Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo. Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti

Transkriptio

1 Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti

2 CRPD:n johdanto: Vammaisilla henkilöillä on yksilöllinen itsemääräämisoikeus ja riippumattomuus sekä vapaus tehdä omat valintansa.

3 Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista vammaisten asumisyksiköissä. Projekti toimii RAY:n rahoituksella ja sitä hallinnoi Kynnys ry. Muita perustajajäseniä ovat Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Mielenterveyden keskusliitto ry. Asiantuntijajäseninä ovat Eteva-kuntayhtymä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Tukena Oy, ASPA sekä KTO - Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Projektissa työskentelee kolme vertaistarkastajaa, projektikoordinaattori, projektisuunnittelija ja kaksi lakimiestä, joista toinen toimii projektipäällikkönä.

4 Ihmisoikeuskartoitukset Kartoituksia tehdään vammaisten asumisyksiköissä. Tavoitteena selvittää, miten hyvin ihmisoikeudet toteutuvat yksikössä. Metodina haastattelut ja havainnointi. Haastatellaan sekä asukkaita että henkilökuntaa, myös haastatteluihin osallistuminen on vapaaehtoista. Kartoituksesta laaditaan palaute, joka luovutetaan yksikön käyttöön ja annetaan tiedoksi kaikille haastatelluille. Tarkastukset ovat luottamuksellisia eikä niistä tai niiden tuloksista anneta tunnistettavaa tietoa ulkopuolisille.

5 Itsemääräämisoikeus omassa arjessa CRPD:n johdannosta ja artikloista 5 ja 19 johdetut kriteerit: 1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. 2. Asukkaan on voitava itse päättää, miten ja kenen kanssa hän aikansa käyttää. 3. Asukkaan on voitava itse päättää omista elintavoistaan. 4. Asukkaalla on oltava käytettävissään niin paljon apua, että hän voi aidosti toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan.

6 Esimerkkejä tarkastuksista Yksinsyöminen ei suositeltavaa tai edes sallittua Omaan ruoanlaittoon ei saa apua Jääkaappia ei ole omassa huoneessa tai asunnossa Yhteiseen keittiöön pääsy on kielletty/ käyttö on rajattua/ avaamiseen tarvitaan lupa Ei tueta henkilöä tekemään itselleen edullisia päätöksiä (esim. elintapojen suhteen) Toisen puolesta voi päättää ilman suoranaista kieltämistä jo siten, että antaa ymmärtää ehdotetun toiminnan tai asian olevan epäsovinnaista tai kyseenalaista.

7 Itsemääräämisoikeuden rajoitus passiivisesti Vahva ryhmässä tekemisen painotus Tarkasti säännellyt yhteiset toiminnot ja aikataulut Ryhmässä harrastaminen Tietyt kauppapäivät Avun puuttuminen ja pitkät odottamisajat heikentävät asukkaiden toimintamahdollisuuksia Saunavuorojen peruuntuminen Olemassa olevia mahdollisuuksia asumisyksikössä tai omassa asunnossa ei voi hyödyntää Palveluiden äärelle vaikea päästä Heikentää tunnetta yksilöllisistä valinnoista!

8 Lisää esteitä yksilöllisille päätöksille Väärät asenteet Eräässä asumisyksikössä oltiin sitä mieltä, että suurella osalla asukkaista ei ole kapasiteettia päättää mistään Kommunikaatiomenetelmien sekä muiden menetelmien hallinta puutteellista Halu kuunnella ja ymmärtää asiakasta puuttuu

9 Myös jotain positiivista Eräässä asumisyksikössä tehtiin mahdollisimman vähän ryhmässä, koska henkilökunta oli mitoitettu siten, että asioita voidaan tehdä yksilöllisesti asiakkaiden kanssa. Asiakkaat harrastivat mm. ratsastusta, uintia, kokkikerhoa ja leivontapiiriä työväenopistolla. Harrastukset olivat asukkaille löytyneet kyselemällä ja kokeilemalla. Tärkeää oli ollut, että asukas on voinut itse päättää, mitä harrastaa. Eräässä yksikössä todettiin, että henkilökunta kannustaa asukkaita osallistumaan asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan. Asukkaat kokivat, että saavat olla yksilöitä ja että he voivat toteuttaa yksilöllisiä toiveitaan esimerkiksi harrastusten osalta.

10 Fyysinen ja henkinen koskemattomuus Artikloista 14, 15, 16 ja 17 johdetut kriteerit: 1. Asukkaan avustamisen on oltava kunnioittavaa ja asiallista ja vastattava hänen tarpeitaan ja toiveitaan. 2. Asukkaan henkilöön, terveyteen tai asumiseen liittyvien asioiden on pysyttävä luottamuksellisina. 3. Asukkaan on saatava riittävästi tukea ja apua, jotta hän tuntee olonsa turvalliseksi. 4. Pakko- ja suojatoimenpiteistä on oltava selkeät ohjeet. Lähtökohtana on pienimmän mahdollisen puuttumisen periaate sekä haastavien tilanteiden ennalta ehkäiseminen. Näitä tulee miettiä jokaisen asukkaan kohdalla erikseen.

11 Esimerkkejä tarkastuksista, kohtelu Asukkaat saattavat joutua pohtimaan kuka henkilökunnan jäsenistä ottaa hänet vakavasti. Erään asumisyksikön johtajan mukaan henkilökunta saattaa myös kiusata asukkaita eivätkä kaikki asukkaat uskalla kertoa asiasta. Kohtelu ei aina ole asiallista. Puhutaan asukkaiden henkilökohtaisista tapahtumista ja mokista isoon ääneen Eräässä yksikössä asiakas oli erehtynyt kauppa-auton tulopäivästä. Kun erehdys selvisi, avustaja nauroi täyttä kurkkua ja kailotti erehdystä ympäri käytäviä.

12 Esimerkkejä tarkastuksista, rangaistukset Joissakin yksiköissä tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, ettei aikuisia ihmisiä voi eikä saa hallita rangaistuksilla. Rankaiseminen kuuluu tuomioistuimille. Joskus rangaistukset ovat seurausta yhteisesti sovittujen tai henkilökunnan laatimien sääntöjen rikkomisesta. Tietyistä rangaistuksista on voitu myös sopia asukkaan kanssa. Sopiminenkin on kyseenalaista, sillä ihminen ei voi sopimuksella pätevästi luopua perus- tai ihmisoikeuksistaan. Rangaistuksia esim. humalassa olosta ja tupakoinnista, tyhmän tekemisestä ja kotiintuloajasta myöhästymisestä Rangaistuksia seuraa myös yhteisesti sovittujen ja/tai henkilökunnan laatimien sääntöjen rikkomisesta. Rangaistuksena käytetty esim. sosiaalista eristämistä. Myös erilaiset etuudenmenetykset ovat yleisiä rangaistuksia.

13 Esimerkkejä tarkastuksista, rajoitustoimet Lähtökohtaisesti ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia. Niitä ei saa rajoittaa, ellei siihen ole lakiin perustuvaa oikeutettua syytä. Silloinkin rajoituksen on oltava välttämätön ja oikeasuhtainen. Joissakin yksiköissä on käytäntöjä, joita ei mielletä rajoittamiseksi, mutta jotka ovat käytännössä sitä. Saatetaan sanoa, ettei ole pakkotoimia, vaikka yksikössä käytetään HFR:ää ja ovet ovat lukossa. Jos aikuinen ihminen ei saa kahvipöydässä ottaa toista palaa pullaa, sekin on rajoitustoimi.

14 Myös jotain positiivista Eräässä yksikössä asukkaat selkeästi luottivat henkilökuntaan ja johtajaan ja kokivat, että voivat asioineen sekä ongelmineen kääntyä heidän puoleensa. Asukkaiden luottamus henkilökuntaan viesti arvostavasta suhtautumisesta asukkaisiin sekä asukkaiden fyysisen ja henkisen koskemattomuuden kunnioittamisesta. Palkitsemisjärjestelmä oli asumisyksikössä koettu tehokkaammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi käytännöksi kuin rajoittaminen.

15 Yksityisyys ja omaisuuden suoja Artikloista 22, 23, 25 ja 12 kohta 5 johdetut kriteerit: 1. Asukas voi olla kanssakäymisissä kenen kanssa haluaa ilman aika- tai muita rajoituksia. 2. Asukas voi käyttää puhelinta ja tietokonetta vapaasti. 3. Sekä henkilökunta että toiset asukkaat kunnioittavat asukkaan oikeutta yksityisyyteen. 4. Asukkaat voivat ilmaista seksuaalisuuttaan. 5. Asukkaan henkilöä, terveyttä tai asumista koskevat kirjaukset pysyvät luottamuksellisina, ja asukas saa ne nähtäväkseen halutessaan. 6. Asukkaalla on pääsy omiin käyttövaroihinsa ja mahdollisuus säilyttää niitä turvallisesti. Asukkaalla on oikeus käyttää varansa haluamallaan tavalla.

16 Esimerkkejä tarkastuksista Tietokonetta ei saa tuoda omaan huoneeseen ja kännyköissä ei saa olla internet-yhteyttä Huoneen jakaminen, jopa aikuisen ja lapsen kesken WC:n äänieristyksenä ainoastaan liukuovi Asukkailla ei ole avaimia omaan oveen eikä ulko-oveen Henkilökunta ei odota vastausta oven koputukseen Rajoitustoimia seurustelun osalta Kirjauksia runsaasti, mutta asukkaat eivät tiedä mitä heistä kirjataan Asukkaiden ei anneta tehdä tavanomaisia virheitä (esim. talousasioissa ja rahan käytössä), jotka tärkeitä itsenäistymiselle

17 Myös jotain positiivista Eräässä asumisyksikössä asukkaat voivat lähtökohtaisesti asua halutessaan perheenjäsentensä kanssa. Myöskään vierailuja asuntoihin ei ollut millään tavalla rajoitettu. Eräässä asumisyksikössä asukkaisiin liittyvistä kirjauksista tehdään kuukausittain yhteenvedot, joita asukkaat voivat kommentoida. Työvuoroittain tehtäviin kirjauksiin asukkaat voivat myös osallistua.

18 Liikkumisvapaus ja esteellisyys Artikloista 18, 19 a, 20 ja 9 johdetut kriteerit: 1. Asukas päättää itse, missä asuu. 2. Asukas voi liikkua asuinympäristössään esteettömästi ja vapaasti (fyysiset ratkaisut). 3. Asukkaalla on käytössään riittävät kuljetus- tai avustamispalvelut, jotta hän voi liikkua asumisyksikön sisällä ja ulkopuolella (muut ratkaisut, joita asukas tarvitsee). 4. Asukkaalla on tarvitsemansa tietotekniset apuvälineet.

19 Esimerkkejä tarkastuksista Kaikki asukkaat eivät haluaisi asua yksikössä, mutta he eivät tiedä, että voisivat vaihtaa asuinpaikkaa Vastoin tahtoa asumisyksikön vaihto Liikkumisrajoitukset esim. keittiöön tai viereiseen kuntaan Kotiintuloajat, jotka myös aikaisia ja joista poikkeukset vähäisiä Asukkailla ei avaimia ulko-oveen Ovet sisältäpäin lukossa yöaikaan Kaikki eivät saa oveaan lukkoon ilman apuvälinettä Yhteisessä tietokoneessa ei ole apuvälinettä

20 Myös jotain positiivista Eräässä yksikössä asukkaille oli järjestelmällisesti haettu henkilökohtaisia avustajia yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Näin he pystyivät liikkumaan vapaasti. Yksikössä, jossa asukkaat olivat vaikeasti autistisia, ei ollut lainkaan kotiintuloaikoja.

21 Muutos on mahdollista Riittävät henkilöstöresurssit Tuettu päätöksenteko Kommunikaatiomenetelmien hallinta Pohditaan vaihtoehtoisia toimia ja ratkaisuja Esimerkiksi joskus rajoitus- ja suojatoimenpiteiden käyttäminen tulee tarpeettomaksi, kun syy käyttäytymiselle selviää. Esim. haastavan käyttäytymisen syynä saattaa olla joku inhimillinen, harmitusta aiheuttava asia, jonka poistuessa poistuu myös haastava käytös. Otetaan asukkaiden oikeudet tosissaan ja mietitään mahdollisuuksia toteuttaa niitä

22 Kiitos! Lisätietoja: