Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti

Transkriptio

1 Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti projektisuunnitelma v5.0 Heli Koivu Kuva: Erkki Kokko (Jämi Fly In 2014)

2 Sisällysluettelo 1 Projektin tausta Projektin tavoite Projektin toteutus Projektin budjetti ja linjauksia toteutukseen Projektin viestintäsuunnitelma Sidosryhmätilaisuudet Projektin työryhmät Riskikartoituksen loppuraportin ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Työryhmän ehdottamat toimenpiteet: Liite 1, Ehdotetut toimenpiteet Toimenpidetaulukko Toimenpidetaulukko 2, Lisäselvitystyötä edellyttävät toimenpiteet. 8 2

3 1 Projektin tausta Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti käynnistettiin Taustana projektille on, että harrasteilmailun kuolemantapausten määrä on ollut kahden viime vuoden aikana poikkeuksellisen suuri. Harrasteilmailun turvallisuutta on Trafin toimesta analysoitu tapahtuneiden onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja poikkeamien pohjalta. Tämä työ on jo johtanut moniin toimenpiteisiin harrasteilmailun turvallisuuden parantamiseksi. Jämijärvellä sattunut tuhoisa kahdeksan ihmishenkeä vaatinut lento-onnettomuus herätti kuitenkin kysymykset: Mitkä ovat harrasteilmailun riskit ja mitkä olisivat hyväksyttävät riskitasot? Kattavatko jo määritellyt turvallisuutta parantavat toimenpiteet koko harrasteilmailun toimijat ja osa-alueet? Tästä syystä Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen antoi toimeksiannon (LVM/869/00/2014) Trafille suorittaa harrasteilmailun riskeistä laaja-alaisen kartoituksen. Riskikartoituksen loppuraportti julkistettiin Raportti löytyy Trafin nettisivuilta linkistä: _Harrasteilmailun_riskikartoitus.pdf Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko edellytti harrasteilmailun turvallisuusraportin luovutustilaisuudessa , että Trafin pääjohtaja käynnistää projektin, jonka tarkoituksena on tukea harrasteilmailuyhteisöä turvallisuustyökalujen suunnittelussa ja niiden käyttöönotossa ilmailukerhoissa. Ministerin toivomuksena oli myös, että projektille nimetään päätoiminen vetäjä. Trafin tiedotteessa todettiin: Pääjohtaja Kari Wihlman on tänään päättänyt käynnistää harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojektin ja nimittänyt projektin päätoimiseksi vetäjäksi Heli Koivun alkaen. Tehtävä on määräaikainen vuoden 2015 loppuun asti. Heli Koivu toimi harrasteilmailun riskikartoitus projektin vetäjänä, joten hän tuntee harrasteilmailun riskit ja kartoituksessa esitetyt toimenpide-ehdotukset erittäin hyvin ja kehittämisprojekti voi käynnistyä välittömästi. 3

4 2 Projektin tavoite Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojektin tavoitteena on: luoda Suomen harrasteilmailulle turvallisuustyön toimintamalli ja menetelmät vastuumäärityksineen o vahvistaa mallia, jossa Suomen harrasteilmailuyhteisö vastaa itse turvallisuuden kehittämisestä o malli luodaan yhdessä harrasteilmailuyhteisön kanssa luoda Trafille malli, jolla Trafi voi jatkossa tukea harrasteilmailun turvallisuustyötä. Mallissa huomioidaan Suomen sitoutuminen Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn yleisilmailun kehitystyöhön sekä viranomaistoiminnan priorisointi. Työssä kiinnitetään huomiota erityisesti neljään tunnistettuun keskeiseen osa-alueeseen: o Ilmailuyhteisön yhteisöllisyyden vahvistaminen o Koulutuksen kokonaisuus o Ilmailuyhteisön yhteistyön lisääminen ja harmonisointi sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen o Tehokkaan turvallisuusviestinnän lisääminen huolehtia siitä, että harrasteilmailun riskikartoituksen loppuraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset käsitellään asianmukaisesti Lopputuloksen tulee uskottavalla tavalla vastata Trafille annettuun tehtävään. Projektin alettua voidaan todeta, että tarpeellinen tietopohja turvallisuuden parantamiseen on koottuna. Nyt painopiste suunnittele-tee-tarkista-jatkokehitä- ketjussa on TEE-vaiheessa. Projekti on viranomaisten ja ilmailuyhteisön yhdessä tekemistä. Tämä projektisuunnitelma muodostaa alun, jonka pohjalta yhteistyöllä lähdetään rakentamaan tarkempaa suunnitelmaa. Perusperiaatteena pidetään yhdessä suunniteltuja käytännönläheisiä ja vaikuttavia toimenpiteitä sekä uusien käytäntöjen rohkeaa kokeilemista mm. turvallisuusviestinnän keinojen ja yhteistyömallien osalta. Kaikki tekeminen tähtää siihen, että tulokset eivät hyödytä vain projektin ajan, vaan luodaan toimivia malleja, joita jatkossa voidaan käyttää turvallisuustyössä. Lue myös LVM:n tiedotteet: Raportti: Ilmailukerhojen ja harrastajien kehitettävä turvallisuuttaan ( ) Risikko: Harrasteilmailun turvallisuuden kehittäminen on yhteinen asia ( ) 4

5 3 Projektin toteutus 3.1 Projektin budjetti ja linjauksia toteutukseen Projekti tarvitsee kokonaisbudjetin, jolla katetaan; o tarvittavat sidosryhmätilaisuudet sidosryhmätilaisuudet työryhmätyö o Trafin työhön osallistuvien (projektin johtaja ja asiantuntijat) matkat sidosryhmätapaamisiin o riskikartoituksen loppuraportin valikoitujen osien käännätys englanniksi o toimenpiteiden toteutuksessa mahdollisesti käytettävä ulkopuolisena asiantuntijapalveluna ostettava työ (esim. ulkomaisen teoriaopetusmateriaalin läpikäynti, muutokset Suomen oloihin sopivaksi ja käännätys suomeksi) Projektin toteutus koostuu Trafissa tehtävästä projektiin liittyvästä viranomaistyöstä, sidosryhmien tekemistä projektiin liittyvästä työstä, Trafin ja sidosryhmien yhteisestä työryhmätyöskentelystä, osallistumisesta sidosryhmien järjestämiin harrasteilmailun turvallisuuden seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin sekä projektin yhteydessä järjestettäviin laajempiin sidosryhmätilaisuuksiin. Projekti on jaettu viiteen osakokonaisuuteen, joista jokaiseen nimetään työryhmä ja ryhmälle tavoitteet. Ryhmät valitsevat keskuudestaan ryhmänvetäjät. Ryhmien osallistujat ovat Trafin, SILin, SMLLn, Finavian ja Ilmatieteenlaitoksen asiantuntijoita sekä muita projektiin kutsuttuja asiantuntijoita ilmailuyhteisöstä. OTKES ei puolueettomana turvallisuustutkintaviranomaisena osallistu suoraan projektin työryhmätyöhön, mutta on mukana aloitustilaisuudessa ja tukee työtä erityisesti tuomalla työtä hyödyttävää turvallisuustietoa, jota se saa kansainvälisen turvallisuustutkintaviranomaisten verkoston kautta. Työn organisoinnissa huomioidaan: hyödynnetään mahdollisimman paljon Suomen Ilmailuliiton (SIL), Suomen Moottorilentäjäliiton (SMLL) sekä harrasteilmailun kerhojen vuodelle 2015 jo suunniteltuja tilaisuuksia ja tuodaan projektin teemoja ja työryhmätyön tuloksia ilmailuyhteisölle hyödynnetään tapaamisten lisäksi muita yhteydenpitokeinoja, kuten projektille luotavia osallistavia internet-sivuja ja videoneuvottelumahdollisuutta otetaan huomioon harrasteilmailuyhteisön maantieteellinen jakautuminen ympäri Suomea 5

6 3.2 Projektin viestintäsuunnitelma Harrasteilmailun riskikartoituksen loppuraportin hyödyntäminen o Pohjoismaiden analyysitoimintojen verkostolle on lähetetty pyynnöstä kartoitus (suomenkielinen versio). o Kartoituksen aikana pyydettiin tietoja valituilta vertailumailta. Tässä yhteydessä luvattiin toimittaa kartoituksen tulokset hyödyksi myös ko. valtioiden viranomaisille. o Loppuraportista käännätetään valikoidut osat englanniksi lähetetään vertailumaiden ilmailuviranomaisille ja EASAlle sekä linkitetään projektin internet-sivuille. Käännös valmistuu viikolla 2 /2015. Internet & some; o Projektin alusta alkaen Trafiin on tullut useita yhteydenottoja ja tarjouksia auttaa työssä, mukana mm. lennonopettajia ja tarkastuslentäjiä. Projektiin otetaan mukaan liittojen ja kerhojen lisäksi yksittäiset aktiiviset harrastajat alusta alkaen ja annetaan mahdollisuus kommentoida ja ideoida. Mukaan voi tulla internet-sivujen keskustelun kautta, tilaisuuksissa tai työryhmätyöskentelyä tukemalla tai siihen osallistumalla. o Projektille rakennetaan joulukuun aikana (julkaisu ennen tilaisuutta) omat nettisivut Trafin internet-sivuille. Sivustoon viedään dokumentteja, tietoa projektin ja työryhmien työn etenemisestä (blogi), tapahtumista, linkit sidosryhmien sivustoille ja linkit Trafin harrasteilmailijoita koskeville sivustoille (lupakirjat, säädökset jne.). Sivustolla voi kuka tahansa keskustella ja tuoda ideoita työryhmien aihepiireittäin Facebook-linkityksen kautta. o Nettisivuja kehitetään projektin aikana niin, että projektin loputtuakin ne palvelevat Trafin harrasteilmailun sivustona, joilta asiakkaat löytävät kaiken tarvitsemansa aiheeseen liittyvän helposti. Media o Projektista on jo keskusteltu Ilmailulehden päätoimittajan kanssa (14.11.). Projektin edetessä saavutettaessa välituloksia ja sen loputtua kirjoitetaan aiheesta artikkelit esim. Ilmailulehteen ja tiedotetaan muille medioille. 6

