PERUSOPETUKSEN 9. LUOKAN A-KIELENÄ OPETETTAVAN RANSKAN, SAKSAN JA VENÄJÄN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN 9. LUOKAN A-KIELENÄ OPETETTAVAN RANSKAN, SAKSAN JA VENÄJÄN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 Tuula Väisänen PERUSOPETUKSEN 9. LUOKAN A-KIELENÄ OPETETTAVAN RANSKAN, SAKSAN JA VENÄJÄN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI Oppimistulosten arviointi 1/2003 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2004

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 6 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT LUKIJALLE JOHDANTO Kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä Aikaisempia vieraiden kielten arviointitutkimuksia Opetussuunnitelman perusteet ja perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit vieraiden kielten opetuksessa ARVIOINNIN SUUNNITTELU, TIETOJEN KERUU JA ARVIOINNIN JÄRJESTELYT Arvioinnin suunnittelu ja tietojen keruu Esikokeilu Koejärjestelyt kouluissa Pikapalaute OTANTA Otannan perusteet Otokseen tulleet koulut Otanta koulujen sisällä A-ranskan otos A-saksan otos A-venäjän otos TEHTÄVÄSARJOJEN KUVAUS Kirjoittamisen koetehtävät Suullisen kokeen koetehtävät Kuullun ja tekstin ymmärtämisen ja rakennekokeen koetehtävät A-ranskan koetehtävät A-saksan koetehtävät A-venäjän koetehtävät Aineiston analyysi TULOSTEN LUOTETTAVUUS Sensorointi A-RANSKAN OPPIMISTULOKSET Kirjallisen kokeen yleistaso Tulokset osa-alueittain A1- ja A2-ranskan tulokset

4 A-ranskan tyttöjen ja poikien tulokset Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen koetulokset A-ranskan tulokset alueittain Eri läänien tulokset Tulokset EU-tavoitealueiden mukaan Tulokset kuntaryhmien mukaan OPPILAITA, OPETUSTA JA KOULUA KOSKEVAA TAUSTATIETOA Oppilailta saatua tietoa Oppilaiden jatko-opintosuunnitelmat ja koemenestys Oppilaiden kontaktit kohdemaahan ja ranskan kielen harrastaminen vapaa-aikana Oppilaiden asenteet Asenteiden yhteys kokeessa menestymiseen Arvosanojen yhteys kokeessa menestymiseen Opettajilta saatua tietoa Opetussuunnitelman perusteet ja opetuksen käytännön toteutus Oppimisympäristö, opetusvälieet ja oppimateriaali Opettajien arvio kansallisesta kokeesta Rehtoreilta saatua tietoa A-SAKSAN OPPIMISTULOKSET Kirjallisen kokeen yleistaso Tulokset osa-alueittain A1- ja A2-saksan tulokset A-saksan tyttöjen ja poikien tulokset Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen koetulokset A-saksan tulokset alueittain Eri läänien tulokset Tulokset EU-tavoitealueiden mukaan Tulokset kuntaryhmmien mukaan OPPILAITA, OPETUSTA JA KOULUA KOSKEVAA TAUSTATIETOA Oppilailta saatua tietoa Oppilaiden jatko-opintosuunnitelmat ja koemenestys Oppilaiden kontaktit kohdemaahan ja saksan kielen harrastaminen vapaa-aikana Oppilaiden asenteet Asenteiden yhteys kokeessa menestymiseen Arvosanojen yhteys kokeessa menestymiseen Opettajilta saatua tietoa Opetussuunnitelman perusteet ja opetuksen käytännön toteutus Oppimisympäristö, opetusvälineet ja oppimateriaali Opettajien arvio kansallisesta kokeesta

5 Rehtoreilta saatua tietoa A-VENÄJÄN OPPIMISTULOKSET Kirjallisen kokeen yleistaso Tulokset osa-alueittain A1- ja A2-venäjän tulokset A-venäjän tyttöjen ja poikien tulokset A-venäjän tulokset alueittain Eri läänien tulokset Tulokset EU-tavoitealueiden mukaan Tulokset kuntaryhmien mukaan OPPILAITA, OPETUSTA JA KOULUA KOSKEVAA TAUSTATIETOA Oppilailta saatua tietoa Oppilaiden jatko-opintosuunnitelmat ja koemenestys Oppilaiden kontaktit kohdemaahan ja venäjän kielen harrastaminen vapaa-aikana Oppilaiden asenteet Asenteiden yhteys kokeessa menestymiseen Arvosanojen yhteys kokeessa menestymiseen Opettajilta saatua tietoa Opetussuunnitelman ja opetuksen käytännön toteutus Oppimisympäristö, opetusvälineet ja oppimateriaali Opettajien arvio kansallisesta kokeesta Rehtoreilta saatua tietoa KIRJALLINEN JA SUULLINEN TUOTTAMINEN ERI KIELISSÄ TULOSTEN YHTEENVETOA, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LÄHTEET LIITTEET 1. Ranskan (A1-, A2- ja B2-kielen) opiskelijamäärä Saksan (A1-, A2- ja B2-kielen opiskelijamäärä Venäjän (A1-, A2- ja B2-kielen) opiskelijamäärä A-ranskan opetusta antavat koulut ja otoskoulut A-saksan opetusta antavat koulut ja otoskoulut A-venäjän opetusta vantavat koulut ja otoskoulut Kirjoittamisen kokeen tasokuvaukset Suullisen kokeen tasokuvaukset Koulukohtainen pikapalaute Oppilaskysely Opettajakysely Rehtorikysely

6 TIIVISTELMÄ VIERAAT KIELET Opetushallitus järjesti keväällä 2002 perusopetuksen 9. luokan A-kielenä opetettavien saksan, ranskan ja venäjän oppimistulosten arvioinnit. Tavoitteena oli selvittää millainen on oppilaiden kielitaidon taso perusopetuksen päättövaiheessa ja miten opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet toteutuvat opetuksessa. Lisäksi haluttiin verrata A1- ja A2-oppimäärien mukaan opiskelevien oppilaiden tuloksia. Arvioinnin yhteydessä oppilailta kysyttiin heidän asenteitaan arvioitavaan kieleen ja kielen opiskeluun sekä oppilaiden kontakteja kohdekieltä puhuviin ihmisiin ja kielialueen maihin. Opettajille ja rehtoreille suunnatuilla kyselyllä selvitettiin kouluun ja opetuksen käytäntöön liittyviä taustatekijöitä. Arvioinnit järjestettiin otospohjaisina. A-ranskan kirjalliseen kokeeseen osallistui 818 oppilasta 66 koulusta. Suulliseen kokeeseen heistä osallistui 349 oppilasta. A-saksan kirjalliseen kokeeseen osallistui 2706 oppilasta 136 koulusta ja suulliseen kokeeseen heistä osallistui 937 oppilasta. A-venäjän lukijoiden vähäisestä määrästä johtuen arviointiin osallistuivat kaikki 9. luokalla A-venäjää lukevat oppilaat. Kirjalliseen kokeeseen osallistui 230 oppilasta 21 koulusta ja suulliseen kokeeseen heistä osallistui 104 oppilasta. A-venäjän arvioinnissa tarkastellaan pääasiassa ns. perusryhmän tuloksia (108 oppilasta), jolloin venäjää äidinkielenään puhuvat ja kielikoulujen oppilaat on jätetty analyysin ulkopuolelle. Koko otoksen oppilaiden tulokset esitetään osittain rinnakkain ja niitä verrataan perusryhmän tuloksiin. A-ranskan kirjallisen kokeen keskimääräinen ratkaisuprosentti oli 54. Oppilaista 4 % ylsi erinomaiselle tasolle. Heikkoja suorituksia oli 32 %:lla oppilaista. Kielitaidon osa-alueista parhaat tulokset saavutettiin kirjoittamisessa ja tekstin ymmärtämisessä. Vaikeimmaksi osa-alueeksi oppilaille osoittautuivat kielen rakenteet. Kuullun ymmärtämisessä suuri osa oppilaista (43 %) suoriutui heikosti. Suullisessa kokeessa A-ranskan lukijat ylsivät keskimäärin 53 %:iin enimmäispistemäärästä, kolmasosa sai tällä osa-alueella heikon tuloksen. Osaamisen tasossa oppimäärien välillä oli selvä ero. A1-ranskan lukijat menestyivät keskimäärin 12 prosenttiyksikköä paremmin kirjallisessa kokeessa kuin A2- ranskan lukijat. A-saksan kirjallisen kokeen keskimääräinen ratkaisuprosentti oli 60. Oppilaista 4 % suoriutui erinomaiselle tasolle. Heikkoja suorituksia oli 16 %:lla oppilaista. Kielitaidon osa-alueista parhaiten menestyttiin kuullun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Heikoimmin oppilaat hallitsivat kielen rakenteita. 6

7 Suullisessa kokeessa A-saksan lukijat ylsivät keskimäärin 59 %:iin enimmäispistemäärästä. Oppimäärien välillä ei ollut eroa osaamisen tasossa. A2-saksan lukijat (59 %) ylsivät keskimäärin lähes samaan tulokseen kuin A1-saksan lukijat (62 %). A-venäjän kirjallisen kokeen keskimääräinen ratkaisuprosentti perusryhmän oppilailla oli 54. Erinomaiseen tulokseen ylsi 4 % oppilaista. Heikosti kokeesta suoriutui 30 % oppilaista. Kielitaidon osa-alueista oppilaat menestyivät parhaiten kuullun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa ja heikoimmin rakennekokeessa. Suullisessa kokeessa oppilaat ylsivät keskimäärin 55 %:iin maksimipisteistä. Tekstin ymmärtämisen ja suullisen kokeen tehtävistä kolmasosa oppilaista suoriutui heikosti. Perusryhmässä oppimäärien välillä ei ollut suurta eroa osaamisen tasossa. A1-venäjän lukijoiden kirjallisen kokeen keskimääräinen ratkaisuprosentti oli 59 % ja A2-venäjän lukijoiden 53 %. Koko otoksen A- venäjän lukijoiden keskimääräinen ratkaisuprosentti oli 65. Erinomaiseen tulokseen ylsi 18 % ja heikon tuloksen sai koko otoksen oppilaista 16 %. Parhaat tulokset saavutettiin kuullun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa ja heikoimmat rakenteiden hallinnassa kuten perusryhmässäkin. Suullisessa kokeessa oppilaat saavuttivat 65 %:ia maksimipisteistä. Ratkaisuprosentteja nostavat venäjää äidinkielenään puhuvien oppilaiden ja kielikoulujen oppilaiden hyvät tulokset. Heistä suurin osa opiskelee A1-venäjää. Oppimäärien välillä osaamisen tasossa olikin suuri ero (A1-venäjä 73 % ja A2-venäjä 57 %). A1- ja A2-oppimäärien väliset tasoerot tulivat hyvin esille myös tarkasteltaessa tuloksia asteikolla erinomainen, hyvä/kohtalainen, heikko. Erinomaiselle tasolle ylsi muutama prosentti oppilaista ja varsinkin A2-kielen lukijoista vain harvat pystyivät saavuttamaan tämän tason. A-ranskan ja -venäjän arvioinneissa A2-kielen lukijoista jäi suoritustasolle heikko useimmilla osa-alueilla kaksinkertainen määrä oppilaita verrattuna A1 -kielen lukijoihin. A-saksassa erot oppimäärien välillä eivät olleet yhtä suuret. Kaikissa kolmessa kielessä oppilaiden kielen rakenteiden hallinta tällä kokeella mitattuna oli puutteellista. Tehtävistä osattiin keskimäärin alle puolet ja huolestuttavan suuri määrä oppilaita suoriutui niistä heikosti (A-ranska 46 %, A- saksa 47 % ja A-venäjä 61 % oppilaista). Kirjoittamisessa oppilaat ylsivät kuitenkin kohtalaiseen tulokseen ja se oli paras tai toiseksi paras osa-alue. Kirjoittamisen tuloksiin saattoi vaikuttaa osaltaan ensimmäinen tehtävä, johon suurin osa vastasi ja joka ei erotellut tarpeeksi oppilaita. 7

8 A-ranskan ja -saksan arviointeihin osallistui tyttöjä kaksinkertainen määrä poikiin verrattuna. Venäjän arvioinnissa oli tyttöjä ja poikia lähes saman verran. Tytöt menestyivät poikia paremmin kaikissa arvioinneissa. Tyttöjen paremmuus kirjallisessa kokeessa oli A-ranskassa ja -saksassa 7 prosenttiyksikön ja A-venäjässä (perusryhmä) 11 prosenttiyksikön suuruinen. Suurimmillaan ero oli kirjoittamisen osa-alueella. Sen sijaan suullisessa kokeessa pojat näyttivät menestyvän suhteessa muihin osa-alueisiin paremmin kuin tytöt. Tytöistä ylsi enemmän erinomaisesti kokeessa menestyneiden joukkoon kuin pojista. Pojista puolestaan jäi heikolle suoritustasolle enemmän, useilla kielitaidon osaalueella jopa kaksinkertainen määrä tyttöihin verrattuna. Oppilaiden asenteissa arvioitaviin kieliin oli kielten välillä paljon yhtäläisyyttä. Tyttöjen asenteet olivat myönteisemmät kuin poikien. Tytöt pitivät kielestä ja kokivat kielen opiskelusta koituvan hyödyn suurempana kuin pojat. Molempien käsitys omasta osaamisestaan oli keskimäärin kielteinen. Myönteisimmät asenteet olivat A1-kieltä lukevilla tytöillä ja kielteisimmät A2-kieltä lukevilla pojilla. Asenteet olivat enemmän yhteydessä sukupuoleen kuin oppimäärän vapaaehtoisuuteen tai pakollisuuteen. Alueellisten erojen tarkastelua vaikeutti se, että arvioitavien kielten opiskelu keskittyi vahvasti Etelä-Suomeen sekä alueille, jotka eivät kuulu EU-tuen piiriin ja kaupunkikouluihin. Koetulokset olivat edellä mainittujen alueiden kouluissa kärkipäässä. Alueelliset erot olivat kuitenkin pieniä ja alueellisen tasaarvon voi päätellä toteutuvan opetuksessa. Oppilaiden asenteissakaan ei ollut merkittäviä alueittaisia eroja. Sen sijaan alueellista epätasa-arvoa kuvaavat kokeeseen osallistuneiden oppilaiden määrät Pohjois- ja Itä-Suomessa, taajamissa ja maaseudulla, joissa harvinaisten A-kielten lukeminen on myös harvinaista. Avainsanat: perusopetus, oppimistulokset, arviointi, A-saksa, A-ranska, A- venäjä, asenteet, kuullun ymmärtäminen, tekstin ymmärtäminen, rakenteet, kirjoittaminen, puhuminen. 8

9 SAMMANDRAG Utbildningsstyrelsen anordnade våren 2002 utvärderingar av inlärningsresultat i tyska, franska och ryska som undervisas A-språk. Utvärderingarna genomfördes i årskurs 9 i den grundläggande utbildningen. Syftet var att utreda vilken elevernas språkfärdighetsnivå är i slutet av den grundläggande utbildningen och hur de mål som nämns i grunderna för läroplanen förverkligas i undervisningen. Ett annat syfte var att jämföra resultaten för elever som läser språken enligt A1- och A2-lärokurs. I samband med utvärderingen tillfrågades eleverna om deras attityder till språket som de läser och om studierna i det. Samtidigt kartlades deras kontakter med människor som talar språket och med länderna i språkområdet. Genom enkäter till lärarna och rektorerna utreddes bakgrundsfaktorer i anslutning till skolan och undervisningspraxisen. Utvärderingarna var sampelbaserade. I det skriftliga provet i franska som A- språk deltog 818 elever från 66 skolor. Av dessa elever deltog 349 i det muntliga provet. I det skriftliga provet i tyska som A-språk deltog elever från 136 skolor och i det muntliga provet 937 av dessa elever. På grund av det ringa antalet elever som läser ryska som A-språk deltog alla elever som läste ryska i årskurs 9 i utvärderingen. I det skriftliga provet deltog 230 elever från 21 skolor och i det muntliga provet 104 elever. Utvärderingen av ryska som A-språk granskar i huvudsak den s.k. basgruppens resultat (108 elever), varvid de elever som talar ryska som modersmål och eleverna vid språkskolor har lämnats utanför analysen. Resultaten för alla elever i samplet och den s.k. basgruppen presenteras ändå delvis parallellt och vissa jämförelser görs. I det skriftliga provet i franska som A-språk var den genomsnittliga lösningsprocenten 54. Av eleverna nådde 4 % upp till utmärkt nivå. Svaga var prestationerna för 32 % av eleverna. Bland delområdena uppnåddes de bästa resultaten i skriftlig produktion och textförståelse. Språkets strukturer visade sig vara det svåraste delområdet. I hörförståelsen presterade en stor del av eleverna (43 %) ett svagt resultat. I det muntliga provet uppnådde de elever som läste franska som A-språk i genomsnitt 53 % av maximipoängen; en tredjedel fick ett svagt resultat på detta delområde. Det fanns en klar skillnad i färdighetsnivån mellan lärokurserna. De elever som läste franska som A1- språk hade i genomsnitt ett 12 procentenheter bättre resultat i det skriftliga provet än de elever som läste franska som A2-språk. I det skriftliga provet i tyska som A-språk var den genomsnittliga lösningsprocenten 60. Av eleverna nådde 4 % upp till utmärkt nivå. För 16 % av 9

10 eleverna var resultaten svaga. De bästa resultaten uppnåddes i hörförståelse och skriftlig produktion. Sämst behärskade eleverna språkets strukturer. I det muntliga provet uppnådde de elever som läste tyska som A-språk i genomsnitt 59 % av maximipoängen. Mellan lärokurserna fanns ingen skillnad i färdighetsnivån. De elever som läste tyska som A2-språk (59 %) nådde i genomsnitt ett nästan lika gott resultat som de som läste tyska som A1-språk (62 %). I det skriftliga provet i ryska som A-språk var den genomsnittliga lösningsprocenten 54 för basgruppen. Av eleverna nådde 4 % upp till utmärkt nivå. Svaga prestationer uppmättes för 30 % av eleverna. Bland delområdena uppnåddes de bästa resultaten i hörförståelse och skriftlig produktion och de sämsta i strukturprovet. I det muntliga provet uppnådde eleverna i genomsnitt 55 % av maximipoängen. En tredjedel av eleverna fick ett svagt resultat i textförståelse och i det muntliga provet. I basgruppen uppmättes ingen skillnad i färdighetsnivån mellan lärokurserna. Den genomsnittliga lösningsandelen i det skriftliga provet var 59 % för de elever som läste ryska som A1-språk. De elever som läste ryska som A2-språk hade resultatet 53 %. Den genomsnittliga lösningsprocenten för alla elever i samplet som läste ryska som A1-språk var % uppnådde ett utmärkt resultat och 16 % av alla elever i samplet hade ett svagt resultat. Liksom i basgruppen uppmättes de bästa resultaten i hörförståelse och skriftlig produktion och de sämsta i strukturerna. I det muntliga provet uppnådde eleverna 65 % av maximipoängen. Lösningsprocenten förbättras av de goda resultaten för de elever som talar språket som sitt modersmål och för eleverna vid språkskolor. Av dessa läser största delen ryska som A1-språk. Mellan lärokurserna fanns också en klar skillnad i färdighetsnivån (ryska som A1-språk 73 % och ryska som A2-språk 57 %). Nivåskillnaderna mellan A1- och A2-lärokurserna syntes tydligt också när resultaten granskades på skalan utmärkt, god/medelmåttig, svag. Till utmärkt nivå nådde några procent av eleverna och i synnerhet de elever som läste ryska som A2-språk lyckades sällan nå denna nivå. I utvärderingarna av franska och ryska som A-språk stannade dubbelt så många av dem som läste språket som A2-språk på en svag prestationsnivå inom de flesta delområden (jämfört med dem som läste A1-språk). I tyska som A-språk var skillnaderna mellan lärokurserna inte lika stora. I alla tre språk behärskade eleverna enligt utvärderingarna strukturerna bristfälligt. Eleverna klarade i genomsnitt mindre än hälften av uppgifterna och för ett oroväckande stort antal uppmättes en svag prestation (A-franska 46 %, A-tyska 47 % och A-ryska 61 % av eleverna). I skriftlig produktion uppnåddes dock ett medelmåttigt resultat och skriftlig produktion var det bästa 10

11 eller näst bästa delområdet. Resultatet för den skriftliga produktionen kan ha påverkats av den första uppgiften, som största delen av eleverna besvarade och som inte skiljde åt eleverna tillräckligt väl. I utvärderingarna av inlärningsresultaten i A-franska och A-tyska deltog dubbelt så många flickor som pojkar. I utvärderingen av inlärningsresultaten i ryska deltog ungefär lika många flickor och pojkar. Flickorna lyckades bättre än pojkarna i alla tre utvärderingar. Flickornas försprång i det skriftliga provet var i franska och tyska 7 procentenheter och i ryska (basgruppen) 11 procentenheter. Störst var skillnaden inom delområdet skriftlig produktion. Däremot föreföll pojkarna att i det muntliga provet i förhållande till övriga delområden prestera bättre än flickorna. Fler flickor än pojkar återfanns bland dem som hade ett utmärkt resultat i provet. Däremot stannade ett större antal pojkar på en svag prestationsnivå, inom flera delområden t.o.m. dubbelt så många pojkar som flickor. I elevernas attityder till de utvärderade språken fanns emellanåt stora likheter. Flickornas attityder var positivare än pojkarnas. Flickorna gillade språket och upplevde språkstudierna som nyttigare jämfört med pojkarna. Vardera gruppens uppfattning om de egna kunskaperna i ifrågavarande språk var i snitt negativ. Positivast var attityderna hos de flickor som läste språket som A1-språk och negativast hos de pojkar som läste språket som A2-språk. Attityderna korrelerade mera med könet än med huruvida lärokursen lästes som frivillig eller obligatorisk lärokurs. Granskningen av de regionala skillnaderna försvårades av att studierna i de utvärderade språken kraftigt koncentreras till södra Finland och till områden som inte omfattas av EU-stöd samt till stadsskolor. Provresultaten i skolorna i de ovannämnda områdena hörde till de bästa. De regionala skillnaderna är emellertid små och man kan dra slutsatsen att regional jämlikhet förverkligas i undervisningen. Inte heller i elevernas attityder uppmättes betydande regionala skillnader. En regional ojämlikhet beskrivs däremot av antalet elever som deltog i provet i norra och östra Finland, i tätorter och i glesbygden, där det är sällsynt att man läser A-lärokursen i ovanliga språk. Nyckelord: grundläggande utbildning, inlärningsresultat, utvärdering, tyska som A-språk, franska som A-språk, ryska som A-språk, attityder, hörförståelse, textförståelse, strukturer, skriftlig produktion, muntlig produktion. 11

12 SUMMARY VIERAAT KIELET In spring 2002, the Finnish National Board of Education evaluated the learning performance of ninth-formers in German, French and Russian taught as an A language. The aim was to evaluate the students' language skills at the final stage of their basic education and assess how well the objectives of the national core curriculum were achieved. Also, the learning performance of students studying under AI and A2 syllabuses were compared. In the evaluation, the students were asked their attitudes towards the languages under review and language studies in general. Their contacts with people speaking the target language and countries where the language is spoken were also surveyed. A questionnaire targeted at teachers and principals surveyed background factors concerning the schools involved and their teaching practices. The evaluations were based on sampling. 818 students from 66 schools took the written test of French as an A language. 349 participated in a test measuring verbal communication skills. 2,706 students from 136 schools participated in the written test of German taught as an A language while 937 of them took the test measuring verbal communication skills. Because of the low number of those studying Russian as an A language, the evaluation included all ninthform Russian students. 230 students from 21 schools took a written test while 104 took the verbal communication test. The evaluation of those studying Russian as their A language focused on the learning performance of a socalled basic group (108 students). Students who speak Russian as their mother tongue and those in foreign-language schools were excluded. As regards the written test of French as an A language, 54% of the answers were correct on average; 4% of the students earned excellent marks and 32% earned poor marks. Of the different areas of language skills, the best results were achieved in writing skills and reading comprehension. Grammatical structure proved the most difficult. A large proportion of the students (43%) scored poorly in listening comprehension. In the verbal communication test, those studying French as their A language received approximately 53% of the maximum points on average while one third of the group performed poorly. The skill level clearly varied according to the syllabus. Students of French as an A language scored 12 percentage points better in the written test on average compared with their peers studying French as their A2 language. The average proportion of correct answers among pupils who study German as their A language was 60%; 4% achieved excellent results and 16% scored poorly. As regards the students' overall command of the language, students 12

13 did best in listening comprehension and writing. Students had most difficulty in mastering grammatical structures. In the verbal communication test, students studying German as an A language received 59% of the maximum score on average. There were no differences in skills between the syllabuses. On average, those studying German as an A2 language (59%) performed almost as well as those studying German as an A1 language (62%). On average, the proportion of correct answers given by those studying Russian as their A language was 54% in the written test; 4% achieved excellent results while 30% of the students received poor marks. Of the sections measuring language skills, students scored best in listening comprehension and writing and worst in grammatical structure. Students achieved 55% of the maximum score from the verbal communication test on average. One third of the pupils did poorly in listening comprehension and the verbal communication test. There were no differences in the level of skill between syllabuses in the basic group. The proportion of correct answers given in the written test by those who study Russian as their A1 language was 59% on average, while the figure was 53% for those studying Russian as their A2 language. For the entire sample, 65% of the answers were correct among those who study Russian as their A language; 18% achieved excellent results and 16% poor results. The best results were achieved in listening comprehension and writing and the poorest in grammatical structure, which was also the case in the basic group. In verbal communication, the students achieved 65% of the maximum score. The high percentages are partly due to the good results achieved by students who speak Russian as their mother tongue and students in foreign-language schools. The majority of these students have Russian as their A1 language. In fact, there was a large difference in performance between the syllabuses (73% for Russian as an A1 language against 57% for Russian as an A2 language). The difference in performance between those studying under the A1 and the A2 syllabus were notable also when using the scale excellent, good/satisfactory and poor. A couple of per cent scored excellent, and few, especially of those studying Russian as their A2 language, were able to attain this level. Among students studying French or Russian as an A language, twice as many A2 students scored poorly in most of the sections compared with A1 students. The difference was not as substantial between students of German as an A language. The results reveal that the command of grammatical structure in all three languages is inadequate. Students were able to give correct answers to less than 50% of the questions on average, and an alarmingly large number of 13

14 students scored poorly (46% for French as an A language, 47% for German as an A language and 61% for Russian as an A language ). However, in the writing test students performed satisfactorily and it was the best or secondbest section. Twice as many girls as boys participated in the evaluation of French and German as an A language. The number of girls and boys was more or less equal in the evaluation of Russian skills. Girls succeeded better than boys in all evaluations. In French and German taught as an A language, the results of the girls were 7 percentage points better and in Russian as A language (basic group) 11 percentage points better. The difference was greatest in writing. In contrast to the other sections, in verbal communication skills boys succeeded better than girls. More girls than boys achieved excellent results in the tests. Boys' results were poor more often than girls'; in some cases the number of boys scoring poorly was twice as high as that of the girls. Boys and girls had rather similar attitudes to the languages under review, although the girls' attitudes were more positive. Girls liked the languages and considered the benefit from studying greater than boys did. Both girls and boys typically had a negative perception of their language skills. Girls studying an A1 language had the most positive attitudes while the attitudes of boys studying an A2 language were the most negative. Attitudes were influenced more by gender than the optional or compulsory nature of the syllabus. Since the studying of the languages under review is strongly concentrated in southern Finland, urban schools and schools in regions not eligible for EU support, the assessment of regional differences was difficult. The test results were at the top for the schools in the above-mentioned areas. Regional differences were small, however, and it can be assumed that with regard to teaching, the regions are on an equal footing. Furthermore, there were no major differences in students' attitudes in terms of regions. However, the number of students taking the exam in northern and eastern Finland, in sparsely populated areas and the countryside where students rarely study languages under an A syllabus reflects regional inequality. Key words: basic education, learning performance, evaluation, German as an A language, French as an A language, Russian as an A language, listening comprehension, reading comprehension, grammatical structure, writing skills, verbal communication. 14

15 LUKIJALLE Käsillä olevassa julkaisussa esitetään keväällä 2002 perusopetuksen 9-luokkalaisille järjestetyn A-ranskan, -saksan ja -venäjän arvioinnin valtakunnalliset tulokset sekä kuvataan arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja koetehtävät. Kokeisiin osallistuneet koulut saivat pikapalautteen tuloksistaan ja vastaavat valtakunnalliset keskiarvotiedot toukokuussa Arvioinnin tavoitteena oli selvittää osaamisen tasoa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koko maata koskevien tulosten lisäksi tarkastellaan koulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutumista, eli alueittaisia ja sukupuolten välisiä eroja oppimistuloksissa. Peruskoulun myötä Suomi on 1970-luvulta lähtien toteuttanut Euroopan unionin tavoitetta kahden vieraan kielen opettamisesta. Todellisuudessa kieliohjelman laajuus ei toteudu koko maassa yhtä lailla. Ongelmana on, että kaikki opiskelevat samoja kieliä ja lähes 90 % englantia pakollisena vieraana kielenä. Pitkien kielten valikoimaa on pyritty laajentamaan tarjoamalla ala-asteella alkava vapaaehtoinen vieras kieli (A2-kieli). Läheskään kaikissa kunnissa A2- kielen opiskelu ei kuitenkaan ole mahdollista. Arvioinnin yhteydessä kartoitettiin ranskan, saksan ja venäjän opiskelua luokilla 7 9. Opiskelu on keskittynyt kaupunkikouluihin. Monipuolisen kielitarjonnan aito toteutuminen suomalaisissa kouluissa etenkin vuosiluokkien 1 6 kouluissa on hyvin vaikeaa, koska valtaosa suomalaisista kouluista on pieniä. Toisaalta on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka opetuksen järjestäjien kieliohjelman järkevällä suunnittelulla valinnat ovat toteutuneet ja harvinaisiin vieraisiin kieliin on saatu perustettua ryhmiä vuodesta toiseen. Arviointihankkeen ajankohta keväällä 2002 sattui Euroopan kielivuoden 2001 sekä Opetushallituksen kielenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishankkeen (KIMMOKE ) päätyttyä. Kielivuonna julkaistiin Yleiseurooppalainen viitekehys (Common European Framework of References for Languages). Kyseessä on merkittävä teos, joka ohjaa opetussuunnitelman laatimistyötä, oppimateriaalin tekemistä, testien laatimista jne. Opetushallituksen uusien Opetussuunnitelmien perusteiden laatimistyössä on sovellettu Yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoja. Vieraiden kielten arviointihankkeiden aineistoja hyödynnettiin taitotasoja määriteltäessä. 15

16 Tähän arviointiin osallistuneet oppilaat opiskelivat arvioitavaa kieltä joko A1- tai A2-oppimäärän mukaisesti. Koska A2-lukijoiden määrä on näissä ns. harvinaisissa vieraissa kielissä melko suuri verrattuna A1-kielen lukijoiden määrään, oppimäärien tuloksia tarkastellaan erikseen. Perusopetuksen päättövaiheessa molemmissa oppimäärissä tavoitteena on samantasoinen kielitaito. Oppilaiden tasoeroja kuvattaessa säilytettiin A-englannin (1999) ja A- ja B- ruotsin (2001) arvioinneissa käytetty osaamistasojen kolmijako: alle 45 %, % ja yli 85 % koetehtävistä hallinneet. Kielitaidon jako kuullun ja tekstin ymmärtämisen, kielen rakenteiden sekä kirjallisen ja suullisen tuottamiseen osa-alueisiin oli sama kuin aiemmissa englannin ja ruotsin arvioinneissa. Tuottamisen arviointikriteerit olivat niin ikään samat kuin ruotsin arvioinnissa, johon ne oli laadittu yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasokuvausten pohjalta. Kunkin arvioidun kielen oppimistulokset raportoidaan erikseen omina lukuinaan. A-ranskan tulokset esitetään luvussa 6, A-saksan tulokset luvussa 7 ja A-venäjän tulokset luvussa 8. Kielten välisiä vertailuja esitetään luvussa 9 kirjoittamisen ja puhumisen osa-alueiden tuloksista, joilla tehtävät olivat rakenteeltaan ja osittain sisällöltään samanlaiset. Oppimistulosten arviointihankkeen toteuttaminen on vaatinut monien henkilöiden yhteistyötä. Erityisesti haluan kiittää arvioinnin toteuttamiseen koulussa osallistuneita opettajia ja rehtoreita sekä arviointiin osallistuneita oppilaita, koetehtäviä suunnitelleita ja esikokeilun toteuttaneita opettajia ja asiantuntijoita. Arviointihankkeen käynnisti erikoissuunnittelija Eeva Tuokko, jota haluan kiittää avusta ja arvokkaista kommenteista. Arvioinnin suunnittelu, toteutus, tulosten analyysi ja raportointi eivät olisi olleet mahdollisia ilman projektisuunnittelijoiden Annika Sahin ja Anna-Maria Hotarin, tutkimussihteeri Mari Huhtasen, osastosihteeri Tuija Koskelan ja toimistosihteeri Sirpa Ropposen työpanoksia. Harjoittelijat Minna Ropponen ja Leena Lampela auttoivat laajan tutkimusaineiston tulosten analysoimisessa. Kiitokset koko arviointiyksikön asiantuntijoille hyvistä ja hauskoista hetkistä haastavan työn parissa ja sen ohella. Helsingissä maaliskuun 5. päivänä 2004 Tuula Väisänen Filosofian kandidaatti 16

17 1 JOHDANTO Kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä Vuonna 2002 järjestetty perusopetuksen päättövaiheen A-ranskan, -saksan ja -venäjän oppimistulosten arviointi on osa kansallista oppimistulosten arviointijärjestelmää. Suomen peruskoulussa ei ole päättökokeita. Suomi on myös Euroopan unionin sisällä ainoa maa, jossa ei ole käytössä yhtenäistä tarkastajajärjestelmää. Kansalliset oppimistulosten arvioinnit ovat koulutuksen ulkopuolista arviointia, joiden avulla hankitaan palautetta koulutuksen vaikuttavuudesta. Niiden tarkoituksena on selvittää sitä, miten hyvin opetussuunnitelman perusteissa koulutukselle asetetut tavoitteet keskimääräisesti toteutuvat koko maassa, samoin tavoitteena on selvittää, miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu alueellisesti, sukupuolittain ja kieliryhmien välillä. Lisäksi kerätään koulua, opetusta ja oppilaiden asenteita koskevaa tietoa rehtoreille, opettajille ja oppilaille suunnatuilla kyselyillä. Opetushallitus huolehtii arviointien toimeenpanosta opetusministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaan (Perusopetuslaki 628/ , 21, Opetusministeriön päätös 19/011/ ). Kansalliset oppimistulosten arvioinnit poikkeavat koulujen suorittamasta oppilasarvioinnista tavoitteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan. Niissä ei kerätä yksittäistä oppilasta koskevaa arviointitietoa, eikä tarkoitus ole asettaa oppilaita tai kouluja paremmuusjärjestykseen. Kansalliseen kokeeseen eivät myöskään osallistu kaikki perusopetuksen päättövaiheen oppilaat. Arviointitietoa kerätään pääosin edustaviin otoksiin pohjautuen. Perusopetuksen päättövaiheen arviointi on yleensä summatiivista, kokoavaa opitun arviointia, mikä tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena eivät ole vain 9. luokalla opitut asiat, vaan koko perusopetuksen aikana opitut tiedot ja taidot. Kansallisten arviointien pyrkimyksenä on saada mahdollisimman luotettava kuva valtakunnallisesta osaamisen tasosta suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Saatua tietoa käytetään koulutuksen kehittämiseen ja koulutusta koskevaan päätöksentekoon sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen selvittämiseen. Arviointitietoa hyödynnetään opetussuunnitelmien perusteiden laatimisessa sekä oppimateriaalien ja opetusjärjestelyjen kehittämistyössä. Arvioinnin tuloksia pyritään vertaamaan myös muihin aiemmin saatuihin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimustuloksiin. (Opetushallitus 1998, 8 19.) 17

18 Perusopetuksen päättövaiheessa Opetushallitus on arvioinut säännöllisesti matematiikan ja äidinkielen oppimistuloksia vuorovuosin ja muita oppiaineita on arvioitu erikseen sovittavien päätösten mukaisesti. Tähän mennessä on ehditty arvioida kaksi kertaa äidinkieltä ja modersmålia (1999 ja 2001) ja matematiikkaa (1998 ja 2000). Lisäksi on arvioitu luonnontieteitä (1998), englantia (1999), uskontoa, elämänkatsomustietoa ja tapakasvatusta (2001) sekä toisen kotimaisen kielen oppimistuloksia (2001). Arvioinnin tulokset pyritään raportoimaan kohtuullisen ajan kuluessa, jotta ne olisivat johtopäätösten teon kannalta riittävän tuoreita. Jokaiselle arvioinnissa mukana olleelle koululle lähetetään noin kuukauden sisällä kansallisen kokeen järjestämisestä koulukohtainen pikapalaute, jossa on esitetty koulun tulokset sekä vertailukohteena valtakunnallinen taso. Noin vuoden sisällä kokeen järjestämisestä julkaistavassa raportissa esitellään arvioinnin keskeiset tulokset. Kunnan ja koulun tasolla kansalliset oppimistulokset tarjoavat vertailukohdan omien koulujen tulosten tarkasteluun ja mahdollisten kehittämisalueiden määrittelyyn. Tämän arvioinnin tavoitteena on saada mahdollisimman luotettava kuva A- kielenä opetettavien ranskan, saksan ja venäjän oppimistulosten tasosta koko maassa ja selvittää, miten Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (1994) mukaiset tavoitteet toteutuvat opetuksessa. Tarkoituksena ei ole koulujen asettaminen paremmuusjärjestykseen, eikä yksittäisten koulujen tai oppilaiden tuloksia julkisteta. Saatua tietoa voidaan käyttää A-ranskan, -saksan ja -venäjän opetuksen tilan ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen arviointiin sekä opetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden kehittämiseen. Aikaisempia vieraiden kielten arviointitutkimuksia Arviointitietoa ns. harvinaisten A-kielten perusopetuksen oppimistuloksista on vähän. A-saksan, -ranskan ja -venäjän 9. luokan oppimistuloksia arvioitiin vuonna 1995 Opetushallituksen toimesta (Yli-Renko, 1996). Arviointi toteutettiin Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) valtakunnallisen kokeen pohjalta. Perinteisen kirjallisen kokeen (kuullun ja tekstin ymmärtäminen, rakenteet ja sanasto, kirjoittaminen) lisäksi perusopetuksen arviointia varten laadittiin erillinen puheviestinnän koe, koska kieltenopettajien liiton laatima koe ei sisältänyt suullista osuutta. Uudet Opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat voimassa tätä arviointia suoritettaessa, olivat tulleet voimaan Ne perustuivat konstruktivistiseen oppimisnäkemykseen, jossa oppilaan aktiivinen rooli oppimisprosessissa korostuu, opettajan rooli on olla tukena ja ohjaamassa, 18

19 järjestämässä oppimistilanteita. Kulttuurien välinen viestintä tuli yhdeksi painoalueeksi vieraan kielen opetuksessa. Arviointitutkimuksessa selvitettiin oppimistulosten ohella opettajien valmiuksia koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimiseen ja kulttuurin välisen viestinnän opettamiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää sitä, millaisena oppilaat pitivät saamaansa kielenopetusta, sekä kehittää testiä ja arviointikriteereitä suullisen kielitaidon mittaamiseen. Tutkimusaineisto kerättiin kokonaisotannalla lähettämällä osallistumiskysely kaikkiin kouluihin jossa ranskaa, saksaa tai venäjää luettiin A-kielenä. Arviointiin osallistuminen oli vapaaehtoista. Kokeeseen otti osaa 375 saksanlukijaa (28 koulua), 263 ranskanlukijaa (18 koulua) ja 111 venäjänlukijaa (15 koulua). Harvinaisista A-kielistä saksan kielen opetuksessa saavutettiin parhaat oppimistulokset mitattuna perinteisellä kielitaidon osataitoihin perustuvalla kokeella. Kirjallisessa kokeessa saatujen koepistemäärien valtakunnalliset keskiarvot olivat saksan kielessä 70/100, ranskan kielessä 66/100 ja venäjän kielessä 55/100. Osataidoista kuullun ymmärtämisen pistekeskiarvot olivat saksan kielessä 23/30, ranskan ja venäjän kielissä 19/30. Tekstin ymmärtämisessä vastaavat luvut olivat saksan ja ranskan osalta 16/29 ja venäjän kielessä 11/20. Kirjoittamisessa saksan ja ranskan koetulokset olivat samansuuntaisia: puolet oppilaista sai vähintään 65 % enimmäispistemäärästä, valtakunnallinen pistekeskiarvo oli molemmissa kielissä 12/20. Venäjässä kirjoittamisessa yllettiin pistekeskiarvoon 11/20. Venäjässä oli eniten niitä, jotka jättivät kirjoitelman kirjoittamatta, ja alimpaan pisteryhmään sijoittuneita oli enemmän kuin ranskassa ja saksassa. Johtopäätöksissä tutkija arveli, että kirjoittamista on harjoiteltu venäjässä vähemmän kuin ranskan ja saksan kielissä. Rakenteiden- ja sanaston hallintaa mittaavan osakokeen keskimääräinen osaamisen taso oli alhaisempi kuin muissa osakokeissa. Valtakunnalliset pistekeskiarvot olivat saksan kielessä 19/30, ranskassa 18/30 ja venäjässä 17/30. Pisteet jakautuivat tasaisesti saksan ja ranskan kielissä; sekä hyvin että huonosti menestyneitä oli tasaisesti. Venäjässä jakauman yksi huippu oli 7 9 pistettä saaneiden kohdalla. Alimpaan pisteryhmään sijoittui venäjässä suhteessa eniten oppilaita. Puheviestinnän kokeen tarkoituksena oli ensisijaisesti testausmenetelmän kehittäminen ja opettajien totuttaminen puheviestinnän testaamiseen. Koe arvosteltiin asteikolla 1 4, johon liittyi tasokuvaukset kullekin arvolle. Opettajat lähettivät jokaisesta koulusta näytesuorituksia jokaiselta viestintätaidon tasolta, joten koetulos ei kerro valtakunnan tasoa tällä osa-alueella. A-saksan suullisen kielitaidon kokeessa opettajat antoivat oppilaiden tuotoksista keskimäärin 2,5 pistettä. A-ranskan kokeessa vastaava luku oli 2,4 ja A-venäjän 2,2 19

20 pistettä. Oppilaiden oma arvio taidostaan oli samansuuntainen kuin opettajien. A-saksan kokeessa oppilaat arvioivat taitoaan keskimäärin 2,6:n tasoiseksi, A-ranskan osalta oppilaiden arvio oli samaa tasoa kuin saksassa (2,6) ja A- venäjässä (2,2). Tyttöjen ja poikien tulokset erosivat tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan saksan kielessä, jossa tyttöjen kirjallinen kielitaito oli parempi kuin poikien. Suullisessa kokeessa tytöt ja pojat menestyivät yhtä hyvin; pojat olivat ilmoituksensa mukaan kuitenkin rohkeampia puhumaan kuin tytöt. Alueellisten ja koulukohtaisten erojen tutkiminen ei ollut relevanttia, koska harvinaisten A- kielten opetus keskittyy suuriin kaupunkeihin Uudellemaalle. Sekä opettajien että oppilaiden mielestä suullista kielitaitoa tulisi arvioida perusopetuksen päättövaiheessa. Oppilaat toivoivat opetukseen lisää puhumisen harjoittelua. He katsoivat saaneensa hyvän kirjallisen kielitaidon ja kieliopin tuntemuksen peruskoulussa. Tutkimuksessa kehitetty suullisen kielitaidon testi osoittautui varsin toimivaksi. Opettajat arvioivat kulttuurien välisen viestinnän tavoitteet hyvin tärkeiksi, mutta pitivät ongelmallisena puheviestinnän opettamista. Se olikin opettajien mukaan yksi suurimmista täydennyskoulutuksen tarpeista. Erittäin suureksi ongelmaksi opettajat totesivat A- ranskan, -saksan ja -venäjän kielten vanhentuneet oppikirjat. Opetussuunnitelman perusteet ja perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit vieraiden kielten opetuksessa Opetussuunnitelman perusteiden yleisessä osassa todetaan, että toimintaympäristöjen kansainvälistyminen, Suomen monikulttuuristuminen ja Euroopan yhdentyminen edellyttävät koululta uusia sisällöllisiä painotuksia, vuorovaikutuksen lisäämistä kulttuurin eri alueilla ja kielen opiskelun monipuolistamista (Opetushallitus 1994, 12). Kulttuurien välinen viestintä korostuu kielenopetuksessa. Oppiainekohtaisessa osassa korostetaan, että kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa, vieraat kielet antavat oppilaille huomattavan kulttuuripääoman, avartavat maailmankuvaa ja vahvistavat kulttuuri-identiteettiä. Vieraita kieliä pidetään vuorovaikutuksen, luovan toiminnan, ajattelun ja tiedonhankinnan välineenä. Ne tarjoavat luontevia integrointimahdollisuuksia muihin oppiaineisiin ja eri aiheisiin, vierasta kieltä voidaan käyttää myös muiden oppiaineiden opiskelussa. (Opetushallitus 1994, 68.) 20

21 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (1994) vieraiden kielten A-oppimäärän yleistavoitteiksi on määritelty, että oppilas selviytyy opiskeltavalla kielellä jokapäiväisen elämän viestintätehtävissä ja -tilanteissa, tuntee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja, saa tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista ja asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin. Lisäksi oppilaalle on asetettu oppimaan oppimisen tavoitteita. Hän kehittää opiskelutaitojaan yksin ja ryhmässä, kehittää itsearviointikykyään ja oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan, kokee opetuksen mielekkäänä, elämyksellisenä ja haasteellisena sekä kiinnostuu vieraista kielistä ja kulttuureista. Näitä tavoitteita tuetaan käyttämällä monipuolisia opetusmenetelmiä, ottamalla huomioon oppilaiden erilaisuus ja yksilöllisyys, käyttämällä pari- ja ryhmätyöskentelyä, ohjaamalla oppilaita erilaisten oppimisstrategioiden käyttöön sekä järjestämällä tilaisuuksia esiintymistaidon kehittämiseen. Oppilaat osallistuvat työtapojen ja opiskeltavan materiaalin valintaan, heitä totutetaan työskentelemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan. (Opetushallitus 1994, 70.) Peruskoulun yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaiden teknologian ymmärtämiseen ja käyttöön liittyviä valmiuksia. Vieraan kielen opetuksessa tämä otetaan huomioon siten, että harjoitellaan tietotekniikan, sähköisten viestimien ja kuvallisen esityksen hyväksikäyttöä työskentelyssä ja tulosten esittämisessä. (Opetushallitus 1994, 11 ja 70.) Kielenopetuksen lähtökohtana on oppilaiden viestintätaidon kehittyminen, jossa suullisen ja kirjallisen viestin ymmärtäminen ja tuottaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Oppisisältöjen kuvauksissa jokapäiväisen elämän viestinnälliset toiminnat korostuvat, painotetaan sitä, mitä oppilaan tulisi osata opiskelemallaan kielellä tehdä, kommunikatiivista kompetenssia. Lisäksi huomautetaan, että reseptiivinen kielitaito (ymmärtäminen) on laajempaa kuin produktiivinen (tuottaminen). Ala-asteelta alkavan kaikille yhteisen vieraan kielen (A1) ja ala-asteen opetussuunnitelmassa tarjotun vapaaehtoisen kielen (A2) opiskelussa pyritään peruskoulun päättövaiheessa samantasoiseen kielen hallintaan (Opetushallitus 1994, 68). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden yläasteen päättövaiheen tavoitteiden mukaan oppilas - ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää normaalitempoista puhetta - pystyy osallistumaan tavallisia asioita käsittelevään keskusteluun sovel- - taen luonnollista ja sujuvaa ääntämistä, painotusta, rytmiä ja intonaatiota - ymmärtää helpohkoa yleisiä asioita käsittelevää kirjoitettua kieltä - on omaksunut kielen keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja perusrakenteita 21

22 - kykenee tuottamaan lyhyen esimerkiksi kertovan tai kuvailevan, kirjoitetun tekstin tarvittaessa apuneuvoja käyttäen - tuntee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä - on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Opetussuunnitelman perusteissa ei yksilöidä A1- ja A2-kielille käsiteltäviä aihealueita, eikä myöskään esitetä tasovaatimuksia. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit tukevat kunta- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien laadintaa ja yhtenäistävät koulujen arvosanojen antamisperusteita täsmentämällä opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöä. Päättöarvioinnin kriteereissä on määritelty hyvän arvosanan (8) edellyttämä osaamisen taso. Koulujen tehtäväksi jää suunnitella tämän esimerkin pohjalta muiden arvosanojen tavoitetaso. Päättöarvioinnin kriteereissä kielitaito on jaettu perinteisiin osa-alueisiin: tekstin ja puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen. Hyvän osaamisen kuvauksen mukaisesti oppilaan tulee ymmärtää pääkohdat selkeästä yleiskielisestä puheesta ja tunnistaa aihe ja pääkohtia autenttisesta keskustelusta sekä ymmärtää riittävästi selviytyäkseen tavallisemmista arkielämän palvelutilanteista. Tekstin ymmärtämisestä sanotaan vastaavasti, että oppilaan tulee ymmärtää pääkohdat kertovista ja kuvailevista teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja ja mielenkiintoisia aiheita, ja löytää olennainen tieto jokapäiväiseen elämään liittyvistä yksinkertaisista materiaaleista, kuten aikatauluista, opasteista jne. Tuottamisessa korostetaan viestin välittymistä. Oppilas saattaa tehdä virheitä, mutta pystyy tekemään itsensä ymmärrettäväksi. Oppilas kykenee kertomaan itsestään ja lähiympäristöstään tai muusta itseään kiinnostavasta aiheesta suullisesti ja kirjallisesti. Hän pystyy selviytymään lyhyistä sosiaalisista vuoropuheluista, esittämään mielipiteensä sekä tiedustelemaan puhekumppaninsa mielipidettä, pyytämään toistoa silloin kun ei ymmärrä, pystyy toistamaan oman puheensa ja selventämään sitä. Hän osaa käyttää kulttuurin mukaisia ilmauksia. (Opetushallitus 1999, ) Kulttuurikompetenssi on otettu omaksi osa-alueekseen, koska viestinnän onnistuminen kahden eri kulttuureita edustavan henkilön välillä edellyttää näiden maiden viestintätapojen ainakin jonkin asteista tuntemusta. 22

23 2 ARVIOINNIN SUUNNITTELU, TIETOJEN KERUU JA ARVIOINNIN JÄRJESTELYT Arvioinnin suunnittelu ja tietojen keruu Perusopetuksen 9. vuosiluokan A-kielenä opetettavan ranskan, saksan ja venäjän oppimistulosten arviointihanke aloitettiin huhtikuussa 2001 arvioinnin suunnittelukokouksella Opetushallituksessa. Opetushallitus kutsui arviointia suunnittelevaan asiantuntijaryhmään dosentti Hanna Jaakkolan Helsingin yliopistosta, didaktiikan lehtori Rauni Kankaansyrjän Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitokselta, kielipedagogiikan lehtori Tarja Nymanin Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitokselta ja tutkimusprofessori Sauli Takalan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielitieteen tutkimuskeskuksesta. Työryhmän sihteerinä toimi projektisuunnittelija Annika Sahi ja hänen jälkeensä Anna-Maria Hotari. Ryhmän puheenjohtajana ja koko projektin johtajana toimi aluksi erikoissuunnittelija Eeva Tuokko Opetushallituksesta. Hän siirtyi ryhmän jäseneksi, kun FK Tuula Väisänen otti vastaan tehtävän elokuun 1. päivä Asiantuntijaryhmän tehtävä oli suunnitella, ohjata ja valvoa oppimistulosten arviointia. Ryhmä kokoontui projektin aikana kolme kertaa. Tapaamisten välissä pidettiin tarvittaessa yhteyttä sähköpostitse. Kansallisen arvioinnin tavoitteena on saada luotettava kuva A-kielenä opetettavan ranskan, saksan ja venäjän perusopetuksen oppimistulosten tasosta koko maassa. Arvioinnissa pyritään selvittämään, 1) millainen on 9. luokan oppilaiden kielitaito näissä kielissä kansallisella kokeella mitattuna. Projektissa arvioidaan osaamisen tasoa ja Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (1994) mukaisten tavoitteiden toteutumista opetuksessa. Lisäksi pyritään 2) selvittämään oppimistuloksiin vaikuttavia taustatekijöitä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan Ala-asteelta alkavan kaikille yhteisen vieraan kielen (A1) ja ala-asteen opetussuunnitelmassa tarjotun vapaaehtoisen kielen (A2) opiskelussa pyritään peruskoulun päättövaiheessa samantasoiseen kielen hallintaan. Yhtenä projektin tavoitteena on 3) verrata A1- ja A2-oppimäärän mukaisesti opiskelevien oppilaiden tuloksia. Pidemmällä opiskeluajalla olettaisi luonnollisesti yllettävän korkeampaan kielenhallinnan tasoon. Mikä on A2-lukijoiden osaamisen taso? Kuinka kielen pakollisuus tai valinnaisuus vaikuttaa opiskeluun? Arviointiin tarvittavat tiedot suunniteltiin kerättäväksi 9-luokkalaisille järjestettävällä kansallisella kokeella. Arvioitaviksi kielitaidon osa-alueiksi päätettiin valita samat kielitaidon osa-alueet kuin aiemmissa englannin (1999) ja toisen kotimaisen kielen (2001) arvioinneissa: kuullun ja tekstin ymmärtämi- 23

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10. Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.2010 Monipuolisen kielitaidon (monikielisyyden/ useakielisyyden)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015. Katri Kuukka Jari Metsämuuronen

Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015. Katri Kuukka Jari Metsämuuronen Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015 Katri Kuukka Jari Metsämuuronen Julkaisut 13:2016 Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2)

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

OLS for refugees webinaari

OLS for refugees webinaari OLS for refugees webinaari SISÄLTÖ: 1. OLS for refugees, tausta 2. OLS-testin ja kurssin esitttely 3. OLS for refugees, erityistä huomioitavaa OLS for refugees Objective: make OLS assessment and courses

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Laadunarvioinnin kulmakivet

Laadunarvioinnin kulmakivet Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Opetushallitus arvioi kolmannen kerran perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistuloksia huhtikuussa 2002.

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Opetushallitus, 24.11.2008 Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti ARVOSTELUSTA ARVIOINTIIN - arvot

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 215 Sami Julin Juhani Rautopuro Julkaisut 2:216 LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ Sisältö Arvioinnin tausta...3 Arviointiin osallistuneet oppilaat ja heidän opettajansa...4 Arvioinnin tulokset...5 Tulokset eri avi-alueilla...7 Tulokset tehtävätyypeittäin...8

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007

MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007 MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007 Eero K. Niemi Oppimistulosten arviointi 1/2008 OPETUSHALLITUS Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 978-952-13-3519-8

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Projektin taustaa Mikä on KIEPOn tavoitteena? Maamme kielikoulutuspolitiikan laajamittainen

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment

Lisätiedot

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002 Opetushallitus arvioi lokakuussa 2002 äidinkielen ja

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot