Anna-Maija Koskinen ja Pia Laibert LÄHIHOITAJA TULEVAISUUDEN HOITOTYÖN OSAAJANA. Lähihoitajan työ tulevaisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anna-Maija Koskinen ja Pia Laibert LÄHIHOITAJA TULEVAISUUDEN HOITOTYÖN OSAAJANA. Lähihoitajan työ tulevaisuudessa"

Transkriptio

1 Anna-Maija Koskinen ja Pia Laibert LÄHIHOITAJA TULEVAISUUDEN HOITOTYÖN OSAAJANA Tässä artikkelissa käsittelemme SOTE-ENNAKOINTI- projektin tuloksia lähihoitajan työn näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on ollut mm. työn ja työnjaon muuttuminen, ammatillisen osaamisen sisällön laajeneminen ja erilaiset toimintaympäristön muutokset, kuten tiimi- ja verkostotyö, palveluohjauksen roolin kasvu ja lähihoitajatutkinnossa syntyvän osaamisen tehokas käyttö. Monelle nuorelle ja aikuiselle tulevaisuus lähihoitajan työssä näyttää lupaavalta. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, josta valmistuu lähihoitajaksi, antaa hyvät mahdollisuudet työllistyä ammattiin, jossa työskennellään ihmisten parissa ja monissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden mukaan lähihoitaja työskentelee sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Tutkinnon yhtenä tavoitteena on, että lähihoitaja osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevat asiakkaat ja potilaat yksilöinä ja edistää toiminnallaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, ammatillisen tutkinnon perusteet 2010, s.8 OPH) Lähihoitajan työ tulevaisuudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmissä tapahtuvat muutokset asettavat haasteita niin lähihoitajakoulutukselle kuin työelämälle. Erityisesti vanhusten kasvava määrä työllistää yhä suuremman osan lähihoitajista vanhustyöhön, mikä lisää tarvetta kouluttaa vanhustyön osaajia. Työelämässä muutokset näkyvät asiakaslähtöisenä, kuntouttavana hoitotyönä, sitä tukevissa toimintaympäristöissä terveysteknologiaa hyödyntäen. Vanhustyössä näkyy myös selvästi yksityissektorin vahva kasvu palvelujen tuottajana julkisen sektorin rinnalla. Erityisenä haasteena tulee olemaan työvoiman riittävyys sosiaali- ja terveysalalla niin julkisen kuin yksityisen sektorin tarpeisiin. On tärkeää, että lähihoitaja seuraa yhteiskunnan kehitystä ja siinä tapahtuvia muutoksia ja osaa tunnistaa niiden vaikutuksia omassa työssään. Muutokset ja uudistukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa ja prosesseissa tuovat uusia haasteita lähihoitajan työhön. Tämä näkyy myös lähihoitajan työnkuvassa, toimintaympäristössä ja osaamistarpeissa. Asiakaslähtöinen palveluprosessi vaatii vahvistamaan entisestään asiakaslähtöistä ajattelu- ja työskentelytapaa lähihoitajan työssä. Tätä puolestaan vahvistavat uudistuvat toimintaympäristöt erityisesti vanhustyössä, jossa siirrytään työskentelemään laitosympäristöstä kodinomaiseen ympäristöön, asiakkaan kotiin tai vähintään palveluasumiseen. Tavoite tukea ja edistää asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia eri asiakasryhmissä on osa asiakaslähtöistä työskentelyä, jossa lähihoitaja tukee asiakasta ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidostaan. Työnjaossa tapahtuvien muutoksien vaikutus näyttää heijastuvan lähihoitajan työnkuvaan pienellä viiveellä. Ensimmäisenä on muuttumassa sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnkuva, jossa lääkäreille kuuluneita vastaanotto-, lääkkeenmääräämis- ja omahoitajatehtäviä siirtyy lisäkoulutuk-

2 sen saaneille hoitajille. Tämä tulee heijastumaan lähihoitajan tehtävänkuvaan, jossa myös vaatimustaso nousee ja lähihoitajat tulevat käyttämään osaamistaan, jota nyt ei ole hyödynnetty. Muutokset ovat väistämättömiä ja ne on tärkeää tunnistaa tulevaisuudessa, jotta voidaan vastata sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuviin tarpeisiin ja odotuksiin väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaajana. On tärkeä tunnistaa lähihoitajien osaaminen ja ottaa se myös aktiivisesti käyttöön jokaisessa yksikössä. Käyttämätöntä osaamista löytyy erityisesti lääkehoidon osaamisalueelta. Eri ammattiryhmien työnkuvauksilla ja prosessien kuvaamisella huolehditaan, että ammattilaiset tekevät työtä, johon heidät on koulutettu. Tämä tukee myös työhön sitoutumista ja alalla pysymistä. Sosiaali- ja terveysalan haasteena on huolehtia alan houkuttelevuudesta, joka varmistaa sen, että alalle hakeudutaan ja siellä viihdytään. Lähihoitaja terveyskeskustyössä Perusterveydenhuollossa terveyskeskukset tulevat vahvistumaan vastaten väestön niin sairaankuin terveydenhuollon palveluista. Yhä tärkeämpänä osa-alueena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lähihoitaja voi työskennellä terveyskeskuksien vastaanoton asiakastyössä ja toimistotyössä koulutuksen ja työkokemuksen antamien valmiuksien mukaisesti. Lähihoitajat kuuluvat yhtenä ammattiryhmänä terveyskeskusten moniammatilliseen työryhmään ja hyödyntävät osaamistaan koulutusta vastaavissa työtehtävissä. Terveyskeskusten toimintaa on viime vuosina kehitetty esimerkiksi Espoon omahoitohankkeessa, jossa on luotu uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoitoon eli diabeetikoiden, sydän- ja verisuonisairauksien ja astma- ja copd-potilaiden hoitoon. Tässä pitkäaikaissairaan potilaan hoitomallissa lähihoitajalle löytyy omia työtehtäviä terveyskeskuksen vastaanotossa ajanvarausneuvonnassa (Espoon omahoitohanke ). Lähihoitajan tehtävänä on tunnistaa hoitomallin piiriin kuuluvat asiakkaat ja ohjaa heidät hoitomallin mukaisesti oikean asiantuntijan vastaanotolle. Terveydenhuollon ammattiryhmien työn- ja vastuunjakoa on edistetty luomalla terveyskeskuksiin työpari- ja tiimityömalli. Helsingin terveysasemilla työparimallin pilotointitutkimuksessa asiakkaille oli nimetty omalääkäri ja omahoitaja, joka oli sairaanhoitaja / terveydenhoitaja tai toimipaikkakoulutettu lähihoitaja/perushoitaja. Omahoitajana toimiminen edellyttää lähihoitajalta riittävää työkokemusta ja täydennyskoulutusta sekä työparituutoria. On tärkeää suunnitella omahoitajana toimivan lähihoitajan työnkuva osaamista vastaavaksi. (Työparimallin pilotointi Helsingin terveysasemilla). Lähihoitaja vanhus- ja sosiaalipalveluissa Koti- ja laitoshoito tarvitsevat vanhus- ja vammaispalveluissa kasvavassa määrin perushoidon osaajia, joilla on myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon koulutusohjelman/osaamisalan ja valinnaisten tutkinnon osien kautta hankittua ammatillista erityisosaamista. Pitkäaikaissairaan hoitomallia tullaan tarvittaessa soveltamaan myös vanhuspalveluissa, jolloin lähihoitaja kotihoidossa toimii vanhuksen omahoitajana. Palvelusuunnitelma räätälöidään tulevaisuudessa yhä täsmällisemmin vanhuksen tarpeista lähtien siten, että palvelua on tuottamassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin verkosto, jonka työnjakoa on täsmennetty nykyistä selkeämmin.

3 Lähihoitajia työllistävien yksityisten hoiva-, hoito- ja palveluyritysten määrä tulee kasvamaan. Työnjaon täsmentämisellä luodaan pohjaa yksityisen sektorin kasvulle julkisen sektorin täydentäjänä tai vaihtoehtona. Selkeä työnjaosta sopiminen palveluverkostossa lisää kustannustehokkuutta, kun julkisen ja yksityisen sektorin päällekkäiset toiminnot saadaan karsituksi kokonaisprosessia kehittämällä. Lähihoitaja erikoissairaanhoidossa Erikoissairaanhoidossa lähihoitaja vastaa potilaiden perushoidosta, joka on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa. Työjakoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista ohjata perushoito pääsääntöisesti lähihoitajille, jolloin mahdollistetaan sairaanhoitajan työpanos lääkärikierrolle ja muihin vaativiin hoitotehtäviin. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tulee tarjota osaamista, joka antaa valmiuksia työskennellä erikoissairaanhoidossa hoitotiimin jäsenenä. Nykyinen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto antaa kattavan osaamisen lääkehoidon osalta, mutta se jää erikoissairaanhoidossa suurelta osin hyödyntämättä. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman/osaamisalan suorittanut lähihoitaja voi työskennellä osastosihteerinä poliklinikoiden vastaanottotoiminnassa esihaastattelemassa potilaita ja huolehtimassa ajanvarauksista. Hän voi myös kirjoittaa puhtaaksi sairauskertomuksia ja lausuntoja. Ensihoidon koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut lähihoitaja, joka on valinnaisena osana suorittanut päivystyspolikliinisen hoitotyön, voi toimia ensiapupoliklinikoilla immobilisaatiohoidon toteuttajana erilaisia lastoja ja kipsejä asennettaessa. Leikkaukseen valmistelevilla kirurgisilla osastoilla lähihoitaja voi toimia potilastyössä suoritettuaan ensihoidon koulutusohjelman / osaamisalan ja perioperatiiviseen hoitotyöhön suuntautumisopinnot. Lähihoitajan työnkuvaa erikoissairaanhoidossa voidaan laajentaa työpaikkakohtaisena tai ammatillisena täydennyskoulutuksena. Täydennyskoulutuksessa voidaan osaamista laajentaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon kirjaamisessa, uusien kirjaamisohjelmien käytössä, kuten infektioiden tai vahinkotilanteiden dokumentoinnissa. Lähihoitaja voi osallistua myös tutkimustiedon hankintaan ja dokumentointiin, johon tarvitaan täydennyskoulutusta esimerkiksi prevalenssi- tai muuhun tutkimustietoon liittyvää osaamista. On tärkeää, että ammatillinen täydennyskoulutus vastaa työelämän tarpeita. Osaava lähihoitaja tulevaisuudessa Työelämässä lähihoitajan osaaminen muodostuu työelämän avaintaidoista, sosiaalisesta osaamisesta, ammatillisesta perusosaamisesta ja erityisosaamisesta (Vesterinen 2002, Heinonen 2010). Tulevaisuudessa lähihoitajan uudet osaamistarpeet liittyvät palvelujärjestelmien, tehtäväsiirtojen, moniammatillisuuden, atk- järjestelmien ja teknologian hallintaan sekä palveluohjaukseen, joissa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Ennaltaehkäisevä, terveyttä edistä, toimintakykyä tukeva näkökulma vaatii sisällöllisiä uudistuksia opetuksessa vahvistamaan lähihoitajan osaamista (Taulukko 1.).

4 Taulukko 1. Lähihoitajan uudet ja vahvistettavat osaamistarpeet Työelämän avaintaidot Ammatillinen perusosaaminen Erityisosaaminen Sosiaalinen osaaminen Asiakaslähtoinen palvelu: - kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita ja omaa työyhteisöä kohtaan Ammatillinen vuorovaikutus ja ammattietiikan tuntemus Kulttuurien tuntemus Tiimityön hallinta, moniammatillinen työskentely ja verkosto-osaaminen Alaistaidot Ammatillisen päätöksenteon taidot Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus Oman ammattitaidon ja alan kehittäminen Laatutyö Työturvallisuus Yrittäjyys - ymmärrys yrittäjyydestä ja yksityissektorilla toimiminen - Innovointi osaaminen Sosiaali- ja terveysalan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta - palvelujärjestelmän ja prosessien tunteminen - ohjauksen osaaminen - uudet työnjaot, ammattiryhmät ja yhteistyöverkostot Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kokonaisuudessaan - hyvinvointistrategian tunteminen - ennaltaehkäisy, toimintakyvyn tukeminen - työturvallisuus - varhainen tunnistaminen ja puuttuminen - ohjaus ja neuvontataidot - kuntouttavaan hoitotyöhön sitoutuminen Kansansairaudet: syyt, ennaltaehkäisy, ohjaus ja neuvonta - pitkäaikaissairaiden hoitomallin osaaminen Vanhustyön osaaminen Mielenterveys ja päihdetyön perusosaaminen Lääkehoito Ravitsemushoito Saattohoito Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla: - työntekijänä sosiaali- ja terveysalan yrityksessä niin julkisen kuin yksityisen sektorin palveluksessa - ymmärtää oman toimintansa taloudelliset vaikutukset - osaa toimia kustannustehokkaasti Teknologia - tietotekniikka ja hyvinvointiteknologian osaaminen ja hyödyntäminen - kirjaaminen Koulutusohjelma/ osaamisala ja valinnaiset tutkinnon osat - erityisosaaminen eri asiakasryhmien hoidosta ja toimimisesta eri toimintaympäristöissä - hoito- ja palveluprosessin osaaminen / oma asiakasryhmä - lääkehoidon erityisosaaminen / oma asiakasryhmä Yrittäjyys - liiketoimintaosaaminen, tuotteistaminen, oman osaamisen esille tuominen Työelämän avaintaidot antavat perustan lähihoitajan työhön. Lähihoitaja kohtaa työssään eri asiakasryhmiä, joita hänen tulee kohdata yksilöllisesti ja kunnioittavasti, asiakasta arvostaen. Tulevaisuudessa yhä useammin lähihoitaja kohtaa eri kulttuuritaustaisen asiakkaan tai työyhteisön jäsenenä on työntekijä toisesta kulttuurista. Tärkeää on vahvistaa niin asiakkaiden kulttuurien tuntemusta kuin maahanmuuttoprosessiin liittyvää osaamista. Esimerkiksi lähihoitajan tulee tuntea maahanmuuttajien kotouttamisprosessi toimiessaan jäsenenä asiakkaan kotoutumista tukevassa moniammatillisessa työryhmässä.

5 Asiakaslähtöinen palvelu edellyttää entistä tiiviimpää moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista. Lähihoitaja on hoitotyön osaaja, joka kohtaa asiakkaan ja kuulee parhaiten asiakkaan ja perheen äänen. Lähihoitaja tekee tätä työtä niin moniammatillisen työryhmän jäsenenä kuin itsenäisesti yhdessä asiakkaan ja hänen erilaisten sosiaalisten verkostojensa kanssa. Ammatilliset vuorovaikutustaidot niin asiakastyössä kuin työyhteisössä ja verkostoissa ovat keskeistä lähihoitajan sosiaalista osaamista, jota tulee vahvistaa niin koulutuksessa kuin työelämässä. Tärkeää on myös ammattieettinen osaaminen ihmisarvon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä näihin liittyvien kysymysten esille nostamisen ja pohtimisen tärkeys, joka vahvistaa lähihoitajan ammattieettistä osaamista koko koulutuksen ajan. Sosiaali- ja terveysalan kehittyminen ja muuttuminen asettaa uusia vaatimuksia työntekijälle. Lähihoitajien tulee osata seurata yhteiskunnan kehitystä ja tunnistaa siinä tapahtuvia muutoksia. Taito sopeutua näihin muutoksiin ja halu kehittää työtä ja itseään ammattilaisena ovat tärkeä osa työelämän avaintaitoja. Työyhteisön jokaisella jäsenellä on velvollisuus osallistua kehittämistyöhön ja valtuutus tehdä kehittämisehdotuksia. Palkitsemisjärjestelmä on keino tukea laatutyötä asiakaslähtöisessä, kehitysmyönteisessä yksikössä, joka työtapoja uudistamalla voi samoilla resursseilla päästä parempaan tulokseen asiakkaan kannalta. Hyvä ammatillinen itsetunto on perusta osaavalle lähihoitajalle, joka on valmis tuomaan oman osaamisensa esille ja kehittämään sitä. Tämä korostuu erityisesti lähihoitajille toteutetuissa uusissa tehtävänsiirroissa. Työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Työturvallisuuden perusteet, ergonomia ja aseptinen työskentely luovat perustan turvalliselle hoitotyölle niin asiakkaan kuin työntekijän näkökulmasta. Haasteita lähihoitajan työturvallisuuteen tulee erityisesti työmäärän lisääntyessä ja työn muuttuessa kiireisemmäksi ja yhä vaativammaksi. Tämä lisää henkistä kuormitusta, jonka käsittelyyn tarvitaan koulutuksessa yhä parempia taitoja tukemaan omaa jaksamista. Lähihoitajakoulutus antaa vahvan perusosaamisen sosiaali- ja terveysalalle. Tämä mahdollistaa työllistymisen laajasti sosiaali- ja terveysalan eri tehtäviin ja toimintaympäristöihin suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta. Lähihoitajan tulee ammatissaan tuntea hyvin sosiaali- ja terveysalan palvelu- ja toimintajärjestelmä erityisesti omassa organisaatiossaan, jotta voi toimia työssään asiakkaan palveluiden ohjaajana ja etujen valvojana. Siksi on tarpeen jo koulutuksessa tutustuttaa opiskelijat alueellisiin palvelujärjestelmiin ja niiden toimintaperiaatteisiin. Sosiaali- ja terveysala kehittyy jatkuvasti yrittäen vastata yhteiskunnan tarpeisiin erilaisten lainsäädännöllisten ja rakenteellisten muutosten kautta. Tarjolla olevien tuki- ja palvelumuotojen monimuotoisuus on haastava kokonaisuus moniongelmaiselle asiakkaalle. Jo pelkkä tietokoneen käyttö tiedonhankintamenetelmänä voi olla asiakkaalle haastavaa. Lähihoitajakoulutuksen ammatilliseen perusosaamiseen kuuluu jo nyt osata etsiä tarvittavat tiedot ja ohjata asiakas etsimään oikeita palveluja. Tätä palveluohjauksen osaamista on tulevaisuudessa vielä vahvistettava Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen jakaantuu julkisen sektorin ja yksityissektorin kesken. Yritysmaailmasta saatu toimintamalli ohjaa kustannustehokkaaseen palvelujen tuottamiseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Uusia osaamistarpeita tunnistetaan kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Lähihoitajalla tulee olla ymmärrys yrittäjyydestä ja yksityissektorilla toimimisesta. Lähihoitajan tulee osata työntekijänä toimia kustannustehokkaasti, ymmärtää oman toiminnan taloudelliset vaikutukset ja oman alan tuotteistamisen lähtökohdat. Lähihoitajalla

6 on mahdollisuus toimia myös yrittäjänä, johon on mahdollista saada tukea jo koulutuksen aikana valitsemalla yrittäjyyteen valmentavia opintoja. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Lähihoitajan työssä se näkyy kuntouttavaan hoitotyöhön sitoutumisessa, varhaisessa puuttumisessa ja tunnistamisessa, ja asiakkaan ohjaamisessa ja neuvonnassa. Asiakaslähtöinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii ottamaan huomioon asiakkaan tarpeet ja voimavarat yksilöllisesti. Tavoitteena on, että asiakas tunnistaa omat muutostarpeensa, asettaa omat tavoitteet ja osallistuu oman hoitosuunnitelmansa tekemiseen. Tärkeintä on tukea häntä omahoitoon yksilöllisellä ohjauksella, kannustamalla ja motivoimalla. Ohjaajan tehtävänä on toimia valmentajana ja tukea asiakkaan omaa hoitoa erilaisin keinoin. Lähihoitaja toimii työssään tässä roolissa monen kuntoutujan arjessa. Kansansairauksien ennaltaehkäisy ja niiden hyvä hoito edellyttää lähihoitajalta hyvää perusosaamista keskeisistä kansansairauksista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja hoidosta. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) koulutustyöryhmä suosittelee kaikille terveydenhuollon ammattiin valmistuville riittävää perusopetusta diabeteksesta ja muista keskeisistä kansansairauksista (Diabetes terveydenhuoltoalan koulutuksessa Selvitys ja suositukset DEHKO-raportti 2009:1). Esimerkiksi tyypin 2 diabeteshoitotyön perusosaamiseen kuuluu ymmärtää tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn periaatteet, ymmärtää diabetesta sairautena, tietää diabeetikon hyvän hoidon tavoitteet ja osata ohjata diabeetikkoa peruspalvelujen käytössä. Lähihoitajalla tulee olla myös vastaava perusosaaminen muista keskeisistä kansansairauksistamme. Mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyminen näyttää lisääntyvän kaikissa asiakasryhmissä. Asiakaskunnan ongelmien monimuotoistuminen edellyttää moniammatilisia yhteistyötaitoja ja verkosto-osaamista. Perhe-, päihde- ja mielenterveystyön osaamista tulee lisätä myös lähihoitajakoulutuksessa. Oireiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen ovat tärkeä osa ammattitaitoa. Vanhusten määrän lisääntyminen näkyy lähihoitajan työssä huomattavana asiakasryhmän kasvuna. Yhä suurempi osa lähihoitajista tulee tekemään työtä vanhustyössä, joka edellyttää, että kaikilla lähihoitajilla tulee olla perusosaamista laadukkaaseen vanhustyöhön. Valmisteilla oleva vanhustenpalvelulaki tulee ohjaamaan ja tukemaan ikäihmisten aseman, oikeuksien, palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamista. Erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn, riskien hallinnan ja varhaisen puuttumisen osaamista ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tuntemusta sekä gerontologisen hoitotyön osaamista tulee vahvistaa lähihoitajan koulutuksessa. Kodinomaiset toimintaympäristöt vanhustyössä haastavat lähihoitajan osaamista erityisesti hoidon tai hoivan tarpeen määrittämisessä, kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä asiakkaan palveluohjauksessa. Hyvinvointiteknologian kehittyminen ja käytön selvä lisääntyminen tuo selkeitä uusia osaamistarpeita lähihoitajalle. Teknologia tukee asiakkaan hoitoa (erilaiset apuvälineet tukemassa kotona selviytymistä), tehostaa asiakkaan hoitoa (viestintä, sähköiset palvelut, tiedon kulku) ja lisää turvallisuutta asiakkaan hoidossa (valvontalaitteet, robotit ). Tämä on osa-alue, johon tarvitaan teknologisia perusvalmiuksia ja kiinnostusta sekä rohkeutta oman ammattitaidon kehittämiseen hyvinvointiteknologian käyttäjänä.

7 Teknologian tuoma apu hoitotyön kirjaamisessa on merkittävä edistysaskel tiedon kulkuun eri toimijoiden kesken. Näyttöön perustuva laadukas hoitotyön kirjaaminen suomalaisen hoitotyönluokituksen mukaisesti ja tietosuojan tunteminen on lähihoitajan perusosaamista. Tietojärjestelmissä ja kirjaamisessa on kuitenkin suuria eroja erityisesti yksityissektorin (esim. hoitokodit) ja julkisen sektorin välillä. Tämä asettaa haasteita niin koulutukselle kuin työelämälle. Tietojärjestelmien kehittyminen ja uudistuminen haastaa vastaavasti lähihoitajan kehittämään tietojärjestelmätaitoja. On kuitenkin todennäköistä, että julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto tulee edellyttämään yhtenäisiä järjestelmiä kumppaneiksi hyväksyttäviltä yksityisen sektorin toimijoilta. Ravitsemushoito on osa asiakkaan kokonaishoitoa, jonka merkitys on selvästi tiedostettu kaikissa ikäryhmissä. Ravitsemushoidon tavoitteena on turvata hyvä ravitsemustila ja riittävä ravinnonsaanti, joka edistää asiakkaan paranemista ja on perustana voimaannuttavalle kuntoutumiselle. Tätä tavoitetta tukevat uudet suositukset ravitsemushoidosta sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin: Ravitsemushoito (2010) ja Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010). Ikääntyneiden ravitsemussuositusten tavoitteena on, että kotihoidossa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja koko terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat käytännön hoitotyössä ravitsemustilan heikkenemisen ja osaavat toteuttaa ravitsemushoitoa osana ikääntyneen ihmisen hyvää hoitoa. Väestön ylipainon ja lihavuuden yleisyys on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä, jotka uhkaavat kansanterveyttämme. Lihavuuden hillitseminen vaatii yksilön ruoka- ja liikuntatottumusten muuttamista. Toivottavaa olisi kuitenkin pyrkiä ennaltaehkäisemään lihomista terveyttä edistävillä elintavoilla omaksumalla ne jo lapsuudessa. Tähän tavoitteeseen pääsyä tuetaan eri toimijoiden yhteistyöllä, johon kaikki ammattiryhmät terveydenhuollossa osallistuvat omalla toimintakentällä. Lähihoitaja tarvitsee monipuolista ravitsemusosaamista, jota on edelleen vahvistettava lähihoitajakoulutuksessa ja vastaavasti työelämässä huolehdittava täydennyskoulutuksesta hyvien toimintamallien ja käytänteiden leviämiseksi. Opetusministeriö on laatinut lääkehoidon osaamiskuvauksen (OPM 2006), joka antaa pohjan lähihoitajien lääkehoidon opetuksen tavoitteiden ja sisällön laatimiselle. Osaamiskuvauksen mukaisesti lähihoitajan on osattava lääkehoidon toteutus lääkärin määräysten perusteella eri annostelureittejä käyttäen, injektioina lihakseen sekä ihon alle, lääkkeiden jakamisen tarjottimelle ja annostelun potilaalle. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Sosiaali- ja terveysministeriön säännösten ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti työyksiköiden lääkehoidon osaamista kartoitetaan ja osaamis- ja koulutustarpeita arvioidaan säännöllisesti. Kuntien käytäntö lääkehoidon järjestämisessä on kuitenkin hyvin kirjavaa (Jaatinen P. Ruotsi N. ja Veijalainen P. 2010/ SOTE-ENNAKOINTI-projektin opinnäytetyö). Lääkehoidon toteutuksessa työnjako poikkesi suuresti riippuen työyksiköstä. Kotihoidossa lääkehoitoa toteuttivat kokonaisvaltaisesti sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Laitoshoidossa ja ryhmäkotimuotoisessa työyksikössä lääkehoidosta vastasivat pääsääntöisesti sairaanhoitajat ja osastonhoitaja. Lähihoitajien lääkehoidonosaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Tulevaisuudessa erityisesti vanhusten hoidossa korostuu hoitajan osaaminen pitkäaikaispotilaan lääkehoitokokonaisuuden arvioijana. Lähihoitajan tulee osata tarkistaa lääkkeiden yhteensopivuudet, seurata mahdollisia sivu- ja haittavaikutuksia, ohjata potilas omaseurantaan, tarvittaessa puuttua asiaan ja ohjata potilas eteenpäin saamaan asiantuntija-

8 apua. Työnantaja on vastuussa lääkehoidon täydennyskoulutuksen järjestämisestä peruskoulutuksen saaneille terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä niille henkilöille, joilla ei ole lääkehoidon peruskoulutusta, mutta jotka kuitenkin osallistuvat lääkehoitoon työyksikössä. Henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää ammattitaitoa osallistumalla työnantajan järjestämään täydennys- ja lisäkoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön saattohoitosuosituksissa (2010) korostuu kuolevan potilaan ihmisarvo, inhimillisyys ja itsemääräämisoikeus. Saattohoito tulee järjestää potilaan toivomuksen mukaan kotona tai laitoksissa. Sen järjestämisestä ovat vastuussa sairaanhoitopiirit ja paikalliset terveyskeskukset. Kuolevan itsemääräämisoikeutta kunnioitettaessa näyttää todennäköiseltä, että iso osa kuolevista haluaa kohdata kuoleman omassa kodissaan. Hyvä saattohoito tarkoittaa hoitoa ja tukea sairauden viime vaiheissa, ennen kuolemaa ja sen jälkeen. Saattohoidossa on keskeistä ihmisen oireiden ja kärsimyksen lievitys. Tämä edellyttää kirjallista hoitosuunnitelmaa sekä osaavaa hoitohenkilöstöä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa lähihoitajan on valtakunnallisten arviointikriteereiden mukaisesti hallittava kuolevan potilaan hoitaminen. Kuolevan hoitaminen käsittää perushoidon ja huolenpitotyön sekä laajemman tietämyksen palveluverkostosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon eettisten periaatteiden omaksuminen ja noudattaminen kuuluvat myöskin lähihoitajien arvioitaviin ammattitaitovaatimuksiin. Koulutusohjelmissa/osaamis-aloissa kuolevan kokonaisvaltainen hoitaminen saattohoidon periaatteiden mukaisesti tulee sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa esille valtakunnallisissa arviointikriteereissä Sairaanhoidon ja huolenpidon sekä Vanhustyön koulutusohjelmassa/osaamisalassa. Saattohoitosuositusten mukaisesti sekä sairaan- että lähihoitajien saattohoidon erikoistumiskoulutus on aloitettava kiireellisesti. Työelämässä toimiville lähihoitajille saattohoidon osaamista tulee vahvistaa ammatillisena lisäkoulutuksena paitsi hyvän perushoidon myös kuolevan erilaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja olemassaoloa koskeviin tarpeisiin vastaamista. Hyvään saattohoidon osaamiseen liittyy myös oireiden lievittämiseen ja omaisten tukemiseen liittyvän osaaminen sekä työn jatkuva laadullinen arviointi, joita voidaan ammatillisella lisäkoulutuksella vahvistaa. Lähihoitajan erityisosaaminen syntyy perustutkinnon aikana valituista tutkinnon osista ja työssäoppimisesta. Työkokemus ja täydennyskoulutus syventävät lähihoitajan erityisosaamista vastaamaan työelämän tarpeita. Lähihoitajan erityisosaamiseen kuuluu oman asiakasryhmän hoito- ja palveluprosessin syvempi asiantuntemus. Vastaako koulutus tulevaisuuden haasteisiin? Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitajakoulutus, on valmentanut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia työelämään vuodesta Lähihoitajan ammatti on yksi sosiaali- ja terveysalan suosituimmista ammateista. Lähihoitajien työllisyysnäkymät ovat hyvät, mikä houkuttelee niin nuoria kuin aikuisia hakeutumaan alalle. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteet on uudistettu vuonna Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon valtakunnallisen opetussuunnitelman ammattitaitovaatimukset ohjaavat koulutuksen järjestäjiä opetuksen sisällön ja toteutuksen suunnittelussa. Perustutkinto suoritetaan nuorisoasteen koulutuksessa ammatillisena perustutkintona ja aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona. Tutkinto jakautuu seuraaviin tutkinnon osiin (kuvio 1.)

9 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 120 ov AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 ov. Ammatillinen perustutkinto / Näyttötutkinto KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 50 ov. - Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov. - Hoito ja huolenpito 20 ov. - Kuntoutumisen tukeminen 15 ov. KOULUTUSOHJELMA / OSAAMISALA 30 ov (valitaan yksi vaihtoehto) - Asiakaspalvelun ja tietohallinta - Ensihoitopalvelussa toimiminen + päivystyspolikliininen - tai perioperatiivinen hoitotyö - Kuntoutus - Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus - Mielenterveys- ja päihdetyö. - Sairaanhoito ja huolenpito - Suun terveydenhoito - Vammaistyö - Vanhustyö AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT ammatillisessa peruskoulutuksessa 20 ov. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKIN- NON OSAT ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov. AMMATILLISTA OSAAMISTA YK- SILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat KAIKILLE VALINNAINEN TUTKINNON OSA 10 ov. KUVIO 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja alkaen. SOTE-ENNAKOINTI- projektin aikana ovat vastaajat haastatteluissa ja kyselyissämme voineet arvioida aiemman opetussuunnitelman aikana syntynyttä osaamista, joka ei enää vastaa uudistuneen opetussuunnitelmien kautta tulevaa lähihoitajan osaamista. Mielestämme opetussuunnitelmauudistus on ollut rohkea rakenteellisen uudistuksen myötä ja se näyttää kykenevän vastaamaan monilta osin varsin hyvin ammatin uusiin osaamistarpeisiin. Kaikille pakollisissa tutkinnon osissa painotusta on lisätty kuntoutumisen tukemiseen ja kaikille valinnainen tutkinnon osa on uusi mahdollisuus vastata niin uusiin osaamistarpeisiin kuin alueellisiin tarpeisiin. Opiskelijalla on myös mahdollisuus laajentaa ja syventää tutkintoa yksilöllisesti perustutkintoa laajentavilla tutkinnon osilla. Opetussuunnitelman uudistuksen haasteisiin on perehdytty oppilaitoksissa viimeisen vuoden aikana laadittaessa koulukohtaista opetussuunnitelmaa, jonka mukaan opetus on aloitettu Koulukohtaisen opetussuunnitelman tekeminen on vaatinut vastaavasti innovatiivista, uudistavaa ajattelua nähdä, mitä osaamista lähihoitaja tarvitsee työssään sekä millaisessa oppimisympäristössä ja millaisin keinoin tuetaan opiskelijan pääsyä tutkinnon tavoitteisiin.

10 Yhteistyö, osaaminen ja oppimisympäristöt laadukkaan lähihoitajakoulutuksen taustalla Sosiaali- ja terveysalan ennakointitutkimuksen esille nostamia uusia ja vahvistettavia lähihoitajan osaamistarpeita (edellä taulukossa 1.) on pyrittävä koulutuksessa vahvistamaan kehittämällä opetussuunnitelman sisältöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia, että opetussuunnitelman ammattitaitovaatimukset täyttyvät yhdenmukaisesti. Koulutuksessa ei saa olla oleellisia painotuseroja. Tämä edellyttää, että oppilaitoksissa opettajat yhteistyössä sopivat yhteneväisistä opetussisällöistä ja menetelmistä, joilla varmistetaan opiskelijalle hyvin suunniteltu mielekäs kokonaisuus koko opiskelu ajalle. Olisi eduksi lisätä myös oppilaitosten välistä yhteistyötä varmistamaan laadukasta valtakunnallista lähihoitajakoulutusta. Käytännön työelämässä tapahtuvat muutokset ja sieltä nousevat uudet osaamistarpeet haastavat myös ammatillisten aineiden opettajia seuraamaan aktiivisesti sosiaali- ja terveysalan kehittymistä ja päivittämään ajankohtaista osaamistaan. Yhteistyö työelämän kanssa eri muodoissa ja työelämäjaksot tukevat opettajan ammatillista osaamista. Säännöllisin väliajoin järjestettävien työelämäjaksojen tulisi olla pysyvä käytäntö ammatillisten aineiden opettajille. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on laaja-alainen sisältäen niin sosiaali- kuin terveysalan opintoja. Laadukas lähihoitajakoulutus tulee toteuttaa käyttämällä henkilöstöä, jolla on riittävä asiantuntemus opetettavasta sisällöstä. Näin ollen sosiaalipalvelujen opetuksesta tulee vastata sosiaalialan opettaja ja vastaavasti terveysalan ja hoitotyön opetuksesta vastaa terveysalan opettaja. Opettajalla tulee olla tutkinnon, työelämän ja muun koulutuksen kautta hankittu riittävä osaaminen omasta osaamisalastaan. Lisäksi lähihoitajan erityisosaamisen tueksi voidaan käyttää alan asiantuntijoita työelämästä. Käyttämällä erilaisia oppimisympäristöjä voidaan tukea uusien osaamistarpeiden mukaista oppimista. Tästä esimerkkinä teknologiaosaaminen, joka tulee olemaan erityinen haaste koulutuksen suunnittelulle ja toteutukselle, ei pelkästään teknologiavälineistön hankinnan vaan riittävän asiantuntijuuden löytämisessä. Käytännössä teknologiaosaamista voidaan lisätä yhdistämällä se työssäoppimisjaksojen tavoitteisiin ja sisältöihin, tekemällä opintokäyntejä, oppimistehtävillä ja asiantuntijavierailijoita hyödyntämällä. Harvalla koulutusorganisaatiolla on mahdollisuus hankkia terveysteknologiaa opetuksen käyttöön, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Pääsääntöisesti teknologiosaaminen, kuten sähköiset toimintajärjestelmät, kulunvalvonta, viestintätekniikka jne. tullaan oppimaan työpaikoilla. Teknologian kehittyminen ja sen käyttöönotto edellyttää uusien toimintatapojen, ohjelmistojen ja välineiden oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Koulutukselle tämä asettaa haasteita siinä mielessä, että yhteistyötä työelämän kanssa tulee lisätä. Työpaikka oppimisympäristönä on kuitenkin ehdoton edellytys ammattitaidon oppimiselle. Lähihoitajaopinnoissa lähiopetuksella on vahva asema, joka tulee säilymään jatkossakin. Oppilaitoksessa lähihoitajat oppivat ammatin edellyttämät teoreettiset taidot ja käytännön taitoja harjoitusluokkatyöskentelyssä. Harjoitusluokissa voidaan demonstroida hoitotyön taitoja ja harjoitella niitä. Työelämän toiveena on, että työssäoppimaan tulevat opiskelijat ovat jo koulussa harjoitelleet perushoidollisia toimenpiteitä. Verkko-opetuksen ja etäopetuksen määrä tulee kuitenkin lisääntymään. Verkko-opetus mahdollistaa ja tukee opiskelijan itseohjautuvuutta tiedon hakemiseen ja linkittämiseen yhteisiin oppimistehtäviin. Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa edellyttää opettajilta uusien menetelmien opiskelua ja taitoa soveltaa niitä palvelemaan oppimista.

11 Paitsi että verkko-opetus on suunniteltava hyvin oppimista palvelemaan, se edellyttää opettajan läsnäoloa ja vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa verkossa. Tämän toteutuminen vaatii koulutusorganisaation yhteistä ponnistusta ja riittävää resurssointia asiaan. Työssä tapahtuva oppiminen on oleellinen osa ammatillista koulutusta. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijaohjauksella työpaikoilla on pitkät perinteet. Opetussuunnitelmassa työssäoppiminen on määritelty tarkoin koulutuksen järjestämismuotona, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tekemällä. Työssäoppiminen on aina tavoitteellista, suunniteltua ja ohjattua opiskelijan ammattiin kouluttamista, joka vahvistaa opiskelijan ammattitaitoa ja hänen ammatti-identiteettiä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tulee olla vähintään 29 ov. työssäoppimista. Opiskelijoille työssäoppiminen on mielekäs tapa oppia ja selvästi tärkein ammattitaidon kehittäjä tarjoamalla opiskelijalle aitoja oppimistilanteita asiakkaan kanssa. Opiskelija pääsee työssä osallistumaan asiakkaan hoitoprosessiin ohjatusti, opiskelijana, työyhteisön vastuullisena opiskelijajäsenenä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen opiskelumuotona on osoittautunut myös yhdeksi hyväksi tukitoimeksi opiskelijoiden kohdalla, jotka vaativat oppiakseen hyvin konkreettista, käytännönläheistä opetusta. Tähän löytyy malleja nuorisoasteen koulutuksesta työvaltaisesta opiskelusta myös sosiaali- ja terveysalalta, jossa hyvin suuri osa koulutuksesta toteutetaan työpaikalla oppilaitoksen ja työpaikan ohjauksessa. Aikuiskoulutuksessa tästä on olemassa jo vakiintuneena käytäntönä oppisopimusopiskelu, jossa oppimisympäristönä toimii pääsääntöisesti oma työpaikka nyt ja jatkossakin. Yhteistyö työssäoppimispaikkojen ja kouluttavan organisaation kanssa on tärkeää ja sitä tulee olla riittävästi, jotta voidaan varmistaa, että kaikki osapuolet tiedostavat, mitä opitaan työpaikalla ja mitä oppilaitoksessa. Lähiopetustuntimäärät ovat hyvin pieniä, jolloin myös opiskelijalla on suuri vastuu opinnoista, jotta tutkinnon tavoitteet täyttyvät. Tämä vaatii opiskelijalta hyvää itseohjautuvuutta, joka tulisi ottaa huomioon jo tällaista opintomuotoa suunniteltaessa. Lähihoitajan osaamista tuetaan myös ohjaamalla opintoja. Opiskelijalla on tähän oikeus ja sen tulee olla jatkuvaa ja yksilöllistä. Opiskelijalla tulee olla henkilökohtainen suunnitelma ohjaamassa opintoja. Aikuiskoulutuksessa henkilökohtaistaminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllistää ja rakentaa oma, itselle räätälöity opintopolku, joka tukee aikaisemmin opittua ja motivoi etenemään opinnoissa. Ohjauksella voidaan auttaa opiskelijaa valinnoissa, joilla on merkitystä opiskelijan perus- ja erityisosaamiseen tulevassa ammatissa. Lähihoitajan erityisosaamiseen vaikuttavat opiskelijan tekemät valinnat koulutuksen aikana sekä yksilöllinen ammattiin kasvuprosessi, jota tukee hyvä motivaatio ja mahdollisuudet monipuoliseen oppimiseen niin koulussa kuin työelämässä. Oppilaitoksessa ohjaamisesta vastaa opettaja, jonka tehtävänä on toimia opiskelijan ohjaajana, valmentajana, joka omalta osaltaan tukee opiskelijan ammattiin kasvua. Opiskelijan tulee asettaa oppimiselleen omia tavoitteita ja hänen kuuluu vastata omista opinnoistaan. On tärkeää, että pidetään molemmin puolin kiinni suunnitelmasta ja että opiskelija oppii jo koulutuksen aikana vastaamaan tehtävistään. Opiskelijoiden tuen tarve näyttää kuitenkin lisääntyvän tässä niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa. Tämä asettaa uusia haasteita opiskelijoiden opintojen tukemiseen oppilaitoksissa erilaisilla tukitoimilla ja moniammatillisena yhteistyönä työelämän kanssa. Sosiaali- ja terveysalan työssäoppimispaikat ovat oppilaitoksen arvokas yhteistyökumppani koulutuksen järjestäjinä. Yhteistyömuotoja on rakennettu vuosien kuluessa eri yksiköiden kanssa ja tämä on nähty mahdollisuutena kehittää niin koulutusta kuin työelämää. Yhteistyö vaatii vuoropuhelua, jota varmasti voisi vielä lisätä oppilaitosten ja työpaikkojen välillä erilaisin keinoin. On tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat tietoisia koulutusuudistuksista, lähihoitajan ammatti-

12 taitovaatimuksista ja uusista osaamistarpeista sekä koulutukseen liittyvistä haasteista, kuten erilaiset oppijat, joiden ohjaamiseen myös työelämä tarvitsee valmiuksia. Lähihoitajakoulutuksen tulevaisuuden visiointia Sosiaali- ja terveysala tarvitsee tulevina vuosina paljon uusia osaavia lähihoitajia. Työvoiman tarpeeseen voidaan vastata koulutuspoliittisilla ratkaisuilla, joissa ohjataan tarjonnalla opiskelijoiden valintoja, tai järjestetään suoraan työvoimapoliittista koulutusta työmarkkinoille, joihin on suurin tarve. Työvoiman tarve vanhustyöhön on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin. Aikuiskoulutuksessa opiskelijoista moni ohjautuu vanhustyöhön ja tietoisuus työvoiman tarpeesta vanhustyössä lisää niin työttömien työnhakijoiden kuin alanvaihtoa harkitsevia hakeutumaan lähihoitajakoulutukseen. Aikuisopiskelijalle suuntautumisvaihtoehdon valinta on perusteltua ja yleensä varsin selvä. Koulutusohjelman valinta nuorisoasteen opiskelijalle ei ole aina kovin helppoa ja perusteltua. Vanhustyö ei ole nuorisoasteen opiskelijoiden ensisijainen valintavaihtoehtoja. Tämä tosiasia haastaa niin koulutuksen järjestäjän kuin työelämän. Työelämässä niin hoitoympäristö, työ kuin työntekijät voivat vaikuttaa siihen, millaisen kuvan opiskelija saa vanhustyöstä opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjä voi puolestaan yrittää koulutuksen aikana luoda myönteistä kuvaa vanhustyöstä tulevaisuuden alana niin opiskelijoille kuin nuorten huoltajille. Keinoja tähän löytyy erilaisten hankkeiden välityksellä, joissa on haettu vetovoimaa vanhustyöhön yhdessä työelämän kanssa. Laadukas, hyvää vanhustyötä tukeva erityisosaaminen opitaan kuitenkin vasta koulutusohjelman/ osaamisalaopintojen aikana. Lähihoitajakoulutuksessa on useita eri suuntautumisvaihtoehtoja (vanhustyön, kuntoutuksen kuin sairaanhoidon- ja huolenpidon koulutusohjelmat/ osaamisalat), joista valmistutaan muun muassa vanhustyön työpaikkoihin. Koulutusohjelmien/osaamisalojen ammattitaitovaatimukset eroavat kuitenkin huomattavasti toisistaan, jolloin myös opetuksen sisällöissä ja painotuksissa on suuria eroja. Esimerkiksi koulutusohjelmien/osaamisalojen välillä on selviä eroja näkökulmassa vanhuuteen ja vanhenemiseen. Työelämä tarvitsee erilaisia osaajia laajaalaistamaan työtiimin osaamista. Tärkeintä on kuitenkin kouluttaa vanhustyöhön osaavaa, vanhustyötä arvostavaa henkilökuntaa. Jotta tähän tavoitteeseen päästää, on kaikille korostettava sitä, että koulutusohjelman, osaamisalan, valinnaisen tutkinnon osan ja ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien oikealla valinnalla vahvistetaan halutun ammattitaidon syntymistä. Koulutusorganisaation tulee ohjata opiskelijaa hakemaan toisiaan tukevia valintavaihtoehtoja, joiden avulla varmistetaan, että esimerkiksi muistisairaan hoitotyön osaaminen rakentuu riittäväksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen järjestäjät kilpailevat nuorisoasteen opiskelijoista. Tämä vaatii julkisuuskuvan vahvistamista ja alan tunnettavuuden vahvistamista entisestään nuorten keskuudessa. Aikuiskoulutukseen hakeutuvien määrä kasvaa entisestään koulutusalan vaihtajista ja työttömistä. Lähihoitajakoulutuksen ei tule olla automaatioratkaisu, kun on tarve työttömien uudelleen koulutukselle, vaan on tärkeämpää varmistaa, että opiskelija soveltuu alalle. Aikuiskoulutus harkitsee tarkoin lähihoitajiksi hakeutuvien soveltumista alalle ennen koulutukseen hyväksymistä. Lähihoitajaopintoihin hakeutuva tuntee ja osaa arvostaa omaa ammattiaan. Jokaiselta osaamisalalta valmistuu pätevä, hyvän ammatillisen identiteetin omaava lähihoitaja. Koulutusorganisaatiot huolehtivat siitä, että työelämä tuntee lähihoitajatutkinnon antaman osaamisen ja sitä hyödynnetään käytännön työelämässä.

13 Työpaikat pyrkivät rekrytoimaan opiskelijoita tarjoamalla hyviä työssäoppimispaikkoja. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyy, työelämän edustajat osallistuvat arvioijakoulutukseen ja vievät tietoa työpaikoilleen. Aikuisopiskelijoiden tutkintotilaisuuden suunnittelua ja toteutusta kehitetään toimimaan luontevasti ja opiskelijalle mielekkäänä Opettajat ovat päteviä ja päivittävät osaamistaan osallistumalla koulutuksiin ja käymällä työelämäjaksoilla, jotka työnantaja mahdollistaa säännöllisesti. Opettajat kehittävät omaa opetusalaansa uusien pedagogisten työvälineiden avulla hyödyntämällä uusia opetusmenetelmiä. Sosiaalisen median käyttö ja työvaltainen opiskelu lisääntyy. Nuorisoasteen ammatillinen koulutus ja näyttötutkintoon perustava aikuiskoulutus lisäävät yhteistyötä. Uudistuneet sosiaali- ja terveysalan tutkinnon perusteet, lähihoitaja 2010 tukevat tätä tavoitetta. Lähihoitajaopintojen valinnaisuus tulee lisääntymään. Tavoitteena on edelleen laaja-alainen osaaminen. Jokaista opiskelijaa tuetaan ja ohjataan rakentamaan oma osaamisprofiilinsa, jossa hän valitsee omaa oppimistaan ja opintopolkuaan tukevia valintoja. Tulevaisuudessa aikuiskoulutuksen lähihoitajakoulutuksesta saadaan tehtyä nykyistä mielekkäämpi opintokokonaisuus palvelemaan sitä osaamisalaa, johon opiskelija haluaa suuntautua. Opintoja henkilökohtaistetaan nykyistä enemmän tunnustamalla työelämän tai koulutuksen kautta hankittua aiempaa osaamista, esimerkiksi koulunkäyntiavustaja voi saada tunnustuksen kasvun tukemisen -osioon liittyvistä opinnoista. Vastaavasti nuorisoasteen koulutuksessa käytetään osaamisen tunnustamista, joka lisää joustavuutta opinnoissa ja lyhentää opintoaikoja. Koulutuksen järjestävät tarjoavat ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviä tutkinnon osia laajentamaan lähihoitajan osaamista. Tutkinnon osa mahdollistaa opiskelijaa laajentamaan osaamistaan myös muilta koulutusaloilta esim. puhtaanapidon-, ruokahuollon- tai liiketalouden osaamista. Tutkinnon osa voi sisältää erityisosaamisesta, jota taitoa tuleva työympäristö vaatii esimerkkinä immobilisaatiohoidot tai opintojen syventävää osaamista alueellisen tarpeen mukaan. Gerontologinen hoito- ja sosiaalityön opetus ja osaaminen tulee vahvistumaan. Työvoiman tarpeen ollessa suuri on tällä hetkellä haastavaa löytää osaavaa henkilökuntaa vanhustyöhön. Vanhustyön arvostus ja sinne suuntautuvien opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään sitä mukaa kuin geriatriaan suuntautuvien lääkäreiden ja muun vanhustyöhön suuntautuneen hoitohenkilökunnan määrä lisääntyy. Koti hoitoympäristönä asetetaan keskiöön ja kotihoito painottuu vanhustyössä ja siihen kouluttamisessa yhä enemmän. Vanhuksen kotona asuminen pyritään turvaamaan koko elinkaaren ajan siten, että hänen niin halutessaan myöskin saattohoito on mahdollista toteuttaa potilaan kotona. Koulutusohjelmina/osaamisaloina lähihoitajakoulutuksessa ehdotetaan säilytettäväksi nykyiset vaihtoehdot, lukuun ottamatta lasten ja nuorten koulutusohjelmaa/osaamisalaa. Raportissamme ehdotetaan varhaiskasvatukseen suuntaavaa omaa koulutusalaa. Projektissa on pohdittu kovasti kuntoutuksen koulutusohjelman/osaamisalan tarvetta, koska kuntoutuksen näkökulma jo sisältyy kaikkiin koulutusohjelmiin/osaamisaloihin ja esitämme sen osaamista vahvistettavaksi koko lähihoitajakoulutuksessa.

14 Ammatissa toimiville lähihoitajille tarvitaan täydennyskoulutusta muistihäiriöistä, mielenterveys- ja päihdeongelmista, hengellisestä työstä ja sielunhoidon osaamisesta sekä kotona tapahtuvasta saattohoidosta, omaishoidon tuesta, dementia- ja lääkeosaamisen vahvistamista, vertaistuesta, verkostotyöstä, ikäjohtamisesta, oman työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja yrittäjyydestä. Kun hoiva-apulaisen koulutus aloitetaan, se tulee toteuttaa valtakunnallisesti määriteltyjen yhteisten arviointikriteereiden pohjalta, joka takaa yhtenäisen laadun uuden ammattiryhmän koulutukselle. Lisäksi Hoiva-apulaisen opetussuunnitelma tulee laatia niin, että suoritetut opintokokonaisuudet voidaan tunnistaa ja tunnustaa osana lähihoitajaopintoja, mikäli hoiva-apulainen lähtee jatkamaan opintojaan lähihoitajaksi. Hoiva-apulaisen tulevaisuuden työnkuva on vanhuksen tai vammaisen kotona selviämisen tukeminen. Ammattiryhmä ei korvaa lähihoitajaa, eikä vähennä lähihoitajien määrällistä tarvetta. Toivottavaa olisi, että hoiva-apulaisesta tulisi ammattinimike. Lähteet: Diabetes terveydenhuoltoalan koulutuksessa Selvitys ja suositukset DEHKO-raportti 2009:1. Heinonen S. 2010: Esitys ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen t&k-päivillä Hyvä saattohoito suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Jaatinen P., Ruotsi N. ja Veijalainen P Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa - tapaustutkimus Etelä-Karjalassa. Opinnäytetyö. Etelä-Karjalan aikuisopisto. Opetusministeriö Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, ammatillisen tutkinnon perusteet 2010 OPH. Sosiaali- ja terveysministeriö Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaita 2005:32. Helsinki: Yliopistopaino. Työparimallin pilotointi Helsingin terveysasemilla Kehittämisprojektin loppuraportti. R. Puustinen, T. Kauppinen, L. Saarinen, A. Eskola. Helsingin kaupunki Valtion ravitsemusneuvottelukunta Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Vesterinen M.-L Ammatillinen harjoittelu kehittää asiantuntijuutta, mutta tuo haasteita. Pedafoorum. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. Newsletter of a Finnish Network for Developing Instruction and Learning in Higher Education 2/2002,

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE LÄHIHOITAJA - Lähellä sinua Sosiaali- ja terveysalan opistolla tarjoamme Sinulle mahdollisuuden hankkia ihmisläheisen ammatin, jonka työllistymisnäkymät

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 1

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 1 Lähihoitaja 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Ammattitaitaatimukset ja sisällöt Opiskelijan arvioinnin toteutus Ammattiosaamisen näyttö = suunnitelma näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Muu

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi:

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN OPINTOKOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista

Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Aira Rajamäki Esityksen sisältöä Nykyinen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutus kevät 2015

Sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutus kevät 2015 Sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutus kevät 2015 Muistihoitajakoulutus 15 ov Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja kahden vuoden työkokemus vanhustyöstä.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyö

Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyö Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyö Soila Nordström 7.2.2013 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta Mitä ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto

Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto 18.5.2015 Erkkilä-Ojala Tarja 1 Koulutuskokeilut 2014-2018 Välinehuoltoalan

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot