VILLE RAÏSIEUSE. Autoliikenne

Transkriptio

1 VILLE RAÏSIEUSE

2 VILLE RAÏSIEUSE Ehdotuksen nimimerkki viittaa Le Corbusierin Ville Radieuse - nimiseen kaupunkivisioon. Lähes kaikki kaupunkisuunnitteluun liittyvät 1900-luvun keskivaiheen epäonnistumiset ympäri maailmaa on pantu Le Corbusierin vision piikkiin. Raisiossakin sovellettiin Le Corbusierin oppeja, vaatimattomassa mittakaavassa mutta kuitenkin. Täälläkin kokeilu osoittautui vähemmän onnistuneeksi eikä kovin kestäväksi. Kyseessä oli kuitenkin merkittävä historiallinen ilmiö jonka suurta vaikutusta kaupunkisuunnitteluun ei käy kieltäminen. Raisiossakin on museoitu osa sitä struktuuria jonka avulla jalankulkijat haluttiin siirtää ylemmälle tasolle, pois autoliikenteen aiheuttamien vaarojen tieltä. Ja näin on hyvä, kaikkia Ville Radieuse vaikutteita ei ole syytä pyrkiä eliminoimaan. Uudessa Ville Raïsieuse -nimisessä tiiviimmässä ja kaupunkimaisemmassa kokonaisuudessakin monet Radieuse elementit ovat vielä merkittävässä asemassa. Le Corbusierin ideoita tuhoisampi vaikutus on ollut menneiden vuosikymmenien sokea usko yksityisautoilun autuaaksi tekevään vaikutukseen. Raisiota ongelmia eivät ole aiheuttaneet ulkomaiset, sen paremmin kuin kotimaisetkaan arkkitehdit, vaan liikenneväylien ja risteysten ylimitoitetut ratkaisut. Kulttuurimaiseman, kuten myös rakennetun ympäristön arvot, on uhrattu sujuvan motorisoidun liikkumisen alttarille. Ville Raïsieuse lähtee korjaamaan haavoja tiivistämällä olemassa olevaa ydinkeskustaa. Lähes kaikki kilpailuohjelmassa esiintyvä ohjeellinen uusi kerrosala sijaitsee 500m säteellä Kauppatorista. Näin ollen, ainakaan vuoteen 2025 mennessä, Raisioon ei olisi tulossa uusia asutussaarekkeita, eikä ydinkeskusta-alueen ulkopuolella sijaitsevia olemassa olevia alueitakaan merkittävästi tiivistettäisi. Merkittävät uudet liikennejärjestelyt ( Y-tunneli ) mahdollistavat Raision muuttumisen kevyen liikenteen kaupungiksi, jossa asukkaat asuvat lähellä palveluita. Nykyistä rakennettua ympäristöä on enimmäkseen tiivistetty rakentamalla kaupunkimaisia pientaloja, jotka rajaavat selvästi katu- ja pihatiloja. Kokonaan uusien kortteleiden lisäksi niitä on lisätty eheyttämään nykyisiä kortteleita ja parantamaan niihin liittyvien pihatilojen yksityisyyttä. Maanläheisestä ja tiiviistä, palveluiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta pientaloasutuksesta voisi muodostua Raision kilpailuvaltti Turkuun verrattuna. Tiivis pientaloasutus myös monipuolistaa nykyistä esikaupunkimaisten pistetalojen ja väljien erillispientalotonttien dominoimaa ympäristöä. Y-tunneli myös vapauttaa Raision keskustan sydämen uuteen käyttöön. Risteysalue muuttuu talojen ympäröimäksi aukioksi. Uutta Pertti Karppisen aukiota ympäröivät asuintalomassat vahvistavat Raision uutta itsevarmaa identiteettiä, auttavat aktivoimaan keskusta-aluetta kaikkina vuorokaudenaikoina sekä tuovat lisää ostovoimaa edesauttamaan monipuolisten palveluiden kannattavuutta. Suurten ikäluokkien kasvavalle maksukykyiselle joukolle tarjotut monipuoliset asumismuodot muodostaisivat merkittävän osan uuden korttelin sisällöstä. Asuntokirjo sisältää sekä omistus- ja vuokra-asumista ja niiden yhdistelmiä, perinteisiä senioriasuntoja sekä myös tehostettua palveluasumista. Välittömään läheisyyteen, liike- ja palvelukeskuksen yhteyteen, sijoittuvat pitkälle kehitetyt terveys- ja hyvinvointipalvelut, kuten lääkärikeskus, kunto- ja kuntotutuskeskus sekä myöskin monipuoliset hemmottelupalvelut tekevät uudesta keskustakorttelista erityisen houkuttelevan asuinpaikan seniorikansalaisille. Autoliikenne Kaupunkimaisen keskustan kehittämiseksi raskaan ajoneuvoliikenteen huomattava vähentäminen ydinalueen katuverkosta on ehdoton edellytys. Tässä kilpailuehdotuksessa on siis noudatettu raportin Pääteiden (E8 ja E18) liikennejärjestelyt Raision keskustassa - Raision solmun ideasuunnitelma 2009 suositusta eli Y- tunnelivaihtoehtoa. Raskaan liikenteen siirtyminen maan alle antaa mahdollisuuden kaventaa nykyisiä laajoja liittymäalueita. Monikaistainen Nesteentien ja Raisiontien maantiemäinen liittymä on poistettu ja ydinalueen katuverkko on muutettu pääosin T-liittymin toimiviksi kaupunkikaduiksi. Ehdotetut katujärjestelyt vaikeuttavat läpikulkuliikennettä, mutta tämä on tarkoituskin.

3 Päätieverkkoon on kilpailuehdotuksessa esitetty Raumantielle (E8) yhtä uutta eritasoliittymää puoleen väliin E18 ja Kustavintien eritasoliittymiä. Näin saadaan Helsingin ja Rauman suuntien liikenteelle uusi katuyhteys, joka vähentää liikennettä E8 ja E18 kiertoliittymässä. Liittymien väliksi Raumantiellä tulee noin 1,1 km. Toinen eritasoliittymäjärjestely, jota aikaisemmissa suunnitelmissa ei ole ollut, on ehdotettu Raisiontien ja Raumantien (E8) liittymään. Silmukkarampeilla risteyksestä saadaan kaikki kääntymissuunnat sisältävä eritasoliittymä. Liittymäväliksi jää alle kilometri. Se edellyttää ramppivälille 3+3 kaistaa. Ehdotetut kaksi eritasoliittymäratkaisua vähentävät osaltaan ydinkeskustan liikennettä, koska liikenne E8 tieltä ohjautuu niiden kautta eteläisiin ja pohjoisiin kaupunginosiin. E 8 ja E 18 teiden eritasoliittymä on kilpailuehdotukseen otettu ideasuunnitelma 2009 mukaan pääosin kaksikaistaisena kiertoliittymänä. Joukkoliikenne Bussiliikenne on pääteiden suunnasta keskustan läpiajavaa liikennettä, joka käyttää muun liikenteen kaistoja. Osa kaistoista voidaan ruuhka-aikoina varata pelkästään joukkoliikenteen käyttöön. Terminaali ja ajantasauspysäkki on katulevikkeillä liikekorttelissa. Raitiotielinja on sijoitettu aikaisemmin laaditun joukkoliikennesuunnitelman mukaan Raisiontielle ja sieltä keskustan läpi kevyen liikenteen puistomaisia reittejä käyttäen Raisionkaaren mahdolliselle juna-asemalle. Raiteet on esitetty keskustassa joukkoliikennekaistoille. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen pääreitit sijaitsevat pääkatujen varsilla ja kaupunginosia yhdistävillä viherkäytävillä, joista tärkeimmät risteävät eritasossa autoliikenteen kanssa. Liike- ja palvelukeskus muodostaa tärkeän, lämpimän ja katetun osan tätä reitistöä. Erityisesti on kehitetty yhteyksiä liikuntakeskukseen, Myllyn alueelle, venesatamaan ja Hintsan ulkoilualueelle. Uusia laadukkaita keskustareittejä on Kauppatorilta esitetty rakennettaviksi kolmeen suuntaan: etelään kirjasto- ja opistokortteleiden kautta venesatamiin, kaakkoon hallintokorttelin ohi vanhaa postitietä pitkin kirkolle, sekä pohjoiseen Kerttulan halki kohti liikuntakeskusta ja Kruunuvoudinkatua koilliseen. Vanhaa Postitietä jatkaa kaksi kevyen liikenteen siltaa valtatie 8.n yli, toinen liittää vanhimman Raision, Jertan, takaisin keskustaan ja toinen suuntaa peltojen reunaa pitkin Raisionjokilaakson virkistysreiteille. Kruunuvoudinkatua jatkaa kolmas uusi kevyen liikenteen silta, joka yhdistää Petterinpellon pientaloalueet keskustaan, ja johtaa jokilaakson virkistyalueiden kautta Haunisiin ja kauppakeskus Myllylle. Näiden lisäksi jokilaaksoon muodostuu yhteys valtatie 8:n alitse. Tämän reitin varrelle, joen rantaan ehdotettu kahvila toimii puolen matkan krouvina keskustan ja Myllyn välillä. Pysäköinti Nykyisiä parkkikenttiä on otettu rakennuskäyttöön ja niitä on korvattu keskitetyillä pysäköintilaitoksilla. Ydinkeskustan pysäköinti on keskitetty suurkortteleiden pysäköintilaitoksiin ja liikerakennusten pysäköinti pääosin rakennusten ja torialueiden alle. Myös reuna-alueiden kerrostaloasuntojen pysäköintiä tulee keskittää tonttikohtaista pysäköintiä suurempiin yksiköihin ja suosia siten pysäköinnin tonttikohtaista vapaaksi ostoa. Näin saadaan asuntoalueille nykyistä suurempia piha- ja viheralueita. Mukana on myös autottomia pihaympäristöjä, kokonaisuuksia joissa on sovellettu muualla Euroopassa yleistymässä olevia innovatiivisia malleja. Autopaikkojen yhteiskäyttöä tulisi myös kehittää. 20% säästöt autopaikkojen määrissä ovat näillä järjestelyillä helposti saavutettavissa. Kaupalliset aspektit - palveluverkko Raision keskustalla ei ole edellytyksiä kilpailuun Myllyn kauppakeskuksen ja Turun ydinkeskuksen kanssa, jotka molemmat ovat vakiintuneita ostospaikkoja ja joiden erikoiskaupan tarjonta on erittäin hyvä. Raision keskusta kilpailee pääasiassa muiden vahvojen paikalliskeskusten kanssa. Lisäksi alueella on sisäinen palve-

4 luverkko, jossa tarjontaa täydentävät lähipalvelut, eli pienet päivittäistavaramyymälät sekä kaupalliset palvelut. Kaupalliset aspektit - liikeidea ja sisältö Raision keskusta on paikalliskeskus alueen asukkaille sekä myös merkittävä työpaikka- keskittymä. Tarjonta on arkituotepainotteista, päivittäistavaratarjonta on erittäin hyvä. Keskustassa on paikalliskeskustasoinen erikoiskauppatarjonta sekä korkeatasoiset julkiset palvelut. Kaikki palvelut ovat saavutettavissa yhdellä pysäköinnillä ja niiden saavutettavuus on yhtä hyvä yksityisautolle, sekä julkiselle että kevyelle liikenteelle. Liike- ja palvelukeskuksessa toimii vetäjäyrityksinä kaksi supermarkettia ja halpahintatavaratalo. Täydentävät toimijat liittyvät pääasiassa kodin ja vapaa-ajantavaratarjontaan. Keskuksessa on hyvä valikoima ravintola- ja kahvilapalveluja erilaisiin tarpeisiin. Keskukseen suositellaan sijoitettaviksi myös muita julkisia palveluja, mukaan lukien kulttuuritoimintaa edistäviä tiloja. Liike- ja palvelukeskusta voidaan kehittää vaiheittain siten että olemassa olevia rakenteita ja rakennusosia käytetään hyväksi aina kuin tämä todetaan tarkoituksenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi. Tässä suunnitelmassa liikekeskus on esitetty katettavaksi helposti muunneltavalla kattorakenteella, jonka alle olemassaolevat sekä uudet liiketilat sijoittuvat ja jota korkeammat massat puhkovat. Kattorakenne sitoo samalla yhteen kauppa- ja palvelukeskuksen sekä uuden "Pertti Karppisen aukion". Raisio visio Ehdotukseen sisältyy visio siitä miltä kilpailualueen rakeisuus voisi näyttää vuonna Kaupunki on tiivistynyt Alhaisten nykyiselle teollisuusalueelle johtavan joukkoliikenneyhteyden varrella ja mahdollisen juna-aseman ympärillä. Samalla kaupunki kurkottaa yhä enemmän kohti meren rantaa. Myös Hulvelan ja Lumparlan alueita on tiivistetty Raisiontien varrella. Lisäksi Petterinpellon pientaloaluetta on laajennettu jokilaakson ja Mahittulan kartanoympäristön idyllisen kulttuurimaiseman ympärillä. Visiossa on asuinkerrosalaa lisätty n k-m 2 vuoteen 2025 tähtäävään perussuunnitelmaan verrattuna. Lisäksi muuta kerrosalaa on esitetty n k-m 2.

