Kokemuksia tapausopetuksesta Internetin välityksellä
|
|
- Lasse Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimus ja opetus Noora Vainionpää, Anita Riipinen, Johan Fagerudd, Magnus Lindroos, Robert Bergholm, Jussi Mertsola ja Taisto Sarkola Kokemuksia tapausopetuksesta Internetin välityksellä TAUSTA: Potilastapausopetuksessa opiskelijat ratkovat esimerkkitapausta mahdollisimman todenmukaisessa tilanteessa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää opetusmuodon soveltuvuutta verkkoympäristöön. MENETELMÄT: Seitsemäntoista verkko-opetuksesta kiinnostunutta viidennen vuosikurssin lääketieteen opiskelijaa jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Ryhmät osallistuivat opetukseen verkossa ja kasvokkain vaihtovuoroisessa asetelmassa. Opetusmuotoja arvioitiin tentin, kirjattujen puheenvuorojen määrän ja laadun sekä opiskelijoiden ja opettajien palautelomakkeiden perusteella. TULOKSET: Tenttituloksilla ei ollut eroa opetusmuotojen mukaan. Opiskelijat pitivät kasvokkaista opetusta parempana kuin verkko-opetusta keskustelun, oppimistavoitteiden saavuttamisen, ajankäytön ja opetusmuodon yleisarvion suhteen. Verkko-opetuksessa opiskelijat käyttivät huomattavasti vähemmän puheenvuoroja ja opettajat esittivät enemmän kysymyksiä. Verkko-opetuksen etuja olivat riippumattomuus paikasta ja osin ajasta, ja ongelmat liittyivät pääosin vuorovaikutukseen. PÄÄTELMÄT: Paikallisesti toteutettu potilastapausopetus verkossa voisi soveltua lääketieteen kliiniseen perusopetukseen lähinnä siitä kiinnostuneille tarjottavana lisäopetuksena. T apausopetus perustuu sokraattiseen vuoropuheluun. Sokrates esitti oppilailleen ongelmia, ja niihin liittyvien kysymysten avulla hän auttoi oppilaitaan tutkimaan tietojaan. Nykyaikaisen tapausopetuksen kehitti Christopher Columbus Langdell 1870-luvulla Harvard Law Schoolissa Yhdysvalloissa uudistaessaan oikeustieteen opetusta. Seuraavina vuosikymmeninä menetelmä levisi kauppatieteisiin ja lääketieteeseen (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Tapausopetuksessa opiskelijat pyrkivät ratkaisemaan esimerkkitapauksen aikaisempien Duodecim 2008;124:913 9 kokemustensa ja tietojensa sekä tapauksen aikana hankkimiensa lisätietojen avulla. Tapausopetuksessa pyritään pääsemään mahdollisimman lähelle todellista tilannetta ratkaistavan ongelman ja oppimisympäristön suhteen. Tavoitteena on kehittää ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja. Tapaus voidaan esittää ja opetus toteuttaa monella eri tavalla. Oppijalla on aktiivinen rooli: hänen oletetaan osallistuvan keskusteluun, ongelman ratkaisun etsimiseen sekä omien tietojensa ja taitojensa kehittämiseen. Ongelmaa 913
2 voidaan ratkoa yksin tai ryhmissä. Pienryhmissä syntyy yleensä enemmän keskustelua ja vaihtoehtoisia ratkaisuja kuin yksin työskennellessä. Opettajan tehtävänä on ohjata keskustelua opetuksen tavoitteiden mukaiseen suuntaan esimerkiksi kysymysten avulla, toimia asiantuntijana, korjata väärinkäsityksiä ja antaa taustatietoa tarvittaessa. Lääketieteessä tapausopetusta on käytetty paljon muun muassa tapausluennoilla ja vuoteenvieriopetuksessa (Irby 1994, Kupias 2002, Tärnvik 2004). Tietotekniikka tarjoaa uusia työkaluja opetukseen ja oppimiseen. Tapausopetusta voidaan antaa Internetin välityksellä, jolloin on mahdollista rakentaa ajasta ja paikasta riippumaton oppimisympäristö ja tarjota yksilöllisiä ja opiskelijakeskeisiä opintoja (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). HUS:n lasten ja nuorten sairaalassa on käytetty verkko-opetusta erikoislääkärikoulutuksessa vuodesta 2004 lähtien. Perusidea on erikoistuvien lääkäreiden keskinäinen potilastapauksen käsittely erikoislääkärin ohjauksessa Internetin välityksellä. Erikoistuvat hakevat eri tietolähteistä virtuaalipotilaalle mahdollisimman tarkkaa diagnoosia ja perusteltua hoitoa. Oleellista on ongelmapotilaaseen paneutuminen ja tähän liittyvä erotusdiagnostinen keskustelu ja pohdiskelu. Erikoistuvien kommentit keskustelun aikana täydentävät toisiaan, ja vähitellen erikoislääkärin ohjaamassa prosessissa muodostuu kokonaiskuva potilaan ongelmasta ja tarvittavasta hoidosta. Alustavat kokemukset opetusmuodosta ovat olleet positiivisia (Sarkola ym. 2006). Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että verkko-opetus parantaisi opetuksen ja oppimisen tuloksia ja että opiskelijat pitäisivät verkkooppimisesta (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003, Docherty ym. 2005, Shokar ym. 2005, Campbell ym. 2006, Wiecha ym. 2006). Tutkimuksia, joissa on verrattu verkko-opetusta muihin opetusmenetelmiin, on kuitenkin tehty varsin vähän (Campbell ym. 2006, Turner ym. 2006, Wiecha ym. 2006). Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten Internet-välitteinen tapausopetus soveltuu lääketieteen kliiniseen perusopetukseen, verrata opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia tapausopetuksesta verkossa ja kasvokkain sekä selvittää, minkälaisia tenttituloksia verkossa toteutetulla tapausopetuksella saavutetaan kasvokkaiseen opetukseen verrattuna. Aineisto ja menetelmät Osallistujat. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet kurssille keväällä 2007 ilmoittautuneille 49:lle lääketieteen opiskelijalle (21 miestä ja 28 naista) tarjottiin sähköpostitse mahdollisuus osallistua opetusmuotoja vertailevaan kokeiluun, jonka päämääränä oli opetuksen kehittäminen. Kurssin alussa opiskelijoille pidettiin lyhyt rekrytointi- ja informaatiotilaisuus kokeilun taustasta, tavoitteista ja sisällöstä. Aktiivisesta osallistumisesta oli mahdollisuus saada lisäpisteitä (enintään 10) Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet kurssin lopputentistä (enintään 80 pistettä), mutta lisäpisteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet tentin läpipääsyrajaan (40 pistettä). Opiskelijoista 17 (kolme miestä ja 14 naista) ilmoitti halukkuutensa ja osallistui kokeiluun. Kukaan ei keskeyttänyt. Tutkimusasetelma. Kokeilu suoritettiin Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet kurssin alkuvaiheessa, jottei kurssin perusopetusten sisältö vaikuttaisi tutkimuksen tulokseen. Kandidaatit jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joille järjestettiin kahden potilastapauksen opetus vaihtovuoroisessa asetelmassa. Ryhmät käsittelivät samaa potilastapausta samanaikaisesti. Ryhmä A käsitteli ensimmäisen tapauksen etäopetuksena Internetin välityksellä (»verkko-opetus») ja ryhmä B ryhmäopetustilassa kasvokkain opettajien ja muiden opiskelijoiden kanssa (»lähiopetus»). Vastaavasti ryhmä A käsitteli toisen tapauksen ryhmäopetustilassa ja ryhmä B verkossa (kuva 1). Kunkin tapauksen käsittelyyn käytettiin viikko, ja tapausten välissä oli viikko. Opetuksessa oli läsnä kaksi opettajaa, jotka opettivat saman tapauksen kummallekin ryhmälle, toiselle verkossa ja toiselle ryhmäopetustilassa. Koska kokemuksia opetusmuodoista haluttiin useammalta kuin kahdelta opettajalta, eri tapauksia opettivat eri opettajat. Kokeilu järjestettiin osana Helsingin yliopiston opettajille tarkoitettua yliopistopedagogiikan kurssia, jolle kirjoittajat osallistuivat opiskelijoina. Neljästä opettajasta kahdella oli kokemusta verkko-opetuksesta ja yhdellä Medican käytöstä. Opetusaiheet edustivat opettajien erityisosaamista. Kokeilu toteutettiin ilman lisärahoitusta. Opetusmuotojen kuvaus. Jotta opetus etenisi kummassakin muodossa mahdollisimman toisiinsa verrattavalla tavalla, lähiopetus toteutettiin ongelmalähtöisen oppimisen menetelmää soveltaen. Menetelmä on otettu käyttöön tiedekuntamme perusopetuksessa kaikille opiskelijoille vuonna 1998 (Helsinki 2000 opinto-ohjelma, Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Lähiopetukseen sisältyi kaksi tapaamista, avaus (yksi 914 N. Vainionpää ym.
3 Tapaus I Opettajapari 1 Tapaus II Opettajapari 2 Ryhmä A Ryhmä B VO LO VO LO Tentti Palaute Raportti Kuva 1. Tutkimusasetelma. Potilastapausopetus lähiopetuksena (LO) ja verkossa (VO). tunti) ja purku (kaksi tuntia). Avauksessa opiskelijoille annettiin kirjallisesti potilastapauksen alkutiedot, käytiin läpi opiskelijoille epäselvät käsitteet, pidettiin aivoriihi tapauksen aihepiiristä ja määritettiin yhdessä oppimistavoitteet. Tämän jälkeen oli kuusi vuorokautta itseopiskeluaikaa, jolloin opiskelijoiden tuli perehtyä oppimistavoitteiden aiheisiin. Purussa potilastapaus käsiteltiin vaiheittain loppuun itseopiskeluaikana hankittujen tietojen valossa. Lopussa keskeiset oppimistavoitteet kerrattiin. Tapaamisissa puheenjohtajana toimi opettaja ja opetuksen painopiste oli opiskelijoiden keskustelussa. Verkko-opetus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa heidän kehittämällään Work Mates ohjelmalla. Medica-portaalin ( ylläpitäjät lähettivät kaikille opettajille ja opiskelijoille tarvittavat tunnukset ja käyttöohjeet sähköpostitse. Kommentit ovat sivustolla hierarkkisessa järjestyksessä. Jokaista viestiä on mahdollista kommentoida, jolloin kannanotto ilmaantuu kommentoitavan tekstin alle. Kommenttien luonteen selventämiseksi niissä on värikoodit: neutraali, puolesta, vastaan, kysely tai tietoa. Opettajille on varattu oma värikoodinsa (Sarkola ym. 2006). Verkko-opetuksessa potilastapauksen alkutiedot julkaistiin verkossa, minkä jälkeen tapaus oli avoin keskustelulle. Opiskelijoita oli etukäteen pyydetty varaamaan verkko-opetukseen riittävästi aikaa, käymään sivustolla vähintään pari kertaa päivässä ja välttämään liian pitkiä»kaiken kattavia» kommentteja. Verkossa opiskelijoiden oli tarkoitus esittää lisäkysymyksiä, alustavia työdiagnooseja, tutkimuspyyntöjä ja hoitoehdotuksia sekä perustella ehdotuksiaan. Opettajille oli annettu ohjeeksi kommentoida, ohjata keskustelua ja antaa pyynnöstä lisätietoa pari kertaa vuorokaudessa. Keskusteluaikaa oli kuusi vuorokautta. Lopuksi opettajat julkaisivat verkossa potilastapauksen tiivistelmän ja kertasivat oppimistavoitteet. Verkko-opetuksessa opettajat eivät fyysisesti kohdanneet opiskelijoita missään vaiheessa. Potilastapaukset ja oppimistavoitteet. Kokeilun oppimistavoitteiksi valittiin perusterveydenhuollossa yleisten lastentautien aiheita, jotka ovat helposti sovellettavissa käytännön työhön. Tapaus 1 käsitteli lehmänmaitoallergiaa ja atooppista ihottumaa ja tapaus 2 lasten lihavuutta. Potilastapaukset pyydettiin alan erikoislääkäreiltä ja muokattiin opetusmuotoihin sopiviksi. Oppimistavoitteet perustuivat Käypä hoito suosituksiin. Opetusmuotojen arviointi. Opetusta seurasi aina tarkkailija, joka piti kirjaa kunkin osallistujan puheenvuorojen määrästä ja laadusta. Opetusjaksojen päättymistä seuranneena päivänä opiskelijoille järjestettiin arviointitilaisuus. Tentissä oli kaksi esseevastauksiin perustuvaa tehtävää, yksi kummankin tapauksen keskeisten oppimistavoitteiden aihepiiristä. Kunkin tapauksen opettajat arvostelivat vastaukset aiemmin laadittujen mallivastausten perusteella. Tentin jälkeen opiskelijat täyttivät opetusmuotoja koskevan arviointilomakkeen. Lomakkeessa pyydettiin arvioimaan opetusmuotoja asteikolla 1 5 (1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = osittain samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä ja EOS = ei osaa sanoa). Lisäksi lomakkeessa oli monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Myös opettajat täyttivät opetusjaksojen jälkeen arviointilomakkeen. Tulosten analysointi. Opiskelijoiden tenttipistemäärät muutettiin prosenteiksi maksimipistemäärästä, ja niistä laskettiin keskiarvo ja keskihajonta. Tentin kahden parametrin vertaamiseen käytettiin kaksisuuntaista parillista t-testiä. Keskustelua arvioitiin kaksisuuntaisella parillisella t-testillä ja χ 2 -testillä. Korrelaatiota kahden parametrin välillä arvioitiin Pearsonin korrelaatiokertoimella. Asteikolla 1 5 esitettyjen kysymysten osalta tuloksista on ilmoitettu keskiarvo (ka) ± keskihajonta (± SD) ja mediaani (med). Kahden parametrin vertaamiseen käytettiin kaksisuuntaista Wilcoxon signed rank testiä. Näiden kysymysten osalta tuloksia arvioitiin aihepiireittäin laskemalla ensin vastaajan kunkin osa-alueen vastausten mediaani (osa-alueindeksi) ja vertaamalla indeksejä opetusmuotojen kesken. Ryhmiä verrattaessa asteikko muutettiin osassa kysymyksistä muiden saman ryhmän kysymysten kanssa samansuuntaiseksi kaavalla 6 x, jossa x on vastaajan antama arvio. Merkitsevyyden raja-arvo oli p = 0,05. Kokemuksia tapausopetuksesta Internetin välityksellä 915
