ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 36/12/1 Dnro PSAVI/12/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 36/12/1 Dnro PSAVI/12/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Lismajoen varrella valtauksella 8408/1 Ruskola, Sodankylä ProArctic Miinala Oy c/o Reino Miinala Näätäpolku 42 C Saarenkylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 3 Kuvaus toiminnasta... 3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 5 Tiedot vesistöstä... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 6 Hakijan kuuleminen ja vastine Suojeltavaa eliölajia koskeva lisäselvitys Katselmus A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU VESITALOUSLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesitalousluvan määräykset Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu Ympäristölupa Vesitalouslupa Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 27

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ProArctic Miinala Oy on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa 6,0 ha:n suuruisella Ruskola -nimisellä valtausalueella, joka sijaitsee Sodankylän kunnassa Metsähallituksen hallinnoimalla valtionmaalla Lismajoen varrella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Sodankylän kunnan kaavoittajan mukaan alue on merkitty 2001 vahvistetussa Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavassa metsä- ja porotalousvaltaiseksi alueeksi (M). Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt ProArctic Miinala Oy:lle (c/o Reino Miinala) valtauskirjan nro 8408/1 koskien Ruskola -nimistä valtausta. Valtauskirja on voimassa saakka. TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Valtauksella etsitään kultaa koneellisesti. Maa-aineksia kaivetaan vuosittain pääasiassa yhdellä tela-alustaisella alle 7 tonnin painoisella minikaivinkoneella. Tarvittaessa voidaan käyttää aputöissä toista suurempaa

4 kaivinkonetta (7 15 t tai >15 t). Koneellisesti käsiteltävien maamassojen määrä on vuosittain alle m 3, ulottuen arviolta noin m 2 :n laajuiselle alueelle. Kaivusyvyys on maaperästä riippuen 0,5 3,0 metriä. Kultaa kaivetaan vuosittain touko-lokakuussa. Kulta erotetaan kaivetusta maa-aineksesta vesivoimalla toimivalla rumpuja tasoerottelulaitteella. Huuhdonnassa tarvittava vesi (muutama kuutio päivässä) otetaan moottoriruiskulla Lismajoesta. Enimmillään veden tarve on hetkellisesti 600 l/min. Huuhdonta- ja sadevedet imeytyvät sorapenkan läpi maaperään. Huuhdonnassa ei ole hakijan mukaan tarvetta käyttää kiertovesialtaita ja kiertovesijärjestelmää. Hakija perustelee asiaa seuraavasti: - Alueen maaperä on huonosti lajittunutta hiekkaista moreenia. Kyseiset maalajit eivät pidätä vettä, vaan huomattava osa vedestä suotautuu maaperään. - Lismajoki laskee Lokan tekoaltaaseen, joka ei ole kirkas alkuperäistilainen vesistö. Sen käyttö- tai luonnonarvoja ei pieni, epätodennäköinen samentuma vaaranna. - Toiminta on pienimuotoista, minkä vuoksi vaikutukset ovat pieniä. Kiertovesijärjestelmän toteuttaminen aiheuttaa suhteettoman suuria kustannuksia. Hakija on esittänyt, että kiertovesijärjestelmä tarvittaessa toteutetaan ns. kaksoispumppauksena, mikäli suotautuminen ei riitä puhdistamaan huuhdonnassa käytettyä vettä ja Lismajokeen syntyy samentumaa. Kaksoispumppauksessa Lismajoesta pumpattavaa vettä kierrätetään toisella pumpulla suljetussa kierrossa kahden lietealtaan ja yhden paluuvesialtaan kautta huuhdontaan. Maa-ainesten käsittelyssä pintamaat ja käsitellyt maat läjitetään kaivuvyöhykkeen molemmille sivuille. Pintamaa ja turve läjitetään erilleen ja sitä hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Maisemoimatta ja tasoittelematta pidetään enintään kolmen (3) kaivukauden laajuista aluetta. Kuluvan ja kahden edellisen vuoden kaivualuetta hyödynnetään mahdollisten kiertovesialtaiden rakentamisessa ja työmaaliikenteessä. Vuosittainen kaivuaika on , jonka aikana kaivupäiviä on enintään 100. Lisäksi huoltopäiviä kaivukaudella on enintään 20. Talvihuoltotarvetta ei ole. Valtaus ei rajoitu Lismajokeen. Lismajoen ja valtauksen väliin jää lyhimmillään 30 metrin vyöhyke valtionmaata. Hakijan mukaan uoman ja joen siirtoja ei tehdä. Lupaa haetaan 10 vuodeksi ( ). 4 Polttoaineet ja jätehuolto Polttoaineiden kulutus kaivukauden aikana on arviolta litraa dieseliä ja 150 litraa bensaa. Polttoaineet kuljetetaan läheiseltä kaupalta Vuotsosta 20 litran jerrykannuissa tarpeen mukaan. Polttoaineita ei ole pääasiallisesti tarkoitus varastoida valtausalueella, tarvittaessa varastoidaan enintään

5 40 60 litraa siirreltävässä lukitussa laatikossa. Laatikko ei ole tiivispohjainen, mutta sen alle voidaan asettaa pressu. Kaivualueella syntyvät jätteet (kaivurin huollosta syntyvä jäte ja talousjäte) kuljetetaan Sodankylän kunnan osoittamaan keräyspisteeseen. Pieni määrä orgaanista jätettä kompostoidaan valtausalueelle. Mahdollisia öljyvuotoja varten valtauksella alueella on imeytysturvetta ja tulipalojen varalta jauhesammutin. 5 Toiminta-alue ja sen ympäristö Valtaus sijaitsee Vuotsoon laskevan Lismajoen varrella. Alueella on suota, kalliopaljastumia, moreenialueita ja hiekkakankaita. Puusto on harvaa mäntymetsää ja kitukasvuista koivua. Uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja ei ole havaittu. Lähin asutus sijaitsee Roivaisessa noin 2,5 kilometrin päässä valtaus alueesta. Valtausaluetta ympäröivä maa-alue on valtionmaata, johon hakijalla on valtaushakemuksia vireillä. Tavoitteena on toiminnan laajentaminen, mikäli vireillä olevat valtaushakemukset hyväksytään. Valtaus sijaitsee Lapin paliskunnan poronhoitoalueella. Tiedot vesistöstä Lismajoki on noin viisi metriä leveä joki, syvyyden vaihdellessa 0,1 1,5 metrin välillä sadannan mukaan. Jokivesi on kirkasta, mutta ei ole juomakelpoista. Lismajoessa ei hakijan mukaan ole kalastusta tai vesiliikennettä. Lapin kullankaivajain liitto ry:n edustajan suorittamien mittausten mukaan Lismajoen virtaama Vuotson pohjoispuolella on noin 230 l/s. Virtaamaa pidettiin yllättävän suurena. Karttatarkastelun perusteella valumaalue on noin ha, josta laskettuna sadannan kautta tuleva valunta alueella olisi syyskuussa 12,7 l/s km 2. Tästä laskettu arvio virtaamasta olisi Lismajoen suulla 250 l/s. Hakemussuunnitelman mukaan Lismajoen pohjasta purkautuu jokeen monin paikoin paineen alaista pohjavettä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Lismajoesta tapahtuvan vedenoton ei katsota vaikuttavan veden korkeuteen tai virtaamiin. Vedenlaadun ei katsota muuttuvan. Hakijan mukaan Lismajoessa ei ole kalastusta tai vesiliikennettä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Veden ja ympäristön tarkkailu tapahtuu päivittäin. Toiminnan aiheuttamia vaikutuksia Lismajoen vedenlaatuun seurataan silmämääräisesti

6 omavalvonnalla sekä tarvittaessa näytteenotolla. Tarvittaessa hakija osallistuu Kullankaivajain liiton järjestämään yhteistarkkailuun. 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Öljyvuotojen varalta alueella on imeytysturvetta. Tulipaloon varaudutaan jauhesammuttimella. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , ja muun muassa toimintaa koskevilla tiedoilla, asemapiirroksella sekä valtionmaan omistajan yhteystiedoilla, ympäristöluvan voimassaoloa koskevalla muutoksella sekä Lismajoen virtaamatiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla suomeksi aluehallintovirastossa ja suomeksi ja pohjoissaameksi Sodankylän kunnassa sekä erityistiedoksiantona Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousryhmälle, Sodankylän kunnalle ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Metsähallituksen Ylä-Lapin hoitoalueelle. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Sompiossa Lisäksi aluehallintovirasto on lähettänyt katselmuksen jälkeen saapuneita hakemuksen täydennyksiä saamelaiskäräjille sekä muille niitä pyytäneille. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet 1. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus), ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus on todennut, että ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän mukaan (tilanne ) valtauksella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä petolintujen pesiä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Lokan tekoaltaan vedenlaatu ei ole peruste vesistön samentumista aiheuttavan toiminnan sallimiselle. Altaaseen laskevat säännöstelyrajan yläpuolella olevat purot ja joet ovat vedenlaadultaan erittäin hyviä ja pääosin luonnontilaisia. Kyseisellä vesistöalueella ei ole koneellisen kullankaivun yhteistarkkailua. Toiminnan vaikutuksia vesistöön on kuitenkin seurattava. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kahden vuoden välein kaksi kertaa kesässä valtauksen ylä- ja alapuolelta otettavilla vesistönäytteillä. Vesinäytteistä tulee analysoida seuraavat muuttujat: sameus, kiintoaine, väriluku, COD mn ja haihdutus-/ hehkutusjäännös. Tarkemmasta vaikutustarkkailuohjelmasta tulee sopia Lapin ELY-keskuksen kanssa.

7 ELY-keskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupapäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat: - Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. - Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Lismajoesta voidaan ottaa huuhdontaan tarvittavaa lisävettä silloin kun altaissa ei sitä riittävästi ole. - Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa alapuoliseen vesistöön. - Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. - Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Valtausalueella tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. - Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. - Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. - Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä kyseisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. - Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Maanpinta on palautettava mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaista muotoaan. Humuspitoista pintakerrosta on käytettävä maisemoinnissa pinta-aineena. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ELY-keskukselle. - Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. - Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriö- 7

8 2. Saamelaiskäräjät tilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. - Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. - Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ELYkeskukselle. Saamelaiskäräjät on vaatinut hakemuksen hylkäämistä Suomen perustuslain 17 :n 3 momentin, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklan sekä ympäristönsuojelulain luvan myöntämisedellytyksiä koskevien säännösten perusteella. Saamelaiskäräjät on todennut, että koneellisen kullankaivun harjoittamisesta aiheutuu erittäin vakavaa, moniulotteista ja pysyvää haittaa saamelaiskulttuurille ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksille. Koneellisen kullankaivun vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat muun muassa poronhoitoon, saamelaisten kotiseutualueeseen, vesistöön ja kalastukseen, Lismajoen luonnonarvoihin sekä alueen virkistysmahdollisuuksiin, metsästykseen ja keräilyyn. Saamelaiskäräjät on todennut, että sen tietoon on tullut, että paikalliset kalastajat ovat tavanneet Lismajoessa uhanalaista jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Ympäristölupaa ei voida myöntää ennen kuin Lismajoen jokihelmisimpukkakanta on inventoitu. Saamelaiskäräjät on vaatinut, että luvassa asetetaan saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen turvaamiseksi riittävät lupamääräykset, mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään. Saamelaiskäräjät on aluehallintovirastoon saapuneessa lisäkirjelmässään todennut, että saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansa, jolla on oma kulttuuri, kieli ja elämänmuoto. Perustuslain 17 :n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kysymys on saamelaisten perusoikeudesta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Perustuslain 17 :n 3 momentin tarkoittamana saamelaisten kulttuurina pidetään vakiintuneesti muun muassa poronhoitoa, kalastusta, metsästystä. Perustuslain 121 :n 4 momentin mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Alapalkisen tokkakunnan aluehallintovirastolle toimittamasta kirjelmästä käy ilmi se, mikä merkitys hakemuksessa tarkoitetulla kullankaivulla tulee olemaan Alapalkisen saamelaisten poronomistajien poronhoidolle ja heidän omistamien porojen laiduntamiselle ja lisääntymiselle. Saamelaiskäräjät on katsonut, että hakemuksessa tarkoitettu toiminta tulee toteutuessaan vaikeuttamaan poronhoitotöitä merkittävästi, ja toiminnan 8

9 3. Paliskuntain yhdistys 4. Lapin paliskunta seurauksena laidunalueita menetetään sillä tavoin, että kyseessä olevalla toiminnalla loukataan perusoikeusjärjestelmän vastaisesti Alapalkisen saamelaisporonhoitajien perusoikeutta ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjät on ilmoittanut pitävänsä hakijan laatimaa karttaliitettä asian ratkaisun kannalta liian ylimalkaisena. Kartasta ei ilmene Lismajoki eikä sen tulva-alue. Kartalla olisi selvitettävä Lismajoen rantamaan laatu toiminta-alueella ja huuhteluvesien johtamisalue. Lisäksi olisi selvitettävä huuhteluvesien juoksuttamisen vaikutukset Lismajokeen. Yhdistys on todennut, että koneellisen kullankaivun toteutuessa porojen kuljettaminen Sakiaselän poronerotusaitaan estyy tai vaikeutuu huomattavasti. Erotusaita menettäisi merkityksensä, mistä aiheutuisi merkittäviä taloudellisia menetyksiä Lapin paliskunnalle. Erotusaita on suunniteltu peruskorjattavaksi kesällä Yhdistyksen mukaan koneellisen kullankaivun aiheuttamat suorat ja epäsuorat laidunmenetykset kohdistuisivat porojen rykimäalueisiin ja talvilaitumiin, joita yleisesti pidetään elinkeinon kannattavuuden perustana. Yhdistys on painottanut poronhoitoon liittyvää vapaata laidunnusoikeutta, jolla poronhoitolain 3 :n mukaan tarkoitetaan sitä, että poronhoitoa saa harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Lapin paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä on otettava huomioon saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Paliskuntain yhdistys on vaatinut, että Lapin paliskunnan kanssa neuvotellaan poronhoitolain 53 :n mukaisesti ennen ympäristöluvan myöntämistä. Toiminnan aikaiset ja myöhemmin ilmenevät haitat on korvattava poroelinkeinolle, mikäli ympäristölupa myönnetään. Lapin paliskunta on ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Paliskunta on vaatinut, että kaikki sille aiheutuvat vahingot ja kustannukset korvataan täysimääräisinä, jos hakemus hyväksytään. Korvausvaatimus koskee myös mahdollisista porojen kuljetusreittien muutoksista johtuvia aitojen tai muiden rakenteiden rakentamiseen liittyviä kustannuksia. Paliskunta on ilmoittanut, että sen Sakianselän poronerotusaita sijaitsee noin kahden kilometrin päässä valtauksesta. Porojen reitti aidalle kulkee aivan hakijan valtauksen vierestä. Sakianselän aidalla käsitellään kaikki paliskunnan Vuotson kanavan eteläpuolisen alueen porot. Sakianselän aidan peruskorjaus valmistuu syksyyn 2011 mennessä. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat noin euroa (alv 0 %), johon ELY-keskus on myöntänyt euron suuruisen avustuksen. Porojen tuominen käsiteltäväksi erotusaitaan vaikeutuu, jos hakemus hyväksytään. Koneellisesti syntyvät jäljet vaikeuttavat niin porojen kuin 9

10 poromiestenkin liikkumista. Valtauksen koko on yli 6 hehtaaria. Kaikki ylimääräiset äänet ja liikkeet metsässä häiritsevät poroja. Kullankaivun jäljiltä kaivannot ovat yleensä niin syviä, että porot voivat hukkua kaivantoihin tippuessaan. Metrin syvyinen jyrkkäreunainen/sortuva kaivanto on osoittautunut porolle kohtalokkaaksi. Sakianselän aitaa käytetään kesällä vasanmerkinnän yhteydessä, syksyllä syyserotusten yhteydessä ja talvella talvierotusten yhteydessä. Vaikka käsiteltävät maamassat ovat hakemuksen mukaan noin m 2 vuodessa, aiheuttaa se jo huomattavaa haittaa paliskunnalle. Koneellinen kullankaivu lisää liikkumista valtausalueelle, mikä kuluttaa lisää paliskunnan laidunalueita ja häiritsee alueella olevia poroja. Lisäksi on riski maaperän ja vesistön saastumisesta mahdollisen öljy- tai polttoainevuodon seurauksena. 5. AA, BB, CC, DD ja EE (Alapalkisen tokkakunta) Muistuttajat ovat ilmoittaneet vastustavansa kullankaivua Lismajoen varressa. Muistuttajat ovat vaatineet, että Lapin paliskuntaa ja Saamelaiskäräjiä kuullaan ja varataan neuvottelu paliskunnan ja Alapalkisen tokkakunnan kanssa ennen lupa-asian käsittelyä. Perusteluina muistuttajat ovat ilmoittaneet, että koneellinen kullankaivu haittaa huomattavasti Alapalkisen tokkakunnan poronhoitoa. Hakemuksessa tarkoitettu toiminta sijoittuu poronhoidollisesti tärkeälle alueelle. Lismajoen varressa sijaitsee Lapin paliskunnan yksi tärkeimmistä poroerotuspaikoista, Sakiaselän poroerotuspaikka, joka peruskorjataan kesällä Kirjelmän liitteenä on karttapiirros, josta ilmenee Sakiaselän poroerotuspaikka, suunniteltu koneellisen kullankaivun sijaintipaikka sekä porojen kesä-, syys- ja talvitokkien kulkureitit. Lisäksi muistuttajat ovat huomauttaneet muun muassa kullankaivun puutteellisista jälkihoitotöistä ja kaivantojen merkitsemiseen liittyvistä ongelmista. Muistuttajat ovat ilmoittaneet vastustavansa kullankaivua Lismajoen varressa myös erillisessä kirjelmässä, joka koskee vireillä olevia valtaushakemuksia Kultaruskola 1 4 (Pulla, Kristiina, Kaarina, Maaret, Iida, Eija, Vilma, Kirsti, Pipsa, Terhi ja Maria). Kirjelmän liitteenä on sähköisessä mediassa laadittu koneellista kullankaivua Lismajoella vastustustavien adressi (465 nimeä). Muistuttajat ovat aluehallintovirastoon toimittamassaan lisäselvityksessä tarkemmin selvittäneet tokkakunnan ja Lapin paliskunnan poronhoitoa. He ovat korostaneet, että kaivualue sijaitsee porojen kuljetusreitillä, Sakiaselän poroerotusaidan siulan eli johdinaidan suulla, noin kahden km:n päässä varsinaisesta aidasta. Karttaliitteeseen on merkitty Sakianselän aidan sijainti, kesäkuljetusreitti (vasanmerkitys), syys- ja talvikuljetusreitti (erotus) sekä kesätokan kulkureitti vasanmerkityksen jälkeen. Selvityksen mukaan kesällä porot tuodaan laajoilta kesälaidunalueilta vasanmerkitystä varten Sakianselän poroerotusaitaan. Lismajoki ylitetään kesätokan kanssa siulaa ja aitaa kohti mentäessä. Kaivualue laajuudessaan sijaitsee kesätokan porojen kulkureitillä ja joen vakiintuneella ylityskohdalla. Vasanmerkitysten jälkeen tokka päästetään aidasta, jolloin 10

11 se kulkee Lismajoen alueella juomassa ja viipyy alueella viikkoja. Poro on äänille ja liikkeille herkkä erityisesti kesällä. Syksyllä ja talvella porojen kokoamisessa Lismajoki toimii aitana, koska alueen porot kulkevat Lismajoen vartta pitkin poroaitaan. Syksyllä porot kootaan Hangasselkään ja tuodaan sieltä Sakiaselän poroerotuspaikkaan FF ja GG Kirjelmässä on vastustettu koneellista kullankaivua, koska Lismajoki on tärkeä, perinteinen kesäkalastuspaikka monelle paikalliselle asukkaalle. Vuotson kylä sijaitsee Lismajoen välittömässä läheisyydessä ja kylän asukkaat hyödyntävät jokea kesäkalastuksessa. Lismajoen pääkala on purotaimen eli tammukka ja taimen. Lismajoen tila ja koneellisen kullankaivun vaikutukset joen kalakantaan on selvitettävä ennen luvan myöntämistä. Kirjelmän mukaan useat kalamiehet ovat tavanneet raakkua Lismajoessa, joten raakun tila ja esiintyminen Lismajoessa tulee selvittää. Muissa saman vesistöalueen vesistöissä esiintyy raakkua. Kirjelmää on aluehallintoviraston pyynnöstä täydennetty jokihelmisimpukan osalta Täydennyksessä on todettu, että perimätiedon mukaan Vuotson kylän läheisyydessä sijaitsevissa joissa on tavattu jokihelmisimpukkaa, mutta kukaan ei pääse osoittamaan paikkoja, joissa jokihelmisimpukkaa on esiintynyt tai esiintyy. 7. Vuotson saamelaisseura ry (Vuohču sámiid searvi rs) Yhdistys on ilmoittanut vastustavansa koneellisen kullankaivun aloittamista Lismajoella Ruskola -nimisellä valtauksella sekä sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla valtauksilla Kultaruskola 1 4. Saamelaisilla on perusoikeutena Suomen perustuslain 17 :n 3 momentin mukaisesti alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Koneellinen kullankaivu vaikuttaa haitallisesti poronhoitoon, ihmisten ja eläinten luonnossa liikkumiseen, kalastukseen sekä muuhun saamelaisten perinteisen kulttuurin harjoittamiseen sekä Lismajoen veden laatuun, kalastoon ja kalastukseen. Yhdistys on ilmoittanut maankäyttöön liittyvien monien muiden päätösten jo aiheuttaneen menetyksiä vuotsolaisille. Kirjelmän liitteenä on koneellista kullankaivua Lismajoella vastustavien Vuotson kylän asukkaiden adressi (59 nimeä) sekä edellä kohdassa 5. mainittu, sähköisessä mediassa kerätty adressi (439 nimeä). Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Aluehallintovirastoon saapuneessa vastineessaan luvan hakija on todennut muun ohessa seuraavaa: Laidunmaiden väheneminen Hakija on todennut, että muistutuksissa suurennellaan toiminnasta porotaloudelle syntyviä haittoja. Hakija on esittänyt laskelman, jonka mukaan

12 12 laitumen pienenemisestä aiheutuva korvaus olisi 0,93 euroa vuodessa. vähemmän kuin Poroaita ja porojen ajaminen erottelupaikalle Hakija on pitänyt liioiteltuina uhkakuvia siitä, että poronhoitotyö käy mahdottomaksi kahden km:n päässä olevalla poronhoitopaikalla. Hakija on perustellut kantaansa vedoten Lemmenjoen Aitavaaran tilanteeseen. Lemmenjoen Miessillä sijaitsee merkittävä ja hakemusta laajempi kullankaivualue sekä poroerotuspaikka aivan vierekkäin. Etäisyys on lähimmillään vain muutamia satoja metrejä. Hakijan mukaan yli 20 vuoden ajan on ongelmitta toimittu siten, että kullankaivajat keskeyttävät poromiesten pyynnöstä toimintansa niiden päivien ajaksi, jolloin poroja ajetaan aitaan. Hakija on pitänyt liioiteltuina myös uhkakuvia siitä, etteivät porot ylitä Lismajokea tai ettei Lismajokea voi käyttää aidan apuna. Hakemuksessa tarkoitettu toiminta ei vaikuta mitenkään Lismajokeen. Uomaa tai veden kulkua uomassa ei muuteta, ja porot voivat ylittää joen tai seurata sen juoksua kuten ennenkin. Hakija on ilmoittanut, että kaivutoiminta voidaan poromiesten pyynnöstä keskeyttää aina kun poroja ajetaan alueen poikki erotuspaikalle. Kalastus Lismajoella Hakija ei ole pitänyt todennäköisinä kirjelmissä esitettyjä kalastukselle syntyviä haittoja, koska kalastustutkimuksien mukaan kullankaivu ei ole aiheuttanut haittaa Ivalojokeen laskevien sivujokien kalastolle. Hakijan mukaan kalastusta ei voida pitää Lismajoella kovin laajamittaisena, koska hakijayhtiön edustaja ei ole kahden kesän aikana tavannut kalastajia Lismajoella. Lemmenjoen voimakkaimmin kaivettujen purojen (Miessijoki) alueella on todettu poikastuotannon vähentyneen ja osittain lakanneen, mutta aikuisia kaloja alueella on jopa enemmän kuin luonnontilaisissa vastaavissa puroissa. Tämä johtunee kullankaivun aiheuttamasta pienestä ravintolisästä. Hyvin kirkkaissa, vähäravinteisissa puroissa kalaston minimitekijä ei todennäköisesti olekaan poikastuotanto vaan ravinto. Hakemuksessa tarkoitettu toiminta on vain sadasosa Miessijoen kaivusta. Siellä ei ole tullut ongelmaa, joten hakija ei oleta niitä aiheutuvan Lismajoellekaan. Hakijan mukaan toiminta ei vaikuta Lismajoen vedenlaatuun. Mikäli samenemaa jossain häiriötilanteessa syntyy, se häviää nopeasti ja vaikutukset kohdistuvat Lismajoessa vain kaivupaikalta alavirtaan. Hakijalla ei ole tiedossa havaintoja raakuista. Toiminta ei vaikuta niiden elinympäristöön, jos niitä on. Poikkeustilanteessa jokeen tuleva samenema on samankaltainen kuin porolauma jokea ylittäessään aiheuttaa, eli luonnon omia aineita. Lismajoki on osittain Lokan tekoaltaan ja Vuotson kanavan alle jäänyt pieni joki. Sen kalasto on alajuoksulla pääasiassa haukea. Ylempänä joessa on taimenta, joka lienee pääosin velvoiteistutuksissa istutettua kalaa. Hakijan tiedon mukaan alkuperäistä kääpiöitynyttä taimenta eli purotaimenta eli tammukkaa tuskin esiintyy alueella, vaan alamittaista taimenta kalastetaan tammukkana.

13 13 Virkistyskäyttö Hakija on ilmoittanut, ettei toiminta vaikuta alueen virkistyskäyttöön, mikäli siellä on tai tulee olemaan sellaista. Alueella ei ole havaittu kalastajia, retkeilijöitä, metsästäjiä, sienestäjiä tai marjanpoimijoita kahden kesän aikana. Talvisaikaan ei ole havaittu latuja valtausalueella. Muistutuksissa on luotu virheellinen kuva siitä, että toiminta estäisi virkistyskäyttöä monen neliökilometrin alueella. Saamelaiskulttuuri Hakija on ilmoittanut, ettei toiminta vaikuta alkuperäiskansojen oikeuteen toteuttaa omaa kieltään ja kulttuuriaan. Toiminta ei vaikuta poronhoitoon, metsästykseen, kalastukseen, keräilyyn, käsityöhön eikä niistä johdettuihin moderneihin liitännäiselinkeinoihin, kuten matkailuun. Maisema- ja meluvaikutukset Hakija on ilmoittanut, että maisema- ja meluvaikutukset ovat lyhytaikaisia ja yltävät enimmillään vain muutaman sadan metrin päähän kaivupaikasta. Kuopat, luiskaus ja kuoppien merkintä Hakija on ilmoittanut, että kaivusyvyys alueella on noin metri. Kaivannot luiskataan tarvittaessa kaltevuuteen 1:2. Ne merkitään heijastintikuilla mahdollisen talvella tapahtuvan moottorikelkkailun varalta. Suojeltavaa eliölajia koskeva lisäselvitys Aluehallintovirasto on pyytänyt Lapin ELY-keskukselta lausuntoa jokihelmisimpukoiden esiintymisestä Sodankylän Lismajoessa ja tarpeesta selvittää lajin esiintyminen Lismajoessa ennen koneellista kullankaivua koskevan ympäristöluvan ratkaisemista. ELY-keskus on aluehallintovirastoon saapuneessa lausunnossaan todennut, että jokihelmisimpukka on luonnonsuojelulain (1096/1996) ja luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) mukaan uhanalainen, rauhoitettu ja erityisesti suojeltava laji. Julkaisuissa Suomen lajien uhanalaisuus (2000 ja 2010) jokihelmisimpukka todetaan Suomen vastuulajiksi ja se on vuoden 2010 julkaisussa arvioitu erittäin uhanalaiseksi (uhanalaisuusluokka EN). Jokihelmisimpukka on myös Euroopan neuvoston luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin (97/62/EY) eli EU:n luontodirektiivin liitteen II laji (yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilaji). EU:n luontodirektiivin liitteen II lajien osalta jäsenvaltioiden on osoitettava riittävä määrä erityisten suojelutoimien alueita. Tavoitteena on liitteessä II lueteltujen lajien suojelun tason säilyminen suotuisana. Suomen valtion Euroopan unionin komissiolle laatiman luontodirektiivin toimeenpanoa koskevan raportin mukaan jokihelmisimpukan suojelutaso on Suomessa epäsuotuisa, riittämätön. ELY-keskus on ilmoittanut, ettei sillä ole varmaa tietoa siitä, esiintyykö Vuotson kanavaan laskevassa Lismajoessa jokihelmisimpukkaa. Lismajoesta ei ole selvitetty tämän lajin esiintymiä. Jokihelmisimpukka koskevissa kartoituksissa Lismajoki on merkitty luokkaan "Raakkukannasta ei ole tietoa", mikä tarkoittaa, että tähän luokkaan kuuluvista joista ympäristöhallinnolla ei ole negatiivisia eikä positiivisia tietoja. Lapin jokihelmisimpukkaesiintymiä on inventoitu, mutta näissä hankkeissa ei Lismajoen tilannetta

14 ole selvitetty. Porttipahdan tekoallasta ja Vuotson kanavaa ympäröivät virtavedet ovat jääneet jokihelmisimpukkainventointien ulkopuolelle, joten niiden esiintymätilannetta ei tunneta. Jokihelmisimpukka on joen pohjaan kaivautuneena elävä eläin, joka on herkkä virtaaman muutoksille, veden laadun muutoksille sekä kiintoainekuormituksen lisääntymiselle. ELY-keskus on katsonut, että riittävän ammattitaidon omaavan jokihelmisimpukoiden inventoijan olisi syytä selvittää Lismajoen tilanne ennen kuin vesistössä ryhdytään toimiin, jotka muuttavat joen pohjaa tai/ja vedenlaatua tai lisäävät vesistöön joutuvan kiintoaineksen kuormitusta. Selvitys jokihelmisimpukoiden esiintymisestä olisi syytä tehdä välittömästi hankealueen yläpuolelta, alueilta, joilla veden virtaus muuttuu sekä hankealueelta ja hankkeen alapuolella koko sillä alueella, jossa tapahtuu vedenlaadun muuttumista ja/tai veden virtauksen muuttumista ja/tai mihin hankkeen aiheuttamaa kiintoainesta kulkeutuu. Aluehallintoviraston varattua siihen tilaisuuden hakija on saapuneessa vastineessa todennut seuraavaa: Hakija ei pysty arvioimaan jokihelmisimpukan esiintymistä Lismajoella. Konekaivu tapahtuu lähimmillään 20 metrin päässä Lismajoesta. Kaivauksen ja Lismajoen välissä on suoalue. Lismajoen virtaus tai vedenlaatu ei muutu. Kiintoainetta ei pääse Lismajokeen. 14 Katselmus Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa katselmuksen. Katselmuksessa käsiteltiin muun ohella ympäristölupaprosessia, ympäristölupien valvontaa ja kaivualueen suojaamistapoja. Lisäksi selvitettiin porojen kulkureittejä ja -ajankohtia valtausalueen lähistöllä. Hakija ilmoitti, että Lismajoesta otettavan ja huuhdonnassa käytettävän veden tarve on hetkellisesti enintään 600 l/min. Metsähallituksen edustaja totesi, että vedenottopaikalla ja sen läheisyydessä vesi- ja maa-alueen omistaa valtio ja että lähimmät yksityisten maaja vesialueet sijaitsevat lähellä Vuotson kanavaa. Metsähallitus sallii veden johtamisen Lismajoesta valtaukselle ja johtamista varten tarvittavien laitteiden sijoittamisen valtion maa-alueelle valtauksen ulkopuolella. Hakijan avustaja esitti näkökulman kiertovesijärjestelmän tarpeellisuudesta kohdealueella. Lismajoesta pumpattava vesi imeytyy valtausalueella tehokkaasti maahan ja kallion rakoihin. Vesi pysyy altaissa ainoastaan, jos altaisiin rakennetaan muovipohjat tai vastaavat vettä läpäisemättömät rakenteet. Lapin ELY-keskuksen edustaja ilmoitti, että valtausalueen maaperäolosuhteet huomioon ottaen kiertovesialtaat eivät ole välttämättömät, mikäli huuhdonnassa käytettävä vesi voidaan imeyttää maaperään riittävän etäällä Lismajoesta eli aiheuttamatta samentumaa vesistöön. Alapalkisen tokkakunnan edustajat tarkensivat, että porot kulkevat valtausalueen lähettyvillä vasomisen aikaan (noin 18.5), kesäkuussa (vasojen merkitseminen), lokakuussa ja tammikuussa. Porojen kulkureitit erotusaitaan ja sieltä poispäin sijaitsevat valtausalueen lähellä. Todettiin, että vasomisaika ja kesäerotusaika ajoittuvat samaan aikaan hakijan suunnitteleman koneellisen kullankaivun kanssa.

15 Katselmuksessa pyydettiin hakijaa täydentämään hakemusta karttapiirroksella, toimintaa koskevilla tiedoilla sekä Lismajoen virtaamatiedoilla ja Alapalkisen tokkakunnan jäseniä täydentämään kirjelmäänsä tarkalla karttapiirroksella ja selvityksellä porojen kulkureiteistä ja -ajankohdista valtausalueen lähellä. Aluehallintovirastolle luovutettiin Alapalkisen tokkakunnan muistutuksessa tarkoitettu sähköisessä mediassa laadittu koneellista kullankaivua Lismajoella vastustustavien adressi (555 nimeä). Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU 1. Aluehallintovirasto hylkää Paliskuntain yhdistyksen ja Alapalkisen tokkakunnan jäsenten neuvotteluja koskevan vaatimuksen. 2. Aluehallintovirasto tutkii hakemuksessa tarkoitetun toiminnan vaikutukset poronhoitoon ja saamelaisten oikeuksiin siltä osin, kun kyse on ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa tarkoitetuista päästöistä ja vaikutuksista. Aluehallintovirasto ei tutki valtauksia koskevia vaatimuksia eikä valtauksen vaikutuksia maankäyttöön tai valtaukselle kulkemisesta aiheutuvia vaikutuksia. 3. Aluehallintovirasto hylkää saamelaiskäräjien vaatimuksen selvityttää Lismajoen jokihelmisimpukkakanta ennen lupa-asian ratkaisemista. 4. Aluehallintovirasto tutkii korvausvaatimukset, jotka koskevat vesistön pilaantumista sekä veden johtamisesta Lismajoesta aiheutuvat mahdolliset vahingot. Aluehallintovirasto ei tutki muita kuin vesistöön sidonnaisia korvausvaatimuksia. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää ProArctic Miinala Oy:lle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Ruskola -nimisellä valtauksella nro 8408/1 Sodankylän kunnassa. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää ProArctic Miinala Oy:lle luvan johtaa Lismajoesta vettä Ruskola -nimiselle valtaukselle nro 8408/1 Sodankylän kunnassa.

16 Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 16 LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksella Ruskola vuosittain Melua aiheuttavat työt on Lapin paliskunnan poroisännän tai hänen valtuuttamansa ilmoituksesta keskeytettävä yhteensä enintään kuutena päivänä kaivukauden aikana, jos poroja kootaan vasojen merkitsemistä varten Sakiaselän poroaitaan tai päästetään aidasta Lismajoen kulkureitille. 2. Valtausalueelle tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava tai muutoin näkyvästi merkittävä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan vähintään kahden tiiviin selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon, kun kaivu- tai huuhdonta-alue on 100 metriä lähempänä Lismajokea. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 80 m 3. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään valtausalueen sisällä riittävän etäällä Lismajoesta siten, että samentumaa Lismajokeen ei aiheudu. Käytössä olevalla huuhdonta- ja kaivualueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava suljettuun kiertovesijärjestelmään kaivettaessa 100 metriä lähempänä Lismajokea. Muutoin on huolehdittava, että huuhdonnassa käytettävä vesi sekä huuhdonta- ja kaivualueella muodostuvat valuma- ja sadevedet saadaan imeytettyä maaperään riittävän etäällä Lismajoesta siten, että samentumaa Lismajokeen ei aiheudu. Lapin ELY-keskukselle on ilmoitettava, kun kaivu- ja huuhdonta-alue sijaitsee 100 metriä lähempänä Lismajokea. 4. Kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 5. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä

17 alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 6. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Sodankylän kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä valtausalueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä. 17 Vesitalousluvan määräykset 7. Lismajoesta johdettava vesimäärä saa olla enintään 600 l/min. Vesi on johdettava Lismajoesta niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella. Tarvittavan huuhdontavedenoton on tapahduttava siten, ettei Lismajoen virtaama merkittävästi muutu alivirtaamakaudellakaan. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta, ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 9. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 150 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu ja raportointi 10. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 11. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista. Vedenlaatuvaikutusten tarkkailemiseksi on Lismajoen tilaa erityisesti huuhdontapäivinä seurattava silmämääräisesti sekä kaksi kertaa kaivukaudessa valtauksen ylä- ja alapuolelta otettavilla vesinäytteillä. Näytteet on otettava normaalin veden tilasta, ei tulvavedestä. Vesinäytteistä tulee analysoida vähintään seuraavat muuttujat: sameus, kiintoaine, väriluku, COD mn ja haihdutus-/ hehkutusjäännös. Lisäksi näytteenoton yhteydessä on tehtävä virtaamamittaus. Näytteenottosuunnitelma on hyväksytettävä Lapin ELY-keskuksella ennen toiminnan aloittamista.

18 12. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ja vesinäytteiden tuloksista ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 13. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa, toiminnanharjoittaja vaihtuu tai toiminta valvonnan kannalta oleellisesti muuttuu, tästä tulee ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa ELY-keskukselle. 18 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 14. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Altaiden peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne ovat suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 15. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 16. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava viipymättä Lapin ELY-keskukselle. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että myös hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Maaston muotojen sekä kasvittumisen on vastattava mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee välittömästi ilmoittaa Lapin ELYkeskukselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

19 19 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu 1. Valtion viranomaisen velvollisuus neuvotella paliskuntain edustajien kanssa koskee poronhoitolain 53 :ssä määriteltyjä tilanteita. Sanotun säännöksen mukaan valtion viranomaisten on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Aluehallintovirasto toteaa, että hakijalle on myönnetty valtaus hakemuksen mukaiseen toiminta-alueeseen kaivoslain mukaisessa menettelyssä. Ympäristölupa-asiassa ei tutkita toiminnanharjoittajan oikeuksia alueeseen. Tässä ympäristölupa- ja vesitalousasiassa on kyse koneellisen kullankaivun ja veden johtamisen vaikutuksista kuuden hehtaarin suuruisella valtauksella. Aluehallintovirasto arvioi, ettei hakemuksen mukainen koneellinen kullankaivu ja veden johtaminen vaikuta poronhoidon harjoittamiseen poronhoitolain 53 :ssä säädetyllä tavalla olennaisesti. Neuvotteluvelvollisuus ei siten koske tätä hakemusasiaa. 2. Hakemuksessa tarkoitetun toiminnan maankäyttöä koskeva asia on ratkaistu kaivoslain mukaisessa lupamenettelyssä valtausoikeutta myönnettäessä. Oikeuden myöntää kaivoslain mukainen viranomainen. Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa rajoittaa hakijan valtausoikeuden perusteella tapahtuvaa maankäyttöä, ellei siihen ole ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaista perustetta. 3. Aluehallintovirasto ei pidä tarpeellisena määrätä Lismajoen jokihelmisimpukkakannan esiintymistä selvitettäväksi, kun otetaan huomioon toiminnan vähäisiksi arvioidut vaikutukset Lismajokeen. Jokihelmisimpukan esiintyminen Lismajoessa tulee selvittää, jos koneellinen kullankaivu lisääntyy Lismajoella siten, että siitä voi aiheutua mahdollisen jokihelmisimpukan kannalta haitallisia muutoksia Lismajoessa. 4. Aluehallintovirastolla ei ole tässä asiassa toimivaltaa määrätä korvauksia muista kuin ympäristönsuojelulain 67 :ssä tarkoitetuista vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista tai vesilain (264/61) 2 luvun 13 :n perusteella veden johtamisesta aiheutuvista vahingoista. Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Toimintaalue on Lokka-Kevitsa-Koitelainen osayleiskaavassa merkitty metsä- ja porotalousalueeksi (M), jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on metsä- ja porotalous. Koneellinen kullankaivu hakemuksessa tarkoitetulla kuuden hehtaarin suuruisella valtausalueella on toteutettavissa siten, ettei porotaloutta kohtuuttomasti vaikeuteta. Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan perusteella oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksi käyttämiseen. Valtauksen voimassaolo päättyy Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

20 Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen katsotaan olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Kiertovesialtaita ei ole kuitenkaan velvoitettu rakentamaan toimittaessa yli 100 metriä kauempana Lismajoesta. Aluehallintovirasto on harkinnassaan ottanut huomioon vesistön pilaantumisen vähenevän riskin toimittaessa yli 100 metrin etäisyydellä Lismajoesta, maaperäolosuhteet alueella sekä luvan saajan tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa allastus. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan keinotekoisen ja voimakkaasti muutetun Lokan tekojärven kemiallinen tila on hyvä ja ekologien luokittelu puuttuu. Lokan osalta saavutettavissa oleva tila on jätetty arvioimatta, koska meneillään olevassa säännöstelyn kehittämishankkeessa tarkastellaan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja mainittujen vesimuodostumien ekologisen tilan parantamiseksi. Lismajokea ei ole luokiteltu. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia pintavesiin tai vesistön pilaantumista. Lismajoki sijaitsee lähimmillään noin 30 metrin päässä valtauksesta, mutta varsinaisen toiminta-alueen (pääkaivualue) etäisyys on noin 100 metriä. Lismajoen ja valtauksen välinen, lyhimmillään noin 30 metriä leveä alue kuuluu valtiolle, eikä siihen ole myönnetty valtausoikeutta. Näin ollen Lismajoen ja kaivualueen väliin jää vähintään 30 metriä leveä suojavyöhyke. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin ollen alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Hakemuksen mukainen koneellinen kullankaivutoiminta sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella ja Lapin paliskunnan alueella erityisellä poronhoitoon tarkoitetulla alueella. Hakemuksesta saadun tiedon ja Alapalkisen tokkakunnan jäsenten toimittamien selvityksen ja kartta-aineiston perusteella porojen kesäkulkureitit aitaukseen, kesätokan kulkureitti vasanmerkityksen jälkeen ja syyskuljetusreitti erotukseen kulkevat hakemuksessa tarkoitetun Ruskola nimisen valtauksen suunnalla, mutta ei sen välittömässä läheisyydessä. Aluehallintovirasto arvioi valtauksen koon, sijainnin ja toiminnan laajuuden perusteella, ettei lupamääräysten mukaisesta toiminnasta aiheudu melua tai muitakaan päästöjä siten, että niistä seuraisi ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu yleisen tai yksityisen edun loukkaus taikka poronhoitolain 2 :n 2 momentissa tarkoitettua huomattavaa haittaa poronhoidolle. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Lupamääräysten mukaan toimittaessa koneellinen kullan kaivu ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. 20