. - Hankkivat viranomaiset voivat ostaa elintarvikkeita, jotka täyttävät korkeat ympäristö-, eläinsuojelu ja sosiaaliset tekijät riippumatta siitä missä ne on tuotettu. Ympäristönäkökohdista tehdyt lähituotantohankinnat eivät välttämättä kuitenkaan tuo parempaa lopputulosta, vaan paremminkin on kyse siitä minkä tyyppistä tuotetta ollaan ostamassa. Esimerkiksi Ruotsissa tuotetun naudanlihan ympäristövaikutus on korkeampi kuin Italiasta tuotujen papujen. Parempaa luvassa? Ruotsissa on Sennströmin mukaan hyväksytty poliittinen visio Ruotsi uusi Ruotsalaisen ruoan kilpailukykyä kotimaisilla julkisilla markkinoilla vaikeuttaa se, että ruotsalaisruoan tuotantokustannukset ovat usein kilpailijoita korkeammat, sanoo Lisa Sennström. ruokamaa. - Osa tästä tarkoittaa sitä, että julkisissa keittiöissä tarjottavan ruoan tasoa parannetaan. Toinen osa merkitsee sitä, että pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tulla markkinoille helpotetaan. VUODEN TÄHTITUOTE 2010 Finalisti Hurmaavan hyvä Kasvismureke! Kasvismureke, 3 x 1,4 kg (pakaste) Myyntierän koko: 4,2 kg Säilytys: alle -18 C Saatavilla mm. Kespro -tukusta AS-Palvelut Oy Siivous- ja hoivatuotetukku Kasvis Galleria Oy Satulasepänkatu Kuopio Puhelin Kisällinkatu KUOPIO Verkkokauppa

9 halo valtakunnallinen hankintalehti 9 Ruotsissa ruokahankintoja jaetaan osiin ja joissakin kunnissa järjestetään keskitettyä jakelutoimintaa Yhä useampi syö julkista lähiruokaa Suomen MTK:ta Ruotsissa vastaavan Lantbrukarnas Riksförbundetin (LRF) markkinakehittäjä Axel Hansson kertoo, että LRF on työskennellyt jo kaksi ja puoli vuotta parantaakseen lähituotetun ruoan asemaa julkisissa hankinnoissa ja herättääkseen poliitikkojen mielenkiinnon asiaan. Lähiruoan käyttö julkisissa laitoksissa onkin työn myötä kasvanut. Yksi edellytys kasvulle on ollut se, että hankinnat on kunnissa jaettu pienempiin tuoteryhmiin ja siten annettu pientuottajille mahdollisuus jättää tarjouksiaan. Lisäksi osa paikallisista tuottajista on onnistunut saamaan tuotteitaan suurten tukkuliikkeiden kautta osaksi julkisia hankintoja. - Meillä Ruotsissa ei kuitenkaan ole virallista tilastoa paikallisen ruoan käytöstä julkisissa hankinnoissa. Kaiken kaikkiaan julkiset ruokahankinnat ovat meillä yhdeksän miljardia kruunua vuodessa, mikä vastaa noin kolmea prosenttia ruoan kokonaiskulutuksesta. - Monet kunnat haluavat nykyisin ostaa lähituotettua ruokaa. Hankinnat edellyttävät selkeää poliittisten päättäjien määrittelemää kustannuspolitiikkaa, minkä tulee tietysti olla ruotsalaisen lainsäädännön mukainen. Kunnat mukana jakelutoiminnassa Kuntien heräämisestä lähituotantoon kertoo Ruotsissa sekin, että useat kunnat ovat Hanssonin mukaan panostaneet yhteiseen jakelukeskukseen auttaakseen paikallisia tuottajia. - Silloinhan kunta vastaa ruoan jakelusta kunnan sisällä tukkurin puolesta. Tämä vähentää ympäristökustannuksia ja tekee pienten tuottajien osallistumisen julkisiin hankintoihin helpommaksi. Jakelukeskuksen kustannukset menevät kunnan piikkiin. Niissä ei tehdä elintarvikkeille mitään jatkojalostustoimenpiteitä pakkaamista lukuun ottamatta. - Hankintojen seuraaminen on tietysti myös tärkeää, sillä siten varmistutaan siitä, että saadaan sitä mistä on sovittu. Lähihankinnoissa onnistuneita kuntia Axel Hansson listaa yhdeksän kuntaa missä lähihankintoja on onnistuttu lisäämään paikallisin toimenpitein. - Esimerkiksi Växjön kunnassa jaetaan hankinnat osiin, he ovat ottaneet käyttöön e-kaupan ja jakelukeskuksen. Tämän seurauksena paikallisten toimittajien määrä kasvoi ja hankintajohtaja David Braic valittiin vuoden hankintajohtajaksi. - Halmstadin kunta on nostanut ruotsalaisen lihan osuuden 30:stä 79 prosenttiin jakamalla hankinnat osiin ja ottamalla käyttöön jakelukeskuksen. Vadstena, Ödeshög ja Ydre ovat tehneet 20 uutta sopimusta yhdeksän toimittajan kanssa muun muassa naudanlihasta, sianlihasta, lampaanlihasta, riistanlihasta, kananlihasta, kananmunista, perunoista, vihanneksista ja marjoista. Alvestan kunta hankkii 98 prosenttisesti ruotsalaista lihaa. Heidän ruokatuotantonsa perustuu puhtaisiin raaka-aineisiin. Halmstadin kunta käynnisti yhdistellyn tavarajakelun vuonna Kuljetukset ohjataan jakelukeskukseen, mistä ne kuljetetaan järjestetysti kunnan yksiköihin. Halmstadin kunnan hankkijana työskentelevä Marcus Åkesson kertoo, että toiminnan tarkoituksena on järjestää paremmat mahdollisuudet pienille paikallisille jakelijoille ja tuottajille ja saavuttaa hyväksyttävä hintakehitys pitkällä tähtäimellä. - Toimintamme on jo tuonut tullessaan turvallisemman ympäristön koulujen ja kunnallisten laitosten läheisyyteen, vähentänyt ympäristövaikutuksia ja tuonut tullessaan turvallisemman työympäristön tuotteita vastaanottavalle henkilökunnalle. Kunta ostaa jakelukeskuspalvelut paikalliselta yritykseltä. Uusia kriteereitä hankinnoille Ruotsin hallitus on asettanut asiantuntijaorganisaation laatimaan hankintoja varten sellaiset omat ympäristö- ja eläinturvallisuusvaatimukset, jotka sopivat EU:n säädöksiin eivätkä ehkäise kilpailua EU:n sisällä. Axel Hansson kertoo, että lähiruoan käyttö julkisisissa laitoksissa on kasvanut Ruotsissa. - Silloin kunnat voivat hankkia ruokaa esimerkiksi korkealla eläinsuojeluksella toimimatta lain vastaisesti. Enää ei siis hankinta alhaisinta laatua alhaisimmalla hinnalla, kuten elintarvikehankinnoissa on ollut tapana, kertoo Axel Hansson. Hansson on hieman tuskastunut julkisiin ruokahankintoihin. Hän nostaa esiin yhden merkittävän epäkohdan. - On epäoikeudenmukaista, että meillä Ruotsissa on määrätty raja lainsäädännössä minkä tasoista ruokaa meidän on tuotettava, mutta sitten kun hankimme julkista ruokaa tulee tason olla alhaisin mahdollinen EU:n sisällä. - Tätä me kutsumme kansinaismoraaliksi! Ruotsissa julkisiin ruokahankintoihin käytetään noin yhdeksän miljardia kruunua vuodessa. Summa vastaa noin kolmea prosenttia ruoan kokonaiskulutuksesta. Vähintään puolet ruoasta tuotetaan ulkomailta. Ruotsi on Axel Hanssonin mukaan Euroopan eniten ruoan tuonnista riippuvainen maa. Osa paikallisista tuottajista on onnistunut saamaan tuotteitaan markkinoille suurten tukkuliikkeiden kautta. - Meillä on kaksi suurta ravintola-alan tukkuliikettä, joista Martin & Servera myy noin kolmen miljardin edestä julkisille markkinoille ja Menigo, jonka vastaava myynti on noin kaksi miljardia kruunua vuodessa. Ruotsissa ei ole olemassa virallista tilastoa siitä, kuinka paljon hankintoja tehdään paikallisilta tuottajilta.

10 ILMOITUS 10 halo valtakunnallinen hankintalehti Hyvin johdettuna: Paikkariippumaton työ lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia TUOTTAVUUDEN JA KILPAILUKYVYN lisääminen ovat tänä päivänä yksi yritysten ja organisaatioiden tärkeimmistä tavoitteista. Uusimpien tutkimustulosten mukaan teknologisten ratkaisujen älykkäällä käytöllä voidaan lisätä sekä työn tuottavuutta että työhyvinvointia. Paikasta riippumaton työ on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Elisan teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan 75 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä työskentelee ainakin yhtenä päivänä kuukaudessa vakituisen työpisteen ulkopuolella. Paikkariippumattomalla työllä haetaan usein ratkaisuja työn tekemisen tehostamiseen. Paikkariippumattoman työn hyödyt organisaatioille ovat kiistattomat. Tuottavuuden paraneminen on näistä vain yksi osa. Uudenlaiset työskentely- ja tiedonjakamismahdollisuudet luovat edellytyksiä uusien innovaatioiden syntymiselle ja paremmalle asiakaspalvelulle. Lisäksi paikkariippumaton työ tuo säästöjä matka- ja tilakuluissa, kertoo johtaja Anna-Mari Ylihurula Elisalta ja mainitsee esimerkkinä yhteistyön Turun kaupungin kanssa. Kartoitimme yhdessä Turun kaupungin kanssa mahdollisuuksia tehostaa palvelutarjontaa. Säästöjä haluttiin hakea nimenomaan palvelutuotantomallien ja toimintatapojen uudistuksilla. Kartoituksessa selvisi, että palvelutuotannon uudelleenorganisoinnilla on mahdollista saavuttaa jopa yli 35 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Toiminnan tehostamisen edellytyksenä ovat uudet toimintatavat sekä paikkariippumatonta työtä tukevat teknologiset ratkaisut ja työkalut. Paikasta riippumaton työ on työtä, joka tehdään tietotekniikan avulla joko osin kotona tai sitten työnantajan eri toimipisteissä, työkohteissa, asiakkaan luona tai matkoilla. Johtamisen uudet haasteet Työnteon muuttuvista muodoista ja johtamisesta on puhuttu viime aikoina runsaasti. Keskustelua ovat herättäneet muun muassa eri sukupolvien väliset erot ja työelämään liittyvät odotukset. Myös teknologian nopea muutos on asettanut yritykset ja organisaatiot uudenlaisten ja osittain jopa tunnistamattomien haasteiden eteen. Digitaalisen maailman johtamiseen tarvitaan uusia näkökulmia ja välineitä. Elisan teettämän tutkimuksen mukaan hyvä johtaminen realisoi paikasta riippumattoman työn hyödyt ja minimoi riskit. Hyvin johdetun paikkariippumattoman työn tehokkuuteen liittyvät edut arvioidaan jopa kaksinkertaisiksi huonosti johdetun työn etuihin nähden. Koko johtamisen dynamiikan on muututtava. On osattava asettaa tavoitteita, jotka ovat strategiasta johdettuja ja selkeitä myös yksilötasolla. Pitää osata olla uudella tavalla läsnä, vaikkei välttämättä toimita samoissa tiloissa. Luottamus ihmisiin tavoitteiden kautta on keskeisessä roolissa. Tarvitaan selkeitä pelisääntöjä ja paikkariippumatonta työtä tukevia työskentelymahdollisuuksia, Ylihurula summaa.

11 halo valtakunnallinen hankintalehti ILMOITUS 11 Tehokkaan paikkariippumattoman työn edellytykset Useiden laitteiden käyttö toimivilla yhteyksillä Vuorovaikutuksen mahdollistavat ratkaisut Verkosta käytettävät käyttäjäystävälliset sovellukset Mahdollisuus säilöä tietoa turvallisesti pilvipalvelussa Selkeät pelisäännöt Luottamuksellinen ilmapiiri Paikkariippumattoman työn tuottavuutta lisäävää vaikutusta tukevat useat tutkimukset. Esimerkiksi Stanfordin yliopiston tutkijat osoittivat kokeellisessa tutkimuksessa, että paikasta riippumaton työ lisää 13 prosentilla työn tuottavuutta. Yhdysvalloissa etätyön tekemistä tuetaan aktiivisesti myös julkisella puolella. Presidentti Barack Obaman joulukuussa 2010 allekirjoittama laki Telework Enhancement Act of 2010 antoi 1,2 miljoonalle julkishallinnon työntekijälle mahdollisuuden etätyön tekoon ja työnantajapuolelle velvollisuuden edistää ja mahdollistaa etätyön tekemisen. Lain toteutumista on seurattu systemaattisesti ja etätyön tekemisellä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa työviihtyvyyteen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Anna-Mari Ylihurula, Johtaja, Operations, Yritysasiakkaat, Elisa Oyj Kokeile, inspiroidu ja ole avoin erilaiselle työnteolle Helsingin Sanomat kirjoitti paikkariippumattomasta työstä nimellä joustotyö vuonna Artikkelissa todettiin muun muassa, että: Joustotyön perusvarustus on puhelin, telefax-laite ja mikrotietokone modeemiyhteyksineen. Muuta ei tarvita. Uusien tutkimustulosten valossa lauseessa on vinha perä, vaikkei enää faxista puhutakaan. Teknologia on uudenlaisten työn muotojen mahdollistaja. Tehokkaan paikasta riippumattoman työn hoitamisen edellytys on useiden laitteiden käyttö toimivilla etäyhteyksillä. Valtaosalla paikkariippumatonta työtä tekevistä ei kuitenkaan vielä ole riittäviä välineitä. Elisan tutkimuksen mukaan ylemmistä toimihenkilöistä 83 prosentilla on käytössään kannettava tietokone, 67 prosentilla puolestaan älypuhelin ja vain 16 prosentilla on tablet-tietokone. Etäyhteys työpaikan verkkoon kannettavalta tietokoneelta on 60 prosentilla. Älypuhelimesta tai tabletilta työverkkoon pääsee vain 26 prosenttia. Oman lisänsä työn tekemiseen ja tehokkuuden parantamiseen tuovat erilaiset sovellukset. Tutkimuksessa selvitettiin kuuden erilaisen sovelluksen käyttöä, muun muassa sähköinen kalenteri, sähköposti mobiililaitteelta, videoneuvottelu ja tiedostojen hallinta verkon yli. Paikasta riippumattomasta työstä hyötyvät eniten ne, joilla on monipuoliset työkalut. Lähes 80 prosenttia niistä, joilla on älypuhelin, kannettava, etäyhteys työpaikkaan sekä useita sovelluksia käytössään kokivat paikasta riippumattoman työn parantavan työn tehokkuutta. Hyvä johtaminen + oikeat työvälineet = tuottavuus ja hyvinvointi Oikeanlaisella ratkaisukokonaisuudella ja hyvin johdettuna paikkariippumaton työ tuo organisaatioille monenlaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia parantaa toimintaansa. Tutkimuksen mukaan kahdeksan kymmenestä johtajasta ja ylimmästä toimihenkilöstö arvioi edut haittoja suuremmiksi. Etuja ovat muun muassa työssä jaksaminen, tehokkuus, työn laatu ja työntekijöiden sitoutuneisuus. ANNA-MARI YLIHURULA peräänkuuluttaa rohkeutta hakea käyttökokemuksia pilottien kautta. Näin voidaan löytää tekijöitä ja kokemuksia, joilla ketterää viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla oman toiminnan tukena. Esimerkiksi osa manuaalisesta työstä voidaan digitalisoida. Kodinhoitaja voi kirjata kotikäynnillä asiat suoraan tabletin kautta verkkoon ja näin säästyy aikaa toimistotyöltä. Vastaava malli on käytössä jo kiinteistöalalla. Toinen esimerkki on niin sanottua hyvinvointitelevisio, jonka avulla kotikäyntejä kodinhoidossa voidaan lisätä ja jumppauttaja voi jumppauttaa kaikkia Suomen vanhuksia mistä tahansa ja milloin tahansa. Lisäksi vuorovaikutteisuus kotona olevien vanhusten kesken lisääntyy. Molemmista ratkaisuista on jo käyttäjäkokemuksia ja ne on koettu positiivisiksi. Teknologisten ratkaisujen tukemana työntekijät voivat käyttää enemmän aikaa juuri siihen työhön, johon heidät on koulutettu. Samalla vapautetaan lämpimiä käsiä tekemään sitä työtä, missä se on kaikista tärkeintä. Ota yhteyttä: Elisa Oyj Yritysmyynti Puhelin