5 Rakentamista on osoitettu alueelle osoitetaan seuraavasti: - asuntoja 2000 asukkaalle k-m² (uutta rakentamista k-m², tiivistämisen tieltä purettu 5000 k-m²) - toimitilarakentamista yksityiselle sektorille 800 uutta työpaikkaa varten k-m² (uutta toimitilarakentamista k-m², uudelleen sijoitettua toimitilaa 6000 k-m²) - lisää liiketilaa 7000 k-m² ( k-m2 uutta liiketilarakentamista, k-m² uudelleen sijoitettua liiketilaa) - uusia sosiaali- ja kulttuuripalveluiden tiloja 5000 k-m² (uutta tilaa k-m², josta uudelleen sijoitettua sosiaalipalveluiden tiloja 5500 k-m²) 1) ASUMISTA k-m 2 2) ASUMISTA k-m 2 TOIMITILOJA k-m 2 3) ASUMISTA k-m 2 LIIKETILAA: UUTTA k-m 2 MUUALTA POISTETTUA UUDELLEEN SIJOITETTUA k-m 2 JULKISIA PALVELUITA k-m 2 4) ASUMISTA k-m 2 LIIKETILAA k-m 2 JULKISIA PALVELUITA k-m 2 5) ASUMISTA k-m 2 TOIMITILOJA k-m 2 6) ASUMISTA k-m 2 7) TOIMITILOJA k-m 2 8) JULKISIA PALVELUITA k-m 2 UUTTA KERROSALAA YHTEENSÄ ASUMISTA k-m 2 TOIMITILAA k-m 2 LIIKETILAA k-m 2 JULKISIA PALVELUITA k-m 2 PURETTUA KERROSALAA ASUMISTA TOIMITILOJA LIIKE- JA PALVELUTILOJA k-m k-m k-m2

6 AUTOPAIKKAMITOITUS ASUNNOT PALVELUASUNNOT LIIKE- JA TOIMITILAT, JULKISET PALVELUT 1ap / 90 k-m2 1ap / 200 k-m2 1ap / 50 k-m2 Eri toimintojen vuorottaispysäköinnistä vähennetty autopaikkamäärää 20%. 1:15 000