Vuositiedote Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ESR-hanke Myötätuulessa Myötätuulessa Nuorten digitaaliset oppimisympäristöt

Transkriptio

1 Vuositiedote 2011 Myötätuulessa Nuorten digitaaliset oppimisympäristöt Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ESR-hanke Myötätuulessa Hankkeen tarkoituksena on digitaalisten taitojen opettaminen nuorisotyöntekijöille yhdessä tekemällä työssäoppimisen keinoin, nk. nonformaalia oppimismallia kehittämällä. Digitaalisiin taitoihin kuuluvat mm. valokuvaus, kuvankäsittely ja graafinen suunnittelu (Photoshop, Illustrator, InDesign), videokuvaus ja videoeditointi (Final Cut Pro, Premiere jne.) ja verkkosivujen toimittaminen, sisältäen verkkojuttujen kirjoittamisen, kuvien ja videoiden lataamisen sivuille sekä sosiaalisen median käytön (mm. Facebook. Flickr, Youtube). Esimerkkinä Nuorten toimintakeskus Hapen sivusto happi.nettiareena.fi, johon on otettu mallia Tukholman Kulturhuset Lavan sivuista. Lisäksi hankkeessa on digitoitu ja arkistoitu nuorisoasiainkeskuksen uutta ja vanhaa kuvamateriaalia digiarkistoon, alkaen vuodesta 1946, Myötätuulessa-hankkeen kehittämällä nonformaalilla oppimismallilla on tuotettu erilaisia toimintoja. Verkkosivujen ja digiarkiston lisäksi hankkeessa on mm. tuotettu valokuvaukseen liittyviä julkaisuja. Hyvänä esimerkkinä on nuorisotyöntekijöiden tekemä valokuvakirja Muotoja ja heijastuksia (2011). Lisäksi hanke järjesti Katso peiliin Vaata peeglisse -valokuvakilpailun yhdessä Kamera-lehden ja Tallinnan nuorisotyön kanssa, ks. katsopeiliin. Yhteistyössä Tallinn kulttuuripääkaupungin ja Nukufilmi lastestuudion kanssa järjestettiin lisäksi työpajoja ja festivaalin käsittävä Nuorten valo- ja elokuvafestari H2T, Myötätuulessa-hankkeen nonformaalia oppimismallia on kehitetty hankkeen oppilaitosyhteistyössä sekä virolaisten kumppanien kanssa (Tallinn kulttuuripääkaupunki, Tallinnan nuorisotoimi, Tallinnan kulttuuritoimi, Nukufilmi lastestuudio). Myötätuulessa Nuorten digitaaliset oppimisympäristöt Nuorten toimintakeskus Happi Sörnäisten rantatie 31, 4 krs PL Helsingin kaupunki Vipuvoimaa EU:lta Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto Lisätietoja Leena Louhivuori Projektipäällikkö puh +358(0) sms +358 (0) leena.louhivuori@hel.fi Antti-Veikko Salo Tuottaja puh +358 (0) sms +358 (0) antti-veikko.salo@hel.fi Antti-Veikko Salo

2 Sovellussuunnittelu Sovellussuunnittelu keskittyi vuoden 2011 alkupuolella pilottitalojen sivustojen luomiseen. Sivustoja varten luotiin ohjeistuksia ja yhtenäisiä elementtejä, joiden avulla koko Myötätuulessa-projektin tuotokset näyttävät yhtenäisiltä. Uuden ohjeistuksen ansiosta sivustoprojektit saatiin tiivistettyä lyhyempään tuotantoaikaan, mikä on mahdollistanut sivustoprojektien määrän lisäämisen. Keväällä 2011 Hapen sivusto kävi läpi uuden kehitysversion, jonka ansiosta sivustosta tuli entistä kevyempi ja helppolukuisempi. Uusittu versio muutti ja yhtenäisti myös linjaa, jolla NK:n muiden toimijoiden sivustot on toteutettu. Uusilla ohjeistuksilla on toteutettu mm. Narrin näyttämön sivusto, joka julkaistiin keväällä Sivustoprojektit on toteutettu osittain yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun harjoittelijoiden kanssa osana mediatekniikan projektikurssia. Lisäksi vuoden aikana on tuotettu pilottisivustot Oulunkylän ja Malminkartanon nuorisotaloille sekä Bengtsårin leirisaarelle. Loppuvuodesta 2011 sovellussuunnittelu keskittyi kehittämään Hapen sivuja ja luomaan muutamille pilottitaloille uudet sivustot. Happi.nettiareena.fi-sivuston uusi versio ilmestyi tammikuussa Lisäksi aloi- tettiin nettiareena.fi-portaalin etusivun uusiminen. Uudistuksen tavoitteena oli helpottaa alasivustojen löytämistä sekä tarjota vierailijoille enemmän sisältöä. Digiarkistolle tuotettiin sivut, joiden yhteyteen toteutettiin kuva-arkisto sekä kehitettiin yhteistoiminnallisuutta videoarkisto Filmarin ja muiden digiarkiston palveluiden välillä. Sovellussuunnittelijana on toiminut Marko Jalavisto. Verkkotoimitus Vuoden 2011 aikana verkkotoimituksessa on keskitytty paljolti Hapen sivujen uudistamiseen, ylläpitoon ja päivittämiseen sekä pilottitalojen verkkosivujen suunnitteluun ja toteutukseen. Verkkotoimituksen käytänteitä on myös yksinkertaistettu. Nuorten tekemien materiaalien areenaksi alun perin perustettu BlaBla yhdistettiin tammikuussa Hattu- Median Hattu.net-sivuun, jonne siirrettiin BlaBlan parhaat jutut. Yhdistämisen ideana oli tuoda esiin kummankin sivun parhaat puolet ja välttää päällekkäisyyksiä. Heikki Puttonen

3 Vuoden aikana verkkotoimitusta on kehitetty kevyempiin julkaisukäytäntöihin pääasiassa rohkaisemalla sekä Hapen sisäisiä että ulkoisia toimijoita kirjoittamaan itse valmiita mainoksia tapahtumistaan. Tarkoitusta varten laadittiin ohjeet, kuinka mainokset ja mainosbannerit ladataan sivuille. Lisäksi verkkotoimitus laati Myötätuulessa-hankkeen työntekijöitä ajatellen julkaisujärjestelmän käyttöohjeet sekä antoi ohjausta Flickr:n käyttöön ja verkkokirjoittamiseen. Verkkotoimitus on osallistunut myös Hapen tiedotukseen. Tiedottajan palkkaamisen jälkeen Hapen yhteiselle viestinnälle on koetettu rakentaa toimivaa pohjaa, sekä mm. kartoitettu viestinnän verkostoja ja luotu yhteyksiä mediaan. Myös Hapen Facebook-tiedotus kuului verkkotoimitukselle ennen tiedottajan tuloa. FB-sivuille päivitetään säännöllisesti tietoa ja valokuvia tapahtumista sekä linkitetään kaikki Hapen verkkosivuilla julkaistut artikkelit. Syksyllä järjestettiin lisäksi koko nuorisoasiainkeskuksen työntekijöille avoin Facebook-koulutus yhteistyössä Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen Verken kanssa. Syyskauden alussa verkkotoimituksen työ oli pitkälti erilaisten mainosten tekemistä, ja tapahtumien ja tulevan toiminnan esittelemistä, mutta myös juttuja talon tapahtumista. Syyskuussa toimitusta työllisti mm. H2Tfestivaali Tallinnassa. Hapen verkkosivujen päivitetty versio julkaistiin toukokuussa ja jo alkusyksystä alettiin suunnitella uutta ilmettä ja selkeämpää rakennetta sivuille. Uudet sivut avautuivat tammikuussa Hapen verkkosivuilla on ollut keskimäärin noin 4000 kuukasittaista kävijää. Verkkotoimituksen päätoimittajana toimi alkuvuoden Salla Ikonen. Huhtikuussa Hapen tiedottajaksi tuli Tuuli Kirjonen, joka on toiminut myös verkkosivujen päätoimittajana elokuun alusta lähtien. Jalmari Eskelinen palkattiin maaliskuussa verkkotoimittajaksi tekemään juttuja ennen kaikkea Hapen erilaisista tapahtumista. Hapessa ja muilla pilottitaloilla työskenteleviä nuorisotyöntekijöitä media- ja videotaidoissa. Videotiimi oli myös osallisena media- ja videotaitoja vaativissa tapahtumissa ja mm. avusti Hapen henkilökuntaa Le Voyage -tapahtuman videoinserttien ennakkosuunnittelussa. Myötätuulessa-videotiimi vastasi HappySexi tapahtuman elokuvaohjelmasta. Hapessa toimi matalan kynnyksen Mediaklubi, jonka toiminnasta vastasi Hapen ykköstiimi. Myötätuulessahankkeen työntekijät ja työharjoittelijat avustivat ykköstiimin ohjaajia toiminnassa. Klubi on matalan kynnyksen videokerho, jossa nuoret voivat tehdä työntekijöiden kanssa videoita. Myötätuulessa hanke on vastannut Hapen videokaluston lainaustoiminnasta. Laitteita ja kalustoa on lainattu nuorille ja työvälineiksi materiaalia nettisivuille tuottaville Hapen työharjoittelijoille ja kesätyöntekijöille. Varsinaista nuorille suunnattua mediatoimintaa ei ole pyritty järjestämään, vaan siirtämään pääpaino hankkeen varsinaiseen kohderyhmään eli nuorisotyöntekijöiden koulutukseen ja auttamiseen erilaissa videoprojekteissa. Nuoret ovat välillinen kohderyhmä joka hyötyy nuorisotyöntekijöiden osaamisesta. Jaana Mäkinen Videotuotannot Myötätuulessa-hankkeen videotoiminta eli nk. videotiimi keskittyi vuonna 2011 tukemaan ja kouluttamaan Kulttuuriareena Glorian monikameratuotantojen koulutusta on jatkettu aikaisempien vuosien tapaan. Monikamerakalusto siirrettiin Gloriaan ja sinne rakennettiin editointipiste, joten tapahtumien taltioinnit voidaan siirtää helposti nettiin tai Stadi-tv:lle esitettäväksi.

4 Glorian tuotannoissa toteuttajina ovat olleet Glorian henkilökunnan lisäksi vuotiaat työharjoittelijat, työllistetyt ja siviilipalvelusmiehet. Glorian tapahtumataltiointeihin on kutsuttu halukkaita nuoria ja nuorisotyöntekijöitä. Tiimi oli aktiivisesti mukana H2T-työpajoissa Helsingissä ja Tallinnassa elokuussa. Nuorille ja nuorisotyöntekijöille suunnatuissa työpajoissa yhtenä osana olivat lyhytelokuvat. Videotiimi oli mukana tekemässä lyhytelokuvien kokonaisuutta Nuorten valo- ja elokuvafestivaalille Tallinnaan. Myötätuulessa-videotiimi kävi kouluttamassa videotoimintaa Pasilan nuorisotalolla. Pasilassa nuorisotyöntekijät saivat videon tekemisen alkeisoppeja kuvakoista valkobalanssiin ja videon editointiin. Kaikki osallistuneet työntekijät olivat tyytyväisiä oppimiinsa taitoihin, arvioivat koulutuksen olleen asiantuntevaa, mutta myös ymmärrettävää ja tarpeeksi apua tarjoavaa. Opetuskertoja olisi kaivattu vielä lisää. Malminkartanon pilottitalon ja hankkeen yhteistyö keskittyi vierailuihin Hapessa. Malminkartanon nuorisotyöntekijät toivoivat apua editointiprojekteissa ja pyysivät vinkkejä taustamusiikin omatoimiseen luomiseen ja netistä etsimiseen. Oulunkylän pilottitalon nuorisotyöntekijöiden ja nuorten kanssa tehtiin Lato Rock -työpajaan liittyvä musiikkivideo. Samalla nuorisotyöntekijöitä koulutettiin. Myötätuulessa-hankkeen videotiimi auttoi mm. kuvausaikataulujen laatimisessa ja käytännön järjestelyissä ja oli mukana kuvauksissa. Video editoitiin Myötätuulessa-hankkeen välineillä ja opastuksella. Videotoimintaa veti kevään 2011 ajan mediatuottaja Säde Kultanen. Editoinnista vastasi editoinnin ohjaaja Paltsa-Kai Salama. Videolainauksesta vastasi siviilipalvelusmies Julius Hella. Myötätuulessa-hankkeen videotoiminta siirtyi Hattu- Mediaan syyskuussa Videotoiminta jatkuu osa- Anu Horttanainen

5 Jari Mäenpää na Hapen ja HattuMedian toimintaa. Videotoiminnasta vastanneet mediatuottaja Säde Kultanen ja editoinnin ohjaaja Paltsa-Kai Salama siirtyivät Hattumedian tiimin jäseniksi. Siivilipalvelusmies Julius Hella siirtyi Myötätuulen ja teatteri Narrin näyttämön yhteiseksi työharjoittelijaksi. Valokuvaus ja graafinen tuotanto Valokuvauksen ja graafisen tuotannon toiminnot keskittyivät vuonna 2011 nuoriso-ohjaajien koulutukseen ja nonformaalin työpajamuotoisen mallin kehittämiseen. Lisäksi vuoden aikana käynnistettiin pohjatyö vuonna 2012 käynnistettävää nuorisoasiainkeskuksen kuvakeskusta varten. Valokuvauksen ja graafisen tuotannon tiimi koulutti vuoden aikana nuorisoasiainkeskuksen työntekijöille ja näiden mukana oleville nuorille mm. valokuvausta, kuvankäsittelyä, digitarinoiden tekemistä ja graafista suunnittelua. Pekka Punkarin ohjaama nuorisotyöntekijöille tarkoitettu valokuvausryhmä jatkoi toimintaansa, työstäen Helsinki-aiheista valokuvakirjaa. Ryhmä kokoontui säännöllisesti n. kerran kuukaudessa ja siinä oli keskimäärin n. 15 osallistujaa. Graafisen suunnittelun puolella keskityttiin mm. verkkosivujen suunnitteluun hankkeen pilottisivuille (Happi, Oulunkylän ja Malminkartanon nuorisotalot, Bengtsårin leirisaari). Lisäksi tuotettiin printtimateriaalia Nuorten toimintakeskus Hapelle. Tiimi oli aktiivisesti mukana H2T-työpajoissa Helsingissä ja Tallinnassa elokuussa. Nuorille ja nuorisotyöntekijöille suunnatuissa työpajoissa yhtenä osana oli valokuvaus ja kuvankäsittely. Työpajoihin osallistui 20 nuorta ja 20 nuorisotyöntekijää. Lisäksi tiimi oli mukana syyskuussa Tallinnassa järjestetyllä H2T-festivaalilla, jonka yhteydessä mm. työpajoissa tuotetut valokuvateokset pääsivät esille. Itäkeskuksen Kipinässä ja Nuorten toimintakeskus Hapessa toimi lisäksi nuorten valokuvausryhmä, jossa oli neljä osallistujaa. Tiimi osallistui syyskuussa Kampissa järjestettyyn EU Arjessa -tapahtumaan, jossa ohikulkijoilla oli mahdollisuus tulla valokuvattavaksi roolivaatteissa, omassa unelma-ammatissaan. Lisäksi valokuvauksen ja graafisen tuotannon tiimi osallistui vuoden aikana Nuorten toimintakeskus Hapen ja nuorisoasiainkeskuksen toimintaan mm. Happy- Sexi-tapahtumassa keväällä 2011 sekä marraskuussa

6 Ruutiexpossa, jonne rakennettiin valokuvanäyttely nuorten kanssa. Tiimi koulutti myös Jopo-työpajojen (joustava perusopetus) osallistujia (keväällä 8 ja syksyllä 8 osallistujaa). Leena Louhivuori Tuottaja Antti-Veikko Salo ohjaa Hapen sivujen verkkotoimittaja Jalmari Eskelisen dokumenttia Narrin 30-vuotistaipaleelta. Dokumentti valmistuu keväällä Valokuvauksen ja graafisen tuotannon tiimin henkilöstöä osallistui vuoden aikana Oiva Akatemian järjestämälle Photoshop-jatkokurssille. Valokuvauksen ja graafisen tuotannon tiimiin kuuluivat kuvatoimittajat Jari Mäenpää ja Ari Matinmikko sekä tuottaja Antti-Veikko Salo. Tiimissä oli vuoden aikana työharjoittelijoina Laura Näsi Vesala OmaUrakoulusta, media-assistenttiopiskelija Penniina Pitkänen Heltechistä sekä opiskelupaikkaa etsivä Sanni Vanttaja. Opiskelijat Lilja Tamminen ja Aino Taipalus olivat tiimissä kesätöissä. Digitaalinen kuva-arkisto Vuoden 2011 alkupuoliskon aikana digiarkisto jakautui selkeämmin videoihin ja valokuviin. Arkistoprojektissa työskenteli kaksi työllistettyä: toinen keskittyi videoiden digitointiin ja luettelointiin ja toinen kehitti kuvapankkisovellusta, jonka suunnittelu aloitettiin vuoden 2010 loppupuolella. Kuvapankkia pyrittiin kehittämään niin, että valokuvien tallettaminen ja galleriaan julkaiseminen onnistuisi mahdollisimman vaivatta. Sovellusta kehitettiin aktiivisesti vuoden 2011 alkupuoliskolla. Tarkoituksena oli saada aikaan sovellus, joka keräisi kuvien tiedot, tallettaisi alkuperäisen kuvan arkistoon ja julkaisisi kuvan/ kuvasarjan kaikilla tiedoilla työntekijöiden käyttöön. Gallery3-pohjainen ratkaisu itse tehdyllä lataussovelluksella ei onnistunut. Ohjelmointityö ei edennyt odotetulla tavalla eikä korvaavaa resurssia enää saada. Asia ratkaistuun hankkimalla kuvapankkipalvelu Kuvat. fi -nimiseltä ostopalvelulta. Originaalikuvat säilytetään edelleenkin omalla palvelimella. Kuvat.fi -palvelu on kuvien esittämistä varten, jonne kuvat täytyy erikseen ladata. Palvelu on osoittautunut käyttökelpoiseksi, koska ulkoasua pystyy muokkaamaan pitkälle ja tällä hetkellä näyttää siltä, että palvelua kehitetään aktiivisesti ja tukipyyntöihin vastataan ripeästi. Kevään 2011 aikana videoarkiston kehitys edistyi hyvin. Videoarkisto nimettiin Filmariksi nimikilpailun jälkeen. Vanhoihin tekijöihin otettiin yhteyttä julkaisuoikeuksien saamiseksi pidettiin videoarkisto Filmarin julkistamistilaisuus Narrin tiloissa, Tilaisuuteen osallistui noin 30 henkeä. Kehitystyötä jatkettiin syksyllä. Kategorioihin tehtiin uudistuksia ja tekijäroolien nimikkeitä korjattiin. Tietokantaan jo syötettyjä nimikkeitä liitettiin uudistettuihin kategorioihin takautuvasti. Julkiselle puolelle tuli pieniä muutoksia, kuten julkisten videoiden automaattinen haku. Videoita on digitoitu noin 900 nimikettä. Annetun palautteen perusteella videoiden tekijätietojen julkaisussa palvelun kautta tullaan olemaan jatkossa tarkempia. On käynyt ilmi, että pelkkä julkinen tieto nuorena tehdystä videosta saattaa aiheuttaa tarpeetonta mielipahaa. Jatkossa kysytään lupa tietojen julkaisemista varten yksittäisissä töissä. Videoiden katselu on suurelta osin rajattu sisäverkkokäyttöön. Digiarkisto tarvitsi omat kotisivut, koska videotietokanta ja kuvatietokanta ovat olemassa erikseen ja ne on hankittu ostopalveluina eri yrityksiltä. Wordpresspohjaisilla sivuilla on kummankin palvelun lyhyt esittely ja linkki palveluun. Kotisivut, videoarkisto ja kuvaarkisto tulevat oman yläpalkkinsa alle. Myös Free Your

7 Mind -sivut on laitettu saman palkin yhteyteen. Nuorisoasiainkeskuksen IT-osasto arkistoi vuoden aikana Free Your Mind -sivuston. Syksyllä alettiin tarjota digitointipalveluja pilottitaloille ja nuorille niin, että digiarkiston tiloihin voi tulla skannaamaan tai muuntamaan valokuvia tai videoita digitaaliseen muotoon omatoimisesti. Videoiden osalta pyrittiin selkeämmin tuomaan esille nuorisoasiainkeskuksen tuottamien tapahtumien dokumentaatioita. Digiarkisto saanee jatkaa kehitystyötään vuoden 2012 loppuun. Ensi vuoden tavoitteena on saada turvattua digiarkiston säilyminen osana Helsingin kaupungin toimintaa, priorisointi on kaupungin videoarkiston luomisessa. Nuorisoasiankeskuksessa Risto Kurho tulee ottamaan enemmän vastuuta digiarkistoinnista. Arkistosuunnittelijana toimi Tommi Lehtonen ja digitoijana Adel Qaraman. Arviointitutkimus Nuorisotutkimusverkosto toteuttaa projektiin liittyvän arviointitutkimuksen. Tutkijana toimii VTM Heidi Vil- likka. Tutkimushanke käynnistyi Kyseessä on osa-aikainen tutkijapanos vuoden 2012 loppuun asti. Arvioinnissa tarkastellaan hankkeen tarvelähtöisyyttä, toimeenpanoa sekä tuloksia. Tutkimuksessa lähdettiin seuraamaan ensin hankkeessa suoraan nuorille suunnattujen toimintojen, kuten Mediaklubi-toiminnan sekä verkkolehti Blablan käynnistämistä. Alkuvuodesta 2011 koostettiin yhteenveto Mediaklubi-toimintaan osallistuvien nuorten ja verkkolehti Blablan tekoon osallistuneiden nuorten haastatteluista, jonka pohjalta annettiin palautetta toiminnan ohjaajille. Keväällä Blabla-verkkolehden teko lopetettiin, sillä lehdelle ei saatu kasaan nuorista koostuvaa toimituskuntaa ja Mediaklubi siirtyi yhä enemmän projektilta nuorisotyöntekijöiden vedettäväksi. Projektin päämäärien ja kohderyhmien tarkentuessa on käynyt yhä selkeämmäksi, että suoraan nuorille suunnattua toimintaa on projektissa rajattu pois ja pääpainoksi on muodostunut nuorisotyöntekijöiden verkko- ja mediaosaamisen vahvistaminen. Toiminnalla pyritään lisäämään nuorisotyöntekijöiden valmiuksia ohjata nuorten digitaalisia toimintoja. Osaamisen vahvistamista on alettu suunnitella yhä enemmän nonformaalin oppimisen mallilla. Mohamad Taha

8 Heikki Puttonen Vuoden 2011 aikana tutkimuksessa seurattiin, kuinka hankkeessa vahvistetaan nuorisotyöntekijöiden verkko- ja mediaosaamista: miten työssäoppimisen mallintaminen ja käytäntöön vieminen tapahtuu sekä toisaalta millaisia verkkopalveluita hankkeen aikana luodaan. Kevään aikana haastateltiin yhteensä 7 nuorisotyöntekijää viideltä eri pilottinuorisotalolta. Haastattelujen kautta kartoitettiin nuorisotyöntekijöiden kokemuksia verkon ja sosiaalisen median käytöstä, näkemyksiä siitä, millaisia mediataitoja nuorisotyössä tarvitaan sekä odotuksia ja kokemuksia projektin suhteen. Haastattelujen litteroinnissa suurena apuna on ollut suunnittelija Hannu Ollila. Tämän lisäksi projektin etenemistä on seurattu osallistumalla työntekijöiden yhteisiin tiimipalavereihin ja kehittämispäiviin noin kerran kuukaudessa sekä hankkeen wiki-sivuston välityksellä, johon on koottu hankkeen kokousmuistioita ja muita keskeisiä asiakirjoja. Havainnoista on pidetty jatkuvaa kenttäpäiväkirjaa. Dialogia tutkimuksen ja projektin välillä on pyritty edistämään jo hankkeen kuluessa vapaamuotoisissa keskusteluissa projektin johtajan ja toisen tutkijakehittäjän kanssa sekä antamalla palautetta kerätyistä aineistoista. Lisäksi hankkeen wiki-sivuilla on pidetty tutkimuspäiväkirjaa, johon on noin kerran kuukaudessa kirjattu tutkimukseen löyhästi liittyviä teemoja. Vuoden aikana tutkija osallistui lisäksi keväällä Mikkelissä järjestetyille nuorisotyön päiville ja kesäkuussa NYRIS11 pohjoismaiseen konferenssiin, Virtual Youth Cultures -työryhmän toisena vetäjänä. Työssäoppimisen malli Kohti nonformaalin oppimisen mallia. Nykyisen työelämässä oppimisen voi tiivistää sijoittuvan seuraavaan maisemaan: koulutuksen aikana hankittu osaaminen tulee päivittää aika ajoin elinikäinen oppiminen on paitsi mahdollisuus, myös välttämättömyys. Tiedosta tulee yhä keskeisempi organisaation menestystekijä. Tiedon tuottaminen, jakaminen, sen oppiminen ja opettaminen muuttavat muotoaan; oppimisesta tulee teknologiavälitteistä ja oppimista tulisi tarkastella yksilön, ryhmän ja organisaatioiden tasolla. Formaalin koulutuksen ulkopuolella oleva oppiminen nähdään entistä selvemmin ammatillisen identiteetin tukena. Kehittyvä teknologia muuntaa oppimisen muotoja sekä sumentaa osaltaan formaalin oppimisen alaa ja rajapintoja Menestyvän organisaation tulisi huolehtia erilaisista informaation, käsitteiden, ajatusten ja vuorovaikutusten virroista; oppimisen hallinnoinnista muodostuu organisaatiolle keskeinen menestystekijä. Nuorisotyön näkökulmasta tämä muuttunut maisema herättää kysymyksen, millä tavalla voidaan systemaattisesti varmistaa se, että organisaatiossa oleva osaaminen kertyy koko organisaation omaisuudeksi ja että organisaatio voi varmistaa uusien osaamiskvalifikaatioiden leviämisen kaikille työntekijöille. Vaikka käsitteet sinällään voivat ollakin hankalia, on nonformaalin oppimisen taustalla oleva ajattelumalli selkeä. Paul Ilsley on muotoillut nonformaalin ja formaalin välisen eron seuraavalla tavalla: Kun oppimisesta tehdään liian säädeltyä, ajalla rajoitettua ja formaalia, menetetään oppimisen paloa ja vähennetään motivaatiota. Tämä liittyy myös työssäoppimisen uusiin teoretisointeihin, jotka korostavat sitä, että työssäoppimista tapahtuu koko ajan ja että työyhteisön kyky tukea oppimista on sidoksissa siihen, minkälaisia oppimisen mahdollisuuksia työntekijöille luodaan. Työssäoppimisen pohtimisessa voi lähteä liikkeelle vaikkapa Robert Arnkillin havainnosta, jonka mukaan yleisenä tavoitteena oleva hyvien käytäntöjen levittäminen ei ole suhteessa siihen käytettyihin, usein aika tuntuviin resursseihin. Hyvien käytäntöjen levittäminen edellyttää hänen mukaansa sitä, että verkostoidutaan riittävän nopeasti ja luodaan mahdollisuuksia

9 oppimistilanteille. Hänen mukaansa onkin rikastettava sekä käytäntöjen kuvauksia, työntekijöiden välisiä suhteita, arjen ekosysteemeitä että pyrittävä rakentamaan vertaisoppimisen foorumeita. Näitä huomioita toisin tulkiten kysymys oppimisen edistämisestä on erilaisten verkostojen ja virtausten mahdollistamisesta eri toimijoiden välillä. Myötätuulessa-hankkeessa työstettiin teemoja, millaista olisi hankkeen pohjalta rakentuvan mallin ihannetila. Lähtökohdaksi otettiin Malcolmin, Hodkinsonin ja Colleyn esittämät jatkumot. Heidän mukaansa useat koulutustilanteet yhdistävät eri piirteitä jo lähtökohtaisesti: nonformaalissa saattaa olla formaaleja piirteitä ja päinvastoin. Heidän mukaansa olennainen tehtävä onkin tunnistaa eri piirteiden olemassaolo ja ymmärtää, mitä merkitystä tehdyillä ratkaisuilla on ollut koulutustilanteille. Voidaan erotella olennaiset piirteet prosessiin, ympäristöön, oppimisen tarkoitukseen ja oppimisen sisältöön. Mallin rakentamisessa hankkeen nonformaalissa osiossa erotellaan yksilön oppiminen, ryhmän oppiminen ja organisaation oppiminen. Myötätuulessa-hankkeen työntekijät työstivät vuoden 2011 aikana osaamisen tunnistamisesta nk. työkalupakin. Päätettiin perustaa Taitokirjasto, jonne kerätään hankkeen aikana työssäopitun osaamisen taitoja. Nonformaalin oppimismallin työnkehittäjänä on toiminut tutkija Tomi Kiilakoski Kansainvälinen yhteistyö Myötätuulessa-hankkeen kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Tallinna ja Tukholma. Vuonna 2011 Tallinnan yhteistyötahot olivat Tallinnan nuorisotyökeskus, Tallinnan kaupungin nuorisotoimi, Tallinna 2011 kulttuurikaupunkisäätiö, animaatiokoulu Nukufilmi lastestuudio sekä Viro-instituutti Suomessa. Tukholmassa yhteistyötaho on Kulturhuset Lava. Vuonna 2011 hankkeen kansainvälinen yhteistyö keskittyi suomalais-virolaisen H2T nuorten valo- ja elokuvafestarin järjestämiseen yhdessä virolaisten yhteistyökumppanien, Kulttuuriareena Glorian, Narrin nuoret ry:n ja Turun Nuorten toiminta- ja taidetalo Vimman kanssa. H2T-festariin liittyen elokuussa 2011 järjestettiin 40 nuorelle ja nuorisotyöntekijälle lyhytelokuviin, animaatioihin, musiikkivideoihin ja valokuvaukseen keskittyneet työpajaviikot Helsingissä ja Tallinnassa. Ensimmäisellä viikolla työpajojen keskuspaikkana oli Kulttuuriareena Gloria Helsingissä ja toisella viikolla Nukufilmi Lastestuudio Tallinnassa. Yhteistyön kautta työpajoissa kehitettiin hankkeen toiminnan mukaisesti nonformaalin työssäoppimisen tapoja. Antti-Veikko Salo

10 Tallinna kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoon kuulunut H2T-festari järjestettiin eri puolilla Tallinnaa Esityspaikkoja olivat mm. Järven nuortenkeskuksessa, kauppakeskus Solariksessa ja päätapahtuma Taidemuseo Kumun auditoriossa, ks. Festivaalin tuottajina toimivat Antti-Veikko Salo ja Katrin Kuusik. Toukokuussa 2011 ratkesi Kamera-lehden kanssa yhteistyössä järjestetty suomalais-virolainen, vuotiaille nuorille suunnattu valokuvakilpailu Katso peiliin Vaata peeglisse. Kilpailuun osallistui 550 valokuvaa Suomesta ja Virosta. Voittajat julkistettiin palkintojenjakotilaisuudessa Viroinstituutin tiloissa Helsingissä. Voittaneet valokuvat löytyvät -sivuilta. Hankkeen työntekijät osallistuivat Berliinissä joulukuussa 2011 järjestettyille Educa Online -messuille. Messuilta etsittiin ideoita digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Messuilla etsittiin myös hyviä yhteistyötahoja ja käytänteitä Myötätuulessahankkeelle vuodelle Berliinissä tutustuttiin messujen ohella mediaan erikoistuneisiin nuorisotyöprojekteihin, nuorisotiloihin ja valokuvanäyttelyihin. Kansallinen yhteistyö Myötätuulessa-hanke on tehnyt yhteistyötä ja jakanut toiminnan kokemuksia ja käytänteitä usean suomalaisen ESR-hankkeen kanssa. Kumppaneita ovat olleet mm. Metropolian Vyyhti- ja Reititin-hankkeet, Mikkelin AMK:n Mediavaikuttamisen parhaat käytännöt -hanke, Diakonissalaitoksen Vamos/Puente-hanke sekä Luksia ammattiopiston Stara-hanke, jonka kanssa Myötätuulessa-hankkeella oli yhteinen toiminnan esittely EU Arjessa -tapahtumassa Kampin keskuksessa elokuussa Vuoden aikana hankkeen työntekijät ovat osallistuneet mm. Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt -hankkeen ja Oulussa sijaitsevan Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatioja kehittämiskeskuksen järjestämiin seminaareihin. Loppuvuodesta 2011 käynnistettiin yhteistyö Mikkelin AMK:n, Otavan opiston, Humak ammattikorkeakoulun sekä Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen kanssa digitarinakoulutuksen järjestämiseksi nuorisotyöntekijöille ja nuorisoalan opiskelijoille. Koulutus järjestetään helmikuussa 2012 Otavan opistolla Mikkelissä. Hankkeen kansallisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuu myös Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten toiminta- ja taidetalo Vimma, jonka mediaohjaajat osallistuivat H2T-työpajoihin ja -festivaalille Helsingissä ja Tallinnassa. Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten toiminta- ja taidetalo Vimma järjesti oman H2T-festivaalinsa, johon myös Myötätuulessa-hankkeen työntekijät osallistuivat. Harjoittelut ja työllistämiset Työllistämisyksikön kautta työllistetty: Salla Ikonen, verkkotoimitusassitentti Adel Qaraman, digitoija Hannu Ollila, suunnittelija Raim Anson, sovellussuunnittelija/kuvapankki Tuuli Kirjonen, tiedottaja Julius Hella, siviilipalvelusmies, työharjoittelu Sanni Vanttaja, työharjoittelu Oppilaitostyöharjoittelut: Penniina Pitkänen, työharjoittelu Heltech Lilja Tamminen, työharjoittelu Metropolia, kesätyö Elina Tuovinen, työharjoittelu Metropolia, kesätyö Anniina Salmi, työharjoittelu Metropolia, kesätyö Kristel Komulainen, työharjoittelu Metropolia Riku Pessinen, työharjoittelu Metropolia Teemu Rasinkangas, työharjoittelu Metropolia Laura Näsi Vesalan OmaUra koulusta Saara Alahuhta, työharjoittelija Muut: Aino Taipalus, kesätyöntekijä Tiedotteen valokuvat ovat esimakua Myötätuulessahankkeen valokuvausryhmän vuonna 2012 valmistuvasta Helsinki-kirjasta.