12 12 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen Omistajia jo lähes 250 Kuntien Tiera kovassa kasvussa Paras tapa hyviksi havaittujen käytäntöjen levittämiseen ja osaamisverkostojen rakentamiseen kulkee käytännön hankkeiden kautta, sanoo toimitusjohtaja Jyrki Halttunen. Esimerkkejä Tieran järjestelmistä ERP -järjestelmä ERP Taloushallinto on taloushallinnon järjestelmä kuntaorganisaatioiden tarpeisiin. Järjestelmä on osa Tiera ERP -toiminnanohjausjärjestelmäkokonaisuutta, joka auttaa kuntatoimijaa johtamaan ja kehittämään toimintaansa kokonaisvaltaisesti. Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) on Espoon, Kouvolan, Oulun, Turun ja Tampereen kaupunkien yhteistyössä kehittämä valtakunnallinen tietojärjestelmä hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi. Järjestelmä tarjoaa keskitetyn tietojärjestelmän palvelusetelien ja ostopalvelutilausten luomiseen, käyttämiseen ja annetuista palveluista tehtävään tilitykseen yksityisille palveluntuottajille. PSOP-järjestelmä soveltuu käytettäväksi kunnasta, järjestämistavasta (palveluseteli tai ostopalvelu) ja palvelusta riippumatta. Mobiili kotihoito Mobiili kotihoito on kotihoidon ammattilaisten päivittäiseen käyttöön suunniteltu toiminnanohjauspalvelu. Palvelu helpottaa kotihoitoon liittyvien resurssien hallintaa ja toiminnan suunnittelua jättäen näin enemmän aikaa asiakastyölle. Palvelun avulla kotihoidon ammattilaisilla on käytössään kentällä olennainen, asiakkaaseen ja työtehtäviin liittyvä tieto. Kuntien kotihoitoyksiköissä suoran asiakastyön osuus oli vuonna 2013 keskimäärin 40%. Mobiili Kotihoito mahdollistaa asiakasajan nostamisen 65-70%:n tasolle, mikä käyttäjäorganisaatioissa tehtyjen laskelmien mukaan mahdollistaa 50 hengen kotihoitoyksikön arkivuorossa jopa 365 asiakkaan hoitamisen aiemman 280 asiakkaan sijasta. Vuonna 2010 KPK ICT Oy nimisenä kuntien tietohallinto-osaamisen ja järjestelmien asiantuntijaksi perustettu ja sittemmin Kuntien Tiera Oy:ksi muutettu yritys on viime vuosina ollut kovassa kasvussa. Osakkaaksi ryhtymistään pohti neuvottelujen yhteydessä vuonna 2009 jopa 157 kuntaa ja 27 kuntayhtymää, mutta osakkaiksi niistä tuli tuolloin vain Tällä hetkellä osakkaita on lähes 250. Viime vuonna liikevaihtomme kasvoi 36 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna ja tälle vuodelle tavoittelemme yli 40 prosentin kasvua, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Halttunen. Yritys haluaa kasvaa kansallisten muutosohjelmien mahdollistajaksi ja toteuttajaksi. - Tavoitteenamme on kattaa kolmen vuoden kuluttua noin 75 prosenttia Suomen kunnista väestöpohjalla mitattuna. Tällä hetkellä katamme noin 55 prosenttia. Tiera ei ole kuntamarkkinoilla yksin, sillä alalla toimii yksityisten palveluntarjoajien lisäksi myös muita kuntien omistamia ICT-palveluyrityksiä kuten esimerkiksi Medi-IT ja LapIt. Läpimurto mobiiliratkaisulla Kuntien Tiera aloitti toimintansa tarjoamalla osakkailleen tietohallinnon asiantuntijapalveluita ja infra tukipalveluita. Vuonna 2013 toiminnan painopistettä siirrettiin kohti hankemuotoista palvelu- ja projektitoimintaa. Yhtiön keskittyy Halttusen mukaan tuomaan kuntaomistajien käyttöön keskeisiä ohjelmistoratkaisuja. Voimakkaan kasvun saivat aikaan vuonna 2013 läpimurtotuotteeksi osoittautunut sote -sektorin Mobiili Kotihoitoratkaisu ja sekä uusi Palveluseteli- ja Ostopalvelujärjestelmä, josta ensimmäiset toimitussopimukset on allekirjoitettu vuoden 2014 keväällä. Mobiili Kotihoitoratkaisu tuo asiakaspalvelussa työskenteleville päätelaitteen avulla kaiken asiakkaaseen liittyvä olennaisen tiedon. Sovellus muun muassa vähentää matkoihin, asiakaskäyntien jakamiseen ja toimistolla tapahtuvaan tilastointiin käytettävää työaikaa. Suuret säästöt luvassa Halttunen kertoo, että Tieran yleisenä tavoitteena on auttaa kuntia säästämään kolmesta viiteen prosenttiin kuntatalouden ulkoisissa menoissa. - Tämä syntyy kuntien toimintaprosessien tehostumisen ja yhteistyön kautta. Rahaksi mitattuna tavoite merkitsee noin miljoonan euron vuotuista säästöpotentiaalia. Halukkuutta kuntapuolella riittää, sillä kurottavana on mittavaksi paisunut kestävyysvaje. Se voidaan saada hallintaan osittain toiminnan tehostamisen ja kustannussäästöjen avulla. Yksi suurista haasteista on muutosvaiheessa olevan sote- sektorin tehostaminen. - Paras tapa hyviksi havaittujen käytäntöjen levittämiseen ja osaamisverkostojen rakentamiseen kulkee käytännön hankkeiden kautta. Kokemusta Tieralle on kuntasektorin toimintojen kehittämisestä syntynyt jopa palkitsemiseen saakka. Yhtiö palkittiin ICT-palkinnolla Lahden kaupungin taloushallinnon toteuttamisesta vuonna Lahdessa toteutimme KuntaERP -hankettamme. Se tulee laajenemaan uusille asiakkaille kuluvan vuoden aikana. Lisäksi käynnistimme kolme uutta merkittävää sote -alueen uudistushanketta maaliskuussa. Kunnat kiinnostuneet ICTratkaisuista Tieran kokemusten mukaan kuntia kiinnostavat eniten perus ICT-palvelut, mutta niiden lisäksi erilaisilla ohjelmistoratkaisuilla on kysyntää. - Tieralla on yli 50 Tiera Toimisto -asiakasta ja yli 40 Mobiili Kotihoito -asiakasta. Lisäksi saamme toimituksiin uuden valtakunnallisen Palvelusetelija Ostopalvelujärjestelmä PSOP:n ja olemme ottamassa käyttöön 13 kunnan kanssa ala- ja yläkouluille kehittämämme digitaalisen Edison oppimisjärjestelmän tulevan syksyn aikana. Kansallinen palveluväylä Palveluväylä on tiedonvälityskonsepti - yhtenäinen tapa vaihtaa tietoja niin julkisten kuin yksityistenkin organisaatioiden välillä. Palveluväylän keskeiset hyödyt syntyvät tietojärjestelmien kehittämisen ja integroinnin helpottumisena ja nopeutumisena. Palveluväylä auttaa kuntia myös toimittajasidonnaisuuksien purkamisessa. Lue lisää Tieran kokonaisarkkitehtuurista:

13 halo valtakunnallinen hankintalehti 13 Julkisten hankintojen kehittäminen Suomeen haettiin kokemuksia Hollannista ja Ruotsista Hankinnoilla halutaan nyt työllistää ja säästää Suomessa on havahduttu käyttämään julkisia hankintoja työllistämistarkoitukseen. Mallia on saatu Hollannista, missä hankintasopimuksiin on sisällytetty työllistämisvaatimuksia jo vuodesta 2008 lähtien. Määrätietoinen työ on tuonut tulosta ja työllistettyjen määrä on noussut jo yli 3000 henkilöön. Työllistävää vaikutusta määrätyissä julkisissa hankinnoissa käytetään myös Ruotsissa. Suomessa yksi hankkeen takana olevista yhteisöistä on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Kuntien Tiera Oy. Tieran tavoitteena on muun muassa yhtenäistää ja kehittää kuntakentän prosesseja, tietojärjestelmiä ja toimintatapoja. Tieran hankintajohtajaksi Espoon kaupungin hankintajohtajan paikalta siirtynyt Timo Martelius kertoo, että hankintojen kautta työllistäminen soveltuu parhaiten arvoltaan suuriin ja työvoimaintensiivisiin hankintoihin. Yhteiskunnalle säästöjä Hankintojen avulla työllistettävä henkilöitä ei Suomessa ole säädöstasolla määritelty. Marteliuksen mukaan kohteena voi olla erilaisia henkilöryhmiä, kuten esimerkiksi nuoret, vammautuneet ja maahanmuuttajat. - Tällaiset sosiaaliset hankinnat voivat tuoda viranomaistehtävien kannalta säästöjä esimerkiksi työkyvyn paranemisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kautta. Säästöjä syntyy ainakin sosiaali- ja terveyspalveluissa ja toimeentulotukimenoissa. Hollannin ja Ruotsin kokemusten mukaan osa hankintojen avulla työllistetyistä on saanut itselleen pysyvän työpaikan. - Työllistymisen kannalta on erityisen tärkeää löytää oikea henkilö toteuttamaan työtehtäviä, jotka tuottavat yritykselle hyötyä ja lisäarvoa. Timo Marteliuksen mukaan hankintayksiköissä ei osata vielä täysin hahmottaa työllistävien hankintojen kokonaisvaikutuksia kunnan kokonaistoiminnan kannalta. Suomessa uutta toimintaa Timo Martelius kertoo, että Suomessa hankintojen työllistävän vaikutuksen edellyttäminen hankintasopimuksissa on varsin uusi asia. Pisimmällä hankkeissa on Espoon kaupunki, missä työllistämisen piiriin on onnistuttu saamaan kymmeniä henkilöitä. Myös Kuntien Tiera Oy on itse edennyt asiassa lisäämällä työllistävät hankinnat hankintastrategiaansa. Käytännössä työllistävää vaikutusta toteutettiin Varsinais-Suomen kunnille toukokuussa tehdyssä työasemien ja niihin liittyvien palvelujen kilpailutuksessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten kommentit olivat myönteiset. - Yleisesti ottaen hankintayksiköissä suhtautuminen tällaiseen hankintatapaan on ollut kirjavaa. Osa hankintayksiköistä pelkää tarjoushintojen nousua työllistämisehdon vuoksi. Mielestäni kokonaisuutta ei oikein osata hahmottaa riittävän hyvin, jotta osattaisiin Otteita sopimusehdoista arvioida toiminnan hyödyt kunnan kokonaistoiminnan kannalta. Joissakin kunnissa asia on ymmärretty ja työllistävä vaikutus on kirjattu hankintastrategiaan. Yhteistyö tärkeää Martelius painottaa, että onnistunut työllistävä hankinta edellyttää hankintayksiköiden, työvoimaviranomaisten ja toimittajien saumatonta yhteistyötä. - Yhteistyössä on erityisen tärkeää etsiä yhdessä oikeaa ratkaisua pakottamisen sijaan. Sopimusehdoissa on hyvä kuvata tarkkaan, keitä kyseisessä hankinnassa tarkoitetaan työllistettävillä henkilöillä. Koulutusta työllistävien hankintojen tekemiseen ei ole juurikaan saatavissa. Sen sijaan tietoa asiasta löytyy Työja elinkeinoministeriön julkaisemasta Sosiaaliset ja vastuulliset hankinnat -oppaasta. - Siitä löytyy hyviä käytännön neuvoja niin hankintayksiköille, kuin yrityksillekin. Kuntien Tiera Oy kirjasi työasemien ja niihin liittyvien palvelujen tarjouspyyntöön työllistämiseen liittyviä asioita muun muassa seuraavalla tavalla: Toimittaja sitoutuu työllistämään sopimuskauden aikana kerrallaan ainakin yhden (1) pitkäaikaistyöttömän sille alueelle, jonka hankinta kattaa. Mikäli paikallinen työllistäminen ei ole mahdollista, toimittajan tulee sitoutua neuvottelemaan työllistämisestä niin, että työllistämisvelvoite muuten täyttyy. Työllistämisvelvoitteen voi täyttää myös toimittajan alihankkija tai ryhmittymän tapauksessa ryhmittymän jäsenet yhdessä. Työllistettävien tai oppisopimuskoulutukseen osallistuvien ei välttämättä tarvitse osallistua tämän puitejärjestelyn palvelujen tuottamiseen. Työllistettävien tulee olla TE -toimistoon ilmoittautuneita työttömiä työnhakijoita, joiden työttömyys on jatkunut vähintään puoli vuotta. Työllistettävät voivat olla myös alle 25-vuotiaita ammattikoulutusta vailla olevia työttömiä nuoria, jotka otetaan kolme vuotta kestävään oppisopimuskoulutukseen. Työllistäminen tulee tehdä kunkin henkilön osalta vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Toimittaja tai toimittajan alihankkija vastaa työllistettävän perehdyttämisestä ja työnjohdosta. Työllistämisvelvoite alkaa, kun puitesopimuksen mukaiset tilaukset ovat ylittäneet euroa.

14 14 halo valtakunnallinen hankintalehti Asiantuntevaa palvelua lähellä Sinua Metro-tukku tarjoaa kokonaisvaltaisen tavarahuollon sekä asiantuntevan palvelun. Palvelemme asiakkaitamme valtakunnallisen tukkumyynnin sekä 31 Metro-pikatukun kautta. Asiakaspalvelu FENNO MEDICAL OY fennokauppa.fi TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA ALAN AMMATTILAISILLE JA KULUTTAJILLE

15 halo valtakunnallinen hankintalehti 15 Blogi Halolehti - julkisten hankintojen ammattilehti Viime syksynä tehdyssä kyselyssä suunnitelmat julkisiin hankintoihin keskittyvän ammattijulkaisun tarpeellisuudesta sai varsin positiivisen vastaanoton. Se rohkaisi aiemminkin alan lehtiä tuottaneen Sivumaailman johdon aloittamaan julkaisukokonaisuuden suunnittelun. Julkaisun nimeksi päätettiin ottaa aikaisemmin Kuopion seudulla yli kymmenen vuotta ilmestyneen lehden nimi: Halolehti. Lehden nimi on iskevä ja helposti mieleen jäävä. Heti alusta alkaen oli itsestään selvää, että julkaisusta tehdään nykyaikainen monikanavajulkaisu, joka on luettavana paitsi nelivärisenä sanomalehtenä myös näköispainoksena lehden nettisivulla osoitteessa halolehti.fi. Nettisivulla julkaistaan lehden keskeiset artikkelit, joista löytyvät myös tabletti- ja älypuhelin sovellukset. Halolehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa kaksi numeroa kevätkaudella ja toiset kaksi syyskaudella. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuun puolivälissä jolloin se sai varsin myönteisen vastaanoton ulkoasustaan ja sisällöstään niin hankinnan ammattilaisilta kuin yrityksiltäkin. Kakkosnumero ilmestyy nyt touko-kesäkuun vaihteessa sisällöltään yhtä mielenkiintoisena ja painoasultaan kenties vieläkin parempana kuin mitä lehden ensimmäinen numero oli. Lehtien ilmestymisten välillä voidaan lehden nettisivuilla julkaista muitakin ajankohtaisia artikkeleita aineiston jatkuvan tuoreuden ylläpitämiseksi. Halojulkaisuissa käsitellään monipuolisesti julkisiin hankintoihin liittyviä ajankohtaisia aiheita, parhaita toimintamalleja ja sopimuskäytäntöjä sekä lainsäädännön muutoksia. LAITA NELIÖSI TEHOKÄYTTÖÖN Siirtyminen monitilatoimistoon tehostaa työtä ja säästää tilakustannuksissa. Lue kuinka samalla parannat työviihtyvyyttä osoitteessa martela.fi/shakkimatti Halojulkaisukanavien tavoitteena on tuoda aiheet esille parhaiden asiantuntijoiden laatimina artikkeleina niin, että hankintayksiköt ja yhtä hyvin myös sopimustoimittajat voivat saada itselleen arvokasta lisätietoa omien toimiensa kehittämiseen. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi pyydämme niin hankintayksiköiltä kuin yrityksiltäkin vihjeitä kiinnostavista aiheista ja asiantuntijoista, joiden ajatuksia voisimme tuoda julkaisuissamme esille. Perustamme halolehti. fi sivullemme käyttökelpoisen palautekanavan, jota kautta lehden tuottajalle voi antaa vinkkejä samoin kuin ruusuja tai risuja julkaisuumme liittyen. Anssi Rajasärkkä Päätoimittaja Kerro juttuvinkkisi Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavasta Halolehdestä? Kerro meille juttuvinkkisi halolehti.fi -sivuston kautta, niin perehdymme asiaan. Mielestämme parhaat vinkit palkitaan lehteen tehtävällä jutulla. Olemme myös avanneet mahdollisuuden saada julki hankintoihin ja logistiikkaan liittyviä omia asiantuntijakirjoituksia. Julkaisemme niitä verkkosivuillamme kohdassa Mielipide. Kirjoitusten julkaiseminen ja lehdessämme ilmoittaminen eivät ole riippuvaisia toisistaan. halo Hankinta ja logistiikka Halolehti ilmestyy painetun lehden lisäksi verkkosivustona osoitteessa halolehti.fi pöytäkone--, tablet- ja älypuhelinsovelluksina. Lehti kertoo julkisista hankinnoista ja logistisista ratkaisuista Suomessa ja EU:ssa. Päätoimittaja Anssi Rajasärkkä Puh Tuottaja ja julkaisija Graafinen suunnittelu, sisältötuotanto ja taitto Sivumaailma Oy Puh Ilmestymis- ja aineistopäivät 2014 N:o 3 ilmestyy syys-lokakuussa, aineistot 15. syyskuuta mennessä N:o 4 ilmestyy joulukuussa, aineistot 17. marraskuuta mennessä Paino: Alma Manu Oy Tampere Valtakunnallinen hankintalehti Halolehti ilmestyy monikanavajulkaisuna, eli painettuna lehtenä ja pöytäkoneille sekä tablet -tietokoneille ja älypuhelimille optimoituina verkkosivuina Painettu Halolehti ja sen verkossa olevat sovellukset ovat uusi valtakunnallinen hankintoihin paneutuva julkaisu Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, mutta sen sähköisiä versioita päivitetään useammin. Lehti on valtakunnallinen, mutta emme luovu paikallisuudestakaan, vaan pohdimme myös erilaisten aluesivujen julkaisemista tulevissa lehdissämme. Valtakunnallisen hankintalehden sivut ovat avoimet myös palvelujaan ja tuotteitaan hankintayksiköille tarjoaville yrityksille riippumatta siitä onko yrityksellä jo voimassa oleva hankintasopimus. Lehdessä ilmoittaminen ja lehdessä julkaistavat jutut eivät ole kytköksissä keskenään. Kaikki innovatiiviset juttuideat ovat tervetulleita. Ottakaa yhteyttä!

