Kunnan nimi. Sijaintikunta Punkaharju. Postitoimipaikka Punkaharju. Postitoimipaikka Punkaharju Toimilupatiedot

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNTEILMA 1. PALVELUN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelun tuottaja Yksityinen palvelun tuottaja Palvelun tuottajan nimi SOS-Lapsikylä ry / Punkaharjun SOS-lapsikylä Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Lastensuojelun avohuollon tukitoimin tuetut lapset ja perheet sekä sijaishuoltoa tarvitsevat lapset. Palveluista on erilliset palvelukuvaukset, jotka ovat luettavissa SOS-Lapsikylän kotisivuilla: Sijaintikunnan yhteystiedot Punkaharjun kunta, Kauppatie 22, Punkaharju Palveluntuottajan virallinen nimi SOS-Lapsikylä ry Toimintayksikön nimi Punkaharjun SOS-lapsikylä Toimintayksikön postiosoite Lapsikyläntie 7 Postinumero Sähköposti punkaharjun@sos-lapsikyla.fi Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Jouni Kerppola Postiosoite Lapsikyläntie 7 Postinumero Aluehallintoviraston / Valviran luvan myöntämisen ajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittava yksikkö) ( viimeisin lupapäätös ) Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Punkaharju Postitoimipaikka Punkaharju Postitoimipaikka Punkaharju Toimilupatiedot Palveluntuottajan Y-tunnus Puhelin Muutosluvan myöntämisen ajankohta (luvanvaraisen perhekuntoutuksen muuttaminen ilmoituksenvaraiseksi) Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Kunnan päätösajankohta ilmoituksen Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta vastaanottamisesta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Vakuutusyhtiö Pohjola, jossa on toistaiseksi voimassa oleva vastuuvakuutus. 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus SOS-Lapsikylä on osa maailmanlaajuista SOS-lapsikyläjärjestöä, joka auttaa lapsia jotka ovat vailla vanhempien turvaa tai jotka ovat vaarassa menettää vanhempansa. SOS-lapsikylätoiminnan visio on: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio on: SOS-lapsikyläyhdistys auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. 1

2 SOS-lapsikylätyön perustehtävänä on hoitaa avohuollon tukitoimin tuettavia tai sijaishuoltoa tarvitsevia lapsia ja nuoria, joiden tarpeisiin SOS-lapsikylissä ja SOS-nuorisokodissa pystytään vastaamaan. SOS-lapsikylien hoitomuotona on yhteisön ja moniammatillisen tiimin vahvasti tukema perhehoito. SOS-nuorisokoti tuottaa yksilöllistä kasvua tukevaa avo- ja sijaishuoltoa. Arvot ja toimintaperiaatteet SOS-Lapsikylän toiminnan arvojen tarkoituksena on edistää läheisyyttä, kiintymystä ja jatkuvuutta, jotka ovat jokaisen lapsen kasvun edellytykset. Lapsikylätyö perustuu ajatukseen, että jokainen maailmaan syntyvä lapsi tarvitsee samankaltaiset perusasiat, jotta hänestä kasvaisi terve, myönteinen ja vastuullinen, toiset huomioiva ihminen. Uskomme siihen, että jokainen ihminen haluaa kehittyä omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti sekä tarvitsee toisia ihmisiä tunteakseen itsensä tarpeelliseksi. Lapsi haluaa kiintyä ja liittyä aikuiseen. Läheisyys ja kiintymys ovat välttämättömiä tunne-elämän ja minuuden kehitykselle. Lapsi tarvitsee kodin, turvallisen paikan. Hän tarvitsee vastuullisia aikuisia, jotka pystyvät tarjoamaan hänen tasapainoista kehitystään ja hyvinvointiaan edistävän kasvuympäristön. Lastensuojelun piirissä olevilla lapsilla on samat perusoikeudet ja tarpeet kuin muillakin lapsilla. SOS-lapsikylätoiminnan arvot ovat: - Rohkeus: me toimimme Kehitämme innovatiivisesti toimintaamme. Uskallamme kyseenalaistaa, oppia ja toimia lasten ja nuorten parhaaksi - Sitoutuminen: pidämme lupauksemme Rakennamme lapsille ja nuorille hyvää elämää. Arvostamme kestäviä suhteita yhteistyökumppaneihimme - Luottamus: uskomme toisiimme Kunnioitamme toistemme osaamista ja edistämme avointa vuorovaikutusta - Vastuullisuus: olemme luotettavia kumppaneita Suurin vastuumme on taata lasten ja nuorten hyvinvointi ja hyvä huolenpito. Toimimme vastuullisesti kuntien, lahjoittajien ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Päivittäissuunnitelma 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Jari Ketola, SOS-Lapsikylä ry:n toiminnanjohtaja ja Jouni Kerppola Punkaharjun SOS-lapsikylän johtaja Omavalvonnan vastaavan yhteystiedot ja tehtävät Jouni Kerppola Punkaharjun SOS-lapsikylän johtaja Omavalvontasuunnitelman suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Jouni Kerppola (johtaja) ja Tarja Merilehti (apulaisjohtaja) Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa). Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Henkilöstö perehdytyskoulutus asiassa toteutuu syksyllä 2012 työpaikan koulutuspäivillä. Uusille työntekijöille ja opiskelijoille se on osa perehdytysohjelmaa. Kylässä perehdytysmateriaali, jossa on nimetty vastuuhenkilöt perehdytyksen eri osa-alueille. 2

3 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti lapsilta, vanhemmilta ja lapsen asioista vastaavilta sosiaalityöntekijöiltä. Lapsilta palautetta hankitaan vuosittain tehtävien hyvinvoinnin ja valmiuksien arviointien yhteydessä, muutaman vuoden välein toteutettavilla keskustoimiston organisoimilla kyselyillä sekä nuoren täyttäessä 18 vuotta ja siirtyessä jälkihuoltoon tai lapsen/nuoren kotiutuessa tai muuttaessa toiseen sijaishuoltopaikkaan. Lasten läheisille lähetetään vuosittain palautekysely, samoin kuin lapsen asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille. Kuvaus asiakaspalautteen käsittelystä yksikössä / palvelutoiminnassa Tehtävien kyselyjen (lapset, vanhemmat, sosiaalityöntekijät) palautteista koodataan yhteenvedot (kaikki toimipisteet yhteensä / yksikkökohtaiset) keskustoimistossa. Yhteevetojen tulokset raportoidaan koko yhdistyksen johtoryhmälle. Toimipisteittäin palautteet käsitellään ja tarvittavat toimenpiteet arvioidaan sekä yksikön johtoryhmässä että yhteispalaverissa henkilöstön ja lasten (lasten kyselyjen palaute) kanssa. Palautteiden perusteilla tehdään tarvittavat toimenpiteet ja kehittämissuunnitelmat. Palautteiden yhteenvedot lähetetään myös lasten vanhemmille sekä sijoittajakuntiin. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Palautteiden perusteilla tehdään tarvittavat toimenpiteet ja kehittämissuunnitelmat sekä yhdistystasolla että toimintayksiköittäin. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään sähköisten menetelmien hyödyntämiseksi palautteen keräämisessa. Työn alla on myös palautejärjestelmän kehittäminen avohuollon palvelujen käyttäjiltä (tavoite: valmis vuoden 2012 loppuun mennessä) 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta. Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Työn haittojen ja vaarojen arviointi tehty. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Asiat kirjataan, käsittely ja jatkotoimenpidesuunnitelma työpaikan työhyvinvointiryhmässä (työsuojelutoimikunta). Kuvaus menettelystä, jolla epäkohdat korjataan Tarvittavat korjaustoimenpiteet päätetään työhyvinvointiryhmässä, korjaustoimenpiteiden toteutumisen seuranta kylän johtajan vastuulla. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Henkilöstölle tiedotus kylän yhteispalaverissa ja viikkotiedotteiden kautta. Yhteistyöntahoille tiedotus kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti joko puhelimella tai kirjeitse. Lisätietoja tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas terveys- ja sosiaalihuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoito- ja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Henkilöstömitoituksissa noudatetaan lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain minimivaatimuksia. Perhehoitoa tekevissä lapsikyläkodeissa ja koteja tukevan muun hoitohenkilöstön määrä on 3

4 vähintään 0,7 työntekijää lasta kohden. Perhekuntoutuksessa henkilöstömitoitus on vähintään 1,5 työntekijää perhettä kohden. Yhdistyksen nuorisokodissa hoitohenkilöstöä on vähintää 1 työntekijä lasta/nuorta kohden. Hoitohenkilöstöltä edellytämme nykysäädösten mukaan alan koulutusta ja tutkintoa. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Uuden henkilöstön rekrytointi on julkista ja yhtenä sisäisenä periaatteena on, että avomet tehtävät ovat aina myös sisäisesti haettavissa. Hakijan kelpoisuus varmistetaan rekrytointihaastattelutilanteessa alkuperäisiltä tutkintotodistuksilta. Tehtävään valituksi tulleelta henkilöltä edellytetään rikosrekisterilain mukaisesti rikosrekisteriotteen esittämistä ennen työsopimuksen allekirjoittamista. (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002).Rekisteriote edellytetään kaikilta yli kolmen kuukauden työsuhteeseen tulevilta ja otteen on oltava alle 6 kk ikäinen. Sijaisten hankintamenettely ei poikkea rekrytointiprosessista. Henkilökunnalta vaaditaan EA 1- kurssin suorittaminen, hygieniaosaamistestin suorittaminen. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut), (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Vuosittain suunnitellaan erilaiset täydennyskoulutustarpeet. Jokaisen henkilön kanssa käsitellään vuosittaisen kehityskeskustelun osana osaamisen ja kehittymisen suunnitelma. Sairauspoissaoloja seurataan. Sairauspoissaolojen määrän ylittäessa 20 päivää 12 kk aikana, on esimies velvollinen ottamaan asian puheeksi. Näin pyritään estämään pitkittyviä sairauspoissaoloja. Henkilöstölle tehdään joka toinen vuosi työilmapiirikysely, jonka pohjalta kehitetään työskentelyolosuhteita ja työilmapiiriä. Työnohjausta tarjotaan sekä henkilö- että tiimitasolla. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Henkilöstöpäällikkö toteuttaa joka toinen vuosi henkilöstölle työtyytyväisyyskyselyn. 7. TOIMITILAT, LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Tällä hetkellä lapsikyläperheiden asuinkäytössä on kuusi omakotitaloa ja yksi rivitalo, jossa kaksi asumisharjoitteluasuntoa. Kodeissa asuu 4-7 lasta/asunto. Lapsikylässä on myös yhteistalo (mm.toimisto-, neuvottelu- ja harrastetilat) sekä avohuollonyksikkö ja tilat perhekuntoutustoiminnalle. Kylän alueella on nuorisotila, jonka yhteydessä koulunkäynninohjauksen tilat. Rivitalossa, jossa on asumisharjoitteluasuntoja on myös vierashuoneita, joissa biologiset vanhemmat voivat tavata lapsiaan ja yöpyä vierailujen aikana. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevista tiloista (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Pääsääntöisesti lapsilla on omat huoneet, huoneiden koko on n.8,5m2-19m2. Lasten huoneissa on kodinomainen kalustus, lasten omat toiveet huomioidaan sisustamisessa. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuus jne.) Lapsikyläkodit ovat tilavia kodinomaisia asuntoja. Jokaisessa on kodissa on peseytymistilat sekä 2 wc-tilaa.tarvittavat harraste- ja kuntoutustilat löytyvät yhteistalolla ja perhekuntoutusyksikön tiloista. Kylässä on rantasauna sekä kaksi yhteistiloissa olevaa saunaa. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Toimintatilat ovat kodinomaiset. Lapsikyläkodit ja kylän muut tilat muodostavat yhdessä kyläyhteisön. Kuvaus siivous-, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Lapsikylän henkilökunta vastaa pääosin kotien/yhteistilojen siivouksesta,yhden lapsikyläkodin siivouksesta vastaa yksityinen yritys, samoin pyykki- ja jätehuollosta. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusjärjestelmästä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, 4

5 yhteistyö kiinteistöhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Kylän kiinteistöistä vastaa johtaja ja SOS-lapsikylä ry:n kiinteistöpäällikkö. Kiinteistöhuolto ja asiantuntijapalvelut esim. sisäilman mittauksissa ostetaan ulkopuolelta. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä terveydensuojeluviranomaisten kanssa. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista Vastuuhenkilön yhteystiedot Jouni Kerppola kts. yhteystiedot aiemmin Terveydenhuollon laitteilla tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Lapsikylän tiloja koskevat kehittämissuunnitelmat tehdään yhteistyössä yhdistyksen kiinteistöpäällikön kanssa. 8. TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA Asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi on laadittu erillinen suunnitelma, joka on päivitetty (pvm). Suunnitelma (liite 2.) on tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Lapsen sijoitusprosessi sekä hoito ja kasvatus on kuvattu SOS-lapsikylän toimintakäsikirjassa (liite 3). Kysyttäessä sijoituspaikkaa SOS-lapsikylästä lapsen tilannetta ja tarpeita arvoidaan lapsen senhetkisen olinpaikan ja lasta hoitavien sekä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Arviointivaiheessa kartoitetaan lapsen kehityksellinen tilanne: vahvuudet ja viiveet sekä hoidolliset tarpeet. Tällöin selvitetään myös lapsen kehitykseen vaikuttaneet elämänkokemukset ja mahdolliset traumat. SOS-lapsikylän ja lapsikyläyhdistyksen moniammatillinen työryhmä arvioi, voidaanko lapsen kehitystarpeisiin vastata SOS-lapsikylän hoitomuodoilla ja -keinoilla. Sijoittajakunnan sosiaalityöntekijät arvioivat omalta osaltaan, vastaako lapsikylä niitä odotuksia ja toiveita, joita se edellyttää kyseisen lapsen avohuollon tukitoimelta tai sijaishuoltopaikalta. Lapsen hoidon ja kasvatuksen tavoitteina SOS-lapsikylässä on, että lapsi saa rakkautta, kunnioitusta ja turvallisuutta. Hän kehittyy omien kykyjensä ja valmiuksiensa mukaan itsenäiseksi yhteiskunnan jäseneksi. SOS-lapsikylässä lapsen hoito ja kasvatus suunnitellaan ja toteutetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Vähintään vuosittain tehtävässä hoito- ja kasvatussuunnitelmassa tarkennetaan asiakassuunnitelmaa. Hoitoa suunnitellaan ja sen vaikuttavuutta arvioidaan hyvinvoinnin ja valmiuksien arviointimittaristojen (liite 4.) avulla. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tekoon osallistuvat lapsi (iän ja kehitystason mukaan), kodin tiimin jäsenet ja kylän sosiaalityöntekijä/erityistyöntekijä. Tarpeen mukaan suunnitelman laadinnassa voivat olla mukana muutkin, jotka osallistuvat lapsen hoitoon, esimerkiksi keskustoimiston psykologi. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen 5

6 Lapsi tutustuu etukäteen SOS-lapsikylään ja lapsikyläkotiin vanhempiensa tai esimerkiksi lastenkodin omaohjaajansa kanssa. Sijaishuoltoa tarvitseva lapsi tutustuu lapsikylään vasta siinä vaiheessa, kun SOS-lapsikylä on omalta osaltaan varmistunut siitä, että lapsikylässä voidaan vastata lapsen tarpeisiin. Lapsen tutustumiskäyntejä on vähintään yksi, tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan useampia (myös yöpymisiä). Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista Sijoittajakunnat ovat saaneet palvelukuvaukset palveluista. Keskustoimisto hoitaa sopimusmuutoksista informoinnin keskitetysti. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja 10, asiakaslaki 8-10 ) Lasta koskevat ratkaisut pyritään aina toteuttamaan lapsen edun mukaisella tavalla. Lapsen oma mielipide ja toivomukset pyritään huomioimaan. Lapsi osallistuu oman hoito- ja kasvatussuunnitelmansa tekemiseen ikätasonsa mukaisesti tekemällä hyvinvoinnin ja valmiuksien arvioinnin.mahdollista on myös osallistuminen hoito- ja kasvatussuunnitelmaneuvotteluun. Pyritään toimimaan siten, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lapsen ennen asiakassuunnitelmaneuvottelua ja lapsi saa esittää omat mielipiteensä ja toiveensa hänelle. Mahdollista on myös lapsen osallistuminen asiakassuunnitelmaneuvotteluun. Rajoitustoimenpiteitä toteutettaessa noudatetaan lastensuojelulain määräyksiä. Lapsen yksityisyyttä kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista SOS-Lapsikylässä on yhtenäinen ohjeistus (päivitetty ) lapsille maksettavista lastensuojelulain 55 :n mukaisista käyttövaroista ja niiden määristä (liite 5). Käyttövarat maksetaan pienemmille lapsille käteisenä ja pankkitilin omaaville lapsille heidän omille pankkitileilleen. Pääsääntöisesti lapsilla on omalla vastuullaan henkilökohtaiset tavarat, erityistilanteissa ( esim. kamera, pelikone) voidaan yhteistyössä vanhempien ja lapsen kanssa sopia siitä, että tavara on pääsääntöisesti lapsikyläkodin aikuisen hallussa. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat). Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet SOS-Lapsikylässä on kirjalliset ohjeet lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käytöstä (liite 6, päivitetty ). Käytössä on Nappula-asikastietojärjestelmä, johon rajoitustoimenpiteet kirjataan. Rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan seurataan kuukausittain pidettävissä kotitiimipalavereissa. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Kotitiimipalavereissa pohditaan vaihtoehtoja rajoitustoimenpiteiden käytölle lapsen käyttäytymisen muuttamiseksi. Tarvittaessa konsultoidaan ulkopuolisia tahoja. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti SOS-Lapsikylässä on yhtenäiset toimintaperiaatteet lapsen suojelemiseksi kaikenlaiselta kaltoinkohtelulta. Kaikissa SOS-lapsikylissä ja SOS-Lapsikylän nuorisokodissa on yhtenäinen, läpinäkyvä ja selkeä toimintamalli lapsen kaltoinkohtelupäilyn selvittämiseksi. (Liite 7). Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Tavoitteenamme on, että lapsen kotiutuminen ja huostassapidon lopettaminen tai toiseen yksikköön siirtyminen on huolellisesti arvioitu, valmisteltu ja lapsen edun mukainen. Huostassapidon lopettamista harkittaessa SOS-lapsikylän työntekijät pyrkivät omalta osaltaan mahdollisimman huolellisesti arvioimaan ja selvittämään, mitä sijoituksen päättyminen merkitsee lapselle. SOS-lapsikylä pyrkii tukemaan lapsen asteittaista siirtymistä kotiin ja on valmis pitämään lapseen sovitusti ja lapsen edun mukaisella tavalla yhteyttä kotiutumisen jälkeen. Nuoren itsenäistyminen tapahtuu vaiheittain ja nuoren kokonaistilanteen mukaisesti. Jälkihuoltoa 6

7 koskeva asiakassuunitelma tehdään hyvissä ajoin ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta. SOSlapsikylässä jälkihuoltoon siirtyminen ei aina tarkoita nuoren muuttamista pois lapsikyläkodista 18-vuotiaana, kun huostassapito lakkaa. Useimmiten nuoret siirtyvät kohti itsenäistä elämää ja asumista asumisharjoitteluvaiheen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa asumista asunnossa, joka sijaitsee lapsikylässä tai sen läheisyydessä. Jälkihuollon tavoite on, että nuori saatetaan itsenäiseen elämään, omillaan toimeentulevaiksi aikuiseksi, jolla on oma sosiaalinen verkosto tukena. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010) Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Asiakas ohjataan tekemään muistutus lapsen sijoittajakunnan sosiaalihuollon johtavalle viranomaiselle. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Heli Korhonen puh Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä SOS-Lapsikylässä on asiakkaiden käytössä muistutuksen tekemistä varten lomake (liite 8.). SOS- Lapsikylän työntekijät opastavat lomakkeen täytössä ja lähettämisessä ao.viranomaiselle. Viranomaiselta tullut muistutusta koskeva selvityspyyntö käsitellään toimipisteessä mahdollisimman pian, viimeistään neljän viikon kuluessa. Asian selvittämisestä vastaa toimipisteen johtaja. Muistutusmenettelystä on koko yhdistystä koskeva ohjeistus (liite 9). Kuvaus kunnan ja palveluntuottajan välisestä yhteistyöstä asiakkaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Yhteistyöstä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa vastaa lapsikylän taholta kylän erityistyöntekijä.lasta koskeva asiakassuunnitelmaneuvottelu ( mukana lapsi, lapsen vanhemmat, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sekä lapsikylän sosiaalityön erityistyöntekijä / sosiaalityöntekijä ja lapsikylävanhempi) toteutuu pääsääntöisesti kahdesti vuodessa. Lisäksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle toimitetaan lapsen tilannetta kuvaava kausikooste vähintään neljä kertaa vuodessa.tarvittaessa yhteydenpitoa myös puhelimitse. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYON TOIMINNAN LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Jokaiselle lapselle tehdään kasvatus- ja hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti toimitaan. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta jne.) Lapsikyläkodeissa normaali terveellinen ja säännöllinen kotiruoka. Erityistilanteissa toimitaan annettujen ravintosuositusten mukaisesti ( mm. allergiat) Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Lapsikyläkodissa työskentelevä lapsikylävanhempi Kuvaus päivittäisen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Lapset käyvät koulua Punkaharjun kunnan perusopetuksessa sekä lukiossa ja lähialueen 7

8 ammatillisissa oppilaitoksissa ( tarvittaessa järjestetty erityisopetus). Tarvittaessa järjestetty läksyjen teon ohjausta kylän sisällä. Lapset ovat mukana kunnan/seutukunnan julkisissa harrastustoiminnoissa. Lisäksi kylän ohjaajat järjestävät harrastus- ja viriketoimintaa lapsille. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Kaikilla ruoanvalmistustyötä tekevillä työntekijöillä on hygieniapassi. Infektiotartuntoja pyritään välttämään asianmukaisella toiminnalla. Erityistilanteissa toimitaan erillisten ohjeiden mukaan. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Kylän toimintasuunnitelmassa (vuosittainen) on mietitty kehittämistyön painopistealueet. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit jne.) Käytämme julkisia terveydenhuollon palveluita. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Ensisijaisesti käytämme julkisia terveydenhuollon palveluita, tarvittaessa myös yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakaan hoitamiseksi Ensisijaisesti käytämme julkisen terveydenhuollon päivystyspalveluita, tarvittaessa myös yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito jne.) Lastenpsykiatrian palvelut hankitaan pääosin julkisen terveydenhuollon kautta (Soster). Terapiapalvelut hankitaan julkisen terveydenhuollon tai yksityisten palveluntuottajien kautta. Käytettävissä on myös lapsikyläyhdistyksen Theraplay-palvelut. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali-ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti). STM:n opas löytyy osoitteesta ) Lääkehoitosuunnitelma on päivitetty (pvm) (liite 10.) Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Maila Silventoinen-Berger Potilasasiamiehen yhteystiedot Sosterin sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen puh Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta SOS-Lapsikylässä on käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä, Nappula, johon asiakastiedot ja päivittäisraportointi kirjataan. Sähköinen asiakasrekisteri sijaitsee Necora Systems Oy:n tuottamalla Nappula-asiakastietojärjestelmän palvelimella. Palvelimelle pääsee vain SOSlapsikyläyhdistyksen verkkoon liitetyllä koneella. Rekisterin sisältämä palvelin on suojattu palomuuri- ja varmennetekniikalla. Tiedonsiirron päätepisteet autentikoivat vahvasti toisensa ja siirrettävä tieto salakirjoitetaan. Rekisterin käyttöoikeus määräytyy käyttäjäkohtaisesti. Jokaisella käyttäjällä on henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjätunnukseen liitetty rooli määrittää yksittäisen käyttäjän käyttoikeuden eri toimintoihin. Käyttäjille sallitaan vain työn tekemiseksi välttämättömät toiminnot. Järjestelmä kirjaa käyttäjän ulos määräajan jälkeen, ellei ohjelmaa käytetä. Työasemat pidetään kiinni silloin, kun niillä ei työskennellä. 8

9 Manuaaliset lasten asiakirjat säilytetään lukollisessa kaapissa, erityistyöntekijän lukollisessa huoneessa. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot: Hanna Piiroinen SOS-Lapsikylä ry, Snellmaninkatu Helsinki puh Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivuilla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle / luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirjahallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf ) Lapsikyläyhdistyksen tietosuoja-asioista vastaava henkilö kouluttaa henkilöstöä tarvittaessa. Nappulaohjelman käytön opastus osa perehdytysohjelmaa Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan. Laadi tietosuojaseloste. Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä poislähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Sopimuksen päättyessä tai purkautuessa arkistoitavat asiakirjat siirretään palvelun tilaajan (lapsen kotikunnan) käyttöön ja lapsikylän omat tiedostot ja kopiot tuhotaan. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Luettelo alihankkijoista Kehittämissuunnitelma 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain toteutettavan auditoinnin ja johdon katselmusten yhteydessä. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain, vaikka muutoksia ei olisi vuoden aikana tehtykään. Paikka ja päiväys Allekirjoitus 9

10 Punkaharjulla Jouni Kerppola LIITTEET: Perustietoa lapsikyläkodista (Liite 1.) Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma (Liite 2.) SOS-lapsikylän toimintakäsikirja (Liite 3.) Lapsen hyvinvoinnin ja valmiuksien arviointimittaristo (Liite 4.) Lasten ja nuorten käyttövarat (Liite 5.) Lastensuojelulain mukaiset rajoittamistoimenpiteet (Liite 6.) Lapsen suojelemisen periaate SOS-lapsikyläyhdistyksessä (Liite 7.) Muistutuksen tekeminen, lomake (Liite 8.) Muistutusmenettely, ohje (Liite 9.) Lääkehoitosuunnitelma (Liite 10.) 10