Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62

Transkriptio

1 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62 LOPPURAPORTIN LIITTEET Laakso, Virpi Turunen, Markku Vähätalo, Raija Puro, Markku

2 LIITTEET Liite 1. Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Liite 3. Eroneuvo illan lehti-ilmoitus Liite 4. Vanhemman neuvo ryhmän lehti-ilmoitus Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? esite Liite 6. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (Word-tiedosto) Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri, pdf) Liite 8. TTH:n malli: Määritelmät Liite 9. TTH:n malli: Kartoittamiskysymyksiä Liite 10. TTH:n malli: Neuvottelurunko Liite 11. TTH:n malli: Työyhteisökysely I Liite 12. TTH:n malli: Työyhteisökysely II Liite 13 Näin tuet lasta esite Liite 14. Kriisityön osahanke: Viranomaisohje Liite 15. Kriisityön osahanke: Viranomaislomake Liite 16. Päätösseminaarin ohjelma Liite 17. Hankkeen esittelydiat Laaja oppimäärä (PowerPoint-tiedosto)

3 Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Koulutukset: Kultahäistä pätkäsuhteisiin avioeron merkitys perheenjäsenille. Therapeia-Säätiö Sovittelukäytännön kehittäminen. Väestöliitto Luento nuorten aikuisten parisuhteista. tutkija Heli Vaaranen. Lastensuojelun keskusliitto Lapsen asema vanhempien erossa ja eron jälkeen. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto Eroneuvoilta-vetäjäkoulutus. Lastensuojelun keskusliitto. (HH) Vanhemman Neuvo-ryhmä-koulutus. Lastensuojelun Keskusliitto. (JL) Kehittämiskonsultaatiot: Kuusi kertaa, konsultteina psykologit Päivi Mäntylä-Karppinen ja Pirjo Lipiäinen. Tiedottaminen: Forssan Seudun Ehkäisevän Mielenterveystyön Suunnitelman Laatiminen hankkeen esittelytilaisuus. (Virpi Laakso, HH, JL) FL:n Lukijoilta-palsta Asiantuntijakirjoitus Tukea tarjolla lapsiperheen eroon. (HH, JL) Seutusanomat Vanhemmuus ei pääty eroon, vertaisryhmästä oivalluksia eron jälkeiseen aikaan. (JL)

4 Liite 3. Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä Eroneuvo illan lehti-ilmoitus POHDITKO EROON LIITTYVIÄ ASIOITA? MITEN ERO VAIKUTTAA OMAAN JA LASTEN ELÄMÄÄN? EROVANHEMMUUS TE TA Ma klo Perheneuvolassa, Sortohaankatu 3 Te lassa keskustellaan lapsiperheen erosta eri näkökulmista: vanhemmuuden säilyminen parisuhteen päättyessä, lasten menetysten vähentäminen vanhempien erotessa ja lasten läheisten huoli muutoksessa. AIHETTA POHTIVAT KANSSANNE PERHENEUVOJAT HANNELE HAKALA JA JAANA LUOMALA TERVETULOA! Yhteistyössä: FSTKY:n Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu -hanke, Forssan perheneuvola ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo projekti

5 Liite 4. Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä VANHEMMAN NEUVO vertaisryhmästä rohkaisua ja oivalluksia eron jälkeiseen vanhemmuuteen Tuntuuko vanhemmuuden jakaminen entisen puolison kanssa haasteelliselta? Millä tavalla erotilanteessa tulee huomioida lapsen tarpeet? Parisuhteesta voi erota, mutta vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta. Lapsen ja vanhemman suhde on ainutlaatuinen, eikä siitä voi erota. Vanhemman Neuvo on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille. Ryhmässä keskustellaan mm. eron tuomista muutoksista lapsen ja aikuisen arkeen. Ryhmän tarkoituksena on auttaa vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet sekä tukea eron jälkeistä yhteistyövanhemmuutta. Ryhmä on maksuton. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa FSTKY:N Perheneuvolan tiloissa, osoite Sortohaankatu 3, Forssa. Ryhmä alkaa helmikuussa 2009 viikolla kuusi. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jaana Luomala FSTKY Perheneuvola puhelin sähköposti: jaana.luomala@fstky.fi Ilmoittautumisia otetaan jo vastaan. Lisätietoja löydät myös

6 Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? - esite perheasiain sovittelusta Forssan seudun terveydenhuollon ky. E R O M I E L E S S Ä? Miten lasten käy? Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu tarjoaa neuvotteluapua eron harkinnas- sa ja erojärjestelyissä.

7 ERO HAASTAA VANHEMMUUDEN Eroon liittyy paljon kipeitä ja syviä tunteita, joiden keskellä vanhemmat joutuvat päättämään lasta koskevista asioista. Vanhemmat kantavat aina huolta siitä, mitä ero merkitsee lapselle. Vanhemmat miettivät, mitä lapselle kerrotaan ja miten se tapahtuu. Tarvitaan paljon pohdintaa ja keskustelua lapsen huollosta, tapaamisista ja arkielämän järjestämisestä silloin, kun on päätetty erota. Lapsen turvallisuutta lisää, että hän voi olla varma, että hänellä on eron jälkeen edelleen äiti ja isä. Avainasia lapsen kannalta on eron jälkeinen pyrkimys yhteistyöhön lapsen asioissa; yhteistyövanhemmuus. MITÄ PERHEASIAIN SOVITTELU ON? Perheasiain sovittelua voi käyttää eron eri vaiheissa: Alkuvaiheessa, kun pohditaan lasten asioiden järjestelyä tai silloin, kun sovitut asiat eivät toimi. Perheneuvolan sovittelupalveluja voivat käyttää lapsiperheet. Sovittelukeskustelussa pyritään helpottamaan avio-/avoerosuunnittelua sekä aikuisten että lasten kannalta. Sovittelija ei ota kantaa, vaan pyrkii auttamaan, että saataisiin aikaan kullekin perheelle parhaiten sopivat ratkaisut. Sovittelukeskustelut ovat luottamuksellisia. Sovittelussa ei laadita eikä vahvisteta sopimuksia. Perheneuvolan perheasiain sovittelijat: Perheneuvojat Hannele Hakala Jaana Luomala Ajanvaraus puhelimitse: (toimisto) perheneuvolan osoite: Sortohaankatu 3, Forssa SOVITTELU ON MAKSUTONTA JA KÄYNTIAJAN SAA NOPEASTI Lom. 7551/9.2009

8

9 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Liite 6. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA Työterveyshuoltoon tulee viite tai viesti ristiriidasta tai konfliktista. Määritelmät: 1. Konflikti 2. Kiusaaminen 3. Epäasiallinen kohtelu 1. TTH:n rooli, tarvitaanko TTH:n väliintuloa 2. Kokonaistilanteen hahmottaminen 3. TTH:n sisäinen yhteistyö 4. Jatkotyöskentelysuunnitelma 5. Työskentelyn tavoite 6. Ulkopuolisen konsultaatioavun käyttö Kyselyt/ haastattelut Työyhteisötyö Neuvottelut Palautetilaisuudet Kysymyksiä: 1. Yhteydenottaja 2. Konfliktin luonne 3. Konfliktin kehityshistoria 4. Konfliktin osalliset 5. Muut mahdolliset tahot 6. Tilanteen akuuttisuus 7. Työn taso/työn sujuminen 8. Tähänastiset ratkaisuyritykset 9. Seuraukset, jos ei ratkaista 10. Selvittelyn esteet 11. Tilanne, jos asia ratkaistu 12. Odotukset TTH:lle 13. Onko ulkopuolisen avun tarvetta 1. Työskentelyn tavoite 2. Yhteistyötahojen määrittely 3. Aikataulutus 4. Menetelmät esimiesneuvottelu neuvottelu konfliktin asianosaisten kanssa työpaikkakäynti, työyhteisön havainnointi suositus ulkopuolisesta konsultista TTH:n toteuttamasta työyhteisötyöstä sopiminen työpaikan omasta toiminnasta sopiminen Yhteistyö ulkopuolisen konsultin kanssa Tiedon keruu ja välittäminen Miten onnistuttiin Mitä opittiin Jatkokehittäminen Seurannasta sopiminen 1. Arviointi 2. Tilannekartoitus 3. Sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 4. Jatkosuunnitelmat 1. Työjärjestelyt 2. Toimenkuvien tarkistukset 3. Säännölliset palaverit 4. Ylemmän johdon päätökset 5. Tiedonkulun parantaminen 6. Työpisteen siirrot ym.

10 Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri)

11 Liite 8. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA TUNNISTAMINEN Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työyhteisön tilaa. (Työturvallisuuslaki TTL 8 ) Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. (TTL 18 ) MÄÄRITELMIÄ 1. Konflikti Työyhteisökonflikti on vastustuksen, erimielisyyden tai yhteensopimattomuuden tila työyhteisössä. (Lähde: Wikipedia) Konflikti edellyttää, että osapuolia on enemmän kuin yksi. 2. Kiusaaminen Henkinen väkivalta eli kiusaaminen on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Se voi kohdistua yhteen tai useampaan henkilöön. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta ja järjettömältä (Työterveyslaitos) Kiusaamista ei ole mm. se, jos o työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta o toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa, vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta o työntekijälle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus o työnantaja ohjaa henkilön työkyvyn tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista o työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja työntekijän kanssa on asiasta keskusteltu (FSTKY:n toimintaohje) 3. Epäasiallinen kohtelu Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. (Työturvallisuuslaki, 28 ) Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai työvelvollisuuksien vastainen teko, laiminlyönti tai käyttäytyminen. Laki ei määrittele häirintää eikä epäasiallista kohtelua niiden moninaisuuden vuoksi ja siksi, että ne yleensä ovat tunnistettavissa. Häirintä on esimerkiksi sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käyttäytymistä, joka jatkuvana tai säännöllisenä aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. (Työsuojeluhallinto 2005, FSTKY:n toimintaohje)

12 Liite 9. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA KARTOITTAMINEN 1. Yhteydenottaja Kuka ottaa yhteyttä? Onko oma aloite vai onko pyydetty? Kuka pyytänyt? Missä ominaisuudessa ottaa yhteyttä? Esimiehenä, luottamusmiehenä, kiistan osapuolena, äänitorvena 2. Konfliktin luonne Minkälainen konflikti? Mistä ollaan eri mieltä? 3. Konfliktin kehityshistoria Milloin alkoi? Milloin on mennyt paremmin? Mikä antoi nyt sysäyksen tarttua asiaan? 4. Konfliktin osalliset Keitä konflikti koskee? Missä asemassa ko. henkilöt ovat esimies, työntekijä, muu? 5. Muut mahdolliset tahot Onko esimies tietoinen konfliktista? Tietävätkö ne, joiden pitäisi tietää? Lähiesimies, ylempi esimies, työsuojelu, luottamusmies, työterveyshuollon yhdyshenkilö? 6. Tilanteen akuuttisuus Tarvitaanko välitöntä puuttumista asiaan? Tarvitseeko joku päivystysluonteista apua? 7. Työn taso/työn sujuminen/ Miten työtehtävät saadaan hoidettua, vaikuttaako konflikti konfliktin haitta työn sujumiselle niihin? Millä lailla konflikti haittaa työtä? 8. Tähänastiset ratkaisuyritykset Miten työpaikalla on asiaa ratkottu? Millä menestyksellä? 9. Seuraukset, jos ei ratkaista Seuraukset työnteolle? Seuraukset työntekijöiden hyvinvoinnille? Muut seuraukset (työpisteen vaihdot ym.)? 10. Selvittelyn esteet Mikä estäisi/haittaisi asian selvittämistä? Mitä haittaa asian selvittämisestä olisi? 11. Tilanne, jos asia ratkaistu Miten asiat ovat sitten, kun konflikti on ratkaistu? Mikä silloin on työpaikalla paremmin/toisin? 12. Odotukset TTH:lle Kuunteleminen (yhteydenottaja halusi vain purkaa sydäntään)? Neuvotteluun osallistuminen? Neuvottelun kokoon kutsuminen? Työpaikkakäynti? Muu? 13. Ulkopuolinen apu Toivotaanko työpaikalla ulkopuolista konsulttia?

13 Liite 10. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA NEUVOTTELURUNKO Ennen neuvottelusta sopimista Työterveyshuollon on arvioitava, kestääkö asianosaisten terveys neuvottelun psyykkisen kuormittavuuden. Neuvottelu ei saa vakavasti vaarantaa osapuolten terveyttä. Ennen neuvottelua yhteys työpaikkaan Tarkistetaan, keitä on tulossa neuvotteluun Tiedotetaan, että konfliktin osapuolilla on mahdollisuus ottaa neuvotteluun mukaan tukihenkilö, esim. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työkaveri Sovitaan, kuka on neuvottelun puheenjohtaja ja kuka tekee muistiinpanot Ennen neuvottelua, TTH:n oma valmistautuminen Sovitaan strategiasta Tarkistetaan puheenjohtajan ja sihteerin roolit 1. Aloitus Läsnäolevien ihmisten esittely: nimet, asema työpaikalla (esim. alempi/ylempi esimies, työntekijä, työsuojeluvaltuutettu), roolit neuvottelussa (pj, siht, ulkopuolinen asiantuntija jne.) Neuvottelun tarkoituksen ilmaiseminen: miksi olemme täällä ja kenen aloitteesta Muistutus neuvotteluun varatusta ajasta Periaatteiden kertominen: vain yksi puhuu kerrallaan, kuunnellaan toisia, kunnioitetaan toisia, painopiste ratkaisuissa ja eteenpäin pääsemisessä 2. Keskivaihe Näkemysten/havaintojen kartoitus Yhteisten näkemysten rajaaminen ja löytäminen Toiveiden/tavoitteiden kartoitus Yhteisten tavoitteiden rajaaminen ja löytäminen Ratkaisujen etsiminen, ongelman pilkkominen Ratkaisujen arviointia ja realiteettien esiintuominen 3. Lopetus Löydetyistä ratkaisuehdotuksista sopiminen ja niiden kirjaaminen Ratkaisujen/toimenpiteiden aikataulun sopiminen ja kirjaaminen Sovitaan, miten tilanteen kehittymistä seurataan Jatkosta sopiminen: onko tarvetta uudelle neuvottelulle? uuden neuvotteluajan sopiminen? Mitä tulisi välttää Syyllistämistä ja väärintekijöiden etsimistä.

14 Tunteisiin vetoamista, tapahtuneen epäoikeudenmukaisuuden ihmettelemistä. Osapuolten kasvojen menettämistä. PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT Huolehtia selkeästä aloituksesta. Huolehtia, että kaikki saavat puheenvuoron ja heitä kuullaan. Huolehtia aikataulusta; lopetusvaiheeseen on päästävä hyvissä ajoin ennen kuin aika loppuu. SIHTEERIN TEHTÄVÄT Kirjata ylös sovitut asiat: - aika ja paikka, läsnäolijat titteleineen - neuvottelun aihe ja kokoonkutsuja/aloitteen tekijä - mahdollisesti jotain keskeistä keskustelun kulusta - sovitut/päätetyt asiat - jatko (ei sovittu jatkoa, sovittiin uusi neuvottelu, sovittiin että hoitaja soittaa työpaikalle, sovittiin terveystarkastuksista jne.) RATKAISUVAIHTOEHTOJEN POHTIMINEN JA VALINTA (Työterveyslaitoksen kotisivuilta) Miten aiemmin ongelmaa/konfliktia on pyritty ratkaisemaan? Millaisia olivat ratkaisuyritysten tulokset? Jos tilanne ei parantunut, niin miksi? Millaisia uusia ratkaisuvaihtoehtoja on löydettävissä? Mitkä ovat ratkaisuvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet? Auttavatko ne tavoitteiden saavuttamisessa? Tuovatko ne työrauhan tai helpottavat työn sujumista? Ovatko ne oikeudenmukaisia kaikille osapuolille ja kaikkien hyväksyttävissä? Ovatko ratkaisuvaihtoehdot toteutettavissa? Riittääkö työyhteisön oma päätösvalta? Mitä esteitä ratkaisuvaihtoehtojen toteuttamiselle voi tulla ja miten niihin voi varautua etukäteen? Toimintasuunnitelman ja sopimusten tekeminen Miten valittu ratkaisuehdotus toteutetaan: ketkä toimivat, mitä ja milloin tekevät? Millaisia sopimuksia konfliktin eri osapuolten rooleista, käyttäytymisestä, toimintatavoista ja yhteisistä pelinsäännöistä on tehtävissä? Miten toiminnan muutosten vaikutuksia seurataan? NEUVOTTELUJEN ONGELMAKOHTIA JA NIIDEN RATKAISUJA 1. Kaikki ratkaisemisen kannalta tärkeät ihmiset eivät tule neuvotteluun. RATKAISUJA: Tarkistetaan, voidaanko asiassa silti edetä osittain. Sovitaan uusi neuvottelu. 2. Puhutaan asioiden vierestä eikä siitä, mistä oikeasti mättää. RATKAISUJA: Puheenjohtaja pitää tauon neuvottelussa ja nostaa keskusteluun, miten tämä neuvottelu on tähän asti sujunut, onko puhuttu oikeista asioista. Puheenjohtaja nos-

15 taa keskusteluun, onko neuvottelun ilmapiiri turvallinen niin, että osallistujat uskaltavat puhua mielessä olevista asioista. Puheenjohtaja ymmärtää, ettei ihmisiä saa pakottaa puhumaan asioista, jos tilanne ei ole tarpeeksi turvallinen ja panostaa turvallisuuden lisäämiseen. 3. Keskustelu rönsyilee, puhutaan epäolennaisesta. RATKAISUJA: Puheenjohtaja / tth palauttaa teemaan. 4. Tunnekuohut: vihastuminen, riehuminen, itkut RATKAISUJA: Katkaistaan heti. Rauhoitellaan, esim. asianomainen poistuu paikalta hetkeksi ja neuvottelu keskeytetään siksi aikaa. 5. Epäasiallinen käytös: herjaaminen, loukkaava hyökkäys, alatyylin nimittely. RATKAISUJA: Katkaistaan heti. 6. Lukkiutuminen, mykkäkoulu. RATKAISUJA: Puhutellaan. 7. Joku poistuu paikalta. RATKAISUJA: Joku toinen, joko työpaikalta tai TTH:sta, menee mukaan. 8. Aihe jumittuu, keskustelu ei etene, ei päästä sopimaan mitään. RATKAISUJA: Puheenjohtaja / tth tuo uuden näkökulman asiaan. Sovitaan uusi neuvottelu. 9. Yksi puhuu koko ajan ja joku puhuu toisen päälle. RATKAISUJA: Katkaistaan ja huomautetaan. 10. Aikataulu ei pidä. RATKAISUJA: Sovitaan ennakkoon aikataulusta, seurataan kelloa. Sovitaan tarvittaessa uusi neuvottelu.

16 Liite 11. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖYHTEISÖKYSELY I KYSYMYKSET (voit jatkaa tarvittaessa paperin toiselle puolelle vastaustasi) 1. Millainen työilmapiiri on mielestäsi työyksikössänne? 2. Mitä asioita mielestäsi pitäisi kehittää työyksikössänne? 3. Mikäli koet kehitystarpeita työyksikössänne, kerro millä keinoilla tilannetta voisi mielestäsi kehittää? 4. Mitä asioita olisit itse valmis tekemään työyksikkönne kehittämiseksi? Kiitokset vastauksestasi!

17 Liite 12. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Työterveyshuolto Kujalankatu Forssa p (pvm) TYÖYHTEISÖKYSELY II Aika ajoin on hyvä pysähtyä tutkimaan omaa työyhteisöä: missä ollaan, minne ollaan menossa? Vastatessasi alla oleviin kysymyksiin 1 3, voit käyttää seuraavia näkökulmia avuksi pohdinnassasi: - Onko suunta selvillä? Ovatko työn tavoitteet riittävän selkeät ja ollaanko niistä yhtä mieltä? - Miten työnjako ja työjärjestelyt toteutuvat? Ovatko vastuualueet selkeät ja muodostuuko ihmisille mielekkäitä työkokonaisuuksia? - Sujuuko yhteistyö siellä, missä sitä tarvitaan? - Onko esimiestyö kannustavaa ja tukea antavaa? - Miten työyhteisö tukee esimiestä johtamisessaan? - Annetaanko työstäsi sellaista palautetta, että voit vakuuttua osaamisesi riittävyydestä? - Kulkeeko työyhteisöä koskeva tieto yhteisössä joka suuntaan, saadaanko tietoa riittävästi ja oikeaan aikaan? - Miten ristiriitoihin tai työhön liittyviin ongelmiin suhtaudutaan ja osataanko niitä käsitellä? - Onko arkisessa työn tekemisessä työn iloa ja innostusta? KYSYMYKSET 1) Mitkä seikat näet työyhteisösi vahvuuksina ja hyvinä puolina? 2) Mitkä tekijät koet ongelmallisina, tai miten muuten haluaisit kehittää työyhteisösi toimintaa? 3) Terveisesi tai toiveesi työterveyshuollolle Kiitos vastauksestasi!

18 Liite 13. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Salli erilaisia tunteita ja reaktioita Näin tuet lasta, kun perhettä on kohdannut vaikea tapahtuma - Pelko ja hämmennys kuuluvat lähes aina lasten reaktioihin. Tutut lelut ja tavarat lisäävät turvallisuuden tunnetta. - Kannusta lasta ilmaisemaan tunteitaan esim. piirtämällä, leikkimällä tai musiikin avulla. Tunteita on hyvä tunnistaa ja nimetä yhdessä. Apuna voi käyttää kirjoja (ks. takasivu). - Käyttäytyminen voi tilapäisesti muuttua aggressiiviseksi, häiritseväksi, taantuvaksi tai vetäytyväksi. Ole läsnä ja keskustele - Lapsi tarvitsee läheisyyttä, turvallisuutta ja yhdessäoloa - Kerro selkeää ja todenmukaista tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu. - Keskustele lapsen kanssa tapahtuneesta, ota huomioon hänen ikänsä. Puhu selkeästi, ei esim. vertauskuvilla. - Palauta lapsen päivittäiset arkirutiinit mahdollisimman nopeasti. Rutiinit lisäävät turvallisuutta. - Lapset kuulevat, näkevät ja ymmärtävät usein paljon enemmän, kuin aikuiset uskovat heidän huomanneen. Kysy, mitä lapsi on kuullut tai nähnyt ja auta erottamaan tosiasiat mielikuvituksesta. - Jos lapsi ei saa tarpeeksi tietoa, mielikuvitus saa vallan ja lapsi voi syyllistää itseään. Kerro, että lapsi ei ole aiheuttanut tapahtunutta (esim. ajatuksilla tai tottelemattomuudella).

19 Lapsi voi reagoida viiveellä - Lapsi ei jaksa surra koko ajan. Lapsen tapa surra voi ihmetyttää. Usein lapsen reagointi ilmenee jopa kuukausien viiveellä tai vasta, kun aikuisen tuska alkaa helpottaa. - Lapsi voi palata asiaan uudelleen eri ikävaiheissa. Ole valmis palaamaan aiheeseen, kun lapsen ymmärrys ja kysymykset ajan mittaan muuttuvat - Traumaattisen tapahtuman jälkeen on luonnollista, että lapsen taidot väliaikaisesti taantuvat ja voi ilmetä esim. levottomuutta, pelkoja, takertuvuutta, unihäiriöitä, kiukkua, palelemista, fyysisiä epämääräisiä kipuja tai muuta poikkeavaa käyttäytymistä. Lapsen reaktioiden jatkuessa voimakkaana pitempään, on hyvä ottaa yhteyttä esim. lastenneuvolaan, terveyskeskuspsykologiin, perheneuvolaan, kouluterveyden- tai oppilashuoltoon. Hae rohkeasti tukea itsellesi, jotta jaksat auttaa lastasi. Auttamistahoja ovat mm. terveyskeskus, seurakunta. - Myös muut lapselle tutut aikuiset voivat auttaa puhumalla tilanteesta lapsen kanssa. - Anna päiväkodin ja koulun henkilökunnalle tietoa lapsen tilanteesta. - Tue lasta puhumaan asiasta ystäväpiirissään. - Lapsen elämässä tulee edelleen olla läsnä myös iloa tuovia asioita. Lisätietoa: Lasten kirjallisuutta (Forssan kirjastossa 2008): Durant, Alan (2004): Aina ja ikuisesti Franzon, Päivi (2006): Surusaappaat Kaldhol, Marit (1986): Hyvästi Henrik Varley, Susan (1984): Mäyrän jäähyväislahjat Vinje, Kari (2000): Pekka ja kaksi käsinettä Weitze, Monica (1999): Kuinka pikku elefantti parani suuresta surustaan Aikuiselle avuksi: Erkkilä, J. (2003): Surevan lapsen kanssa Laatinut: Seudullisen kriisityön mallintamisen työryhmä Lom. 7521/ Esitetilaukset: FSTKY

20 Liite 14. Forssan seudun terveydenhuollon ky. VIRANOMAISOHJE KRIISITILANTEIDEN PSYKOSOSIAALISEEN ENSIAPUUN JA HOITOON Tietojen kokoaja: Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen hankkeen Seudullisen kriisityön mallintaminen osahankkeen työryhmä. Vastuutaho: FSTKY:n mielenterveystyön vastuualue. Päivitys: FSTKY:n kriisi- ja traumatyön kehittämisryhmä. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT Toimija ja yhteystiedot Rooli Ohjeistus FSTKY: Akuuttiryhmä puh. (03) Ma-to klo , Pe klo Muina aikoina (24/7) puhelut siirtyvät automaattisesti osasto 11:lle Kriisiavun antaminen yksilöille ja perheille. Kriisiavun koordinointi, yhteyksien luominen. 1. Seudullinen sopimus akuuttiryhmän tehtävistä kriisitilanteissa 2. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma FSTKY: Forssan sairaalan ensiapupoliklinikka Puh FSTKY: terveyskeskuslääkärivastaanotot arkisin klo Puh FSTKY: terveyskeskuslääkäripäivystys Ma-pe klo , viikonloppuisin ja arkipyhisin klo Puh FSTKY: Terveyskeskuspsykologit, puh , FSTKY: Perheneuvola Sortohaankatu 3, Forssa puh. (03) Koulut ja oppilaitokset: Rehtorit ja johtajaopettajat, kts. LIITE 2. Psykososiaalinen oppilashuolto, kts. LIITE Kriisin kokeneiden ensikohtaaminen ja tilannekartoitus, mitä palveluja potilas/omaiset tarvitsevat 2. Palveluihin ohjaaminen. Ensiapupoliklinikalta /terveyskeskuksesta otetaan yhteys akuuttiryhmään ja pyydetään käymään polilla tai ottamaan yhteys potilaaseen/omaiseen. Lastensuojeluilmoitusten tekeminen tarvittaessa. PAKElomakkeen käyttö apuna vammojen dokumentoinnissa ja viranomaisyhteistyössä. Kriisiavun antaminen yksilövastaanotolla elämänkriiseissä ja onnettomuuksissa. Päivystysaikoja ei ole. Lapsiperheiden asioiden jatkotyöstäminen, ohi jonon tällä hetkellä perheväkivalta ja lapsikeskeinen perheasiain sovittelu (erotilanteissa), harkinnanvaraisesti muut akuutit kriisit. Vastaa koulussa tapahtuvasta toiminnasta ja kriisiavun järjestämisestä Kriisiavun piiriin ohjaaminen FSTKY:n mielenterveyspalveluiden ohjeistus. Seudullinen perheväkivaltaohjeistus. Lastensuojelulaki ja siihen liittyvät ohjeistukset. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma.

21 FSTKY: A-klinikka Sortohaankatu 3 Ajanvaraus puh (aukioloaikoina) Yleinen hätänumero puh. 112 Päihteiden käyttöön liittyvät kriisit ja katkaisuhoidon tarve. Avokatkaisuhoito-ohjelma ja osasto 11 A:lle katkaisuhoitoon ohjaus. Kanta-Hämeen poliisilaitos, Forssan poliisiasema, vaihde , päivystävä rikostutkinta puh Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Forssan päivystävä palomestari puh , Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys Sosiaalitoimi: Forssa Forssan kaupungin vaihde 41411, pyydetään sosiaalityöntekijälle, ma-pe klo Sosiaalitoimi: Virka-ajan ulkopuolella Lastenkoti Kaarisilta, puh Sosiaalitoimi: Humppila Humppilan kunnan vaihde puh , pyydetään sosiaalijohtajalle, toimistosihteerille voi jättää soittopyynnön, ma-pe klo Sosiaalitoimi: Jokioinen Jokioisten kunta puh: , pyydetään sosiaalijohtajalle, ja sosiaalitoimen sihteerille voi jättää soittopyynnön ma-pe klo 9-15 Sosiaalitoimi: Tammela Tammelan kunnan vaihde puh , pyydetään sosiaalityöntekijälle tai suorat numerot sostt:lle puh / , ma 8-17, ti-pe 8-16 Sosiaalitoimi: Ypäjä Ypäjän kunnan vaihde , pyydetään sosiaalityönteki- jälle (suora numero ) ma-ke klo 9-15, to klo 9-17 ja pe klo Kotihoito: Forssa Tavi-tiimi , / 24 h. Myös yksityisten tuottamat palvelut tätä kautta. Kotihoito: Humppila Humppilan kunnan vaihde puh , pyydetään vanhustyönjohtajalle, toimistosihteerille voi jättää soittopyynnön, ma-pe klo Kotihoito: Jokioinen tulossa Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelupäivystys kaikkien viiden Forssan seudun kunnan osalta. Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Akuutit perhetyöntilaukset kotihoidosta. Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Ohjeet ja säännökset.

22 Kotihoidon päällikkö soittopyyntö Kotihoito: Tammela Tammelan kunnan vaihde pyydetään kotihoidon ohjaajaa / kotihoidon päivystykseen tai suorat numerot kotihoidon ohjaaja: , kotihoidon päivystys: Ohjaaja ma-pe 8-16, päivystys ma-su Kotihoito: Ypäjä Vanhus- ja vammaistyön johtaja ma-pe klo 8-16 tai Ypäjän kotihoidon päivystys päivittäin klo 7-21 Ev.lut. seurakunnat, kts. LIITE 1. Työpaikat Työterveyshuolto FSTKY: toimisto , puhelu ohjataan päivystävälle hoitajalle tai ko. työpaikan hoitajalle. Työterveyspsykologi puh Työterveyshuolto: Terveystalo, puh SPR:n Forssan, Jokioisten ja Tammelan osastot Henkinen ja hengellinen tuki Työnantaja vastaa työpaikalla tapahtuvasta toiminnasta. Työpaikka ostaa työterveyspalvelut siltä palveluntarjoajalta, jonka kanssa sillä on sopimus. Palveluntarjoaja selviää kysymällä työpaikalta, mistä he ostavat työterveyspalvelut. Henkinen ensiapu yksilövastaanotolla. Traumaattisten työtilanteiden jälkihoito työpaikalla, valmius työntekijätilanteen mukaan. Toipumisen ja terveyden seuranta vastaanotoilla. Jatkohoitoon ohjaaminen. Työterveysasiakkaiden henkinen ensiapu sekä toipumisen ja terveyden seuranta ja jatkohoitoon ohjaaminen. Traumaattisten työtilanteiden työyhteisöllinen jälkihoito työpaikalla. Antaa ensiapua ja aineellista tukea onnettomuuksissa ja muissa erityistilanteissa muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana. SPR:n valtakunnallinen psykologien valmiusryhmä Viranomaisten pyynnöstä suunnittelee, järjestää ja koordinoi psykososiaalista tukea suuronnettomuus- ja erityistilanteissa. Ryhmä toimii myös konsultoijana paikallisille toimijoille. Valmiusryhmän hälyttää Punaisen Ristin keskustoimisto, joka sopii viranomaisten kanssa ryhmän kulloisetkin toimintavaltuudet.

23 Liite 15. Forssan seudun terveydenhuollon ky. VIRANOMAISLOMAKE KRIISITILANTEIDEN PSYKOSOSIAALISEEN ENSIAPUUN JA HOITOON JOS KYSEESSÄ ON SUURONNETTOMUUS, kts. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma Suunnitelmat lääkinnällisestä pelastustoimesta suuronnettomuuden varalta (sähköpostin Yleiset kansiot => Kaikki yleiset kansiot => Valmiussuunnitelmat => Valmiussuunnitelma ) Huomioi kaikki asianosaiset. Elämäntilanteesta ja iästä johtuvat erilaiset tarpeet. Asianosainen = kriisiavun tarpeessa mahdollisesti oleva. Asianosainen Kuka ottaa hoitaakseen Toimenpiteet Kriisissä oleva Puoliso Lapsi alle kouluikäinen Lapsi alakouluik. Lapsi yläkouluik. Lapsi nuorisoik. Vainajan omaiset/sukulaiset Puolison omaiset/sukulaiset Lasten omaiset/sukulaiset Silminnäkijät Rikoksentekijä/Aiheuttaja Työkaverit Esimies Naapurit/ystävät Päiväkoti Koulu Poliisi Palo- ja pelastustoimen työntekijät Sairaankuljetus VPK/Vapepa/SPR Muut TIEDOTTAMINEN FSTKY:n SISÄLLÄ FSTKY:n esimiesten tulee tietää, kun poikkeuksellista on tapahtunut. Arvioi, pitääkö ilmoittaa FSTKY:ssä yhtymäjohtaja Markku Purolle tai ylilääkäri Markku Turuselle, muille esimiehille / vastuualuejohtajille? Jos Markku Turuselle tai jollekulle muulle esimiehelle on ilmoitettu, hänen vastuullaan on huolehtia ilmoittamisesta eteenpäin hallintoketjussa. Arvioitu Ilmoitettu, kenelle Ilmoitettava, jos poikkeuksellista tapahtuu työpaikalla/koulussa yms. ja siten koskettaa suurempaa väestömäärää, kuin yksittäistä ihmistä tai perhettä. Julkiset tapahtumat, julkisella paikalla tapahtuvat poikkeukselliset tapahtumat. Kuolonuhreja enemmän kuin yksi. Jos tapahtuma on jo ehtinyt mediaan. TIEDOTTAMISVASTUU ULOSPÄIN ON ESIMIEHILLÄ JA TIEDOTTAMISEN TOTEUTTAA ESIMIES. Yksittäisistä tapauksista henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. Esim. jos mediasta soitetaan, vastaat: Yhtymäjohtaja Markku Puro / Ylilääkäri Markku Turunen vastaa median tiedusteluihin. Hänen puhelinnumeronsa on /

24 Liite 16. Forssan seudun terveydenhuollon ky. FORSSAN SEUDUN EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN SUUNNITELMAN LAATIMINEN HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI klo Forssan kaupungintalon valtuustosali Turuntie 18, 4. krs Tilaisuuden puheenjohtajana toimii ylilääkäri Markku Turunen, FSTKY Avaus Markku Puro, yhtymäjohtaja, FSTKY Mielenterveyden haasteet Suomessa Jouko Lönnqvist, tutkimusprofessori, Mielenterveys ja päihdepalvelut osaston johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kahvi Mielenterveydenedistämissuunnitelman esittely Virpi Laakso, psykologi, projektisihteeri, FSTKY Paneeli - puheenjohtaja Markku Turunen - osanottajat: kunnanjohtaja Sinikka Malin, perheneuvoja Hannele Hakala, koulukuraattori Tytti Hirvonen, työterveyshoitaja Tarja Tuovila, diakoniatyöntekijä Marjatta Virtanen, johtava psykologi Anna-Maria Silfvenius-Pura, ylilääkäri Arto Honkala, psykologi Virpi Laakso Yhteenveto ja tulevaisuuden visiot Markku Turunen, FSTKY Musiikkiesitys Viihdekuoro Kehrät Seminaarin päätös Ilmoittautumiset: mennessä, virpi.laakso@fstky.fi, puh