16 16 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen Pientarjousten jättäminen käy nyt nopeasti - Kaikki lähti siitä, että Espoon ja pääkaupunkiseudun yritäjät pohtivat miten korkeintaan euron pienhankinnat saataisiin näkyviksi ja miten niihin olisi helppo vastata, kertoo ekeiretsu Oy:n toimitusjohtaja Petteri Vahla. Kehitystyön tuloksena syntyi uusi täysin tietokantapohjainen Hankinta- Sampo -järjestelmä. Se on herättänyt kiinnostusta myös Brysselissä, koska vastaavaa ei ole vielä missään muualla käytössä. Nopea ja helppo työkalu Järjestelmä toimii siten, että hankintayksikkö laatii määrämuotoisen tarjouspyynnön suoraan tietokantaan. Sen jälkeen järjestelmä informoi valittuja yrityksiä uudesta tarjuspyynnöstä sähköpostitse tai tekstiviestillä. Tarjouspyynnöstä kiinnostunut yritys kirjautuu tietokantaan ja tekee tarjouksensa. - Tähän menee aikaa arviolta vain 10 prosenttia siitä ajasta mikä kului aikaisempiin dokumenttipohjaisiin tarjouspyyntöihin vastaamiseen, kertoo Vahla. Järjestelmä hakee kaikki pakolliset viranomaistiedot yrittäjän puolesta automaattisesti. Myös tarjousvertailun pisteytys tapahtuu automaattisesti ja tallentuu tietokantaan. Pienhankintojen työkalu tehostaa hankintoja Vantaan ja Lahden kaupungit ovat ottaneet käyttöön erityisesti kansallisen kynnysarvon alittavien korkeintaan euroa maksavien pienhankintojen tekemiseen tarkoitetun työkalun. Kysymyksiin vastaamista töön helmikuussa ja käyttöönottoprojekti jatkui huhtikuun loppuun. Vantaan Hankintakeskus on myös ollut mukana verkkopalvelun kehittämistyössä. Uudessa järjestelmässä tarjoava yritys vastaa valmiisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi mikä sinun hintasi on, mikä on työkokemuksesi, kuvaile toiminnanohjausjärjestelmäsi jne. - Sitten niistä annetaan pisteet. Osa saadaan automaattisesti, osan antaa hankkija ja sitten kone järjestelee tarjoukset oikeaan järjestykseen. Valittu voittaja saa tiedon päätöksestä automaattisesti valitsemallaan tavalla. Järjestelmä soveltuu Vahlan mukaan niin tavara- kuin paleluhankintoihinkin. Parhaiten se toimii pienhankinnoissa, joita tehdään paljon ja nopeasti. Palvelee pk-yrityksiä Suomen Yrittäjät teettivät kyselyn kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueiden nykytilasta. Uudessa järjestelmässä tarjoava yritys vastaa valmiisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi mikä sinun hintasi on, mikä on työkokemuksesi, kuvaile toiminnanohjausjärjestelmäsi, kertoo Petteri Vahla. Heikoimman arvosanan sai kuntien hankintapolitiikka. Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen on sitä mieltä, että kuntien ja valtion tulisi ottaa pienhankintojen verkkotyökalu käyttöön valtakunnallisesti palvelemaan kuntien ja valtion pienhankintoja. HankintaSampo -nimiseen verkkopalveluun kerätään pienhankintoja yritysten nähtäväksi ja tarjottaviksi. Aikaisemmin vastaavaa palvelua ei ole ollut, vaan kaupungit ovat lähestyneet yrityksiä sähköpostitse tai puhelintiedusteluilla. Vantaan hankintajohtaja Tiina Ekholm pitää palvelua hyvänä. - Sen kautta saamme pienhankinnat toteutettua tehokkaasti. Se toimii myös palvelukanavana, jonka kautta saamme helposti kontaktin yrityksiin. Ekholm pitää tärkeänä myös sitä, että palvelun kautta hankintayksikkö saa tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon kaupungissa tehdään pienhankintoja. Hankintayksiköllä ei vielä ole laajaa kokemusta HankintaSampon toiminnasta, sillä ohjelma otettiin käyt- Lahdessa koulutus menossa Lahti otti HankintaSampon käyttöön ensimmäisenä. Kaupungin hankintapalvelu on ollut työkalun kehittämisessä mukana alusta lähtien. Lahdessa HankintaSampoa tullaan käyttämään kaupungin eri organisaatioiden pienhankintojen tekemiseen, kun varsinainen hankintayksikkö keskittyy isoihin yhteishankintoihin. Järjestelmän koulutus on parhaillaan menossa. - Tulemme hyödyntämään palvelua markkinavuoropuhelun käymiseen silloin kun sille omissa projekteissamme on tarvetta, kertoo hankintapäällikkö Minna Halonen. Hänen mukaansa yrittäjät ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti asiaan. Heillä on positiivisia odotuksia vuoro- Tiina Ekholm puhelun ja avoimuuden lisääntymisestä kaupungin hankinnoissa. Yritys maksaa kustannukset HankintaSampo verkkopalelussa kilpailutuksen voittanut yritys maksaa hankinnan arvosta laskettavan kahden Minna Halonen prosentin suuruisen järjestelmän käyttökustannuksen. Järjestelmän kehittämiseen ovat osallistuneet sen omistaja ekeiretusy Oy, Lahden ja Vantaan kaupungit ja Lahden seudun vetovoimaisuutta ja yritystoiminnan uudistamista edistävä Lahden Seudun Kehitys LA- DEC Oy, jolla palvelu on jo käytössä.

17 halo valtakunnallinen hankintalehti 17 Tarvitsetko työssäsi kansioita, muistitikkuja ja ergonomiatuotteita...? Vai onko työympäristösi sellainen, että tarvitset henkilösuojaimia sekä muita työsuojelutuotteita? Lyreco on oikea osoite olipa työympäristösi millainen tahansa. UUTTA TOIMISTO- JA IT- JA TYÖPAIKKATARVIKKEET TYÖPAIKKATARVIKKEET Euroopan suurimmalta toimisto- ja työpaikkatarvikkeiden toimittajalta saat kaiken tarvitsemasi. Lyrecolta löydät kattavan valikoiman mm. toimistotarvikkeita, ergonomiatuotteita, AV-laitteita, työsuojelutuotteita sekä kahvioja siivoustarvikkeita. Kaikki yhdestä ja samasta paikasta, asiakkaalle vaivattomasti. Ota heti yhteyttä: Puh. asiakaspalvelu Puh. vaihde Lyreco - tutkitusti alan paras* Suomessa! *Taloustutkimus Toimisto tutkimus Optimoidut verkkosivut pöytäkoneeseen tablettiin älypuhelimeen Monikanavasivut kuhunkin laitteeseen erikseen muokatulla sisällöllä Tarvittaessa myös sisältötuotanto : Haastattelut, artikkelit, kuvat, piirrokset, videot Samasta paikasta yhdellä kertaa nopeasti ja edullisesti! Kysy lisää: Sivumaailma Oy, puh ,

18 18 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen ESCO -järjestelmä tuottaa ilmaisia julkisia hankintoja Vantaan kaupunki on parhaillaan toteuttamassa 14 kunnallisen kiinteistön talotekniikan korjausprojektia niiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2012 alkanut hanke toi kaupungille Kestävä julkinen hankkija kunniakirjan. Maineen ja kunnian lisäksi Vantaa tulee saamaan toteuttamastaan ESCO -kilpailutuksesta euron vuotuiset säästöt kyseisten kohteiden energiakulutuksen vähenemisen kautta. Hanke on kaupungille ilmainen, sillä toteutetuista investoinneista ei koidu kuluja koska ne katetaan kuuden sopimusvuoden aikana kertyneillä säästöillä. Rahoitusjärjestelmä on osa Energian säästöön käytettävän ESCO -palvelun (Energy Service Company) sisällöstä. Siihen liittyy myös takuu kilpailutuksen yhteydessä sovituista energiansäästöistä. Tyypillisiä kunnallisia kohteita Vantaan tilakeskuksen projektipäällikkö Marita Tamminen kertoo, että hankkeeseen valikoituneet rakennukset ovat tyypillisiä kuntien kiinteistömassaan kuuluvia rakennuksia, kuten kouluja, päiväkoti, liikuntalaitoksia, kirjastoja ja monitoimitalo. Kunta valitsi projektiin mukaan otettavat kiinteistöt niiden keskiarvo-ominaiskulutuksen perusteella. - Tiesimme, että niissä on olemassa säästöpotentiaalia, mutta säästettävä rahamäärä kävi ilmi vasta kun saimme yritysten tarjoukset. Kiinteistöissä tehdään talotekniikkaan liittyviä korjauksia, kuten esimerkiksi muutetaan valaistusta energiatehokkaammaksi ja parannetaan ilmanvaihtoa. Riskitön hankinta Yksi syy ESCO -palvelun käyttöön oli Vantaalla se, että kuntia patistellaan säästöihin Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehdyssä sopimuksessa, missä kyseinen palvelu mainitaan. - Ajattelimme kokeilla tätä koska tämä on itserahoitteinen malli. Investoinnit maksetaan, mutta ne maksetaan takaisin kertyvien säästöjen avulla. Tikkurilan lukio Vantaalla on yksi kaupungin neljästätoista Esco -palvelun mukaisesta saneerattavasta energiansäästökohteesta. Marita Tamminen Toinen syy oli hankkeen riskittömyys, sillä kilpailutuksessa edellytettiin, että yritys tarjoaa investoinnin ja sen lisäksi käytön investoinnin jälkeen niin kauan, että investointiin menneet rahat on maksettu takaisin. - Olemme järjestäneet rahoituksen leasing-sopimuksella rahoitusyhtiön kanssa. Takuu säästöistä Kilpailutuksessa edellytettiin myös, että yritys takaa laskelmiensa mukaiset sopimuskauden aikana kertyvät säästöt. - Mikäli säästöjä syntyy sovittua enemmän, jaetaan summa puoliksi, mutta jos käy niin, että säästöt eivät toteudu, joutuu yritys maksamaan meille puuttuvat rahat. Vantaa ilmoitti hankinnastaan Hilma -tietokannassa. Hankinta toteutettiin neuvottelumenettelynä kolmen tarjoajayrityksen kanssa. Sopimuksen sai Schneider Electric Buildings Finland Oy. - Hankinnastamme valitettiin markkinaoikeuteen, mutta päätimme että emme luovuta, vaan viemme prosessin loppuun saakka. Lopulta voitimme puhtaasi tuomariäänin 3-0. Tamminen tietää, että vastaavia kilpailutuksia on vedetty markkinaoikeuteen aikaisemminkin, mikä on hillinnyt ESCO -hankkeiden käyttöä. - Olemme nyt kuulleet, että voittomme on saanut muitakin kuntia liikkeelle tällaisissa energiansäästöhankkeissa. Tavoite pidettävä mielessä Tamminen pitää hankinnan onnistumisen yhtenä tärkeimmistä tekijöistä sitä, että Vantaalla hankinnan päämäärä pidettiin koko ajan kirkkaana mielessä. - Kilpailutus oli haasteellinen. Me käytimme tosi paljon aikaa pohdintoihin ja mietimme miten saisimme hankkeen toteutettua. Asetimme päämääräksemme mahdollisimman korkeat ja pitkäaikaiset säästöt sekä kasvihuonepäästöjen pienentämisen. Niitä kohden pyrimme menemään koko ajan askel askeleelta ja lopulta onnistuimme. Ensimmäiset kiinteistöihin kohdistuvat investoinnit toteutetaan kesällä Ne on ajoitettu kesäksi muun muassa koulujen lomien perusteella. Kaikki investoinnit on toteutettu viimeistään vuoden 2015 aikana. - Sen jälkeen sitten alkavat säästöt. Olemme jo hieman pohtineet seuraavia vastaavia säästökohteita. Esimerkiksi katuinfrapuolella olisi asiaan olemassa kiinnostusta. Haluamme kuitenkin saada jo aloitetun projektin hyvälle mallille ennen uusien aloittamista.

19 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen - YRITYKSEN NÄKÖKULMA Halvimmalla hinnalla kilpailuttaminen vaativaa Vertailuperusteet läpinäkyviksi Julkisissa hankinnoissa hintaa käytetään määräävänä tekijänä Kuntaliiton johtavan lakimiehen Juha Myllymäen mukaan Suomessa yleensä prosentin välillä hankinnan kohteesta riippuen. (Halolehti 1/2014). Koulujen ja päiväkotien varustamiskilpailuihin osallistuvan Lekolar-Printel Oy:n kokemusten mukaan yrityksen toimialalla valintaperusteena halvin hinta voittaa kilpailutuksen noin puolessa niistä kilpailutuksesta mihin yritys vuosittain osallistuu. Myös kilpailutuksissa missä kokonaistaloudellinen edullisuus on valintaperusteena hinnaltaan halvin tulee valituksi reilusti yli puolessa kilpailutuksista. Lekolar-Printel Oy:n Tender Management & Markkinointitoiminnosta vastaava johtaja Taneli Kivistö on sitä mieltä, että laadullisten vertailuperusteiden käyttäminen tarjouskilpailuissa on vaativaa. - Laadullisia vertailuperusteita käytettäessä näin tarjoajanäkökulmasta aina toivoo, että vertailuperusteet olisi kuvattu tarjouspyynnössä mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja läpinäkyvästi. Vähimmäisvaatimuksissa oltava tarkkana Kivistö painottaa, että halvimmalla hinnalla kilpailuttaminen ei tarkoita huonolaatuisia tuotteita, palveluja tai yleensä hankintoja. - Halvimman hinnan käyttäminen on läpinäkyvää ja tehokasta, mutta toki halvimman hinnan käyttäminen vaatii, että tuotteille asetetut vähimmäisvaatimukset on asetettu oikealle tasolle. Lekolar-Printelissä on törmätty tarjouspyyntöihin, missä esimerkiksi kalusteet on määritelty niin tarkasti vain yhden alalla toimivan yrityksen tuotevalikoiman mukaisesti, että todellista kilpailua alalla toimivien yritysten välille ei pääse syntymään. - Olen sitä mieltä, että kalustetarjouspyyntöjä kehittämällä olisi mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä julkiselle sektorille. Tulkitseminen vaikeaa Tarjouspyyntöjen tulisi Kivistön mukaan olla hyvin selkeät varsinkin kilpailutuksissa, missä vertailuperusteena ovat tuotteiden laatuun liittyvät ominaisuudet. - Tarjoajan kannalta on hyvin tärkeää, että tarjouspyynnöissä käy selkeästi ilmi mitä ollaan hankkimassa. Sama koskee palveluprosessien laatua. Myös niiden vertailuperusteet tulisi kuvata mahdollisimman perusteellisesti ja läpinäkyvästi. Jos laadullisena vertailuperusteena on tuotteiden laatuun liittyvät ominaisuudet, tulisi tarjouspyynnön vertailuperusteet olla kuvattu siten, että tarjouspyynnöstä pystyy tulkitsemaan, mitä tuotetta kyseiseen positioon kannattaa tarjota. Tyypillisesti tarjoajilla on useampia tuotteita, jotka täyttävät tarjouspyynnön tuotteelle asetetut vähimmäisvaatimukset. Kivistö painottaa, että riittävän yksityiskohtaisilla ja läpinäkyvillä vertailuperusteilla voidaan päästä irti arvioinneista kuka on parhaiten arvannut, mitä tarjousvertailussa arvostetaan, tai kuka on asian parhaiten kirjoittanut ja arvioimaan kenellä oikeasti on paras tuote tai palvelu. - Myös erilaiset jälkipuinnit jäävät näin minimiin. Taneli Kivistö Puitejärjestelyt vaativia 19 Julkisten hankintojen kilpailuttajat hallinnoivat tyypillisesti lukuisia erilaisia puitejärjestelyjä. - Tästä lähtökohdasta on erittäin kova vaatimus määritellä eri tarjouspyyntöihin tuotteiden ja palveluiden vähimmäisvaatimukset, oikeat ja läpinäkyvät vertailuperusteet, sopimusehdot ja muut ehdot. Hattua pitää nostaa, miten julkiset hankkijat tästä tehtävästä selviytyvät. Kivistö kiittää myös hankintayksiköiden halua käydä teknistä vuoropuhelua tarjoajayritysten kanssa.

20 20 halo valtakunnallinen hankintalehti

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Maakunnan julkisten hankintojen seminaari 10.4.2015 Jyväskylässä KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja Ostojen arvo 2014 Sopimukset Perustettu

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö. Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo

Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö. Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo Kuntien hankintamenot Kuntaorganisaatiot käyttävät tavaroiden, palveluiden ja käyttöomaisuuden hankintoihin tänä

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on?

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Sote ICT - yhteishankintamalleja Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Kuntahankinnat, kunta-alan yhteishankintayksikkö Julkiset ICT-hankinnat Sote ICT -yhteishankinnat Esimerkkejä

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet

Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet Merkittävimmät Espoon, Turun, Lahden ja Tieran yhteistyöhankkeet Kuntien Tiera Oy:n (Tiera) yleisenä tavoitteena on saada aikaan 3-5 %:n säästö kuntatalouden ulkoisissa menoissa. Tämä syntyy kuntien toimintoprosessien

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Parasta palvelua -ratkaisu Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Kunnat ja kuntayhtymät 2013 40 mrd. 50 % 20 mrd. 2,5 mrd. Palvelusetelit 0,1 mrd. Ostopalvelut 2,4 mrd. Lähteet: kunnat.net/kuntatalouden

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Hankintamenettelyt mikä muuttuu?

Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Avoin menettely Rajoitettu menettely

Lisätiedot

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Tarjouspyyntö ja sen velvoitteet Tarjousten käsittely Hankintapäätös

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin?

Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin? Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin? Jonna Törnroos Lakimies, varatuomari Kemi Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n ylläpitämä

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Max Lönnqvist / 10.5.2016 Esityksen sisältö - Onnistu palvelusetelitoiminnan käynnistämisessä/digitalisoinnissa

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Uudistuva hankintalaki

Uudistuva hankintalaki Uudistuva hankintalaki Kuntamarkkinat 2015 Johtava lakimies Katariina Huikko Valmisteluryhmän mietintö Kahden TEM:n työryhmän työn tulosta Julkaistiin 13.5.2015 Sisältää ehdotukset:» Laki julkisista hankinnoista

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

Mitä ja miten Vantaa hankkii? Miten mukaan hankintoihin?

Mitä ja miten Vantaa hankkii? Miten mukaan hankintoihin? Mitä ja miten Vantaa hankkii? Miten mukaan hankintoihin? Julkiset hankinnat Vantaalla tilaisuus 6.3.2015 Tiina Ekholm Hankintajohtaja tiina.ekholm@vantaa.fi Sisältö Mitä Vantaan kaupunki hankkii? Hankintojen

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisuus julkisissa hankinnoissa Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisten yritysten suosiminen lähtökohtaisesti kiellettyä Julkisissa hankinnoissa paikallisten tarjoajien suora suosiminen on kiellettyä

Lisätiedot

Paikasta riippumaton työ yleistyy - johtamisen on muututtava

Paikasta riippumaton työ yleistyy - johtamisen on muututtava Paikasta riippumaton työ yleistyy - johtamisen on muututtava Tutkimus paikasta riippumattomasta palvelu- ja asiantuntijatyöstä Prior Konsultointi Oy Tatu Kauppinen, Hanna Manninen, Jouni Kivikoski Tutkimuksen

Lisätiedot

Julkisten hankintojen yrittäjäilta 25.10.2011

Julkisten hankintojen yrittäjäilta 25.10.2011 Julkisten hankintojen yrittäjäilta 25.10.2011 OHJELMA Klo 17. Tilaisuuden avaus, illan puheenjohtaja Ari Hiltunen Asiantuntijoina hankintajohtaja Marjo Laine ja hankintasuunnittelija Katri Löytty, Jyväskylän

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tavoitteet: Sapere menetelmän käyttöön tilataan esimerkiksi elintarvikkeita, joita valmistetaan ruoaksi yhdessä lasten kanssa.

Tavoitteet: Sapere menetelmän käyttöön tilataan esimerkiksi elintarvikkeita, joita valmistetaan ruoaksi yhdessä lasten kanssa. Tavoitteet Lähi- ja luomuraaka-aineiden käytön lisääminen Hyvä hinta-laatusuhde Laadukkaat tuotteet valmiusaste huomioiden Tehokkaat toimintatavat Kontrolloidut hankinnat ja toimintatavat Sopimuskausi

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 1 2 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hankinnan tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnitteluvaiheessa Hankinta

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Tarjouspyyntö kertakäyttötuotteiden hankinnasta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille

Tarjouspyyntö kertakäyttötuotteiden hankinnasta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille TARJOUSPYYN TÖ 29.5.2015 Tarjouspyyntö kertakäyttötuotteiden hankinnasta Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ruoanvalmistusyksiköille 1. Yleistä Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta toteuttavat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa

Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa johtaja, hankintapalvelut Timo Martelius 13.05.2011 Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - miksi? Kunnan

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 1(7) Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 2(7) TARJOUSPYYNTÖ Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille. 1. HANKINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Oulun kaupungin Konsernipalveluiden

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen 1 Hanselin hankintapalvelut Puitejärjestelyt Kilpailutukset hankintayksikön puolesta Tulossa: Sähköiset työkalut omien kilpailutusten tekemiseen ja puitejärjestelyjen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot