Anna-Maija Koskinen ja Pia Laibert LÄHIHOITAJA TULEVAISUUDEN HOITOTYÖN OSAAJANA. Lähihoitajan työ tulevaisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anna-Maija Koskinen ja Pia Laibert LÄHIHOITAJA TULEVAISUUDEN HOITOTYÖN OSAAJANA. Lähihoitajan työ tulevaisuudessa"

Transkriptio

1 Anna-Maija Koskinen ja Pia Laibert LÄHIHOITAJA TULEVAISUUDEN HOITOTYÖN OSAAJANA Tässä artikkelissa käsittelemme SOTE-ENNAKOINTI- projektin tuloksia lähihoitajan työn näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on ollut mm. työn ja työnjaon muuttuminen, ammatillisen osaamisen sisällön laajeneminen ja erilaiset toimintaympäristön muutokset, kuten tiimi- ja verkostotyö, palveluohjauksen roolin kasvu ja lähihoitajatutkinnossa syntyvän osaamisen tehokas käyttö. Monelle nuorelle ja aikuiselle tulevaisuus lähihoitajan työssä näyttää lupaavalta. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, josta valmistuu lähihoitajaksi, antaa hyvät mahdollisuudet työllistyä ammattiin, jossa työskennellään ihmisten parissa ja monissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden mukaan lähihoitaja työskentelee sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Tutkinnon yhtenä tavoitteena on, että lähihoitaja osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevat asiakkaat ja potilaat yksilöinä ja edistää toiminnallaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, ammatillisen tutkinnon perusteet 2010, s.8 OPH) Lähihoitajan työ tulevaisuudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmissä tapahtuvat muutokset asettavat haasteita niin lähihoitajakoulutukselle kuin työelämälle. Erityisesti vanhusten kasvava määrä työllistää yhä suuremman osan lähihoitajista vanhustyöhön, mikä lisää tarvetta kouluttaa vanhustyön osaajia. Työelämässä muutokset näkyvät asiakaslähtöisenä, kuntouttavana hoitotyönä, sitä tukevissa toimintaympäristöissä terveysteknologiaa hyödyntäen. Vanhustyössä näkyy myös selvästi yksityissektorin vahva kasvu palvelujen tuottajana julkisen sektorin rinnalla. Erityisenä haasteena tulee olemaan työvoiman riittävyys sosiaali- ja terveysalalla niin julkisen kuin yksityisen sektorin tarpeisiin. On tärkeää, että lähihoitaja seuraa yhteiskunnan kehitystä ja siinä tapahtuvia muutoksia ja osaa tunnistaa niiden vaikutuksia omassa työssään. Muutokset ja uudistukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa ja prosesseissa tuovat uusia haasteita lähihoitajan työhön. Tämä näkyy myös lähihoitajan työnkuvassa, toimintaympäristössä ja osaamistarpeissa. Asiakaslähtöinen palveluprosessi vaatii vahvistamaan entisestään asiakaslähtöistä ajattelu- ja työskentelytapaa lähihoitajan työssä. Tätä puolestaan vahvistavat uudistuvat toimintaympäristöt erityisesti vanhustyössä, jossa siirrytään työskentelemään laitosympäristöstä kodinomaiseen ympäristöön, asiakkaan kotiin tai vähintään palveluasumiseen. Tavoite tukea ja edistää asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia eri asiakasryhmissä on osa asiakaslähtöistä työskentelyä, jossa lähihoitaja tukee asiakasta ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidostaan. Työnjaossa tapahtuvien muutoksien vaikutus näyttää heijastuvan lähihoitajan työnkuvaan pienellä viiveellä. Ensimmäisenä on muuttumassa sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnkuva, jossa lääkäreille kuuluneita vastaanotto-, lääkkeenmääräämis- ja omahoitajatehtäviä siirtyy lisäkoulutuk-

2 sen saaneille hoitajille. Tämä tulee heijastumaan lähihoitajan tehtävänkuvaan, jossa myös vaatimustaso nousee ja lähihoitajat tulevat käyttämään osaamistaan, jota nyt ei ole hyödynnetty. Muutokset ovat väistämättömiä ja ne on tärkeää tunnistaa tulevaisuudessa, jotta voidaan vastata sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuviin tarpeisiin ja odotuksiin väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaajana. On tärkeä tunnistaa lähihoitajien osaaminen ja ottaa se myös aktiivisesti käyttöön jokaisessa yksikössä. Käyttämätöntä osaamista löytyy erityisesti lääkehoidon osaamisalueelta. Eri ammattiryhmien työnkuvauksilla ja prosessien kuvaamisella huolehditaan, että ammattilaiset tekevät työtä, johon heidät on koulutettu. Tämä tukee myös työhön sitoutumista ja alalla pysymistä. Sosiaali- ja terveysalan haasteena on huolehtia alan houkuttelevuudesta, joka varmistaa sen, että alalle hakeudutaan ja siellä viihdytään. Lähihoitaja terveyskeskustyössä Perusterveydenhuollossa terveyskeskukset tulevat vahvistumaan vastaten väestön niin sairaankuin terveydenhuollon palveluista. Yhä tärkeämpänä osa-alueena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lähihoitaja voi työskennellä terveyskeskuksien vastaanoton asiakastyössä ja toimistotyössä koulutuksen ja työkokemuksen antamien valmiuksien mukaisesti. Lähihoitajat kuuluvat yhtenä ammattiryhmänä terveyskeskusten moniammatilliseen työryhmään ja hyödyntävät osaamistaan koulutusta vastaavissa työtehtävissä. Terveyskeskusten toimintaa on viime vuosina kehitetty esimerkiksi Espoon omahoitohankkeessa, jossa on luotu uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoitoon eli diabeetikoiden, sydän- ja verisuonisairauksien ja astma- ja copd-potilaiden hoitoon. Tässä pitkäaikaissairaan potilaan hoitomallissa lähihoitajalle löytyy omia työtehtäviä terveyskeskuksen vastaanotossa ajanvarausneuvonnassa (Espoon omahoitohanke ). Lähihoitajan tehtävänä on tunnistaa hoitomallin piiriin kuuluvat asiakkaat ja ohjaa heidät hoitomallin mukaisesti oikean asiantuntijan vastaanotolle. Terveydenhuollon ammattiryhmien työn- ja vastuunjakoa on edistetty luomalla terveyskeskuksiin työpari- ja tiimityömalli. Helsingin terveysasemilla työparimallin pilotointitutkimuksessa asiakkaille oli nimetty omalääkäri ja omahoitaja, joka oli sairaanhoitaja / terveydenhoitaja tai toimipaikkakoulutettu lähihoitaja/perushoitaja. Omahoitajana toimiminen edellyttää lähihoitajalta riittävää työkokemusta ja täydennyskoulutusta sekä työparituutoria. On tärkeää suunnitella omahoitajana toimivan lähihoitajan työnkuva osaamista vastaavaksi. (Työparimallin pilotointi Helsingin terveysasemilla). Lähihoitaja vanhus- ja sosiaalipalveluissa Koti- ja laitoshoito tarvitsevat vanhus- ja vammaispalveluissa kasvavassa määrin perushoidon osaajia, joilla on myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon koulutusohjelman/osaamisalan ja valinnaisten tutkinnon osien kautta hankittua ammatillista erityisosaamista. Pitkäaikaissairaan hoitomallia tullaan tarvittaessa soveltamaan myös vanhuspalveluissa, jolloin lähihoitaja kotihoidossa toimii vanhuksen omahoitajana. Palvelusuunnitelma räätälöidään tulevaisuudessa yhä täsmällisemmin vanhuksen tarpeista lähtien siten, että palvelua on tuottamassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin verkosto, jonka työnjakoa on täsmennetty nykyistä selkeämmin.

