KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ OY

Transkriptio

1 KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ OY 1999

2 Koillis-Lapin Sähkö Oy Toimialue... 2 Toimintavuosi lyhyesti... 2 Toimitusjohtajan katsaus Johtamisjärjestelmä Tiimiorganisaatio... 4 Yrityshallinto Hallitus... 5 Omistussuhteet... 5 Yhtiökokous... 6 Jäsenyydet ja osakkuudet... 6 Tarkastustoimi... 6 Henkilöstö Henkilöstöryhmien edustajat... 7 Ansiomerkit... 7 Koulutus... 7 Myyntitoiminta Verkkotoiminta Tietoja tilinpäätöksestä Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Talous graafisina kuvioina Käytetyt lyhenteet Yhteystiedot Kuvat: Markku Aikioniemi, Savukoski Layout, taitto, grafiikka: Graafinen toimisto Viestinet Painopaikka: Lapin Painotuote Oy 2000, Kemijärvi Paperi: 100 % uusiopaperi

3 Vuosikertomus 1999

4 Koillis-Lapin Sähkö Oy Toimialue Asukasluku: henkilöä Pinta-ala: km 2 Tunturikeskukset: - Pyhä-, Suomu- ja Sallatunturit Kansallis- ja luonnonpuistot: - osa UK-kansallispuistoa - Pyhätunturin kansallispuisto - osa Oulangan kansallispuistoa - Värriön luonnonpuisto - Maltion luonnonpuisto yhteensä km 2 Toimintavuosi lyhyesti Toimintavuoden keskeiset tapahtumat: * vuosi 1999 oli yhtiön 50. toimintavuosi * yhtiön omistajien yhteinen omistajapolitiikka hyväksyttiin * ensimmäinen kokonainen vuosi Isommus-Energia Oy:n asiakkuudessa * sähkön tuotanto- ja myyntihinnat alenivat * vuosituhannen vaihtumiseen varautuminen onnistui hyvin * jakelu selviytyi hyvin ennätyspakkasista * yhtiön kotisivut otettiin käyttöön Käyttöpaikat kpl 12168*) Sähkön jakelu GWh Verkosto Sähköasemat kpl 9 9 Jakelumuuntamot kpl Alueverkko 110 kv km Jakeluverkko 45 kv km Jakeluverkko 20 kv km Jakeluverkko 0,4 kv km Talous Investoinnit milj. mk 3,9 4,0 Liikevaihto milj. mk 32,6 48,3 Taseen loppusumma milj. mk 122,9 123,0 Vakinainen henkilöstö *) käyttöpaikkojen määrä pienentynyt useiden kerrostalojen muutettua sähkönostonsa yhden mittauksen kautta tapahtuvaksi 2

5 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 1999 oli yhtiömme kannalta tasaisen kehityksen aikaa. Vuoden aikana kehiteltiin yhtiön omistajille yhteinen omistajastrategia, joka edellyttää toimintatapojen muutosta entistä tehokkaampaan ja tuloksellisempaan suuntaan. Se antaa koko yhtiön henkilöstölle uusia haasteita ja toimintatavan tarkistusmahdollisuuksia kaikilla liiketoiminta-alueilla. Samoin se korostaa kuntien vastuullisuutta ja osaavuutta haasteellisessa liiketoiminnassa olevan yrityksen omistajina. Asiakashallinnon uusi tietojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden aikana. Sen käyttöönotto ei sujunut aivan ilman vaikeuksia ja muutamia asiakaslaskutuksen häiriöitä ilmaantui, mutta ne saatiin kuitenkin oikaistua suhteellisen vaivattomasti. Ulkopuolisille tilaajille toimitettujen urakoiden määrä oli 1,2 miljoonaa markkaa edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Verkoston kehittäminen keskittyi pääasiassa uusien liittymien rakentamiseen edellisvuoden tapaan. Samoin verkoston peruskorjaustoiminta oli tavanomaista. Käytönvalvonnan laitteistoja uusittiin ja modernisoitiin. Jakeluverkoston kunto ja toimitusvarmuus olivat erittäin hyvät. Toimintavuoden alkua leimasi kova pakkasjakso, jossa Oulun Yliopiston Naruskan epävirallisella säähavaintoasemalla mittari näytti peräti - 54,9 astetta. Ilmatieteen laitos kuitenkin hyväksyi uudeksi Suomen pakkasennätykseksi sen omilla kalibroiduilla mittareilla mitatun 51,5 astetta Kittilän Pokassa. Vuoden 1999 alun huippupakkasten aikana oli silti ainoastaan yksi lyhytaikainen keskijänniteverkon häiriö. Koillis-Lapin Sähkö Oy:n verottomat siirtohinnat olivat muuttumattomat toimintavuoden aikana. Yhtiön siirtohinnat ovat tällä hetkellä selvästi maaseutuyhtiöiden keskimääräisen hintatason alapuolella, suurimmaksi osaksi kymmenen alimman joukossa koko Suomessa. Liikevaihto pieneni 32,6 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon supistuminen edelleen johtui pääosin energianmyynnin loppumisesta kokonaan toimintavuoden aikana. Sähkön siirron määrä omalle jakeluverkkoalueelle pieneni 1,8 %. Verkkoliiketoiminnan eriytetty liikevaihto pieneni 5,8 %. Liikevoitto supistui ja oli noin -1,6 miljoonaa markkaa.. Maksuvalmius parani edellisvuodesta arvoon 8,5. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja oli -0,7 miljoonaa markkaa. Poistoeron vähennystä kirjattiin 1,5 miljoonaa markkaa. Tilikauden voitoksi syntyi siten 0,6 miljoonaa markkaa. Osinkoja osakkaille tuli jaettavaksi 1,0 miljoonaa markkaa, ensimmäisen kerran yhtiön historiassa. Investoinnit omaan jakeluverkkoon olivat alhaisella tasolla ja taseen loppusumma pieneni noin 0,2 miljoonaa markkaa. Uusien asiakkaiden lukumäärä kasvoi 93:lla. Vesivoiman tuotantomäärät olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Oman Juotaksen vesivoimalan tuotanto oli 31,4 % pienempi ja Lapin Sähkövoiman kautta hankitun Kemijoki-sähköosuuden tuotanto vastaavasti lähes 6 % pienempi. Tuotannosta maksetut korvaukset alenivat toimintavuoden aikana sähköpörssihintojen mukaisesti. Tilannetta helpotti se, että Kemijokisähkön osakashinta oli poikkeuksellisen alhainen. Tällä hetkellä vesivoimasta saatava korvaus on kannattavuuden rajamailla ja pysynee samalla tasolla useita vuosia eteenpäin. Lähiajan näkymiä Toimintamme tulee keskittymään entistä enemmän laadukkaan jakeluverkon ylläpitämiseen ja tarvittavien uusien yhteyksien luomiseen. Samanaikaisesti yhtiömme rooli ja merkitys oman toiminta-alueen kehittäjänä ja kokoajana tulee korostumaan lähivuosina. Siirtohintojen kohtuullisesta tasosta on sovittu omistajien keskuudessa ja se takaa myös asiakkaillemme luottavaisen asenteen sähkön käyttöön kotitalouksissa ja yrityksissä. Henkilöstölle ja toiminnan järjestämiselle se takaa myös uusia ja mielenkiintoisia haasteita. Kiitän yhtiömme henkilöstöä, hallitusta, omistajia ja kaikkia muita yhteistyökumppaneita hyvin onnistuneesta ja työntäyteisestä vuodesta, joka oli yhtiömme 50. toimintavuosi. Kemijärvellä Jorma Koski toimitusjohtaja 3

6 Johtamisjärjestelmä Tiimiorganisaatio Käytönjohtajana toimi Jorma Koski ja sähkötöiden johtajana Seppo Pernu. Työsuojelupäällikkönä toimi Seppo Pernu. Yhtiön prokuristina toimi Seppo Pernu. Toiminimen kirjoittivat myös hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. 4

7 Yrityshallinto Hallitus Hallitus piti kertomusvuoden aikana viisi kokousta, joiden pöytäkirjat käsittävät yhteensä 51 pykälää. Hallituksen sihteerinä toimi toimitusjohtaja Jorma Koski. Hallituksen jäsenet Erovuoro Puheenjohtaja Timo E. Korva kaupunginjohtaja, Kemijärvi Varapuheenjohtaja Veli Kalliskota palotarkastaja, Savukoski Varsinaiset jäsenet Aarno Väntänen autoilija, Kemijärvi Markku Helisten mittausteknikko, Kemijärvi Paavo Kauhanen opettaja, Kemijärvi Veikko Lehikoinen kirvesmies, Salla Sinikka Kangas maanviljelijä, Salla Pauli Laurila kunnanjohtaja, Pelkosenniemi Omistussuhteet Kemijärven kaupunki... 61,6 % Sallan kunta... 24,7 % Pelkosenniemen kunta... 10,2 % Savukosken kunta... 3,5 % Yhteensä ,00 % Seija Kaakkurivaara henkilöstön edustaja, Kemijärvi 5

8 Jäsenyydet ja osakkuudet Vuoden lopussa yhtiö oli osakkaana seuraavissa yhtiöissä: Kiinteistö Oy Kemijärven Toimitalo Lapin Sähkövoima Oy Fincopower Oy Isommus-Energia Oy Jäsenenä yhtiö oli seuraavissa yhteisöissä: Sähköenergialiitto ry Energia-alan Keskusliitto ry Lapin läänin Pelastusliitto r.y. Lapin Kauppakamari Kemijärven Kotikiekerö ry Tarkastustoimi Tilintarkastus Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimi Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young KHT -yhteisö, edustajanaan Rauno Sipilä KHT, Rovaniemeltä. Tekninen tarkastus Sähkölaitteiston varmennustarkastuksen ja 20 % osuuden verkoston määräaikaistarkastuksesta suoritti insinööri Rauno Järviluoma Sähkötarkastuskeskus Fimtekno Oy:stä. Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kemijärvellä. Kokouksessa olivat edustettuina kaikki osakaskunnat. Kemijärven kaupunkia edusti Taisto Imporanta, Sallan kuntaa Eino Kivelä, Pelkosenniemen kuntaa Arto Tallavaara ja Savukosken kuntaa Aaro Hyypiö. Kokouksen puheenjohtajana toimi Taisto Imporanta. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. 6

9 Henkilöstö Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 42 (42) henkilöä. Näistä kuukausipalkkaisia oli 21 (21), tuntipalkkaisia 20 (20) ja osa-aikaisia 1 (1). Henkilöstöryhmien edustajat Teollisuustoimihenkilöt * luottamusmies Virpi Laitinen * varalla Leena Kotajärvi Tekniset toimihenkilöt * yhdysmies Juha Plosila * varalla Jouni Kangas Sähköalan työntekijät * pääluottamusmies Teijo Takkinen * varalla Reijo Niskala Ylemmät toimihenkilöt * yhdyshenkilö Seppo Pernu * varalla Antero Suikkanen Ansiomerkit Kertomusvuoden aikana jaettiin Keskuskauppakamarin myöntämiä ansiomerkkejä seuraavasti: Kultainen 35-vuotismerkki Tuomo Halonen Hopeinen 25-vuotismerkki Erkki Kieksi Pentti Laukka Pronssinen 15-vuotismerkki Juha Plosila Koulutus Oppisopimuskoulutuksessa suoritetut tutkinnot: - Sähkölaitosasentajan ammattitutkinto; 4 asentajaa Uudet tutkintoon tähtäävät oppisopimukset: - Sähkölaitosasentajan erikoisammattitutkinto; 5 asentajaa - Talouspäällikön tutkinto, Markkinointi-instituutti; 1 toimihenkilö Yksittäisillä ajankohtaisilla kursseilla tuettiin ammatillista osaamista sekä työsuojelu- ja luottamusmiestoimintaa. 7

10 Myyntitoiminta Isommus-Energia Oy on menestynyt vapailla sähkömarkkinoilla hyvin. Yhtiön liikevaihto vuonna 1999 oli 205 milj.mk ja tilikauden voitto 16 milj.mk. Samaan aikaan hyvin suuri osa kilpailijoista on todennut sähkökaupan kannattavuuden joko huonontuneen merkittävästi tai olevan jopa tappiollista liiketoimintaa. Hintakehitys selkeästi laskeva Hyvästä tuloskehityksestä johtuen sähkönmyyntituotteiden hintoja alennettiin jälleen Sähkön myyntihintoja on kyetty alentamaan jo kolme kertaa kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sen lisäksi on tuotu sähkökauppaan uusia määräaikaisia 2000-tarjoustuotteita, joiden kilpailukykyisyys on erittäin hyvä. Isommuksen hinnoittelussa pyritään pitkäjänteisiin, kestäviin ratkaisuihin. Asiakaskohtaiset ratkaisumme ovat kokonaistaloudellisesti järkeviä ja kuitenkin aina kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Pohjois-Suomen ylivoimaisesti suurin sähkönmyyjä Isommuksella on osakkaidensa jakelualueella asiakasta. Asiakasmäärällä mitattuna Isommus on Pohjois-Suomen suurin sähkön vähittäismyyjä. Koko Suomessa yhtiö sijoittuu noin 7. suurimmaksi sähkönmyyjäksi. Isommus on yksi niitä harvoja sähkönmyyjiä Suomessa, jotka toimivat itsenäisenä osakeyhtiönä. Valtaosa Suomen sadasta myyjästä harjoittaa myös sähkön verkkoliiketoimintaa ja osa myös kaukolämpöliiketoimintaa. Tämä vääristää kilpailuasetelmia huomattavasti. Isommuksessa sähköenergian hankinta ja myynti on erotettu selkeästi sähkön siirtoliiketoiminnasta, jota yhtiön osakkaat harjoittavat. Näin turvataan parhaiten paikallisten asiakkaiden edut. Sähkön siirtohintoja nostamalla ei voida tukea kilpailunalaista myyntitoimintaa. Uudelle sähkölaskulle kehuja Isommus on yhdessä asiakkaiden ja osakkaiden kanssa kehittänyt uuden selkeän sähkölaskun. Se on saanut hyvän vastaanoton niin asiakkaiden, viranomaisten kuin tiedotusvälineidenkin keskuudessa. Lasku täyttää kaikki ne keskeiset vaatimukset, joita Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee edellyttämään sähkölaskulta. Sähkömarkkinakeskus on niinikään ilmaissut julkisesti tyytyväisyytensä Isommuksen laskuun. Kauppalehti vertaili suurten tunnettujen yhtiöiden sähkölaskuja keskenään. Isommuksen uusi lasku voitti tämän vertailun selkeästi. Vahvuutena laaja palveluverkosto Isommuksen myyntitoiminta on organisoitu ainutlaatuisella tavalla. Sähkön myyntipalvelut hoidetaan pääasiallisesti 16 paikallisessa palvelupisteessä. Nämä palvelupisteet ovat Isommuksen osakkaiden toimipisteitä, joissa annettavista myynti-, neuvonta- ja laskutuspalveluista Isommus maksaa osakkailleen palvelukorvausta. Palveluyhteistyö toimii erittäin hyvin. Puhdasta vesivoimaa ja lappilaista turvetta Isommus-Energia Oy:n sähkönhankinta v oli 1304 GWh. Pääosa katettiin tukkuostolla. Sähköpörssikaupan määrä oli yhteensä 178 GWh. Pörssiin myydyn energian määrä oli hieman ostoa suurempi. Isommus ostaa osakkailtaan kaiken niiden tuottaman tai osakkuussähkönä saamansa sähköenergian. Tämän Pohjois-Suomessa vedellä ja turpeella tuotetun sähkön osuus oli noin 38 % Isommuksen myymästä sähköstä. Asiakasmenetykset vielä pieniä Isommuksen pääasiallisella toimialueella ulkopuolisen myynnin piirissä on noin 4 % sähkönkäyttöpaikoista. Menetetty myynti koostuu suureksi osaksi paikallisen itsenäisen päätöksenteon ulkopuolella olevista valtakunnallisten ketjujen ja konsernien isoista toimipaikoista, ja jakaantuu noin 25 myyjälle. Pienkuluttajia on vieraan myynnin parissa vähän. Kun ulkopuolinen myyjä myy sähkön, ei sähköstä maksettu markka jää vahvistamaan oman paikkakunnan elinkeinoelämää. Isommuksen toiminnan perusperiaatteena on ollut jakaa kaikki annettavissa olevat edut paikallisille omille asiakkaille. Toimitusvelvollisuus (määräävä markkinaasema) asettaa kuitenkin paikallisen sähkönmyyjän ulkopuolisia myyjiä heikompaan asemaan hinnoittelun suhteen. Isommuksella on jonkin verran myös ulkopuolista myyntiä. Nykyisessä hintasotatilanteessa myynnin reilumpi kasvattaminen edellyttäisi kannattamattoman kaupan hyväksymistä. Liiketoiminta terveellä pohjalla Kaiken kaikkiaan Isommus-Energia Oy:n liiketoiminta on terveellä pohjalla, ja yhtiöllä on kaikki menestymisen edellytykset myös tulevaisuudessa. Isommuksen toiminta-ajatuksena on turvata lappilaisia energialähteitä hyödyntävän ja hinnaltaan kilpailukykyisen sähköenergian saanti pohjoisen asukkaille ja yrityksille. Päivi Alaoja-Arkko 8

11 Verkkotoiminta Siirron hinta ennallaan. Asiakkaille siirrettiin sähköä yhteensä 166,5 (v ,6) milj. kwh, mikä on 1,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisenä vuonna 1998 kasvu oli 7,4 % kylmästä talvesta ja viileästä kesästä johtuen ja näin ollen vertailuluku 169,6 milj. kwh jäi suureksi. Tämän seurauksena vuoden 1999 siirtomäärä ei kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maan sähkönkäyttö kasvoi 1,6 % (v.98 4 %). Jakeluverkkosiirron hintoja ei muutettu eikä myöskään mittaus- ja palvelumaksuja. Siirron hintaan sisällytettävät sähköverot pysyivät ennallaan. Alueverkkosopimukset uusittiin Lapin Sähköverkko Oy:n ja PVO Vesivoima Oy:n kanssa uusittiin alueverkkosiirtoa koskeva sopimus alkavana. Sopimukseen sisältyy uusi kantaveron hinnoittelurakenne. Lapin Sähköverkko Oy:n verkoston kautta siirretään 90 % Koillis-Lapin Sähkö Oy:n alueelle tulevasta sähköstä. PVO-Vesivoima Oy:ltä Jumiskosta siirretään 5 % ja loput 5 % omalta Juotaksen vesivoimalaitokselta. Alueverkkosiirron keskihinta ei muuttunut. Mittausten luentapalveluja uudistettiin Verkkoyhtiömme toimitti edelleenkin Isommus-Energia Oy:lle markkinointi-, myynti- ja laskutuspalveluja. Koillis-Lapin Sähkö Oy:n myyntitoiminta siirrettiin Isommus- Energia Oy:lle edellisenä vuonna eli Toimintavuosi oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin kaikilla sähkön myyntiasiakkailla oli mahdollisuus päästä kilpailuttamaan sähkön myyjää. Tuntimittausten luentapalvelut ostettiin 1.7. lähtien Koillis-Pohjan Sähkö Oy:ltä. Samalla sähkömarkkinalain mukainen taselaskenta siirrettiin Länsi-Suomen Yhteiskäyttö Oy:ltä yhtiön omaan laskentapalveluun. Uusi käytönvalvontajärjestelmä Honkakeron valvomoon hankittiin uusi käytönvalvontajärjestelmä. Järjestelmä liitettiin Isommus-Energia Oy:n valvontajärjestelmään, josta voidaan ohjata Juotaksen voimalaitosta ja periaatteessa koko Koillis-Lapin Sähkö Oy:n verkkoa. Uuden järjestelmän avulla on tarkoitus parantaa verkoston hallittavuutta vikatilanteissa ja suunniteltuja keskeytyksiä tehtäessä. kuntotarkastuksilla. Verkoston korjauksiin joudutaan sitomaan entistä enemmän resursseja. Suurimmat yksittäiset verkoston investointikohteet olivat kaikki Kemijärvellä. Painotalo Reuhunperä Rovajärvi Sammale Kalkonniemi Imposenniemi Avojohdon uusiminen 3 x PAS- johdoksi Pylväiden ja johtimien uusiminen Pylväiden ja johtimien uusiminen Jakelukeskeytykset vähenivät Keskeytyksiä oli keskimäärin 2,1 (v.98 2,7) tuntia asiakasta kohti. Keskimääräinen keskeytysaika asiakasta kohti on edelleenkin pienentynyt. Toisaalta asiakaskriittisyys keskeytysten suhteen kasvaa. Verkoston suojausautomatiikkaan liittyvät lyhyet jopa alle sekunnin katkot ovat lisääntyvä haitta asiakkaiden atk-järjestelmissä ja teollisilla automaatiolinjoilla. Yliaalloista johtuvat haitat ovat myös lisääntyneet. Sähkön laatua joudutaan seuraamaan entistä tarkemmilla kriteereillä. Lyhyiden häiriöiden vähentämiseksi hankittiin maasulkuvirran keskitetty sammutusjärjestelmä Honkakeron sähköasemalle. HUOLTO- JA VIKAKESKEYTYKSET ASIAKKAAT/VERKOSTO Verkoston tarkastus- ja huoltotarve kasvaa Verkostoinvestointeja tehtiin edelleenkin säästeliäästi eli vain puolet verkoston poistoarvosta. Liittymiä rakennettiin 93 kpl eli edellisen vuoden määrä. Urakointi oli vähäistä. Verkoston keski-iän kasvaessa verkoston seurantaa on tehostettu suunnitelman mukaisilla 9

12 Tietoja tilinpäätöksestä TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1999 Yhtiön tilan ja tuloksen arvioinnissa huomioitavat asiat Yhtiön siirrettyä sähkönmyyntiliiketoimintansa Isommus-Energia Oy:lle (ISE) oli toimintavuosi ensimmäinen kokonainen vuosi ilman sähkön liiketoiminnan liikevaihtoa. Sähkönmyyntiliiketoiminnan puuttuminen pienensi yhtiön koko liikevaihtoa toimintavuonna 32,6 %. Verkkoliiketoiminnan liikevaihto pieneni 5,8 %. Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Oma vesivoimatuotanto vuokrattiin koko vuoden ajan ISE:lle. Lapin Sähkövoima Oy:n kautta ostettava Kemijoki-sähkö vuokrattiin Fortum Oyj:lle marraskuun alusta vuoden kestävällä sopimuksella. Siirretyn sähkön määrä muuttui edellisvuodesta 1,8 % (7,4). Siirron määrän muutos johtui osaksi normaalia lämpimämmästä vuodesta huolimatta siitä, että talven aikana tammi-helmikuussa lämpötila oli pitkän aikaa jopa alle 50 C. Koko yrityksen liikevaihto pieneni 32,6 % (-15,2). Liikevaihdon pienenemiseen vaikutti sähkönmyyntiliiketoiminnan siirto ISE:lle. Liikevaihtoa kasvattivat ulkopuoliset urakat 3,5 milj. markalla(4,7). Lisäksi liikevaihtoon sisältyi oman vesivoimatuotannon myynti ulkopuolisille. Vuoden 2000 ennakkovalmistelut tietojärjestelmien osalta onnistuivat hyvin ja mitään odottamattomia tietoliikenneongelmia ei esiintynyt. Huippupakkasten aikanakaan ei esiintynyt mitään erityisiä ongelmia. Yhtiö luopui toimintavuoden aikana omistuksestaan Kemijärven Kaukolämpö Oy:ssä ja Koillis-Kyllästys Oy:ssä. Investoinnit Vuoden 1999 investoinnit olivat kaikkiaan 4,2 milj. mk (4,0). Asiakkaat Sähkönkäyttöpaikkojen nettovähennys oli -223 kpl (88). Muutos johtuu asiakastietojärjestelmän päivityksestä ja kerros- ja rivitalojen siirtymisestä yhteen mittaukseen. Perusliittymismaksuja ei muutettu vuonna Uusia liittymiä tuli 93 (93) ja liittymismaksutuloja kertyi 1,5 milj. mk (1,2). Yhtiölle on laadittu euron käyttöönottosuunnitelma ja siinä on otettu huomioon lähinnä asiakkaiden tarpeet. Arvio liiketoiminnan kehittymisestä Asiakkaiden määrä kasvanee noin 80 eli 0,6 %:lla. Oman tuotannon myyntitulot jäänevät sähkömarkkinoiden alhaisen hintatason takia myös toimintavuoden tasolle. Vuoden 2000 tulos jäänee toimintavuoden tasolle. Yhtiön toiminta jatkuu normaalilla tavalla. Valmius ulkopuolisten tilaamien aluevalaistus- ja sähköverkkorakentamiseen liittyvien urakoiden toteuttamiseen on yhtiössä hyvä. Yhteistoiminta lappilaisten sähköyhtiöiden kesken kehittyy edelleen toiminnallisten ja taloudellisten etujen saavuttamiseksi. Henkilöstö Vakinaisen henkilökunnan määrä kokopäivätoimisiksi muutettuna oli vuoden 1999 lopussa 41,5. Toimintamallina tiimiytetty organisaatio jatkuu edelleen ja tukee entistä laajemmin moniosaamisen ja itseohjautuvuuden tarpeita. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,90 markkaa, josta tilikauden voitto on ,40 markkaa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - osinkona jaetaan 8 mk/osake eli yhteensä ,00 mk - jätetään omaan pääomaan ,90 mk ,90 mk 10

13 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,95 Liiketoiminnan muut tuotot , ,12 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,76 Varastojen muutos ,04 Ulkopuoliset palvelut , ,03 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,86 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,64 Muut henkilösivukulut , ,01 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot , ,83 Liiketoiminnan muut kulut , ,53 Liikevoitto , ,37 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot , ,44 Korkokulut ja muut rahoituskulut ,00 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,81 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,20 Tuloverot , ,00 Tilikauden voitto , ,61 11

14 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,18 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,68 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,47 Rakennukset ja rakennelmat , ,98 Voimalaitos , ,22 Siirto-ja jakeluverkosto , ,31 Koneet ja kalusto , ,34 Ennakkomaksut ja keskener. hank , , , ,64 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,00 Lainasaamiset ,66 Siirtosaamiset , , , ,98 Rahoitusomaisuusarvopaperit Muut arvopaperit , ,36 Rahat ja pankkisaamiset , ,84 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,48 12

15 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Liittymismaksurahasto , ,33 Edell. tilikausien voitot/tappiot , ,89 Tilikauden voitto/tappio , , , ,83 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,45 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut , ,95 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,99 Muut velat , ,37 Siirtovelat , , , ,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,48 13

16 RAHOITUSLASKELMA mk Liiketoiminta Liikevoitto Suunnitelman mukaiset poistot Rahoituserät Verot Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus vähennys(+) 120 Lyhytaikaiset liikesaamiset lisäys(-), vähennys(+) Lyhytaikaiset korottomat velat vähennys(-) Liiketoiminnan nettokassavirta Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myynti Kassavirta ennen rahoitusta Rahoitus Liittymismaksujen lisäys Muut Rahoitus yhteensä Laskelman mukainen likvidien varojen muutos lisäys(+) Likvidit varat Likvidit varat

17 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut Yhteensä Henkilöstökulut Palkat Eläkkeet Muut henkilöstökulut Yhteensä Aktivoidut henkilöstömenot Luontoisedut Henkilöstömenot yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot * hallitus ja toimitusjohtaja * muu henkilöstö Tilikauden kokonaispalkat Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöt 19,5 21,5 Työntekijät 20,0 21,5 Tilapäiset 3,0 1,5 Yhteensä 42,5 44,5 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Voimalaitos Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Poistoerojen muutokset Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Voimalaitos Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä

18 TASEEN LIITETIEDOT Käyttöomaisuuden muutokset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kert. SUMU- Kirjanp.arvo poisto Aineettomat oikeudet , , , , ,74 Muut pitkävaik. menot , , , , ,40 Maa- ja vesialueet , , , ,47 Rakennukset ja rakennelm , , , , ,64 Verkosto , , , , ,90 Koneet ja kalusto , , , , , ,81 Voimalaitos , , , ,97 Keskeneräiset omat työt , , , ,69 Osakkeet ja osuudet , , , , ,98 Tase-erät yhteensä , , , , , ,60 Osakkeet Osakkeet Osuus Nimellisarvo Kirjanpitoarvo kpl % mk mk Lapin Sähkövoima Oy , ,98 Kiinteistö Oy Kemijärven Toimitalo , ,00 Isommus-Energia Oy 58 11, ,00 Fincopower Oy 20 2, ,00 Muut , , mk mk Saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahoitusarvopaperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Oman pääoman muutokset Voitto edellisiltä tilikausilta Liittymismaksurahasto Tilikauden voitto Oman pääoman muutokset yhteensä

19 mk mk Kertyneet poistoerot Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Voimalaitos Verkosto Koneet ja kalusto Jakokelpoinen oma pääoma Voitto edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto Jakokelpoinen pääoma yhteensä Laskennalliset verovelat Poistoeroista Siirtovelat Lomapalkkavelka Lopullinen tulovero Muut Yhteensä Vastuut Pantatut talletukset - takuuajan vakuutena Pantatut osakkeet - Lapin Sähkövoima Oy Leasing-vastuut Muut vastuut Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeisiin liittyvä rahastoonmaksuvelvollisuus Vastuu Isommus-Energia Oy:lle siirretyistä sähkösopimuksista Annamme lisätietoja tilinpäätöksestä pyydettäessä. 17

20 Talous graafisina kuvioina VASTAAVAA TASEEN RAKENNE % VASTATTAVAA 18

21

22 Käytetyt lyhenteet Energia Teho Jännite Virta GWh=gigawattitunti MWh=megawattitunti kwh=kilowattitunti MW=megawatti kw=kilowatti MVA=megavolttiampeeri kv=kilovoltti A=ampeeri 1 GWh 1000 MWh= kwh 1 MW 1000 kw 1 kw 1000 W 1 MVA kva 1 Mmk mk 1 tmk mk a h vuosi tunti

23 Yhteystiedot Koillis-Lapin Sähkö Oy KEMIJÄRVI Puhelin (vaihde)... (016) Telefax... (016) Sähköpostiosoitteet Honkakero Honkatie KEMIJÄRVI Puhelin (vaihde)... (016) Telefax... (016) Sallan palvelutoimisto Kuusamontie SALLA Puhelin... (016) Fax... (016) Pelkosenniemen-Savukosken palvelutoimisto Kemijärventie PELKOSENNIEMI Puhelin... (016) Fax... (016) Juotaksen voimalaitos JUOTAS Puhelin... (016) Vikailmoitukset.... (016) Kaapelinnäytöt Sähkönmyynti Isommus-Energia Oy Plosila Juha, aluemyyntipääll Sähkölaskutus Virkkula Maija-Liisa, perintä Uimarihuhta Aila Kotajärvi Leena Muu laskutus Rantakokko Eeva Myyntisopimukset, liittymät, sähkönkäytön neuvonta Plosila Juha Puikko Pekka Asennustarkastus Puikko Pekka Mittarien lukeminen Niemelä Kari Kemijärven itäosa, Salla Takkinen Teijo Kemijärven länsiosa, Pelkosenniemi-Savukoski Tietojärjestelmät Ojala Jukka Viestiverkot, käytönvalvonta Suopajärvi Jouko Liittymät, työmaasähkö, rakentaminen Pöyliö Kaarlo Verkostosuunnittelu Vuoni Olavi Mäkikyrö Reijo, maankäyttöasiat Materiaalipalvelut, kuljetukset, kiinteistöt Kangas Jouni Sähköasemat Vertomaa Pertti Verkostotietojen ylläpito Korpela Tuija Viinikka Eila Laskenta Suikkanen Antero (kirjanpito, perintä) Laitinen Virpi (ostoreskontra, kassa) Pöykiö Jaakko (palkat) Toimisto- ja sihteeripalvelut Kaakkurivaara Seija Verkkoliiketoiminnan johtaja Pernu Seppo Toimitusjohtaja Koski Jorma MATKAPUHELIMET Halvari Matti Jaakkola Kimmo Kangas Jouni Kantola Matti Kellokumpu Ilkka Kieksi Erkki Koski Jorma Kulppi Keijo Körkkö Aimo Laukka Pentti Maajaakkola Kauko Marjaniemi Markku Mäkikyrö Reijo Niemelä Kari Niemi Kimmo Nikka Jarmo Niskala Reijo Ojala Jukka Pernu Seppo Perävaara Markku Plosila Juha Posio Tarmo Puikko Pekka Pöyliö Kaarlo Sivonen Jorma Suikkanen Antero Suopajärvi Jouko Takkinen Teijo Vertomaa Pertti Vuoni Olavi

24 Koillis-Lapin Sähkö Oy Vapaudenkatu 8 (PL 49), KEMIJÄRVI Puhelin vaihde , Telefax Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kls.kemijarvi.fi