Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62

Transkriptio

1 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen ESLH /So-62 LOPPURAPORTIN LIITE Laakso, Virpi Turunen, Markku Vähätalo, Raija Puro, Markku

2 LIITTEET Liite 1. Hyvillä mielin Forssan seudulla. Mielenterveyden edistäminen suunnitelma Liite 2. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu osahankkeeseen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen Liite 3. Eroneuvo illan lehti-ilmoitus Liite 4. Vanhemman neuvo ryhmän lehti-ilmoitus Liite 5. Ero mielessä? Miten lasten käy? esite Liite 6. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (Word-tiedosto) Liite 7. Työterveyshuollon työskentelymalli työyhteisön konfliktitilanteissa (posteri, pdf) Liite 8. TTH:n malli: Määritelmät Liite 9. TTH:n malli: Kartoittamiskysymyksiä Liite 10. TTH:n malli: Neuvottelurunko Liite 11. TTH:n malli: Työyhteisökysely I Liite 12. TTH:n malli: Työyhteisökysely II Liite 13 Näin tuet lasta esite Liite 14. Kriisityön osahanke: Viranomaisohje Liite 15. Kriisityön osahanke: Viranomaislomake Liite 16. Päätösseminaarin ohjelma Liite 17. Hankkeen esittelydiat Laaja oppimäärä (PowerPoint-tiedosto)

3 Liite 17. HANKKEEN ESITTELYDIAT EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN HANKE Laaja oppimäärä projektisihteeri Virpi Laakso SISÄLTÖ 1. Hankkeen tausta ja rakenne 2. Teoreettinen viitekehys 3. Osaprojektit 4. Mielenterveydenedistämissuunnitelma 5. Verkostoituminen

4 SYNTYHISTORIA Forssan seudun mielenterveystyön suunnitelma (2003, päivitetty 2005): ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen FSTKY:n ehkäisevän mielenterveystyön työryhmä tarvitaan kokonaissuunnitelma lisäksi haluttiin kehittää toimintoja huomioiden väestön ajankohtaiset tarpeet myönteinen päätös valtionosuudesta PUITTEET virallinen hankenimi: Forssan seudun ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelman laatiminen kustannukset euroa, josta valtionosuus euroa hankkeen vastuuorganisaatio: FSTKY kokoaikainen projektityöntekijä psykologi Virpi Laakso

5 HANKKEEN TAVOITTEET 1. LAATIA EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN KOKONAIS- SUUNNITELMA - suunnitelma kokoaa yhteen seudun mielenterveyttä edistävät toiminnot ja toimii apuna kokonaisuutta hahmotettaessa ja toimintoja suunniteltaessa 2. KEHITTÄÄ TOIMINTOJA OSA- HANKKEIDEN KAUTTA HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄ ylilääkäri Markku Turunen, Mielenterveystyön vastuualue, pj johtaja Tarja Nurmi-Niemelä, A-klinikka psykologi Hanna-Leena Rintakumpu, Perheneuvola psykologi Aulikki Isokallio, perusterveydenhuolto koulukuraattori Elina Leppäkoski asti, koulukuraattori Tytti Hirvonen alkaen, psykososiaalinen oppilashuolto terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Raija Vähätalo psykologi Virpi Laakso, hankkeen projektisihteeri

6 OHJAUSRYHMÄ yhtymäjohtaja Markku Puro, pj edustus Forssasta, Humppilasta, Jokioisilta, Tammelasta ja Ypäjältä kunnalliset toiminnot laajasti edustettuina (keskushallinto, kulttuuri, liikunta, nuoriso, sivistys, sosiaali, tekninen, ympäristö) FSTKY laajasti edustettuna (pth, esh, mva, hoitopalvelut) Forssan ev.lut. srk, Forssan seudun mielenterveysseura, Mielenterveysyhdistys Mielikki KELA, poliisi, työvoima THL (ent. STAKES) projektisihteeri Virpi Laakso, siht. Teoreettinen viitekehys MIELENTERVEYS ON HYVINVOINTIA JA VOIMAVARA Keskittyminen, oppiminen Menetysten sieto Ajoittaisen ahdistuksen hallinta Taito ilmaista tunteitaan Kyky työntekoon Kyky ihmissuhteisiin

7 Teoreettinen viitekehys MIELENTERVEYDEN VUOROVAIKUTUSMALLI mielenterveys on dynaaminen, alati kehittyvä mielen tila mielenterveys rakentuu usean tekijän vuorovaikutuksen tuloksena toiset tekijät rakentavat ja vahvistavat mielen hyvää oloa, toiset heikentävät ja nakertavat sitä mielenterveysongelmat syntyvät useimmiten pitkäaikaisen kehityksen tuloksena mielenterveysongelmille ei yleensä voida osoittaa yhtä ratkaisevaa syytä, vaan ne ovat monitekijäisen kehityksen tulos ennen mielenterveysongelman esiintuloa voivat laukaisevat tekijät vaikuttaa kehitykseen mielenterveysongelmasta toipumisessa ovat korjaavat kokemukset tärkeitä Teoreettinen viitekehys MIELENTERVEYDEN VUOROVAIKUTUSMALLI Rakentavat tekijät Korjaavat kokemukset Kuluttavat tekijät Laukaisevat tekijät

8 Teoreettinen viitekehys EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ mielenterveys rakentuu usean tekijän vuorovaikutuksen tuloksena ja mielenterveysongelmat ovat pitkäaikaisen, monitekijäisen kehityksen tulos => on mahdollista tukea suotuisaa kehitystä ja terveyttä => mielenterveysongelmien ehkäisy tarkoittaa negatiivisen kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista => tämä voidaan tehdä vahvistamalla mielenterveyttä rakentavia tekijöitä (promootio eli mielenterveyden edistäminen) => ja/tai heikentämällä mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusta (preventio eli ehkäisevä mielenterveystyö) Teoreettinen viitekehys EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ Rakentavat tekijät Promootio Korjaavat kokemukset Kuluttavat tekijät Preventio Laukaisevat tekijät

9 Teoreettinen viitekehys VALITUN VIITEKEHYKSEN SEURAUKSET mielenterveys on voimavara, jota voidaan tukea ja lisätä (tautimalli ei sisällä tätä) => promootiota voi tehdä terveys- ja olosuhdelähtöinen => puhutaan mieluummin mielenterveyttä uhkaavista olosuhteista ja tekijöistä kuin riskiyksilöistä terveys- ja voimavaralähtöinen => esim. miten ehkäisemme syrjäytymistä vs. miten edistämme osallisuutta Teoreettinen viitekehys MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN (PROMOOTIO)

10 Teoreettinen viitekehys PREVENTION JAOTTELU 1. Yleispreventio (universal) - kohdistuu koko väestöön tai väestön osaan, toiminta ei valikoidu yksilöllisen tilanteen mukaan 2. Valikoiva (selective) preventio - kohdistuu ryhmiin, jotka elävät tilanteessa, joka sisältää mielenterveydellisiä haasteita (esim. ensimmäisen lapsen syntymä, työttömäksi joutuminen, vakavan somaattisen sairauden toteaminen) 3. Kohdennettu (indicated) preventio - kohdistuu ryhmiin, joilla on havaittu mielenterveyden heikkenemisen merkkejä, mutta joilla ei vielä diagnosoitavaa ongelmaa (esim. työstressikyselyssä korkeat pisteet saaneet) (Mrazek & Haggerty, 1994) HANKKEEN OSAPROJEKTIT - on valittu väestötietojen, kliinisen kokemuksen ja palveluiden kehittämistarpeiden perusteella - kehittävät toimintoja kohdennetusti 1. Lapsikeskeinen perheasiain sovittelu 2. Nuorten kasvattajaverkosto 3. Työterveyshuollon työskentelymallin kehittäminen työyhteisökonfliktityöhön 4. Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen 5. Seudullisen kriisityön mallin kehittäminen 6. Depression ehkäisy

11 Osahankkeet (1) LAPSIKESKEINEN PERHEASIAIN SOVITTELU (SOUTU) KOHDERYHMÄ: Avio- tai avoeroa harkitsevat vanhemmat ja heidän lapsensa TAVOITE: Lapsen äänen kuuluminen erotilanteessa VASTUUTAHO: Perheneuvola MENETELMÄ: Perheasiain sovittelu STRATEGIA: Valikoiva preventio PROMOOTIO: Vanhempien yhteistyö lapsesta huolehtiessa PREVENTIO: Huoltoriidat. Lasten sopeutumisongelmat Osahankkeet (2) FORSSAN KASVATTAJAVERKOSTO KOHDERYHMÄ: Varhaisnuoret toisen asteen opiskelijat TAVOITE: Nuorten hyvinvoinnin edistäminen VASTUUTAHO: Psykososiaalinen oppilashuolto, Forssan kaupungin nuorisotoimi ja seurakunnan nuorisotyö MENETELMÄ: Pysyvän yhteistyöverkoston luominen STRATEGIA: Promootio ja preventio PROMOOTIO: Eri tahojen kohtaaminen ja kasvattajien vuorovaikutus PREVENTIO: Ehkäistään syrjäytymistä ja ulkopuolelle jäämistä.

12 Osahankkeet (3) TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖSKENTELYMALLI KONFLIKTITILANTEISIIN KOHDERYHMÄ: Työyhteisöt TAVOITE: Konfliktitilanteiden hyvä hoito VASTUUTAHO: FSTKY:n työterveyshuoltoyksikkö MENETELMÄ: Työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen STRATEGIA: Valikoiva preventio PROMOOTIO: Työyhteisöjen toimivuus, työn sujuvuus PREVENTIO: Työtehon lasku, työntekijöiden psyykkinen kuormittuminen Osahankkeet (4) IKÄIHMISTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN KOHDERYHMÄ: Yli 65-vuotiaat TAVOITE: Ikäihmisten mielenterveyden ja toimintakyvyn edistäminen VASTUUTAHO: Forssan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelut, Forssan ev.lut. seurakunta, Forssan seudun mielenterveysseura, FSTKY MENETELMÄ: Kokonaissuunnitelman ikäihmisten osuuden laatiminen STRATEGIA: Promootio ja preventio

13 Osahankkeet (5) SEUDULLISEN KRIISITYÖN MALLINTAMINEN KOHDERYHMÄ: Kriisin kohdanneet TAVOITE: Oikea-aikainen ja tehokas apu kriisin eri vaiheissa VASTUUTAHO: Mielenterveystyön vastuualue MENETELMÄ: Kriisityön mallintaminen seudullisena yhteistyönä STRATEGIA: Valikoiva preventio PROMOOTIO: Kriisistä selviytymisen luonnolliset voimavarat PREVENTIO: Posttraumaattinen stressireaktio ja muu traumatisoituminen, kriisiin juuttuminen Osahankkeet (6) DEPRESSION EHKÄISY KOHDERYHMÄ: Koko väestö, erityistilanteessa elävät, lievästi oireilevat TAVOITE: Masennuksen aiheuttaman sairauskuorman pienentäminen VASTUUTAHO: Mielenterveystyön vastuualue MENETELMÄ: Tiedottaminen, Depressiokouluryhmämenetelmä, aktiviteettitarjonnan parempi hyödyntäminen, koulun terveystiedon sisältöön vaikuttaminen, stressinhallintaryhmien kehittäminen kouluille STRATEGIA: Preventio PROMOOTIO: Sosioemotionaaliset taidot, sosiaaliset verkostot PREVENTIO: Masennus

14 HYVILLÄ MIELIN FORSSAN SEUDULLA Mielenterveyden edistäminen MIELENTERVEYDENEDISTÄMISSUUNNITELMAN RAKENNE yleispromootio koskien koko väestöä elämänkaarirakenne, jokaisella ikäryhmällä: mitä ihminen tarvitsee voidakseen hyvin (rakentavat tekijät) mitkä asiat uhkaavat mielenterveyttä tässä ikävaiheessa (kuluttavat tekijät) ikäryhmäkohtainen promootio ikäryhmäkohtainen preventio universaali, valikoitu ja kohdennettu kehittämisehdotuksia erityisaiheista omat kappaleet: Masennuksen ehkäisy, Kriisit ja niistä selviytyminen

15 MIELENTERVEYDENEDISTÄMISSUUNNITELMAN RAKENNE KEHITTÄMISEHDOTUKSET käytännön toimintaehdotuksia jokaisella ikäryhmällä omansa sisältävät kohderyhmän, tavoitteen, menetelmän, ehdotuksen tason, vastuutahon ja aikataulun ehdotuksen taso neliportaisesti - kehittämiskohde - kehittämisidea - suositus - kysymys HYVILLÄ MIELIN FORSSAN SEUDULLA KEHITTÄMISKOHDE esimerkki: MAESTRO-ryhmät KOHDERYHMÄ: Stressaantuneet yläkoululaiset TAVOITE: Nuori oppii stressinhallintakeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja MENETELMÄ: MAESTRO-ryhmätoiminta VASTUUTAHO, YHTEISTYÖTAHOT: Psykososiaalinen oppilashuolto. Koulut, kouluterveydenhuolto AIKATAULU: Syksystä 2009

16 HYVILLÄ MIELIN FORSSAN SEUDULLA KEHITTÄMISIDEA esimerkki: MIVA-arvioinnin kokeileminen KOHDERYHMÄ: Koko väestö TAVOITE: Päätösten mielenterveysvaikutukset arvioidaan etukäteen ja huomioidaan päätöksenteossa. MENETELMÄ: MIVA (mielenterveysvaikutusten)-arviointi VASTUUTAHO, YHTEISTYÖTAHOT: Kuntien esittelijät. AIKATAULU: - HYVILLÄ MIELIN FORSSAN SEUDULLA SUOSITUS esimerkki: Sairaan lapsen hoito kotona KOHDERYHMÄ: Perheet, joissa pieni lapsi TAVOITE: Vanhemmuuden vahvistaminen. Lapsi saa oman vanhemman hoivaa ja turvaa sairaana ollessaan MENETELMÄ: Sairaan lapsen hoitamisvapaan käytännöt työpaikoilla VASTUUTAHO, YHTEISTYÖTAHOT: Työpaikat, vanhemmat AIKATAULU: -

17 HYVILLÄ MIELIN FORSSAN SEUDULLA KYSYMYS esimerkki: Työpaikkojen valmiussuunnitelmat irtisanomisten psyykkisten seurausten minimoimiseksi? KOHDERYHMÄ: Irtisanomisia toteuttavien työpaikkojen työntekijät TAVOITE: Työn menetyksen aiheuttamalle surulle annetaan tilaa, tilanteen psyykkinen työstö edistää irtisanotuksi tulemisesta selviytymistä MENETELMÄ: Esim. työpaikkojen turvallisuus- ja kriisinhoitosuunnitelma VASTUUTAHO, YHTEISTYÖTAHOT: Työpaikat AIKATAULU: - HYVILLÄ MIELIN FORSSAN SEUDULLA MIELENTERVEYDEN- EDISTÄMISTYÖN VAIKUTTAVUUS - osoitettu tutkimuksin EETTISIÄ NÄKÖKOHTIA - arvot - terveyserot - ihmisen oman käsityksen huomioiminen - voimaannuttaminen

18 HYVILLÄ MIELIN FORSSAN SEUDULLA SUUNNITELMAN SEURANTA - ehkäisevän mielenterveystyön työryhmän toimesta indikaattorit? JATKOTYÖSKENTELY - suunnitelmien yhteistarkastelu (Terveydenedistämissuunnitelma, Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma) - koordinointitarve - tutkimustiedon tarve Paikallinen verkostoituminen EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ ON JOUKKUELAJI vuoropuhelu FSTKY:n arjessa ohjausryhmä osahankkeiden projektiryhmät muiden FSTKY:n hankkeiden kanssa (neuvolan perhetyö, oppilashuolto, pitkäaikaistyöttömien terveys, päihdetyön hankkeet, perhekeskeinen kouluterveydenhuolto) seudun ja Kanta-Hämeen muut hankkeet (esim.sosiaalipäivystys)

19 Kansallinen verkostoituminen EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN STRATEGIAT JA KÄYTÄNNÖT -hanke Stakesin (nyk. THL) hanke tavoitteena ehkäisevän mielenterveystyön juurtuminen osaksi kuntien toimintaa tuotti ehkäisevän mielenterveystyön suunnitteluoppaan Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi 8 kumppanuuskuntaa, FSTKY yksi niistä, säännölliset työkokoukset, välitehtäviä järjesti ehkäisevän mielenterveystyön seminaareja, Länsi-Suomen seminaari Forssassa Kansainvälinen verkostoituminen WHO Health Promoting Hospitals and Health Services (HPH) - hankkeen esittely WHO:n terveyttä edistävien sairaaloiden kansainvälisen verkoston kongressissa, Berliini

20 MIKÄ HANKKEESSA ON ERITYISESTI FORSSALAISTA? 1. Strategiatyön edelläkävijä Suomessa (THL:n lausunto) 2. Teoreettisesti perusteltu => rakenne 3. Lähtökohtana väestön tarpeet, eivät toiminnot 4. Perheestä oma kappale 5. Kehittämisehdotusten tasot 6. Osahankkeista työterveyshuollon hanke? 7. Verkostoituminen (osittain) MIKSI ONNISTUTTIIN? - seudulliset tekijät 1. Seudun vankka yhteistyö- ja hankeperinne - pitkäaikainen kokemus yhteistyöstä - hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia on prosessi - FSTKY:llä ja seudulla on hankeosaamista 2. FSTKY, joka oli hankkeen vastuuorganisaatio, on seudullinen toimija (kaikki viisi kuntaa) 3. FSTKY:n organisaatiorakenne, jossa mielenterveyspalvelut on yhdistetty samalle vastuualueelle

21 MIKSI ONNISTUTTIIN? - hankekohtaiset tekijät 1. Rahoitus: saatu valtionosuus mahdollisti panostuksen työhön 2. Henkilöstövalinnat: Projektisihteeriksi valittiin pitkän kokemuksen omaava, seutua tunteva ja täällä toimessa oleva työntekijä, ei ulkoa tullutta irrallista työntekijää 3. Hankerakenne: kokoaikainen projektisihteeri, työrukkasena projektiryhmä, taustatukena erittäin laaja ohjausryhmä 4. Hankerakenne: Verkostoituminen (seudullinen, maakunnallinen, Stakesin hanke, Terveyttä edistävät sairaalat) antoi tietoa ja rohkeutta seurata omia oivalluksia 5. Työtapa: Hankkeen alussa käytettiin kunnolla aikaa mielenterveyden edistämisen näkökulman ymmärtämiseen 6. Työtapa: selkeä viitekehys pohjana antoi jämäkkyyttä työhön 7. Työtapa: asiantuntijoita = paikallisia työntekijöitä ja toimijoita kuuleva KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Yhteydenotot: virpi.laakso@fstky.fi Lähde: Mrazek, P.J. & Haggerty, R.J. (1994). Reducing the Risks for Mental Disorders: Frontiers for Preventive Intervention Research. National Academy Press. Washington DC.