ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 84/10/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 84/10/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Heikki Kallio-Mannilan koneellista kullankaivua koskevan lupapäätöksen muuttaminen, Inari Heikki Kallio-Mannila Manniskyläntie Keuruu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 AIKAISEMPI LUPA... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT VALTAUSKIRJAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Toiminnan sijainti... 4 Kuvaus toiminnasta... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 5 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset... 7 Hakijan kuuleminen ja selitys... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU VESITALOUSLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesitalousluvan määräykset Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Korvattava päätös Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 18

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Heikki Kallio-Mannila on toimittanut aluehallintovirastoon lupapäätöksen muuttamista koskevan hakemuksen. Hakemus koskee koneellista kullankaivua Selperinojan varrella valtauksilla nro 7947/1, 7947/2 ja AIKAISEMPI LUPA Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Heikki Kallio-Mannilalle lupapäätöksen nro 110/05/1, joka koskee koneellista kullankaivua Selperinojan varrella valtauksilla Rinnekulta 1 nro 7947/1 ja Rinnekulta 2 nro 7947/2. Lupa on voimassa saakka. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi.

4 TOIMINTAA KOSKEV AT V ALTAUSKIRJ AT J A ALUEEN KAAVOITUST ILAN- NE Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt Heikki Kallio- Mannilalle valtauskirjat nro:t 7947/1 ja 7947/2 koskien valtauksia Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2. Valtauskirjat olivat voimassa saakka. Työja elinkeinoministeriö on jatkanut valtauksien voimassaoloaikaa saakka. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt Harry Leppimäelle valtauskirjan nro 8196/1 koskien valtausta Kuninkaitten laakso. Valtauskirja on voimassa saakka. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt valtauksen valtausoikeuden siirron Heikki Kallio- Mannilalle. Siirto on tullut voimaan Alueella on voimassa valtioneuvoston hyväksymä Pohjois- Lapin maakuntakaava. Kaavassa valtausalue on merkitty erämaa-alueeksi (Se). 4 TOIMINTA Toiminnan sijainti Koneellista kullankaivua on harjoitettu valtauksilla Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2. Valtausten yhteispinta-ala on 14 hehtaaria. Ne sijaitsevat Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Hammastunturin erämaaalueella Ivalojokeen laskevan Palsinojan sivupuron Selperinojan molemmilla rannoilla noin kuusisataa metriä ojan suulta ylävirtaan. Toiminta laajenee koskemaan kullankaivua myös valtauksella Kuninkaitten laakso, joka sijaitsee valtauksen Rinnekulta 1 vieressä rajautuen osittain siihen. Valtauksen pinta-ala on 5,6 hehtaaria. Kuvaus toiminnasta Olemassa olevan toiminnan valtausalueisiin (Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2) kuuluu Selperinojan ranta-alueita ojan molemmin puolin noin kilometrin matkalta ja 120 metrin leveydeltä. Alueella on kaivettu kultaa yli sadan vuoden ajan. Valtaus Kuninkaitten laakso sijaitsee Rinnekulta 1:n vieressä rajautuen osittain siihen. Kaivumäärä lisääntyy nykyisestä m 3 :sta m 3 :iin. Kultaa kaivetaan vuosittain touko lokakuussa. Toiminnassa etsitään vedellä huuhtomalla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa. Kaivettava maa-aines irrotetaan ja siirretään kaivinkoneella rännityslaitteistoon, jossa virtaava vesi mekaanisesti erottelee kevyemmän aineksen pois. Saatu rikaste käsitellään edelleen vaskoolilla tai spiraalierottimella, ja siitä otetaan talteen irtokulta sekä jalo- ja korukivet. Kultaa kaivetaan enintään yhdellä kaivuyksiköllä, johon normaalisti kuuluu yksi ympäripyörivä tela-alustainen tonnin kaivinkone. Tarvittaessa apukoneena on pienempi kaivinkone tai puskutraktori. Yksikkö pystyy optimitilanteessa kaivamaan 100 m 3 maata kahdeksan tunnin vuorossa. Painovoimaisessa erottelussa käytetty vesi on kokonaan kiertovettä. Kaivualueen alapuolella ovat olleet käytössä kiertovesialtaat, jotka on erotettu

5 luonnonvesien juoksusta. Niitä on tarkoitus laajentaa toiminnan laajentumisen vuoksi. Altaita on aina vähintään kaksi. Pienimmillään niiden tilavuus on 400 m 3, joka vastaa noin viiden tunnin vedenkäyttöä. Altaat ovat lokeroituja altaita, jossa hienoaineksen laskeutuminen on tehokkaampaa kuin lokeroimattomassa altaassa. Kaivun edetessä altaita tulee lisää ja niiden määrä kasvaa enimmillään neljään. Lisäksi altaiden koko kasvaa kaivun edetessä. Vettä kierrätetään litraa minuutissa. Vettä ei normaaliolosuhteissa tarvitse ottaa Selperinojasta. Pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi kiertovesialtaiden vedenkorkeus saattaa laskea ja lisävettä otetaan enintään 500 litraa minuutissa. Normaalisti allasjärjestelmä ei tarvitse pintaimeytyskenttää, mutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi normaalia sateisempana kesänä, saatetaan imeyttää vettä valtausalueille enintään litraa minuutissa. Selperinoja on valtausten alueelta kaivettu läpikotaisin osin lapiolla ja osin kaivinkoneella jo ennestään. Alkuperäisen uoman paikkaa ei ole mahdollista määrittää. Tarvittaessa puhdas purovesi ohjataan noin metrin levyiseen ohitusuomaan, kun nykyisen uoman alusta kaivetaan. Kaivun ja täytön jälkeen uoma palautetaan ennalleen. Käsitelty sora jää paikalle. Huuhdonnan loputtua montut tasataan ja maisemoidaan. 5 Polttoaineet ja jätehuolto Valtaukselle johtaa kesällä ajettava tie, joten polttoainetta tuodaan tarpeen mukaan. Kaivua varten tarvitaan enintään litraa polttoöljyä vuodessa. Lisäksi tarvitaan noin 200 litraa bensiiniä. Polttoaineet tuodaan pienissä erissä, polttoöljy enintään 400 litran erissä ja bensiini 20 litran erissä, joten laajaa varastointitarvetta ei ole. Kaivukauden aikana syntyy jäteöljyä noin 100 litraa ja öljynsuodattimia noin 25 kg. Lisäksi syntyy jonkin verran akkujätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet kuljetetaan Inarin kunnan osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Hakija on pyytänyt, ettei biohajoavien öljyjen käyttöä määrättäisi pakolliseksi. Ne aiheuttavat muun muassa ihottumaa ja konevaurioita. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa ne eivät hajoa maaperässä kylmyyden vuoksi niin nopeasti kuin tavalliset öljyt. Toiminta-alue ja sen ympäristö Valtausalue sijaitsee Selperinojan kurumaisessa laaksossa. Selperinojan ja Palsinojan alueella harjoitetaan useassa paikassa kullanhuuhdontaa joko kone- tai lapiokaivuna. Kaivettava alue on pääosin puutonta. Alueella on harjoitettu kaivua 1800-luvun lopulta lähtien ja koneellista kaivua luvulta alkaen. Valtausalueelle on tieyhteys Kutturantieltä. Valtaus sijaitsee Palsinojaan laskevan Selperinojan varrella. Alueen vesistö kuuluu Ivalojokeen laskevan Palsinojan (71.422) valuma-alueeseen. Valtausalueen ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 320 hehtaaria. Valtauksen halki virtaavan Selperinojan pituus on noin 3,6 kilometriä. Matkaa valtaukselta puroa pitkin Palsinojaan on noin 600 metriä. Selperinojan uoman leveys on 0,3 1,0 metriä ja vesisyvyys cm.

6 Alueen maaperä muodostuu 1 5 metrin paksuisista moreenikerrostumista. Moreenin alla on osittain hyvinkin pitkälle rapautunut peruskallio. Alueen läheisyydessä ei ole loma- tai pysyvää asutusta ainakaan 20 kilometrin säteellä. Saariselän matkailukeskukseen on linnuntietä noin 20 kilometriä. Valtaus sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella ja siitä Natura verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI ). Hammastunturin erämaa-alueen tyypillisimpiä luontotyyppejä ovat mäntyvaltaiset vanhat metsät, aapasuot, kuusivaltaiset vanhat metsät, tunturikoivikot ja tunturikankaat. Alueelta tavataan muun muassa kaikkia Suomen suurpetoja. Valtausalue kuuluu Ivalon paliskunnan poronhoitoalueeseen. 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Huuhdonnassa ei johdeta päästöjä suoraan vesistöön. Vesistöön voi päästä pieni määrä mineraalisuspensiota, kolloideja, maaperästä liuenneita ioneja ja humushappoja. Normaalitilanteessa päästö on määrältään ja laadultaan vastaava kuin ympäröiviltä alueilla olevasta toiminnasta tulee. Dieselmoottorin ääni, kaivinkoneen kaivuääni ja erottelulaitteen kolina ovat toimintaan tyypillisesti liittyviä ääniä, jotka kantautuvat tuulioloista riippuen enintään muutamien satojen metrien päähän. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Luvan hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan eräillä toimintaa koskevilla tarkennuksilla ja paliskunnan yhteystiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa suomeksi ja Inarin kunnassa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (jäljempänä ELY-keskus), Inarin kunnalle sekä sen kaavoitusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa

7 7 Muistutukset 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole ympäristöhallinnon tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä tai suurten petolintujen pesiä. Hakemuksessa oleva perustelu aikaisemman toiminnan aiheuttamista vesistövaikutuksista ei ole peruste vesistöpäästöjen sallimiseksi tulevassa toiminnassa. Alueen karut vesistöt ovat erityisen herkkiä lisääntyvälle kuormitukselle. Nykyaikaisella parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla (BAT) voidaan huuhdonnassa käytettävä vesi käsitellä ja kierrättää siten, että vesistön samentumaa ei poikkeustilanteita lukuun ottamatta aiheudu. Uusi lupahakemus merkitsee toiminnan huomattavaa laajenemista. Tällöin on erityisen tärkeää ennen huuhdonnan aloittamista rakentaa riittävästi mitoitetut vesienkäsittelyrakenteet. Edellä mainitun lisäksi ELY-keskus on vaatinut seuraavaa: Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään kaivospiirin alueella. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Kaivospiirin alueella tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet ja jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (muun muassa vesistön samentumat) ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinko-

8 jen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara vesistöön estyy ja maanpinta on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaista muotoaan. Humuspitoista pintamaata on käytettävä maisemoinnissa pinta-aineena. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ELYkeskukselle. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Luvan saajan on liityttävä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään yhteistarkkailuun. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ELYkeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tästä tulee ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous ELY-keskus on huomauttanut, että kiertovesijärjestelmässä olevaa vettä ei saa johtaa suoraan Selperinojaan. Tarvittaessa ylimääräinen vesi tulee imeyttää maastoon. Luvan saajan on osallistuttava kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. Mikäli kaivun seurauksena vesistöön pääsee hienojakoista ainesta, se aiheuttaa muun muassa veden samentumista, kalojen karkottumista alueelta ja vaikutusalueella olevien kalojen kutualueiden liettymistä. Lapin ELY-keskus on tehnyt vuosina selvityksiä kullankaivun vesistövaikutuksista Lemmenjoen Jäkälä-Äytsillä ja Ravadasjoella. Tulosten mukaan Jäkälä-Äytsin kullankaivulla on selvä alapuolisen vesistön vedenlaatua heikentävä vaikutus ja muun muassa sameuden, raudan ja alumiinin pitoisuudet ylittyvät talousvedelle asetettujen laatuvaatimusten osalta. Ivalojoen valuma-alueen kullankaivualueella vastaavan laajuista tutkimusta ei ole tehty, mutta Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n koordinoimassa yhteistarkkailussa alueen vedenlaadun tilaa seurataan säännöllisesti. Tarkkaa tietoa kaivutoiminnan vaikutuksista kalojen elinolosuhteisiin ja kuinka pitkälle vaikutukset ulottuvat alapuoliseen vesistöön ei ole selvitetty. Kalaston elinolosuhteita voidaan parantaa, mikäli huolehditaan, ettei kaivualueilta pääse pintavaluntana ylivuotovesiä vesistöön, ja vältetään uo- 8

9 3. Metsähallitus man siirtoja. Käytännössä samentumis- ja liettymishaitoista ei silloinkaan päästä eroon, koska kaivualueilla harjoitetaan uomien siirtoja ja vesisateiden sekä lumen sulamisvesien mukana rikotusta maaperästä kulkeutuu hienojakoista maa-ainesta vesistöön. Yhdessä alueen muun kullankaivutoiminnan kanssa haitalliset yhteisvaikutukset voivat olla huomattavia. Metsähallitus on todennut, että tällä hetkellä valtausalueilta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä. Valtausalueet 7947/1 ja 8196 kuuluvat osittain Natura verkostoon. Toiminnasta ei saa aiheutua vahinkoa kalastolle. Aiemmassa valtausta 8412/1 koskevassa ympäristölupapäätöksessä koneellinen kaivukausi on rajattu vuosittain ajalle Kaivutoiminnasta ei saa päästä vesistön liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta ja ravinteita. Maa-aineksen pääsy vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristön tilan muuttumiseen vaikuttavat myös ravinteet. Ympäristöluvasta tulee ilmetä, miten ravinteet otetaan talteen. Metsähallitus on katsonut, että ympäristöluvan määräysten on oltava vähintään vastaavat, mitä alueelle on konekaivulle viime vuosina myönnetty. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten sekä kaivualueiden vuosittaiseen maisemointiin. Luvan saajan on liityttävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymään ja valvomaan Ivalojoen vesistöalueen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmaan tai muutoin järjestettävä vedenlaadun seuranta omalla kustannuksellaan. Jos ympäristölupa myönnetään, Metsähallitus pyytää huomauttamaan, että luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista oltava yhteydessä Metsähallitukseen kaivoslain 15 :n mukaisen vakuuden asettamista varten. 9 Hakijan kuuleminen ja selitys Aluehallintovirasto on varannut luvan hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen muistutusten johdosta. Vastineessaan hakija on todennut, ettei alkuperäinen uoma ole juuri missään nähtävissä. Uomaa on yli sata vuotta kestäneen kullankaivun aikana siirretty lukuisia kertoja. Suurimmalta osalta uomaa ei tarvitse siirtää, mutta joissakin paikoissa se voidaan siirtää kaivun ajaksi ohitusuomaan enintään kahden kaivukauden ajaksi. Sen jälkeen se palautetaan alkuperäisen uoman kohdalle.

10 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Heikki Kallio-Mannilalle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullan kaivuun valtauksilla Rinnekulta 1, Rinnekulta 2 ja Kuninkaitten laakso Inarin kunnassa. Luvan saajalle määrätään vuosittainen kalatalousmaksu toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Heikki Kallio-Mannilalle luvan ottaa Selperinojasta tarvittaessa vettä ja siirtää Selperinojan uomaa valtauksilla Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksilla Rinnekulta 1, Rinnekulta 2 ja Kuninkaitten laakso vuosittain Valtauksille tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava tai merkittävä muulla ELY-keskuksen riittäväksi katsomalla tavalla. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan vähintään kahden selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Lokeroitujen selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 360 m 3. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään valtausalueiden sisällä.

11 4. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. 5. Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa vesistöön. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Selperinojaan. 6. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 7. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 8. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 11 Vesitalousluvan määräykset 9. Tarvittava lisävesi, enintään 500 l/min, on otettava Selperinojasta niin, ettei tästä aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella olevilla kaivospiireillä tai valtauksilla. 10. Selperinojan uoman mahdollinen siirto on suunniteltava ja toteutettava lupamääräyksen 20 mukaisten töiden yhteydessä. Uoman siirto ja muotoilu on tehtävä vähän veden aikaan kaivukaudella, ei kuitenkaan syyskuussa. Selperinojan siirtämiseksi tehtävä uoma ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan ja tiiviydeltään sellaiseksi, ettei uoman vesi nouse runsassateisenakaan aikana kaivualueelle. Kuivaksi jäävä uoma on maisemoitava. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta, ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 12. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 200 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

12 12 Tarkkailu ja raportointi 13. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 14. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun. 15. Selperinojan uoman siirtämisestä on etukäteen hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. ELY-keskus voi antaa uoman siirron vaikutusten tarkkailemiseksi erillisiä tarkkailumääräyksiä. 16. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 17. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tästä tulee ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa ELY-keskukselle. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 18. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Selperinojan tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Selperinojan vesi ei pääse altaisiin. 19. Käytöstä poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 20. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot ja kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee ilmoittaa välittömästi Lapin ELYkeskukselle. Kalatalousmaksu 21. Luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua vuosittain tammikuun aikana 200 euroa Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi. Maksun käytössä on kuultava Metsähallitusta.

13 Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. 13 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN V ARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkittyjen valtauskirjojen nojalla oikeus valtausalueilla olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnan laajentuessa hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen voidaan katsoa olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin alueelle ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Alue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella. Erämaalaki ei estä valtauksen perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Valtaus sijaitsee myös Hammastunturin erämaa-alueesta Natura verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI ). Erämaa on liitetty Natura verkostoon SCI-alueena (alue, jolla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä).

14 Hammastunturin erämaan suojeltaviksi luontotyypeiksi on Natura -tietolomakkeessa katsottu humuspitoiset lammet ja järvet, alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat, subarktiset pajupensaikot, alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt, vuoristojen niitetyt niityt, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, tunturikoivikot, boreaaliset lehdot, puustoiset suot ja tervaleppä- ja saarnitulvametsät. Natura verkoston oikeusvaikutuksista valtioneuvoston päätöksessä on kaivostoiminnasta todettu muun muassa, että muiden kuin kaivosten perustamisien osalta toimenpiteen, esimerkiksi kullankaivun, suorittaminen on harkittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen suojelun tavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että erämaaalueilla on kaivoslain mukainen valtausoikeuden käyttäminen, mukaan lukien kullanhuuhdonta, mahdollista kaivoslain mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden osalta todetaan, että perinteisen käytännön mukainen kullanhuuhdonta on sallittua niillä luonnonsuojelualueilla, joilla se alueen rauhoitusmääräysten mukaan on mahdollista. Natura-alueille ennen suojelupäätösten tekemistä myönnetyt kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan, eikä Natura ohjelma estä tai rajoita tällaisten oikeuksien hyväksikäyttämistä. Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemästä päätöksestä käy ilmi, että kullan kaivu Inarin ja Sodankylän perinteisillä kaivosalueilla on ollut päätöstä annettaessa tiedossa. Valtioneuvoston päätöksen perusteella lähtökohta uusien valtausten kohdalla on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin suorittaminen. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella arviointi on suoritettava silloin, kun hanke joko yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura verkostoon. Natura-alueeseen kuuluvan erämaan pinta-ala on hehtaaria. Valtausten pinta-ala on yhteensä 19,6 hehtaaria. Hanke kohdistuu alueen kokonaispinta-ala huomioon ottaen hyvin pieneen osaan suojelualueesta. Alueella on harjoitettu koneellista kullankaivua 1980-luvulta lähtien ja lapiokaivua jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Näin ollen ja ottaen huomioon edellä valtioneuvoston päätöksessä todettu, hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Hammastunturin Natura-alueen niitä luonnonarvoja (suojeltavat luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II mukaisten lajien elinympäristöt), joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Natura-arviointia ei ole siten enempää tarpeen tehdä. Tenon-Näätämön-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan alueen kaikki luokitellut vedet ovat vähintään hyvässä tilassa. Ivalojoen kemiallinen tila on hyvä ja ekologinen tila erinomainen. Palsinojaa ja Selperinojaa ei ole luokiteltu. Tavoitteena luokitelluissa vesissä on nykytilan säilyttäminen. Koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee erinomainen tai hyvä ekologinen tila, eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Luontaisesti karut vesistöt reagoivat kuitenkin herkästi muuttuviin olosuhteisiin ja kuormitukseen. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Aluehallintovirasto arvioi, että toiminnan seurauksena luokiteltujen vesien kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi tai ekologinen tila heikkene ravinne- 14

15 kuormituksen seurauksena. Aluehallintoviranomainen katsoo, että vesienhoitosuunnitelma on otettu riittävällä tavalla huomioon lupapäätöksessä. 15 Vesitalouslupa Kaivu Selperinojan rantavyöhykkeellä ja vedenotto eivät ennalta arvioiden aiheuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen ehdottomana esteenä olevia vaikutuksia. Alueella ei harjoiteta kalastusta. Kaivun aiheuttama vesiympäristön muutos vähentää luonnon kauneutta maaston muodot huomioon ottaen vain pienellä alueella, jolla ei ole esimerkiksi virallisia retkeilyreittejä. Hanke ei näin ollen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin ja 9 luvun 2 :n perusteella. Lupamääräysten perustelut 1. Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. 2. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla ja voivat aiheuttaa muutakin haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta tai muusta merkitsemisestä. 3. Kiertovesiperiaatteen käytöllä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. 4. ja 10. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista ja Selperinojan uoman siirtoa. Valumavesien johtamisella altaisiin varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. 6. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Kullankaivu tapahtuu luonnonsuojelualueella, missä mahdolliset haitalliset vaikutukset palautuvat hitaasti. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 7. ja 12. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. 13. ja 14. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi.

16 11. ja 16. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista ja vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta luonnontilaan. Maisemointityön valmistumisesta ilmoittaminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. 21. Kalatalousmaksu on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Maksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon kullankaivusta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen (ympäristö ja luonnonvarat) vaatimukseen lupamääräyksestä, jolla vesienkäsittelyrakenteisiin voitaisiin tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, todetaan, että vesienkäsittelyrakenteista ei ole annettu yksityiskohtaisia rakenteellisia määräyksiä. ELYkeskus voi tarvittaessa ilman erityistä valtuutusta antaa niistä valvonnallisia ohjeita. Muutoin ELY-keskuksen muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 2. Lapin ELY-keskuksen (kalatalous) muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 3. Metsähallituksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa asti valtausten Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2 osalta. Valtauksen Kuninkaitten laakso osalta toimintaa saa harjoittaa saakka. Toiminnan jatkaminen tällä valtauksella jälkeen edellyttää, että työ- ja elinkeinoministeriö myöntää hakijalle kaivoslain 10 :n 3 momentin mukaisen valtausajan pidennyksen. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Korvattava päätös Tämä päätös korvaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 110/05/1.

17 17 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 50 2 momentti, 52 1 ja 3 momentti ja 55 1 momentti Vesilaki 1 luku 15, 2 luku 3, 6 1 momentti, 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Kun vuotuinen kaivumäärä on yli m 3, maksutaulukon mukainen lupaasian käsittelymaksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta (1 220 euroa). Veden johtamista (muu vedenotto) koskevan asian käsittelymaksu on euroa, josta luvan muuttamista koskevassa asiassa peritään 50 % eli 870 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun asetuksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Tässä tapauksessa peritään euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Paavo Liimatta Sami Koivula Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Sami Koivula. Asian on esitellyt ylitarkastaja Tarja Savela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai TS/es Liite Valitusosoitus

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.