ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 83/10/1 Dnro PSAVI/170/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 83/10/1 Dnro PSAVI/170/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Vuijeminhaaran valuma-alueella valtauksella nro 8888 Tero Aukusti Kyllönen Kuikkaniementie Kuhmo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta... 4 Veden hankinta ja käsittely... 4 Varastointi ja jätteet... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Vesistön tila ja käyttö... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 Vaikutustarkkailu... 7 Raportointi... 7 Laadunvarmistus... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydennykset... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot ja muistutukset... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU VESITALOUSLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesitalousluvan määräys Häiriö- ja poikkeustilanteet Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 18

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Tero Aukusti Kyllönen on aluehallintovirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella hakenut lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Hakija on esittänyt, että koneissa voisi käyttää mineraaliöljypohjaisia hydrauliikkaöljyjä. Biohajoavat öljyt aiheuttavat konevaurioita ja esimerkiksi ihottumaa. Kylmyyden vuoksi ne eivät hajoa maaperässä yhtään nopeammin kuin tavalliset öljyt. Lisäksi hakija on pyytänyt huojennusta ympäristöluvan käsittelymaksuun, koska toiminta on alueelle tyypillistä ja samankaltaista kuin lähialueella on tehty jo 1970-luvulta lähtien. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Metsähallituksen valtionmaalla Hammastunturin erämaa-alueella valtausalueella Nälkäsuo (kaivosrekisterinumero 8888), jonka pinta-ala on 6,4 hehtaaria. Valtausalue sijaitsee Inarin kunnassa noin 40 kilometriä Ivalosta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi.

4 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Tero Aukusti Kyllöselle valtausoikeuden Nälkäsuo nimiselle valtaukselle kaivosrekisterinumero Valtaus on voimassa saakka. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Alueella on voimassa valtioneuvoston vahvistama Pohjois-Lapin maakuntakaava. Kaavassa valtausalue sijaitsee Inarin metsätalous- ja poronhoitovaltaisella alueella, joka on merkitty metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1). Aluetta voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Kultaa kaivetaan yhdellä kaivuyksiköllä, johon kuuluu yksi tai kaksi kaivinkonetta. Normaalitilanteessa kaivinkone on ympäripyörivä, tela-alustainen 8 tonnin pienkaivinkone. Tietyissä työvaiheissa käytössä on myös suurempi kaivinkone tai puskutraktori. Maata käsitellään alle m 3 vuodessa. Kaivun aikana paikallistetaan kultapitoisimmat kohdat. Kullan erotus tehdään painovoimaisesti rännittämällä. Altaiden pohja imuroidaan tarvittaessa alipaineimurilla. Painovoimaisessa erottelussa käytetty vesi on kokonaan kierrätysvettä. Vettä kierrätetään enintään litraa minuutissa. Veden käsittelyjärjestelmässä on vähintään kaksi erillistä allasta tai yksi suurempi lokeroitu allas, jossa hienoaineksen laskeutuminen on tehokkaampaa kuin erillisissä altaissa. Kaivun edetessä altaita tehdään lisää ja niiden määrä kasvaa neljään. Altaiden koko kasvaa kaivun edetessä. Pintamaat on tarkoitus läjittää enintään neljä metriä korkeisiin kasoihin. Maat käytetään maisemointiin. Osa maisemoinnista tehdään kaivun jälkeen ja osa toiminnan päättymisen jälkeen, koska osaa tehdyistä kaivannoista käytetään kiertovesialtaina. Läjitystarve on vähäinen (enintään 500 m 3 ) ja suurin osa läjitettävästä maa-aineksesta käytetään maisemointiin vuosittain. Alueelle tehtävät huoltoajot ajetaan pääasiassa kesäisin talvitien pohjaa pitkin. Onnettomuuksien ja poikkeustilanteiden varalta valtauksella on pintavalutuskenttä ja imeytysturvetta. Veden hankinta ja käsittely Erotuksessa käytettävä vesi otetaan suon valumavesistä. Kiertovesialtaisiin ja tarvittaessa mahdollisiin kaivun suuntaisesti kaivettaviin keräysaltaisiin kerätään kevään tulvavesiä kierrätettäväksi erottelussa. Kiertovesialtaat erotetaan luonnonvesistä. Kuivan kesän aikana vettä on tarkoitus ottaa Vuijemista enintään 500 litraa minuutissa. Vettä otetaan joesta kaivupaikan kohdalta polttomoottoripumpulla, jonka pumppausteho nostokorkeus huomioiden on noin 200 litraa minuutissa.

5 Sateisen kesän aikana vettä on tarkoitus imeyttää valtauksen alueelle enintään litraa minuutissa. Ylijäämävesi johdetaan alimmasta selkeytysaltaasta ylivaluntana suotautumaan suoperäiseen maastoon. Mikäli alueella on imeyttämiseen sopivia maalajeja, vedet johdetaan sinne. Kaivukuopassa oleva ylijäämävesi pumpataan kiertovesialtaaseen tai imeytykseen. 5 Varastointi ja jätteet Toiminnassa käytetään enintään litraa polttoöljyä vuodessa. Lisäksi tarvitaan noin 100 litraa bensiiniä. Polttoaineet tuodaan valtaukselle pienissä erissä. Polttoöljy tuodaan enintään 400 litran erissä (50 ja 200 litran tynnyreissä) ja bensiini 20 litran astioissa polttoaineiden käytön mukaisesti eikä niitä varastoida alueella. Valtaukselle tehdään kuivakäymälä, jossa vähäinen määrä biohajoavaa jätettä kompostoidaan turpeen kanssa. Jäteöljyä syntyy noin 60 litraa ja öljynsuodattimia noin 10 kilogrammaa vuodessa. Käytöstä poistettavat akut toimitetaan kunnan osoittamaan keräyspisteeseen. Palava jäte poltetaan. Pieni määrä palamatonta ja maatumatonta jätettä toimitetaan kunnan osoittamaan keräyspisteeseen. Valtaus maksaa kunnalle jätehuoltomaksua. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Valtaus ja kaivualue sijaitsevat Sotajokeen laskevan Vuijemin itärannalla olevalla suopainanteella. Valtaus ei ulotu joen rantaan. Alue on loivapiirteistä vaaramaisemaa. Alueella oleva suo on vaihtelevan paksuista Carextyypin aapasuota sekä harvapuustoista rämettä. Alueella kasvaa kitukasvuista metsää. Maaperä on suurimmaksi osaksi hienoainesmoreenia ja osaksi huonosti lajittunutta soraa. Valtausalue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueen ja metsätalousalueen rajalla. Sen läheisyydessä on tehty metsähakkuita. Metsätalouden kannalta alue on kitumaata ja sitä ei ole hakattu. Merkittäviä luonnon nähtävyyksiä ei alueella ole. Valtausalueen läheisyydessä on kaivettu kultaa 1870-luvulta saakka ja koneellista kaivua alueella on tehty 1980-luvulta alkaen. Alueen läheisyydessä ei ole loma- tai pysyvää asutusta noin 20 kilometrin säteellä. Saariselän matkailukeskus sijaitsee 20 kilometriä valtaukselta itään. Valtausalue sijaitsee Hammastunturin paliskunnan poronhoitoalueella. Vesistön tila ja käyttö Alueelta ei ole käytettävissä virtaama- tai valumatietoja. Vuijeminhaaran / Kellostapulin (71.467) valuma-alueen pinta-ala on 110 km 2. Valuma-alueen laskennallinen keskivirtaama on noin 1090 litraa sekunnissa ja keskialivaluma noin 60 litraa sekunnissa.

6 Koneellisen kullankaivun yhteistarkkailun vuoden 2009 tulosten mukaan Vuijemin suulta otettujen vesinäytteiden mukaan vesi on ollut kirkasta ja hyvälaatuista. Vuijemin suulta vuosina otettujen näytteiden tulokset: 6 Vuosi Haihdutushäviö % Kiintoaine mg/l Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l Väri mg Pt/l Sameus FTU ,0 45 0, ,2 40 0, , ,4 25 0,59 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Normaalitilanteessa maaperään, pohjaveteen tai vesistöön ei tule päästöjä. Poikkeustilanteissa, kuten tulvan aikana, kaivujärjestelyjen muuttuessa tai allasrakentamisen aikana vesistöön voi päästä vähäisiä määriä kiintoainesta ja humusta. Tällaisessa harvinaisessa tilanteessa voi samentumaa olla havaittavissa Vuijemissa. Koneiden käytöstä ja erotinlaitteiden käytöstä aiheutuu jonkin verran kaivuääniä, kolinaa, jotka kantautuvat tuuliolosuhteista riippuen muutaman sadan metrin etäisyydelle. Kuivan kesän aikainen vedenoton vaikutus Vuijemiin on arvioitu vähäiseksi. Tulvan ja runsaiden sateiden aikana käynnistetään pumppaus kiertovesialtaista pintaimeytyskenttään. Öljy- tai polttoainevahingon sattuessa tukitaan alimman altaan ylivuoto ja käynnistetään pintaimeytys sekä vauriopaikalla levitetään imeytysturvetta. Koneellisen kullankaivun yhteistarkkailun vuodelta 2009 mukaan Sotajoen suulla vedenlaatu on ollut hyvä. Syyskuussa on Ivalojoessa Sotajoen alapuolella mitattu kohonneita kiintoainepitoisuuksia, joihin ovat vaikuttaneet tulva ja luontainen huuhtouma ja mahdollisesti myös Sotajoen konekaivu. Lapin ympäristökeskuksen seurantapisteellä Ivalojoen Törmäsessä kesäaikaisessa vedenlaadussa ei ole ollut nähtävissä selkeitä kullankaivusta johtuvia vaikutuksia tai muutoksia. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Koneellisen kullankaivun "Käyttö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma Ivalojoen Sotajoen Laanilan kulta-alueella" mukaan toiminnanharjoittajan on pidettävä päiväkirjaa huuhdonnan aikana. Käyttöpäiväkirjaan merkitään muun muassa kaivualueet, kaivuajat, kaivumäärät, saostusaltaiden toiminta, koneiden, laitteiden ja polttoainesäiliöiden toimintahäiriöt ja muut poikkeustilanteet, toiminnassa muodostuvat jätteet (ei koske normaalia talousjätettä) ja muut ympäristövaikutusten kannalta merkittävät tiedot.

7 7 Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna ja näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Näytteet otetaan viikoilla ja toinen näyte viikoilla viidestätoista pisteestä vesistöistä, joihin useilta kaivupaikoilta lähtevä vesi kulkeutuu. Näytteistä tutkitaan sameus, kiintoaine, väriluku, kemiallinen hapenkulutus ja haihdutus-/hehkutusjäännös. Raportointi Yhteistarkkailun tulokset toimitetaan Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaselle tiedoksi. Vuosittain tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ilmoitetaan käyttötarkkailun tulokset Lapin ELY-keskukselle vuosi-ilmoituslomakkeella. Yhteistarkkailun vastuuhenkilö laatii raportin vaikutusten tarkkailusta. Lomakkeessa ja raportissa esitetään ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kesto ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet. Laadunvarmistus Yhteistarkkailun näytteet ottaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymä henkilö ja analysoi julkisen valvonnan alainen laboratorio. Näytteenotossa ja analysoinnissa käytetään standardoituja menetelmiä tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä menetelmiä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan asemapiirroksella, toiminnan päättymisajalla, läjityksen ja maisemoinnin kuvauksella, kuvauksella ylijäämävesien johtamisesta, Vuijemin virtaamatiedoilla, jätteiden käsittelytiedoilla, arviolla poikkeuksellisten päästöjen vaikutuksella vesistöön, kopiolla yhteistarkkailuohjelmasta sekä yhteistarkkailun vuosiyhteenvedolla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa suomeksi ja Inarin kunnassa suomeksi ja pohjoissaameksi ja kirjeellä asianosaisille. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Inarin kunnalta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa Lausunnot ja muistutukset 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus on todennut, että Vuijeminhaaran/Kellostapulin (71.467) valuma-alue on lupahakemuksen täydennyksessä ilmoitettu virheellisesti.

8 Oikea pinta-ala on 110 km 2. Valuma-alueen laskennallinen keskivirtaama on noin 1090 litraa sekunnissa ja keskialivaluma noin 60 litraa sekunnissa. Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole ympäristöhallinnon tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä tai suurten petolintujen pesiä. Lapin ELY-keskus on todennut, että ei ole estettä ympäristöluvan myöntämiselle. ELY-keskus on vaatinut lupapäätöksessä huomioitavaksi jäljempänä esitettävät asiat. Tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai ne on aidattava. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään valtausalueella. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Vuijeminhaarasta saa ottaa tilapäisesti enintään 500 litraa minuutissa. Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa alapuoliseen vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteisiin ja niiden sijoitukseen saa tehdä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista käytettäväksi sulkemis- ja maisemointitöissä. Valtausalueella tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämisen voi jättää tekemättä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvan aikana vesi ei pääse altaisiin. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. Luvan saajan on varattava riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (muun muassa vesistön samentumat) ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös pelastuslaitokselle. Luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisen vahingon estämiseksi. Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara vesistöön estyy ja maanpinta on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaista muotoa. Humuspitoista pintakerrosta on käytettävä maisemoinnissa pinta-aineena. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ELYkeskukselle. Huuhdontapäivinä on seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on 8

9 pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Luvan saajan on liityttävä Lapin Kullankaivajainliitto ry:n alueella järjestämään yhteistarkkailuun. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ELYkeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Alueella on toimittava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tästä on ilmoitettava välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle Lapin ELY-keskus, kalatalous Lapin ELY-keskus on kalatalousviranomaisena huomauttanut hakemuksesta, että kiertovesijärjestelmässä olevaa vettä ei saa johtaa suoraan alapuoliseen vesistöön. Tarvittaessa ylimääräinen vesi on imeytettävä maastoon. Luvan saajan on osallistuttava kullankaivuun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. ELY-keskus on pitänyt tärkeimpänä ja ensisijaisena kalaston elinolosuhteita parantavana toimena sitä, että kaivualueilta ei pääse pintavaluntana lainkaan ylivuotovesiä alapuoliseen vesistöön. Valtaus ei ulotu Vuijeminhaaraan, joten itse uomaan ei kaivauksilla kajota. Kaivu perustuu kiertovesitekniikkaan ja poikkeustilanteissa ylimääräinen vesi imeytetään maastoon. Ennalta arvioiden kaivun vaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat vähäiset. Hakija on ilmoittanut hakemuksessa osallistuvansa Lapin Kullankaivajainliitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. 3. Metsähallitus Metsähallituksen lausunnon mukaan valtausalueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä eikä alue kuulu Natura-2000 verkostoon. Hakemuksesta esitetystä poiketen valtauksen pinta-alasta vajaa puolet sijoittuu Hammastunturin erämaa-alueen puolelle. Kullankaivu on tällä alueella keskittynyt aivan Vuijeminhaaran varrelle veden ääreen. Valtausalue 8888 ei yllä vesistöön saakka vaan sen toinen pää on jyrkällä Vuijeminhaarasta luoteesta kaakkoon nousevalla rinteellä. Valtauksen pinta-alasta vähän yli puolet sijoittuu metsätalousalueeseen kuuluvalle vähäpuustoiselle ja osin aukealle suoalueelle. Valtausalueen välittömässä läheisyydessä ei ole aiemmin harjoitettu voimaperäistä metsätaloutta toisin kuin hakemuksessa esitetään. Hakija on ilmoittanut, että kiertovesialtaat erotetaan luonnonvesien juoksusta. Voimakkaan vesisateen sattuessa käynnistetään pumppaus kiertovesialtaista pintaimeytyskenttään. Metsähallitus on edellyttänyt, että ylivuotovesien imeyttäminen tapahtuu valtausalueen sisällä eikä vesiä saa pumpata tai sadettaa valtausalueen ulkopuolelle. Hakijan on huolehdittava

10 siitä, että pintaimeytyskenttään pumpattavat vedet eivät päädy suoraan luonnontilaisiin puroihin. Valtausalueelta lähtee pieniä luonnontilaisia puroja, jotka laskevat jyrkkää rinnettä pitkin Vuijeminhaaraan. Purojen varsilla on rehevähköä ruoho- ja heinäkorpea. Valtausalueeseen kuuluvalla suolla on mesotrofinen lähde. Kiertovesialtaat tulee sijoittaa riittävän etäälle tasaiselle suoalueelle veden valumisen estämiseksi alarinteeseen sekä suon reunaan tulee jättää riittävä suojavyöhyke. Vuijeminhaara on merkittävä Ivalojoen alkuperäisen vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Taimenen lisäksi vesistöalueella on alkuperäisiä harjus-, siika-, hauki- ja ahvenkantoja. Kalakantojen selviytyminen ympäristömuutoksista perustuu niiden riittävän laajaan geenipohjaan. Lohikalojen osalta geenipohjan monimuotoisuutta lisää vesistöalueen osakannat. Taimenen osalta jokainen sivupuro aina latvoille asti turvaa Ivalojoen alkuperäisen taimenkannan olemassaolon. Taimenen osakannat ovat usein pienissä latvapuroissa eläviä purotaimenia, tammukoita, jotka varmistavat geenipohjan säilymisen osallistumalla isojen monikiloisten taimenien kutuun. Kullankaivuun haitalliset vaikutukset konkretisoituvat, mikäli maankäsittelyn vuoksi alapuoliseen vesistöön pääsee hienojakoista maaainesta ja ravinteita. Pohjan liettyminen tuhoaa lohikannoille tärkeitä kutuja poikastuotantoalueita. Kaivuun tulee tapahtua siten, että vesistöön ei pääse liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy vesistöön on estettävissä riittävällä vedenkierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristön tilan muuttumiseen vaikuttavat myös ravinteet. Ympäristöluvassa on ilmettävä miten ravinteiden talteenotto tapahtuu. Mahdollinen lisävedenotto Vuijeminhaarasta ei saa vaikuttaa sen tai lähialueen vesitalouteen. Metsähallitus katsoo, että hakijalle koneellista kullankaivua varten myönnettävän ehtojen on oltava vähintäänkin vastaavat, kuin alueelle on konekaivutoimintaan viime vuosine myönnetty. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten sekä sameiden ylivuotovesien valumisen estämiseen puronuomissa ja jyrkkää rinnettä alas Vuojeminhaaraan. Luvan saajan on myös liityttävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymään ja valvomaan Ivalojoen vesistöalueen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmaan tai muutoin järjestettävä vedenlaadun seuranta omalla kustannuksellaan. Mikäli Tero Kyllöselle myönnetään ympäristölupa, metsähallitus on pyytänyt huomauttamaan, että luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista oltava yhteydessä Metsähallitukseen kaivoslain 503/ :n mukaisen vakuuden asettamista varten. 10 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Aluehallintovirastoon saapuneessa vastineessa hakija on todennut seuraavaa: Toiminta tulee olemaan pienimuotoista. Aluksi tehdään koekaivantoja ja etsitään esiintymää. Kultapitoisen esiintymän löydyttyä toiminta keskittyy sinne ja kaivu etenee ylärinteeseen päin. Kaivantoja käytetään kierrätys- ja saostusaltaina. Mahdollinen vesien imeytys toteutetaan kaivualueen välit-

11 tömässä läheisyydessä. Huuhtomisessa käytetään sisäisesti kierrätettävää vettä ja alapuoliseen vesistöön ei aiheudu päästöjä. Kaivurina on 5,5 tonnin tela-alustainen pienkaivukone. Kullankaivu ei aiheuta haittoja kalaston lisääntymiselle. Valtausalueen maastomerkinnässä Metsähallituksen esittämä mesotrofinen lähde on jäänyt noin 20 metriä valtausalueen ulkopuolelle. Lähdettä on mahdollista käyttää valtausrajauksen kiintopisteenä. 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Tero Aukusti Kyllöselle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Nälkäsuo -nimiselle valtaukselle (kaivosrekisterinumero 8888) Inarin kunnassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukaan toimittaessa ei siitä aiheudu korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Tero Aukusti Kyllöselle luvan ottaa Vuijemista tarvittaessa vettä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 1. Kultaa saa kaivaa ja huuhtoa koneellisesti valtauksella vuosittain Valtausalueella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi, aidattava tai merkittävä muulla ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Kaivutöitä ei saa ulottaa 20 metriä lähemmäksi alueella olevaa lähdettä eikä niillä saa muutenkaan vaarantaa lähteen luonnontilaisuutta.

12 12 Määräykset pilaantumisen ehkäisem iseksi 4. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 150 m 3. Kierrosta poistettavaa vettä ei saa johtaa Vuijemiin, vaan se on imeytettävä maaperään valtausalueen sisällä. 5. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Vuijemiin. 6. Kaivinkoneen hydrauliikkajärjestelmässä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 7. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaankuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 8. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Vesitalousluvan määräys 9. Tarvittava lisävesi, enintään 500 litraa minuutissa, on otettava Vuijemista niin, ettei siitä aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 11. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 200 l imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

13 13 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 12. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista kaivumassoista. Pintamaat on käytettävä sulkemisen ja maisemoinnin aikana maisemoitavien alueiden pintakerrokseksi. 13. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 14. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee välittömästi ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 15. Luvan saajan on huuhdontapäivien aikana seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä, -ajoista ja muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristön kannalta tarpeellisista tiedoista. 16. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on osallistuttava kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. 17. Luvan saajan on toimitettava ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta ja aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 18. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa ELY-keskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan perusteella oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksi käyttämiseen. Alue sijaitsee osittain Hammastunturin erämaan alueella. Erämaalaki ei estä valtauksen perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

14 Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen katsotaan olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Tenon-Näätämön-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan alueen kaikki luokitellut vedet ovat vähintään hyvässä tilassa. Ivalojoen kemiallinen tila on hyvä ja ekologinen tila erinomainen. Vuijemia ei ole luokiteltu. Tavoitteena luokitelluissa vesissä on nykytilan säilyttäminen. Koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee erinomainen tai hyvä ekologinen tila, eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Luontaisesti karut vesistöt reagoivat kuitenkin herkästi muuttuviin olosuhteisiin ja kuormitukseen. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Aluehallintovirasto arvioi, että toiminnan seurauksena luokiteltujen vesien kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi tai ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena. Aluehallintoviranomainen katsoo, että vesienhoitosuunnitelma on otettu riittävällä tavalla huomioon lupapäätöksessä. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Lupamääräysten mukaan toimittaessa kullan kaivaminen ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Kullanhuuhdonnasta luvan mukaisesti toimittaessa ei aiheudu päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Maisemointiin käytettävät pintamaat varastoidaan erikseen, mikä vähentää niistä liukenevien ravinteiden määrää. Kultaa huuhdotaan vain mineraalimaasta ja ylivuotovedet imeytetään valtausalueen maaperään. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin ollen alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. 14 Vesitalouslupa Toissijainen poikkeuksellisen kuivan ajan vedenotto Vuijemista on tarpeen kaivoskivennäisten hyödyntämistä varten. Luvan saajalla on tarkoitus pääsääntöisesti ottaa vettä rakennettavista altaista, joihin kerääntyy suon valumavesiä. Vedenotosta ei lupamääräysten mukaisesti toimittaessa aiheudu sanottavaa haittaa.

15 15 Lupamääräysten perustelut 1. Huuhdonta-aika on rajattu siten, että toiminta on toteuttavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Aikarajoitus on tarpeen myös joessa olevan taimenkannan suojelemiseksi. 2. Tehtävien kaivantojen luiskaus tai aitaus on tarpeen porotaloudelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. 3. Määräyksellä ehkäistään lähteen luonnontilan vaarantuminen. 4. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä. 5. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräys, joka koskee sade- ja valumavesien johtamista. Sade- ja valumavesien johtamisella altaisiin varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta. 6. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista tai täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Kullankaivu tapahtuu alueella, missä mahdolliset haitalliset vaikutukset palautuvat hitaasti. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 7. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 8. Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista ja varsinkin ongelmajätteet ympäristöön joutuessaan aiheuttavat muun muassa maaperän pilaantumista. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä voidaan estää ympäristöhaitat. 9. Poikkeustilanteissa Vuijemista otettavan veden osuus joen virtaamasta on vähäinen. Vuijemin varrella olevien muiden valtausten ja kaivospiirien veden otto on mahdollista lupamääräyksen mukaan toimittaessa. 10. Ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisissa tilanteissa, kirjanpitovelvoite ja vuosiraportointi on tarpeen toiminnan valvomiseksi. 11. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta riittävä määrä mahdollisen polttonesteen tai öljyn vuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Ilmoitusvelvoite maisemoinnin valmistuttua on tarpeen valvonnan vuoksi ja maisemoinnin riittävyyden varmistamiseksi Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistövaiku-

16 tusten selvittämiseksi yhteistarkkailuun osallistuminen on tarpeen. Raportointimääräys on tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 18. Lupamääräys on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi. 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen, Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen ja metsähallituksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa asti. Toiminnan jatkaminen jälkeen edellyttää, että työ- ja elinkeinoministeriö myöntää hakijalle kaivoslain 10 :n 3 momentin mukaisen valtausajan pidennyksen. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 52 1 ja 3 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 1 luku 17a, 2 luku 6 1 momentti ja 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6

17 17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään Teille erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Kun vuotuinen kaivumäärä on enintään m 3, on maksutaulukon mukainen lupa-asian käsittelymaksu euroa. Veden johtamista (muu vedenotto) koskevan asian käsittelymaksu on euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun asetuksen maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Tässä tapauksessa veden johtamista koskevan asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa tarkoitettua työmäärää vähäisempi ja sen edellyttämä maksu on siten laskettava 35 %:a alennettuna, eli maksu olisi euroa. Näin ollen maksu peritään koneellisesta kullan kaivuusta määrätyn maksun mukaisesti. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Paavo Liimatta Sami Koivula Juha Koskela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Sami Koivula. Asian on esitellyt esittelijä Juha Koskela. Tiedustelut: Juha Koskela, puh tai JK/es Liite Valitusosoitus

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.