Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen 1.5.2007 31.10.2009. ESLH-2006-11606/So-62"

Transkriptio

1 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62 LOPPURAPORTIN LIITTEET Laakso, Virpi Turunen, Markku Vähätalo, Raija Puro, Markku

2 LIITTEET Liite 1. Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Liite 3. Eroneuvo illan lehti-ilmoitus Liite 4. Vanhemman neuvo ryhmän lehti-ilmoitus Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? esite Liite 6. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (Word-tiedosto) Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri, pdf) Liite 8. TTH:n malli: Määritelmät Liite 9. TTH:n malli: Kartoittamiskysymyksiä Liite 10. TTH:n malli: Neuvottelurunko Liite 11. TTH:n malli: Työyhteisökysely I Liite 12. TTH:n malli: Työyhteisökysely II Liite 13 Näin tuet lasta esite Liite 14. Kriisityön osahanke: Viranomaisohje Liite 15. Kriisityön osahanke: Viranomaislomake Liite 16. Päätösseminaarin ohjelma Liite 17. Hankkeen esittelydiat Laaja oppimäärä (PowerPoint-tiedosto)

3 Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Koulutukset: Kultahäistä pätkäsuhteisiin avioeron merkitys perheenjäsenille. Therapeia-Säätiö Sovittelukäytännön kehittäminen. Väestöliitto Luento nuorten aikuisten parisuhteista. tutkija Heli Vaaranen. Lastensuojelun keskusliitto Lapsen asema vanhempien erossa ja eron jälkeen. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto Eroneuvoilta-vetäjäkoulutus. Lastensuojelun keskusliitto. (HH) Vanhemman Neuvo-ryhmä-koulutus. Lastensuojelun Keskusliitto. (JL) Kehittämiskonsultaatiot: Kuusi kertaa, konsultteina psykologit Päivi Mäntylä-Karppinen ja Pirjo Lipiäinen. Tiedottaminen: Forssan Seudun Ehkäisevän Mielenterveystyön Suunnitelman Laatiminen hankkeen esittelytilaisuus. (Virpi Laakso, HH, JL) FL:n Lukijoilta-palsta Asiantuntijakirjoitus Tukea tarjolla lapsiperheen eroon. (HH, JL) Seutusanomat Vanhemmuus ei pääty eroon, vertaisryhmästä oivalluksia eron jälkeiseen aikaan. (JL)

4 Liite 3. Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä Eroneuvo illan lehti-ilmoitus POHDITKO EROON LIITTYVIÄ ASIOITA? MITEN ERO VAIKUTTAA OMAAN JA LASTEN ELÄMÄÄN? EROVANHEMMUUS TE TA Ma klo Perheneuvolassa, Sortohaankatu 3 Te lassa keskustellaan lapsiperheen erosta eri näkökulmista: vanhemmuuden säilyminen parisuhteen päättyessä, lasten menetysten vähentäminen vanhempien erotessa ja lasten läheisten huoli muutoksessa. AIHETTA POHTIVAT KANSSANNE PERHENEUVOJAT HANNELE HAKALA JA JAANA LUOMALA TERVETULOA! Yhteistyössä: FSTKY:n Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu -hanke, Forssan perheneuvola ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo projekti

5 Liite 4. Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä VANHEMMAN NEUVO vertaisryhmästä rohkaisua ja oivalluksia eron jälkeiseen vanhemmuuteen Tuntuuko vanhemmuuden jakaminen entisen puolison kanssa haasteelliselta? Millä tavalla erotilanteessa tulee huomioida lapsen tarpeet? Parisuhteesta voi erota, mutta vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta. Lapsen ja vanhemman suhde on ainutlaatuinen, eikä siitä voi erota. Vanhemman Neuvo on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille. Ryhmässä keskustellaan mm. eron tuomista muutoksista lapsen ja aikuisen arkeen. Ryhmän tarkoituksena on auttaa vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet sekä tukea eron jälkeistä yhteistyövanhemmuutta. Ryhmä on maksuton. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa FSTKY:N Perheneuvolan tiloissa, osoite Sortohaankatu 3, Forssa. Ryhmä alkaa helmikuussa 2009 viikolla kuusi. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jaana Luomala FSTKY Perheneuvola puhelin sähköposti: Ilmoittautumisia otetaan jo vastaan. Lisätietoja löydät myös

6 Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? - esite perheasiain sovittelusta Forssan seudun terveydenhuollon ky. E R O M I E L E S S Ä? Miten lasten käy? Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu tarjoaa neuvotteluapua eron harkinnas- sa ja erojärjestelyissä.

7 ERO HAASTAA VANHEMMUUDEN Eroon liittyy paljon kipeitä ja syviä tunteita, joiden keskellä vanhemmat joutuvat päättämään lasta koskevista asioista. Vanhemmat kantavat aina huolta siitä, mitä ero merkitsee lapselle. Vanhemmat miettivät, mitä lapselle kerrotaan ja miten se tapahtuu. Tarvitaan paljon pohdintaa ja keskustelua lapsen huollosta, tapaamisista ja arkielämän järjestämisestä silloin, kun on päätetty erota. Lapsen turvallisuutta lisää, että hän voi olla varma, että hänellä on eron jälkeen edelleen äiti ja isä. Avainasia lapsen kannalta on eron jälkeinen pyrkimys yhteistyöhön lapsen asioissa; yhteistyövanhemmuus. MITÄ PERHEASIAIN SOVITTELU ON? Perheasiain sovittelua voi käyttää eron eri vaiheissa: Alkuvaiheessa, kun pohditaan lasten asioiden järjestelyä tai silloin, kun sovitut asiat eivät toimi. Perheneuvolan sovittelupalveluja voivat käyttää lapsiperheet. Sovittelukeskustelussa pyritään helpottamaan avio-/avoerosuunnittelua sekä aikuisten että lasten kannalta. Sovittelija ei ota kantaa, vaan pyrkii auttamaan, että saataisiin aikaan kullekin perheelle parhaiten sopivat ratkaisut. Sovittelukeskustelut ovat luottamuksellisia. Sovittelussa ei laadita eikä vahvisteta sopimuksia. Perheneuvolan perheasiain sovittelijat: Perheneuvojat Hannele Hakala Jaana Luomala Ajanvaraus puhelimitse: (toimisto) perheneuvolan osoite: Sortohaankatu 3, Forssa SOVITTELU ON MAKSUTONTA JA KÄYNTIAJAN SAA NOPEASTI Lom. 7551/9.2009

8

9 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Liite 6. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA Työterveyshuoltoon tulee viite tai viesti ristiriidasta tai konfliktista. Määritelmät: 1. Konflikti 2. Kiusaaminen 3. Epäasiallinen kohtelu 1. TTH:n rooli, tarvitaanko TTH:n väliintuloa 2. Kokonaistilanteen hahmottaminen 3. TTH:n sisäinen yhteistyö 4. Jatkotyöskentelysuunnitelma 5. Työskentelyn tavoite 6. Ulkopuolisen konsultaatioavun käyttö Kyselyt/ haastattelut Työyhteisötyö Neuvottelut Palautetilaisuudet Kysymyksiä: 1. Yhteydenottaja 2. Konfliktin luonne 3. Konfliktin kehityshistoria 4. Konfliktin osalliset 5. Muut mahdolliset tahot 6. Tilanteen akuuttisuus 7. Työn taso/työn sujuminen 8. Tähänastiset ratkaisuyritykset 9. Seuraukset, jos ei ratkaista 10. Selvittelyn esteet 11. Tilanne, jos asia ratkaistu 12. Odotukset TTH:lle 13. Onko ulkopuolisen avun tarvetta 1. Työskentelyn tavoite 2. Yhteistyötahojen määrittely 3. Aikataulutus 4. Menetelmät esimiesneuvottelu neuvottelu konfliktin asianosaisten kanssa työpaikkakäynti, työyhteisön havainnointi suositus ulkopuolisesta konsultista TTH:n toteuttamasta työyhteisötyöstä sopiminen työpaikan omasta toiminnasta sopiminen Yhteistyö ulkopuolisen konsultin kanssa Tiedon keruu ja välittäminen Miten onnistuttiin Mitä opittiin Jatkokehittäminen Seurannasta sopiminen 1. Arviointi 2. Tilannekartoitus 3. Sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 4. Jatkosuunnitelmat 1. Työjärjestelyt 2. Toimenkuvien tarkistukset 3. Säännölliset palaverit 4. Ylemmän johdon päätökset 5. Tiedonkulun parantaminen 6. Työpisteen siirrot ym.

10 Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri)

11 Liite 8. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA TUNNISTAMINEN Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työyhteisön tilaa. (Työturvallisuuslaki TTL 8 ) Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. (TTL 18 ) MÄÄRITELMIÄ 1. Konflikti Työyhteisökonflikti on vastustuksen, erimielisyyden tai yhteensopimattomuuden tila työyhteisössä. (Lähde: Wikipedia) Konflikti edellyttää, että osapuolia on enemmän kuin yksi. 2. Kiusaaminen Henkinen väkivalta eli kiusaaminen on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Se voi kohdistua yhteen tai useampaan henkilöön. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta ja järjettömältä (Työterveyslaitos) Kiusaamista ei ole mm. se, jos o työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta o toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa, vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta o työntekijälle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus o työnantaja ohjaa henkilön työkyvyn tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista o työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja työntekijän kanssa on asiasta keskusteltu (FSTKY:n toimintaohje) 3. Epäasiallinen kohtelu Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. (Työturvallisuuslaki, 28 ) Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai työvelvollisuuksien vastainen teko, laiminlyönti tai käyttäytyminen. Laki ei määrittele häirintää eikä epäasiallista kohtelua niiden moninaisuuden vuoksi ja siksi, että ne yleensä ovat tunnistettavissa. Häirintä on esimerkiksi sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käyttäytymistä, joka jatkuvana tai säännöllisenä aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. (Työsuojeluhallinto 2005, FSTKY:n toimintaohje)

12 Liite 9. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA KARTOITTAMINEN 1. Yhteydenottaja Kuka ottaa yhteyttä? Onko oma aloite vai onko pyydetty? Kuka pyytänyt? Missä ominaisuudessa ottaa yhteyttä? Esimiehenä, luottamusmiehenä, kiistan osapuolena, äänitorvena 2. Konfliktin luonne Minkälainen konflikti? Mistä ollaan eri mieltä? 3. Konfliktin kehityshistoria Milloin alkoi? Milloin on mennyt paremmin? Mikä antoi nyt sysäyksen tarttua asiaan? 4. Konfliktin osalliset Keitä konflikti koskee? Missä asemassa ko. henkilöt ovat esimies, työntekijä, muu? 5. Muut mahdolliset tahot Onko esimies tietoinen konfliktista? Tietävätkö ne, joiden pitäisi tietää? Lähiesimies, ylempi esimies, työsuojelu, luottamusmies, työterveyshuollon yhdyshenkilö? 6. Tilanteen akuuttisuus Tarvitaanko välitöntä puuttumista asiaan? Tarvitseeko joku päivystysluonteista apua? 7. Työn taso/työn sujuminen/ Miten työtehtävät saadaan hoidettua, vaikuttaako konflikti konfliktin haitta työn sujumiselle niihin? Millä lailla konflikti haittaa työtä? 8. Tähänastiset ratkaisuyritykset Miten työpaikalla on asiaa ratkottu? Millä menestyksellä? 9. Seuraukset, jos ei ratkaista Seuraukset työnteolle? Seuraukset työntekijöiden hyvinvoinnille? Muut seuraukset (työpisteen vaihdot ym.)? 10. Selvittelyn esteet Mikä estäisi/haittaisi asian selvittämistä? Mitä haittaa asian selvittämisestä olisi? 11. Tilanne, jos asia ratkaistu Miten asiat ovat sitten, kun konflikti on ratkaistu? Mikä silloin on työpaikalla paremmin/toisin? 12. Odotukset TTH:lle Kuunteleminen (yhteydenottaja halusi vain purkaa sydäntään)? Neuvotteluun osallistuminen? Neuvottelun kokoon kutsuminen? Työpaikkakäynti? Muu? 13. Ulkopuolinen apu Toivotaanko työpaikalla ulkopuolista konsulttia?

13 Liite 10. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA NEUVOTTELURUNKO Ennen neuvottelusta sopimista Työterveyshuollon on arvioitava, kestääkö asianosaisten terveys neuvottelun psyykkisen kuormittavuuden. Neuvottelu ei saa vakavasti vaarantaa osapuolten terveyttä. Ennen neuvottelua yhteys työpaikkaan Tarkistetaan, keitä on tulossa neuvotteluun Tiedotetaan, että konfliktin osapuolilla on mahdollisuus ottaa neuvotteluun mukaan tukihenkilö, esim. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työkaveri Sovitaan, kuka on neuvottelun puheenjohtaja ja kuka tekee muistiinpanot Ennen neuvottelua, TTH:n oma valmistautuminen Sovitaan strategiasta Tarkistetaan puheenjohtajan ja sihteerin roolit 1. Aloitus Läsnäolevien ihmisten esittely: nimet, asema työpaikalla (esim. alempi/ylempi esimies, työntekijä, työsuojeluvaltuutettu), roolit neuvottelussa (pj, siht, ulkopuolinen asiantuntija jne.) Neuvottelun tarkoituksen ilmaiseminen: miksi olemme täällä ja kenen aloitteesta Muistutus neuvotteluun varatusta ajasta Periaatteiden kertominen: vain yksi puhuu kerrallaan, kuunnellaan toisia, kunnioitetaan toisia, painopiste ratkaisuissa ja eteenpäin pääsemisessä 2. Keskivaihe Näkemysten/havaintojen kartoitus Yhteisten näkemysten rajaaminen ja löytäminen Toiveiden/tavoitteiden kartoitus Yhteisten tavoitteiden rajaaminen ja löytäminen Ratkaisujen etsiminen, ongelman pilkkominen Ratkaisujen arviointia ja realiteettien esiintuominen 3. Lopetus Löydetyistä ratkaisuehdotuksista sopiminen ja niiden kirjaaminen Ratkaisujen/toimenpiteiden aikataulun sopiminen ja kirjaaminen Sovitaan, miten tilanteen kehittymistä seurataan Jatkosta sopiminen: onko tarvetta uudelle neuvottelulle? uuden neuvotteluajan sopiminen? Mitä tulisi välttää Syyllistämistä ja väärintekijöiden etsimistä.

14 Tunteisiin vetoamista, tapahtuneen epäoikeudenmukaisuuden ihmettelemistä. Osapuolten kasvojen menettämistä. PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT Huolehtia selkeästä aloituksesta. Huolehtia, että kaikki saavat puheenvuoron ja heitä kuullaan. Huolehtia aikataulusta; lopetusvaiheeseen on päästävä hyvissä ajoin ennen kuin aika loppuu. SIHTEERIN TEHTÄVÄT Kirjata ylös sovitut asiat: - aika ja paikka, läsnäolijat titteleineen - neuvottelun aihe ja kokoonkutsuja/aloitteen tekijä - mahdollisesti jotain keskeistä keskustelun kulusta - sovitut/päätetyt asiat - jatko (ei sovittu jatkoa, sovittiin uusi neuvottelu, sovittiin että hoitaja soittaa työpaikalle, sovittiin terveystarkastuksista jne.) RATKAISUVAIHTOEHTOJEN POHTIMINEN JA VALINTA (Työterveyslaitoksen kotisivuilta) Miten aiemmin ongelmaa/konfliktia on pyritty ratkaisemaan? Millaisia olivat ratkaisuyritysten tulokset? Jos tilanne ei parantunut, niin miksi? Millaisia uusia ratkaisuvaihtoehtoja on löydettävissä? Mitkä ovat ratkaisuvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet? Auttavatko ne tavoitteiden saavuttamisessa? Tuovatko ne työrauhan tai helpottavat työn sujumista? Ovatko ne oikeudenmukaisia kaikille osapuolille ja kaikkien hyväksyttävissä? Ovatko ratkaisuvaihtoehdot toteutettavissa? Riittääkö työyhteisön oma päätösvalta? Mitä esteitä ratkaisuvaihtoehtojen toteuttamiselle voi tulla ja miten niihin voi varautua etukäteen? Toimintasuunnitelman ja sopimusten tekeminen Miten valittu ratkaisuehdotus toteutetaan: ketkä toimivat, mitä ja milloin tekevät? Millaisia sopimuksia konfliktin eri osapuolten rooleista, käyttäytymisestä, toimintatavoista ja yhteisistä pelinsäännöistä on tehtävissä? Miten toiminnan muutosten vaikutuksia seurataan? NEUVOTTELUJEN ONGELMAKOHTIA JA NIIDEN RATKAISUJA 1. Kaikki ratkaisemisen kannalta tärkeät ihmiset eivät tule neuvotteluun. RATKAISUJA: Tarkistetaan, voidaanko asiassa silti edetä osittain. Sovitaan uusi neuvottelu. 2. Puhutaan asioiden vierestä eikä siitä, mistä oikeasti mättää. RATKAISUJA: Puheenjohtaja pitää tauon neuvottelussa ja nostaa keskusteluun, miten tämä neuvottelu on tähän asti sujunut, onko puhuttu oikeista asioista. Puheenjohtaja nos-

15 taa keskusteluun, onko neuvottelun ilmapiiri turvallinen niin, että osallistujat uskaltavat puhua mielessä olevista asioista. Puheenjohtaja ymmärtää, ettei ihmisiä saa pakottaa puhumaan asioista, jos tilanne ei ole tarpeeksi turvallinen ja panostaa turvallisuuden lisäämiseen. 3. Keskustelu rönsyilee, puhutaan epäolennaisesta. RATKAISUJA: Puheenjohtaja / tth palauttaa teemaan. 4. Tunnekuohut: vihastuminen, riehuminen, itkut RATKAISUJA: Katkaistaan heti. Rauhoitellaan, esim. asianomainen poistuu paikalta hetkeksi ja neuvottelu keskeytetään siksi aikaa. 5. Epäasiallinen käytös: herjaaminen, loukkaava hyökkäys, alatyylin nimittely. RATKAISUJA: Katkaistaan heti. 6. Lukkiutuminen, mykkäkoulu. RATKAISUJA: Puhutellaan. 7. Joku poistuu paikalta. RATKAISUJA: Joku toinen, joko työpaikalta tai TTH:sta, menee mukaan. 8. Aihe jumittuu, keskustelu ei etene, ei päästä sopimaan mitään. RATKAISUJA: Puheenjohtaja / tth tuo uuden näkökulman asiaan. Sovitaan uusi neuvottelu. 9. Yksi puhuu koko ajan ja joku puhuu toisen päälle. RATKAISUJA: Katkaistaan ja huomautetaan. 10. Aikataulu ei pidä. RATKAISUJA: Sovitaan ennakkoon aikataulusta, seurataan kelloa. Sovitaan tarvittaessa uusi neuvottelu.

