Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136)

Transkriptio

1

2

3 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Sisällysluettelo 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat, johtokunnat, jaostot ja toimikunnat Tilivelvolliset viranhaltijat Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kunnallistalouden kehitys Kehitys Nilsiässä Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Yleishallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallinto-osasto Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Elinkeinojen edistäminen Siiliset-perusturvatoimiala Maaseututoimi Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan hallintopalvelut Nilsiän peruskoulu 1 9-luokat Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Ruokahuolto Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan hallintopalvelut Maankäyttöpalvelut Siivoustoimi Kiinteistöhuolto Yhdyskuntapalvelut... 77

4 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Tarkastustoimi Pelastustoimi Liikuntatoimi Ympäristöterveydenhuolto Vesihuoltolaitos Kuntakonserni Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot Nilsiän Teollisuuskylä Oy Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuutuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittely Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä jaostojen ja toimikuntien jäsenluettelot 123 Henkilöstöraportti

5 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Maailmanlaajuisesti vuotta 2012 leimasi taloudellisesti epävakaiden aikojen jatkuminen. Tulevaisuutta varjostaa erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä johtuva ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu lähivuosikymmeninä. Euroopan komissio arvioi joulukuussa 2012, että julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, joka on suuruudeltaan lähes 6 % suhteessa BKT:seen, mikä on selvästi EUmaiden keskiarvoa enemmän. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna ,2 prosenttia. Nilsiän osalta vuosi 2012 jää historiaan viimeisenä vuotena, jolloin Nilsiän kaupunki toimi ja tuotti palveluita itsenäisenä kuntana. Vuotta leimasi voimakkaasti kuntaliitospäätökseen ja itse liitokseen valmistautuminen. Nilsiän ja Kuopion kuntaliitosselvityksen laatiminen aloitettiin vuoden 2011 lopussa. Selvitys laadittiin vuoden 2012 helmikuun loppuun mennessä ja itse liitoksesta tehtiin päätös jo huhti-toukokuun vaihteessa. Liitosselvitys ja itse liitoksen valmistelut pitivät Nilsiän kuntaorganisaation eräänlaisessa poikkeustilassa läpi vuoden. Kuntaliitosasioiden rinnalla valmistauduttiin myös Siiliset-liikelaitoksen purkamiseen. Nilsiän kaupungin vuodelle 2012 asettamat toiminnalliset tavoitteet pääsääntöisesti toteutuivat ja kuntalaiset saivat asianmukaisia palveluita. Taloudellisessa tarkastelussa vuosi 2012 oli heikko, alijäämää kertyi yli 2 milj. euroa. Heikko tulos johtui erityisesti Siiliset-liikelaitoksen ennakoitua suuremmista maksuosuuksista. Kaupungin omien hallintokuntien osalta talousarvion toteutuma oli kokonaisuutena lähes talousarvion mukainen. Nilsiän työllisyys oli kuluneenakin vuonna Pohjois- Savon parhaimmistoa ja väestömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Kulunut vuosi oli kaupungin henkilökunnalle työntäyteinen ja samalla tuleva kuntaliitos aiheutti varmasti monenlaista epävarmuuden tunnetta. Henkilökunta kuitenkin suoriutui työstään ja liitosvalmistelun mukanaan tuomista lisätehtävistä mallikkaasti. Myös päätöksenteko oli tehokasta ja päättäjät toimivat tehtävissään vastuuntuntoisesti. Ehdin toimia reilut seitsemän vuotta erilaisissa tehtävissä Nilsiän kaupungin palveluksessa, joista viimeiset kaksi vuotta kaupunginjohtaja. Tänä aikana minulla on ollut ilo oppia tuntemaan paikallisia päättäjiä, yrittäjiä, yhdistysten puuhaihmisiä, kuntalaisia ja kunnan työntekijöitä. Haluan tässäkin yhteydessä kiittää teitä kaikkia hyvästä ja mutkattomasta yhteistyöstä. Janne Airaksinen kaupunginjohtaja

6 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) 1.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kaupunginvaltuusto Nilsiän kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 27 valtuutettua. Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 8 kertaa ja kokouksissa käsiteltiin 85asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Jaakko Leskinen (Keskusta), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Raimo Korhonen (Kokoomus) ja toisena varapuheenjohtajana Pentti Soininen (Kokoomus). Kaupunginvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat valtuutetut (puoluekanta suluissa). Asikainen Ritva Hartikainen Kaisa Holopainen Jorma Iskanius Raija Jonninen Jorma Keinänen Pentti Kinnunen Heikki Korhonen Erkki Laitinen Pekka Liinamaa Jaana Lipponen Teija Liukkunen Markku Maaranen Kari Pentikäinen Sakari Pitkänen Jorma Puustinen Pentti Reijonen Minna Ruotsalainen Kati Räsänen Marketta Räsänen Terhi Selkimäki Erkki Tiihonen Pekka M. Tiihonen Pekka P. Tolppanen Tapio (VAS) (KESK) (KESK) (KD) (VAS) (SDP) (KESK) (PS) (KESK) (KOK) (KD) (KESK) (SDP) (KD) (KESK) (KESK) (PS) (KOK) (KESK) (VIHR) (VAS) (KESK) (KOK) (KESK) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 24 kertaa ja kaupunginhallituksessa käsiteltiin 396 asiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Tapio Tolppanen (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Ritva Asikainen (VAS) ja toisena varapuheenjohtajana Sakari Pentikäinen (KD).

7 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat varsinaiset jäsenet: Hartikainen Kaisa Keinänen Pentti Liukkunen Markku Ruotsalainen Kati Räsänen Marketta Tiihonen Pekka P. (KESK) (SDP) (KESK) (KOK) (KESK) (KOK) Kaupunginhallituksen kokouksissa esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Janne Airaksinen Lautakunnat, johtokunnat, jaostot ja toimikunnat Nilsiän kaupungissa toimi vuonna 2012 neljä lautakuntaa, yksi johtokunta, kaksi jaostoa ja kaksi toimikuntaa. Lautakunnat, johtokunta ja jaostot Lautakunnat ovat: keskusvaali-, tarkastus-, sivistys- ja ympäristölautakunnat. Johtokuntia on yksi, Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunta. Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunnassa on yksi edustaja kustakin sopimuskunnasta, Juankoskelta, Kaavilta ja Rautavaaralta. Lautakuntien ja johtokunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamista ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Jaostoja on kaksi, toimitusjaosto ja valvontajaosto. Toimitusjaoston tehtävänä on yksityisteitä koskevien asioiden käsittely ja valvontajaosto toimii rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena sekä vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena käynnistyi Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntien yhteistoiminta-alue, joka tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut siten, että Siilinjärven kunta toimii isäntäkuntana. Nilsiän kaupunki nimittää Siilinjärven kunnan perusturvalautakuntaan kolme jäsentä ja heille varajäsenet aloitti ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Siilinjärven kunta toimii isäntäkuntana. Nilsiän kaupunki on nimennyt ympäristöterveyslautakuntaan yhden jäsenen aloitti maataloushallinnon yhteistoiminta-alue, jossa Siilinjärven kunta toimii isäntäkuntana. Nilsiän kaupunki on nimennyt maatalouslautakuntaan yhden jäsenen. Toimikunnat Vuonna 2012 toimikuntia oli kaksi. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Maankäytön suunnittelutoimikunnan tehtäviä ovat maapolitiikan yleinen suunnittelu, maanhankintaan ja -luovutukseen liittyvien asioiden valmistelu sekä keskustaajaman ja Tahkovuoren osayleiskaavojen laadinnan ohjausryhmänä toimiminen. Siivoustyön mitoitustyöryhmän tehtävänä oli siivoustoimen tehtäviin tulleiden uusien tilojen mitoitus. Lautakuntien, johtokunnan, jaostojen ja toimikuntien jäsenluettelot ovat liitteenä asiakirjan lopussa.

8 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita ovat asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Vuonna 2012 tilivelvollisia viranhaltijoita ovat olleet: Kaupunginhallitus: - kaupunginjohtaja Janne Airaksinen - hallintojohtaja Riitta Kokkonen - elinkeinoasiamies Mikko Lehto Sivistyslautakunta: - rehtori Silja Silvennoinen/rehtori Simo Snellman kansalaisopiston rehtori Sari Summanen Ympäristölautakunta: - vs. tekninen johtaja Matti Hartikainen, /tekninen johtaja Tanja Leppänen, rakennustarkastaja Matti Markkanen - ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, joka oikenee hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Vuonna 2012 euroalueen inflaatio on noin 2,5 % muun muassa kalliina pysyvän energian ja verojen korotusten vuoksi, mutta kuluttajahintojen nousu hidastuu vähän alle 2 prosentin vauhtiin vuonna Myös pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset useissa teollisuusmaissa ovat maltilliset, alle 2 %. Suomessa vuoden 2012 bruttokansantuote supistui 0,2 % tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Yksityinen kulutus on kehittynyt myönteisesti, yksityinen kulutus kasvoi 1,6 %. Vuoden 2013 bkt:n kasvuksi ennustetaan 0,5 % ja kasvun odotetaan kohenevan vuoden loppua kohden. Kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua arvioidaan kertyvän 1,4 %. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä kuluneena vuonna. Viennin volyymi laski 1,4 % edellisestä vuodesta ja tuonnin volyymi 3,7 %. Vuonna 2013 vienti pääsee hitaaseen kasvuun ja vienti kasvaa noin prosentin. Maailmankaupan vahvistuessa vuonna 2014 myös Suomen viennin kasvu kiihtyy runsaaseen neljään prosenttiin. Suomen viennin kasvuvauhti jää kuitenkin maailmankaupan kasvusta eikä viennin taso saavuta finanssikriisiä edeltäviä lukuja.

9 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Kuluttajien kokema epävarmuus lisääntyi selvästi loppuvuoden 2012 aikana. Odotukset niin talouden kuin erityisesti koko kansantalouden kehityksestä ovat heikentyneet tuntuvasti. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu oli kuluneena vuonna 1,6 prosenttia. Kotitalouksien velan kasvu jatkui edelleen nopeana, voimakkaimmin kasvoivat asuntoluotot. Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi. Kulutuskysyntää rajoittaa ennen muuta reaalitulojen heikko kehitys. Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä on vähentänyt investointitarvetta. Yksityiset investoinnit supistuivat kuluneena vuonna 2,9 %. Kansantalouden investointiaste kääntyi uudelleen laskuun vuonna 2012 ja kääntyy nousu-uralle vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna Työttömyystilanne pysyi puolestaan lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 %, kun se edellisenä vuonna oli 7,8 %. Kuluvana vuonna työttömyys kääntyy lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa, Toisaalta työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä. Vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutos oli 2,4 %, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät vähensivät kuluttajahintojen nousupaineita. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei kevennä kustannuspaineita. Palkkaratkaisun mukaiset korotukset nostavat palkansaajien nimellisiä ansioita kuluvana vuonna keskimäärin vajaat 3 prosenttia. Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille Päätetyillä toimilla velkasuhteen kasvu taittuu vaalikauden loppupuolella. Nettosopeutuksen määrä on noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasolla. Yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Valtiontalouden tulopohja vahvistetaan korottamalla erityisesti terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta. Osinkojen sekä pääomatulojen verotusta kiristetään ja yritysten verotukia poistetaan. (Lähde: Suhdannekatsaus 2/2012, , valtiovarainministeriön kansantalousosasto, Tiedote, , Tilastokeskus, Työvoimatutkimus , Tilastokeskus, Tiedote , valtioneuvosto) Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2012 arvioidaan noin 5 %, saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Negatiivisen vuosikatteen kuntia arvioidaan olevan 63 kpl, määrä on lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikate kattaa poistot vain 74 prosenttisesti, kun vuoden 2011 tilinpäätöksissä vuosikate kattoi poistot 118 prosenttisesti. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta, verotulojen kasvu oli vain 1,4 prosenttia. Tämä on osaltaan aiheuttanut kuntien alijäämää. Valtionosuudet kasvoivat sen sijaan 5,3 prosenttia. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien verotulomenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannusten jakotarkistus ja indeksitarkistus. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Kuntien lainakanta on jatkanut edelleen kasvuaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon, kasvua edellisvuodesta noin 1,6 miljardia euroa (noin 13 %). Lainat ovat euroa asukasta kohti, edellisenä vuonna euroa.

10 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Kuluvana vuonna kuntien alijäämän arvioidaan syvenevän verotulojen kasvun hidastumisen seurauksena. Kuntien veroprosenttien korotukset kompensoivat osittain veropohjien kasvun hidastumista. Valtiontalouden sopeutustoimet hillitsevät puolestaan valtionosuuksien kasvua. Kuntien kulutusmenot tulevat nousemaan väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille Kehysriihessä päätettiin leikata kuntien valtionosuuksia, mutta laajennettiin myös kuntien veropohjaa. Jäteveron tuotto siirretään kunnille ja kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisella vahvistetaan kuntien omaa veropohjaa. Yhteisöveron kevennyksen ja verotuksen vähennysten korotusten aiheuttamien tulomenetysten korvaamisesta kunnille ei ole toistaiseksi tietoa. Kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa lisätään muun muassa työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella vuoden 2015 alusta, tämä lisää kuntien kustannuksia merkittävästi. Vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kunnille lakisääteisesti säädettyjä normeja. Tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin. (Lähde: Suhdannekatsaus 2/2012, , valtiovarainministeriön kansantalousosasto, Kuntatalous 2/2012, Suomen Kuntaliitto, Tiedote , Suomen Kuntaliitto, Tiedote , valtioneuvosto) Kehitys Nilsiässä Väestö Nilsiän kaupungin väestömäärä väheni Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 12 henkilöllä vuonna 2012 ja väestömäärä oli vuoden lopussa Vuonna 2011 väestömäärä väheni 41 henkilöllä, kun taas vuosina 2009 ja 2010 väestömäärä kasvoi siten, että vuonna 2009 väestö lisääntyi 16 henkilöllä ja vuonna 2010 väestön lisäys oli 19 henkilöä. Ennakkotiedon mukaan kaupunkiin muutti 292 henkilöä ja kaupungista muutti 304 henkilöä, joten kuntien välinen nettomuutto oli -12 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli puolestaan 13 henkilöä vuonna Syntyneitä oli 65 ja kuolleita 75, siten väestömäärän vähennys johtui kuolleiden enemmyydestä syntyneisiin nähden. Väestömäärä vuosina Väestömäärä

11 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuoden 2012 lopussa Nilsiän kaupungin väestöstä 15,4 % kuului ikäryhmään 0 14-vuotiaat, kun Pohjois-Savossa tähän ikäryhmään kuului 15,4 % väestöstä vuotiaiden ikäryhmään kuului nilsiäläisistä 58,9 %, vastaava määrä Pohjois-Savossa oli 64,3 %. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 25,7 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 20,2 %. Siten Nilsiän väestössä oli vuotiaita vähemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin, mutta yli 65-vuotiaita enemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Pohjois-Savon luvut ovat vuoden 2011 lopun lukuja. Nilsiässä väestö on keskimäärin vanhempaa kuin Pohjois-Savossa, sillä väestön keski-ikä vuonna 2011 oli Nilsiässä 45,9 vuotta, kun se on Pohjois-Savossa 43,3 vuotta. Pohjois-Savon väestö on keski-iältään selvästi nuorinta Siilinjärvellä, 39,4 vuotta ja seuraavaksi nuorinta Kuopiossa, 41,0 vuotta. Vanhinta väestö oli Rautavaaralla 51,4 vuotta ja Tervossa 50,8 vuotta. (Lähde: Tilastokeskus) Elinkeinorakenne ja työllisyys Alueella työssäkäyvät (työpaikat) vuosina Vuoden 2010 lopussa Nilsiän kaupungissa oli työpaikkaa. Työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta 27 työpaikalla. Työpaikat

12 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain 2000, 2005 ja 2010 sekä alueella asuva työllinen työvoima Toimiala Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta, sähkö- ja vesihuolto ym Teollisuus Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus - yms. toiminta ja kiinteistön vuokraus Yhteiskunnalliset palvelut Muut palvelut 158 Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Alueella asuva työllinen työvoima Nilsiän elinkeinorakenne on palveluvaltainen, sillä työpaikoista palvelualoilla oli 69 %, maataloudessa 22 % sekä teollisuudessa ja rakentamisessa 9 %. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 työpaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt 59 työpaikalla. Ko. aikana maa- ja metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet noin 110 työpaikalla. Vastaavana aikana ovat puolestaan lisääntyneet rakentamisen työpaikat lähes 15 työpaikalla, kaupan, majoitus- ja ravintolatoiminnan lähes 30 työpaikalla. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikat ovat lisääntyneet noin 30 työpaikalla. Alueella asuva työllinen työvoima toimialoittain on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 noin 100 henkilöllä. Nilsiässä asuva työllinen työvoima vuonna 2010 oli henkilöä, kun se oli vuonna 2005 suurempi, henkilöä. (Lähde: Tilastokeskus) Työttömyysaste keskimäärin vuonna Työttömyysaste 9,3 9,5 9 8,9 8 7,

13 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Nilsiän keskimääräinen työttömyysaste kuukaudessa oli vuonna 2012 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli 8,9 %, kun se oli edellisenä vuonna 9,0 %. Nilsiän keskimääräinen työttömyysaste oli kolmanneksi alhaisin Pohjois-Savossa, alhaisimmat työttömyysasteet olivat Siilinjärvellä (7,3 %) ja Maaningalla (8,5 %). Pohjois-Savossa työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 10,7 %, edellisenä vuonna se oli 10,4 %. Työttömät työnhakijat vuosina Työttömät Vuonna 2012 työttömiä työnhakijoita mukaan lukien lomautetut oli keskimäärin kuukaudessa 245 henkilöä. Määrä on lähes samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. (Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus) Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat vuosina Alle 25-vuotiaat työttömät Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2012 keskimäärin kuukaudessa 22, määrä on 2 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2008 alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli tarkastelujakson alimmalla tasolla. (Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus)

14 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Rakentaminen Rakentaminen vilkastui vuonna 2012 usean hiljaisen rakentamisvuoden jälkeen. Rakennuslupia ja toimenpidelupia myönnettiin yhteensä 246 kpl, joka on merkittävästi enemmän kuin edellisenä vuonna, tuolloin myönnettiin 140 rakennus- ja toimenpidelupaa. Uusien rakennusten rakennuslupia myönnettiin 160 kpl (112 kpl vuonna 2011). Näistä omakotitalojen rakennuslupia oli 25 kpl (25 kpl vuonna 2011), kerrostalojen rakennuslupia 1 kpl (0 kpl vuonna 2011) ja vapaa-ajan rakennusten rakennuslupia 18 kpl (20 kpl vuonna 2011). Myönnetyissä rakennusluvissa oli asuntojen lukumäärä 51 kpl (25 kpl vuonna 2011). Vuonna 2012 valmistui 22 asuntoa, kun edellisenä valmistuneiden asuntojen määrä oli 41 kpl. Kaavoitus Vuoden 2012 aikana kaupunginvaltuusto teki 7 asemakaavoja koskevaa hyväksymispäätöstä. Näistä päätöksistä uusia asemakaavoja tai asemakaavojen muutoksia oli 6 ja ranta-asemakaavoja tai ranta-asemakaavan muutoksia 1. Uutta asemakaava-aluetta tuli 274 ha ja ranta-asemakaavaaluetta 17,4 ha. Asemakaavojen muutokset käsittivät yhteensä 15,4 ha. Laajin uusi asemakaava-alue oli Tahkovuoren rinnealueelle toteutettu asemakaava. Alueen pintaala on 267 ha. Maapolitiikka Nilsiän maapolitiikkaa toteutettiin kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Vuonna 2012 aikana myytiin omakotitontteja taajamasta 3 kpl (6 kpl vuonna 2011). Nilsiän kaupunki hankki vuoden 2012 aikana omistukseensa raaka- ja tonttimaata viidellä eri kaupalla yhteensä 16,3 ha. Hankintahinnat olivat yhteensä euroa. Vuonna 2011 ei tehty maan hankintoja Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto päätti esittää valtioneuvostolle kuntajaon muuttamista siten, että Nilsiän kaupunki lakkaa alkaen ja se liitetään osaksi Kuopion kaupunkia. Kuntaliitoksen valmistelu on leimannut vuoden 2012 toimintaa koko organisaatiossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Siiliset-yhteistoiminta-alueen purkusopimuksen ja henkilöstösopimuksen. Tahko 2030-kehittämishankkeen loppuraportti valmistui alkuvuodesta.

15 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Maataloushallinnon yhteistoiminta-alueen toiminta käynnistyi alkaen. Isäntäkuntana toimii Siilinjärven kunta. Sivistyslautakunta: Määräaikaisia virkoja/toimia on ollut siten, että määräaikaisen luokanopettajan virkaa yhtenäiskoululla jatkettiin lv , määräaikainen koulunkäyntiavustaja yhtenäiskoululla lv ja määräaikainen luokanopettaja Pajulahden koululla lv Opetusteknologian parantaminen. Perusopetuksen laatutyö. Vuosi 2012 oli vielä siirtymäkautta Koillis-Savon kansalaisopistossa Ympäristölautakunta: Tahkovuoren ja Petäjälammen osayleiskaavojen tarkistukset eivät käynnistyneet. Maankäytön suunnittelun tehostamishanke ei käynnistynyt, koska hankkeelle ei saatu palkattua projektipäällikköä Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa Toimintatuotot ja toimintakulut: Toimintatuottojen (sisäiset ja ulkoiset) toteutuma on 6,612 milj. euroa. Talousarvioon verrattuna toimintatuotot ylittyivät 1,097 milj. euroa (toteutuma 119,9 %). Suurimmat euromääräiset toimintatuottojen ylitykset olivat maankäyttöpalveluissa (noin euroa, kaupunginhallituksella noin ( euroa) ja peruskouluissa noin ( euroa). Maankäyttöpalvelujen toimintatuottojen ylitys johtuu maankäyttömaksujen arvioitua suuremmista kertymistä. Suurimmat toimintatuottojen euromääräiset alitukset olivat kansalaisopistolla (noin euroa) sekä kulttuuri- ja vapaaaikatoimessa (noin euroa). Toimintakulujen (sisäiset ja ulkoiset) määrärahoihin kaupunginvaltuusto on tilikauden aikana tehnyt lisäyksiä yhteensä 2,573 milj. euroa, joista pääosa, 2,174 milj. euroa, oli Siiliset-yhteistoimintaalueen lisämäärärahoja. Muutettuun talousarvioon verrattuna toimintamenot ylittyivät yhteensä 1,079 milj. euroa (toteutuma 102,6 %). Suurimmat euromääräiset toimintamenojen ylitykset olivat Siiliset-yhteistoiminta-alueella (noin euroa) ja kiinteistötoimessa (noin euroa). Suurimmat euromääräiset säästöt toimintamenoissa olivat maankäyttöpalveluissa (noin euroa) sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalveluissa ( euroa). Toimintatuottojen ja kulujen toteutuma selvitetään tarkemmin tuloslaskelman yhteydessä. Määrärahojen poikkeamien syyt selvitetään asianomaisten tulosalueiden kohdalla toimintakertomusosassa.

16 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Verotulot v (milj. euroa) muutos % 2011/2012 Kunnan tulovero 13,459 13,988 14,000 14,366 15,059 4,8 - josta vanhat vuodet -0,126 0,544-0,192-0,431-0,323-25,1 Kiinteistövero 1,603 1,752 2,103 2,337 2,315-0,9 Yhteisövero 1,359 1,027 1,246 1,299 0,801-38,3 YHTEENSÄ 16,420 16,767 17,349 18,002 18,175 1,0 Vuonna 2012 tilitettiin kaupungille verotuloja yhteensä 18,175 milj. euroa, joka on 0,173 milj. euroa enemmän kuin vuonna Talousarviossa verotulojen kertymäksi oli arvioitu 18,180 milj. euroa. Lopullinen verotulokertymä alittaa 0,005 milj. eurolla talousarviossa olleen verotuloarvion. Verotulojen kasvu vuonna 2012 oli 1,0 %, kun se edellisenä vuonna oli 3,8 %. Vuodelle 2012 korotettiin tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä, korotuksen laskennallinen vaikutus oli noin 0,350 milj. euroa. Muita veroprosentteja ei korotettu. Kunnan tulovero Vuonna 2012 kunnan tuloverokertymä oli 15,059 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 14,366 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,693 milj. euroa eli 4,8 %. Talousarviossa kunnallisverotuotoksi arvioitiin 14,600 milj. euroa, joten kertymä oli 0,459 milj. euroa talousarviota suurempi. Kiinteistövero Kiinteistöveroa tilitettiin 2,315 milj. euroa, vähennystä edellisestä vuodesta on 0,022 milj. euroa eli - 0,9 %. Kiinteistöverokertymä alittui talousarviosta noin 0,135 milj. euroa. Yhteisövero Yhteisöveroa tilitettiin 0,801 milj. euroa, kun edellisenä vuonna tilitettiin 1,299 milj. euroa, vähennystä edelliseen vuoteen on noin 0,498 milj. euroa eli -38,3 %. Yhteisöverokertymä oli 0,329 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa arvioitiin. Valtionosuudet v (milj. euroa) muutos milj. /% 2011/2012 vuosi, milj. Yleinen valtionosuus 0,184 0,389 Sosiaali- ja terveystoimi 10,755 11,761 Opetus- ja kulttuuritoimi 2,206 2,361 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 16,173 16,767 18,299 1,532/9,1 Opetus- ja kulttuuritoimen muut -0,839-0,622-0,628-0,006/-1,0 valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionos. korotus 0, ,500 1,026/ YHTEENSÄ 13,145 14,511 15,334 16,644 17,671 6,2

17 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Nilsiän kaupungin valtionosuudet vuonna 2012 ovat yhteensä 17,671 milj. euroa, josta verotulontasauksen osuus on 4,581 milj. euroa. Valtionosuudet ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,026 milj. euroa eli 6,2 %, kun edellisenä vuonna kasvu oli 8,5 %. Valtionosuudet alittuivat talousarviosta 0,074 milj. euroa. Nilsiän kaupunki sai harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 0,500 milj. euroa vuonna 2011, vuonna 2012 sitä ei saatu. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus näkyy vuoden 2011 valtionosuuksien kokonaismäärässä. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) kasvoivat edellisestä vuodesta 1,199 milj. euroa eli 3,5 %. Investoinnit Alkuperäisessä talousarviossa investointien menot olivat 5,037 milj. euroa ja tulot 0,949 milj. euroa. Talousarviomuutokset olivat 1,474 milj. euroa, muutokset koskivat pääosin maanoston määrärahoja. Talousarviossa investointien toteutuneet kokonaismenot olivat 4,990 milj. euroa (toteutuma 76,6 %) ja tulot 0,932 milj. euroa (toteutuma 98,3 %), siten nettoinvestointien määrä oli 4,057 milj. euroa (toteutuma 72,9 %). Investointimenojen toteutuma on 1,505 milj. euroa alhaisempi kuin talousarviossa. Toteutuneet maanostot olivat 2,016 milj. euroa. Talonrakennuksen toteutuneet investointimenot olivat yhteensä 0,589 milj. euroa (toteutuma 27,7 %). Talonrakennuksen suurin investointi oli eläinlääkärin tilojen saneeraus, toteutuneet kustannukset 0,292 milj. euroa. Julkisen käyttöomaisuuden toteutuneet investointimenot olivat yhteensä 1,898 milj. euroa (toteutuma 103,5 %) ja tulot 0,805 milj. euroa (toteutuma 137,6 %). Suurin investointi oli Simola-Petäjälammentien ja Kalkkisaarentien rakentaminen, menojen toteutuma 1,413 milj. euroa (toteutuma 108,7 %) ja tulojen toteutuma 0,753 milj. euroa (toteutuma 128,7 %). Vesihuoltolaitoksen investointien menot olivat yhteensä 0,281 milj. euroa (toteutuma 57,5 %), suurin investointi Kuuslahden ja Pajulahden alueiden viemäröinti, toteutuma 0,180 milj. euroa. Suurin poikkeama talousarvioon nähden menoissa on terveyskeskus-palvelukeskuksen saneeraus, toteutuma on 1,238 milj. euroa alle talousarvion määrärahan. Tulojen osalta suurin poikkeama on Simola-Petäjälammentie-Kalkkisaarentien rakentaminen, tuloja on kertynyt 0,168 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa. Investointien toteutumaa on tarkasteltu hankekohtaisesti investointien toteutumisvertailussa Henkilöstö Henkilöstön määrää tarkastellaan tilanteen mukaan. Nilsiän kaupungin henkilöstön määrä oli yhteensä 155, kun se vuotta aikaisemmin oli 159. Sijaisten ryhmään sisältyy myös määräaikainen henkilöstö Henkilöstön määrä on siten vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 4 henkilöllä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Taulukko kertoo palkallisen henkilöstövahvuuden vuosina Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää , jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten

18 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) poissa oleva henkilöstö. Tarkemmin kaupungin henkilöstöstä kerrotaan liitetiedoissa ja erillisessä henkilöstöraportissa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kaupungin ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavia seikkoja. Vahinkoriskit Omavastuu kiinteistövakuutuksissa on euroa, irtaimistovakuutuksissa euroa, metsävakuutuksessa 850 euroa, vastuuvakuutuksissa euroa, vapaaehtoisessa liikennevakuutuksessa ei ole omavastuuta. Keskeytysvakuutuksissa omavastuu on euroa kohteesta riippuen. Nilsiän kaupungin henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Vakuutukset ovat ajan tasalla ja niiden omavastuutasot on määritelty. Vakuutuksia on päivitetty tarvittaessa vuoden aikana. Lisäksi vakuutusyhtiön kanssa pidetään vuosittain vakuutuskokous, jossa kaikki vakuutustiedot päivitetään. Tulosalueiden päälliköille järjestetään koulutusta vakuutuksista ja vahinkojen ennalta ehkäisystä, viimeksi koulutusta on järjestetty työtapaturmien ennaltaehkäisystä. Taloudelliset ja toiminnalliset ja riskit Talouden tasapainottamistoimenpiteidenriittämättömyys ja talousarviomenojen ennakoimaton kasvu on talouteen liittyvä riski, joka on toteutunut. Talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja talousarviovuoden aikana on tullut ennakoimattomia menoja, erityisesti perusturvan osalta. Siiliset-yhteistoiminta-alueen toimintakulujentalousarviomuutokset vuoden aikana ovat olleet erittäin korkeat, 2,174 milj. euroa. Siiliset-yhteistoiminta-alueen lopullinen toteutuma ylittyi alkuperäisestä talousarviosta 2,940 milj. euroa ja 0,766 milj. euroa muutostalousarviosta. Nilsiän kaupungin investointitaso on viime vuosina ollut korkea. Investoinneilla on edistetty matkailu- ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Investointien myötä kaupungin lainakanta on noussut ja pienentänyt taloudellista liikkumavaraa. Investoinnit ovat tähän saakka olleet riittäviä palvelujen ja elinkeinojen turvaamiseksi. Konserniyhtiöissä riskit on tunnistettu ja toimenpiteitä riskien vähentämiseksi tehdään. Ammattitaitoisen ja riittävän työvoiman saanti voi olla riski erityisosaamista ja korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Nilsiän kaupungin palvelukseen on saatu vakinaista henkilöstöä myös erityisosaamista ja korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä, sijaisten saannissa on joiltakin osin ollut ongelmia. Siiliset-yhteistoiminta-alueella on ollut vaikeuksia lääkäreiden rekrytoinneissa Nilsiään. Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin kuntaliitos on toteutunut vuoden 2013 alusta alkaen. Isommalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet kantaa taloudellisia ja toiminnallisia riskejä.

19 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Rahoitusriskit Nilsiän kaupungin pitkäaikaisista lainoista noin puolet on vaihtuva- ja noin puolet kiinteäkorkoisia, tällä tasataan korkoriskiä. Lyhytaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyy korkoriski. Korkojen nousun lisäksi riskinä on myös lainansaannin vaikeutuminen. 2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta. Kaupunginhallituksen selonteon pohjaksi osastopäälliköt ovat arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä omalla toimialallaan. Raporttien perusteella esitetään seuraavaa: Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Vuoden 2012 aikana toimielimien tekemistä päätöksistä on jätetty oikaisuvaatimuksia, kunnallis- tai hallintovalituksia seuraavasti: kaupunginhallituksen tekemistä päätöksistä on tehty kuusi oikaisuvaatimusta, joista neljä oikaisuvaatimusta koski teiden nimimuutoksista tehtyä päätöstä. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksistä on tehty yksi hallintovalitus hallinto-oikeudelle. Kaupunginvaltuuston päätöksistä tehtiin kolme kunnallisvalitusta, jotka koskivat kaikki samaa asemakaavan hyväksymistä koskevaa päätöstä. Ympäristölautakunnan valvontajaoston päätöksistä on jätetty kolme hallintovalitusta, jotka koskivat kaikki samaa sähkölinjan sijoittamispäätöstä. Lisäksi todettakoon, että vuoden 2012 aikana on tehty päätökset kahteen vireillä olleeseen kanteluun, ratkaisut eivät ole aiheuttaneet toimenpiteitä. Apulaisoikeusasiamies on todennut, ettei kantelu muun muassa kaupunginhallituksen päätöksestä sekä kaupungin ja entisen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen menettelystä moottorikelkkareittien rakentamista koskevassa asiassa ole antanut aihetta toimenpiteisiin Nilsiän kaupungin menettelyn osalta. Kaupunginhallituksen päätös koski sopimuksen tekemistä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kanssa Pohjois-Savon ulkoilureittien täydentämisestä. Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään sille jätetyn kantelun johdosta katsonut, ettei asiassa ole menetelty lain vastaisella tavalla, eikä asiassa ole ilmennyt kunnan viranomaisten toimivallan ylitystä tai viranomaisten tehtävien laiminlyöntiä, johon aluehallintovirastolla olisi perusteita puuttua. Kantelu koski Nilsiän kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimia Tahkon korotushankkeessa. Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaissut tutkittavaksi ottamansa kaupunginhallituksen menettelyn, joka liittyi kaupunginhallituksen päätöksiin , 117 ja 118 moottorikelkkareittejä koskevassa asiassa. Kaupunginhallituksen em. päätökset koskivat moottorikelkkailureittisuunnitelmien palauttamista ympäristölautakunnan valvontajaostolle käsiteltäviksi. Ratkaisun mukaan asiassa ei ole ilmennyt kaupunginhallituksen lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä ja asia ei ole antanut aihetta toimenpiteisiin.

20 Nilsiän kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus (136) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Siiliset-yhteistoiminta-alueen toimintakulujentalousarviomuutokset vuoden aikana ovat olleet 2,174 milj. euroa. Siiliset-yhteistoiminta-alueen lopullinen toteutuma ylittyi alkuperäisestä talousarviosta 2,940 milj. euroa ja 0,766 milj. euroa muutostalousarviosta. Lisäksi Siiliset-yhteistoiminta-alueen osalta todetaan, että vuoden 2012 aikana on laskutettu vuodelle 2011 kuuluneita vanhustenhuollon kustannuksia noin 0,120 milj. euroa. Nilsiän kaupungin oman toiminnan osalta on hyväksytty lisämäärärahoja 0,371 milj. euroa, josta 0,200 milj. euroa on kuntaliitoksen tietojärjestelmäkustannuksiin. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan luottamushenkilöiden taholta kolme kertaa vuodessa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Raportointi vuonna 2012 on toteutunut/toteutuu em. aikataulun mukaisesti. Raportit on käsitelty kaupunginhallituksen ja valtuuston lisäksi sivistys- ja ympäristölautakunnissa oman toimialueen osalta. Laskujen asiatarkastamisessa ja hyväksymisessä on käytössä toimiva sähköinen laskujen käsittelyjärjestelmä. Laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät on hyväksytty asianmukaisesti. Oppilashuollon käsikirja on käytössä kaikilla kouluasteilla. Perusopetuksen laatuhanke valmistui. Laatutyössä laadittuja laatukriteereitä on viety koulukohtaisesti käytäntöön. Nilsiän kaupungin omat toimielimet ovat saavuttaneet taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet pääosin hyvin, vaikka kuntaliitoksen valmistelu on työllistänyt henkilöstöä vuoden 2012 aikana. Kuntaliitoksen valmistelu on tapahtunut normaalina virkatyönä Nilsiän kaupungin organisaatiossa. Riskienkartoitus Riskienkartoitus on ajan tasalla ja tehty riittävän kattavasti kohtuullisen varmuuden saamiseksi kuntakonsernin olennaisimmista riskeistä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Nilsiän kaupunki on IS-Hankinta Oy:n osakas ja hankintatoimen palveluja käytetään tavaroiden ja palvelujen hankinnassa. Vuonna 2012 ei ole ollut Nilsiän kaupungin hankintapäätöksiä markkinaoikeuden käsittelyssä. Nilsiän kaupungin omaisuutta on myyty hyväksytyn omistajapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kaupungin omistamiin kiinteistöihin tehdään kuntoarvioita erillisen kuntoarvio-ohjelman mukaisesti. Lisäksi kiinteistöihin on tehty tarpeen mukaan laajempia sisäilma- ja rakennetutkimuksia. Vuoden 2012 aikana tehtiin laajemmat tutkimukset nuorisotaloon, sisäilmatutkimuksia yhtenäiskoulun tiloissa ja TE-keskuksen tiloissa sekä sisäilmastokyselyt yhtenäiskoulussa sekä terveys- ja palvelukeskuksessa. Kiinteistönhoitajat ja rakennusmestari seuraavat kiinteistöjen kuntoa päivittäin. Kulutuksen seuranta on käytössä sähkön, lämmön ja vedenkulutuksessa.. Nilsiän kaupungin vakuutukset on kilpailutettu Kuopion seudun hankintatoimen, nykyisin IShankinta Oy:n kautta vuonna Nilsiän kaupungin vakuutusturva on kattava. Merkittävimmissä kiinteistöissä on kameravalvonta. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnoissa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen.