Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 2/160 Sisällysluettelo

Transkriptio

1 Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa. 2012

2 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 2/160 Sisällysluettelo 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat, johtokunnat, jaostot ja toimikunnat Tilivelvolliset viranhaltijat Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kunnallistalouden kehitys Kehitys Nilsiässä Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Talouden tasapainottamistoimenpiteet ja tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen 48 Yleishallinto 49 Keskusvaalilautakunta 49 Tarkastuslautakunta 50 Kaupunginvaltuusto 52 Kaupunginhallitus 54 Hallinto-osasto 57 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi 59 Elinkeinojen edistäminen 61 Siiliset-perusturvatoimiala 63 Maaseutulautakunta 66 Maaseutuelinkeinot 66 Sivistyslautakunta 68 Sivistystoimen hallintopalvelut 68 Peruskoulut E 9-luokat 70 Lukio 72 Kansalaisopisto 74 Kirjasto 77 Ruokahuolto 79

3 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 3/160 Ympäristölautakunta 81 Ympäristölautakunnan hallintopalvelut 81 Maankäyttöpalvelut 82 Siivoustoimi 84 Kiinteistöhuolto 86 Yhdyskuntapalvelut 88 Tarkastustoimi 90 Pelastustoimi 92 Liikuntatoimi 93 Ympäristöterveydenhuolto 95 Vesihuoltolaitos 96 Kuntakonserni 98 Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot 98 Kiinteistö Oy Nilsiän Vellikello 99 Nilsiän Teollisuuskylä Oy 101 Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuutuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittely Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä jaostojen ja toimikuntien jäsenluettelot 142 Henkilöstöraportti 149

4 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 4/ Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Maailmanlaajuisesti vuotta 2011 leimasi taloudellisesti epävakaiden aikojen jatkuminen. Euroalueella eniten huomiota sai Kreikan kriisi ja kotimaassa julkisen talouden haasteet. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna ,9 prosenttia. Elinkeinoelämän keskusliitto on ennakoinut kasvun jatkuvan 1,7-2,5 %:n vuosivauhdilla vuosina Maamme hallitus joutuu nyt tasapainottelemaan taloudellisen kasvun tukemisen ja riittävän sopeutuksen välillä. Tilanne aiheuttaa kuntien näkökulmasta tarkasteltuna tulevina vuosina monia epävarmuustekijöitä mm. valtion ja kuntien tehtävänjaon ja kunnille jaettavien valtionosuuksien suuruuden osalta. Nilsiän kaupungin vuodelle 2011 asettamat tavoitteet pääsääntöisesti toteutuivat ja talouden osalta viime vuoden tilinpäätös on hienokseltaan plus-merkkinen. Kaupungin omien hallintokuntien osalta talousarvion toteutuma oli kokonaisuutena hyvä, mutta Siiliset-liikelaitoksen kulut kasvoivat Nilsiän osalta edelliseen vuoteen nähden selvästi ennakoitua enemmän. Nilsiän työllisyys oli kuluneenakin vuonna Pohjois-Savon parhaimmistoa, keskimääräinen työttömyysprosentti vuoden 2011 aikana oli Nilsiässä 9,0 %. Väestökehitys päätyi lievästi miinukselle kahden positiivisen vuoden jälkeen, Nilsiän väkiluku vuoden 2011 lopussa oli asukasta. Vuonna 2011 käynnistyi ympäristöterveydenhuollon ja lomahallinnon yhteistoiminta-alueet. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden isäntäkuntana toimii Siilinjärvi, lomatoimen isäntäkuntana toimii Maaninka. Erilaisten yhteistoiminta-alueiden rakentaminen kertoo valtion halusta ohjata kunnallisia palveluita entistä suurempiin toiminta-aluekokonaisuuksiin. Valtio käynnisti vuonna 2011 myös koko kuntarakennetta koskevan uudistushankkeen. Uudistushankkeessa tavoitellaan merkittävää kuntamäärän vähentämistä ja tätä kautta palvelujen järjestämisen mahdollisuutta entistä kustannustehokkaammin. Valtion kuntauudistushankkeeseen liittyen Nilsiä ja Kuopio päättivät aloittaa kuntaliitosselvityksen laatimisen marraskuussa Aikataulutavoitteeksi selvityksen valmistumiselle asetettiin vuoden 2012 helmikuun loppu. Kyseinen aikataulu mahdollistaa liitoksen jo vuoden 2013 alussa. Lähtökohtana liitosselvitykselle oli kaupunginvaltuustojen määrittelemät peruslinjaukset mm. palveluiden ja Nilsiän alueen kehittämisen osalta. Liitosselvityksen käynnistymisen myötä Nilsiän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan irtisanoa Siiliset-yhteistoiminta-alueen sopimuksen. Tämä päätös osaltaan kertoo, että Nilsiä ei ole ollut kaikilta osin tyytyväinen yhteistoiminta-alueen toimintaan ja sen, että liitosselvitystä Kuopion kanssa lähdettiin tekemään täydellä vakavuudella. Liitosselvitys on nyt laadittu ja päätöksiä kuntaliitoksen toteutumisesta tehdään 2012 huhti-toukokuun vaihteessa. Toteutuessaan Nilsiän ja Kuopion kuntaliitos tulee olemaan strateginen liitos, joka avaa uusia mahdollisuuksia Tahkon kehittämiseen ja toisaalta turvaa nilsiäläisille kunnalliset peruspalvelut. Kuluneena vuonna käynnistettiin ja saatiin päätökseen myös Tahko 2030 kehittämisprosessi. Työtä ohjasi monipuolinen kaupungin, sidosryhmien ja yritysjohtajien muodostama ohjausryhmä. Konsulttina tässä työssä toimi FCG Oy. Tahko 2030 kehittämissuunnitelma on Tahkon ydintoimijoiden, Nilsiän kaupungin ja muiden työssä mukana olleiden toimijoiden yhteinen näkemys niistä toimenpiteistä, joiden kautta Tahkon kehitys menestystarinana saa jatkoa. Työssä mukana olleet toimijat ovat sitoutuneet suunnitelman toteuttamiseen. Nilsiän elinvoiman osalta on olennaisen tärkeää se, kuinka matkailualueemme kehitys jatkuu, oltiinpa jatkossa itsenäinen Nilsiän kaupunki, tai osa Kuopiota. Osana

5 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 5/160 Kuopiota voimavarat Tahkon aktiiviseen kehittämiseen koko maakunnan matkailun kärkenä ovat kuitenkin olennaisesti paremmat. Kulunut vuosi oli kaupungin henkilökunnalle työntäyteinen. Henkilökunta kuitenkin suoriutui työstään ja mm. liitosselvityksen mukanaan tuomista lisätehtävistä mallikkaasti. Päätöksenteossa yhteishenki oli hyvää ja loppuvuoden suuret linjapäätökset tehtiin laajan yksimielisyyden vallitessa. Yksimieliset päätökset lähtökohtaisesti vaikeissa asioissa kertoo nilsiäläisten päättäjien vastuullisuudesta. Omasta puolestani haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta! Janne Airaksinen kaupunginjohtaja

6 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 6/ Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kaupunginvaltuusto Nilsiän kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 27 valtuutettua. Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 8 kertaa ja kokouksissa käsiteltiin 85 asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Jaakko Leskinen (Keskusta), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Raimo Korhonen (Kokoomus) ja toisena varapuheenjohtajana Pentti Soininen (Kokoomus). Kaupunginvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat valtuutetut (puoluekanta suluissa). Asikainen Ritva Hartikainen Kaisa Holopainen Jorma Iskanius Raija Jonninen Jorma Keinänen Pentti Kinnunen Heikki Korhonen Erkki Kuutsa Kati Laitinen Pekka Liinamaa Jaana Lipponen Teija Liukkunen Markku Maaranen Kari Pentikäinen Sakari Pitkänen Jorma Puustinen Pentti Reijonen Minna Räsänen Marketta Räsänen Terhi Selkimäki Erkki Tiihonen Pekka M. Tiihonen Pekka P. Tolppanen Tapio (VAS) (KESK) (KESK) (KD) (VAS) (SDP) (KESK) (PS) (KOK) (KESK) (KOK) (KD) (KESK) (SDP) (KD) (KESK) (KESK) (KD saakka, PS alkaen) (KESK) (VIHR) (VAS) (KESK) (KOK) (KESK)

7 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 24 kertaa ja kaupunginhallituksessa käsiteltiin 410 asiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Tapio Tolppanen (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Ritva Asikainen (VAS) ja toisena varapuheenjohtajana Sakari Pentikäinen (KD). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat varsinaiset jäsenet: Hartikainen Kaisa Keinänen Pentti Kuutsa Kati Liukkunen Markku Räsänen Marketta Tiihonen Pekka P. (KESK) (SDP) (KOK) (KESK) (KESK) (KOK) Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Jorma Autio saakka, hallintojohtaja Riitta Kokkonen ja 1.4. alkaen kaupunginjohtaja Janne Airaksinen Lautakunnat, johtokunnat, jaostot ja toimikunnat Nilsiän kaupungissa toimi vuonna 2011 viisi lautakuntaa, yksi johtokunta, kaksi jaostoa ja kaksi toimikuntaa. Lautakunnat, johtokunta ja jaostot Lautakunnat ovat: keskusvaali-, tarkastus-, maaseutu-, sivistys- ja ympäristölautakunnat. Johtokuntia on yksi, Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunta. Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunnassa on yksi edustaja kustakin sopimuskunnasta. Lautakuntien ja johtokunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamista ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Jaostoja on kaksi. Toimitusjaoston tehtävänä on yksityisteitä koskevien asioiden käsittely ja valvontajaosto toimii rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena sekä vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena käynnistyi Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntien yhteistoiminta-alue, joka tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut siten, että Siilinjärven kunta toimii isäntäkuntana. Perusturvan nykyisistä toimialueista ympäristöterveydenhuolto ei kuulu ko. yhteistoiminta-alueeseen. Nilsiän kaupunki nimittää Siilinjärven kunnan perusturvalautakuntaan kolme jäsentä ja heille varajäsenet.

8 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 8/160 Toimikunnat Vuonna 2011 toimikuntia oli kaksi. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Maankäytön suunnittelutoimikunnan tehtäviä ovat maapolitiikan yleinen suunnittelu, maanhankintaan ja -luovutukseen liittyvien asioiden valmistelu sekä keskustaajaman ja Tahkovuoren osayleiskaavojen laadinnan ohjausryhmänä toimiminen. Siivoustyön mitoitustyöryhmän tehtävänä oli siivoustoimen tehtäviin tulleiden uusien tilojen mitoitus. Lautakuntien, johtokunnan, jaostojen ja toimikuntien jäsenluettelot ovat liitteenä asiakirjan lopussa Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita ovat asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Vuonna 2011 tilivelvollisia viranhaltijoita ovat olleet: Kaupunginhallitus: - kaupunginjohtaja Jorma Autio saakka - kaupunginjohtaja Janne Airaksinen 1.4. alkaen - hallintojohtaja Riitta Kokkonen - elinkeinoasiamies Mikko Lehto Maaseutulautakuntakunta: - maaseutuelinkeinoasiamies Kalevi Juutinen Sivistyslautakunta: - rehtori Silja Silvennoinen - vs. kansalaisopiston rehtori Marja-Leena Penttinen saakka - kansalaisopiston rehtori Sari Summanen alkaen Ympäristölautakunta: - tekninen johtaja Janne Airaksinen saakka - maankäyttöteknikko Jukka Räsänen tekninen johtaja Tanja Leppänen, vs. tekninen johtaja Matti Hartikainen, rakennustarkastaja Matti Markkanen - ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen.

9 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 9/ Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kuluneen vuoden alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden nousu, koskien erityisesti euroaluetta, välittyi nopeasti reaalitalouden puolelle. Alkusyksystä lähtien julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesi aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu in hidastumassa mukaan lukien Kiinassa, jossa kuitenkin kasvuluvut ovat kehittyneisiin maihin nähden edelleen korkeat. Rahapolitiikan alalla useat keskuspankit, myös EKP ovat alentaneet ohjauskorkojaan tukeakseen kasvua. Suomen talous kasvoi vuonna 2011 tilastokeskuksen mukaan 2,9 % ja kasvu osoittautui aikaisemmin arvioitua vaatimattomaksi. Kuluvana vuonna valtiovarainministeriö on arvioinut kasvuksi vain 0,4 % ja ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuonna 2013 bruttokansantuotteen kasvuksi on arvioitu 1,7 %. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmenevää epätasapainoa. Tärkeitä ovat toimenpiteet, joilla luodaan pohjaa markkinaehtoisen kasvun käynnistymiselle. Maailmantalouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuonna 2012 noin 3,5 prosenttia, mutta kasvu on yli 4 prosenttia vuonna Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Vastaavasti perinteisissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Yhdysvaltain talous toipui lamasta varsin nopeasti, mutta talouden kasvu on hidastunut ja jää alle 3 prosentin. Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti, kun Ruotsi yltää kuluvana vuonna noin 2 prosentin ja Saksa vajaan yhden prosentin kasvuvauhtiin, niin talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä on vähentänyt investointitarvetta. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat tänä vuonna noin 1,5 %. Kansantalouden investointiaste kääntyy uudelleen laskuun vuonna 2012 ja nousu-uralle vuonna Vuonna 2010 alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi viime syksynä. Kuluvana vuonna työttömyys kääntyy lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa, työttömyysasteeksi arvioidaan 8,1 %. Toisaalta työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna Vuonna 2011 keskimääräinen inflaatio oli noin 3,5 %. Ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 %, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät vähentävät kuluttajahintojen nousupaineita. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei kevennä kustannuspaineita. Palkkaratkaisun mukaiset korotukset nostavat palkansaajien nimellisiä ansioita kuluvana vuonna keskimäärin vajaat 3 prosenttia. Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille sekä vuoden 2012 lisäbudjetista. Suomen kansantalous kohtaa tulevina vuosina merkittäviä haasteita johtuen väestön ikääntymisestä ja keskimääräisestä matalamman talouskasvun ajasta. Pitkän aikavälin vakauden saavutta-

10 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 10/160 minen julkisessa taloudessa edellyttää ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat työurien pidentäminen ja kuntauudistus. Hallitus päätti vuoden 2015 tasolla nettomääräisistä 1,2 miljardin euron menosäästöistä sekä 1,1 miljardin euron veronkorotuksista. (Lähde: Suhdannekatsaus 2/2011, , valtiovarainministeriö, tiedote , valtioneuvosto) Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2011 arvioidaan noin 4 %, saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,10 mrd. euroa, lähes 400 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Negatiivisen vuosikatteen kuntia arvioidaan olevan 22 kpl, edellisenä vuonna 7 kpl. Vuosikate kattaa poistot 122 prosenttisesti, edellisenä vuonna 145 prosenttisesti. Loppuvuodesta hiipunut talouskehitys on ilmeisesti vaikuttanut myös kuntien talouteen. Vuonna 2012 kuntien menojen kasvun arvioidaan hidastuvan ja investointien aloitusten siirtyvän. Kuntien verotulot ovat kasvaneet vuonna 2011 lähes 4 %, edellisenä vuonna reilut 4 %. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat mm, vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Kuntien valtionosuuksien kasvuksi vuonna 2011 on arvioitu noin 3 %. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi edellistä vuotta hitaammin, vaikka kunnat nostivat keskimääräistä kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Kuntien lainakanta on jatkanut edelleen kasvuaan. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on 11,20 miljardia euroa, kasvua edellisvuodesta noin 700 miljoonaa euroa (noin 7 %). Lainamäärä asukasta kohti on euroa, kasvua edellisestä vuodesta noin 130 euroa. Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan edelleen vuonna Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille Suurimmat säästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten, että taso vuonna 2015 on 520 miljoonaa alempi. Hallitus arvioi yhdessä kuntien kanssa, voidaanko kuntien velvoitteita vähentää ja normeja joustavoittaa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen. Vuosina kunnille suunnataan korotettu yhteisöveron jako-osuus sekä pyritään ohjaamaan jäteveron tuotto kunnille. Kokonaisuudessaan kunnille ohjataan lisäverotuottoja yli 260 milj. euroa vuodessa. (Lähde: Suhdannekatsaus 2/2011, , valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliiton tiedote )

11 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 11/ Kehitys Nilsiässä Väestö Nilsiän kaupungin väestömäärä väheni ennakkotiedon mukaan 41 henkilöllä vuonna 2011 ja väestömäärä oli vuoden lopussa Väestömäärä väheni kahden positiivisen väestömuutosvuoden jälkeen. Vuonna 2009 väestö lisääntyi 16 henkilöllä ja vuonna 2010 väestön lisäys oli 19 henkilöä. Ennakkotiedon mukaan kaupunkiin muutti 298 henkilöä ja kaupungista muutti 306 henkilöä, joten kuntien välinen nettomuutto oli -8 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli puolestaan 7 henkilöä vuonna Syntyneitä oli 50 ja kuolleita 85, siten väestömäärän vähennys johtui kuolleiden enemmyydestä syntyneisiin nähden. Väestömäärä vuosina Väestömäärä Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuoden 2011 lopussa Nilsiän kaupungin väestöstä 15,1 % kuului ikäryhmään 0 14-vuotiaat, kun Pohjois-Savossa tähän ikäryhmään kuului 15,4 % väestöstä vuotiaiden ikäryhmään kuului nilsiäläisistä 60,4 %, vastaava määrä Pohjois-Savossa oli 64,3 %. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 24,5 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 20,2 %. Siten Nilsiän väestössä oli ja vuotiaita vähemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin, mutta yli 65-vuotiaita enemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Nilsiässä väestö on keskimäärin vanhempaa kuin Pohjois-Savossa, sillä väestön keski-ikä vuonna 2010 oli Nilsiässä 46,1 vuotta, kun se on Pohjois-Savossa 43,1 vuotta. Pohjois-Savon väestö on keskiiältään selvästi nuorinta Siilinjärvellä, 39,2 vuotta ja seuraavaksi nuorinta Kuopiossa, 40,5 vuotta. Vanhinta väestö oli Rautavaaralla 51,2 vuotta ja Vesannolla 50,5 vuotta. (Lähde: Tilastokeskus)

12 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 12/160 Elinkeinorakenne ja työllisyys Alueella työssäkäyvät (työpaikat) vuosina Vuoden 2009 lopussa Nilsiän kaupungissa oli työpaikkaa. Työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta 82 työpaikalla. Työpaikat Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain 2000, 2005 ja 2009 sekä alueella asuva työllinen työvoima Toimiala Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö -, kaasu ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus - yms. toiminta ja kiinteistön vuokraus Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Alueella asuva työllinen työvoima Nilsiän elinkeinorakenne on palveluvaltainen, sillä työpaikoista palvelualoilla oli 69 %, maataloudessa 22 % sekä teollisuudessa ja rakentamisessa 9 %. Vuodesta 2000 vuoteen 2009 työpaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt 32 työpaikalla. Ko. aikana maa- ja metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet noin 110 työpaikalla. Vastaavana aikana ovat puolestaan lisääntyneet rakentamisen työpaikat lähes 20 työpaikalla, kaupan, majoitus- ja ravintolatoimin-

13 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 13/160 nan noin 50 työpaikalla sekä rahoitus-, vakuutus yms. ja kiinteistöjen vuokrauksen noin 100 työpaikalla. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikat ovat säilyneet lähes ennallaan. Alueella asuva työllinen työvoima toimialoittain on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2009 noin 70 henkilöllä. Nilsiässä asuva työllinen työvoima vuonna 2009 oli henkilöä, kun se oli vuonna 2005 suurempi, henkilöä. (Lähde: Tilastokeskus) Työttömyysaste keskimäärin vuonna 2011 Nilsiän keskimääräinen työttömyysaste kuukaudessa oli vuonna 2011 hieman alhaisemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli 9,0 %, kun se oli edellisenä vuonna 9,5 %. Nilsiän keskimääräinen työttömyysaste oli toiseksi alhaisin Pohjois-Savossa, alhaisin työttömyysaste oli Siilinjärvellä (7,3 %). Pohjois-Savossa työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 10,4 %, edellisenä vuonna se oli 11,8 %. Työttömät työnhakijat vuosina Työttömät Vuonna 2011 työttömiä työnhakijoita mukaan lukien lomautetut oli keskimäärin kuukaudessa 243 henkilöä. Määrä on 18 henkilöä vähemmän kuin keskimäärin edellisenä vuonna. (Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus)

14 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 14/160 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat vuosina Alle 25-vuotiaat työttömät Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2011 keskimäärin kuukaudessa 24, määrä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosina alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli selvästi alhaisemmalla tasolla kuin (Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus) Rakentaminen Rakentaminen väheni edelleen vuonna 2011 usean vilkkaan rakentamisvuoden jälkeen. Rakennuslupia ja toimenpidelupia myönnettiin yhteensä 140 kpl, kun edellisenä vuonna myönnettiin 155 rakennusja toimenpidelupaa. Uusien rakennusten rakennuslupia myönnettiin 112 kpl (81 kpl vuonna 2010). Näistä omakotitalojen rakennuslupia oli 25 kpl (20 kpl vuonna 2010), rivitalojen rakennuslupia 0 kpl (0 kpl vuonna 2010) ja vapaa-ajan rakennusten rakennuslupia 20 kpl (11 kpl vuonna 2010). Myönnetyissä rakennusluvissa oli asuntojen lukumäärä 25 kpl (20 kpl vuonna 2010). Kaavoitus Vuoden 2011 aikana kaupunginvaltuusto teki 9 asemakaavoja koskevaa hyväksymispäätöstä. Näistä päätöksistä uusia asemakaavoja tai asemakaavojen muutoksia oli 8 ja ranta-asemakaavoja tai rantaasemakaavan muutoksia 1. Uutta asemakaava-aluetta tuli 1,3 a, asemakaavan muutosta 6,53 ha ja ranta-asemakaavan muutosta 1,5 ha.

15 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 15/160 Maapolitiikka Kaupunginvaltuusto hyväksyi Nilsiän kaupungin maapoliittisen ohjelman. Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään maapoliittiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on sitouttaa luottamushenkilöt ja viranhaltijat yhteisiin maapoliittisiin tavoitteisiin sekä antaa kaupunkilaisille ja asianosaisille informaatiota kaupungin maapoliittisista toimintalinjoista. Vuonna 2011 aikana myytiin omakotitontteja taajamasta 6 kpl (2 kpl vuonna 2010). Raakamaakauppoja ei tehty vuonna 2011 lainkaan ( euroa vuonna 2010) Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin kuntaliitosselvityksen siten, että tavoitteena on kuntaliitos alkaen hyväksyttiin kuntaliitoselvityksessä noudatettavat palveluita koskevat periaatteet ja linjaukset. Kaupunginvaltuusto päätti irtisanoa Siiliset-yhteistoimintasopimuksen alkaen. Perusteena sopimuksen irtisanomiselle oli kuntaliitosselvityksen käynnistäminen Kuopion kanssa. Kuntaliitoksen toteutuessa kunnalliset peruspalvelut järjestetään Kuopion mallin mukaisesti. Tahko 2030 kehittämisohjelman laadinta. Maaseutulautakunta: Lomatoiminta siirtyi Maaningan kunnan hoidettavaksi alkaen. Maataloushallinnon yhteistoiminta-alueen valmistelu siten, että yhteistoiminta-alue käynnistyi alkaen. Isäntäkuntana toimii Siilinjärven kunta. Sivistyslautakunta: Yhtenäiskoulun alakoululla oli määräaikainen luokanopettaja. Opetusteknologian parantaminen. Perusopetuksen laatutyö. Koillis-Savon kansalaisopiston toiminnan vakiinnuttaminen. Selvitystyö viiden Koillis-Savon kunnan yhteisestä kirjastolaitoksesta.

16 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 16/160 Ympäristölautakunta: Keskustaajaman osayleiskaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä maaliskuussa. Tahkovuoren osayleiskaavan valmistelu ei edennyt. Ympäristöterveydenhuolto siirtyi yhteistoiminta-alueelle alkaen. Isäntäkuntana toimii Siilinjärven kunta Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa Toimintatuotot ja toimintakulut: Toimintatuottojen (sisäiset ja ulkoiset) toteutuma on 5,923 milj. euroa. Talousarvioon verrattuna toimintatuotot ylittyivät 0,248 milj. euroa (toteutuma 104,4 %). Suurimmat euromääräiset toimintatuottojen ylitykset olivat yhdyskuntapalveluissa (noin euroa), kiinteistötoimessa (noin euroa) ja vesihuoltolaitoksella ( euroa). Suurimmat toimintatuottojen euromääräiset alitukset olivat kansalaisopistolla (noin euroa), kaupunginhallituksella (noin euroa) ja elinkeinojen edistämisessä (noin euroa). Yhdyskuntapalveluiden toimintatuottojen ylitys johtuu Sieranimen yksityistien tiehoitokunnan Sieraniemen tien perusparantamisen maksuosuuden euroa kirjaamisesta käyttötalouden toimintatuottoihin, kun se talousarviossa oli budjetoitu ko. investoinnin tulorahoitusosuudeksi. Toimintakulujen (sisäiset ja ulkoiset) määrärahoihin kaupunginvaltuusto on tilikauden aikana tehnyt lisäyksiä yhteensä 1,178 milj. euroa, joista pääosa, 1,166 milj. euroa, oli Siiliset-yhteistoiminta-alueen lisämäärärahoja. Muutettuun talousarvioon verrattuna toimintamenot ylittyivät yhteensä 0,170 milj. euroa (toteutuma 100,4 %). Suurimmat euromääräiset toimintamenojen ylitykset olivat kiinteistötoimessa (noin euroa), Siiliset-yhteistoiminta-alueella (noin euroa) ja kaupunginhallituksella (noin euroa). Suurimmat euromääräiset säästöt toimintamenoissa olivat kansalaisopistolla (noin euroa), peruskouluilla ( euroa) ja elinkeinojen edistämisessä (noin euroa). Toimintatuottojen ja kulujen toteutuma selvitetään tarkemmin tuloslaskelman yhteydessä. Määrärahojen poikkeamien syyt selvitetään asianomaisten tulosalueiden kohdalla toimintakertomusosassa. Verotulot v (milj. euroa) muutos % 2010/2011 Kunnan tulovero 12,734 13,459 13,988 14,000 14,366 2,6 - josta vanhat vuodet -0,302 Kiinteistövero 1,392 1,603 1,752 2,103 2,337 11,1 Yhteisövero 1,452 1,359 1,027 1,246 1,299 4,3 YHTEENSÄ 15,578 16,420 16,767 17,349 18,002 3,8

17 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 17/160 Vuonna 2011 tilitettiin kaupungille verotuloja yhteensä 18,002 milj. euroa, joka on 0,653 milj. euroa enemmän kuin vuonna Talousarviossa verotulojen kertymäksi oli arvioitu 17,430 milj. euroa. Lopullinen verotulokertymä ylittää 0,572 milj. eurolla talousarviossa olleen verotuloarvion. Verotulojen kasvu vuonna 2010 oli 3,8 %, kun se edellisenä vuonna oli 3,5 %. Vuodelle 2011 yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettiin 0,2 prosenttiyksiköllä. Muita veroprosentteja ei korotettu. Kunnallisvero Vuonna 2011 kunnallisverokertymä oli 14,366 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 14,0 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,366 milj. euroa eli 2,6 %. Talousarviossa kunnallisverotuotoksi arvioitiin 13,520 milj. euroa, joten kertymä oli 0,846 milj. euroa talousarviota suurempi. Kiinteistövero Kiinteistöveroa tilitettiin 2,337 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta on 0,234 milj. euroa eli 11,1 %. Kiinteistöverokertymä alittui talousarviosta noin 0,143 milj. euroa. Yhteisövero Yhteisöveroa tilitettiin 1,299 milj. euroa, kun edellisenä vuonna tilitettiin 1,246 milj. euroa, lisäystä edelliseen vuoteen on noin 0,053 milj. euroa eli 4,3 %. Yhteisöverokertymä oli 0,131 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa arvioitiin. Valtionosuudet v (milj. euroa) muutos milj. /% 2010/2011 vuosi, milj. Yleinen valtionosuus 0,198 0,184 0,389 Sosiaali- ja terveystoimi 9,484 10,755 11,761 Opetus- ja kulttuuritoimi 2,182 2,206 2,361 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 16,173 16,767 0,594/3,7 Opetus- ja kulttuuritoimen muut -0,839-0,622 0,217/25,9 valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionos. korotus 0,500 0,500 YHTEENSÄ 11,864 13,145 14,511 15,334 16,644 1,310/ 8,5 Nilsiän kaupungin valtionosuudet vuonna 2011 ovat yhteensä 16,644 milj. euroa, josta verotulontasauksen osuus on 3,815 milj. euroa. Valtionosuudet ovat kasvaneet 1,310 milj. euroa eli 8,5 %, kun edellisenä vuonna kasvu oli 5,4 %. Valtionosuudet ylittyivät talousarviosta 0,694 milj. euroa. Nilsiän kaupunki sai harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 0,500 milj. euroa. Investoinnit Talousarviossa investointien kokonaismenot olivat 3,517 milj. euroa ja tulot 1,196 milj. euroa, siten nettoinvestointien määrä oli 2,321 milj. euroa. Investointien toteutuneet menot ovat 1,757 milj. euroa (toteutuma 50,0 %), joka on 1,759 milj. euroa alhaisempi kuin talousarviossa. Tulojen toteutuma on 0,364 milj. euroa (toteutuma 30,5 %), joka on 0,869 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Nettomenojen toteutuma on siten 1,393 milj. euroa (toteutuma 60,0 %).

18 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 18/160 Suurimmat poikkeamat talousarvioon nähden menoissa ovat Simola-Petäjälammentie-Kalkkisaarentien rakentaminen 0,477 milj. euroa, terveyskeskus-palvelukeskuksen saneeraus 0,443 milj. euroa ja eläinlääkärien tilat 0,2 milj. euroa. Tulojen osalta suurimmat poikkeamat ovat Simola- Petäjälammentie-Kalkkisaarentien rakentaminen 0,450 milj. euroa ja Sieraniemen tien rakentaminen 0,361 milj. euroa. Talonrakennuksen toteutuneet investointimenot olivat yhteensä 0,394 milj. euroa (toteutuma 36,9 %). Talonrakennuksen suurin investointi oli tilojen saneeraus Oppilasasuntolasta Sinisepon päiväkodille, toteutuneet kustannukset 0,173 milj. euroa. Julkisen käyttöomaisuuden toteutuneet investointimenot olivat yhteensä 1,100 milj. euroa (toteutuma 58,7 %) ja tulot 0,199 milj. euroa (toteutuma 18,8 %). Suurin investointi oli Sieraniementien rakentaminen, menojen toteutuma 0,474 milj. euroa (toteutuma 77,4 %) ja tulojen toteutuma 0,199 milj. euroa (toteutuma 33,5 %). Vesihuoltolaitoksen investointien menot olivat yhteensä 0,100 milj. euroa (toteutuma 26,1 %). Investointien toteutumaa on tarkasteltu hankekohtaisesti investointien toteutumisvertailussa Henkilöstö Henkilöstön määrää tarkastellaan tilanteen mukaan. Nilsiän kaupungin henkilöstön määrä oli yhteensä 159, kun se vuotta aikaisemmin oli 222. Sijaisten ryhmään sisältyy myös määräaikainen henkilöstö Henkilöstön määrä on siten vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 63 henkilöllä. Henkilöstön määrän vähentyminen johtuu lomatoimen henkilöstön siirtymisestä Maaningan kuntaan ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstön siirtymisestä Siilinjärven kuntaan Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Taulukko kertoo palkallisen henkilöstövahvuuden vuosina Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää , jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa oleva henkilöstö. Tarkemmin kaupungin henkilöstöstä kerrotaan liitetiedoissa ja erillisessä henkilöstöraportissa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kaupungin ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavia seikkoja.

19 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 19/160 Vahinkoriskit Omavastuu kiinteistövakuutuksissa on euroa, irtaimistovakuutuksissa euroa, metsävakuutuksessa 850 euroa, vastuuvakuutuksissa euroa ja vapaaehtoisessa liikennevakuutuksessa euroa. Keskeytysvakuutuksissa omavastuu on euroa kohteesta riippuen. Nilsiän kaupungin henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Vakuutukset ovat ajan tasalla ja niiden omavastuutasot on määritelty. Vakuutuksia päivitetään tarvittaessa vuoden aikana. Lisäksi vakuutusyhtiön kanssa pidetään vuosittain vakuutuskokous, jossa kaikki vakuutustiedot päivitetään. Tulosalueiden päälliköille järjestettiin koulutusta työtapaturmien ja vahinkojen ennalta ehkäisystä. Toiminnalliset riskit Talouden tasapainottamistoimenpiteiden riittämättömyys ja talousarviomenojen ennakoimaton kasvu on talouteen liittyvä riski. Talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat olleet toistaiseksi riittämättömiä ja talousarviovuoden aikana on tullut ennakoimattomia menoja, koska vuoden 2011 Siilisetyhteistoiminta-alueen toimintakulut ovat ylittyneet 1,536 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta. Siiliset-yhteistoiminta-alueen osalta ei ole taloutta lukuun ottamatta ilmennyt ennakoimattomia merkittäviä vaikutuksia. Ammattitaitoisen ja riittävän työvoiman saanti voi olla riski erityisosaamista ja korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Toistaiseksi Nilsiän kaupungin palvelukseen on saatu henkilöstöä myös erityisosaamista ja korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Riski on myös, että kaupungin investoinnit ovat riittämättömiä palvelujen tai elinkeinojen turvaamiseksi. Tähän saakka kaupungin investoinnit ovat olleet riittäviä palvelujen tai elinkeinojen turvaamiseksi Rahoitusriskit Nilsiän kaupungin pitkäaikaisista lainoista noin puolet on vaihtuva- ja noin puolet kiinteäkorkoisia, tällä tasataan korkoriskiä. Lyhytaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyy korkoriski. Korkojen nousun lisäksi riskinä on myös lainansaannin vaikeutuminen. 2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta. Kaupunginhallituksen selonteon pohjaksi osastopäälliköt ovat arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä omalla toimialallaan. Raporttien perusteella esitetään seuraavaa:

20 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 20/160 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Vuoden 2011 aikana toimielimien tekemistä päätöksistä on jätetty oikaisuvaatimuksia, kunnallis- tai hallintovalituksia seuraavasti: kaupunginhallituksen tekemistä päätöksistä on tehty kaksi oikaisuvaatimusta, kaupunginvaltuuston päätöksistä yksi kunnallisvalitus ja yksi ELY-keskuksen tekemä oikaisukehotus kaupunginvaltuuston päätöksistä. Muiden toimielimen päätöksistä ei ole jätetty oikaisuvaatimuksia tai hallintovalituksia. Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuoden 2011 viljelijätukien kuntatarkastus on ollut Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2010 alussa käynnistyi Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän yhteistoiminta-alue, joka tuottaa sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut siten, että Siilinjärven kunta on isäntäkunta. Tässä yhteydessä todetaan, että Siiliset-yhteistoiminta-alueen toimintakulujen talousarviomuutokset vuoden aikana ovat olleet 1,166 milj. euroa. Toimintakulut ovat ylittyneet talousarviosta 0,370 milj. euroa, jolloin talousarvioylitykset alkuperäiseen talousarvioon nähden ovat olleet 1,536 milj. euroa. Toimintamenojen ylityksiä oli erityisesti varhaiskasvatuspalveluissa ja hoitopalveluissa. Nilsiän kaupungin omat toimielimet ovat saavuttaneet taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet hyvin. Tavoitteiden toteutumista ja arvioinnin kehittämistä varten perusopetuksessa käynnistettiin laatuhanke. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan luottamushenkilöiden taholta kolme kertaa vuodessa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Raportointi vuonna 2011 on toteutunut/toteutuu em. aikataulun mukaisesti. Laskujen asiatarkastamisessa ja hyväksymisessä on käytössä toimiva sähköinen laskujen käsittelyjärjestelmä. Osana tilintarkastusta tehtiin arvonlisäverokartoitus vuodelta Kartoituksen suoritti tarkastaja Tarmo Hartikka. Kartoituksessa esiin tulleet asiat on huomioitu tai huomioidaan. Riskienkartoitus Riskienkartoitus on ajan tasalla ja tehty riittävän kattavasti kohtuullisen varmuuden saamiseksi kuntakonsernin olennaisimmista riskeistä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Nilsiän kaupunki on IS-Hankinta Oy:n osakas ja hankintatoimen palveluja käytetään tavaroiden ja palvelujen hankinnassa. Vuonna 2011 ei ole ollut Nilsiän kaupungin hankintapäätöksiä markkinaoikeuden käsittelyssä. Nilsiän kaupungin omaisuutta on myyty hyväksytyn omistajapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kaupungin omistamiin kiinteistöihin tehdään kuntoarvio erillisen kuntoarvio-ohjelman mukaisesti. Lisäksi kiinteistöihin tehdään sisäilmatutkimuksia, mikäli tarvetta ilmenee. Vuonna 2011 tehtiin sisäilmatutkimukset palvelukeskuksesta ja Sinisepon päiväkodista. Sinisepon päiväkodin osalta todetaan, että Sinisepon päiväkoti ja esikoulu siirrettiin toisiin tiloihin, koska päiväkodin tiloissa oli sisäilmaongelmia. Kiinteistöjen kulutuksen seuranta on käytössä sähkön, lämmön ja veden kulutuksesta.

21 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 21/160 Nilsiän kaupungin vakuutukset on kilpailutettu Kuopion seudun hankintatoimen, nykyisin IS-Hankinta Oy:n kautta vuonna Nilsiän kaupungin vakuutusturva on kattava. Merkittävimmissä kiinteistöissä on kameravalvonta. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnoissa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Nilsiän kaupungin sopimusten noudattamisessa ja seurannassa ei ole ilmennyt merkittäviä puutteita. Sopimusten hallintaa parannettiin asianhallintajärjestelmän sopimusosion käyttöönotolla vuonna Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäistä tarkastusta hoitaa kaupunginhallituksen päätöksen perusteella Tuokko Tilintarkastus Oy vuosina Sisäiseen tarkastukseen käytetään vuodessa seitsemän päivää. Vuoden 2011 osalta sisäinen tarkastus tehtiin hanketoiminnasta ja erityisesti Sieraniemen tien parantamisesta. Kaupunginhallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan toteuttamista vaikeuttavat mm. laajat tehtäväkokonaisuudet ja henkilöresurssien niukkuus. Kaupunginhallitus toteaa, että nykyisin resurssein ja menettelytavoin toteutetussa sisäisessä valvonnassa ei ole kertomusvuonna havaittu olennaisia puutteita. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta ja luotettavan informaation riittävyydestä. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. Kaupunginhallitus katsoo, että sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan kokonaisuus vaatii kehittämistä. Vuoden 2012 aikana tulee uusia sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan vastuuttamiseen ja koulutukseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Sisäisen valvonnan kehittämiskohteita ovat talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen, seuranta ja arviointi sekä riskien hallinta ja niiden tuominen osaksi johtamista ja päätöksentekoa. 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa. Tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Tuloslaskelmatarkastelussa on esitetty tiedot vuosien 2011 ja 2010 tuloslaskelmista. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla.

22 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 22/160 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUS- LUVUT (ulkoiset) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys,vähennys -/+ Suunnitelman ylittävät poistot Varausten lisäys,vähennys -/+ Rahastojen lisäys,vähennys -/+ Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 11,0 17,6 = 100xToimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 101,8 86,5 =100xVuosikate/Poistot Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä Vuoden 2011 tuotot Toimintatuottojen (ulkoiset) toteutuma oli 4,070 milj. euroa, mikä on 2,649 milj. euroa pienempi kuin vuonna Toimintatuotot ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 39,4 %. Toimintatuottojen vähenemiseen edelliseen vuoteen verrattuna on vaikuttanut lomatoimen siirtyminen Maaningan kuntaan. Talousarviossa toimintatuottoja arvioitiin olevan 3,841 milj. euroa, toimintatuotot ylittyivät 0,229 milj. euroa (toteutuma 106,0 %). Verotulojen osuus toimintatuotoista on 46,1 %, edellisenä vuonna osuus oli 43,4 %. Valtionosuuksien osuus toimintatuotoista on 42,6 %, osuus on suurentunut edellisestä vuodesta (38,5 %). Myyntituotto-

23 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 23/160 jen osuus on 4,6 % ja se on alhaisemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna (10,2 %), muiden toimintatuottojen osuus on 4,0 %, edellisenä vuonna se oli 4,7 %. Vuoden 2011 tuotot (tuloslaskelman ulkoiset tuotot) muut rahoitustuotot 1,0 % korkotuotot 0,1 % myyntituotot 4,6 % maksutuotot 0,9 % tuet ja avustukset 0,8 % muut toimintatuotot 4,0 % valtionosuudet 42,6 % verotulot 46,1 % Vuoden 2011 kulut Toimintakulujen (ulkoisten) toteutunut määrä oli 36,998 milj. euroa eli 1,210 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Toimintakulujenkin alenemisen on vaikuttanut lomatoimen siirtyminen Maaningan kuntaan. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakulut olivat 35,668 milj. euroa ja talousarviomuutosten jälkeen 36,866 milj. euroa, siten toimintakulujen toteutuma on 0,112 milj. euroa (toteutuma 100,3 %) yli budjetoidun. Kuluista merkittävämmän erän muodostavat palvelujen ostot, jotka olivat 28,130 milj. euroa eli toimintakuluista 75,3 %. Palvelujen ostot ovat lisääntyneet 2,326 milj. euroa edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut olivat 6,752 milj. euroa (18 % toimintakuluista). Henkilöstökulujen määrä on puolestaan vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 3,499 milj. euroa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteutuma on 1,185 milj. euroa ja se on samansuuruinen kuin edellisenä vuonna (3,2 % toimintakuluista). Muiden kuluerin osuudet ovat pienempiä. Avustusten toteutuma on 0,463 milj. euroa, joka on lähes samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Muiden toiminta- kulujen toteutuma on 0,468 milj. euroa ja rahoituskulut ovat 0,359 milj.

24 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 24/160 Vuoden 2011 toimintakulut (tuloslaskelman ulkoiset) avustukset 1,2 % muut toimintamenot 1,3 % rahoituskulut 1,0 % aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,2 % henkilöstökulut 18 % palvelujen ostot 75,3 % Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä toimintakate on -32,928 milj. euroa, kun se oli edellisenä vuonna - 31,489 milj. euroa, kasvua 4,6 %. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakatteen arvioitiin olevan - 31,827 milj. euroa ja talousarviomuutosten jälkeen -33,004 milj. euroa, siten toimintakate heikentyi talousarviomuutosten myötä 1,177 milj. euroa. Toimintakate toteutui 0,077 milj. euroa (toteutuma 99,8 %) parempana kuin talousarviossa. Verotulojen toteutuma oli 18,002 milj. euroa eli muutos edellisvuoteen verrattuna 0,653 milj. euroa (kasvu 3,8 %). Verotulot ylittyivät talousarviosta 0,572 milj. euroa (toteutuma 103,3 %). Valtionosuuksia tilitettiin vuonna 2011 yhteensä 16,644 milj. euroa, joka on 1,310 milj. euroa (kasvu 8,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet toteutuivat 0,694 milj. euroa (toteutuma 104,4 %) suurempina kuin talousarviossa arvioitiin. Nilsiän kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 0,5 milj. euroa, mikä osaltaan selittää valtionosuuksien ylittymistä talousarvioon nähden. Korkotuottojen ja muiden rahoitustuottojen toteutuma on 0,413 milj. euroa, vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna noin 0,201 milj. euroa. Korkokulujen ja muiden rahoituskulujen toteutuma on 0,359 milj. euroa, ne ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä.

25 Nilsiän kaupunki Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sivu 25/160 Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vuosikate on 1,722 milj. euroa, edellisenä vuonna 1,477 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatteen arvioitiin olevan 1,629 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa selvästi heikompi, 0,452 milj. euroa. Vuosikate toteutui siten 1,321 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta olivat 1,741 milj. euroa, talousarviossa poistojen suuruudeksi oli arvioitu 1,580 milj. euroa. Satunnaisia eriä ei vuonna 2011 ollut lainkaan, kuten ei vuonna Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, minkä takia tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida tehdä sen perusteella. Tilikauden tulos vuonna 2011 oli euroa, kun se edellisenä vuonna oli euroa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Tilikauden ylijäämä on euroa. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista (100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan toimintatuottojen osuudella toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuonna 2011 toimintatuotot olivat 11,0 % toimintakuluista, edellisenä vuonna vastaava luku oli 17,6 %. Vuosikate prosenttia poistoista (100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset) Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletus on pätevä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Investointitaso määritellään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta, jonka aikajänne on riittävä keskimäärän osoittamiseksi. Jos poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnittelukaudelle tai investointeja on taloussuunnitelmassa leikattu ja siirretty suunnitelman ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnittelukautta pitemmällä jaksolla. Kuntalain mukaan kunnat ovat velvoitettuja antamaan liitetietona selvityksen suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten investointien määristä silloin, kun määrät poikkeavat olennaisesti toisistaan. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä pitävät paikkansa vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Mikäli vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuonna 2011 vuosikate on 101,8 % poistoista, kun se vuotta aikaisemmin oli heikompi, 86,5 %.