4 Tulokset Oppimistavoitteiden saavuttaminen. Tenttitulokset eivät eronneet toisistaan verkko ja lähiopetuksessa (70 ± 15 % ja 74 ± 17 %), mutta tapauksen 1 aihetta käsittelevään tenttitehtävään osattiin vastata paremmin kuin tapausta 2 käsittelevään (84 ± 13 % ja 60 ± 9 %, p < 0,001). Opiskelijoiden mielestä tenttikysymykset olivat oppimistavoitteiden aihepiiristä (molempien tapausten osalta 4,8 ± 0,4, med 5) ja ne mittasivat heidän osaamistaan (tapaus 1: 4,2 ± 0,8, med 4 ja tapaus 2: 4,6 ± 0,5, med 5). Opiskelijan aktiivisuuden ja tenttimenestyksen välillä oli lähes merkitsevä korrelaatio (kuva 2A). Opiskelijoiden aktiivisuus. Opiskelijoiden kommenttien lukumäärä molemmissa ryhmissä oli lähiopetuksessa yli yhdeksänkertainen verrattuna verkko-opetukseen (taulukko 1). Kommenttien määrä verkossa ei korreloinut lähiopetuksen kommenttien määrän kanssa (kuva 2B). Suhteessa kaikkiin saman opetusjakson opiskelijoiden kommentteihin kuusi opiskelijaa oli aktiivisempia lähiopetuksessa ja kymmenen verkko-opetuksessa (p = 0,29, kuva 2B). Opiskelijat olivat opettajia aktiivisempia kummassakin opetusmuodossa. Suhteessa opettajiin opiskelijoiden aktiivisuus oli kuitenkin merkitsevästi suurempi lähiopetuksessa kuin verkko-opetuksessa (taulukko 1). Keskustelun laatu opetustilanteessa. Valtaosa opiskelijoiden kommenteista kummassakin opetusmuodossa oli jatkoa edeltävään puheenvuoroon, eikä eroa opetusmuotojen välillä ollut (taulukko 2). Molemmissa opetusmuodoissa aiheenvaihdot, opiskelijoiden väliset kysymykset ja tiivistelmät olivat opiskelijoiden osalta harvinaisia. Verkko-opetuksessa opiskelijat suosivat Taulukko 1. Kommenttien kokonaismäärät ja jakaumat opiskelijoiden ja opettajien välillä verkko- ja lähiopetuksessa (verkko- vs lähiopetus, p = 0,025, χ 2 -testi). Verkko Lähi n % n % Opiskelijat Opettajat neutraalin kommentin värikoodia (78 % kommenteista). Vain yhdessä kommentissa opiskelija käytti vastaan-kommentin punaista värikoodia korjatessaan itse edellä esittämäänsä tietoa. Kokonaisuudessaan opettajien kommenttien laatu ei ollut erilainen verkko- ja lähiopetuksessa (taulukko 2). Verkko-opetuksessa kysymykset olivat kuitenkin yleisempiä verrattuna lähiopetukseen (48 % (31/65) ja 35 % (147/422), p = 0,045). Kysymyksistä 92 % oli avoimia, eikä opetusmuotojen välillä ollut eroa tämän suhteen. Opiskelijoiden mielipiteet opetusmuodoista. Opiskelijoista kolme neljäsosaa piti lähiopetusta kokonaisuudessaan parempana muotona kuin verkko-opetusta (Internet-oheisaineisto, taulukko 3). Itseopiskelumotivaation ja opetuksen aiheen alueilla opetusmuotojen välillä ei ollut eroa (Internet-oheisaineisto, taulukko 4). Opetukseen tarvitun ajan, keskustelun, oppimistavoitteiden saavuttamisen ja opetusmuodon yleisarvion alueilla lähiopetus arvioitiin merkitsevästi paremmaksi kuin verkko-opetus. Sanallisissa palautteissa lähiopetuksen etuina painottuivat luonteva keskustelu, sosiaalinen tilanne, välitön palaute, selkeät oppimistavoitteet ja selkeä määräaika lukemiselle. Lähiopetuksen ongelmina mainittiin puheenvuorojen epätasainen jakautuminen ja ryhmien suuri koko. Verkko-opetuksen etuina olivat riippumattomuus ajasta ja paikasta, mahdollisuus tiedonhankin- Taulukko 2. Erilaisten kommenttien jakaumat (%) verkko- ja lähiopetuksessa. Verkko Lähi Opiskelijat Uusi aihe 1 2 Jatkoa edelliseen aiheeseen Kysymys opettajalle 13 7 Kysymys muille opiskelijoille 1 3 Tiivistelmä 0 0 Opettajat Uusi aihe 0 1 Jatkoa edelliseen aiheeseen Suljettu kysymys 2 4 Avoin kysymys Vastaus kysymykseen Tiivistelmä N. Vainionpää ym.
5 A Tenttitulos Aktiivisuus B Verkko-opetus Lähiopetus Kuva 2. A) Aktiivisuuden (opiskelijan kommenttien prosenttiosuus kaikista opiskelijoiden kommenteista, opetusjaksojen keskiarvo) suhde tenttitulokseen (tenttipisteiden prosenttiosuus maksimipisteistä, tehtävien keskiarvo) (Pearsonin korrelaatiokerroin 0,481, p = 0,051). B) Aktiivisuuden suhde verkko- ja lähiopetuksessa (Pearsonin korrelaatiokerroin 0,188, p = 0,470). Kokemuksia tapausopetuksesta Internetin välityksellä taan keskustelun aikana, opettajien ja muiden opiskelijoiden kommenttien itseopiskelua motivoiva vaikutus ja mahdollisuus keskustelun tallentamiseen. Verkko-opetuksen heikkoudet liittyivät lähinnä keskustelun rakenteeseen. Opettajien mielipiteet opetusmuodoista. Opettajien opetusjaksoihin käyttämä kokonaisaika oli kutakuinkin samanlainen molemmissa opetusmuodoissa, mutta valmisteluun (lähiopetus 4,8 ± 3,6 tuntia vs verkko-opetus 3,5 ± 1,9 tuntia) ja toteuttamiseen (lähiopetus 2,5 ± 0,7 tuntia vs verkko-opetus 3,5 ± 2,0 tuntia) käytettyjen aikojen suhteet vaihtelivat jonkin verran. Opettajien palautteissa korostuivat vuorovaikutuksen ongelmat verkko-opetuksessa (Internetoheisaineisto, taulukko 5). Sanallisissa palautteissa lähiopetuksen etuina esille otettiin suora kontakti opiskelijoihin, mahdollisuus sanattomaan viestintään, vilkas keskustelu ja hyvät mahdollisuudet arvioida opiskelijoiden osaamista. Lähiopetuksen ongelmana mainittiin sitovuus aikaan ja paikkaan mutta toisaalta hyvänä puolena tarkat opetusajat. Verkko-opetuksen etuina mainittiin kirjoitetun sanan voima, mahdollisuus palata keskusteluun, mahdollisuus muokata tapausta viikon aikana ja opetuksen hauskuus. Verkko-opetuksen ongelmina tuli esiin vaikeus seurata yksilöiden toimintaa, vaikeus saada kontaktia ja motivoida opiskelijoita sekä opetuksen sitovuus koko viikon ajaksi. Mielipiteet verkkoympäristöstä. Medica-portaalia pidettiin helppokäyttöisenä, eikä teknistä lisäapua tarvittu. Opiskelijoiden sanallisissa palautteissa ongelmaksi koettiin keskustelupuun vaikea seurattavuus, koska luetut viestit eivät erottuneet lukemattomista ja kaikki viestit oli selattava jokaisella käyntikerralla läpi. Pohdinta Interaktiivisella verkko-opetuksella voidaan saavuttaa hyvät oppimistulokset. Samansuuntaisia tuloksia on saatu kahdessa aikaisemmassa verkko-opetusta muuhun opetusmuotoon vertailevassa tutkimuksessa (Cook ym. 2005, Turner ym. 2006), mutta kahdessa muussa tutkimuksessa verkko-opetuksella on todettu saavutetun oppimistulokset (Wiecha ym. 2006, Campbell ym. 2006). Vaikka verkko ja lähiopetuksen tenttipisteet eivät kokeilussamme eronneet toisistaan, opiskelijat arvioivat saavuttaneensa oppimistavoitteet paremmin lähiopetuksessa. Tentit mittaavat oppimista usein varsin yksipuolisesti. Lisäksi opiskelijoiden kommenteista ilmeni aiheiden osittainen tuttuus, mikä mahdollisesti vaikutti opiskelijoiden tenttimenestykseen. Lää- 917
6 kärin ammatin harjoittamisen näkökulmasta on opetuksessa huomioitava myös sosiaaliset oppimistavoitteet. Verkko-opetukseen ei sisälly sanatonta viestintää eikä mallioppimista. Palautteissa opiskelijat ja opettajat katsoivatkin vilkkaamman keskustelun lähiopetuksen eduksi. Kokeilun lyhyt kesto, pieni ja valikoitunut otos sekä oppimisen arvioinnin haasteellisuus vaikeuttavat päätelmien tekemistä ja kokeilun tulosten yleistettävyyttä. Opiskelijan aktiivisuuden opetustilanteessa ajatellaan usein korreloivan oppimiseen (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Myös eräässä aikaisemmassa tutkimuksessa oppimistulokset korreloivat positiivisesti opiskelijan verkossa lukemien ja kirjoittamien kommenttien lukumäärään (Campbell ym. 2006). Monille ryhmäopettajille on tuttu ns. hiljaisten opiskelijoiden ongelma (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Kokeilussamme verkko- ja lähiopetus näyttivät aktivoivan osittain eri opiskelijoita. Muutamien opiskelijoiden mielestä ujouden vuoksi oli helpompi osallistua verkko-opetukseen, koska sai rauhassa miettiä vastauksensa valmiiksi. Vaihtoehtoisten verkkopohjaisten menetelmien lisääminen opetukseen saattaa aktivoida muissa opetusmuodoissa hiljaisia opiskelijoita. Verkkokeskustelussa puheenvuoroja käytettiin huomattavasti vähemmän. Kokeilussa puheenvuorojen laatua ei ollut mahdollista arvioida erityisen syvällisesti, mutta verkkoopetuksessa opettajien kommenttien määrä suhteessa opiskelijoiden kommentteihin oli suurempi ja opettajat esittivät suhteellisesti enemmän kysymyksiä. Verkossa opettajalla näyttäisi olevan tärkeä rooli keskustelun virittäjänä ja ylläpitäjänä. Kokeilu toteutettiin vapaaehtoisena lisäopetuksena, joten siihen osallistuneet opiskelijat olivat todennäköisesti keskimääräistä aktiivisempia ja opetettavasta aihepiiristä kiinnostuneita. Kaikille opiskelijoille tarjottavassa verkko-opetuksessa puheenvuorojen määrä olisi todennäköisesti ollut vielä vähäisempi ja tarve saada tukea opettajalta suurempi. Sarkolan ym. (2006) tutkimuksessa erikoistuvien lääkäreiden osalta keskeinen ongelma oli osallistujien heterogeenisuus ja keskustelun niukkuus; alle puolet portaalissa käyneistä osallistui keskusteluun. Vaikuttaa siis siltä, että tämä verkko-opetusmuoto ei sovi kaikille. Valtaosa opiskelijoista koki lähiopetuksen kokonaisuutena paremmaksi opetusmuodoksi. Parhaaksi verkko-opetus osoittautui motivaation ja itseopiskelun alueilla. Sen etuina mainittiin riippumattomuus ajasta ja paikasta, tapauksen kehittyminen, opettajien kommentit viikon aikana, mahdollisuus palata keskusteluun jälkikäteen ja mahdollisuus keskustelun tallentamiseen. Aikaisemmissa verkko-opetusta muihin opetusmuotoihin vertailevissa tutkimuksissa opiskelijoiden arviot paremmasta opetusmuodosta ovat olleet vaihtelevia (Cook ym. 2005, Turner ym. 2006). Erikoistuvien lääkäreiden mielestä verkko-opetuksen hyviä puolia ovat ongelmalähtöisyys, käytännönläheisyys ja riippumattomuus kellonajasta (Sarkola ym. 2006). Opettajien näkökulmasta lähiopetuksen etuja ovat vilkkaampi keskustelu, mahdollisuus sanattomaan viestintään ja opiskelijoiden tarkkailun sekä osaamisen arviy d i n a s i a t Tenttitulokset olivat samanlaiset kasvokkaisen ja verkko-opetuksen jälkeen. Opiskelijat kokivat kasvokkaisen opetuksen paremmaksi erityisesti keskustelun, oppimistavoitteiden saavuttamisen ja ajankäytön osalta. Verkkoympäristö saattaa aktivoida esimerkiksi ujoja opiskelijoita. Verkko-opetuksen hyötyjä erityisesti valtakunnallisissa opetustilanteissa tulisi selvittää. Potilastapausopetus verkossa voisi soveltua lääketieteen kliiniseen perusopetukseen lisäopetuksena siitä kiinnostuneille. 918 N. Vainionpää ym.
7 oinnin helppous. Opettajien opetukseen käyttämän ajan tai opetukseen tarvittavien resurssien suhteen opetusmuodoilla ei ollut merkittävää eroa. Kokeilussamme valtaosa lääketieteen opiskelijoista valitsisi verkko-opetuksen lääketieteen perusopetukseen lisänä. On kuitenkin huomattava, että tässä arvioitiin paikallisesti toteutettua verkko-opetusta. Verkko-opetuksen tarve ja edut tulevat todennäköisesti paremmin esiin tilanteissa, joissa oppijat ovat maantieteellisesti etäällä toisistaan. Kokemuksia verkko-opetuksesta tulisikin selvittää tarkemmin useamman eri tiedekunnan yhteisessä opetuksessa ja opiskelijoiden ollessa eri klinikoissa harjoittelujaksoilla. Verkko-opetuskokemuksiin vaikuttavat merkittävästi opetuksen toteuttamistapa ja laatu. Opetuksen mielekkyyden ja laadun parantamiseksi eri verkko-opetusmuotoja tulisi verrata keskenään (Cook 2005). Kummallakin opetusmenetelmällä saavutettiin yhtä hyvät tenttitulokset, mutta opiskelijat kokivat kasvokkaisen lähiopetuksen merkittävästi paremmaksi kuin verkko-opetuksen. Verkko-opetuksen edut ja ongelmat liittyivät vuorovaikutukseen. Verkko-opetus saattaa aktivoida esimerkiksi ujoja opiskelijoita. Paikallisesti toteutettuna potilastapausten käsittely verkossa voisi soveltua kliiniseen perusopetukseen lähinnä lisäopetuksena siitä kiinnostuneille. * * * Kiitämme lämpimästi professori Mikael Knipiä ja professori Markku Heikinheimoa (Helsingin yliopiston lasten ja nuorten klinikka), yliopistopedagogiikan kurssin opettajia Matti Aarniota ja Juha Niemistä arvokkaista neuvoista projektimme yhteydessä sekä Raija Lietzeniä (Turun yliopisto) avusta Medica-portaalin käytössä. Kirjallisuutta Campbell M, Gibson W, Hall A, Richards D ja Callery P. Online vs. faceto-face discussion in a web-based research methods course for postgraduate nursing students: A quasi-experimental study. Int J Nurs Stud 2007; painossa. Cook DA. The research we still are not doing: an agenda for the study of computer-based learning. Acad Med 2005;80: Cook DA, Dupras DM, Thompson WG, Pankratz VS. Web-based learning in residents continuity clinics: a randomized, controlled trial. Acad Med 2005;80:90 7. Docherty C, Hoy D, Topp H, Trinder K. elearning techniques supporting problem based learning in clinical simulation. Int J Med Inform 2005;74: Irby DM. Three exemplary models of case-based teaching. Acad Med 1994;69: Kupias P. Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Edita Prima Oy Lindblom-Ylänne S, Nevgi A. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Vantaa: WSOY Sarkola T, Raivio T, Siimes MA, Mertsola J, Heikinheimo M. Kokemuksia lastentautien verkko-opetuksesta. Duodecim 2006;122: Shokar GS, Bulik RJ, Baldwin CD. Student perspectives on the integration of interactive Web-based cases into a family medicine clerkship. Teach Learn Med 2005;17:74 9. Turner MK, Simon SR, Facemyer KC, Newhall LM, Veach TL. Web-based learning versus standardized patients for teaching clinical diagnosis: a randomized, controlled, crossover trial. Teach Learn Med 2006;18: Tärnvik A. Case-metodik undervisningsform som engagerar. Läkartidningen 2004;43: Wiecha JM, Chetty VK, Pollard T, Shaw PF. Web-based versus face-to-face learning of diabetes management: the results of a comparative trial of educational methods. Fam Med 2006;38: NOORA VAINIONPÄÄ, LT Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, anatomia PL 63, Helsingin yliopisto Anita Riipinen, LL Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki ROBERT BERGHOLM, LT Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva Haartmaninkatu Helsinki JUSSI MERTSOLA, professori Turun yliopisto, lastenklinikka PL 52, Turku JOHAN FAGERUDD, dosentti HUS, sisätautien toimiala PL 700, HUS MAGNUS LINDROOS, LKT Jorvin sairaala, sydäntutkimusyksikkö Turuntie Espoo TAISTO SARKOLA, LT Helsingin yliopisto, lasten ja nuorten klinikka ja HUS:n lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia. 919
HUS:n lasten ja nuorten sairaalassa on käytetty
Tutkimus ja opetus Taisto Sarkola, Taneli raivio, Martti A. Siimes, Jussi Mertsola ja Markku Heikinheimo Kokemuksia lastentautien verkko opetuksesta Internet välitteisessä verkko opetuksessa erikoistuvat
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotOpiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014
Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu
LisätiedotSulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun
Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotTeoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen
LisätiedotCase-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010
Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotPimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007
Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria
LisätiedotNaistentautien perusopetus. Markku Ryynänen OYS
Naistentautien perusopetus Markku Ryynänen OYS Sidonnaisuudet Vahva usko omaan erinomaisuuteen ja korvaamattomuuteen Palautetta 5. lukuvuosi 2011-2012, Webropol Kerrankin potilaita! Erinomainen kurssi.
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotOpetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä
Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotAADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja
AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA Opiskelun seurannan työkaluja Aada & Aaron Kehitetty Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen, Turun yliopiston ja Tritonia
LisätiedotVuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila
Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto
LisätiedotAktivoiva matematiikan opetus Aalto-yliopistossa
Aalto-yliopistossa Helle Majander ja Linda Havola Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu helle.majander@aalto.fi 23. elokuuta 2011 Johdanto Esittelemme kaksi
LisätiedotEeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke
Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.
LisätiedotPropedeuttinen kuulustelu ryhmätyönä vaikutus opintomenestykseen
Propedeuttinen kuulustelu ryhmätyönä vaikutus opintomenestykseen Antti Wallgren, CVI Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto 11/2010 2 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentautioppi
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotAktivoiviin opetusmenetelmiin perustuvat matematiikan opetuskokeilut Aalto-yliopistossa
Aktivoiviin opetusmenetelmiin perustuvat matematiikan opetuskokeilut Aalto-yliopistossa Linda Havola, Helle Majander, Harri Hakula ja Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto,
LisätiedotLÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa
LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK
LisätiedotBlended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät
Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen kehittämisessä Avoimien yliopistojen valtakunnalliset neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston menestystekijöiden pohtiminen
LisätiedotOpiskelijapalaute 2018
Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen
LisätiedotEPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille
LisätiedotMitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun
Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotKUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA
KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Jani Tervo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
LisätiedotKULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012
KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä
LisätiedotYliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet. Mika Sutela Kesäkuu 2018
Yliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet Mika Sutela Kesäkuu 2018 Opiskelijapalautteet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen (https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/sivut/opiskelijapalaute.aspx)
LisätiedotKoulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto
Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista www.helsinki.fi/yliopisto Ei sidonnaisuuksia Sisältö 1. Lääketieteen perusopetus 2. Ammatillinen jatkokoulutus 3. Jatko- ja täydennyskoulutus 4. Opettajien sidonnaisuudet
LisätiedotOpetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto
Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Verkkojen käyttöön liittyvät toiveet Ajan ja paikan rajoitusten voittaminen: etäopetus Informaation saannin monipuolistaminen Instituutioiden
LisätiedotOpiskelutaidot Tiina Kerola
Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen
LisätiedotMenetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan
Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan Matemaattiset menetelmät, syksy 2012 Lassi Korhonen, Oulun yliopisto, Matematiikan jaos 4.12.2012 1 Lähtökohta, opiskelijan näkökulma
LisätiedotDIGITAALISUUS KORKEAKOULUOPETUKSESSA VERKKO-OPETUKSEN VAHVUUDET JA HAASTEET
DIGITAALISUUS KORKEAKOULUOPETUKSESSA VERKKO-OPETUKSEN VAHVUUDET JA HAASTEET MIKSI VERKKO-OPETUSTA? Verkkokursseja toivotaan yhä enemmän ja tarve joustaville suoritustavoille Verkkokursseille osallistuneet
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotOpetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto
Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat
LisätiedotAktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana
Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun
LisätiedotSOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA
SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median
LisätiedotAineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä
Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Tuomo Glumoff, FT, Dos. Yliopistonlehtori Oulun yliopisto, Biokemian laitos Opintori 13.12.2012 Kehittämisideana on aineenvaihdunnan
LisätiedotMiksipä Benchmarking?
Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking
LisätiedotAvoimen yliopiston kurssipalautejärjestelmä. Opettajien perehdytyskoulutus Saara Repo-Kaarento
Avoimen yliopiston kurssipalautejärjestelmä Opettajien perehdytyskoulutus 1.9.2010 Saara Repo-Kaarento Kurssipalautejärjestelmän periaatteet 1/3 Opiskelijapalautetta kerätään Avoimen yliopiston opetuksen
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotToimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista
LisätiedotKURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?
KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotValinnaisten syventävien opintojaksojen suunnittelu
Valinnaisten syventävien opintojaksojen suunnittelu Eeva Pyörälä, dos.ft, MME Pedagoginen yliopistonlehtori Medipeda/Lääketieteellinen tdk Valloittavat valinnaiset, Ltdk, HY 18.12.2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ
ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ FAB OPPIMISPROSESSIN AIKAISEN ARVIOINNIN KRITEERIT VIERAIDEN KIELTEN OPPIMISELLE & OPETUKSELLE KORKEAKOULUISSA 2015-1-PL01-KA203-016474 VERTAISHAVAINNOINTILOMAKE Havainnoinnin
LisätiedotSulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.
Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet Taina Joutsenvirta 12.3.2010 Työpaja Työpajassa tutustutaan sulautuvan opetuksen suunnittelun avaintekijöihin Käytetään ryhmässä tapahtuvassa
LisätiedotGeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus
GeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus Mitä jäi mieleen viime viikosta? Mitä mieltä olet tehtävistä, joissa GeoGebralla työskentely yhdistetään paperilla jaettaviin ohjeisiin
LisätiedotOpiskelun aloitusvuosi:
Kurssi: Steroidien kemia - KEMS3 (Kevät 9) Vastaamalla kurssista esitettyihin kysymyksiin, mielipiteesi kurssista ja sen hyödyllisyydestä välittyvät kurssin järjestäjille. Palautetta tullaan käyttämään
LisätiedotTyönhaun verkkokurssit
NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotAMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari
AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu
LisätiedotOpintopalaute Wilmassa Wilmaohje. 17.9.2015 Turun ammatti-instituutti Primus työryhmä
Opintopalaute Wilmassa Wilmaohje 1792015 Turun ammatti-instituutti Primus työryhmä Opintopalautekyselyn luominen valmiista kyselypohjasta Suositellaan, että opettaja ottaisi palautetta opettamiltaan ryhmiltä
LisätiedotAktivoivat opetuskokeilut matematiikan perusopetuksessa
Aktivoivat opetuskokeilut matematiikan perusopetuksessa Linda Havola ja Helle Majander Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu linda.havola@aalto.fi 15. toukokuuta
LisätiedotMomath, mobiilia matematiikan opiskelua lukiossa. Kupittaan lukio, Turku. Airola Juho / Peltomäki Mia
Momath, mobiilia matematiikan opiskelua lukiossa Kupittaan lukio, Turku Airola Juho / Peltomäki Mia MATO Matematiikkaa Tietotekniikan avulla Opettaen Tietoteknisten ja mobiililaitteiden tukema opiskelu
LisätiedotFlippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille
Pedaforum 2018 16.8.2018 Erkki Pesonen, yliopistonlehtori, Erkko Sointu tutkijatohtori Flippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille UEF // University of Eastern Finland What is coming? Opintojakson sisältö
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotTiedonhankintataitojen opetuksen kehittäminen on jatkuva prosessi
Tiedonhankintataitojen opetuksen kehittäminen on jatkuva prosessi Johanna Tevaniemi & Sanna Valovirta & Kalle Tiitinen Informaatiolukutaito on yksi keskeisimmistä opiskelutaidoista yliopistossa. Näin ollen
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotFlipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä
Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten
LisätiedotPerusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6
Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin
LisätiedotMäärällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila
Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 24.4.2017 1 Kategoriset muuttujat Lukumääriä Prosentteja (muista n-arvot) Pylväitä 2 Yhteenvetotaulukko (frekvenssitaulukko) TAULUKKO 1. Asunnon tyyppi
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotProjektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti
Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun
LisätiedotPedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin
Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin Liisa Postareff, Anne Nevgi & Sari Lindblom-Ylänne Helsingin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotKasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotYhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa
Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotItä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA
Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta
LisätiedotModuuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0
Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös
LisätiedotJärvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013
Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotLIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA
LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotOpiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa
Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen
LisätiedotTILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014
TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotWeb 2.0 perinnöllisyyslääketieteen opetuksessa
Web 2.0 perinnöllisyyslääketieteen opetuksessa Jukka Moilanen, kliininen opettaja Oulun yliopisto, LTK 13.12.2012 Perinnöllisyyslääketiede = kliininen genetiikka Opetetaan tuleville lääkäreille miten perinnöllisiä
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotUrheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013
Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotVerkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis
Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS
KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot
LisätiedotEsityksen tavoitteet
Oppimisen arviointi osana lääketieteellistä/hammaslääketieteellistä perustutkintoa Heikki Hervonen, dos., HOA:n jäsen Opetuksesta vastaava varajohtaja, Biolääketieteen laitos Eeva Pyörälä, dos., Pedagoginen
Lisätiedot