7 3.3 Sidosryhmätilaisuudet Ensimmäinen sidosryhmätilaisuus on maanantaina , klo Trafissa. Tilaisuuden tavoitteena on käynnistää projektin työryhmätyö yhdessä SILin, SMLLn, Finavian, Ilmatieteenlaitoksen sekä muiden osallistujatahojen kanssa ja kerätä mahdollisimman paljon ideoita ratkaisumallien löytämiseen ja toimenpiteiden toteutukseen. Aamupäivän osio on työryhmien nimetyille asiantuntijoille. Iltapäiväosuus on avoin kaikille. Tilaisuuden tuloksena työryhmät tuottavat suunnitelman työnsä etenemisestä ja vastuunjaosta. Tilaisuuden osallistujille (työryhmät) lähetetään ennakkomateriaali, jossa on ryhmitelty riskikartoituksen toimenpide-ehdotukset työryhmittäin, työryhmien työn tavoitteet sekä tukimateriaalia työryhmän työn suunnitteluun. Tilaisuuden ohjelma: 9.30 aamukahvi ja päivän kulun ohjeistus (Trafin auditorion viereinen aulatila/auditorio) / Heli Koivu + työryhmien vetäjät (Ryhmät: 1) Heli Koivu, 2) Jani Hottola, 3) Tapani Maukonen, 4)Veli-Matti Petramo, 5) Helena Pietilä) työryhmätyö (neuvottelutiloissa). Ryhmät: 1. ilmailuyhteisön yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen harmonisointi 2. koulutuksen kokonaisuus 3. tehokkaan turvallisuusviestinnän lisääminen 4. kansallisen viranomaissääntelyn kehittäminen ja viranomaistehtävät 5. opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot lounas (Trafi tarjoaa) Kaikille avoimen tilaisuuden osan avaus / Pekka Henttu Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojektin esittely / Heli Koivu työryhmien tulosten esittely (5x15 min) / ryhmien vetäjät Keskustelua yhteenveto ja jatko 7

8 3.4 Projektin työryhmät Projekti on jaettu viiteen osakokonaisuuteen, joista jokaiseen nimetään työryhmä ja ryhmälle tavoitteet. Lisäksi riskikartoituksen loppuraportin toimenpidesuositukset jaetaan ryhmille niiden vastuualueiden mukaisesti. Ryhmien ensimmäisessä tapaamisessa puheenjohtajana toimii Trafin edustaja, jotta käytännön järjestelyt ja työn valmistelu saadaan tehtyä aikataulussa. Ryhmät valitsevat jatkotyöhön keskuudestaan ryhmän vetäjän, joka jatkossa myös toimii puheenjohtajana ja esittelee ryhmän työn tulokset. Ryhmää 4 vetää kuitenkin jatkossakin Trafin edustaja. Ryhmien osallistujat ovat Trafin, SILin, SMLLn, Finavian ja Ilmatieteenlaitoksen asiantuntijoita sekä muita projektiin kutsuttuja asiantuntijoita ilmailuyhteisöstä. Sama henkilö voi osallistua useammankin ryhmän työhön. Osa asioista osuu useamman ryhmän vastuualueelle. Toisaalta kaikkien ryhmien työssä löytyy selviä rajapintoja muiden ryhmien työhön. OTKES ei puolueettomana turvallisuustutkintaviranomaisena osallistu suoraan projektin työryhmätyöhön, mutta on mukana aloitustilaisuudessa ja tukee työtä erityisesti tuomalla työtä hyödyttävää turvallisuustietoa, jota se saa kansainvälisen turvallisuustutkintaviranomaisten verkoston kautta. Työryhmät voivat työn edetessä kutsua työhön mukaan lisää asiantuntijoita niiltä osa-alueilta, joilta siihen on tarvetta. Toimenpiteiden toteutuksessa käytetään erilaisia alatyöryhmiä ja projektiryhmiä tai yksittäisiä henkilöitä. Toimenpiteiden toteutukseen osallistujat valitaan aina tarpeen mukaan Trafista ja/tai muista osallistujatahoista. Kuka tahansa ilmailija voi omalta osaltaan tukea työryhmien työtä projektin nettisivuille rakennettavan työryhmätilan ja sen keskustelutoiminnon kautta. Ryhmät järjestäytyvät ( tilaisuus), käyvät läpi tavoitteet ja suunnittelevat työn toteutusta Kaikkien ryhmien tavoitteet työn alussa: käydä läpi ryhmälle asetetut tavoitteet ja tarvittaessa tarkentaa tai muokata tavoitteita, sekä kirjata toimintasuunnitelma työn etenemiselle (projektin johtaja toimittaa tukimateriaalia suunnitteluun). käydä läpi loppuraportin toimenpide-ehdotukset ja määritellä toteutettavat toimenpiteet, niiden priorisointi ja aikataulu sekä kunkin osaalueen vastuuhenkilöt. Ryhmä voi hyödyntää muita ilmailuyhteisön asiantuntijoita työssään haluamallaan tavalla määritellä muut tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi miettiä, miten geneeristen asioiden lisäksi lajikohtaiset tarpeet otetaan huomioon työssä (esim. kuinka lajitoimikuntia ja kerhoja hyödynnetään) projektin johtaja huolehtii siitä, että projektin kuluessa järjestetään riittävästi tilaisuuksia, joissa koko projektin etenemistä ja kaikkien ryhmien työtä käydään läpi. Ryhmien vetäjät raportoivat työn etenemisestä projektin johtajalle. Projektin nettisivuille tehdään ryhmille omat osiot, joiden kautta työn etenemistä voidaan seurata/raportoida sekä voidaan kerätä ideoita ja keskustella projektin jäsenten ja ilmailuyhteisön kanssa. 8

9 3.4.2 Ryhmäkohtaiset erityistavoitteet Ryhmä 1: ilmailuyhteisön yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen harmonisointi löydetään ja toteutetaan toimivia ja myös uudenlaisia keinoja ilmailuyhteisön yhteisöllisyyden lisäämiseen ja yksittäisten harrastajien tavoittamiseen turvallisuustyössä ja kerhotoiminnassa löydetään ja toteutetaan toimivia ja myös uudenlaisia keinoja ilmailuyhteisön yhteistyön lisäämiseen (liittojen, kerhojen ja lajien välinen yhteistyö sekä ilmailuyhteisön ja viranomaisten yhteistyö) löydetään ja toteutetaan toimivia ja myös uudenlaisia keinoja kerhoista ja yksittäisiltä ilmailijoilta tai yhdistyksiltä löytyvien parhaiden käytäntöjen saamiseksi laajasti koko ilmailuyhteisön käyttöön tunnistetaan mahdolliset olemassa olevat haasteet/esteet ilmailuyhteisön tehokkaalle yhteistyölle ja löydetään ratkaisut esteiden poistamiseen tunnistetaan, millä toimintatapojen muutoksilla päästään viiden keskeisen osa-alueen osalta toivottuun lopputulokseen Ryhmä 2: koulutuksen kokonaisuus käydään läpi ja syvennetään riskikartoituksen toimenpidesuositukset ja suunnitellaan toteutus, toteutetaan tuodaan harrasteilmailun koulutukseen tunnistettujen riskien tiedostaminen ja pienentäminen/poistaminen hyödynnetään työssä muiden ryhmien (mm. ryhmä 5) työtä Ryhmä 3: tehokkaan turvallisuusviestinnän lisääminen käydään läpi ja syvennetään riskikartoituksen toimenpidesuositukset ja suunnitellaan toteutus, toteutetaan löydetään ja toteutetaan toimivia ja myös uudenlaisia keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen viestinnän keinoin (yhteistyössä ryhmän 1 kanssa) löydetään ja toteutetaan toimivia ja myös uudenlaisia keinoja osallistaa ilmailuyhteisöä turvallisuustiedon hyödyntämiseen Ryhmä 4: kansallisen viranomaissääntelyn kehittäminen ja viranomaistehtävät käydään läpi ja syvennetään riskikartoituksen toimenpidesuositukset ja suunnitellaan toteutus, toteutetaan o mm. kansallinen toimilupa ns. isoille harrastekoneille kansallisen sääntelyn selkiyttäminen ja kehittäminen kohti kevyempää, riskiperusteista sääntelyä Trafin viranomaistyön tukeminen tuottamalla näkemykset o nykysääntelyn keskeisistä puutteista/ongelmista o säädösmuutostyön priorisoinnista 9

10 o mahdollisuuksien mukaan sisällöntuottaminen ko. ilmailun osa-alueen asiantuntijakysymyksissä säädöstyön tueksi / säädöksen pohjaksi harrasteilmailun viranomaistehtävien siirtosuunnitelman tuottaminen RPAS:it harrasteilmailussa - kokonaisuus Ryhmä 5: opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot huomioidaan työn aikana EASAn GA-roadmapin eteneminen selvitetään vertailumaiden käytännöt työryhmien osa-alueilla, oppeja hyödynnetään projektissa tietoa EASAlta & suoraan vertailumailta; roolit ja vastuunjako viranomaisten ja ilmailuyhteisön välillä: viranomaistehtävien siirto, turvallisuustiedottaminen, koulutus, tilastointi, poikkeamaraportointi kerrotaan tuloksista muille työryhmille Työryhmien jäsenet Tämä projektisuunnitelma on lähetetty Trafin lisäksi SIL:oon ja SMLL:oon pyynnöllä, että em. organisaatiot lähettäisivät työryhmin esittämänsä henkilöiden nimet. Myös Finavialta ja Ilmatieteen laitokselta on saatu asiantuntijat mukaan projektiin. Työryhmiin on kutsuttu myös yksittäisiä asiantuntijoita. Työryhmätyön aloitustilaisuuden ( ) jälkeen kootaan lopullinen nimilista projektin työryhmiin. 1) ilmailuyhteisön yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen harmonisointi a) ryhmän vetäjä: (työryhmä määrittää) b) Trafin asiantuntijat: c) SIL/ SMLL/ Finavia/ Ilmatieteen laitos/muut asiantuntijat: 2) koulutuksen kokonaisuus a) ryhmän vetäjä: (työryhmä määrittää) b) Trafin asiantuntijat: c) SIL/ SMLL/ Finavia/ Ilmatieteen laitos/muut asiantuntijat: 3) tehokkaan turvallisuusviestinnän lisääminen a) ryhmän vetäjä: (työryhmä määrittää) 10

11 b) Trafin asiantuntijat: c) SIL/ SMLL/ Finavia/ Ilmatieteen laitos/muut asiantuntijat: 4) kansallisen viranomaissääntelyn kehittäminen ja viranomaistehtävät a) ryhmän vetäjä: (Veli-Matti Petramo/Trafi) b) Trafin asiantuntijat: c) SIL/ SMLL/ Finavia/ Ilmatieteen laitos/muut asiantuntijat: 5) opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot a) Ryhmän vetäjä: (työryhmä määrittää) b) Trafin asiantuntijat: c) SIL/ SMLL/ Finavia/ Ilmatieteen laitos/muut asiantuntijat: 11

12 4 Riskikartoituksen loppuraportin ehdotukset jatkotoimenpiteiksi 4.1 Työryhmän ehdottamat toimenpiteet: Harrasteilmailun riskikartoituksen loppuraportissa ehdotettiin suuri määrän harrasteilmailun turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Osa toimenpide-ehdotuksista on yleisiä ja laaja-alaisia, osa lajikohtaisia ja rajattuja. Osa toimenpiteistä on listausta asioista, joista tarvitaan lisätietoa tai jatkoselvitystä. Vain pieni osa ehdotuksista käsittelee sääntelyn tiukentamista tai lisäämistä. Niistä keskeisin on kansallisen toimiluvan ja vaatimusten selkeän minimitason asettaminen kansallisen sääntelyn piirissä oleville isoille (määritelty) harrastekäytössä oleville koneille. Yleisesti ottaen toimenpide-ehdotukset keskittyvät nyt aloitetun työn jatkamiseen. Ennen kuin toimenpiteitä lähdetään tarkemmin priorisoimaan ja aikatauluttamaan, on ensimmäisenä työnä käytävä keskustelu ja määriteltävä harrasteilmailun viranomaistehtävien siirron tavoitteet, työnjako, roolit, vastuut ja riittävät toimintaedellytykset (taloudelliset-, henkilö- ja osaamisresurssit). Sen jälkeen toimenpiteet voidaan vastuuttaa ja aikatauluttaa. Toimenpiteiden keskeisiä kokonaisuuksia ja teemoja: Yhteisöllisyyden vahvistaminen: Yhteisöllisyys nähdään keskeiseksi keinoksi hiljaisen tiedon ja turvallisuusmyönteisten asenteiden levittäjänä sekä yksittäisen harrastajan osaamisen ylläpidon varmistajana. Yhteisöllisyys ehkäisee myös tietoista ja tiedostamatonta riskinottoa. Perinteisen yhteisöllisen kerhotoiminnan rinnalle noussut itsenäinen harrastaminen edellyttää uudenlaista yhteisöllisyyttä tuottavien keinojen kehittämistä. Koulutuksen kokonaisuus: Koulutus on merkittävien taustatekijä taitojen ja asenteiden rakentamisessa. Koulutuksessa toimenpiteet kohdentuvat teoria- ja lentokoulutuksen sekä oppimateriaalin laadullisten elementtien kehittämiseen ja harmonisointiin, oppimistuloksiin ja opetuksen laatuun, jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen ylläpitoon, vertailumaista saatavan tiedon ja materiaalin hyödyntämiseen sekä huomion kiinnittämiseen koulutuksessa erityisesti tunnistettuihin riskitekijöihin. Yhteistyön lisääminen ja harmonisointi: Harrasteilmailuyhteisöstä löytyy lukuisia esimerkkejä kerhojen, yhdistysten ja yksittäisten ilmailijoiden erinomaisesta turvallisuustyöstä ja hyvistä toimintatavoista. Näitä esimerkkejä on saatava laajemmin muiden hyödynnettäväksi ja yleisesti käyttöön. Tämä edellyttää yhteistyön lisäämistä ja tiedon jaon toimintamallien kehittämistä. Tehokkaan turvallisuusviestinnän lisääminen: Kun ilmailuyhteisön rakenteita vahvistetaan, yhteistyötä tiivistetään ja toimintatapoja harmonisoidaan, saavutetaan laadukkaalla turvallisuusviestinnällä suuri teho. Tietoisuuden lisääminen tunnistetuista riskeistä ja niitä lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä sekä turvallisuusmyönteisiin asenteisiin vaikuttaminen ovat tehokas keino riskien pienentämisessä. Sekä viranomaisten että ilmailuyhteisön on etsittävä uudenlaisia keinoja viestinnän tehostamiseksi. 12

13 1 Liite 1, Ehdotetut toimenpiteet Toimenpidetaulukot Alla kuvattujen riskikartoituksen loppuraportissa esitettyjen toimenpide ehdotusten ja mahdollisesti muiden, myöhemmin määritettävien toimenpiteiden vastuumäärityksissä tulee huomioida; - EASA:n julkaiseman yleisilmailun (GA) kehityssuunnitelma, jossa säädöksiä tullaan muuttamaan selkeästi turvallisuustavoiteperusteiseksi. Säädöksissä määritellään vastaisuudessa mitä tavoitellaan, eikä siis oteta kantaa miten. Muutoksen tavoitteena on keventää säädöspohjaa ja tehdä siitä selkeämmin tulkittavaa sekä kustannuksia keventämä; - ilmailuviranomaisten työn priorisointi, jonka periaatteet ovat ICAOn linjausten mukaisia ja joka on myös elementti eurooppalaisessa yleisilmailun kehityssuunnitelmassa. Tämä tarkoittaa, että Trafin panostukset harrasteilmailuun sekä myös laajemmin yleisilmailuun tulevat olemaan vähäiset vastuu turvallisuuden kehittämisestä on harrastuksen parissa toimivilla. Trafin rooli ehdotetuissa toimenpiteissä on koordinoiva ja ohjaava; - se, että sääntelyn tulisi olla viimeinen toimenpidevaihtoehto; - se, että yleisilmailuyhteisö edellä mainitun kehityssuunnitelman mukaisesti ottaa tulevaisuudessa merkittävän kokonaisvastuun toimintansa turvallisuudesta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. On kuitenkin huomattava, että kokonaisuus on niin suuri, että muutoksen on tapahduttava portaittain ja suunnitelmallisesti; - se, että koko harrastusilmailuyhteisö mukaan lukien myös koulutustoiminnan toimijat osallistuvat toimenpidetyöhön. Toimenpidetyössä tavoitteena tulisi olla se, että harrastaja ei joudu kohtamaan tiedostamattomia riskejä sekä auttaa häntä hallitsemaan tiedostetut riskit. Hyväksyttävän riskitason määrittelystä olisi siirryttävä käsitteeseen tavoiteltava turvallisuustaso. 1

14 1.1 Toimenpidetaulukko 1 Alla kuvattuna riskikartoituksen loppuraportissa ehdotetut toimenpiteet taulukkoon koottuna. Vastuutahon tai aikataulun määrittäminen tehdään jatkokeskustelussa. Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus Käynnistetään keskustelu hyväksyttävästä turvallisuustasosta sekä harrasteilmailun vastuutahoista ja rooleista. Tavoitteena ovat linjaukset viranomaisen ja ilmailuyhteisön tehtävien jaosta, rooleista ja vastuista sekä toimintaedellytyksistä (taloudelliset, henkilö- ja osaamisresurssit) harrasteilmailussa. Otetaan huomioon tämän kartoituksen tulokset, EASAn yleisilmailun strategia, tiekartta ja meneillään oleva turvallisuuden rakenteiden muutostyö sekä valmistuvan lentoliikennestrategian teemaan liittyvät linjaukset. Järjestetään käytävän keskustelun tueksi ja sen teemoilla seminaari loppuvuodelle alkutalvelle Edellä lueteltujen toimenpiteiden jälkeen tarkennetaan ja priorisoidaan lopullinen toimenpidelistaus. Riskityöpajojen työ viedään loppuun: tunnistetut uhkatekijät ja riskit arvioidaan ja priorisoidaan ja sitä kautta toimenpiteet priorisodaan 2

15 Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus Lentoturvallisuusilmoituksista analysoitua turvallisuutta parantavaa tietoa viedään laajemmin ja järjestelmällisemmin harrasteilmailijoille, myös uusin keinoin ja eri viestintäkanavin. Lentokoulutusohjelmissa, kertauskoulutuksissa, turvallisuustiedottamisessa sekä lentokerhojen ja yhteisöjen toiminnassa kiinnitetään huomiota kartoituksessa esiin nousseisiin keskeisiin riskeihin ja niitä vähentäviin suojauksiin. Otetaan esille mm. turvallisuutta edistävien asenteiden, päätöksentekokyvyn ja omien rajojen tuntemuksen merkitys. Kerhojen sisäisellä tiedotuksella on suuri vaikutus toimintakulttuuriin. Myös toisten kerhojen hyviä käytänteitä pitäisi saada levitettyä. Ilmailuyhteisö etsii SILin johdolla keinoja, joilla seminaareja, tapahtumia ja muita keinoja voidaan hyödyntää turvallisuustiedon levittäjinä ja päällekkäisen työn vähentäjinä. Tiedottaminen koulutusorganisaatioille ja ilmailijoille SERAn voimaan tullessa muuttuvista yö VFR -minimeistä ja niiden vaikutuksista Lisätään yhteistyötä Ilmatieteenlaitoksen ja harrastejärjestöjen kanssa yleisilmailun sääpalvelujen kehittämiseksi. 3

16 Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus Yleisilmailu Tiedottaminen koulutusorganisaatioille ja ilmailijoille säähavaintojen ja ennusteiden laatimiskriteereistä ja niiden rajoituksista hyödynnetään jo olemassa olevaa hyvää ohjemateriaalia tiedottaminen koulutusorganisaatioille ja ilmailijoille muuttuvista yöminimeistä ja niiden vaikutuksista Yleisilmailu asentomittarilento teemana tarkastuslennoilla vuonna 2015 Yleisilmailu Yleisilmailu, ultrakevyet Ultrakevyet Ultrakevyet Ultrakevyet yhteistyö ilmatieteenlaitoksen ja harrastejärjestöjen kanssa kanssa yleisilmailun sääpalvelujen kehittämiseksi lentokoulutusohjelman kehittämistä siten, että se antaa oppilaalle paremmat valmiudet tunnistaa lähestyvä sakkaus. (huom; sakkausharjoituksissa tulisi käyttää erilaisia tehoasetuksia) osaamiskoejärjestelmän parantaminen, jotta oppilaiden tietopuolista osaamista ja oppimistuloksia eri osa-alueilla voidaan kurssin aikana arvioida paremmin massa- ja massakeskiöasemaan liittyvien laskelmien tärkeyden korostaminen ultrakevytlentokoneiden lento-ohjekirjojen kehittäminen siten, että ne antavat paremmat lähtökohdan massantarkastelulle, sekä paremmat kuvaukset ilma-alusten käyttäytymisestä sakkaustilanteissa (myös kellukeasennus) 4

17 Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus Ultrakevyet vesilentokoulutuksen kehittäminen lentokoneen käsittelyn osalta Ultrakevyet Valvomattomat lentopaikat Valvomattomat lentopaikat Valvomattomat lentopaikat Valvomattomat lentopaikat Liitimet Liitimet asentomittarilentämisen implementointi koulutusohjelmaan siinä määrin, kun se on tarkoituksenmukaista harrasteilmailijalle Valvomattoman lentopaikan käyttöasteen mukaisesti ja harrastusluonteisuuden takia määräaikaistarkastusten väli tulisi määritellä paikallisen tarpeen mukaisesti. Lentopaikan pitäjän täytyy pystyä antamaan ajantasainen tieto lentopaikan käytettävyydestä lentosuunnitelmaa tekevälle. Lentopaikan pitäjälle määritettävä koulutuspaketti, jotta voi toimia ko. tehtävässä. Lentokoulutukseen lisätään pakollinen käynti valvomattomalla lentopaikalla. Lentopaikkojen paikallissääntöjen yhdenmukaistaminen kansallisesti, jotta samat periaatteet esim. risteävien kiitoteiden käytössä olisivat helpommin sovellettavissa kentältä toiselle. Lentäjän taitotason arviointi myös tasoilla 3-5 Liitimen ennakkotarkastuksessa tarkastuslistan käyttöön kannustaminen. Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus 5

18 Liitimet Liitimet Isot harrastekoneet Taitotasoon ja/tai kokemukseen sidotut suositukset käytettävistä siivistä tai olemassa olevista suosituksista tiedottaminen Radioilmoitusten tärkeyden korostaminen sekä radioiden määrän lisääminen varjoliitimissä Luodaan kansalliset määräykset, joissa määritellään riittävän kattavasti minimivaatimukset lentokelpoisuuden, koulutuksen sekä lentotoiminnan osalta kansallisen sääntelyn piirissä oleville isoille harrastekoneille. Näihin koneisiin luetaan mm. yli 6 matkustajaa kuljettavat tai törmäysenergialtaan suuret koneet suihkumoottorikoneet tai usean ohjaajan miehistön vaativat harrasteilmailukäytössä toimivat ilma-alukset. Vaatimuksissa on eroteltava entiset sotilaskoneet muista ja otettava huomioon koneiden ja niiden käyttötarkoitusten erilaisuus. Yleisvaatimukset on hyvä pitää suppeina, mutta niiden lisäksi on määriteltävä konetyyppi- ja/tai toimintakohtaiset vaatimukset. Operointipuolella kyseeseen tulisi kansallinen toimilupa, jossa otettaisiin erityisesti koneen käyttötarkoitus huomioon vaatimuksia arvioitaessa. Suomesta löytyy useita museokoneilla toimivia harrastajatahoja (kuten DC-3- yhdistys), jotka nykyvaatimusten vähyydestä huolimatta vapaaehtoisesti hyödyntävät omassa toiminnassaan kaupallisen liikenteen turvallisuusoppeja ja ovat asettaneet omia tiukkoja rajojaan mm. lentäjien kokemukselle ja pätevyydelle. Kansallisia vaatimuksia suunniteltaessa niitä voidaan peilata yhdistysten toimintaan ja muiden maiden säädellä vaadittavaa minimitasoa. 6

19 Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus Laskuvarjohyppy Laskuvarjohyppy Laskuvarjohyppy Laskuvarjohyppy Tietoisuuden lisääminen: mietitään ratkaisua, jolla tieto ja koulutus saataisiin mahdollisimman hyvin kaikille aloitteleville lupakirjahyppääjille ja kokeneille hyppääjille, jotka aloittelevat tai kokeilevat uutta hyppäämisen alalajia, jossa on kohonnut riski törmäykseen vapaapudotuksessa Julkaistaan laskuvarjohyppylentoja suorittaville lentäjille koulutukseen yleisohje. Pohjana soveltuvin osin mm. FAAn AC 105-2E (8.Pilot responsibilities, Jump pilot training kohdat 8 b 8 f). Julkaistaan laskuvarjohyppääjille ohje, jossa käsitellään yleisesti riskejä ja korostetaan niiden vakavuutta koskien lentokoneen kuormausta ja lentokoneessa liikkumista. Ohje ottaisi kantaa myös hyppääjien ja lentäjän väliseen koordinaatioon. Laskuvarjohyppytoiminnassa käytettäviin lentokoneisiin laitetaan selkeät merkinnät ja ohjeet kuormauksesta ja liikkumisesta. 7

20 1.2 Toimenpidetaulukko 2, Lisäselvitystyötä edellyttävät toimenpiteet Alla olevaan taulukkoon on koottu toimenpide-ehdotukset, joiden toteuttaminen pitää sisällään jatkoselvitystarpeita. Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus Vertailumaissa harrasteilmailun viranomaistehtäviä on jaettu osittain harrasteilmailuyhdistysten tehtäväksi. Omana projektinaan selvitetään näiden järjestelyiden toimivuus ja vaikuttavuus. Samalla selvitetään toimenpiteet, joilla vertailumaat ovat päässeet Suomea paremmalle harrasteilmailun turvallisuustasolle erityisesti ultrakevytlentämisen osalta. Omana projektinaan käydään läpi valittujen vertailumaiden teoriakoulutus- ja ohjemateriaalit, muokataan ja käännetään valittavista parhaista materiaaleista suomalaiseen lentokoulutukseen soveltuvat versiot ja luovutetaan ilmailuyhteisön käyttöön. Tämän kartoituksenyhteydessä työryhmä on jo saanut kirjallisen luvan brittien BMAAlta (British Microlight Aircraft Association) kaiken heidän julkai-semansa oppimateriaalin vapaaseen hyödyntämiseen. Selvitetään, miten VFR Suomi julkaisua vastaava tietosisältö saadaan harrasteilmailijoiden käyttöön. Selvitetään myös keinoja helpottaa ajantasaisten ilmailukarttojen saantia ja keinoja helpottaa lennonvalmistelussa vaikeaksi koettuja asioita. 8

21 Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus Sekä kaupallisessa ilmakuljetuksessa että harrasteilmailussa tai esimerkiksi muissa liikennemuodoissa löytyy lukuisia esimerkkejä vakuutusalan toimivista järjestelmistä turvallisuuden parantamiseksi. Selvitetään mahdollisuuksia vakuutuksien ehtojen ja hintojen sitomisesta turvallisuutta parantaviin kriteereihin. Yleisilmailu teoriakoulutusmateriaalin parantaminen ja nykyaikaistaminen Yleisilmailu, ultrakevyet Ultrakevyet Ultrakevyet Ultrakevyet Isot harrastekoneet lennonopettajien toimintamenetelmien yhtenäistäminen. Tässä on mahdollisuus hyödyntää muilla jäsenvaltioilla jo olemassa olevaa materiaalia. selvitys: sakkausvaroitinjärjestelmien asentaminen ultrakevytlentokoneisiin (asennus, kalibrointi, kustannukset) teoriakoulutuksen parantaminen niiltä osin, kun sen katsotaan olevan tarkoituksenmukaista lennonopettajien toimintamenetelmien yhtenäistäminen. Tässä on mahdollisuus hyödyntää muilla jäsenvaltioilla jo olemassa olevaa materiaalia. Luodaan kansalliset määräykset, joissa määritellään riittävän kattavasti minimivaatimukset lento-kelpoisuuden, koulutuksen sekä lentotoiminnan osalta kansallisen sääntelyn piirissä oleville isoille harrastekoneille. Vaatimuksissa on eroteltava entiset sotilaskoneet muista ja otettava huomioon koneiden ja niiden käyttötarkoitusten erilaisuus. Suomesta löytyviä hyviä museokonetoimijoita ja muiden maiden esi- 9

22 merkkejä hyödynnetään minimitason määrittelyssä. Kohde Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Tärkeys Vaikeus Laskuvarjohyppy selvitys siitä, tulisiko automaattilaukaisin vaatia kaikilta hyppääjiltä 10

23 1