3 Lähihoitajia työllistävien yksityisten hoiva-, hoito- ja palveluyritysten määrä tulee kasvamaan. Työnjaon täsmentämisellä luodaan pohjaa yksityisen sektorin kasvulle julkisen sektorin täydentäjänä tai vaihtoehtona. Selkeä työnjaosta sopiminen palveluverkostossa lisää kustannustehokkuutta, kun julkisen ja yksityisen sektorin päällekkäiset toiminnot saadaan karsituksi kokonaisprosessia kehittämällä. Lähihoitaja erikoissairaanhoidossa Erikoissairaanhoidossa lähihoitaja vastaa potilaiden perushoidosta, joka on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa. Työjakoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista ohjata perushoito pääsääntöisesti lähihoitajille, jolloin mahdollistetaan sairaanhoitajan työpanos lääkärikierrolle ja muihin vaativiin hoitotehtäviin. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tulee tarjota osaamista, joka antaa valmiuksia työskennellä erikoissairaanhoidossa hoitotiimin jäsenenä. Nykyinen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto antaa kattavan osaamisen lääkehoidon osalta, mutta se jää erikoissairaanhoidossa suurelta osin hyödyntämättä. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman/osaamisalan suorittanut lähihoitaja voi työskennellä osastosihteerinä poliklinikoiden vastaanottotoiminnassa esihaastattelemassa potilaita ja huolehtimassa ajanvarauksista. Hän voi myös kirjoittaa puhtaaksi sairauskertomuksia ja lausuntoja. Ensihoidon koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut lähihoitaja, joka on valinnaisena osana suorittanut päivystyspolikliinisen hoitotyön, voi toimia ensiapupoliklinikoilla immobilisaatiohoidon toteuttajana erilaisia lastoja ja kipsejä asennettaessa. Leikkaukseen valmistelevilla kirurgisilla osastoilla lähihoitaja voi toimia potilastyössä suoritettuaan ensihoidon koulutusohjelman / osaamisalan ja perioperatiiviseen hoitotyöhön suuntautumisopinnot. Lähihoitajan työnkuvaa erikoissairaanhoidossa voidaan laajentaa työpaikkakohtaisena tai ammatillisena täydennyskoulutuksena. Täydennyskoulutuksessa voidaan osaamista laajentaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon kirjaamisessa, uusien kirjaamisohjelmien käytössä, kuten infektioiden tai vahinkotilanteiden dokumentoinnissa. Lähihoitaja voi osallistua myös tutkimustiedon hankintaan ja dokumentointiin, johon tarvitaan täydennyskoulutusta esimerkiksi prevalenssi- tai muuhun tutkimustietoon liittyvää osaamista. On tärkeää, että ammatillinen täydennyskoulutus vastaa työelämän tarpeita. Osaava lähihoitaja tulevaisuudessa Työelämässä lähihoitajan osaaminen muodostuu työelämän avaintaidoista, sosiaalisesta osaamisesta, ammatillisesta perusosaamisesta ja erityisosaamisesta (Vesterinen 2002, Heinonen 2010). Tulevaisuudessa lähihoitajan uudet osaamistarpeet liittyvät palvelujärjestelmien, tehtäväsiirtojen, moniammatillisuuden, atk- järjestelmien ja teknologian hallintaan sekä palveluohjaukseen, joissa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Ennaltaehkäisevä, terveyttä edistä, toimintakykyä tukeva näkökulma vaatii sisällöllisiä uudistuksia opetuksessa vahvistamaan lähihoitajan osaamista (Taulukko 1.).

4 Taulukko 1. Lähihoitajan uudet ja vahvistettavat osaamistarpeet Työelämän avaintaidot Ammatillinen perusosaaminen Erityisosaaminen Sosiaalinen osaaminen Asiakaslähtoinen palvelu: - kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita ja omaa työyhteisöä kohtaan Ammatillinen vuorovaikutus ja ammattietiikan tuntemus Kulttuurien tuntemus Tiimityön hallinta, moniammatillinen työskentely ja verkosto-osaaminen Alaistaidot Ammatillisen päätöksenteon taidot Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus Oman ammattitaidon ja alan kehittäminen Laatutyö Työturvallisuus Yrittäjyys - ymmärrys yrittäjyydestä ja yksityissektorilla toimiminen - Innovointi osaaminen Sosiaali- ja terveysalan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta - palvelujärjestelmän ja prosessien tunteminen - ohjauksen osaaminen - uudet työnjaot, ammattiryhmät ja yhteistyöverkostot Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kokonaisuudessaan - hyvinvointistrategian tunteminen - ennaltaehkäisy, toimintakyvyn tukeminen - työturvallisuus - varhainen tunnistaminen ja puuttuminen - ohjaus ja neuvontataidot - kuntouttavaan hoitotyöhön sitoutuminen Kansansairaudet: syyt, ennaltaehkäisy, ohjaus ja neuvonta - pitkäaikaissairaiden hoitomallin osaaminen Vanhustyön osaaminen Mielenterveys ja päihdetyön perusosaaminen Lääkehoito Ravitsemushoito Saattohoito Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla: - työntekijänä sosiaali- ja terveysalan yrityksessä niin julkisen kuin yksityisen sektorin palveluksessa - ymmärtää oman toimintansa taloudelliset vaikutukset - osaa toimia kustannustehokkaasti Teknologia - tietotekniikka ja hyvinvointiteknologian osaaminen ja hyödyntäminen - kirjaaminen Koulutusohjelma/ osaamisala ja valinnaiset tutkinnon osat - erityisosaaminen eri asiakasryhmien hoidosta ja toimimisesta eri toimintaympäristöissä - hoito- ja palveluprosessin osaaminen / oma asiakasryhmä - lääkehoidon erityisosaaminen / oma asiakasryhmä Yrittäjyys - liiketoimintaosaaminen, tuotteistaminen, oman osaamisen esille tuominen Työelämän avaintaidot antavat perustan lähihoitajan työhön. Lähihoitaja kohtaa työssään eri asiakasryhmiä, joita hänen tulee kohdata yksilöllisesti ja kunnioittavasti, asiakasta arvostaen. Tulevaisuudessa yhä useammin lähihoitaja kohtaa eri kulttuuritaustaisen asiakkaan tai työyhteisön jäsenenä on työntekijä toisesta kulttuurista. Tärkeää on vahvistaa niin asiakkaiden kulttuurien tuntemusta kuin maahanmuuttoprosessiin liittyvää osaamista. Esimerkiksi lähihoitajan tulee tuntea maahanmuuttajien kotouttamisprosessi toimiessaan jäsenenä asiakkaan kotoutumista tukevassa moniammatillisessa työryhmässä.

5 Asiakaslähtöinen palvelu edellyttää entistä tiiviimpää moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista. Lähihoitaja on hoitotyön osaaja, joka kohtaa asiakkaan ja kuulee parhaiten asiakkaan ja perheen äänen. Lähihoitaja tekee tätä työtä niin moniammatillisen työryhmän jäsenenä kuin itsenäisesti yhdessä asiakkaan ja hänen erilaisten sosiaalisten verkostojensa kanssa. Ammatilliset vuorovaikutustaidot niin asiakastyössä kuin työyhteisössä ja verkostoissa ovat keskeistä lähihoitajan sosiaalista osaamista, jota tulee vahvistaa niin koulutuksessa kuin työelämässä. Tärkeää on myös ammattieettinen osaaminen ihmisarvon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä näihin liittyvien kysymysten esille nostamisen ja pohtimisen tärkeys, joka vahvistaa lähihoitajan ammattieettistä osaamista koko koulutuksen ajan. Sosiaali- ja terveysalan kehittyminen ja muuttuminen asettaa uusia vaatimuksia työntekijälle. Lähihoitajien tulee osata seurata yhteiskunnan kehitystä ja tunnistaa siinä tapahtuvia muutoksia. Taito sopeutua näihin muutoksiin ja halu kehittää työtä ja itseään ammattilaisena ovat tärkeä osa työelämän avaintaitoja. Työyhteisön jokaisella jäsenellä on velvollisuus osallistua kehittämistyöhön ja valtuutus tehdä kehittämisehdotuksia. Palkitsemisjärjestelmä on keino tukea laatutyötä asiakaslähtöisessä, kehitysmyönteisessä yksikössä, joka työtapoja uudistamalla voi samoilla resursseilla päästä parempaan tulokseen asiakkaan kannalta. Hyvä ammatillinen itsetunto on perusta osaavalle lähihoitajalle, joka on valmis tuomaan oman osaamisensa esille ja kehittämään sitä. Tämä korostuu erityisesti lähihoitajille toteutetuissa uusissa tehtävänsiirroissa. Työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Työturvallisuuden perusteet, ergonomia ja aseptinen työskentely luovat perustan turvalliselle hoitotyölle niin asiakkaan kuin työntekijän näkökulmasta. Haasteita lähihoitajan työturvallisuuteen tulee erityisesti työmäärän lisääntyessä ja työn muuttuessa kiireisemmäksi ja yhä vaativammaksi. Tämä lisää henkistä kuormitusta, jonka käsittelyyn tarvitaan koulutuksessa yhä parempia taitoja tukemaan omaa jaksamista. Lähihoitajakoulutus antaa vahvan perusosaamisen sosiaali- ja terveysalalle. Tämä mahdollistaa työllistymisen laajasti sosiaali- ja terveysalan eri tehtäviin ja toimintaympäristöihin suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta. Lähihoitajan tulee ammatissaan tuntea hyvin sosiaali- ja terveysalan palvelu- ja toimintajärjestelmä erityisesti omassa organisaatiossaan, jotta voi toimia työssään asiakkaan palveluiden ohjaajana ja etujen valvojana. Siksi on tarpeen jo koulutuksessa tutustuttaa opiskelijat alueellisiin palvelujärjestelmiin ja niiden toimintaperiaatteisiin. Sosiaali- ja terveysala kehittyy jatkuvasti yrittäen vastata yhteiskunnan tarpeisiin erilaisten lainsäädännöllisten ja rakenteellisten muutosten kautta. Tarjolla olevien tuki- ja palvelumuotojen monimuotoisuus on haastava kokonaisuus moniongelmaiselle asiakkaalle. Jo pelkkä tietokoneen käyttö tiedonhankintamenetelmänä voi olla asiakkaalle haastavaa. Lähihoitajakoulutuksen ammatilliseen perusosaamiseen kuuluu jo nyt osata etsiä tarvittavat tiedot ja ohjata asiakas etsimään oikeita palveluja. Tätä palveluohjauksen osaamista on tulevaisuudessa vielä vahvistettava Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen jakaantuu julkisen sektorin ja yksityissektorin kesken. Yritysmaailmasta saatu toimintamalli ohjaa kustannustehokkaaseen palvelujen tuottamiseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Uusia osaamistarpeita tunnistetaan kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Lähihoitajalla tulee olla ymmärrys yrittäjyydestä ja yksityissektorilla toimimisesta. Lähihoitajan tulee osata työntekijänä toimia kustannustehokkaasti, ymmärtää oman toiminnan taloudelliset vaikutukset ja oman alan tuotteistamisen lähtökohdat. Lähihoitajalla

6 on mahdollisuus toimia myös yrittäjänä, johon on mahdollista saada tukea jo koulutuksen aikana valitsemalla yrittäjyyteen valmentavia opintoja. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Lähihoitajan työssä se näkyy kuntouttavaan hoitotyöhön sitoutumisessa, varhaisessa puuttumisessa ja tunnistamisessa, ja asiakkaan ohjaamisessa ja neuvonnassa. Asiakaslähtöinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii ottamaan huomioon asiakkaan tarpeet ja voimavarat yksilöllisesti. Tavoitteena on, että asiakas tunnistaa omat muutostarpeensa, asettaa omat tavoitteet ja osallistuu oman hoitosuunnitelmansa tekemiseen. Tärkeintä on tukea häntä omahoitoon yksilöllisellä ohjauksella, kannustamalla ja motivoimalla. Ohjaajan tehtävänä on toimia valmentajana ja tukea asiakkaan omaa hoitoa erilaisin keinoin. Lähihoitaja toimii työssään tässä roolissa monen kuntoutujan arjessa. Kansansairauksien ennaltaehkäisy ja niiden hyvä hoito edellyttää lähihoitajalta hyvää perusosaamista keskeisistä kansansairauksista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja hoidosta. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) koulutustyöryhmä suosittelee kaikille terveydenhuollon ammattiin valmistuville riittävää perusopetusta diabeteksesta ja muista keskeisistä kansansairauksista (Diabetes terveydenhuoltoalan koulutuksessa Selvitys ja suositukset DEHKO-raportti 2009:1). Esimerkiksi tyypin 2 diabeteshoitotyön perusosaamiseen kuuluu ymmärtää tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn periaatteet, ymmärtää diabetesta sairautena, tietää diabeetikon hyvän hoidon tavoitteet ja osata ohjata diabeetikkoa peruspalvelujen käytössä. Lähihoitajalla tulee olla myös vastaava perusosaaminen muista keskeisistä kansansairauksistamme. Mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyminen näyttää lisääntyvän kaikissa asiakasryhmissä. Asiakaskunnan ongelmien monimuotoistuminen edellyttää moniammatilisia yhteistyötaitoja ja verkosto-osaamista. Perhe-, päihde- ja mielenterveystyön osaamista tulee lisätä myös lähihoitajakoulutuksessa. Oireiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen ovat tärkeä osa ammattitaitoa. Vanhusten määrän lisääntyminen näkyy lähihoitajan työssä huomattavana asiakasryhmän kasvuna. Yhä suurempi osa lähihoitajista tulee tekemään työtä vanhustyössä, joka edellyttää, että kaikilla lähihoitajilla tulee olla perusosaamista laadukkaaseen vanhustyöhön. Valmisteilla oleva vanhustenpalvelulaki tulee ohjaamaan ja tukemaan ikäihmisten aseman, oikeuksien, palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamista. Erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn, riskien hallinnan ja varhaisen puuttumisen osaamista ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tuntemusta sekä gerontologisen hoitotyön osaamista tulee vahvistaa lähihoitajan koulutuksessa. Kodinomaiset toimintaympäristöt vanhustyössä haastavat lähihoitajan osaamista erityisesti hoidon tai hoivan tarpeen määrittämisessä, kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä asiakkaan palveluohjauksessa. Hyvinvointiteknologian kehittyminen ja käytön selvä lisääntyminen tuo selkeitä uusia osaamistarpeita lähihoitajalle. Teknologia tukee asiakkaan hoitoa (erilaiset apuvälineet tukemassa kotona selviytymistä), tehostaa asiakkaan hoitoa (viestintä, sähköiset palvelut, tiedon kulku) ja lisää turvallisuutta asiakkaan hoidossa (valvontalaitteet, robotit ). Tämä on osa-alue, johon tarvitaan teknologisia perusvalmiuksia ja kiinnostusta sekä rohkeutta oman ammattitaidon kehittämiseen hyvinvointiteknologian käyttäjänä.

7 Teknologian tuoma apu hoitotyön kirjaamisessa on merkittävä edistysaskel tiedon kulkuun eri toimijoiden kesken. Näyttöön perustuva laadukas hoitotyön kirjaaminen suomalaisen hoitotyönluokituksen mukaisesti ja tietosuojan tunteminen on lähihoitajan perusosaamista. Tietojärjestelmissä ja kirjaamisessa on kuitenkin suuria eroja erityisesti yksityissektorin (esim. hoitokodit) ja julkisen sektorin välillä. Tämä asettaa haasteita niin koulutukselle kuin työelämälle. Tietojärjestelmien kehittyminen ja uudistuminen haastaa vastaavasti lähihoitajan kehittämään tietojärjestelmätaitoja. On kuitenkin todennäköistä, että julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto tulee edellyttämään yhtenäisiä järjestelmiä kumppaneiksi hyväksyttäviltä yksityisen sektorin toimijoilta. Ravitsemushoito on osa asiakkaan kokonaishoitoa, jonka merkitys on selvästi tiedostettu kaikissa ikäryhmissä. Ravitsemushoidon tavoitteena on turvata hyvä ravitsemustila ja riittävä ravinnonsaanti, joka edistää asiakkaan paranemista ja on perustana voimaannuttavalle kuntoutumiselle. Tätä tavoitetta tukevat uudet suositukset ravitsemushoidosta sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin: Ravitsemushoito (2010) ja Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010). Ikääntyneiden ravitsemussuositusten tavoitteena on, että kotihoidossa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja koko terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat käytännön hoitotyössä ravitsemustilan heikkenemisen ja osaavat toteuttaa ravitsemushoitoa osana ikääntyneen ihmisen hyvää hoitoa. Väestön ylipainon ja lihavuuden yleisyys on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä, jotka uhkaavat kansanterveyttämme. Lihavuuden hillitseminen vaatii yksilön ruoka- ja liikuntatottumusten muuttamista. Toivottavaa olisi kuitenkin pyrkiä ennaltaehkäisemään lihomista terveyttä edistävillä elintavoilla omaksumalla ne jo lapsuudessa. Tähän tavoitteeseen pääsyä tuetaan eri toimijoiden yhteistyöllä, johon kaikki ammattiryhmät terveydenhuollossa osallistuvat omalla toimintakentällä. Lähihoitaja tarvitsee monipuolista ravitsemusosaamista, jota on edelleen vahvistettava lähihoitajakoulutuksessa ja vastaavasti työelämässä huolehdittava täydennyskoulutuksesta hyvien toimintamallien ja käytänteiden leviämiseksi. Opetusministeriö on laatinut lääkehoidon osaamiskuvauksen (OPM 2006), joka antaa pohjan lähihoitajien lääkehoidon opetuksen tavoitteiden ja sisällön laatimiselle. Osaamiskuvauksen mukaisesti lähihoitajan on osattava lääkehoidon toteutus lääkärin määräysten perusteella eri annostelureittejä käyttäen, injektioina lihakseen sekä ihon alle, lääkkeiden jakamisen tarjottimelle ja annostelun potilaalle. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Sosiaali- ja terveysministeriön säännösten ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti työyksiköiden lääkehoidon osaamista kartoitetaan ja osaamis- ja koulutustarpeita arvioidaan säännöllisesti. Kuntien käytäntö lääkehoidon järjestämisessä on kuitenkin hyvin kirjavaa (Jaatinen P. Ruotsi N. ja Veijalainen P. 2010/ SOTE-ENNAKOINTI-projektin opinnäytetyö). Lääkehoidon toteutuksessa työnjako poikkesi suuresti riippuen työyksiköstä. Kotihoidossa lääkehoitoa toteuttivat kokonaisvaltaisesti sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Laitoshoidossa ja ryhmäkotimuotoisessa työyksikössä lääkehoidosta vastasivat pääsääntöisesti sairaanhoitajat ja osastonhoitaja. Lähihoitajien lääkehoidonosaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Tulevaisuudessa erityisesti vanhusten hoidossa korostuu hoitajan osaaminen pitkäaikaispotilaan lääkehoitokokonaisuuden arvioijana. Lähihoitajan tulee osata tarkistaa lääkkeiden yhteensopivuudet, seurata mahdollisia sivu- ja haittavaikutuksia, ohjata potilas omaseurantaan, tarvittaessa puuttua asiaan ja ohjata potilas eteenpäin saamaan asiantuntija-

8 apua. Työnantaja on vastuussa lääkehoidon täydennyskoulutuksen järjestämisestä peruskoulutuksen saaneille terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä niille henkilöille, joilla ei ole lääkehoidon peruskoulutusta, mutta jotka kuitenkin osallistuvat lääkehoitoon työyksikössä. Henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää ammattitaitoa osallistumalla työnantajan järjestämään täydennys- ja lisäkoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön saattohoitosuosituksissa (2010) korostuu kuolevan potilaan ihmisarvo, inhimillisyys ja itsemääräämisoikeus. Saattohoito tulee järjestää potilaan toivomuksen mukaan kotona tai laitoksissa. Sen järjestämisestä ovat vastuussa sairaanhoitopiirit ja paikalliset terveyskeskukset. Kuolevan itsemääräämisoikeutta kunnioitettaessa näyttää todennäköiseltä, että iso osa kuolevista haluaa kohdata kuoleman omassa kodissaan. Hyvä saattohoito tarkoittaa hoitoa ja tukea sairauden viime vaiheissa, ennen kuolemaa ja sen jälkeen. Saattohoidossa on keskeistä ihmisen oireiden ja kärsimyksen lievitys. Tämä edellyttää kirjallista hoitosuunnitelmaa sekä osaavaa hoitohenkilöstöä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa lähihoitajan on valtakunnallisten arviointikriteereiden mukaisesti hallittava kuolevan potilaan hoitaminen. Kuolevan hoitaminen käsittää perushoidon ja huolenpitotyön sekä laajemman tietämyksen palveluverkostosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon eettisten periaatteiden omaksuminen ja noudattaminen kuuluvat myöskin lähihoitajien arvioitaviin ammattitaitovaatimuksiin. Koulutusohjelmissa/osaamis-aloissa kuolevan kokonaisvaltainen hoitaminen saattohoidon periaatteiden mukaisesti tulee sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa esille valtakunnallisissa arviointikriteereissä Sairaanhoidon ja huolenpidon sekä Vanhustyön koulutusohjelmassa/osaamisalassa. Saattohoitosuositusten mukaisesti sekä sairaan- että lähihoitajien saattohoidon erikoistumiskoulutus on aloitettava kiireellisesti. Työelämässä toimiville lähihoitajille saattohoidon osaamista tulee vahvistaa ammatillisena lisäkoulutuksena paitsi hyvän perushoidon myös kuolevan erilaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja olemassaoloa koskeviin tarpeisiin vastaamista. Hyvään saattohoidon osaamiseen liittyy myös oireiden lievittämiseen ja omaisten tukemiseen liittyvän osaaminen sekä työn jatkuva laadullinen arviointi, joita voidaan ammatillisella lisäkoulutuksella vahvistaa. Lähihoitajan erityisosaaminen syntyy perustutkinnon aikana valituista tutkinnon osista ja työssäoppimisesta. Työkokemus ja täydennyskoulutus syventävät lähihoitajan erityisosaamista vastaamaan työelämän tarpeita. Lähihoitajan erityisosaamiseen kuuluu oman asiakasryhmän hoito- ja palveluprosessin syvempi asiantuntemus. Vastaako koulutus tulevaisuuden haasteisiin? Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitajakoulutus, on valmentanut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia työelämään vuodesta Lähihoitajan ammatti on yksi sosiaali- ja terveysalan suosituimmista ammateista. Lähihoitajien työllisyysnäkymät ovat hyvät, mikä houkuttelee niin nuoria kuin aikuisia hakeutumaan alalle. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteet on uudistettu vuonna Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon valtakunnallisen opetussuunnitelman ammattitaitovaatimukset ohjaavat koulutuksen järjestäjiä opetuksen sisällön ja toteutuksen suunnittelussa. Perustutkinto suoritetaan nuorisoasteen koulutuksessa ammatillisena perustutkintona ja aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona. Tutkinto jakautuu seuraaviin tutkinnon osiin (kuvio 1.)

9 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 120 ov AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 ov. Ammatillinen perustutkinto / Näyttötutkinto KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 50 ov. - Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov. - Hoito ja huolenpito 20 ov. - Kuntoutumisen tukeminen 15 ov. KOULUTUSOHJELMA / OSAAMISALA 30 ov (valitaan yksi vaihtoehto) - Asiakaspalvelun ja tietohallinta - Ensihoitopalvelussa toimiminen + päivystyspolikliininen - tai perioperatiivinen hoitotyö - Kuntoutus - Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus - Mielenterveys- ja päihdetyö. - Sairaanhoito ja huolenpito - Suun terveydenhoito - Vammaistyö - Vanhustyö AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT ammatillisessa peruskoulutuksessa 20 ov. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKIN- NON OSAT ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov. AMMATILLISTA OSAAMISTA YK- SILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat KAIKILLE VALINNAINEN TUTKINNON OSA 10 ov. KUVIO 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja alkaen. SOTE-ENNAKOINTI- projektin aikana ovat vastaajat haastatteluissa ja kyselyissämme voineet arvioida aiemman opetussuunnitelman aikana syntynyttä osaamista, joka ei enää vastaa uudistuneen opetussuunnitelmien kautta tulevaa lähihoitajan osaamista. Mielestämme opetussuunnitelmauudistus on ollut rohkea rakenteellisen uudistuksen myötä ja se näyttää kykenevän vastaamaan monilta osin varsin hyvin ammatin uusiin osaamistarpeisiin. Kaikille pakollisissa tutkinnon osissa painotusta on lisätty kuntoutumisen tukemiseen ja kaikille valinnainen tutkinnon osa on uusi mahdollisuus vastata niin uusiin osaamistarpeisiin kuin alueellisiin tarpeisiin. Opiskelijalla on myös mahdollisuus laajentaa ja syventää tutkintoa yksilöllisesti perustutkintoa laajentavilla tutkinnon osilla. Opetussuunnitelman uudistuksen haasteisiin on perehdytty oppilaitoksissa viimeisen vuoden aikana laadittaessa koulukohtaista opetussuunnitelmaa, jonka mukaan opetus on aloitettu Koulukohtaisen opetussuunnitelman tekeminen on vaatinut vastaavasti innovatiivista, uudistavaa ajattelua nähdä, mitä osaamista lähihoitaja tarvitsee työssään sekä millaisessa oppimisympäristössä ja millaisin keinoin tuetaan opiskelijan pääsyä tutkinnon tavoitteisiin.

10 Yhteistyö, osaaminen ja oppimisympäristöt laadukkaan lähihoitajakoulutuksen taustalla Sosiaali- ja terveysalan ennakointitutkimuksen esille nostamia uusia ja vahvistettavia lähihoitajan osaamistarpeita (edellä taulukossa 1.) on pyrittävä koulutuksessa vahvistamaan kehittämällä opetussuunnitelman sisältöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia, että opetussuunnitelman ammattitaitovaatimukset täyttyvät yhdenmukaisesti. Koulutuksessa ei saa olla oleellisia painotuseroja. Tämä edellyttää, että oppilaitoksissa opettajat yhteistyössä sopivat yhteneväisistä opetussisällöistä ja menetelmistä, joilla varmistetaan opiskelijalle hyvin suunniteltu mielekäs kokonaisuus koko opiskelu ajalle. Olisi eduksi lisätä myös oppilaitosten välistä yhteistyötä varmistamaan laadukasta valtakunnallista lähihoitajakoulutusta. Käytännön työelämässä tapahtuvat muutokset ja sieltä nousevat uudet osaamistarpeet haastavat myös ammatillisten aineiden opettajia seuraamaan aktiivisesti sosiaali- ja terveysalan kehittymistä ja päivittämään ajankohtaista osaamistaan. Yhteistyö työelämän kanssa eri muodoissa ja työelämäjaksot tukevat opettajan ammatillista osaamista. Säännöllisin väliajoin järjestettävien työelämäjaksojen tulisi olla pysyvä käytäntö ammatillisten aineiden opettajille. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on laaja-alainen sisältäen niin sosiaali- kuin terveysalan opintoja. Laadukas lähihoitajakoulutus tulee toteuttaa käyttämällä henkilöstöä, jolla on riittävä asiantuntemus opetettavasta sisällöstä. Näin ollen sosiaalipalvelujen opetuksesta tulee vastata sosiaalialan opettaja ja vastaavasti terveysalan ja hoitotyön opetuksesta vastaa terveysalan opettaja. Opettajalla tulee olla tutkinnon, työelämän ja muun koulutuksen kautta hankittu riittävä osaaminen omasta osaamisalastaan. Lisäksi lähihoitajan erityisosaamisen tueksi voidaan käyttää alan asiantuntijoita työelämästä. Käyttämällä erilaisia oppimisympäristöjä voidaan tukea uusien osaamistarpeiden mukaista oppimista. Tästä esimerkkinä teknologiaosaaminen, joka tulee olemaan erityinen haaste koulutuksen suunnittelulle ja toteutukselle, ei pelkästään teknologiavälineistön hankinnan vaan riittävän asiantuntijuuden löytämisessä. Käytännössä teknologiaosaamista voidaan lisätä yhdistämällä se työssäoppimisjaksojen tavoitteisiin ja sisältöihin, tekemällä opintokäyntejä, oppimistehtävillä ja asiantuntijavierailijoita hyödyntämällä. Harvalla koulutusorganisaatiolla on mahdollisuus hankkia terveysteknologiaa opetuksen käyttöön, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Pääsääntöisesti teknologiosaaminen, kuten sähköiset toimintajärjestelmät, kulunvalvonta, viestintätekniikka jne. tullaan oppimaan työpaikoilla. Teknologian kehittyminen ja sen käyttöönotto edellyttää uusien toimintatapojen, ohjelmistojen ja välineiden oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Koulutukselle tämä asettaa haasteita siinä mielessä, että yhteistyötä työelämän kanssa tulee lisätä. Työpaikka oppimisympäristönä on kuitenkin ehdoton edellytys ammattitaidon oppimiselle. Lähihoitajaopinnoissa lähiopetuksella on vahva asema, joka tulee säilymään jatkossakin. Oppilaitoksessa lähihoitajat oppivat ammatin edellyttämät teoreettiset taidot ja käytännön taitoja harjoitusluokkatyöskentelyssä. Harjoitusluokissa voidaan demonstroida hoitotyön taitoja ja harjoitella niitä. Työelämän toiveena on, että työssäoppimaan tulevat opiskelijat ovat jo koulussa harjoitelleet perushoidollisia toimenpiteitä. Verkko-opetuksen ja etäopetuksen määrä tulee kuitenkin lisääntymään. Verkko-opetus mahdollistaa ja tukee opiskelijan itseohjautuvuutta tiedon hakemiseen ja linkittämiseen yhteisiin oppimistehtäviin. Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa edellyttää opettajilta uusien menetelmien opiskelua ja taitoa soveltaa niitä palvelemaan oppimista.

11 Paitsi että verkko-opetus on suunniteltava hyvin oppimista palvelemaan, se edellyttää opettajan läsnäoloa ja vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa verkossa. Tämän toteutuminen vaatii koulutusorganisaation yhteistä ponnistusta ja riittävää resurssointia asiaan. Työssä tapahtuva oppiminen on oleellinen osa ammatillista koulutusta. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijaohjauksella työpaikoilla on pitkät perinteet. Opetussuunnitelmassa työssäoppiminen on määritelty tarkoin koulutuksen järjestämismuotona, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tekemällä. Työssäoppiminen on aina tavoitteellista, suunniteltua ja ohjattua opiskelijan ammattiin kouluttamista, joka vahvistaa opiskelijan ammattitaitoa ja hänen ammatti-identiteettiä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tulee olla vähintään 29 ov. työssäoppimista. Opiskelijoille työssäoppiminen on mielekäs tapa oppia ja selvästi tärkein ammattitaidon kehittäjä tarjoamalla opiskelijalle aitoja oppimistilanteita asiakkaan kanssa. Opiskelija pääsee työssä osallistumaan asiakkaan hoitoprosessiin ohjatusti, opiskelijana, työyhteisön vastuullisena opiskelijajäsenenä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen opiskelumuotona on osoittautunut myös yhdeksi hyväksi tukitoimeksi opiskelijoiden kohdalla, jotka vaativat oppiakseen hyvin konkreettista, käytännönläheistä opetusta. Tähän löytyy malleja nuorisoasteen koulutuksesta työvaltaisesta opiskelusta myös sosiaali- ja terveysalalta, jossa hyvin suuri osa koulutuksesta toteutetaan työpaikalla oppilaitoksen ja työpaikan ohjauksessa. Aikuiskoulutuksessa tästä on olemassa jo vakiintuneena käytäntönä oppisopimusopiskelu, jossa oppimisympäristönä toimii pääsääntöisesti oma työpaikka nyt ja jatkossakin. Yhteistyö työssäoppimispaikkojen ja kouluttavan organisaation kanssa on tärkeää ja sitä tulee olla riittävästi, jotta voidaan varmistaa, että kaikki osapuolet tiedostavat, mitä opitaan työpaikalla ja mitä oppilaitoksessa. Lähiopetustuntimäärät ovat hyvin pieniä, jolloin myös opiskelijalla on suuri vastuu opinnoista, jotta tutkinnon tavoitteet täyttyvät. Tämä vaatii opiskelijalta hyvää itseohjautuvuutta, joka tulisi ottaa huomioon jo tällaista opintomuotoa suunniteltaessa. Lähihoitajan osaamista tuetaan myös ohjaamalla opintoja. Opiskelijalla on tähän oikeus ja sen tulee olla jatkuvaa ja yksilöllistä. Opiskelijalla tulee olla henkilökohtainen suunnitelma ohjaamassa opintoja. Aikuiskoulutuksessa henkilökohtaistaminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllistää ja rakentaa oma, itselle räätälöity opintopolku, joka tukee aikaisemmin opittua ja motivoi etenemään opinnoissa. Ohjauksella voidaan auttaa opiskelijaa valinnoissa, joilla on merkitystä opiskelijan perus- ja erityisosaamiseen tulevassa ammatissa. Lähihoitajan erityisosaamiseen vaikuttavat opiskelijan tekemät valinnat koulutuksen aikana sekä yksilöllinen ammattiin kasvuprosessi, jota tukee hyvä motivaatio ja mahdollisuudet monipuoliseen oppimiseen niin koulussa kuin työelämässä. Oppilaitoksessa ohjaamisesta vastaa opettaja, jonka tehtävänä on toimia opiskelijan ohjaajana, valmentajana, joka omalta osaltaan tukee opiskelijan ammattiin kasvua. Opiskelijan tulee asettaa oppimiselleen omia tavoitteita ja hänen kuuluu vastata omista opinnoistaan. On tärkeää, että pidetään molemmin puolin kiinni suunnitelmasta ja että opiskelija oppii jo koulutuksen aikana vastaamaan tehtävistään. Opiskelijoiden tuen tarve näyttää kuitenkin lisääntyvän tässä niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa. Tämä asettaa uusia haasteita opiskelijoiden opintojen tukemiseen oppilaitoksissa erilaisilla tukitoimilla ja moniammatillisena yhteistyönä työelämän kanssa. Sosiaali- ja terveysalan työssäoppimispaikat ovat oppilaitoksen arvokas yhteistyökumppani koulutuksen järjestäjinä. Yhteistyömuotoja on rakennettu vuosien kuluessa eri yksiköiden kanssa ja tämä on nähty mahdollisuutena kehittää niin koulutusta kuin työelämää. Yhteistyö vaatii vuoropuhelua, jota varmasti voisi vielä lisätä oppilaitosten ja työpaikkojen välillä erilaisin keinoin. On tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat tietoisia koulutusuudistuksista, lähihoitajan ammatti-

12 taitovaatimuksista ja uusista osaamistarpeista sekä koulutukseen liittyvistä haasteista, kuten erilaiset oppijat, joiden ohjaamiseen myös työelämä tarvitsee valmiuksia. Lähihoitajakoulutuksen tulevaisuuden visiointia Sosiaali- ja terveysala tarvitsee tulevina vuosina paljon uusia osaavia lähihoitajia. Työvoiman tarpeeseen voidaan vastata koulutuspoliittisilla ratkaisuilla, joissa ohjataan tarjonnalla opiskelijoiden valintoja, tai järjestetään suoraan työvoimapoliittista koulutusta työmarkkinoille, joihin on suurin tarve. Työvoiman tarve vanhustyöhön on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin. Aikuiskoulutuksessa opiskelijoista moni ohjautuu vanhustyöhön ja tietoisuus työvoiman tarpeesta vanhustyössä lisää niin työttömien työnhakijoiden kuin alanvaihtoa harkitsevia hakeutumaan lähihoitajakoulutukseen. Aikuisopiskelijalle suuntautumisvaihtoehdon valinta on perusteltua ja yleensä varsin selvä. Koulutusohjelman valinta nuorisoasteen opiskelijalle ei ole aina kovin helppoa ja perusteltua. Vanhustyö ei ole nuorisoasteen opiskelijoiden ensisijainen valintavaihtoehtoja. Tämä tosiasia haastaa niin koulutuksen järjestäjän kuin työelämän. Työelämässä niin hoitoympäristö, työ kuin työntekijät voivat vaikuttaa siihen, millaisen kuvan opiskelija saa vanhustyöstä opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjä voi puolestaan yrittää koulutuksen aikana luoda myönteistä kuvaa vanhustyöstä tulevaisuuden alana niin opiskelijoille kuin nuorten huoltajille. Keinoja tähän löytyy erilaisten hankkeiden välityksellä, joissa on haettu vetovoimaa vanhustyöhön yhdessä työelämän kanssa. Laadukas, hyvää vanhustyötä tukeva erityisosaaminen opitaan kuitenkin vasta koulutusohjelman/ osaamisalaopintojen aikana. Lähihoitajakoulutuksessa on useita eri suuntautumisvaihtoehtoja (vanhustyön, kuntoutuksen kuin sairaanhoidon- ja huolenpidon koulutusohjelmat/ osaamisalat), joista valmistutaan muun muassa vanhustyön työpaikkoihin. Koulutusohjelmien/osaamisalojen ammattitaitovaatimukset eroavat kuitenkin huomattavasti toisistaan, jolloin myös opetuksen sisällöissä ja painotuksissa on suuria eroja. Esimerkiksi koulutusohjelmien/osaamisalojen välillä on selviä eroja näkökulmassa vanhuuteen ja vanhenemiseen. Työelämä tarvitsee erilaisia osaajia laajaalaistamaan työtiimin osaamista. Tärkeintä on kuitenkin kouluttaa vanhustyöhön osaavaa, vanhustyötä arvostavaa henkilökuntaa. Jotta tähän tavoitteeseen päästää, on kaikille korostettava sitä, että koulutusohjelman, osaamisalan, valinnaisen tutkinnon osan ja ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien oikealla valinnalla vahvistetaan halutun ammattitaidon syntymistä. Koulutusorganisaation tulee ohjata opiskelijaa hakemaan toisiaan tukevia valintavaihtoehtoja, joiden avulla varmistetaan, että esimerkiksi muistisairaan hoitotyön osaaminen rakentuu riittäväksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen järjestäjät kilpailevat nuorisoasteen opiskelijoista. Tämä vaatii julkisuuskuvan vahvistamista ja alan tunnettavuuden vahvistamista entisestään nuorten keskuudessa. Aikuiskoulutukseen hakeutuvien määrä kasvaa entisestään koulutusalan vaihtajista ja työttömistä. Lähihoitajakoulutuksen ei tule olla automaatioratkaisu, kun on tarve työttömien uudelleen koulutukselle, vaan on tärkeämpää varmistaa, että opiskelija soveltuu alalle. Aikuiskoulutus harkitsee tarkoin lähihoitajiksi hakeutuvien soveltumista alalle ennen koulutukseen hyväksymistä. Lähihoitajaopintoihin hakeutuva tuntee ja osaa arvostaa omaa ammattiaan. Jokaiselta osaamisalalta valmistuu pätevä, hyvän ammatillisen identiteetin omaava lähihoitaja. Koulutusorganisaatiot huolehtivat siitä, että työelämä tuntee lähihoitajatutkinnon antaman osaamisen ja sitä hyödynnetään käytännön työelämässä.

13 Työpaikat pyrkivät rekrytoimaan opiskelijoita tarjoamalla hyviä työssäoppimispaikkoja. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyy, työelämän edustajat osallistuvat arvioijakoulutukseen ja vievät tietoa työpaikoilleen. Aikuisopiskelijoiden tutkintotilaisuuden suunnittelua ja toteutusta kehitetään toimimaan luontevasti ja opiskelijalle mielekkäänä Opettajat ovat päteviä ja päivittävät osaamistaan osallistumalla koulutuksiin ja käymällä työelämäjaksoilla, jotka työnantaja mahdollistaa säännöllisesti. Opettajat kehittävät omaa opetusalaansa uusien pedagogisten työvälineiden avulla hyödyntämällä uusia opetusmenetelmiä. Sosiaalisen median käyttö ja työvaltainen opiskelu lisääntyy. Nuorisoasteen ammatillinen koulutus ja näyttötutkintoon perustava aikuiskoulutus lisäävät yhteistyötä. Uudistuneet sosiaali- ja terveysalan tutkinnon perusteet, lähihoitaja 2010 tukevat tätä tavoitetta. Lähihoitajaopintojen valinnaisuus tulee lisääntymään. Tavoitteena on edelleen laaja-alainen osaaminen. Jokaista opiskelijaa tuetaan ja ohjataan rakentamaan oma osaamisprofiilinsa, jossa hän valitsee omaa oppimistaan ja opintopolkuaan tukevia valintoja. Tulevaisuudessa aikuiskoulutuksen lähihoitajakoulutuksesta saadaan tehtyä nykyistä mielekkäämpi opintokokonaisuus palvelemaan sitä osaamisalaa, johon opiskelija haluaa suuntautua. Opintoja henkilökohtaistetaan nykyistä enemmän tunnustamalla työelämän tai koulutuksen kautta hankittua aiempaa osaamista, esimerkiksi koulunkäyntiavustaja voi saada tunnustuksen kasvun tukemisen -osioon liittyvistä opinnoista. Vastaavasti nuorisoasteen koulutuksessa käytetään osaamisen tunnustamista, joka lisää joustavuutta opinnoissa ja lyhentää opintoaikoja. Koulutuksen järjestävät tarjoavat ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviä tutkinnon osia laajentamaan lähihoitajan osaamista. Tutkinnon osa mahdollistaa opiskelijaa laajentamaan osaamistaan myös muilta koulutusaloilta esim. puhtaanapidon-, ruokahuollon- tai liiketalouden osaamista. Tutkinnon osa voi sisältää erityisosaamisesta, jota taitoa tuleva työympäristö vaatii esimerkkinä immobilisaatiohoidot tai opintojen syventävää osaamista alueellisen tarpeen mukaan. Gerontologinen hoito- ja sosiaalityön opetus ja osaaminen tulee vahvistumaan. Työvoiman tarpeen ollessa suuri on tällä hetkellä haastavaa löytää osaavaa henkilökuntaa vanhustyöhön. Vanhustyön arvostus ja sinne suuntautuvien opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään sitä mukaa kuin geriatriaan suuntautuvien lääkäreiden ja muun vanhustyöhön suuntautuneen hoitohenkilökunnan määrä lisääntyy. Koti hoitoympäristönä asetetaan keskiöön ja kotihoito painottuu vanhustyössä ja siihen kouluttamisessa yhä enemmän. Vanhuksen kotona asuminen pyritään turvaamaan koko elinkaaren ajan siten, että hänen niin halutessaan myöskin saattohoito on mahdollista toteuttaa potilaan kotona. Koulutusohjelmina/osaamisaloina lähihoitajakoulutuksessa ehdotetaan säilytettäväksi nykyiset vaihtoehdot, lukuun ottamatta lasten ja nuorten koulutusohjelmaa/osaamisalaa. Raportissamme ehdotetaan varhaiskasvatukseen suuntaavaa omaa koulutusalaa. Projektissa on pohdittu kovasti kuntoutuksen koulutusohjelman/osaamisalan tarvetta, koska kuntoutuksen näkökulma jo sisältyy kaikkiin koulutusohjelmiin/osaamisaloihin ja esitämme sen osaamista vahvistettavaksi koko lähihoitajakoulutuksessa.

14 Ammatissa toimiville lähihoitajille tarvitaan täydennyskoulutusta muistihäiriöistä, mielenterveys- ja päihdeongelmista, hengellisestä työstä ja sielunhoidon osaamisesta sekä kotona tapahtuvasta saattohoidosta, omaishoidon tuesta, dementia- ja lääkeosaamisen vahvistamista, vertaistuesta, verkostotyöstä, ikäjohtamisesta, oman työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja yrittäjyydestä. Kun hoiva-apulaisen koulutus aloitetaan, se tulee toteuttaa valtakunnallisesti määriteltyjen yhteisten arviointikriteereiden pohjalta, joka takaa yhtenäisen laadun uuden ammattiryhmän koulutukselle. Lisäksi Hoiva-apulaisen opetussuunnitelma tulee laatia niin, että suoritetut opintokokonaisuudet voidaan tunnistaa ja tunnustaa osana lähihoitajaopintoja, mikäli hoiva-apulainen lähtee jatkamaan opintojaan lähihoitajaksi. Hoiva-apulaisen tulevaisuuden työnkuva on vanhuksen tai vammaisen kotona selviämisen tukeminen. Ammattiryhmä ei korvaa lähihoitajaa, eikä vähennä lähihoitajien määrällistä tarvetta. Toivottavaa olisi, että hoiva-apulaisesta tulisi ammattinimike. Lähteet: Diabetes terveydenhuoltoalan koulutuksessa Selvitys ja suositukset DEHKO-raportti 2009:1. Heinonen S. 2010: Esitys ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen t&k-päivillä Hyvä saattohoito suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Jaatinen P., Ruotsi N. ja Veijalainen P Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa - tapaustutkimus Etelä-Karjalassa. Opinnäytetyö. Etelä-Karjalan aikuisopisto. Opetusministeriö Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, ammatillisen tutkinnon perusteet 2010 OPH. Sosiaali- ja terveysministeriö Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaita 2005:32. Helsinki: Yliopistopaino. Työparimallin pilotointi Helsingin terveysasemilla Kehittämisprojektin loppuraportti. R. Puustinen, T. Kauppinen, L. Saarinen, A. Eskola. Helsingin kaupunki Valtion ravitsemusneuvottelukunta Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Vesterinen M.-L Ammatillinen harjoittelu kehittää asiantuntijuutta, mutta tuo haasteita. Pedafoorum. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. Newsletter of a Finnish Network for Developing Instruction and Learning in Higher Education 2/2002,

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINNON KEHITTYMINEN MIKSI KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO? TUTKINNON PERUSTEET VALMISTUIVAT 2011 TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Kuntoutumisen tukeminen

Kuntoutumisen tukeminen Kuntoutumisen tukeminen Ammattitaitovaatimukset osaa laatia, toteuttaa ja arvioida lähihoitajan vastuualueella kuntoutujalähtöisen edistävän yhteistyössä moni työryhmän kanssa ohjata ja tukea erilaisten

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Syksy 2012 1 Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta on tarkoitettu lisä- ja täydennyskoulutukseksi lähihoitajan tutkinnon suorittaneille tai sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN TUTKINNON OSASSA

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 19.10.2016 Maija Schellhammer-Tuominen Tavoitteena tavallinen elämä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot