Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen 1.5.2007 31.10.2009. ESLH-2006-11606/So-62"

Transkriptio

1 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62 LOPPURAPORTIN LIITTEET Laakso, Virpi Turunen, Markku Vähätalo, Raija Puro, Markku

2 LIITTEET Liite 1. Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Liite 3. Eroneuvo illan lehti-ilmoitus Liite 4. Vanhemman neuvo ryhmän lehti-ilmoitus Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? esite Liite 6. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (Word-tiedosto) Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri, pdf) Liite 8. TTH:n malli: Määritelmät Liite 9. TTH:n malli: Kartoittamiskysymyksiä Liite 10. TTH:n malli: Neuvottelurunko Liite 11. TTH:n malli: Työyhteisökysely I Liite 12. TTH:n malli: Työyhteisökysely II Liite 13 Näin tuet lasta esite Liite 14. Kriisityön osahanke: Viranomaisohje Liite 15. Kriisityön osahanke: Viranomaislomake Liite 16. Päätösseminaarin ohjelma Liite 17. Hankkeen esittelydiat Laaja oppimäärä (PowerPoint-tiedosto)

3 Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Koulutukset: Kultahäistä pätkäsuhteisiin avioeron merkitys perheenjäsenille. Therapeia-Säätiö Sovittelukäytännön kehittäminen. Väestöliitto Luento nuorten aikuisten parisuhteista. tutkija Heli Vaaranen. Lastensuojelun keskusliitto Lapsen asema vanhempien erossa ja eron jälkeen. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto Eroneuvoilta-vetäjäkoulutus. Lastensuojelun keskusliitto. (HH) Vanhemman Neuvo-ryhmä-koulutus. Lastensuojelun Keskusliitto. (JL) Kehittämiskonsultaatiot: Kuusi kertaa, konsultteina psykologit Päivi Mäntylä-Karppinen ja Pirjo Lipiäinen. Tiedottaminen: Forssan Seudun Ehkäisevän Mielenterveystyön Suunnitelman Laatiminen hankkeen esittelytilaisuus. (Virpi Laakso, HH, JL) FL:n Lukijoilta-palsta Asiantuntijakirjoitus Tukea tarjolla lapsiperheen eroon. (HH, JL) Seutusanomat Vanhemmuus ei pääty eroon, vertaisryhmästä oivalluksia eron jälkeiseen aikaan. (JL)

4 Liite 3. Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä Eroneuvo illan lehti-ilmoitus POHDITKO EROON LIITTYVIÄ ASIOITA? MITEN ERO VAIKUTTAA OMAAN JA LASTEN ELÄMÄÄN? EROVANHEMMUUS TE TA Ma klo Perheneuvolassa, Sortohaankatu 3 Te lassa keskustellaan lapsiperheen erosta eri näkökulmista: vanhemmuuden säilyminen parisuhteen päättyessä, lasten menetysten vähentäminen vanhempien erotessa ja lasten läheisten huoli muutoksessa. AIHETTA POHTIVAT KANSSANNE PERHENEUVOJAT HANNELE HAKALA JA JAANA LUOMALA TERVETULOA! Yhteistyössä: FSTKY:n Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu -hanke, Forssan perheneuvola ja Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo projekti

5 Liite 4. Osahankeraportti Lapsikeskeinen perheasiainsovittelu osana perheneuvolan ennaltaehkäisevää työtä VANHEMMAN NEUVO vertaisryhmästä rohkaisua ja oivalluksia eron jälkeiseen vanhemmuuteen Tuntuuko vanhemmuuden jakaminen entisen puolison kanssa haasteelliselta? Millä tavalla erotilanteessa tulee huomioida lapsen tarpeet? Parisuhteesta voi erota, mutta vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta. Lapsen ja vanhemman suhde on ainutlaatuinen, eikä siitä voi erota. Vanhemman Neuvo on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille. Ryhmässä keskustellaan mm. eron tuomista muutoksista lapsen ja aikuisen arkeen. Ryhmän tarkoituksena on auttaa vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet sekä tukea eron jälkeistä yhteistyövanhemmuutta. Ryhmä on maksuton. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa FSTKY:N Perheneuvolan tiloissa, osoite Sortohaankatu 3, Forssa. Ryhmä alkaa helmikuussa 2009 viikolla kuusi. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jaana Luomala FSTKY Perheneuvola puhelin sähköposti: Ilmoittautumisia otetaan jo vastaan. Lisätietoja löydät myös

6 Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? - esite perheasiain sovittelusta Forssan seudun terveydenhuollon ky. E R O M I E L E S S Ä? Miten lasten käy? Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu tarjoaa neuvotteluapua eron harkinnas- sa ja erojärjestelyissä.

7 ERO HAASTAA VANHEMMUUDEN Eroon liittyy paljon kipeitä ja syviä tunteita, joiden keskellä vanhemmat joutuvat päättämään lasta koskevista asioista. Vanhemmat kantavat aina huolta siitä, mitä ero merkitsee lapselle. Vanhemmat miettivät, mitä lapselle kerrotaan ja miten se tapahtuu. Tarvitaan paljon pohdintaa ja keskustelua lapsen huollosta, tapaamisista ja arkielämän järjestämisestä silloin, kun on päätetty erota. Lapsen turvallisuutta lisää, että hän voi olla varma, että hänellä on eron jälkeen edelleen äiti ja isä. Avainasia lapsen kannalta on eron jälkeinen pyrkimys yhteistyöhön lapsen asioissa; yhteistyövanhemmuus. MITÄ PERHEASIAIN SOVITTELU ON? Perheasiain sovittelua voi käyttää eron eri vaiheissa: Alkuvaiheessa, kun pohditaan lasten asioiden järjestelyä tai silloin, kun sovitut asiat eivät toimi. Perheneuvolan sovittelupalveluja voivat käyttää lapsiperheet. Sovittelukeskustelussa pyritään helpottamaan avio-/avoerosuunnittelua sekä aikuisten että lasten kannalta. Sovittelija ei ota kantaa, vaan pyrkii auttamaan, että saataisiin aikaan kullekin perheelle parhaiten sopivat ratkaisut. Sovittelukeskustelut ovat luottamuksellisia. Sovittelussa ei laadita eikä vahvisteta sopimuksia. Perheneuvolan perheasiain sovittelijat: Perheneuvojat Hannele Hakala Jaana Luomala Ajanvaraus puhelimitse: (toimisto) perheneuvolan osoite: Sortohaankatu 3, Forssa SOVITTELU ON MAKSUTONTA JA KÄYNTIAJAN SAA NOPEASTI Lom. 7551/9.2009

8

9 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Liite 6. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA Työterveyshuoltoon tulee viite tai viesti ristiriidasta tai konfliktista. Määritelmät: 1. Konflikti 2. Kiusaaminen 3. Epäasiallinen kohtelu 1. TTH:n rooli, tarvitaanko TTH:n väliintuloa 2. Kokonaistilanteen hahmottaminen 3. TTH:n sisäinen yhteistyö 4. Jatkotyöskentelysuunnitelma 5. Työskentelyn tavoite 6. Ulkopuolisen konsultaatioavun käyttö Kyselyt/ haastattelut Työyhteisötyö Neuvottelut Palautetilaisuudet Kysymyksiä: 1. Yhteydenottaja 2. Konfliktin luonne 3. Konfliktin kehityshistoria 4. Konfliktin osalliset 5. Muut mahdolliset tahot 6. Tilanteen akuuttisuus 7. Työn taso/työn sujuminen 8. Tähänastiset ratkaisuyritykset 9. Seuraukset, jos ei ratkaista 10. Selvittelyn esteet 11. Tilanne, jos asia ratkaistu 12. Odotukset TTH:lle 13. Onko ulkopuolisen avun tarvetta 1. Työskentelyn tavoite 2. Yhteistyötahojen määrittely 3. Aikataulutus 4. Menetelmät esimiesneuvottelu neuvottelu konfliktin asianosaisten kanssa työpaikkakäynti, työyhteisön havainnointi suositus ulkopuolisesta konsultista TTH:n toteuttamasta työyhteisötyöstä sopiminen työpaikan omasta toiminnasta sopiminen Yhteistyö ulkopuolisen konsultin kanssa Tiedon keruu ja välittäminen Miten onnistuttiin Mitä opittiin Jatkokehittäminen Seurannasta sopiminen 1. Arviointi 2. Tilannekartoitus 3. Sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 4. Jatkosuunnitelmat 1. Työjärjestelyt 2. Toimenkuvien tarkistukset 3. Säännölliset palaverit 4. Ylemmän johdon päätökset 5. Tiedonkulun parantaminen 6. Työpisteen siirrot ym.

10 Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri)

11 Liite 8. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA TUNNISTAMINEN Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työyhteisön tilaa. (Työturvallisuuslaki TTL 8 ) Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. (TTL 18 ) MÄÄRITELMIÄ 1. Konflikti Työyhteisökonflikti on vastustuksen, erimielisyyden tai yhteensopimattomuuden tila työyhteisössä. (Lähde: Wikipedia) Konflikti edellyttää, että osapuolia on enemmän kuin yksi. 2. Kiusaaminen Henkinen väkivalta eli kiusaaminen on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Se voi kohdistua yhteen tai useampaan henkilöön. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta ja järjettömältä (Työterveyslaitos) Kiusaamista ei ole mm. se, jos o työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta o toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa, vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta o työntekijälle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus o työnantaja ohjaa henkilön työkyvyn tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista o työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja työntekijän kanssa on asiasta keskusteltu (FSTKY:n toimintaohje) 3. Epäasiallinen kohtelu Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. (Työturvallisuuslaki, 28 ) Epäasiallinen kohtelu on lain, yleisen hyvän tavan tai työvelvollisuuksien vastainen teko, laiminlyönti tai käyttäytyminen. Laki ei määrittele häirintää eikä epäasiallista kohtelua niiden moninaisuuden vuoksi ja siksi, että ne yleensä ovat tunnistettavissa. Häirintä on esimerkiksi sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käyttäytymistä, joka jatkuvana tai säännöllisenä aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. (Työsuojeluhallinto 2005, FSTKY:n toimintaohje)

12 Liite 9. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA KARTOITTAMINEN 1. Yhteydenottaja Kuka ottaa yhteyttä? Onko oma aloite vai onko pyydetty? Kuka pyytänyt? Missä ominaisuudessa ottaa yhteyttä? Esimiehenä, luottamusmiehenä, kiistan osapuolena, äänitorvena 2. Konfliktin luonne Minkälainen konflikti? Mistä ollaan eri mieltä? 3. Konfliktin kehityshistoria Milloin alkoi? Milloin on mennyt paremmin? Mikä antoi nyt sysäyksen tarttua asiaan? 4. Konfliktin osalliset Keitä konflikti koskee? Missä asemassa ko. henkilöt ovat esimies, työntekijä, muu? 5. Muut mahdolliset tahot Onko esimies tietoinen konfliktista? Tietävätkö ne, joiden pitäisi tietää? Lähiesimies, ylempi esimies, työsuojelu, luottamusmies, työterveyshuollon yhdyshenkilö? 6. Tilanteen akuuttisuus Tarvitaanko välitöntä puuttumista asiaan? Tarvitseeko joku päivystysluonteista apua? 7. Työn taso/työn sujuminen/ Miten työtehtävät saadaan hoidettua, vaikuttaako konflikti konfliktin haitta työn sujumiselle niihin? Millä lailla konflikti haittaa työtä? 8. Tähänastiset ratkaisuyritykset Miten työpaikalla on asiaa ratkottu? Millä menestyksellä? 9. Seuraukset, jos ei ratkaista Seuraukset työnteolle? Seuraukset työntekijöiden hyvinvoinnille? Muut seuraukset (työpisteen vaihdot ym.)? 10. Selvittelyn esteet Mikä estäisi/haittaisi asian selvittämistä? Mitä haittaa asian selvittämisestä olisi? 11. Tilanne, jos asia ratkaistu Miten asiat ovat sitten, kun konflikti on ratkaistu? Mikä silloin on työpaikalla paremmin/toisin? 12. Odotukset TTH:lle Kuunteleminen (yhteydenottaja halusi vain purkaa sydäntään)? Neuvotteluun osallistuminen? Neuvottelun kokoon kutsuminen? Työpaikkakäynti? Muu? 13. Ulkopuolinen apu Toivotaanko työpaikalla ulkopuolista konsulttia?

13 Liite 10. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAMALLI TYÖYHTEISÖN KONFLIKTITILANTEISSA NEUVOTTELURUNKO Ennen neuvottelusta sopimista Työterveyshuollon on arvioitava, kestääkö asianosaisten terveys neuvottelun psyykkisen kuormittavuuden. Neuvottelu ei saa vakavasti vaarantaa osapuolten terveyttä. Ennen neuvottelua yhteys työpaikkaan Tarkistetaan, keitä on tulossa neuvotteluun Tiedotetaan, että konfliktin osapuolilla on mahdollisuus ottaa neuvotteluun mukaan tukihenkilö, esim. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työkaveri Sovitaan, kuka on neuvottelun puheenjohtaja ja kuka tekee muistiinpanot Ennen neuvottelua, TTH:n oma valmistautuminen Sovitaan strategiasta Tarkistetaan puheenjohtajan ja sihteerin roolit 1. Aloitus Läsnäolevien ihmisten esittely: nimet, asema työpaikalla (esim. alempi/ylempi esimies, työntekijä, työsuojeluvaltuutettu), roolit neuvottelussa (pj, siht, ulkopuolinen asiantuntija jne.) Neuvottelun tarkoituksen ilmaiseminen: miksi olemme täällä ja kenen aloitteesta Muistutus neuvotteluun varatusta ajasta Periaatteiden kertominen: vain yksi puhuu kerrallaan, kuunnellaan toisia, kunnioitetaan toisia, painopiste ratkaisuissa ja eteenpäin pääsemisessä 2. Keskivaihe Näkemysten/havaintojen kartoitus Yhteisten näkemysten rajaaminen ja löytäminen Toiveiden/tavoitteiden kartoitus Yhteisten tavoitteiden rajaaminen ja löytäminen Ratkaisujen etsiminen, ongelman pilkkominen Ratkaisujen arviointia ja realiteettien esiintuominen 3. Lopetus Löydetyistä ratkaisuehdotuksista sopiminen ja niiden kirjaaminen Ratkaisujen/toimenpiteiden aikataulun sopiminen ja kirjaaminen Sovitaan, miten tilanteen kehittymistä seurataan Jatkosta sopiminen: onko tarvetta uudelle neuvottelulle? uuden neuvotteluajan sopiminen? Mitä tulisi välttää Syyllistämistä ja väärintekijöiden etsimistä.

14 Tunteisiin vetoamista, tapahtuneen epäoikeudenmukaisuuden ihmettelemistä. Osapuolten kasvojen menettämistä. PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT Huolehtia selkeästä aloituksesta. Huolehtia, että kaikki saavat puheenvuoron ja heitä kuullaan. Huolehtia aikataulusta; lopetusvaiheeseen on päästävä hyvissä ajoin ennen kuin aika loppuu. SIHTEERIN TEHTÄVÄT Kirjata ylös sovitut asiat: - aika ja paikka, läsnäolijat titteleineen - neuvottelun aihe ja kokoonkutsuja/aloitteen tekijä - mahdollisesti jotain keskeistä keskustelun kulusta - sovitut/päätetyt asiat - jatko (ei sovittu jatkoa, sovittiin uusi neuvottelu, sovittiin että hoitaja soittaa työpaikalle, sovittiin terveystarkastuksista jne.) RATKAISUVAIHTOEHTOJEN POHTIMINEN JA VALINTA (Työterveyslaitoksen kotisivuilta) Miten aiemmin ongelmaa/konfliktia on pyritty ratkaisemaan? Millaisia olivat ratkaisuyritysten tulokset? Jos tilanne ei parantunut, niin miksi? Millaisia uusia ratkaisuvaihtoehtoja on löydettävissä? Mitkä ovat ratkaisuvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet? Auttavatko ne tavoitteiden saavuttamisessa? Tuovatko ne työrauhan tai helpottavat työn sujumista? Ovatko ne oikeudenmukaisia kaikille osapuolille ja kaikkien hyväksyttävissä? Ovatko ratkaisuvaihtoehdot toteutettavissa? Riittääkö työyhteisön oma päätösvalta? Mitä esteitä ratkaisuvaihtoehtojen toteuttamiselle voi tulla ja miten niihin voi varautua etukäteen? Toimintasuunnitelman ja sopimusten tekeminen Miten valittu ratkaisuehdotus toteutetaan: ketkä toimivat, mitä ja milloin tekevät? Millaisia sopimuksia konfliktin eri osapuolten rooleista, käyttäytymisestä, toimintatavoista ja yhteisistä pelinsäännöistä on tehtävissä? Miten toiminnan muutosten vaikutuksia seurataan? NEUVOTTELUJEN ONGELMAKOHTIA JA NIIDEN RATKAISUJA 1. Kaikki ratkaisemisen kannalta tärkeät ihmiset eivät tule neuvotteluun. RATKAISUJA: Tarkistetaan, voidaanko asiassa silti edetä osittain. Sovitaan uusi neuvottelu. 2. Puhutaan asioiden vierestä eikä siitä, mistä oikeasti mättää. RATKAISUJA: Puheenjohtaja pitää tauon neuvottelussa ja nostaa keskusteluun, miten tämä neuvottelu on tähän asti sujunut, onko puhuttu oikeista asioista. Puheenjohtaja nos-

15 taa keskusteluun, onko neuvottelun ilmapiiri turvallinen niin, että osallistujat uskaltavat puhua mielessä olevista asioista. Puheenjohtaja ymmärtää, ettei ihmisiä saa pakottaa puhumaan asioista, jos tilanne ei ole tarpeeksi turvallinen ja panostaa turvallisuuden lisäämiseen. 3. Keskustelu rönsyilee, puhutaan epäolennaisesta. RATKAISUJA: Puheenjohtaja / tth palauttaa teemaan. 4. Tunnekuohut: vihastuminen, riehuminen, itkut RATKAISUJA: Katkaistaan heti. Rauhoitellaan, esim. asianomainen poistuu paikalta hetkeksi ja neuvottelu keskeytetään siksi aikaa. 5. Epäasiallinen käytös: herjaaminen, loukkaava hyökkäys, alatyylin nimittely. RATKAISUJA: Katkaistaan heti. 6. Lukkiutuminen, mykkäkoulu. RATKAISUJA: Puhutellaan. 7. Joku poistuu paikalta. RATKAISUJA: Joku toinen, joko työpaikalta tai TTH:sta, menee mukaan. 8. Aihe jumittuu, keskustelu ei etene, ei päästä sopimaan mitään. RATKAISUJA: Puheenjohtaja / tth tuo uuden näkökulman asiaan. Sovitaan uusi neuvottelu. 9. Yksi puhuu koko ajan ja joku puhuu toisen päälle. RATKAISUJA: Katkaistaan ja huomautetaan. 10. Aikataulu ei pidä. RATKAISUJA: Sovitaan ennakkoon aikataulusta, seurataan kelloa. Sovitaan tarvittaessa uusi neuvottelu.

16 Liite 11. Forssan seudun terveydenhuollon ky. TYÖYHTEISÖKYSELY I KYSYMYKSET (voit jatkaa tarvittaessa paperin toiselle puolelle vastaustasi) 1. Millainen työilmapiiri on mielestäsi työyksikössänne? 2. Mitä asioita mielestäsi pitäisi kehittää työyksikössänne? 3. Mikäli koet kehitystarpeita työyksikössänne, kerro millä keinoilla tilannetta voisi mielestäsi kehittää? 4. Mitä asioita olisit itse valmis tekemään työyksikkönne kehittämiseksi? Kiitokset vastauksestasi!

17 Liite 12. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Työterveyshuolto Kujalankatu Forssa p (pvm) TYÖYHTEISÖKYSELY II Aika ajoin on hyvä pysähtyä tutkimaan omaa työyhteisöä: missä ollaan, minne ollaan menossa? Vastatessasi alla oleviin kysymyksiin 1 3, voit käyttää seuraavia näkökulmia avuksi pohdinnassasi: - Onko suunta selvillä? Ovatko työn tavoitteet riittävän selkeät ja ollaanko niistä yhtä mieltä? - Miten työnjako ja työjärjestelyt toteutuvat? Ovatko vastuualueet selkeät ja muodostuuko ihmisille mielekkäitä työkokonaisuuksia? - Sujuuko yhteistyö siellä, missä sitä tarvitaan? - Onko esimiestyö kannustavaa ja tukea antavaa? - Miten työyhteisö tukee esimiestä johtamisessaan? - Annetaanko työstäsi sellaista palautetta, että voit vakuuttua osaamisesi riittävyydestä? - Kulkeeko työyhteisöä koskeva tieto yhteisössä joka suuntaan, saadaanko tietoa riittävästi ja oikeaan aikaan? - Miten ristiriitoihin tai työhön liittyviin ongelmiin suhtaudutaan ja osataanko niitä käsitellä? - Onko arkisessa työn tekemisessä työn iloa ja innostusta? KYSYMYKSET 1) Mitkä seikat näet työyhteisösi vahvuuksina ja hyvinä puolina? 2) Mitkä tekijät koet ongelmallisina, tai miten muuten haluaisit kehittää työyhteisösi toimintaa? 3) Terveisesi tai toiveesi työterveyshuollolle Kiitos vastauksestasi!

18 Liite 13. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Salli erilaisia tunteita ja reaktioita Näin tuet lasta, kun perhettä on kohdannut vaikea tapahtuma - Pelko ja hämmennys kuuluvat lähes aina lasten reaktioihin. Tutut lelut ja tavarat lisäävät turvallisuuden tunnetta. - Kannusta lasta ilmaisemaan tunteitaan esim. piirtämällä, leikkimällä tai musiikin avulla. Tunteita on hyvä tunnistaa ja nimetä yhdessä. Apuna voi käyttää kirjoja (ks. takasivu). - Käyttäytyminen voi tilapäisesti muuttua aggressiiviseksi, häiritseväksi, taantuvaksi tai vetäytyväksi. Ole läsnä ja keskustele - Lapsi tarvitsee läheisyyttä, turvallisuutta ja yhdessäoloa - Kerro selkeää ja todenmukaista tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu. - Keskustele lapsen kanssa tapahtuneesta, ota huomioon hänen ikänsä. Puhu selkeästi, ei esim. vertauskuvilla. - Palauta lapsen päivittäiset arkirutiinit mahdollisimman nopeasti. Rutiinit lisäävät turvallisuutta. - Lapset kuulevat, näkevät ja ymmärtävät usein paljon enemmän, kuin aikuiset uskovat heidän huomanneen. Kysy, mitä lapsi on kuullut tai nähnyt ja auta erottamaan tosiasiat mielikuvituksesta. - Jos lapsi ei saa tarpeeksi tietoa, mielikuvitus saa vallan ja lapsi voi syyllistää itseään. Kerro, että lapsi ei ole aiheuttanut tapahtunutta (esim. ajatuksilla tai tottelemattomuudella).

19 Lapsi voi reagoida viiveellä - Lapsi ei jaksa surra koko ajan. Lapsen tapa surra voi ihmetyttää. Usein lapsen reagointi ilmenee jopa kuukausien viiveellä tai vasta, kun aikuisen tuska alkaa helpottaa. - Lapsi voi palata asiaan uudelleen eri ikävaiheissa. Ole valmis palaamaan aiheeseen, kun lapsen ymmärrys ja kysymykset ajan mittaan muuttuvat - Traumaattisen tapahtuman jälkeen on luonnollista, että lapsen taidot väliaikaisesti taantuvat ja voi ilmetä esim. levottomuutta, pelkoja, takertuvuutta, unihäiriöitä, kiukkua, palelemista, fyysisiä epämääräisiä kipuja tai muuta poikkeavaa käyttäytymistä. Lapsen reaktioiden jatkuessa voimakkaana pitempään, on hyvä ottaa yhteyttä esim. lastenneuvolaan, terveyskeskuspsykologiin, perheneuvolaan, kouluterveyden- tai oppilashuoltoon. Hae rohkeasti tukea itsellesi, jotta jaksat auttaa lastasi. Auttamistahoja ovat mm. terveyskeskus, seurakunta. - Myös muut lapselle tutut aikuiset voivat auttaa puhumalla tilanteesta lapsen kanssa. - Anna päiväkodin ja koulun henkilökunnalle tietoa lapsen tilanteesta. - Tue lasta puhumaan asiasta ystäväpiirissään. - Lapsen elämässä tulee edelleen olla läsnä myös iloa tuovia asioita. Lisätietoa: Lasten kirjallisuutta (Forssan kirjastossa 2008): Durant, Alan (2004): Aina ja ikuisesti Franzon, Päivi (2006): Surusaappaat Kaldhol, Marit (1986): Hyvästi Henrik Varley, Susan (1984): Mäyrän jäähyväislahjat Vinje, Kari (2000): Pekka ja kaksi käsinettä Weitze, Monica (1999): Kuinka pikku elefantti parani suuresta surustaan Aikuiselle avuksi: Erkkilä, J. (2003): Surevan lapsen kanssa Laatinut: Seudullisen kriisityön mallintamisen työryhmä Lom. 7521/ Esitetilaukset: FSTKY

20 Liite 14. Forssan seudun terveydenhuollon ky. VIRANOMAISOHJE KRIISITILANTEIDEN PSYKOSOSIAALISEEN ENSIAPUUN JA HOITOON Tietojen kokoaja: Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen hankkeen Seudullisen kriisityön mallintaminen osahankkeen työryhmä. Vastuutaho: FSTKY:n mielenterveystyön vastuualue. Päivitys: FSTKY:n kriisi- ja traumatyön kehittämisryhmä. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT Toimija ja yhteystiedot Rooli Ohjeistus FSTKY: Akuuttiryhmä puh. (03) Ma-to klo , Pe klo Muina aikoina (24/7) puhelut siirtyvät automaattisesti osasto 11:lle Kriisiavun antaminen yksilöille ja perheille. Kriisiavun koordinointi, yhteyksien luominen. 1. Seudullinen sopimus akuuttiryhmän tehtävistä kriisitilanteissa 2. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma FSTKY: Forssan sairaalan ensiapupoliklinikka Puh FSTKY: terveyskeskuslääkärivastaanotot arkisin klo Puh FSTKY: terveyskeskuslääkäripäivystys Ma-pe klo , viikonloppuisin ja arkipyhisin klo Puh FSTKY: Terveyskeskuspsykologit, puh , FSTKY: Perheneuvola Sortohaankatu 3, Forssa puh. (03) Koulut ja oppilaitokset: Rehtorit ja johtajaopettajat, kts. LIITE 2. Psykososiaalinen oppilashuolto, kts. LIITE Kriisin kokeneiden ensikohtaaminen ja tilannekartoitus, mitä palveluja potilas/omaiset tarvitsevat 2. Palveluihin ohjaaminen. Ensiapupoliklinikalta /terveyskeskuksesta otetaan yhteys akuuttiryhmään ja pyydetään käymään polilla tai ottamaan yhteys potilaaseen/omaiseen. Lastensuojeluilmoitusten tekeminen tarvittaessa. PAKElomakkeen käyttö apuna vammojen dokumentoinnissa ja viranomaisyhteistyössä. Kriisiavun antaminen yksilövastaanotolla elämänkriiseissä ja onnettomuuksissa. Päivystysaikoja ei ole. Lapsiperheiden asioiden jatkotyöstäminen, ohi jonon tällä hetkellä perheväkivalta ja lapsikeskeinen perheasiain sovittelu (erotilanteissa), harkinnanvaraisesti muut akuutit kriisit. Vastaa koulussa tapahtuvasta toiminnasta ja kriisiavun järjestämisestä Kriisiavun piiriin ohjaaminen FSTKY:n mielenterveyspalveluiden ohjeistus. Seudullinen perheväkivaltaohjeistus. Lastensuojelulaki ja siihen liittyvät ohjeistukset. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma.

21 FSTKY: A-klinikka Sortohaankatu 3 Ajanvaraus puh (aukioloaikoina) Yleinen hätänumero puh. 112 Päihteiden käyttöön liittyvät kriisit ja katkaisuhoidon tarve. Avokatkaisuhoito-ohjelma ja osasto 11 A:lle katkaisuhoitoon ohjaus. Kanta-Hämeen poliisilaitos, Forssan poliisiasema, vaihde , päivystävä rikostutkinta puh Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Forssan päivystävä palomestari puh , Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys Sosiaalitoimi: Forssa Forssan kaupungin vaihde 41411, pyydetään sosiaalityöntekijälle, ma-pe klo Sosiaalitoimi: Virka-ajan ulkopuolella Lastenkoti Kaarisilta, puh Sosiaalitoimi: Humppila Humppilan kunnan vaihde puh , pyydetään sosiaalijohtajalle, toimistosihteerille voi jättää soittopyynnön, ma-pe klo Sosiaalitoimi: Jokioinen Jokioisten kunta puh: , pyydetään sosiaalijohtajalle, ja sosiaalitoimen sihteerille voi jättää soittopyynnön ma-pe klo 9-15 Sosiaalitoimi: Tammela Tammelan kunnan vaihde puh , pyydetään sosiaalityöntekijälle tai suorat numerot sostt:lle puh / , ma 8-17, ti-pe 8-16 Sosiaalitoimi: Ypäjä Ypäjän kunnan vaihde , pyydetään sosiaalityönteki- jälle (suora numero ) ma-ke klo 9-15, to klo 9-17 ja pe klo Kotihoito: Forssa Tavi-tiimi , / 24 h. Myös yksityisten tuottamat palvelut tätä kautta. Kotihoito: Humppila Humppilan kunnan vaihde puh , pyydetään vanhustyönjohtajalle, toimistosihteerille voi jättää soittopyynnön, ma-pe klo Kotihoito: Jokioinen tulossa Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelupäivystys kaikkien viiden Forssan seudun kunnan osalta. Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Lastensuojelutyö sekä kaikki muu sosiaalityö Akuutit perhetyöntilaukset kotihoidosta. Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Toimintaa ohjaavat lait ja säännökset Ohjeet ja säännökset.

22 Kotihoidon päällikkö soittopyyntö Kotihoito: Tammela Tammelan kunnan vaihde pyydetään kotihoidon ohjaajaa / kotihoidon päivystykseen tai suorat numerot kotihoidon ohjaaja: , kotihoidon päivystys: Ohjaaja ma-pe 8-16, päivystys ma-su Kotihoito: Ypäjä Vanhus- ja vammaistyön johtaja ma-pe klo 8-16 tai Ypäjän kotihoidon päivystys päivittäin klo 7-21 Ev.lut. seurakunnat, kts. LIITE 1. Työpaikat Työterveyshuolto FSTKY: toimisto , puhelu ohjataan päivystävälle hoitajalle tai ko. työpaikan hoitajalle. Työterveyspsykologi puh Työterveyshuolto: Terveystalo, puh SPR:n Forssan, Jokioisten ja Tammelan osastot Henkinen ja hengellinen tuki Työnantaja vastaa työpaikalla tapahtuvasta toiminnasta. Työpaikka ostaa työterveyspalvelut siltä palveluntarjoajalta, jonka kanssa sillä on sopimus. Palveluntarjoaja selviää kysymällä työpaikalta, mistä he ostavat työterveyspalvelut. Henkinen ensiapu yksilövastaanotolla. Traumaattisten työtilanteiden jälkihoito työpaikalla, valmius työntekijätilanteen mukaan. Toipumisen ja terveyden seuranta vastaanotoilla. Jatkohoitoon ohjaaminen. Työterveysasiakkaiden henkinen ensiapu sekä toipumisen ja terveyden seuranta ja jatkohoitoon ohjaaminen. Traumaattisten työtilanteiden työyhteisöllinen jälkihoito työpaikalla. Antaa ensiapua ja aineellista tukea onnettomuuksissa ja muissa erityistilanteissa muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana. SPR:n valtakunnallinen psykologien valmiusryhmä Viranomaisten pyynnöstä suunnittelee, järjestää ja koordinoi psykososiaalista tukea suuronnettomuus- ja erityistilanteissa. Ryhmä toimii myös konsultoijana paikallisille toimijoille. Valmiusryhmän hälyttää Punaisen Ristin keskustoimisto, joka sopii viranomaisten kanssa ryhmän kulloisetkin toimintavaltuudet.

23 Liite 15. Forssan seudun terveydenhuollon ky. VIRANOMAISLOMAKE KRIISITILANTEIDEN PSYKOSOSIAALISEEN ENSIAPUUN JA HOITOON JOS KYSEESSÄ ON SUURONNETTOMUUS, kts. FSTKY:n suuronnettomuussuunnitelma Suunnitelmat lääkinnällisestä pelastustoimesta suuronnettomuuden varalta (sähköpostin Yleiset kansiot => Kaikki yleiset kansiot => Valmiussuunnitelmat => Valmiussuunnitelma ) Huomioi kaikki asianosaiset. Elämäntilanteesta ja iästä johtuvat erilaiset tarpeet. Asianosainen = kriisiavun tarpeessa mahdollisesti oleva. Asianosainen Kuka ottaa hoitaakseen Toimenpiteet Kriisissä oleva Puoliso Lapsi alle kouluikäinen Lapsi alakouluik. Lapsi yläkouluik. Lapsi nuorisoik. Vainajan omaiset/sukulaiset Puolison omaiset/sukulaiset Lasten omaiset/sukulaiset Silminnäkijät Rikoksentekijä/Aiheuttaja Työkaverit Esimies Naapurit/ystävät Päiväkoti Koulu Poliisi Palo- ja pelastustoimen työntekijät Sairaankuljetus VPK/Vapepa/SPR Muut TIEDOTTAMINEN FSTKY:n SISÄLLÄ FSTKY:n esimiesten tulee tietää, kun poikkeuksellista on tapahtunut. Arvioi, pitääkö ilmoittaa FSTKY:ssä yhtymäjohtaja Markku Purolle tai ylilääkäri Markku Turuselle, muille esimiehille / vastuualuejohtajille? Jos Markku Turuselle tai jollekulle muulle esimiehelle on ilmoitettu, hänen vastuullaan on huolehtia ilmoittamisesta eteenpäin hallintoketjussa. Arvioitu Ilmoitettu, kenelle Ilmoitettava, jos poikkeuksellista tapahtuu työpaikalla/koulussa yms. ja siten koskettaa suurempaa väestömäärää, kuin yksittäistä ihmistä tai perhettä. Julkiset tapahtumat, julkisella paikalla tapahtuvat poikkeukselliset tapahtumat. Kuolonuhreja enemmän kuin yksi. Jos tapahtuma on jo ehtinyt mediaan. TIEDOTTAMISVASTUU ULOSPÄIN ON ESIMIEHILLÄ JA TIEDOTTAMISEN TOTEUTTAA ESIMIES. Yksittäisistä tapauksista henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. Esim. jos mediasta soitetaan, vastaat: Yhtymäjohtaja Markku Puro / Ylilääkäri Markku Turunen vastaa median tiedusteluihin. Hänen puhelinnumeronsa on /

24 Liite 16. Forssan seudun terveydenhuollon ky. FORSSAN SEUDUN EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN SUUNNITELMAN LAATIMINEN HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI klo Forssan kaupungintalon valtuustosali Turuntie 18, 4. krs Tilaisuuden puheenjohtajana toimii ylilääkäri Markku Turunen, FSTKY Avaus Markku Puro, yhtymäjohtaja, FSTKY Mielenterveyden haasteet Suomessa Jouko Lönnqvist, tutkimusprofessori, Mielenterveys ja päihdepalvelut osaston johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kahvi Mielenterveydenedistämissuunnitelman esittely Virpi Laakso, psykologi, projektisihteeri, FSTKY Paneeli - puheenjohtaja Markku Turunen - osanottajat: kunnanjohtaja Sinikka Malin, perheneuvoja Hannele Hakala, koulukuraattori Tytti Hirvonen, työterveyshoitaja Tarja Tuovila, diakoniatyöntekijä Marjatta Virtanen, johtava psykologi Anna-Maria Silfvenius-Pura, ylilääkäri Arto Honkala, psykologi Virpi Laakso Yhteenveto ja tulevaisuuden visiot Markku Turunen, FSTKY Musiikkiesitys Viihdekuoro Kehrät Seminaarin päätös Ilmoittautumiset: mennessä, puh

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen 1.5.2007 31.10.2009. ESLH-2006-11606/So-62

Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen 1.5.2007 31.10.2009. ESLH-2006-11606/So-62 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen 1.5.2007 31.10.2009 ESLH-2006-11606/So-62 LOPPURAPORTIN LIITE 17 9.12.2009 Laakso, Virpi Turunen,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski 1. Mitä ajatella ristiriidoista? 2. Mihin pyrkiä niiden suhteen organisaatioissa? 3. Miten päästä tavoitteeseen?

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Sosiaalisen median pyörteissä Miten yrityksen kannattaa toimia, kun sosiaalisessa mediassa kuohuu? Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7)

TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) 2 (7) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Mikä on häirintää ja mikä ei? 3 3. Ristiriitatilanteiden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

17.3.2011 Heli Hannonen. Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua

17.3.2011 Heli Hannonen. Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Hyvinvointia työstä Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Hyvä käytös sallittu! Rovaniemi 17.3.2011 Heli Hannonen, psykologi

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Varhaiskasvatus. Päivähoidonohjaaja

Varhaiskasvatus. Päivähoidonohjaaja Toimintaa ja tukea arkeen lapsille, nuorille ja perheille 2015-2016 Varhaiskasvatus Päivähoidonohjaaja Katri Kopponen (opintovapaalla, sijainen Kirsi Valkama-Viitanen) Päivähoitopaikkojen myöntäminen,

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön

Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön Kirsti Leisio, Henkilöstöjohtaja, Lindström Oy Seppo Mäki, HRD konsultti, IC Insight 1 Lakiin perustuvia velvoitteita

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Stop epäasialliselle kohtelulle kokemuksia Tehyn hankkeesta Johtamisen ja esimiestyön päivät 22.5.2015

Stop epäasialliselle kohtelulle kokemuksia Tehyn hankkeesta Johtamisen ja esimiestyön päivät 22.5.2015 Stop epäasialliselle kohtelulle kokemuksia Tehyn hankkeesta Johtamisen ja esimiestyön päivät 22.5.2015 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy Mitä on työpaikkakiusaaminen? Työtoverista puhutaan niin

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa Sisältö PAMissa ei hyväksytä epäasiallista kohtelua... 2 Mistä tunnistaa epäasiallisen kohtelun?... 3 Miten tulee toimia, jos kokee tai havaitsee epäasiallista

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään:

Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään: Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1. Työyhteisön muutos- ja kriisitilanteet Organisaatiomuutokset Äkilliset kriisitilanteet: irtisanomiset Ympäristön odotukset vs. omat tavoitteet

Lisätiedot

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Luonnos Opas pohjautuu työsuojeluhallinnon julkaisuun työsuojeluoppaita ja ohjeita 42 EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 Mikä ei ole epäasiallista

Lisätiedot

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista

Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Toimintaohje työpaikkakiusaamisen estämiseksi SAK:ssa TL Me SAK:n työntekijät ja esimiehet edellytämme työpaikallamme normaalia, hyvää käytöstä emmekä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Iin kunnan toimintamalli. Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Iin kunnan toimintamalli. Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta Iin kunnan toimintamalli Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 Sisältö Sisältö 2 1. Johdanto 3 2. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 3 2.1. Määritelmät

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013

Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013 Puolangan lukion kiusaamisen vastainen toimintamalli alkaen 1.1.2013 1. Yleistä Tämä toimintamalli ohjaa kiusaamisen vastaista toimintaa Puolangan lukiossa. Toimintamallissa tarkastellaan mitä eri osapuolten

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot