Ovatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen
|
|
- Eveliina Mikkola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ovatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen Asumisyksikkö ja siinä olevat asunnot tai huoneet ovat asukkaiden koteja. Asukkailla tulee olla tasavertainen oikeus pitää yksityiset asiansa yksityisinä, nauttia sosiaalisista suhteista ja seksuaalisuudesta sekä hoitaa omia raha-asioitaan. Asukkaista tehtävien kirjausten tulee olla tarkoituksenmukaisia, ja asukkaiden tulee halutessaan voida nähdä heistä tehtävät kirjaukset. Yksityisyys Asumisyksikössä asuvien asiat ovat yhtä yksityisiä kuin muidenkin ihmisten. Asukkaat jakavat halutessaan asioitaan toisille. Henkilökunnan pitää hyvin tarkkaan noudattaa vaitiolovelvollisuuttaan. Tulee huolehtia myös siitä, että toinen asukas ei kuule, kun henkilökunta puhuu jonkun asukkaan asioista. 1 / 10
2 Sopimattomasta yksityisasioiden kertomisesta olkoon esimerkkinä tapaus eräästä asumisyksiköstä: Henkilökunta puhui keskenään käytävällä isoon ääneen ja naureskellen asukkaan kömmähdyksestä siten että myös asumisyksikössä vierailulla olevat ulkopuoliset joutuivat kuulemaan sen. Tämä loukkasi paitsi asukkaan yksityisyyttä myös hänen oikeuttaan henkiseen koskemattomuuteen. Asukkaiden tulee voida käyttää varsinkin omia tietokoneitaan ja puhelimiaan tai internetiä kuten he haluavat. Käytön rajoittaminen voi rajoittaa myös sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja loukkaa asukkaiden oikeutta yksityisyyteen. Rajoitukset loukkaavat henkilön itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Eräässä asumisyksikössä asukkailla ei saanut olla omassa huoneessaan tietokonetta, eikä heidän puhelimissaan saanut olla internetiä. Asumisyksikössä oli yhteiskäytössä tietokone, mutta silläkään ei päässyt vapaasti internetiin. Tietokoneen käytön rajoittaminen voi joissakin tapauksissa olla perusteltua, mutta tällainen kertakaikkinen internetin käyttökielto rajoittaa paitsi asukkaiden itsemääräämisoikeutta myös heidän oikeuttaan osallisuuteen ja viestintään. Parempi vaihtoehto on ohjata asukkaita turvalliseen internetin käyttöön. Yksityisyyden kunnioittaminen näkyy asumistiloissa. Jokaisella asukkaalla tulee olla oma asunto tai edes oma huone. Eräässä asumisyksikössä aikuiset asukkaat joutuivat jakamaan huoneen keskenään. Eräässä toisessa yksikössä lapsiasukas ja aikuinen jakoivat huoneen. Tälläinen tilanne on yksityisyyden ja mahdollisesti turvallisuudenkin kannalta ongelmallinen. 2 / 10
3 Jokaisella asukkaalla pitää olla huoneistonsa yhteydessä oma wc ja pesutilat. Näin ryhmäasumisessa voidaan edistää asukkaiden yksityisyydensuojaa. Eräässä asumisyksikössä jotkut asukkaat henkilökunnan kertoman mukaan "jumittuivat" pitkiksi ajoiksi wc:hen, jos sellainen oli omassa huoneessa. Eräässä toisessa yksikössä kahden asukkaan huoneilla oli yhteinen wc. Näkö- ja äänieristyksenä toimi molempien huoneiden suuntaan liukuovi, jota toisen huoneen asukas ei halunnut laittaa kiinni. Toinen asukas ei siis saanut olla rauhassa wc:ssä, koska naapuri piti ovea auki. Huonetilojen lisäksi yksityisyyteen vaikuttaa yksityisiin tiloihin pääsy. Asukkaiden pitää voida lukita oma ovensa niin, ettei muilla ole pääsyä sisään ilman heidän lupaansa. Eräässä asumisyksikössä asukkailla ei ollut avaimia omiin oviinsa eikä myöskään ulko-oveen. Henkilökunnan tulee pääsääntöisesti koputtaa ennen asukkaan asuntoon menoa ja odottaa vastausta. Tässäkin pitää ottaa yksilöllisyys huomioon. Jotkut asukkaat saattavat haluta, että henkilökunta odottaa vastausta koputukseen. Toiset taas kokevat, että vastauksen odottaminen on tarpeetonta silloin kun asukas on tilannut avun ja odottaa sitä. Tärkeää onkin sopia jokaisen asukkaan kanssa erikseen, miten toimitaan. Sosiaalisten suhteiden ylläpito ja seksuaalisuus Myös asumisyksiköiden asukkailla pitää olla mahdollisuus ylläpitää sosiaalisia suhteita. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat voivat tavata keitä haluavat, niin usein ja niin kauan kuin haluavat. Asukkailla on oikeus perustaa perhe. Heillä pitää myös olla mahdollisuus halutessaan asua 3 / 10
4 perheensä tai kumppaninsa kanssa. Eräässä asumisyksikössä asukkaat voivat halutessaan asua perheenjäsentensä kanssa. Myöskään vierailuja ei rajoitettu. Eräässä toisessa asumisyksikössä taas rajoitettiin seurustelua tyttö- tai poikaystävien kanssa. Perusteluna oli, että täysi-ikäiset tai lähes täysi-ikäiset asukkaat "ovat kuin murkkuja", jotka eivät muuta teekään kuin seurustelevat, jos se sallitaan rajoituksetta. Seurustelurajoituksia käytettiin myös rangaistuksena. Seksuaaliterveydestä ei kaikissa yksiköissä osata antaa tietoa, mutta asukkailla on yleensä mahdollisuus konsultoida jotain asiantuntijaa. On myös asumisyksiköitä, joissa asukasta pystytään ohjaamaan seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Yksityisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin saatetaan joutua puuttumaan esimerkiksi asukkaan turvallisuuden takia. Puuttumisen ei pidä olla sen aajempaa kuin niidenkään ihmisten kohdalla, jotka asuvat muualla kuin asumisyksiköissä. Eräässä asumisyksikössä yhden asukkaan alkoholinkäytöstä ja sen mukana tulleesta juomisseurueesta aiheutui muille asukkaille häiriötä ja pelkoa, vaikkakin häiriötä aiheuttaneet henkilöt olivat asukkaan omassa asunnossa. Henkilökunta oli neuvoton ja mietti, voiko poliisin joka kerta kutsua paikalle. Tällainen tilanne pitää pystyä ratkaisemaan siten, että muut asukkaat voivat asua asunnoissaan kokematta häiriötä tai pelkoa. Myös alkoholia käyttävällä asukkaalla on oikeus ylläpitää sosiaalisia suhteita. Näiden kahden oikeuden välillä voi etsiä kompromissia esimerkiksi yleisten järjestyssääntöjen pohjalta. Ne koskevat myös asumisyksiköiden asukkaita. Asumisyksikköön voi ja pitää kutsua poliisi samanlaisissa häiriö- ja uhkatilanteissa kuin se kutsutaan mihin tahansa muuallekin. 4 / 10
5 Kirjaukset Henkilöä koskevien tietojen kirjaaminen merkitsee puuttumista perustuslailla suojattuun yksityiselämän suojaan. Kirjauksista muodostuvan rekisterin pitäjällä on tämän takia monia velvollisuuksia. Henkilöillä - esimerkiksi asumisyksiköiden asukkailla - joista kirjauksia tehdään, on puolestaan paljon oikeuksia. Asukkaita koskevat kirjaukset pitää tehdä avoimesti niin, että asukkailla on aina mahdollisuus tarkistaa heitä koskevat kirjaukset ja korjata niissä mahdollisesti olevat virheet. Asukkaiden on saatava tieto kirjauksista sellaisessa muodossa, jossa he sen ymmärtävät. Kirjauksissa on noudatettava tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Turhia kirjauksia pitää siis välttää. Sellaisten asioiden kirjaaminen, jotka eivät ole välttämättömiä, on kiellettyä. Eräässä asumisyksikössä asukkaisiin liittyvistä kirjauksista tehtiin kuukausittain yhteenvedot, joita asukkaat voivat kommentoida. Asukkaat saivat myös osallistua varsinaiseen kirjaamiseen henkilökunnan työvuorojen aikana. Eräässä toisessa yksikössä tehtiin runsaasti kirjauksia asukkaista. Asukkaat eivät kuitenkaan tienneet, mitä heistä kirjataan eivätkä edes sitä, että heistä kirjataan tietoja. 5 / 10
6 Asukkaat tulee osallistaa kirjaamiseen kuten kaikkiin heitä itseään koskeviin asioihin. Asumisyksikössä pitää pohtia, voisiko joitakin kirjauksia jättää pois tai kirjaamista vähentää. Kirjaaminen erityisesti arkaluonteisten asioiden kirjaaminen tai tallentaminen voi muodostaa asukkaiden yksityisyyden suojan kannalta ongelman. Asukkaille pitää kertoa, että heillä on oikeus nähdä, mitä heistä on kirjattu. VIA-kartoituksissa havaitaan yllättävän usein, että monetkaan asukkaista tai henkilökunnasta eivät tiedä, että asukkailla on oikeus nähdä omat tietonsa. Raha-asiat Jokaisella on oikeus päättää omasta omaisuudestaan. Jos asumisyksikön asukkaalla on edunvalvoja, hän hoitaa omia raha-asioitaan yhdessä edunvalvojan kanssa. Jos asukkaan omaa oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajattu, edunvalvojan on toimittava asukkaan rinnalla. Jos asukkaalla ei ole omaa toimivaltaa, edunvalvojan on kuitenkin kuultava asukasta tämän asioista päättäessään. Liian usein asukasta ei oteta ollenkaan mukaan hänen omaa omaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon. VIA-kartoituksissa havaitaan usein, että asukkaat eivät tiedä, onko heillä edunvalvoja vai ei. Toisaalta on paljon myös sellaisia asumisyksiköitä, joissa asukkailla on tietoa sekä edunvalvonnasta että omasta taloudellisesta tilanteestaan. Raha-asioiden hoidossa ja esimerkiksi viranomaisasioinnissa voidaan aktiivisesti tukea asukkaan tosiasiallista itsenäistymistä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että holhouslain mukainen käyttöraha on tosiasiallisesti asukkaan omassa käytössä. Oman rahankäytön hallinta 6 / 10
7 voi kannustaa asukkaita käyttämään yhteiskuntaan osallistumisoikeuksiaan aiempaa laajemmin. Eräässä asumisyksikössä asukkaiden ei annettu kaikissa tilanteissa tehdä tavanomaisia virheitä ja kokea epäonnistumisia, joita itsenäistymisen voidaan katsoa vaativan. Esimerkiksi rahankäytössä tapahtuneista epäonnistumisista rangaistiin ottamalla käyttöraha pois. Asukkaan pitää voida säilyttää rahojaan ja omaisuuttaan sellaisessa paikassa, että vain hänellä itsellään on niihin pääsy. Eräässä asumisyksikössä asukkaita kehottiin hankkimaan kassakaappi huoneeseensa, jos halusivat suojata rahansa ja omaisuutensa. Tätä asiaa ajamaan riittää ehkä kuitenkin tavallinen lukollinen laatikko tai kaappi. On ongelmallista, jos asumisyksikön henkilökunta hoitaa asukkaiden raha-asioita ilman valtuutusta. Eräässä asumisyksikössä valtuutuksia ei ollut ollenkaan, eikä asukkaille annettu tietoa heidän taloudellisesta tilanteestaan, vaikka raha-asioiden hoitamisesta kyllä keskusteltiin yleisellä tasolla. Kansainvälisiä esimerkkejä 7 / 10
8 Norjassa nykyiset säännökset edellyttävät, että asukkailla on myös asuntoryhmässä oma erillinen asunto. Tanskassa asumislain perusteella järjestettyjä asumispalveluita kuvaa asumisolosuhteiden normaalius. Asukkailla on vuokrasopimus ja sen myötä tavanomaiset oikeudet liittyen vuokrasuhteen kestoon ja yksityisyyteen. Tanskassa asumisen laatu vaihtelee sovelletun lain mukaan. Asumispalveluissa, jotka järjestetään yleisen asumislain perusteella, on korkeampi laatu kuin monissa sosiaalipalvelulain perusteella järjestetyissä palveluissa. Yleisen asumislain perusteella järjestetyissä palveluissa asunnon miniminä on kaksi huonetta, keittiö, kylpyhuone ja wc. Sosiaalipalvelulain perusteella järjestetty asunto taas vaihtelee pienestä huoneesta ja yhteisestä kylpyhuoneesta ja keittiöstä vastaavanlaisiin pieniin asuntoihin kuin yleisen asumislain asumispalveluissa. Vuonna 2003 asuntojen koko vaihteli asumispalveluissa 10 neliön huoneesta yli 30 neliön asuntoon. Hollannissa palveluntuottajat toki pyrkivät mahdollistamaan asiakkailleen yksityisyyden, mutta omaan huoneeseen asukkailla ei ole lain vaatimaa oikeutta. Lisäksi, jos makuuhuoneissa on lukot, henkilökunta pystyy yleensä avaamaan ne. Hollannissa asetettiin vuonna 2003 tavoitteeksi, että kaikilla asumispalvelujen asukkailla olisi oma huone. Varsinkaan laitosympäristössä asuville se ei ollut itsestäänselvyys. Vuonna 2010 noin 5 000:lla laitosympäristössä asuvalla henkilöllä ei edelleenkään ollut omaa huonetta. 8 / 10
9 Skotlannissa hoivakodeissa asukkaiden yksityinen tila on pieni. Vanhemmissa hoivakodeissa on vuodesta 2007 edellytetty asukkaan halutessaan saavan oman huoneen. Huoneessa on oltava vähintään 10,25 m² käytettävissä olevaa tilaa, kylpyhuone pois lukien. Jos huone jaetaan asukkaan toiveesta, on huoneessa oltava omaa tilaa vähintään 16 m². Uusissa hoivakodeissa asukkaalla tulee olla mahdollisuus asua yhden hengen huoneessa, jonka pinta-ala ilman kylpyhuonetta on vähintään 12,5 m². Jos huone jaetaan asukkaan toiveesta, tulee sen olla vähintään 16 m². Kaikkien huoneiden yhteydessä tulee olla vähintään 3,5 m² kokoinen kylpyhuone. Vanhoissa hoivakodeissa ei kuitenkaan edellytetä, että asukkailla olisi huoneen yhteydessä oma saniteettitila. Yhteistilaa yksikössä tulee olla tilaa vähintään 3,9 m² asukasta kohden. Skotlannissa hoivakodit ovat tilaratkaisuiltaan keskenään hyvin erilaisia. Pienimmät yksiköt ovat perheasunnoista hoivakotikäyttöön muunnettuja asuntoja. Niissä asukkailla on oma tai jaettu makuuhuone, sen yhteydessä oma tai asunnon yhteinen kylpyhuone sekä yhteinen keittiö ja olohuonetila. Suuret yksiköt ovat useammasta ryhmäkodista koostuvia hoivakotikäyttöön rakennettuja erillisrakennuksia. Niissä asukkailla on käytössään oma tai jaettu makuuhuone, sen yhteydessä oma tai ryhmän jakama kylpyhuone sekä yhteistiloja (olohuone, ruokailuhuoneet). Suurimmissa hoivakodeissa on myös tilaratkaisuja, joissa osalla asukkaista on omat erilliset asuntonsa. Kuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä taloudelliset reunaehdot näyttävät ohjaavan toimintaa uudelleen kohti palveluiden keskittämistä. Asumispalveluissa tämä tarkoittaa asukkaiden sijoittamista hoivakoteihin tai entistä suurempiin asuntoryhmiin. Yksityisyyden kunnioittamisen pyrkimyksestä Skotlannissa kertoo se, että asukkaan oman huoneen ovessa tulee olla lukko, jota asukas voi käyttää ja jonka henkilökunta voi avata ainoastaan hätätilanteessa. Saksassa useissa laitoskiinteistöissä asuinhuoneet on rakennettu useamman asukkaan jaettaviksi, tosin yhden hengen huoneet ovat muotoutumassa standardiksi; vuonna 2003 tehdyn 9 / 10
10 tarkastelun mukaan noin 75 %:lla asukkaista oli oma huone. Ryhmäkodissa asuvista henkilöistä oma huone on asiantuntijan mukaan noin 80 %:lla. Huoneen yhteydessä saattaa myös olla oma wc/kylpyhuone, joskin yleistä on, että asukkaiden käytössä on ainoastaan ryhmän yhteisiä kylpyhuone- ja wc-tiloja. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea otti kantaa kodin ja perheen kunnioittamiseen kommenteissaan Unkarin raportin pohjalta vuonna Komitea totesi, että vammaisten henkilöiden perheen perustamiselle oli yhä useita taloudellisia, fyysisiä, asenteellisia ja itsenäisen elämän mahdollistavien palvelujen puutteeseen liittyviä esteitä. Näiden esteiden takia vammaisten henkilöiden oikeus kodin ja perheen kunnioittamiseen ei toteutunut tehokkaasti. Komitea kehotti Unkaria ryhtymään toimiin, jotta vammaiset miehet ja naiset voisivat mennä naimisiin ja perustaa perheen. Lisäksi komitea edellytti, että Unkari järjestäisi riittävät palvelut, jotta vammaiset ihmiset ylipäätään voisivat elää kodeissaan perheittensä kanssa eikä heitä siirrettäisi laitoksiin. 10 / 10
YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI
YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI Asukkaat voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja käyttää vapaasti kommunikaatiovälineitä. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän
LisätiedotLIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotValta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo. Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti
Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti CRPD:n johdanto: Vammaisilla henkilöillä on yksilöllinen itsemääräämisoikeus
LisätiedotVammaispalveluhanke Lapissa
Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
LisätiedotKunnioitatko minua? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen liittyen
Kunnioitatko minua? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen liittyen Asukkaan fyysinen ja henkinen kunnioittaminen on keskeistä ihmisoikeuksien toteutumisen
LisätiedotOikea koti. Aspan asumisratkaisut
Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten
LisätiedotAttendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä
Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotAJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA
17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto
LisätiedotRecovery orietation vastaus
Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Mikä muuttuu kun asenne muuttuu? Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotYksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotAspa mahdollistaa itsenäisen elämän
Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista
Lisätiedot1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS STANDARDI Asukkailla on oltava todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. Itsemääräämisoikeus koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu myös jokapäiväisiin
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotAttendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta
AT Attendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta MUMM DO OL N A TE Viihtyisät tilat, lämmin ja tuttu tunnelma 9/10 Asukkaista 9/10 pitää henkilökuntaa erittäin ammattitaitoisena ATTENDO SUVISAARI ON TOUKOKUUSA
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
Lisätiedot18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd
18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.
LisätiedotOikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä
Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
Lisätiedot*Mitkä tekijät voivat vaarantaa
* *Mitkä tekijät voivat vaarantaa työpisteesi turvallisuuden: *Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät tekijät *Aggressiivisen asiakkaan käytös *Työkoneen tai laitteen käyttö (teollisuus) *Huono ergonomia
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotSampoharjun ryhmäkoti
Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti sijaitsee Vaajakosken keskustassa, osoitteessa Vesmannintie 7. Kiinteistö on valmistunut joulukuussa 2018. Samassa
LisätiedotSEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille
Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille EU-Grundvik -rahoitteinen kehittämishanke osanottajia Belgiasta, Saksasta, Unkarista,
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja
Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotTilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)
Pertlk 9.12.2014 Liite 1/2014 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.3.2015 ALKAEN RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotTURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.
Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä
LisätiedotResistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut
Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -
Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1
LisätiedotPAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio
PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka
LisätiedotSENSO PROJEKTI. Taustaa
SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa
LisätiedotYksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike
Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja perusoikeutena Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha
LisätiedotTehostettu palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa
LisätiedotKENTEK OY TIETOSUOJASELOSTE TIIVISTELMÄ
KENTEK OY TIETOSUOJASELOSTE TIIVISTELMÄ Vieraillessasi verkkosivuillamme, emme kerää sinusta mitään henkilökohtaista informaatiota. Tämä verkkosivu kerää ainoastaan henkilötietoja, joita itse syötät, kuten
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010
ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus
LisätiedotFSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotTämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita
Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen
LisätiedotHyvät käytännöt ja mahdolliset aukot?
Hyvät käytännöt ja mahdolliset aukot? Tiedon häviäminen Tietojen sekaantuminen Tietojen virheellisyys Luottamuksellisen/salaisen tiedon paljastuminen Tietoliikenteen häirintä (spämmi/virukset) Tiedon kopioituminen
LisätiedotYhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet
Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus
LisätiedotVoimaa seksuaalisuudesta
Henkilökohtaisen avun päivät, Iiris 7.11.2018 Voimaa seksuaalisuudesta Milla Ilonen, hankepäällikkö, Aspa-säätiö sr Voimaa seksuaalisuudesta -hanke 2018 2020 Seksuaalisten tarpeiden ja toiveiden huomiointiin
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotIkääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto
Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.
LisätiedotSoneran Koti ja TV tutkimus 2012
Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotKUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat
KUN TARVITSET APUA Hätätilanne Kun tarvitset apua, soita hätäkeskuksen hätänumeroon 112. Kun soitat hätänumeroon, et tarvitse suuntanumeroa. Yleisestä puhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotMiten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008
1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä
Lisätiedotpiiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen p
piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen pienempiin, kadun kaarevaa linjaa seuraaviin osiin.
LisätiedotItsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1
Itsemääräämisoikeus Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön ja Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden valossa
LisätiedotApua, tukea ja toimintaa
Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan
LisätiedotEDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA
EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotFSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 99 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotSuorat jakaumat. Ikä N % Sukupuoli N % Milloin loit ensimmäisen Habbo-hahmosi? N % Kotikaupunkisi/kuntasi? N % 1 / 5
Suorat jakaumat Ikä N % 24 95 1% Yhteensä
LisätiedotAttendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille
Attendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille Poutarinne on yhteisöllinen ja yksilöllinen koti Uusi, viihtyisä Poutarinteen palvelukoti avasi ovensa Raisiossa joulukuussa 2016. Se on yksi
LisätiedotIkääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen
Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotAsiakaslukko kotipalvelussa. Kysymyksiä ja vastauksia
Asiakaslukko kotipalvelussa Kysymyksiä ja vastauksia 2017 Enköpingin kunta, hoito- ja hoivahallinto Asiakaslukko kotipalvelussa Asiakaslukkopalveluun kuuluu, että asennamme valvontayksikön kotiisi. Tämä
LisätiedotPalveluyhdistys Kaseva ry
Palveluyhdistys Kaseva ry TOIMINTAA ITSENÄISEMMÄN ELÄMÄN PUOLESTA Kolme kauaskatseista henkilöä on 16.4.1992 allekirjoittanut Palveluyhdistys Kaseva ry:n perustamisasiakirjan. Yhdistyksen tarkoitukseksi
LisätiedotOMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN
OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN STANDARDI Asukkailla on oikeus osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen, uskonnolliseen tai yhdistystoimintaan sekä liikuntaan ja urheiluun tai
LisätiedotOnnistuneen rahoituspäätöksen kulku
Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä
LisätiedotT Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta
LisätiedotMitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä. Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF
Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä lapsille ja nuorille Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF 17.6.2019 Esityksen sisältö Lapsen oikeudet ja yksityisyyden suoja Lapsiin
LisätiedotYK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) 5 Vaikeavammaisten palveluasumisen hankinnan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot HEL 2015-011023 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotEedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville
Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.
LisätiedotHarri Koskenranta 24.2. 2005
FYYSINEN TURVALLISUUS T-110.460 - lukitusturvallisuus Harri Koskenranta 24.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 24.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 TURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TAVOITETILA FYYSISET KEINOT MENETTELYTAVAT
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotTurvallisuusvyöhykeperiaate T-110.5610/Koskenranta 4
SUOJAUKSET TOIMITILATURVALLISUUS T-110.5610 - lukitusturvallisuus Harri Koskenranta 22.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 Lähialue TURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TAVOITETILA Asiakaspalvelu Työtilat
LisätiedotTERVETULOA KOTIKAAREEN
TERVETULOA KOTIKAAREEN TUETTU IKÄIHMISTEN ASUMINEN Tuettu ikäihmisten asuminen on kotihoitoon rinnastettavaa palvelua niille asiakkaille, jotka eivät enää selviydy kotonaan kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotKEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1
KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 EI JOO 1. Sukupuoli Tavoite: Oman biologisen sukupuolen tunnistaminen ja eri sukupuolien erottaminen. 1. Oletko sinä tyttö
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2015 1 (6) 325 Vaikeavammaisten palveluasumisen hankinnan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot HEL 2015-011023 T 02 08 02 00 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle.
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotElämä on Laiffii 14-15.4.2015
Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden
Lisätiedot