Vetävä juoni, avoin loppuratkaisu menestyvän kaupungin rakenteelliset ja orgaaniset tekijät

Transkriptio

1 Vetävä juoni, avoin loppuratkaisu menestyvän kaupungin rakenteelliset ja orgaaniset tekijät Juha Kostiainen KEVA, yit.fi

2 Kaupungit turbulenssissa Kasvavan tehtäväkuorman ja taloudellisten edellytysten epäsuhta, yksityiskohtainen normitus Kansalaisten kasvava vaatimustaso Demokratian kaventuminen ja vastuun hämärtyminen monimutkaisessa kuntayhtymäavaruudessa Jatkuvat kansalliset rakennehankkeet ilman tuloksia Osaamispohjaisen talouden kehittymisestä seuraava kaupungistuminen Kaupunkiseutujen välinen kansallinen ja globaali kilpailu voimavaroista 2

3 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT Beijing PÄÄOMA OPISKELIJAT Tampere Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo Pietari YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT KULTTUURILLISET SISÄLLÖT 3

4 Alue- ja yhdyskuntarakenteen tuleva vyöhykkeisyys? Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoimapolitiikan tarvetta Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) Toimivia yhteyksiä keskusten sisällä ja välillä b) Kaupunkiseutujen vahvuuksiin perustuvaa kehittämisestä c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom km 50 km 50 km 100 km 4

5 Alueen potentiaalinen saavutettavuus paljastaa vyöhykkeisyyden Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue 2 Pohjanmaiden työssäkäyntialue 3 Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue 4 Oulun työssäkäyntialue Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos 5

6 Joustava kuntamallit Metropoli + palvelukunnat Metropoli: MALPE, SoTe, verotus Palvelukunnat: lähipalvelut Kuntayhtymät sulautetaan Seutukaupunki Työssäkäyntialue SoTe lukuunottamatta vaativaa ESH:a Kuntayhtymät sulautetaan Kunta Vain lähipalvelut Ostaa muut Voi luopua palveluiden järjestämisestä 6

7 Toiminnallinen kehittäminen Digitalisaation hyödyntäminen Avoin data, jakamistalouden sovellukset (PiggyBaggy, Uber, Kuin oma jne.) Monituottajuus Kilpailu ja yhteistyö, arvopohjainen hankinta, PPP, sektorirajat ylittävä työkierto Osallisuus Päätöksenteko ja palveluiden kehittäminen: deliberation iden kaupunkikokoukset, mini public raadit yms.; valinnanvapaus on osallistumista! Uudistuminen Kunnilta puuttuu innovaatiojärjestelmä, oppiminen ja tiedon vaihto kuntakentän sisäistä Ulkopuolinen tieto käyttöön, kehitystoiminnan systemaattinen resursointi 7

8 Uudistuva johtajuus communityship (Mintzberg 2009) Leadershipin ja kansalaisuuden välimaastossa Ei sankarijohtajuutta Jaettua ja omistautunutta johtamista Ei mikromanageerausta, eikä ylätason visiointia A community leader is personally engaged in order to engage others, so that anyone and everyone can exercise initiative. 8

9 Työelämän laadulla tuottavuutta - hanke (LATU ) LUPA TEHDÄ TOISIN - henkilöstölähtöinen tuottavuuden kehittäminen paremman tulevaisuuden mahdollistajana kunnissa Henkilöstölähtöinen tuottavuuden kehittäminen tuo mittavat hyödyt kunnille

10 Tuottavuushyödyt LATU-hankkeen arvioidut tuottavuushyödyt LATU kehitysideat yhteensä Tavoite Toteutunut Alkuperäinen tavoite Arvioitu vaikutus yhteensä Hollola , , Lieksa , , Masku , , Punkalaidun , , Siikajoki , , LATU KUNNAT YHTEENSÄ , ,00 HUOM! Yleistettynä kuntien työntekijämäärään vaikutus 380 m 10

11 Kehittyvät maat pyrkivät kohti korkeampaa arvonlisää Lähde: Seppälä & Ali-Yrkkö

12 Teknologiaan perustuva markkina-arvo Innovatiiviset miljööt, paikalliset klusterit, osaamiskeskukset paikallisuuteen sidottu T&K ja tuotanto Oleellista tuoteominaisuudet ja tuottavuus Tavaroiden liikkuvuus, vienti Ei suhdetta tuottajan ja kuluttajan välillä Suomen vallitseva kehitysmalli yli 20 vuotta; Oulu, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Espoo ym. Menettämässä merkitystään arvoverkkojen organisoituessa globaalisti tehtävätasolla Tuottaja Objektivaatio Käyttäjä Teknlogiaperusteinen innovaatio Tavaraistuminen Lopullinen osto Jakelu Sertifiointi (standardit ym.) Lähde: Jeannerat

13 Innovation districts: 3 päätyyppiä (Katz & Wagner 2014) Urbaanit tiedepuistot Esikaupungeissa, yliopistojen läheisyydessä, yksityisautoiluun perustuva liikenne Oulun teknologiakeskus, Hermia, Innopoli Uudelleen kuvitellut urbaanit alueet Brown fieldien uusi käyttö, lähellä keskustoja, uudenlaista yritystoimintaa, ankkurina yliopisto tai vakiintuneita yrityksiä Porin Puuvilla, Tampereen Finlayson Ankkuri plus Asuminen, yksityiset ja julkiset palvelut, tutkimuslaitokset, yritykset, innovaatioiden kultivoijat lähellä toisinaan, elävät kaupunkiympäristöt, sosiaalinen tila ideoiden vaihdolle (kahvilat, ravintolat), avoin innovaatio Helsingin Arabianranta 13

14 Eventification (Jakob 2013) 14

15 Elämyksellisyyteen perustuva markkinarvo Paikkaan sidottu tuotanto ja kulutuksen konteksti Temaattiset kokonaisuudet, tapahtumat Yllätyksellisyys: teeman muuntelu, syvällisempi kokemus Perustuu ihmisten liikkuvuuteen sekä asukkaiden ja vierailijoiden sitouttamiseen Tuotteiden ja palveluiden laatu kytkeytyy paikan laatuun Suomessa Helsinki edelläkävijä, Turku, Tampere ja muut seuraavat Järjestäjä Elämyksellisyys Vieras Yllätyksellisyyteen perustuva innovaatio Sisäänpääsy Maksu Nähtävyys, esitys, tapahtuma Lähde: Jeannerat

16 Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Michel de Montaigne ( )