16 Liite 11. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖYHTEISÖKYSELY I KYSYMYKSET (voit jatkaa tarvittaessa paperin toiselle puolelle vastaustasi) 1. Millainen työilmapiiri on mielestäsi työyksikössänne? 2. Mitä asioita mielestäsi pitäisi kehittää työyksikössänne? 3. Mikäli koet kehitystarpeita työyksikössänne, kerro millä keinoilla tilannetta voisi mielestäsi kehittää? 4. Mitä asioita olisit itse valmis tekemään työyksikkönne kehittämiseksi? Kiitokset vastauksestasi!

17 Liite 12. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Työterveyshuolto Kujalankatu Forssa p (pvm) TYÖYHTEISÖKYSELY II Aika ajoin on hyvä pysähtyä tutkimaan omaa työyhteisöä: missä ollaan, minne ollaan menossa? Vastatessasi alla oleviin kysymyksiin 1 3, voit käyttää seuraavia näkökulmia avuksi pohdinnassasi: - Onko suunta selvillä? Ovatko työn tavoitteet riittävän selkeät ja ollaanko niistä yhtä mieltä? - Miten työnjako ja työjärjestelyt toteutuvat? Ovatko vastuualueet selkeät ja muodostuuko ihmisille mielekkäitä työkokonaisuuksia? - Sujuuko yhteistyö siellä, missä sitä tarvitaan? - Onko esimiestyö kannustavaa ja tukea antavaa? - Miten työyhteisö tukee esimiestä johtamisessaan? - Annetaanko työstäsi sellaista palautetta, että voit vakuuttua osaamisesi riittävyydestä? - Kulkeeko työyhteisöä koskeva tieto yhteisössä joka suuntaan, saadaanko tietoa riittävästi ja oikeaan aikaan? - Miten ristiriitoihin tai työhön liittyviin ongelmiin suhtaudutaan ja osataanko niitä käsitellä? - Onko arkisessa työn tekemisessä työn iloa ja innostusta? KYSYMYKSET 1) Mitkä seikat näet työyhteisösi vahvuuksina ja hyvinä puolina? 2) Mitkä tekijät koet ongelmallisina, tai miten muuten haluaisit kehittää työyhteisösi toimintaa? 3) Terveisesi tai toiveesi työterveyshuollolle Kiitos vastauksestasi!

18 Liite 13. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Salli erilaisia tunteita ja reaktioita Näin tuet lasta, kun perhettä on kohdannut vaikea tapahtuma - Pelko ja hämmennys kuuluvat lähes aina lasten reaktioihin. Tutut lelut ja tavarat lisäävät turvallisuuden tunnetta. - Kannusta lasta ilmaisemaan tunteitaan esim. piirtämällä, leikkimällä tai musiikin avulla. Tunteita on hyvä tunnistaa ja nimetä yhdessä. Apuna voi käyttää kirjoja (ks. takasivu). - Käyttäytyminen voi tilapäisesti muuttua aggressiiviseksi, häiritseväksi, taantuvaksi tai vetäytyväksi. Ole läsnä ja keskustele - Lapsi tarvitsee läheisyyttä, turvallisuutta ja yhdessäoloa - Kerro selkeää ja todenmukaista tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu. - Keskustele lapsen kanssa tapahtuneesta, ota huomioon hänen ikänsä. Puhu selkeästi, ei esim. vertauskuvilla. - Palauta lapsen päivittäiset arkirutiinit mahdollisimman nopeasti. Rutiinit lisäävät turvallisuutta. - Lapset kuulevat, näkevät ja ymmärtävät usein paljon enemmän, kuin aikuiset uskovat heidän huomanneen. Kysy, mitä lapsi on kuullut tai nähnyt ja auta erottamaan tosiasiat mielikuvituksesta. - Jos lapsi ei saa tarpeeksi tietoa, mielikuvitus saa vallan ja lapsi voi syyllistää itseään. Kerro, että lapsi ei ole aiheuttanut tapahtunutta (esim. ajatuksilla tai tottelemattomuudella).

19 Lapsi voi reagoida viiveellä - Lapsi ei jaksa surra koko ajan. Lapsen tapa surra voi ihmetyttää. Usein lapsen reagointi ilmenee jopa kuukausien viiveellä tai vasta, kun aikuisen tuska alkaa helpottaa. - Lapsi voi palata asiaan uudelleen eri ikävaiheissa. Ole valmis palaamaan aiheeseen, kun lapsen ymmärrys ja kysymykset ajan mittaan muuttuvat - Traumaattisen tapahtuman jälkeen on luonnollista, että lapsen taidot väliaikaisesti taantuvat ja voi ilmetä esim. levottomuutta, pelkoja, takertuvuutta, unihäiriöitä, kiukkua, palelemista, fyysisiä epämääräisiä kipuja tai muuta poikkeavaa käyttäytymistä. Lapsen reaktioiden jatkuessa voimakkaana pitempään, on hyvä ottaa yhteyttä esim. lastenneuvolaan, terveyskeskuspsykologiin, perheneuvolaan, kouluterveyden- tai oppilashuoltoon. Hae rohkeasti tukea itsellesi, jotta jaksat auttaa lastasi. Auttamistahoja ovat mm. terveyskeskus, seurakunta. - Myös muut lapselle tutut aikuiset voivat auttaa puhumalla tilanteesta lapsen kanssa. - Anna päiväkodin ja koulun henkilökunnalle tietoa lapsen tilanteesta. - Tue lasta puhumaan asiasta ystäväpiirissään. - Lapsen elämässä tulee edelleen olla läsnä myös iloa tuovia asioita. Lisätietoa: Lasten kirjallisuutta (Forssan kirjastossa 2008): Durant, Alan (2004): Aina ja ikuisesti Franzon, Päivi (2006): Surusaappaat Kaldhol, Marit (1986): Hyvästi Henrik Varley, Susan (1984): Mäyrän jäähyväislahjat Vinje, Kari (2000): Pekka ja kaksi käsinettä Weitze, Monica (1999): Kuinka pikku elefantti parani suuresta surustaan Aikuiselle avuksi: Erkkilä, J. (2003): Surevan lapsen kanssa Laatinut: Seudullisen kriisityön mallintamisen työryhmä Lom. 7521/ Esitetilaukset: FSTKY

20 Liite 14. Forssan seudun terveydenhuollon ky. VIRANOMAISOHJE KRIISITILANTEIDEN PSYKOSOSIAALISEEN ENSIAPUUN JA HOITOON Tietojen kokoaja: Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen hankkeen Seudullisen kriisityön mallintaminen osahankkeen työryhmä. Vastuutaho: FSTKY:n mielenterveystyön vastuualue. Päivitys: FSTKY:n kriisi- ja traumatyön kehittämisryhmä. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT Toimija ja yhteystiedot Rooli Ohjeistus FSTKY: Akuuttiryhmä puh. (03) Ma-to klo , Pe klo Muina aikoina (24/7) puhelut siirtyvät automaattisesti osasto 11:lle Kriisiavun antaminen yksilöille ja perheille. Kriisiavun koordinointi, yhteyksien luominen. 1. Seudullinen sopimus akuuttiryhmän tehtävistä kriisitilanteissa 2. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma FSTKY: Forssan sairaalan ensiapupoliklinikka Puh FSTKY: terveyskeskuslääkärivastaanotot arkisin klo Puh FSTKY: terveyskeskuslääkäripäivystys Ma-pe klo , viikonloppuisin ja arkipyhisin klo Puh FSTKY: Terveyskeskuspsykologit, puh , FSTKY: Perheneuvola Sortohaankatu 3, Forssa puh. (03) Koulut ja oppilaitokset: Rehtorit ja johtajaopettajat, kts. LIITE 2. Psykososiaalinen oppilashuolto, kts. LIITE Kriisin kokeneiden ensikohtaaminen ja tilannekartoitus, mitä palveluja potilas/omaiset tarvitsevat 2. Palveluihin ohjaaminen. Ensiapupoliklinikalta /terveyskeskuksesta otetaan yhteys akuuttiryhmään ja pyydetään käymään polilla tai ottamaan yhteys potilaaseen/omaiseen. Lastensuojeluilmoitusten tekeminen tarvittaessa. PAKElomakkeen käyttö apuna vammojen dokumentoinnissa ja viranomaisyhteistyössä. Kriisiavun antaminen yksilövastaanotolla elämänkriiseissä ja onnettomuuksissa. Päivystysaikoja ei ole. Lapsiperheiden asioiden jatkotyöstäminen, ohi jonon tällä hetkellä perheväkivalta ja lapsikeskeinen perheasiain sovittelu (erotilanteissa), harkinnanvaraisesti muut akuutit kriisit. Vastaa koulussa tapahtuvasta toiminnasta ja kriisiavun järjestämisestä Kriisiavun piiriin ohjaaminen FSTKY:n mielenterveyspalveluiden ohjeistus. Seudullinen perheväkivaltaohjeistus. Lastensuojelulaki ja siihen liittyvät ohjeistukset. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma.

21 FSTKY: A-klinikka Sortohaankatu 3 Ajanvaraus puh (aukioloaikoina) Yleinen hätänumero puh. 112 Päihteiden käyttöön liittyvät kriisit ja katkaisuhoidon tarve. Avokatkaisuhoito-ohjelma ja osasto 11 A:lle katkaisuhoitoon ohjaus. Kanta-Hämeen poliisilaitos, Forssan poliisiasema, vaihde , päivystävä rikostutkinta puh Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Forssan päivystävä palomestari puh , Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys Sosiaalitoimi: Forssa Forssan kaupungin vaihde 41411, pyydetään sosiaalityöntekijälle, ma-pe klo Sosiaalitoimi: Virka-ajan ulkopuolella Lastenkoti Kaarisilta, puh Sosiaalitoimi: Humppila Humppilan kunnan vaihde puh , pyydetään sosiaalijohtajalle, toimistosihteerille voi jättää soittopyynnön, ma-pe klo Sosiaalitoimi: Jokioinen Jokioisten kunta puh: , pyydetään sosiaalijohtajalle, ja sosiaalitoimen sihteerille voi jättää soittopyynnön ma-pe klo 9-15 Sosiaalitoimi: Tammela Tammelan kunnan vaihde puh , pyydetään sosiaalityöntekijälle tai suorat numerot sostt:lle puh / , ma 8-17, ti-pe 8-16 Sosiaalitoimi: Ypäjä Ypäjän kunnan vaihde , pyydetään sosiaalityönteki- jälle (suora numero ) ma-ke klo 9-15, to klo 9-17 ja pe klo Kotihoito: Forssa Tavi-tiimi , / 24 h. Myös yksityisten tuottamat palvelut tätä kautta. Kotihoito: Humppila Humppilan kunnan vaihde puh , pyydetään vanhustyönjohtajalle, toimistosihteerille voi jättää soittopyynnön, ma-pe klo Kotihoito: Jokioinen tulossa Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelupäivystys kaikkien viiden Forssan seudun kunnan osalta. Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Akuutit perhetyöntilaukset kotihoidosta. Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Ohjeet ja säännökset.

22 Kotihoidon päällikkö soittopyyntö Kotihoito: Tammela Tammelan kunnan vaihde pyydetään kotihoidon ohjaajaa / kotihoidon päivystykseen tai suorat numerot kotihoidon ohjaaja: , kotihoidon päivystys: Ohjaaja ma-pe 8-16, päivystys ma-su Kotihoito: Ypäjä Vanhus- ja vammaistyön johtaja ma-pe klo 8-16 tai Ypäjän kotihoidon päivystys päivittäin klo 7-21 Ev.lut. seurakunnat, kts. LIITE 1. Työpaikat Työterveyshuolto FSTKY: toimisto , puhelu ohjataan päivystävälle hoitajalle tai ko. työpaikan hoitajalle. Työterveyspsykologi puh Työterveyshuolto: Terveystalo, puh SPR:n Forssan, Jokioisten ja Tammelan osastot Henkinen ja hengellinen tuki Työnantaja vastaa työpaikalla tapahtuvasta toiminnasta. Työpaikka ostaa työterveyspalvelut siltä palveluntarjoajalta, jonka kanssa sillä on sopimus. Palveluntarjoaja selviää kysymällä työpaikalta, mistä he ostavat työterveyspalvelut. Henkinen ensiapu yksilövastaanotolla. Traumaattisten työtilanteiden jälkihoito työpaikalla, valmius työntekijätilanteen mukaan. Toipumisen ja terveyden seuranta vastaanotoilla. Jatkohoitoon ohjaaminen. Työterveysasiakkaiden henkinen ensiapu sekä toipumisen ja terveyden seuranta ja jatkohoitoon ohjaaminen. Traumaattisten työtilanteiden työyhteisöllinen jälkihoito työpaikalla. Antaa ensiapua ja aineellista tukea onnettomuuksissa ja muissa erityistilanteissa muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana. SPR:n valtakunnallinen psykologien valmiusryhmä Viranomaisten pyynnöstä suunnittelee, järjestää ja koordinoi psykososiaalista tukea suuronnettomuus- ja erityistilanteissa. Ryhmä toimii myös konsultoijana paikallisille toimijoille. Valmiusryhmän hälyttää Punaisen Ristin keskustoimisto, joka sopii viranomaisten kanssa ryhmän kulloisetkin toimintavaltuudet.

23 Liite 15. Forssan seudun terveydenhuollon ky. VIRANOMAISLOMAKE KRIISITILANTEIDEN PSYKOSOSIAALISEEN ENSIAPUUN JA HOITOON JOS KYSEESSÄ ON SUURONNETTOMUUS, kts. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma Suunnitelmat lääkinnällisestä pelastustoimesta suuronnettomuuden varalta (sähköpostin Yleiset kansiot => Kaikki yleiset kansiot => Valmiussuunnitelmat => Valmiussuunnitelma ) Huomioi kaikki asianosaiset. Elämäntilanteesta ja iästä johtuvat erilaiset tarpeet. Asianosainen = kriisiavun tarpeessa mahdollisesti oleva. Asianosainen Kuka ottaa hoitaakseen Toimenpiteet Kriisissä oleva Puoliso Lapsi alle kouluikäinen Lapsi alakouluik. Lapsi yläkouluik. Lapsi nuorisoik. Vainajan omaiset/sukulaiset Puolison omaiset/sukulaiset Lasten omaiset/sukulaiset Silminnäkijät Rikoksentekijä/Aiheuttaja Työkaverit Esimies Naapurit/ystävät Päiväkoti Koulu Poliisi Palo- ja pelastustoimen työntekijät Sairaankuljetus VPK/Vapepa/SPR Muut TIEDOTTAMINEN FSTKY:n SISÄLLÄ FSTKY:n esimiesten tulee tietää, kun poikkeuksellista on tapahtunut. Arvioi, pitääkö ilmoittaa FSTKY:ssä yhtymäjohtaja Markku Purolle tai ylilääkäri Markku Turuselle, muille esimiehille / vastuualuejohtajille? Jos Markku Turuselle tai jollekulle muulle esimiehelle on ilmoitettu, hänen vastuullaan on huolehtia ilmoittamisesta eteenpäin hallintoketjussa. Arvioitu Ilmoitettu, kenelle Ilmoitettava, jos poikkeuksellista tapahtuu työpaikalla/koulussa yms. ja siten koskettaa suurempaa väestömäärää, kuin yksittäistä ihmistä tai perhettä. Julkiset tapahtumat, julkisella paikalla tapahtuvat poikkeukselliset tapahtumat. Kuolonuhreja enemmän kuin yksi. Jos tapahtuma on jo ehtinyt mediaan. TIEDOTTAMISVASTUU ULOSPÄIN ON ESIMIEHILLÄ JA TIEDOTTAMISEN TOTEUTTAA ESIMIES. Yksittäisistä tapauksista henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. Esim. jos mediasta soitetaan, vastaat: Yhtymäjohtaja Markku Puro / Ylilääkäri Markku Turunen vastaa median tiedusteluihin. Hänen puhelinnumeronsa on /

24 Liite 16. Forssan seudun terveydenhuollon ky. FORSSAN SEUDUN EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN SUUNNITELMAN LAATIMINEN HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI klo Forssan kaupungintalon valtuustosali Turuntie 18, 4. krs Tilaisuuden puheenjohtajana toimii ylilääkäri Markku Turunen, FSTKY Avaus Markku Puro, yhtymäjohtaja, FSTKY Mielenterveyden haasteet Suomessa Jouko Lönnqvist, tutkimusprofessori, Mielenterveys ja päihdepalvelut osaston johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kahvi Mielenterveydenedistämissuunnitelman esittely Virpi Laakso, psykologi, projektisihteeri, FSTKY Paneeli - puheenjohtaja Markku Turunen - osanottajat: kunnanjohtaja Sinikka Malin, perheneuvoja Hannele Hakala, koulukuraattori Tytti Hirvonen, työterveyshoitaja Tarja Tuovila, diakoniatyöntekijä Marjatta Virtanen, johtava psykologi Anna-Maria Silfvenius-Pura, ylilääkäri Arto Honkala, psykologi Virpi Laakso Yhteenveto ja tulevaisuuden visiot Markku Turunen, FSTKY Musiikkiesitys Viihdekuoro Kehrät Seminaarin päätös Ilmoittautumiset: mennessä, puh

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

- rasistinen häirintä - sukupuolinen häirintä, fyysisen koskemattomuuden. - väkivaltainen käytös - epäasialliset viestit/sähköpostit/kommentit

- rasistinen häirintä - sukupuolinen häirintä, fyysisen koskemattomuuden. - väkivaltainen käytös - epäasialliset viestit/sähköpostit/kommentit 1 (8) TOIMINTAMALLI PUUTTUMISESTA EPÄASIALLISEEN KOHTELUUN 1. Ohjeen tarkoitus Tämä ohje antaa menettelytavat epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Epäasiallisen kohtelun yksiselitteinen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely

- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely HYVÄN TYÖKÄYTTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN LIEK- SAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimivassa työyhteisössä sen jokaisella jäsenellä on selkeä käsitys organisaation

Lisätiedot

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Iin kunnan toimintamalli. Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Iin kunnan toimintamalli. Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta Iin kunnan toimintamalli Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 Sisältö Sisältö 2 1. Johdanto 3 2. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 3 2.1. Määritelmät

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: PKSSK:n Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito koordinoi

Lisätiedot

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta : Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen Perheasioiden sovittelu Aluehallintovirastojen koulutus FT, projektipäällikkö Vaula Haavisto Mistä lähdettiin liikkeelle

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

ENSIMMÄINEN JAKSO: SUUNNITTELU & TOTEUTUS maaliskuu/kesäkuu 2010 lokakuu 2010 lomake 2

ENSIMMÄINEN JAKSO: SUUNNITTELU & TOTEUTUS maaliskuu/kesäkuu 2010 lokakuu 2010 lomake 2 ENSIMMÄINEN JAKSO: SUUNNITTELU & TOTEUTUS maaliskuu/kesäkuu 2010 lokakuu 2010 lomake 2 työryhmä: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa ENSIMMÄISET TEHTÄVÄT ENSIMMÄINEN TAVOITE / TAVOITTEET Valitaan tavoite/tavoitteet,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla Kunnanhallitus 8.8.2011, 84 SISÄLLYSLUETTELO 2 HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot