Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos 2007

Transkriptio

1 Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos 2007

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Vuonna Henkilökunta... 4 Kliniisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtoryhmä... 6 RAHOITUS... 6 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA... 7 Rahoitus... 7 Laboratorio... 7 Ambulatorinen klinikka... 7 Klinikkapotilaat... 7 OPETUS... 8 Kansainväliset kurssit... 8 Lisensiaatin tutkielmat... 8 Vaihtoehtoiset kurssit... 9 Laitoksen opettajien ja tutkijoiden antama kotimainen täydennyskoulutus... 9 TUTKIMUS JULKAISUT Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B 1) Tieteelliset artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää (B 3) Yleistajuiset artikkelit (B 5) Yleistajuiset teokset (A 5) Kongressiabstraktit Kansainväliset kongressit, kurssit ja kokoukset sekä vierailut ulkomaille Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin ( 1 pv) ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VIRANTÄYTÖISSÄ Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydet Kotimaiset asiantuntijatehtävät Luottamus- ja järjestötehtävät Palkinnot ja huomionosoitukset

3 VUONNA 2007 Vuosi 2007 oli Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen ensimmäinen. Se oli myös Yliopistollisen Eläinsairaalan (YES) ensimmäinen vuosi omana laitoksenaan. Siitä huolimatta YES:n Saarella sijaitsevan Tuotantoeläinsairaalan kertomus on yhdistetty laitoksen vuosikertomukseen vanhan tavan mukaisesti ja sen vuoksi, että olemme kuitenkin samaa työyhteisöä. Kuluneen vuoden aikana tehtiin laitoksen työjärjestys, henkilöstösuunnitelma ja tutkimusohjelma sekä uusittiin kotisivut, jotka käännettiin myös englanniksi ja ruotsiksi. Tutkimusohjelmaa suunniteltiin kesäkuussa pidetyssä Joroisten tutkimusseminaarissa ja Laitoksen kehittämispäivillä elokuussa. Elokuun kokouksen toinen päivä oli koko laitoksen henkilökunnalle, ja siellä käsiteltiin mm työhyvinvointia. Viimeksi mainittuun liittyi myös liikunnallinen ohjelma ja saunailta, jonka toteuttivat Keudan luontoyrittäjälinjan oppilaat päättötyönään. Kuukausittain Viikissä kokoontuvassa YES:n johtokunnassa on Tuotantoeläinsairaalan edustus. Laitoksen johtoryhmä on kokoontunut kerran kuussa, ja sen lisäksi on pidetty perinteinen henkilökunnan palaveri kerran kuussa. Lisäksi opettajat ovat kokoontuneet tarpeen vaatiessa. Laitoksen johtaja osallistuu yliopiston rehtorin joka kuukausi järjestämään rehtorin ja laitosjohtajien tapaamiseen. HY:ssa laadittiin laadunvarmistusjärjestelmän toimintakäsikirjoja ja valmistauduttiin auditointiin. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehtiin toimintakäsikirja, mutta sen lisäksi kukin laitos suunnittelee oman laitostason järjestelmän. Tuotantoeläinlääketieteen laitoksessa tämä työ on vielä kesken. Tuotantoeläinsairaalan toiminta osana erillistä YESiä lähti käyntiin sujuvasti ja toiminta jatkui vilkkaana. Tilakäyntien määrä väheni hienoisesti, mutta käynneillä hoidettujen eläinten määrä ja lisääntyi ja terveydenhuoltomatkoja erityisesti sikaloihin tehtiin entistä enemmän. Tämän mahdollisti neljännen, sikapainotteisen sairaalaeläinlääkärin tehtävän täyttäminen vuoden puolivälissä. Sairaalassa hoidettujen potilaiden määrä oli samalla tasolla kuin aiemmin, mutta polikliinisten potilaiden määrä kasvoi edelleen. Kotieläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, joka on alan tutkijoiden yhteenliittymä, toimii virtuaalisesti, mutta tukikohta on kuitenkin Kotieläinhygienialla. Kansallista Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulua johdetaan myös Kotieläinhygienialta prof. Saloniemen toimesta. Tutkijakoulu järjesti yhteistyössä HY:n Mikkelin yksikön kanssa kansainvälisen Animal Ethicsseminaarin. Laura Hänninen väitteli tohtoriksi kotieläinten hyvinvointitieteessä aiheenaan vasikoiden uni ja lepo. Laitos sai toisen lahjoitusprofessuurin, tällä kertaa ruotsinkielisen kotieläinten hyvinvointitieteen professuurin, minkä mahdollistivat huomattavat lahjoitukset useilta ruotsinkielisiltä säätiöiltä sekä eläinlääketieteeseen liittyviltä säätiöiltä ja yrityksiltä. Monissa tehtävissä ansioitunut professori Hannu Saloniemi sai korkean kunnianosoituksen, sillä hänet valittiin Viron maatalousyliopiston kunniatohtoriksi. Saari hyväksyttiin ECAR n (European College of Animal Reproduction) diplomaattien koulutuspaikaksi: residenssiohjelmat hyväksyttiin hevosille, pieneläimille, märehtijöille ja sioille. Ensimmäinen koulutettava, Tuire Tamminen, on aloittanut pieneläinohjelmassa. Erikoistuvien ohjaajina toimivat laitoksen omat kolme diplomaattia (Andersson, Katila ja Peltoniemi) sekä pieneläinten lisääntymiseen erikoistunut diplomaatti Merja Dahlbom. Laitoksen opettajat ovat aktiivisesti mukana useiden eurooppalaisten erikoistumisohjelmien hallituksissa tai tutkintotoimikunnissa. ELT Vesa Rainiolle myönnettiin ensimmäinen Tuotantoeläinlääkärin täydennyskoulutusdiplomi, joka ojennettiin juhlallisesti Eläinlääkäripäivien yhteydessä. Täydennyskoulutuksen antamisessa oltiin aktiivisia niin kuin aina luennoimalla erilaisissa tilaisuuksissa ja järjestämällä lukuisia vaihtoehtoisia kursseja, joihin myös valmiilla eläinlääkäreillä on mahdollisuus osallistua. Suunniteltiin pirstaleisen kliinisen luento-opetuksen yhdistämistä blokkikokonaisuuksiksi. Laitoksen vastuulla ovat lisääntymistieteen ja tuotantoeläinlääketieteen blokit, jotka toteutetaan ensimmäisen kerran keväällä Myös amanuenssuurikäytäntöön tehtiin muutoksia. Tutkimus jatkui aktiivisena useilla sektoreilla. Laitoksella on kolme Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa projektia, joissa tutkitaan suomalaisten ravihevosten lisääntymistehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä (Katila), sikojen hyvinvoinnin ja tuotantoympäristön yhteyttä (Peltoniemi) sekä villisikojen terveydenhuoltoa (Heinonen). Sikojen hännänpurennan tutkimukseen saatiin pohjoismainen rahoitus (Valros). Satu Pyörälän johtama utaretulehdustutkimus sai vuoden lopussa tiedon Suomen Akatemian rahoituksesta 3-vuotiseen projektiin. Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtaja Terttu Katila 3

4 HENKILÖKUNTA Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Saaren yksikkö Professorit Katila Terttu (20042) Andersson Magnus (20048) Pyörälä Satu (21259) Soveri Timo (20016) Kliiniset opettajat Heinonen Mari (20033) Peltoniemi Olli (23550) Vs. Oliviero Claudio Rautala Helena (22059) Taponen Juhani (22102) Hakkarainen Kristiina (22103) Vs. Seppänen Johanna 4 vv vv Tutkijatohtori Simojoki Heli Ylim Assistentti Kareskoski Maria (28617) Vs. Rantala Mari Vs. Reine Evija Vs. Alm-Packálen Karoliina Projektitutkijat Hälli Outi (99999) Munsterhjelm Camilla (99999) Kujala Minna (99999) Hovinen Mari (tutkijakoulutettava 9000) (99999) Hakkarainen Kristiina (99999) Nivola Kaisa (99999) Oliviero Claudio Sairanen Jenni Haen Silke Ala-Kurikka Eve Mustonen Eeva Bagcigil Arzu Funda (CIMOrahoitus) Apulaiseläinlääkärit Saarikivi Marita (20992) Vs. Luukkonen Hanna-Mari Vs. Kujala Tarja Lasonen Riikka (20034) Marttila Hannu Rautell Taina Gindonis Veera Mikrotukihenkilö Laisi Jukka (28566) Tutkimusteknikot Tasanko Marja-Liisa (20040) Järvinen Eiju (20041) Laboratoriomestarit Jantunen Jonna (20041) vs. Simoinen Virpi vv , 55,2% , vv , 55,2% , vv , vv , , 55.2% , vv % , 90052, p (27,6%) vv , vv , vv , , vv Osastosihteeri Taloussihteeri Mäki Maarit (20045) Mikkola Anne (23483) Yliopistoharjoittelija Hiitiö Heidi Rönnberg Tiia , Tutkimusavustajat Aaltonen Jarna (99999) Flyckt Antti Apurahat Haveri Maarit

5 Kotieläinhygienia Oravainen Jonna Orro Toomas Pentikäinen Aino Professori Saloniemi Hannu (19982) Vs. Peltoniemi Olli Valros Anna (19975) Vs. Raussi Satu Vs. Hänninen Laura Avoinna (29075) Vs. Valros Anna vv , vv , vv Yliopistonlehtori Valros Anna , % Assistentti Hänninen Laura (23189) Taponen Suvi (23369) Tohtorikoulutettava Norring Marianna Heikkilä Matti Tutkija Hepola Päivikki Heinonen Sanni , vv Apurahat Rikula Ulla Tutkimusteknikot Saastamoinen Ilkka (19979) Pöytäkangas Merja (19981) Erikoislaboratoriomestari LehtoTaina (19980) YLIOPISTOLLINEN ELÄINSAIRAALA / Tuotantoeläinsairaala Tuotantoeläinsairaala Kliininen opettaja YES/Simojoki Heli (28626) vs. Kujala Tarja vs. Niemi Riitta Eläinlääkärit Sairaalaeläinlääkäri Sairaalaeläinlääkäri Sairaalaeläinlääkäri ylim. Ulkopuoliset viikonloppupäivystäjät YES/Mustonen Eeva (63465) YES/Mustonen Eeva (29050) Sij. Kujala Tarja Sij. Niemi Riitta YES/Niemi Mari (79165) YES/Niemi Mari (29051) YES/Niemi Riitta, ylim. YES/Outi Hälli, ylim. YES/Tähti Mari YES/Kjällman Anna YES/Tähti Mari YES/Mustonen Katja Apulaiseläinlääkäri YES/Tamminen Tuire (28904) Tutkimusteknikko YES/Ahonen Taina (20046) YES/Kainulainen Helena (20046) Osastonhoitaja Klinikkaeläintenhoitajat YES/Koskivainio Heli (20135) YES/Jokivuori Reijo (20135) YES/Lampola Pirkko (20043) 5 vv , , , vv , , vv , tv, ,

6 Eläintenhoitajat viikonloppuisin YES/Ahola Anu (20039) YES/Lehto Saija (20037) vs. Käyhkö Janda vs. Kainulainen Helena vs. Pukki Anna-Maija YES/Nieminen Kirsti (23394) 40% YES/Timonen Anne ylim. YES/Partanen Kaisa- Pauliina YES/Heikkilä Ria YES/Pukki Anna-Maija ylim. YES/Mäki Terhi ylim. YES/Kopp Christine YES/Timonen Anne YES/Lehtinen Jenni YES/Kainulainen Helena YES/Holopainen Jenni YES/Käyhkö Janda äitiysloma hoitovapaa , Irtisanoutui Virka lakkautetetaan , Agrologiharjoittelija , Agrologiharjoittelija , Klinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtoryhmä Jäsenet: Varajäsenet: Lisäjäsenet: Terttu Katila pj Satu Pyörälä Timo Soveri vpj Satu Pyörälä Magnus Andersson Hannu Saloniemi Magnus Andersson Olli Peltoniemi Anu Ahola Ilkka Saastamoinen Mari Heinonen Olli Peltoniemi Minna Tirkkonen Elias Dahlsten Suvi Mikkonen Leena Pohjola Johtoryhmän esittelijöinä toimivat: Maarit Mäki henkilöstö, talous- ja opetusohjelma-asiat Anne Mikkola henkilöstö, talous- ja opetusohjelma-asiat Johtoryhmän sihteeri: Maarit Mäki Yliopistollisen eläinsairaalan tuotantoeläinsairaala Osaston johtaja Satu Pyörälä Varajohtaja Mari Heinonen YESin johtokunnassa Mari Heinonen (varapuheenjohtaja), Satu Pyörälä (jäsen) RAHOITUS Rahoituslähde Toimintamenobudjetti Muu maksullinen toiminta Myönnetty täydentävä rahoitus yhteensä MMM (Makera), käyttö Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö Walter Ehrströmin säätiö Keinosiemennysosuuskunta Suomen meijeriyhdistys Elinkeinoelämä Rahoitustaulukossa ei ole palkkoihin kohdistunutta budjettirahoitusta eikä säätiöiltä saatuja henkilökohtaisia apurahoja. 6

7 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA Rahoitus Eläinlääketieteellinen maksullinen palvelutoiminta Laboratorio Maitonäytteitä 5142* 4992* Verinäytteitä Lantanäytteitä Virtsanäytteitä Kohtu- ja vaginanäytteitä Spermanäytteitä Muita näytteitä Näytteitä yhteensä *Sisältävät myös tutkimusnäytteitä. Ambulatorinen klinikka Terveydenhuoltokäyntejä tuotantoeläintiloille tehtiin yhteensä 215. Meijerien ja teurastamoiden laatukoulutusten, perusterveydenhuoltokäyntien ja niihin liittyvien sikala- ja lihanautatilakäyntien lisäksi tehtiin selvityskäyntejä tiloille, joilla oli sairausongelmia. Terveydenhuoltokäynniksi on laskettu myös käynnit, joilla tehtiin yleistä terveydenhuoltoa kuten sikojen massarokotuksia, rektalisointia, nupoutusta ja ongelmaselvityksiä, kuten esimerkiksi utaretulehduskartoituksia. Tilakäynnit ja terveydenhuoltomatkat Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Keskimäärin/kk 175,4 187,6 165,3 156,1 147,8 Klinikkapotilaat Sairaalahoidossa olleiden nautapotilaiden määrä 7

8 Lypsylehmiä Vasikoita Yhteensä Muita eläimiä oli sairaalapotilaina seuraavasti: hevosia 25, pieniä märehtijöitä 38, kanoja 1, ja saukkoja 2; yhteensä 66 eläintä. Sairaalapotilaiden hoitovuorokausimäärä oli yhteensä 2385 vrk. Lehmiä hoidettiin keskimäärin 11,1 vrk, vasikoita 12,3 vrk, hevosia 7,4 vrk, pienmärehtijöitä 6,4 vrk, kanoja 2 vrk ja saukkoja 2 vrk. Opetuseläimiä ja koe-eläimiä oli vuoden aikana hoidossa klinikalla seuraavasti: 3 nautaa, 3 karjua, 19 sikaa ja 1 hevonen. Hoitopäiviä oli yhteensä 1910 vrk. Polikliiniset potilaat Pieneläinvastaanotolla oli potilaita 1765 kpl. Valtaosa potilaista oli koiria. Kuukaudessa oli keskimäärin 147,1 potilasta eli 4,8 potilasta/vrk. Muut polikliinisesti hoidetut eläimet olivat hevosia (74), nautoja (8), vasikoita (15) ja pieniä märehtijöitä (13). Yhteensä 110 kpl. Saaren eläinklinikan potilasaineiston kehitys vuosina Tilakäynnit/vuosi Polikliiniset potilaat/vuosi OPETUS Kansainväliset kurssit Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu järjesti yhteistyössä HY:n Mikkelin yksikön kanssa kansainvälisen Animal Ethicsseminaarin Kurssille osallistui 20 jatko-opiskelijaa neljästä maasta. Väitöskirjat Laura Hänninen: Sleep and rest in calves. Relationship to welfare, housing and hormonal activity. (Valvoja ja ohjaaja prof. Saloniemi) Lisensiaatin tutkielmat 1. Aro Paula (Satu Pyörälä/ Mari Hovinen, Aija Kontinen) Utareterveys automaattilypsyssä yhdeksällä automaattilypsytilalla Etelä-Savossa. 2. Bergman Sini (Olli Peltoniemi/ Mari Heinonen) Karsinaolosuhteiden vaikutus porsimisen onnistumiseen. 3. Erkkilä Suvi (Satu Pyörälä/ Heli Simojoki, Anna Pitkälä) Praktisoivien eläinlääkäreiden utaretulehdusdiagnostiikka pilottitutkimus. 4. Hakala Vera (Juhani Taponen/ Mikko Tuori, Nina Rautonen) Vasikan immunologinen kehittyminen. 5. Hokkanen Ann-Helena (Hannu Saloniemi/Laura Hänninen) Lattiamateriaalin vaikutus pikkuvasikoihin. 8

9 6. Jyrävä Sanna (Hannu Saloniemi/ Anna Valros) Pahnueen tasaaminen vuorokauden sisällä porsimisesta vaikutukset emakon ja porsaiden käyttäytymiseen. 7. Koskinen Maija (Timo Soveri/ Riikka Holopainen, Liisa Sihvonen) Naudan hengitystievirusinfektiot Adenovirus. 8. Niinipuu Leila (Timo Soveri/ Vesa Myllys) Tilatason riskitekijät Escherichia coli O157 esiintymiselle suomalaisilla lihakarjatiloilla. 9. Näsi Päivi (Satu Pyörälä/ Satu Pyörälä, Heli Simojoki, Leena Suojala) Escherichia coli utaretulehduksen mikrobilääkehoito. 10. Ollila Anna (Olli Peltoniemi/Olli Peltoniemi, Claudio Oliviero) Rehun kuitupitoisuus ja porsimisen onnistuminen. 11. Piiroinen Sonja (Olli Peltoniemi/Mari Heinonen) Porsasyskän immunologinen vastustus. 12. Pöllänen Sanna (Terttu Katila/ Juhani Taponen, Marja Mikkola) Superovulaatio- ja alkionhuuhteluohjelmat huuhdeltujen eläinten tiinehtyminen huuhtelun jälkeen. 13. Rastas Heidi (Hannu Saloniemi/ Suvi Taponen) Hevosen juottaminen - kirjallisuuskatsaus. 14. Sairasalo Hilkka (Satu Pyörälä/ Heli Simojoki, Maarit Haveri) Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien virulenssitekijät-kirjallisuuskatsaus. 15. Seppä-Lassila Leena (Olli Peltoniemi/Mari Heinonen) Akuutin faasin proteiinit sialla. 16. Sinda Anna (Olli Peltoniemi/Mari Heinonen) Porsimisen endrokrinologia ja porsituskarsinaympäristön vaikutus porsimisen kestoon. 17. Tarvainen Elina (Hannu Saloniemi/Laura Hänninen) Lajitoverin seuran vaikutus pikkuvasikoiden uneen. 18. Toivonen Nina (Timo Soveri/ Timo Soveri, Toomas Orro) Porovasojen ensimmäisten elinviikkojen infektioiden merkityksen arviointi. Vaihtoehtoiset kurssit Joka vuosi on järjestetty Keinosiemennyskurssi 1-2-kurssilaisille, 3 op (J. Taponen). Valmiille eläinlääkäreille ja 6-kurssilaisille tarkoitettuja kursseja järjestettiin laitoksen toimesta Utareterveyskurssi, 3 op (S. Pyörälä), 2 kpl Tammapraktiikkakursseja, á 3 op (T. Katila), Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuoltokurssi, 3 op (O. Peltoniemi ja Mari Heinonen) ja Sorkkahoitokurssi, 2 op, (T. Soveri). Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kanssa yhteistyössä järjestetään Elintarviketurvallisuus pellolta pöytään vaihtoehtoinen kurssi vuosittain, keväällä 2007 oli vuorossa Sianlihantuotanto pellolta pöytään 2 op (Mari Heinonen). Kotieläinten hyvinvointi ja käyttäytyminen kurssi (3 op) järjestettiin totuttuun tapaan nytkin tammikuussa (Laura Hänninen). Ruralia-instituutin kanssa järjestettiin yhteistyössä perusopiskelijoille suunnattu luomukotieläintuotannon ja eläinten hyvinvoinnin kurssi (8 op) (Anna Valros) sekä luomukotieläintuotannon perusteet kurssi (5 op) (Anna Valros) Laitoksen opettajien ja tutkijoiden antama kotimainen täydennyskoulutus Hakkarainen Kristiina - Parsipäivä, 2 h. Pihattotutkimuksen tuloksia, Seinäjoki (karjanomistajat). - ETU-terveydenhuolto, 2 h. Naseva-koulutuspäivä, Saaren oppimiskeskus (tuottajat). - Luomukotieläinten terveys: nykytilanne, ongelmakohtia, 2 h. Evira, Helsinki (TE-keskusten luomuvastaavat). - Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset. Eläinlääkäripäivät 2007, SELL, Helsinki (eläinlääkärit). - Pihattoseminaari, 1 h. Ruraliainstituutti, Mikkeli (tuottajat, tutkijat). Heinonen Mari - Villisikojen terveydenhuolto ja sairaudet. Villisiankasvattajat ry, Tuuri (villisikojen tarhaajat). - Hevoset ja eläinsuojelu. Mäntsälän, Orimattilan ja Pukkilan kuntien tiedotustilaisuus hevosenomistajille, Mäntsälä, (hevosenomistajat). 9

10 - Hänninen Laura - Lehmän lepo akuutissa utaretulehduksessa, Eläinten hyvinvointitutkimusseminaari. - Vasikoiden hyvinvointi. Hyvinvoiva vasikka tuottajaseminaari, Saarijärvi. - Lehmän lepo akuutissa utaretulehduksessa 1 h luento Toimiva pihatto nyt ja tulevaisuudessa, Mikkeli. Hälli Outi - Alkutiineys ryhmäkasvatuksessa. Sikatuottajien jatkokoulutus, FABA Oy, Loimaa ja Seinäjoki (sikatuottajat). - Emakon lisääntymisfysiologiaa. Keinosiemennyskurssi, FinPig, Halikko, (lomittajat). - Karjun lisääntymisfysiologiaa. Keinosiemennyskurssi, FinPig, Halikko, (lomittajat). - Ultraäänitutkimuksen perustekniikat suureläimille. LifeMed, Suitia, (eläinlääkärit). - Lihasikaloiden terveydenhuolto. Fennovet Oy, Tampere, (eläinlääkärit). - Taponen Juhani - Ultraäänikoulutus, Terve Nauta -hanke, Juva, (eläinlääkärit). - Hedelmällisyyshäiriöt, tiineystarkastukset. Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä, (seminologiopiskelijat). - Lisääntymisfysiologiaa ja hedelmällisyyshäiriöitä. Nautojen hedelmällisyys, Terve lappilainen lehmä - hanke, Luosto, (eläinlääkärit). - Hedelmällisyyden taloudelliset vaikutukset. Eläinlääkäripäivät 2007, SELL, Helsinki, (eläinlääkärit). Valros Anna - Tuotantoeläinten hyvinvointi lajinmukainen käyttäytyminen tuotanto-oloissa, Animalian järjestämä Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu-seminaari Hevosen luontainen käyttäytyminen talliolosuhteen haasteet ja käyttäytymishäiriöt, Pomoväst-hankkeen loppuseminaari, ELTDK, Helsinki, Virikkeellinen ympäristö parantaa sikojen hyvinvointia. Eläinten hyvinvointi- ja terveydenhuoltoseminaari, Ruralia-instituutti, Mikkeli, Kana kaipaa orrelle. Eläinten hyvinvointi- ja terveydenhuoltoseminaari, Ruralia-instituutti, Mikkeli, TUTKIMUS ANDROLOGIAN TUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Magnus Andersson - BRSV, siemenen laatu ja UM% (Karoliina Alm, Magnus Andersson ja Erkki Koskinen) - PTPD-alleeli (paternal transmission perinatal death keinosiemennyssonnilla) (Magnus Andersson, Antti Flyckt, Juhani Taponen, Hannes Lohi, Marek Switonski ym., Poznan Puola; Jerry Taylor ja Robert Schnabel ym., Missouri, USA). - Diploidiset siittiöt (Christine Kopp, Magnus Anderssson, Juhani Taponen, Tamas Revay, Detlef Rath, Adam Colley, Serguei Golovan ym.) - Ipollo-subfertiliteettiprojekti (Magnus Andersson, Hannes Lohi, Jerry Taylor, Robert Schnabel, Seppo Niskanen ym.) - Keinosiemennyssonnin kromosomihäiriö, joka aiheutti runsaasti alkiokuolemia ja aikaisia sikiökuolemia lehmissä (Marek Switonski, Jiri Rubes, Christine Kopp, Magnus Andersson) - Infertile boars with knobbed and immotile short-tail sperm defects in the Finnish Yorkshire breed - a 10 year survey Kopp, C; Sironen A; R. Ijäs; Taponen, J; Vilkki, J; Sukura, A; Andersson, M. - Azoospermic boars in Finnish Yorkshire and Landrace breeds. Kopp, C, Ijäs R; Taponen J; Parvinen M; Andersson M. - Ulkoisten tekijöiden vaikutus siemenen laatuun ja hedelmällisyyteen keinosiemennyskarjuilla ja sonneilla (Karoliina Alm) - Keinosiemennyssonnien ja karjujen siemenen laadunvalvonta ja perinnöllisten lisääntymishäiriöiden vastustaminen (Karoliina Alm, Christine Kopp, Juhani Taponen ja Raili Ijäs). Vuosikertomus valmisteilla. - Brucella caniksen seroprevalenssi suomalaisissa siitoskoirissa sekä koiran Herpesviruksen (CHV) seroprevalenssi (Mia Johnsson, Merja Dahlbom, Vesa Myllys) Tutkimusapurahoja lähinnä Mercedes Zachariaksen säätiöltä ja vuosittain Keinosiemennysosuuskunnilta. HEVOSTEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Terttu Katila 10

11 Spermatutkimuksessa on tavoitteena selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden koostumusta ja vaikutusta siittiöiden säilytyskestävyyteen sekä oriiden välisiä eroja. Eri fraktioiden ja oriiden välillä on havaittu merkitseviä eroja, joiden selvittelyä jatketaan. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja oriasemien kanssa. Tutkimusryhmän pysyviä jäseniä ovat Magnus Andersson ja Tiina Reilas. Jatko-opiskelijana on assistentti, ELL Maria Kareskoski. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Valencian tutkimusinstituutti. Materiaalikuluja ja matkoja on rahoitettu Mercedes Zachariaksen apurahoilla. Tammatutkimus on keskittynyt eri siemennystekniikoiden vaikutukseen erilaisten tammojen kohtuun, nimenomaan kohdun supistuksiin, tyhjentymiseen ja tulehdusreaktioon. Tutkimuksissa on vertailtu siemennysvolyymeita, siittiöannoksia, syvää kohdunsarveen siemennystä vs. standardi runko-osaan siemennys sekä seminaaliplasman osuutta. Viimeksi on tutkittu kohdun supistuksia fluniksiini- ja oksitosiinikäsittelyjen jälkeen sekä kohdunkaulan avautumisen merkitystä siemennyksen jälkeisen tulehduksen syntyyn latvialaisen tutkijan Evija Reinen toimiessa tutkijana Tiina Reilaksen ohjaamana; tutkimukset on tehty MTT:n tammoilla Ypäjällä. Tiineyden tunnistamismekanismeja on tutkittu kohdunsisäisten kuulien avulla. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja ELT Tiina Reilaksen kanssa. Projekteissa on ollut ulkomaisia tutkijoita eri maista. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Equine Fertility Unit, U.K. Kuulakoe jatkuu edelleen 2-vuotisena projektina espanjalaisen tutkijan Maria Montserrat Rivera del Alamon voimin. Vuonna 2006 aloitettiin MMM:n rahoittama tutkimus laajasta Hippoksen digitaalimuodossa olevasta, 15 vuotta kattavasta materiaalista. Kolmen vuoden rahoitus on yhteensä Siinä tutkitaan tammojen. oriiden, tuotantoympäristön, kilpailemisen ja vuodenajan sekä sääolosuhteiden vaikutusta hedelmällisyyttä mittaaviin parametreihin. Tutkijoina ovat ELT Anna-Maija Virtala, ELT Tiina Reilas ja Suomen Hippoksen Jalostusosaston johtaja Terttu Peltonen. Jatko-opiskelijoina ovat Kaisa Nivola ELTDK:sta ja Jenni Sairanen MMTDK:sta. MÄREHTIJÖIDEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija ELT Juhani Taponen Indusoituihin lyhyisiin kiimakiertoihin vaikuttavat tekijät ja mekanismit naudalla. Mari Rantala ja Terttu Katila. Juhani Taposen väitöskirjatyö valmistui 2003 ja tutkimus jatkuu Mari Rantalan väitöskirjatyönä. Tavoitteet: Selvittää eri tekijöiden, mm. kiimakierron vaiheen, GnRH-annoksen ja LH-responssin vaikutusta lyhyiden syklien esiintymiseen sekä endometriumin oksitosiini- ja steroidihormonireseptorien osallistumista säätelymekanismiin. Tilanne: Viisi osakoetta on suoritettu, työ on analysointi- ja kirjoitusvaiheessa. Eri ruokintatekijöiden (valkuainen, energia) vaikutus lehmien munasolujen ja follikkelien laatuun poikimisen jälkeen sekä superovulaatioon, alkiosaantiin ja alkioiden laatuun. Marja Mikkola, Jaana Peippo ym. Tutkimus on osa suunniteltua Marja Mikkolan väitöskirjatyötä: Eri ruokintatekijöiden vaikutukset naudan hedelmällisyyteen. Tavoite: Selvittää, voidaanko valkuais- ja energiaruokinnalla optimoida alkiotuotannon tulosta. Selvittää mekanismeja, joiden välityksellä energiavaje heikentää hedelmällisyyttä. Tilanne: Valkuaisen vaikutuksista alkiotuotantoon on julkaistu artikkeli. Energiavajeen vaikutuksista munasolujen ja follikkelien laatuun on koe suoritettu ja materiaali on analysointi- ja kirjoitusvaiheessa. Kasviestrogeenit märehtijöiden ruokinnassa. Eeva Mustonen, Hannu Saloniemi, Suvi Taponen, Kristiina Wähälä, Aila Vanhatalo ym. Tavoite: Selvittä rehuperäisten (puna-apila, soija) kasviestrogeenien saantia, metaboliaa ja hedelmällisyysvaikutuksia märehtijöillä ottaen huomioon myös elintarviketurvallisuus- ja elintarvikefunktionaalisuustekijät. Tilanne: Projektista on julkaistu kaksi artikkelia, kaksi käsikirjoitusta on tekeillä. SIKATUTKIMUS, vastaava tutkija dosentti Olli Peltoniemi Sikojen Hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti tutkijat Olli Peltoniemi, Mari Heinonen, Anna Valros, Camilla Munsterhjelm, Outi Hälli. Ulkopuolinen rahoitus: MMM (HYTU); Suomen rehu (PORU-projekti); NOVAkurssi; 3100 Emakko-renkaiden valo-ohjelma; Tuotantoympäristö ja hedelmällisyys (Outi Hälli); Porsaiden virikekoe (Camilla Munsterhjelm); Orion (Hytu-projekti); Hännänpurentakoe (Camilla Munsterhjelm). Rahoitus v 2006: Makera-rahoitus , teurastamot 4 000, rehuteollisuus Tämä tutkimus selvittää keskeisiä sikojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti seuraaviin osioihin: - Porsasvaiheen ympäristö ja sen vaikutus sian käyttäytymisen kehittymiseen 11

12 - Hännänpurennan kehittyminen ja ennustettavuus - Hännänpurennan vaikutus sian stressitasoon ja lihan laatuun - Hyvinvoinnin mittaaminen - Hyvinvoinnin ja laihtumisen vaikutus hedelmällisyyteen - Hyvinvoinnin vaikutus hännänpurentaan - Valo-ohjelman vaikutus emakoiden hedelmällisyyteen ja tulokseen - Sikalarakenteen vaikutus emakon hedelmällisyyteen, tuotokseen ja hyvinvointiin - Stressitekijöiden vaikutus emakon tiineyteen SIKATEKNO MMM projekti, tutkijat Olli Peltoniemi (vastuullinen Saaren yksikössä), Claudio Oliviero, Mari Heinonen, Outi Vainio (projektin johtaja). Makera-rahoitus Tavoitteena on keskittyä porsimisen valvontaan ja siinä hyödynnettävään moderniin teknologiaan. Suomalaisissa emakkosikaloissa elävänä syntyneiden porsaiden lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Porsaan menetys on paitsi taloudellinen tappio myös hyvinvointikysymys; emakko ponnistelee turhaan tuottaakseen porsaan. On myös eettisesti arveluttavaa tuottaa eläimiä pelkästään kuolemaan. Yhtenä syynä porsaskuolemiin pidetään sitä, että emakot porsivat ilman ihmisten apua ja valvontaa. Porsimiset saattavat ajoittua virka-ajan ulkopuolelle, eikä tuottajien ole mahdollista palkata tarvittavaa ylimääräistä henkilökuntaa. Tarkempi tieto porsimisen alkamisen ajankohdasta helpottaa hoitajien työtä. Erityisesti emakon käyttäytymisen seuranta tuntia ennen ensimmäisen porsaan syntymää on ajanjakso, jonka valvontaa kannattaisi lisätä. Emakon valvontaa pitäisi jatkaa vielä porsimisen jälkeisen viikon ajan. Erityisen tuloksekasta olisi todeta alkavan PPDS-syndrooman (Post-Partum-Dysgalactiae-Syndrome) oireet mahdollisimman aikaisin. Emakon sairautta voitaisiin hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, jolloin sekä sen oma että hoidettavien porsaiden hyvinvointi kärsisi mahdollisimman vähän. Emakon hyvinvoinnin tehostettu valvonta kymmenen päivän ajan on nykyisessä tuotantotavassa parhaiten toteutettavissa siten, että eläimen äärellä valvonta tapahtuu automaattisesti. Perusajatuksena on, että laitteet ovat siten säädettävissä, että tietyn muuttujan tietyn rajaarvon ylittyessä tapahtuisi hälytys esimerkiksi vastuussa olevan hoitajan kännykkään. PORU Projekti, Olli Peltoniemi, Claudio Oliviero. Rahoitus Suomen Rehu, Porsimisen ajan ruokintaan keskittyvä projekti. Porsimisen ajan ruokinta on merkittävässä roolissa porsimisen onnistumisen kannalta. Tämän hetken suositusten mukaan porsivat emakot ovat suhteellisesti ottaen hyvin voimakkaalla ruokinnalla ennen porsimista. Käytettävä rehu on yleensä imetysajan voimakasta rehua ja voimakas ruokinta ennen porsimista lisää syntyvien porsaiden syntymäpainoa. Toisaalta voimakas ruokinta altistaa ummetukselle ja maitokuumeelle porsimisen yhteydessä. Tämän projektin tarkoituksena on tutkia kevennetyn, kuitupitoisen ruokintakonseptin soveltuvuutta porsivalle emakolle. Ruokintaryhmien menestystä porsimisen yhteydessä mitataan seuraavilla emään liittyvillä parametreillä: porsimisen kesto, emakon aktiivisuus, maitokuumeen esiintyvyys, porsimisvaikeuksien esiintyvyys ja rehun kulutus. Lisäksi emakoilta mitataan metabolisia parametrejä seerumissa, kuten NEFA; glukoosi, urea ja insuliini. Porsaiden menestystä mitataan seuraavilla parametreillä: kuolleena syntyneet, porsaiden kasvu ja porsaskuolleisuus. Tarhattujen villisikojen terveydenhuolto, vastaava tutkija Mari Heinonen. Muut tutkijat Olli Peltoniemi ja Outi Hälli. Tavoitteena on selvittää tarhattujen villisikojen tautitilanne lähinnä tarttuvien sikatautien osalta sekä suunnitella näille eläimille sopivia terveydenhuoltotapoja. Aloitettu pilottina näytteenotolla vuonna 2005, Makera-rahoitus ( /vuosi) saatu kolmeksi vuodeksi. UTARETULEHDUSTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Satu Pyörälä Utaretulehdusta koskeva tutkimus keskittyy stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman kliinisen ja subkliinisen utaretulehduksen epidemiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus (etenkin koagulaasinegatiiviset stafylokokit, KNS) on kasvava ongelma. Tarvitaan kiireellisesti tietoa tartuntojen epidemiologiasta ja patogeneesistä, koska siihen perustuvat torjunnan oikeat strategiat. KNS-bakteerien ja S. aureuksen aiheuttama mastiitti on ryhmän tutkimuksen pääkohde. Tutkimuksessa selvitetään sekä isäntäeläimen eli lehmän että bakteerin osuutta mastiitin patogeneesissä. Mastiittia aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudin vakavuuteen ja infektion persistointiin tutkitaan, samoin antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihin virulenssitekijöihin ja taudin kliiniseen kuvaan sekä ennusteeseen. KNS-bakteerien lajitunnistus on fenotyyppisin menetelmin ollut epäluotettavaa ja genotyyppisiä menetelmiä testataan. Mastiitista eristettyjen S. aureuksien beta-laktamaasigeenin lokalisaatiota ja diversiteettiä tutkittiin CIMO-rahoitteisen post doc tutkijan projektissa. Uutena tutkimuksen kohteena ryhmässä on stafylokokkien metisilliiniresistenssi. Erilaisten lypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan; tämä liittyy automaattista lypsyä koskevaan erilliseen hankkeeseen. Eri tulehdusindikaattorien käyttäytymistä mastiitissa sekä niiden ennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arvioidaan; tutkimus linkittyy tässä naudan akuutin faasin vastetta koskevaan tutkimukseen. Laktoferriinin osuutta utareen puolustusmekanismeissa tutkitaan in vitro ja in vivo -malleissa. Bakteerien identifikaatioon ja antibioottiresistenssi- sekä virulenssitekijöiden tutkimiseen käytetään molekyylibiologisia menetelmiä ja soluviljelmätutkimuksia. 12

13 Ryhmässä on 7 väitöskirjatyöntekijää: Suvi Taponen, Mari Hovinen, Maarit Haveri, Paula Hyvönen, Leena Suojala, Heli Simojoki ja Veera Gindonis. Kaksi tutkijaa saa väitöskirjansa valmiiksi vuonna Kotimaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Evira Helsinki ja Kuopio, Kuopion yliopisto ja KTL. Ulkomaiset yhteistyökumppanit ovat Glasgowin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, UK, University of Budapest, Unkari, University of Aarhus, Tanska ja Koret School of Veterinary Medicine, Israel. Yliopiston sisällä yhteistyötä tehdään MMMTDKn kanssa ja tiedekunnan sisällä Elintarvikehygienian ja Peruseläinlääketieteen laitosten kanssa. Ryhmän ulkopuolinen rahoitus oli vuonna ja päärahoittaja oli Walter Ehrströmin säätiö; myös Suomen Meijeriyhdistys tuki tutkimusta 5000 :lla. LYPSYKARJOJEN TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUS, vastaavat tutkijat ELL Kristiina Hakkarainen ja ELT Olli Peltoniemi Tutkimuksen tavoitteena on selvittää epidemiologisten tutkimusmenetelmien avulla lehmien tavallisimpien tuotantosairauksien esiintyvyyttä, altistavia tekijöitä ja taloudellista merkitystä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa professorit Hannu Saloniemi, Satu Pyörälä ja Timo Soveri, ELT Laura Hänninen, Ohio State yliopistossa dosentti Päivi Rajala-Schultz. Tutkimuksissa tehdään yhteistyötä ELKE-hankkeen (Savonia amk, Kuopion yliopisto ja Helsingin yliopisto; ja Lypsykarjarakennusten toiminnalliset vaihtoehdot tutkimushankkeen kanssa (MTT Vakola, Työtehoseura, Valio). Tutkimustyötä rahoittavat ESR, Itä-Suomen Lääninhallitus ja Ylä-Savon kunnat (ELKE-rahoittajat), Maa- ja Metsätalousministeriö (Toiminnallisuustutkimus) ja Walter Ehrströmin säätiö. Lehmien terveys ja hyvinvointi erilaisissa tuotanto-olosuhteissa, vastaava tutkija Kristiina Hakkarainen Tutkimusaineistona käytettiin 1350 lypsykarjatilan karjantarkkailutietoja 5 vuoden ajalta sekä tilakäynneillä kerättyä tietoa noin 100 lypsykarjatilalta. Yhteistyötä tehtiin kahden hankkeen kanssa; Lypsykarjarakennusten toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot (MTT, TTS, HY, Valio), ja ELKE-hanke (Savonia-amk, KuY, HY). Tutkimusta ovat rahoittaneet Helsingin yliopisto, ELKE hanke (Eläinterveydenhuollon kehittämishanke), Walter Ehrströmin säätiö, MMM Makera ja Valio. MTT Vakolan ja MTT taloustutkimuksen, Työtehoseuran, Valion ja Kuopion yliopiston kanssa tehtiin yhteistyötä tutkimusaineiston keräämisessä tiloilta, ja Maatalouden laskentakeskus toimitti karjantarkkailutiedot. HY:n osuus tutkimuskokonaisuudesta koostuu viidestä osasta, joissa tarkastellaan: 1) tavanomaisten ja luomulypsykarjojen tuotosta, sairauksia ja poiston syitä, 2) lehmien ontumisen yleisyyttä riskitekijöitä makuuparsipihatoissa, 3) lehmien ihovaurioita ja puhtautta makuuparsipihatoissa, 4) lehmien ruokintapöydässä oloaikaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä makuuparsipihatoissa, 5) navettaympäristön yhteyttä lehmien maitotuotokseen ja solulukuun. Tutkimusten tuloksina syntyivätvuoden 2007 aikana pihatto-opas (Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137, 160 s, ), ja Eläinlääkärilehden artikkeli. Tutkimustuloksia on esitelty alan kotimaisissa seminaareissa vuosien 2006 ja 2007 aikana. Tieteellisten artikkeleiden kirjoittaminen on menossa. Lypsykarjan terveydenhuollon ekonomia, vastaava tutkija Olli Peltoniemi, Matti Rinnekangas, Heikki Mäkinen, Eeva Mustonen. Hankkeessa (Makera 52000, Valio ) analysoidaan Suomessa kuluneiden vuosien aikana toteutettujen 14 lypsykarjan terveydenhuoltoprojektin tuloksia mukana olleiden tilojen talouden kannalta. Lisäksi analysoidaan kuukausitarkastustyyppisen hedelmällisyyden kontrollijärjestelmän hedelmällisyys- ja talousvaikutuksia. Edelleen projektissa kartoitetaan lypsylehmien poiston syitä sekä kuvataan yksi TH-projekti sisältönsä puolesta sekä kartoitetaan tuottajien näkemys ko. projektin onnistumisesta. MÄREHTIJÖIDEN SISÄTAUTIEN TUTKIMUKSET, vastaava tutkija prof. Timo Soveri Akuutin vaiheen reaktio nuorilla eläimillä Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää nuorten märehtijöiden, pääasiassa vasikoiden ja poronvasojen, akuutin vaiheen proteiinien normaaliarvoja ja eri tekijöiden, lähinnä erilaisten tulehdustilojen vaikutusta niihin. Tutkimusryhmän pysyvänä jäsenenä ja käytännön töiden toteuttajana on väitöskirjatyöntekijä Toomas Orro. Aiheesta on valmisteilla kahdet syventävät opinnot. Muita Helsingin yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat: Oulun yliopisto, EVIRA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja lääketehdas Orion. Vuoden 2007 aikana aiheesta on tehty 1 kansainvälinen julkaisu. Hankkeeseen liittyy osaprojekti, jossa ovat mukana myös Sinikka Pelkonen, Toomas Orro, Heidi Härtel, Anita Huovilainen ja Liisa Sihvonen: Vasikoiden hengitystietulehdukset kolmivaihekasvatuksen välikasvatuksessa (1 kansainvälinen julkaisu). 13

14 Muita märehtijätutkimukseen liittyviä projekteja ovat: - Kylmien tuotantotilojen vaikutus nautojen fysiologiaan ja hyvinvointiin (Merja Manninen, Satu Sankari; 1 kansainvälinen julkaisu, väitöskirja ) - Vuohen endokrinologiset vuosi- ja vuorokausirytmit (Aino Alila-Johansson, Lea Eriksson, Maija-Liisa Laakso; väitöskirja) - Lypsylehmien sorkkasairaudet (Minna Kujalan väitöskirjatyö, Sakari Alasuutari; 1 kansainvälinen julkaisu) ELÄINTEN HYVINVOINNIN JA KÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUS, vastaavat tutkijat prof. Hannu Saloniemi, prof. Anna Valros ja ELT Laura Hänninen Eläinten hyvinvointitutkimuksessa keskitytään eläimiin ja niiden tarpeisiin. Eläinten kokemukset vaikuttavat eläinten käsiteltävyyteen, sairastuvuuteen, tuotokseen sekä tuotannon kannattavuuteen. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus (EHK) on tärkeä tutkimusyhteistyötaho. EHK on Helsingin yliopiston eri tiedekuntien kotieläinten hyvinvointitukijoiden vuonna 2003 muodostama monitieteellinen asiantuntijayhteisö. Tutkimusryhmässä on tällä hetkellä 16 tutkijaa, joista 7 on väitellyttä (2 FT ja 4 ELT, 1 MMT) ja 8 vähintään perustutkinnon suorittanutta (ELL, MMM ja FM) väitöskirjaansa valmistelevaa tutkijaa. Laitokselta ko. tutkijayhteisössä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 2 professoria, 1 ELT sekä 5 tohtorikoulutettavaa. Tutkimuksella on seuraavat keskeiset teemat: Nuoren eläimen kehitys ja hyvinvointi. Vasta hiljattain on ymmärretty, miten tärkeä on eläimen koko elinkaari hyvinvoinnin ja tuotoksen optimoinnissa. Nuoren eläimen kokemukset muokkaavat fysiologissa vasteita ja käyttäytymistä ja siten vaikuttavat eläimen sopeutumiskykyyn myös aikuisena. Monella eläimellä tiedetään varhaisten kokemusten vaikuttavan häiriökäyttäytymisten esiintyvyyteen myöhemmällä iällä. - Porsaiden imetysvaiheen ympäristön virikkeellisyys - Kanojen orsien käytön oppiminen Tuotantoeläinten tarpeet nykytuotannossa. Tutkittu tieto eläinten keskeisestä perustarpeista auttaa suunnittelemaan toimivaa, eläinten hyvinvointia ja kannattavuutta edistävää eläintuotantoa. Perustietoa tarpeista on jo olemassa, mutta syventävä ja varsinkin soveltava tieto on puutteellinen. - Lehmien makuutarpeen taustalla olevat syyt ja siihen vaikuttavat tekijät Eläinten hyvinvointi muuttuvassa maataloudessa. Maatalous kehittyy nopeasti. Yksikkökoko kasvaa, teknologian käyttö lisääntyy ja uusia tuotantoeläimiä ja -tapoja otetaan käyttöön. - Utaretulehdukseen sairastuneen lehmän käyttäytyismuutokset - Lehmien käyttäytyminen robottilypsyssä ja tavanomaisessa lypsyssä Eläimet yhteiskunnassa. Luonnontieteellistä tutkittua tietoa on yhdistettävä yhteiskunnalliseen osaamiseen, jotta eläinten hyvinvointitietoa voidaan soveltaa edistämään eläinten hyvinvointia käytännössä ja palvelemaan eläinten käyttäjiä ja omistajia sekä päätöksentekijöitä. - Tuottajien asenteet, eläinten hyvinvointi ja tuotos JULKAISUT Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B 1) 1. Autio T, Pohjanvirta T, Holopainen R, Rikula U, Pentikäinen J, Huovilainen A, Rusanen H, Soveri T, Sihvonen L, Pelkonen S. Etiology of respiratory disease in non-vaccinated, non-medicated calves in rearing herds. Vet Microbiol. 2007, 119, Hakkarainen H, Koskela E, Mappes T, Soveri T, Huhta E, Suorsa P. Eimeria-parasites are associated with a lowered mother s and offspring s body condition in island and mainland populations of the bank vole. Parasitology. 2007, 134, Haveri M, Roslöf A, Rantala L, Pyörälä S. Virulence genes of bovine Staphylococcus aureus from persistent and nonpersistent intramammary infections with different clinical characteristics. J Appl Microbiol. 2007, 103, Heinonen M, Hakala S, Hämeenoja P, Murro A, Kokkonen T, Levonen K, Peltoniemi O. Case-control study of factors associated with arthritis detected at slaughter in pigs from 49 farms. Vet Rec. 2007, 17,

15 5. Hoikkala A, Mustonen E, Saastamoinen I, Jokela T, Taponen J, Saloniemi H, Wähälä K. High levels of equol in organic skimmed Finnish cow milk. Mol Nutr Food Res. 2007, 51, Janczak A, Heikkilä M, Valros A, Torjesen P, Andersen I, Bakken M. Effects of embryonic corticosterone exposure and post-hatch handling on tonic immobility and willingness to compete in chicks. Appl Anim Behav Sci. 2007, 107, Kaihilahti J, Suokannas A, Raussi S. Observation of cow behaviour in an automatic milking system using web-based video recording technology. Biosyst Eng. 2007, 1, Koivula M, Pitkälä A, Pyörälä S, Mäntysaari E. Distribution of bacteria and seasonal and regional effects in a new darabase for mastitis pathogens in Finland. Acta Agric Scand. Section A - Animal Sciences. 2007, 57, Kopp C, Sukura A, Tuunainen E, Gustavsson I, Parvinen M, Andersson M. Multinuclear-multiflagellar sperm defect in a bull: a new sterilizing sperm defect. Reprod Domest Anim. 2007, 2, Manninen M, Sankari S, Jauhiainen L, Kivinen T, Soveri T. Insulated, uninsulated and outdoor housing for replacement beef heifers on restricted grass silage-based diet in a cold environment. Livest Sci. 2007, 107, Niku M, Pessa-Morikawa T, Taponen J, Iivanainen A. Direct observation of hematopoietic progenitor chimerism in fetal freemartin cattle. BMC Vet Res. BioMed Central. 2007, 3, 29, 5 s. 12. Nikunen S, Härtel H, Orro T, Neuvonen E, Tanskanen R, Kivelä S.-L, Sankari S, Aho P, Pyörälä S, Saloniemi H, Soveri T. Association of bovine respiratory disease with clinical status and acute phase proteins in calves. Comp Immunol Microb Infect Dis. 2007, 3, Norring M, Valros A, Munksgaard L, Puumala M, Kaustell K, Saloniemi H. The development of skin, claw and teat lesions in sows and piglets in farrowing crates with two concrete flooring materials. Acta Agric Scand. 2007, 56, Pakarinen J, Nieminen T, Tirkkonen T, Tsitko I, Ali-Vehmas T, Neubauer P, Salkinoja-Salonen MS. Proliferation of mycobacteria ina piggery environment revealed by mycobacterium-specific real-time quantitative PCR and 16S rrna sandwich hybridization. Vet Microbiol. 2007, 120, Pastell M, Kujala M. A probabilistic neural network model for lameness detection. J Dairy Sci. 2007, 90, Soveri T, Nieminen M. Papillar morphology of the rumen of forest reindeer (Rangifer tarandus fennicus) and semidomesticated reindeer (R. t. tarandus). Anat Histol Embryol - J Vet Med Ser C. 2007, 36, Taponen S, Koort J, Björkroth J, Saloniemi H, Pyörälä S. Bovine intramammary infections caused by coagulase-negative staphylococci may persist throughout lactation according to amplified fragment length polymorphism-based analysis. J Dairy Sci. 2007, 7, Tirkkonen T, Pakarinen J, Moisander A.-M, Mäkinen J, Soini H, Ali-Vehmas T. High genetic relatedness among Mycobacterium avium strains isolated from pigs and humans revealed by comparative ISI1245 RFLP analysis. Vet Microbiol. 2007, 125, Wichman A, Heikkilä M, Valros A, Forkman B, Keeling L. Perching behaviour in chickens and its relation to spatialability. Appl Anim Behav Sci. 2007, 105, Tieteelliset artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää 1. Niemi M, Hakkarainen K. Vasikoiden kasvatusolosuhteet, sairastavuus ja kuolleisuus suomalaisissa lämpimissä makuuparsipihatoissa. Suomen Eläinlääkärilehti. 2007, 7-8, s Vainio, A., Kauppinen, T., Valros, A., Raussi, S., Vesala, K.M., VÄLINE VAI ITSEISARVO? Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen tuottajien asenteiden kohteena. Julkaisuja 10, 54 s., ISBN (verkkoversio, Pdf-tiedosto 376 kt), Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, (web-publication) 15

16 Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) 1. Fiala SM, Jobim MIM, Katila T, Gregory RM, Mattos RC. Sperm distribution in the oviduct and uterus of mares within two hours after artificial insemination. Pferdeheilkunde. 24, Katila T. What do we know about susceptibility of mares to endometritis? Pferdeheilkunde 24, Katila T. Suomenhevosen lisääntyminen. Teoksessa: Saastamoinen, M. (toim.) Suomenhevonen. Suomen Hippos ry, Gummerus, 2007, Katila T. Uterine contractility. Teoksessa: Samper, J.C., Pycock, J.F., McKinnon, A.O. (toim.) Current therapy in equine reproduction. Saunders Elsevier, USA. 2007, Oliviero C, Heinonen M, Pastell M, Heikkonen J, Valros A, Vainio O, Peltoniemi O. Modern technology in supervision of parturition to prevent piglet mortality. Acta Vet Scand. 2007, 49, Suppl. 1, S12, Otstavel T, Vuori K, Vainio O, Valros A, Saloniemi H. Prevention of wolf and other large carnivore damages in Finnish livestock herds using livestock guarding dogs. International Congress in Animal Hygiene: Animal health, animal welfare and biosecurity. - Tartu: Estonian University of Life Sciences 2007, Peltoniemi O, Oliviero C, Hälli O, Heinonen M. Feeding affects reproductive performance and reproductive endocrinology in the gilt and sow. Acta Vet Scand. 2007, 49, Suppl. 1, S6, Taponen S, Pyörälä S. How important is coagulase-negative staph as a cause of mastitis? Annual Meeting of National Mastitis Council: Proceedings of 46th Annual Meeting of NMC (National Mastitis Council). 2007, Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää (B 3) 1. Heinonen M. Hallittua viisautta lääkkeenluovutukseen. Suomen Eläinlääkärilehti. 2007, 5, Taponen J. Hedelmällisyyden taloudelliset vaikutukset. Eläinlääkäripäivien luentokokoelma 2007, Yleistajuiset artikkelit (B 5) 1. Heinonen M. Etiopiassa tarvitaan eläinlääkäreitä. Suomen Eläinlääkärilehti. 2007, 6, Hälli O. Lawsonialla on monet kasvot. Maatilan Pellervo, Terve Eläin-liite, toukokuu 2007, Hälli O. Kaikki ripuli ei ole Lawsoniaa. Terve Eläin -liite, toukokuu 2007, Hälli O. Lawsonian hävittäminen on mahdollista. Terve Eläin -liite, toukokuu 2007, Hälli O. Maailmalla rokotetaan Lawsoniaa vastaan. Terve Eläin -liite, toukokuu 2007, Hälli O. Tiedä emakoidesi tuloskunto. Sika-lehti 5, 2007, Hälli O. Lawsonia aiheuttaa tappioita jo ennen oireita. Terve Eläin -liite, toukokuu 2007, Munsterhjelm C. Tiineytys häkissä vai pihatossa. Maatilan Pellervon Terve Eläin -liite, syyskuu Munsterhjelm C. Kuivikkeista hyvinvointia porsaasta alkaen. Maatilan Pellervon Terve Eläin -liite, syyskuu Munsterhjelm C. Tiineytysosasto häkeillä vai ilman. Sika 7/ Myllyniemi, A., Pitkälä, A., Kaartinen, L., Koppinen, J. & Pyörälä, S. FINRES-Vet Eläimistä eristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssi ja mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä. Eviran julkaisuja 3/2007. Evira, Helsinki, 2007, 27 s. 12. Norring, M. Emakon ja porsaiden ihohaavat. Sika. 2007, 1,

17 13. Pyörälä, S. & Rautala, H. Antibioottimaito vasikalle? Nauta 2007, 3, Raussi S, Norring, M, Hänninen L, Valros A. Voivatko luomueläimet tavanomaisia paremmin. Luomulehti. 2007, 5, Saloniemi H Utareterveystyö on osa maidontuotantoa. Nauta, 2007, 37, (5) Valros, A., 2007: Porsitus vapaana vai häkissä? Terve eläin, syyskuu 2007, sivut 3-5. Yleistajuiset teokset (A 5) 1. Kivinen T, Kaustell K, Hakkarainen K, Tuure V-M, Karttunen J, Hurme T. Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137, 160 s, Kongressiabstraktit 1. Alm K, Koskinen E, Andersson M. Acute Bovine Respiratory Syncytial Virus (BRSV) infection in young AI bulls effect on sperm quality and fertility. (ESDAR, Celle) Reprod Dom Anim. 2007, 42, Suppl. 2, Andersson M, Johnsson M, Myllys V, Taponen J, Dahlbom M. Seroprevalence of canine herpes virus-1 and Brucella canis in Finnish breeding kennels with and without reproductive problems. (ESDAR, Celle), Reprod Dom Anim. 2007, 42, Suppl. 2, Hyvönen P, Käyhkö S, Taponen S, von Wright A, Pyörälä S. Internalization by mammary epithelial cells of coagulase-negative staphylococci isolated from bovine mastitis. Heifer Mastitis Conference, pre-conference symposium on CNS in Bovine Mastitis. Ghent, Belgium, June 24-26, Abstract book, Hälli O, Tast A, Heinonen M, Munsterhjelm C, Valros A, Peltoniemi O.A.T. Simple light regime may not affect farrowing rate in sow. Reprod Dom Anim. 2007, 42, Suppl. 2, Katila T, Risco AM, Muilu L, Reilas T. Post-breeding inflammation of the mare s uterus after treatments with oxytocin or flunixin meglumine. Pferdeheilkunde 24, Malbe M, Atroshi F, Saloniemi H. Selenium-dependent growth inhibition of mastitis pathogens in cow s milk. XIII international Congress of Animal Hygiene, Tartu, Estonia. Proceedings, Norring M, Manninen E, de Passillé A.M, Rushen J, Munksgaard L, Saloniemi H. Makuuparsien hiekka- tai olkikuivituksen vaikutus lehmien käyttäytymiseen, puhtauteen, sorkkasairauksiin ja ihovaurioihin. Eläinten hyvinvoinnin 4. tutkijaseminaari. SSES. Helsinki , Pyörälä S, Taponen S. CNS-emerging pathogens. Heifer Mastitis Conference, pre-conference symposium on CNS in Bovine Mastitis. Ghent, Belgium, June 24-26, Abstract book, Pyörälä S. Treating mastitis. Dairy Solutions Symposium Focus on mastitis: knowledge into practice, Dublin, Ireland, September 27-28, Abstract book, Taponen J. Support of pregnancy with progesterone or GnRH in Finnish Ayrshire cows. 11 th Conference of the European Society for Domestic Animal Reproduction, September 21 st 22 nd 2007, Celle, Germany. Reprod Dom Anim. 2007, 42, Suppl. 2, Taponen S, Koort J, Björkroth J, Saloniemi H, Pyörälä S. Bovine mastitis caused by coagulasenegative Staphylococci may persist. XIII international Congress of Animal Hygiene, Tartu, Estonia. Proceedings, Taponen S, Pyörälä S. The coagulase-negative staphylococci not so different from Staphylococcus aureus? Heifer Mastitis Conference, pre-conference symposium on CNS in Bovine Mastitis. Ghent, Belgium, June 24-26, Abstract book, Teet O, Vuori K, Vainio O, Valros A, Saloniemi H. Prevention of wolf and other large carnivore damages in Finnish livestock herds using livestock guarding dogs (LGD). XIII international Congress of Animal Hygiene, Tartu, Estonia. Proceedings, 2007,

18 14. Tuovinen V, Kauppinen R, Manninen U, Mononen J, Martiskainen P, Saloniemi H. The virtual farm. XIII international Congress of Animal Hygiene, Tartu, Estonia. Proceedings, 2007, Simojoki H, Orro T, Taponen S, Pyörälä, S. Experimental model of bovine clinical mastitis caused by Staphylococcus chromogenes. Heifer Mastitis Conference, Ghent, Belgium, June 24-26, Abstract book, Valros A, Heinonen M, Hälli O, Peltoniemi O.A.T. Frequent blood sampling through catheters does not appear to affect farrowing behaviour in sows. In the Proceedings of the 41 st Congress of the International Society for Applied Ethology, 2007, 116. Kansainväliset kongressit, kurssit ja kokoukset sekä vierailut ulkomaille Hakkarainen Kristiina - Annual SVEPM Conference, Espoo, Suomi, Heinonen Mari - Svenska Djurhälsovårdens fortbildiningskonferens, Svartsjölandet, Ruotsi, Annual SVEPM (Society for Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine) Conference, Dipoli, Espoo, Suomi, , myös järjestäjätoimikunnan jäsen. - The 13 th ISAH (International Society of Animal Hygiene) Congress, Tartto, Viro, Hälli Outi - Surveys and monitoring systems. NOSOVE (Nordic Society for Veterinary Epidemiology) Course 2007, Espoo, Suomi, Annual SVEPM (Society for Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine) Conference, Dipoli, Espoo, Suomi, Annual ESDAR (European Society for Domestic Animal Reproduction) Conference, Celle, Saksa, Katila Terttu - Normal uterine function and the principles of uterine defence. The current international status of AI and assisted reproductive techniques. Physical examination of the stallion and semen evaluation. Stud Farm Medicine Course, BEVA, Newmarket, Englanti, Kutsuttu luennoitsija. - Seminal plasma. Sperm-uterine interactions. Postgraduate Course, Universitad autonoma de Barcelona, Barcelona, Espanja, Kutsuttu luennoitsija. - Perinatal death in domestic animals. 20 th NKVet Symposium, Reykjavik, Islanti, Sektion puheenjohtaja, tieteellisen toimikunnan ja hallituksen jäsen. - Universidad de Extremadura, Caceres, Espanja, Ana Risco de Cruzin tohtorinväitöstoimikunnan jäsen. - Endometritis. Hormone treatments. Pregnancy diagnosis. Pathology of pregnancy. NOVABALT Postgraduate Course, Tartto, Viro, Kutsuttu luennoitsija th Annual Conference of ESDAR. Hannover, Saksa Workshopin moderaattori st NKVet Symposium, Animal Welfare, KolleKolle, Tanska, Hallituksen jäsen. - ECAR:n tutkintotoimikunnan kokous Lyonissa ja tentti Hannoverissa Puheenjohtaja. - Post-breeding inflammation of the mare s uterus after treatments with oxytocin or flunixin meglumine. 4 th Leipzig Expert Workshop on Equine Reproductive Medicine, Barren mare, Leipzig, Saksa, Kutsuttu puhuja, sektion puheenjohtaja. - What do we know about susceptibility of mares to endometritis? 5 th International Conference on Equine Reproduction Medicine, Leipzig, Saksa, Kutsuttu luennoitsija, sektion puheenjohtaja. Niemi Mari - 20 th NKVet Symposium, Animal Welfare and Veterinary Praxis-symposium. KolleKolle, Tanska, Norring Marianna - Tutkimusvierailu, Tanska, Foulum, Oliviero Claudio - Perinatal Death in Domestic Animals. 20 th NKVet Symposium, Reykjavik, Islanti, Kutsuttu luennoitsija. Peltoniemi Olli 18

19 - Annual SVEPM (Society for Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine) Conference, Dipoli, Espoo, Finland, (myös järjestäjätoimikunnan jäsen). - Perinatal death in domestic animals. 20 th NKVet symposium, Reykjavik, Islanti, Kutsuttu luennoitsija. - ECAR:n tutkintotoimikunnan kokous, Lyon, Ranska, ASAS (American Society of Animal Science) Congress, San Antonio, Texas, Kutsuttu luennoitsija. - Annual ESDAR (European Society for Domestic Animal Reproduction) Conference, Celle, Saksa, Suullinen esitys. Pyörälä Satu - How important is coagulase-negative Staph as a cause of mastitis? NMC 46 th Annual Meeting, San Antonio, Texas, Kutsuttu luennoitsija. - CNS - emerging pathogens. Pre-conference symposium, Coagulase-negative staphylococci in bovine mastitis of Heifer Mastitis Conference. Ghent, Belgia, Kutsuttu luennoitsija. - Treating mastitis. Invited lecture in the symposium Focus on mastitis: knowledge into practice, Dublin, Irlanti Kutsuttu luennoitsija. Saloniemi Hannu - Animal hygiene measures for the protection of environment and public. XIII International Congress of Animal Hygiene, Tartto, Viro, Session puheenjohtaja. - Annual SVEPM (Society for Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine) Conference, Dipoli, Espoo, Suomi, th NKVet Symposium, Animal Welfare and Veterinary Praxis-symposium. KolleKolle, Tanska, Taponen Juhani - EU-AI-Vet meeting, Celle, Saksa, th Conference of the European Society for Domestic Animal Reproduction, Celle, Saksa, Valros Anna - Husdjursförsöksmötet 2007, Lilleström, Norja, International congress of the ISAE (International Society for Applied Ethology) Merida, Mexico, Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin ( 1 pv) Ala-Kurikka Eve - Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, Kliininen lääketutkimus, HY, lääketieteellisen tiedekunnan tutkijakoulutus, Hakkarainen Kristiina - Pellonpajan seminaari, Eläinlääkäreiden erikoistuminen, Viikki, Helsinki, Käyttäytymisen mittaaminen ja käyttäytymisaineiston tilastollinen käsittely, HY/ELTDK, Helsinki Naseva-koulutuspäivä, ETU-palvelut, Saaren oppimiskeskus, Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, Toimiva pihatto, nyt ja tulevaisuudessa, Ruralia-instituutti, Mikkeli, Heinonen Mari - Tuotantoeläinlääkärin täydennyskoulutusdiplomiin liittyvä koulutus, HY/ELTDK, Saari, Tuotanto- ja kunnalliseläinlääkäripäivät, TEY, Nokia, Lääkepäivä, HY, EELA, Lääkelaitos, Helsinki, Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, Päätöksenteko yliopiston hallintoelimissä, HY, henkilöstöosasto, Kokoustekniikkakoulutus, HY, henkilöstö- ja lakiasiain osasto, Yliopistopedagogiikka 2, HY, Hälli Outi - Tuotanto- ja kunnalliseläinlääkäripäivät, TEY, Nokia, Toimiva pihatto, nyt ja tulevaisuudessa, Ruralia-instituutti, Mikkeli, Katila Terttu 19

20 - Laitoksen johtamisen työpaja (12 h): 15.2., 1.3., ja ASLAK-kurssi, Savonlinna, Munsterhjelm Camilla - Sian terveydenhuolto ja tärkeimmät sairaudet, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto / Aikuiskoulutus, Kannus (seminologiopiskelijat). - Porsaan varhaisvaiheen ympäristön vaikutus häiriökäyttäytymiseen, Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, Lihasikalan terveydenhuolto, Fennovet Oy, Tampere, (eläinlääkärit). Niemi Mari - Eläinlääkäripäivät 2007, SELL, Helsinki. Norring Marianna - Käyttäytymisen mittaaaminen ja käyttäytymisaineiston tilastollinen käsittely, HY/ELTDK, Helsinki, Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, Animal Ethics course, Mikkeli, Kliininen lääketutkimus kurssi, HY, Oliviero Claudio - Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, Physiology around farrowing: the role of feeding and environment. - Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuoltokurssi, HY-ELTDK, Saari, Onnistunut porsiminen. - Animal Ethics Course, HY_ELTDK ja Ruralia Instituutti, Mikkeli, Peltoniemi Olli - Tuotantoeläinlääkärin täydennyskoulutusdiplomiin liittyvä koulutus, HY/ELTDK, Saari, Tuotanto- ja kunnalliseläinlääkäripäivät, TEY, Nokia, Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, Johtaja-foorumi, Johtamisen haasteet Helsingin yliopistossa, HY, Pyörälä Satu - Puheeksi ottaminen. Hankalien tilanteiden rakentava käsittely esimiehenä, HY ja Arinna Oy, 24.4., ja Saloniemi Hannu - Tuotantoeläinlääkärin täydennyskoulutusdiplomiin liittyvä koulutus, HY/ELTDK, Saari, Eläinten hyvinvoinnin 4. tutkijaseminaari, SSES, Helsinki, Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, Taponen Juhani - Tutkimusseminaari, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Joroinen, Alpakkaseminaari, Alpakkakasvattajat ry, Helsinki, Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VIRANTÄYTÖISSÄ Andersson Magnus - Vastaväittäjä, Yoseph Mekasha Gebre: Reproductive traits in Ethiopian male goats. SLU, Uppsala, Ruotsi, Referoinnit 9 kpl: Reprod Dom Anim (3), Int J Androl (1), Theriogenology (3) Acta Vet Scand (2) - Kaksi senior lecturer n pätevyysarviointia ja 2 professorin pätevyyden arviointia (Ulf Magnusson ja Lennart Söderquist), The Faculty of Veterinary Medicine and Animal Science, SLU, Ruotsi Heinonen Mari - Projektin arviointi, Canada foundation for innovation, leaders opportunity fund - Referoinnit: Acta Vet Scand (1) Katila Terttu 20