Tutkimusohjelma Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Hyväksytty johtoryhmässä Tutkimusohjelma Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

2 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Laadulliset tavoitteet 3 Määrälliset tavoitteet 4 Laitoksen tutkimuksen päälinjat 4 Organisaatiomuutosten vaikutukset ja tutkimusyhteistyö 5 Tulevaisuuden haasteet, painopisteet ja toiminta 5 Laitoksen tutkimusseminaarit 6 Tutkimushenkilöstön kehittäminen 6 Liite 1. Tutkimusryhmien kuvaus 7 2

3 3 Johdanto Tämän tutkimusohjelman osan tarkoitus on kuvata Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen (TEL) tutkimuksen lähtötilanne, määritellä suunnittelukauden ( ) tavoitteet ja niiden seurantakeinot sekä tehdä tärkeimmät tutkimuksen sisältöä koskevat linjaukset. Lisäksi ohjelmassa otetaan kantaa tutkimuksen toteuttamiseen tarvittavaan henkilöstötarpeeseen. Tutkimusohjelman on kirjoittanut tutkijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tutkimuksesta vastaava laitoksen varajohtaja Olli Peltoniemi, ja se päivitetään kolmivuotiskausittain. Päivitystyössä tarkastellaan asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia, mitkä muodostavat pohjan seuraavan kauden tavoitteiden ja keinojen asettelulle. Maan hallitus on kirjannut ohjelmaansa eläinlääkintähuoltoa koskevia tavoitteita. Hallitusohjelmassa todetaan, että eläinlääkärikoulutusta lisätään ja uudistetaan niin, että tuotantoeläinten hoitoon turvataan riittävät lääkäripalvelut tulevaisuudessa. Loppuvuodesta 2007 eläinaktivistien tiedotusvälineille lähettämät videot sika- ja siipikarjatiloilta ja niiden herättämä julkinen keskustelu suomalaisen eläintuotannon eettisyydestä korostavat tuotantoeläinlääketieteen laitoksen ja sen edustamien tutkimusalojen resurssoinnin tärkeyttä. Kun eläinlääkärikoulutusta lisätään syksystä 2008 alkaen, tiedekunnan voimavarat ja lisärahoitus opetukseen ja tutkimukseen on kohdistettava niin, että Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen toiminta priorisoidaan hallitusohjelman ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Laitoksella on vastuu tuotantoeläinlääkärien koulutuksesta, mikä sisältää sekä riittävän määrän korkeatasoisia yleispraktikoita että tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemia asiantuntijoita. TEL:n tutkimusohjelma on tärkeä myös suomalaisen elintarviketuotannon laatuketjussa, koska se pureutuu alkutuotannon ongelmiin ja tarjoaa siihen vahvan eläinlääketieteellisen osaamisen. Tämänhetkisillä voimavaroilla laitos kattaa tuotantoeläinten tutkimus- ja opetustoiminnan osalta yhteiskunnan minimitarpeet. Koska laitos haluaa olla kehittyvä ja kasvava yksikkö, toiminnan laajentaminen ja asiantuntemuksen kasvattaminen monipuolisesti niin tuotantoeläinlääketieteen, lisääntymistieteen kuin hyvinvointitieteen aloilla on keskeinen toimintaa ohjaava kokonaistavoite. Tavoitteet Laadulliset tavoitteet Tutkimusohjelman pääasiallisena tavoitteena on parantaa eläintuotannon laatua ja taloudellisuutta sekä tuotantoeläinten hyvinvointia. Tavoitteen toteuttamiseksi laitos tekee soveltavaa kliinistä tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää käytännön olosuhteissa. Tutkimuksen menetelminä käytetään mm. kliinisiä, epidemiologisia, endokrinologisia, molekyylibiologisia, genetiikan ja käyttäytymistutkimuksen menetelmiä sekä myös korkeaa IT-teknologiaa. 3

4 4 Märehtijöiden ja sikojen tavallisimpien tuotantosairauksien esiintyvyyttä, diagnostiikkaa, hoitoa, ehkäisyä, altistavia tekijöitä ja taloudellista merkitystä tutkitaan, sisältäen myös tuotantoympäristön ja siihen liittyvän uuden teknologian. Kotieläinten hedelmällisyyttä, lisääntymistehokkuutta ja keinollisen lisääntymisen tekniikoita parannetaan käyttäen sekä perinteisiä että uusia menetelmiä. Monitieteellinen ryhmä tutkii eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia pyrkien parantamaan eläinten pidon tasoa ja tuotannon eettisyyttä. Etologit osallistuvat myös sairaus- ja lisääntymistutkimukseen. Laitoksen tavoitteena on korkeatasoinen tohtorikoulutus, mihin osallistuneet saavat riittävät valmiudet itsenäisenä tutkijana toimimiseen. Yhteistyötä tutkijakoulutuksessa tiedekunnan muiden laitosten kanssa tulee lisätä. Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu on tärkeä tutkijoiden koulutuksen foorumi. Tuotantoeläinlääketieteeseen erikoistuville eläinlääkäreille tulee antaa riittävästi asiantuntevaa ohjausta tieteellisessä ajattelussa ja kirjoittamisessa. Tavoitteena on kouluttaa kriittisesti ajattelevia korkeatasoisia asiantuntijoita, joiden hoitopäätökset perustuvat hyviin hoitokäytäntöihin (evidence based medicine). Määrälliset tavoitteet Ulkopuolisen rahoituksen määrä määritellään euromääräisenä summana ennemminkin kuin tiettynä osuutena kokonaisrahoituksesta. Ensimmäiselle tutkimusohjelman kolmivuotiskaudelle ( ) tavoitesummaksi on asetettu euroa/vuosi. Tohtorikoulutettavat: vuonna 2007 tohtorikoulutettavien lukumäärä on 36 henkilöä. Kovin suurta tarvetta lisärekrytointiin ei ole; myös ohjaajaresurssit ovat rajalliset. Tavoitteena on, että 3-vuotiskauden lopussa laitoksella olisi tutkijakoulutettavaa. Tohtoreita odotetaan valmistuvan keskimäärin 3 vuodessa. Tohtoreiden odotetaan valmistuvan 4 vuodessa, mutta kliinisessä tutkimuksessa tämä aika on useimmiten liian lyhyt. Kun suurin osa tohtorikoulutettavista on naisia, äitiyslomia ja hoitovapaita ajoittuu paljon jatko-opintojen ajaksi. Tilastointia varten olisi tarkoituksenmukaista erottaa päätoimiset ja osa-aikaiset tohtorikoulutettavat. Ulkopuolisen rahoituksen vähäisyyden vuoksi laitoksella on paljon säätiöiden rahoituksen varassa tai työn ohella jatko-opintoja harjoittavia tutkijoita. Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi keskimääräinen tavoiteaika on 5 vuotta. Julkaisutavoitetta määriteltäessä tullaan tarkastelemaan 3-5 vuoden ajanjakson keskiarvoa julkaisujen määrässä. Vuosina B1-julkaisujen lukumäärä on ollut 22 per vuosi. Tavoitteena on lukumäärän nostaminen keskimäärin 30 julkaisuun/vuosi. Impact factoreiden keskiarvo on laitoksen julkaisuissa liikkunut viime vuosina välillä 1-2, mikä on hyvin tyypillinen taso kliinisen eläinlääketieteen alalla. Vuoden 2007 keskiarvo oli 1.6. Tavoitteena on tämän tason vähittäinen korottaminen niin, että se suunnittelukauden lopussa olisi lähempänä kahta. Impact factoreiden lisäksi otetaan kuitenkin aina huomioon myös julkaisufoorumien osuvuus ja vaikuttavuus kullakin tieteen alalla. 4

5 5 Laitoksen tutkimuksen päälinjat Tämä tutkimusohjelma nivoo yhteen alla luetellut tutkimusalat. Tutkimusryhmien kuvaukset löytyvät liitteestä 1. Märehtijöiden tulehdussairaudet Kotieläinten lisääntymistutkimus Kotieläinten hyvinvointitutkimus ja etologia Sikatutkimus Organisaatiomuutosten vaikutukset ja tutkimusyhteistyö Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen perustaminen oli henkilökunnan kannalta positiivinen ja odotettu organisaatiomuutos. Saaren yksikön kannalta ei laitoksen perustaminen aiheuttanut suurta muutosta yksikön toimintaan. Tämän katsotaan johtuvan siitä, että toiminta oli jo ennestään pitkälle eriytynyttä ja itsenäistä. Viikissä toimivan yksikön kannalta muutos oli suurempi, mutta toisaalta entisessä kliinisessä laitoksessakin tutkimusyhteistyötä tehtiin pääasiassa Saaren yksikön kanssa, mitä samaan laitokseen liittyminen entisestään vahvistaa. Vuonna 2007 toteutui myös Yliopistollisen Eläinsairaan eriytyminen omaksi laitokseksi. Tällä ei näytä olevan suurta vaikutusta tutkimukseen tai tutkijakoulutukseen. Tiedekunnan muiden laitosten kanssa on aina tehty yhteistyötä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet patologia, keskuslaboratorio ja fysiologia sekä sisätaudit ja kirurgia. Viime aikoina yhteistyö anatomian ja elintarvikehygienian kanssa on lisääntynyt, mutta tutkimusyhteistyötä tulee vielä tehostaa. Lisääntymistieteen ja eläinten hyvinvointitietieteen aloilla seuraeläimiä koskevaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken on rohkaistava ja tehostettava. Hyvinvointitieteen osalta yhteistyö on jo hyvin tiivistä Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen (KHPL) kanssa, erityisesti farmakologian kanssa. Laitokselta johdetun Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulun kautta järjestetään vuosittain useita jatko-opintokursseja sekä koordinoidaan kansallista alan tutkimustoimintaa. Tutkijakoulutusta järjestetään yhdessä muiden laitosten kanssa (mm Peruseläinlääketieteen laitoksen (PELL) järjestämät opintopiirit). Yhteistyö sektoritutkimuslaitosten (MTT, Evira) kanssa on jatkunut kauan ja ollut tuloksekasta. Käynnissä oleva yliopistolaitoksen rakenteellinen kehittäminen luo paineita yhteistyön tehostamiseen sektoritutkimuslaitosten kanssa tutkijoiden koulutuksessa ja kotieläintutkimuksessa. Yhteiset virat voisivat olla uusi yhteistyön muoto. Pohjoismaisen yhteistyön perinteitä pidetään jatkossakin kunniassa, mutta tutkijakoulutuksen lisäämistä myös Baltian maiden ja Venäjän kanssa pidetään suotavana. Laitos on jo nyt varsin kansainvälinen, sillä monilla senioritutkijoilla on yhteistyökumppaneita ulkomailla (mm 5

6 6 Brasilia, Israel, Iso-Britannia, Espanja, Unkari, Puola, Tanska, Norja, Ruotsi, Viro), mutta tavoitteena on vielä mittavampi kansainvälistyminen. Tulevaisuuden haasteet, painopisteet ja toiminta Suurena ongelmana ovat ulkopuolisen tutkimusrahoituksen ja tutkijakoulutuspaikkojen puute. Tutkijakoulutuspaikkoja on vaikea saada kliinisille tutkijoille, koska ei ole omaa tutkijakoulua. Kotieläinten hyvinvoinnin tutkijakoulussa on kuitenkin ollut 1-2 paikkaa. Samoin on onnistuttu viime aikoina saamaan 1 tiedekunnan tutkijakoulutuspaikoista. Tätä kirjoitettaessa on epäselvää, missä määrin Opetusministeriö tulee enää rahoittamaan uusien tutkijakoulujen perustamista. Jos uusille tutkijakouluille myönnetään rahoitusta v 2008, laitos hakee uutta tutkijakoulua työnimellä Kotieläintuotannon tutkijakoulu ; mukana tässä tutkijakoulussa tulevat olemaan todennäköisesti ainakin HY:n ELTDK ja MMTDK sekä Evira ja MTT. Lisäksi laitokselta johdettu Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu (HY, KY, JoY, TuY, ÅA, MTT, Savonia AMK) tulee hakemaan jatkorahoitusta vuoden 2009 jälkeen. Yksi mahdollisuus on myös hyvinvoinnin tutkijakoulun laajentaminen, mikäli uusia tutkijakouluja ei rahoiteta. Suomalaisten eläinlääkäritutkijoiden rekrytoiminen tiedekuntaan on ollut ongelmallista, koska maassa on eläinlääkäripula ja koska tutkijan ura on taloudellisesti hyvin epävarma verrattuna eläinlääkäripraktiikkaan. Tutkijoiden rekrytoiminen vaatii yleensä palkkarahojen järjestymisen. Laitoksen heikkous, vähäinen ulkoinen rahoitus, vaikuttaa myös eläinlääkäreiden hakeutumiseen laitoksen tutkijoiksi. Yksi tärkeimmistä tuotantoeläinlääketieteen rahoittajista on ollut maa- ja metsätalousministeriö (MMM). MMM on kuluneen kahden vuoden aikana leikannut radikaalisti vapaata tutkimusrahoitustaan, mikä on merkinnyt huomattavaa heikennystä tuotantoeläinlääketieteen laitoksen rahoitukselle. Soveltavaan kliiniseen tutkimukseen on vaikea saada rahoitusta perustutkimusta tukevista organisaatioista (Suomen Akatemia yms.), tosin utaretulehdustutkimukseen perustettu konsortio sai myönteisen rahoituspäätöksen tulevalle 3-vuotiskaudelle. Euroopan Unionin (EU) tutkimusrahoituksen hakeminen vaatii huomattavaa panostusta ja resursseja jo hakuvaiheessa, mutta siitä huolimatta tavoitteena on pääseminen mukaan EU:n tutkimusohjelmiin. Parhaimmat mahdollisuudet ovat varmaankin eläinten hyvinvoinnin verkostoilla. Saarella ongelmana on kliinisen työn paljous. Epäsuorasti laitoksen tutkimustoimintaa voitaisiin tukea ambulatorisen klinikan tilannetta tukemalla. Käytännössä tämä vaatii ambulatorisen klinikan lisäresurssointia. Senioritutkijoiden jaksaminen on koetuksella, sillä useimmissa tutkimusryhmissä on liian vähän senioreita. Osalla aloista on vain yksi kansainvälisen tason asiantuntija. Jos ko. henkilö lähtisi muualle tai sairastuisi, alan tutkimus olisi suurissa vaikeuksissa. Ongelma korjaantunee ajan myötä, koska nyt valmistuu tohtoreita aivan toisella vauhdilla kuin edellisillä vuosikymmenillä. 6

7 7 Laitos tukee pyrkimystä tilastotieteellisen osaamisen lisäämiseen tiedekunnassa. Laitoksen tutkijat ovat jo pitkään kaivanneet tilastotieteellistä tukea tutkimusasetelmia suunnitellessaan. Nykyiset tutkimuslinjat jatkuvat samanarvoisina, mutta niitä limitetään yhä enemmän yhteen (laitoksella vain yksi tutkimusohjelma). Mietitään mahdollisuuksia tehdä iso tutkimushanke, jossa lähes kaikki laitoksen ryhmät olisivat mukana. Nykyisten tutkimusryhmien koko ei ole optimaalinen; kaikki hyötyisivät koon suurenemisesta tai yhteenliittymisistä. Yhteistyökumppaneita haetaan lisää ja ulkomaista tutkimusyhteistyötä tuetaan. Uusien tutkimusavausten tulisi jollain lailla liittyä jo olemassa oleviin tutkimuskohteisiin, jotta estettäisiin tutkimuksen pirstaloituminen. Laitoksen tutkimusseminaarit Tutkijakoulutuksen tehostamiseksi ja informaation lisäämiseksi aloitetaan vuoden 2008 alusta laitoksen omat tutkijaseminaarit. Seminaareja pyritään järjestetään 4 kpl/ vuosi; yksi on kokopäiväinen, kaikki laitoksen tutkijat kokoava tilaisuus. Seminaareihin pyritään saamaan myös ulkopuolisia alustajia. Jokainen laitoksen tutkijakoulutettava on velvollinen esittämään väitöskirjatyönsä nykyvaiheen tilanteen ja lähimmät tulevaisuuden suunnitelmat laitoksen tutkimusseminaarissa vähintään kerran. Tutkimusseminaarisuoritukset lasketaan mukaan tohtorikoulutettavan opintorekisteriin. Lisäksi seminaarit voivat tukea laitoksella tehtäviä lisensiaattitöitä; lisensiaattityön tekijät voivat tarvittaessa esittää työhönsä liittyviä tuloksia ja suunnitelmia seminaarissa. Tutkimushenkilöstön kehittäminen Laitoksen eteenpäin pyrkivän henkilöstöpolitiikan tulee näkyä virkarakenteessa. Tutkimukseen ja opetukseen liittyviä tehtäviä on kehitettävä ennakkoluulottomasti ja laitoksen kokoa kasvattaen siten, että tutkimuksessa saavutetaan vahvan tutkimusyhteisön synergiaedut. Tämän kriittisen massan saavuttamiseksi lisätään sekä budjettirahoitteisia että ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavia tehtäviä ja toimia. Vanhoja, olemassa olevia toimialoja vahvistetaan ja suunnitellaan uusia, tulevaisuuden tuotantoeläinlääketieteen toimialoja. Kansainvälistä kehitystä seurataan ja tämän hetken suuntauksista mm. eläinlajipainotteisuus otetaan huomioon virkoja kehitettäessä. Virkarakenteessa on tarkoituksenmukaista edistää tasapainoisesti sekä professorin- että keskikategorian tutkimus- ja opetusvirkoja. Lisäksi post doc -vaiheen merkitys tutkijanuran suunnittelussa otetaan laitostasolla huomioon ja sitä tuetaan. Ulkopuolisen rahoituksen vähyyden vuoksi laitoksella ovat kuitenkin tarpeen edelleen myös assistenttien virat, joita tulisi olla yksi joka oppiaineessa. Väitöskirjavaiheen ja post doc - vaiheen urakehityksessä tutkijoita rohkaistaan kansainväliseen toimintaan ja tutkijavierailuihin vastaavissa tutkimuslaitoksissa ulkomailla. Laitokselle pyritään tulevaisuudessa yhä vahvemmin rekrytoimaan kansainvälisiä tohtorikoulutettavia ja post doc -tutkijoita. Tutkimusohjelman seuranta 7

8 8 Vuosittain järjestettävässä kokopäiväisessä laitoksen tutkimusseminaarissa esitetään katsaus tutkimusohjelman toteutumiseen ja kirjataan tilanteen mukaisia muutostarpeita. 8

9 9 Liite 1. Tutkimusryhmien kuvaus: henkilöstö, yhteistyökumppanit ja rahoittajat MÄREHTIJÖIDEN TULEHDUSSAIRAUDET Märehtijöiden tulehdussairauksien parissa työskentelee kaksi tutkimusryhmää, jotka ovat märehtijöiden tulehdussairaudet ja terveydenhuolto sekä utaretulehduksen tutkimiseen keskittynyt ryhmä. Utaretulehdustutkimus Utaretulehdusryhmän tutkimus keskittyi alkuvaiheessa naudan kliinisen utaretulehduksen diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Tällä hetkellä ryhmä tutkii stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman utaretulehduksen epidemiologiaa, diagnostiikkaa, patogeneesiä, ennaltaehkäisyä, hoitoa ja bakteerien antibioottiresistenssiä. Lisäksi tutkitaan automaattista lypsyä sekä laktoferriinin vaikutusta utaretulehdukseen. Henkilöstö - ryhmän johtaja prof. Satu Pyörälä - tohtorikoulutettavat: Maarit Haveri, Suvi Taponen, Mari Hovinen, Leena Suojala, Paula Hyvönen, Heli Simojoki, Veera Gindonis. Yhteistyökumppanit: ELTDK:sta PELL ja EYHL; Evira, KTL, Kuopion yliopisto, Valio, HY:n MMTDK ja Biotekniikan instituutti. Ulkomaiset: SVA Ruotsista, Tarton maatalousyliopisto, Jerusalemin ja Glasgowin Yliopiston eläinlääketieteelliset tiedekunnat, Tanskan eläinlääketieteellinen tutkimuslaitos. Rahoittajat: Suomen Akatemia, MMM (päättynyt), Suomen Meijeriyhdistys, säätiöt, yksi Helsingin yliopiston tutkijankoulutuspaikka 4 v Märehtijöiden tulehdussairaudet ja terveydenhuolto Tavoitteena on märehtijöiden tulehdussairauksien diagnostiikan ja ennusteen arvioimisen parantaminen. Painopistealueena ovat akuutin faasin proteiinit vasikoilla ja poron vasoilla. Tulehdussairauksista tutkimuksen erityiskohteena ovat hengitystie- ja loissairaudet sekä sorkkasairaudet. Henkilöstö ryhmän johtaja: prof. Timo Soveri, tohtorikoulutettavat: DVM Toomas Orro (Tarton maatalousyliopisto), ELL Minna Kujala Yhteistyökumppanit Yhteistyö: ELTDKn keskuslaboratorio ja PELL, HY:n MMTDK, Suitian koenavetta, RKTL, porotutkimusasema, Eviran Oulun, Kuopion ja Helsingin yksiköt, Orion-yhtymä, Oulun yliopisto; Norjan eläinlääkärikorkeakoulu. Rahoittajat: MMM, säätiöt 9

10 10 LISÄÄNTYMISTUTKIMUS Lisääntymistutkimuksessa on kaksi ryhmää: pääasiassa naaraisiin keskittyvä hevosten ja märehtijöiden tutkimus ja pääasiassa uroseläimiin keskittyvä nautojen ja sikojen keinosiemennystutkimus. Lisäksi sikatutkimusryhmä on tehnyt myös paljon lisääntymiseen liittyvää tutkimusta sikojen sairauksien ja hyvinvoinnin tutkimuksen ohella ja niihin liittyen. Hevosten ja märehtijöiden lisääntymistutkimus Tavoitteena on hevosten ja märehtijöiden tiinehtyvyyden nostaminen sekä gynekologisten hoitojen kehittäminen. Lehmien hedelmällisyyshäiriöissä tutkitaan yleisesti käytettävien hormonihoitojen haittavaikutuksia lisääntymistoiminnoille sekä tätä kautta kehitetään ja tarkennetaan hoitosuosituksia. Ruokinnan vaikutusta alkioiden laatuun tutkitaan yhteistyöprojektissa (MTT, MMTDK). Tammatutkimuksen painopistealueena on ollut erilaisten siemennystekniikoiden vaikutus tamman kohtuun, sen supistuksiin ja tulehdusreaktioon sekä tiinehtyvyyteen. Tällä hetkellä keskitytään kohdun sisäisten kuulien keltarauhasen toimintaa pitkittävään vaikutukseen ja sitä kautta tiineyden tunnistamismekanismien tutkimiseen. Hippoksen 15 vuoden ajalta kerätystä tammatiedostosta analysoidaan epidemiologisin menetelmin tiinehtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Oriiden tutkimuksessa keskitytään seminaaliplasman tutkimukseen. Lisääntymistutkimuksesta alkanutta ja kotieläinhygienian oppiaineessa kehittynyttä kasviestrogeenitutkimusta (johtaja prof. Saloniemi, tohtorikoulutettava Eeva Mustonen) toteutetaan yhteistyössä HY:n MLTDK:n kemian laitoksen ja MMTDK:n kotieläintieteen laitoksen kanssa. Henkilöstö: - ryhmän johtaja: prof. Terttu Katila - senioritutkijat: Juhani Taponen, Anna-Maija Virtala (PELL), Tiina Reilas (MTT) ja Maria Montserrat Rivera del Alamo (Barcelonan yliopisto) - tohtorikoulutettavat: Mari Rantala, Marja Mikkola, Maria Kareskoski, Kaisa Nivola, Evija Reine (Latvia), Ulvi Martin (Viro) Yhteistyökumppanit: ELTDK:ssa PELL ja Kliininen laboratorio, MMTDK:ssa Kotieläinten jalostustiede, MTT, TY, UFRGS Brasiliassa, Barcelonan yliopisto ja Valencian tutkimusinstituutti Espanjassa Rahoittajat: MMM, säätiöt Nautojen ja sikojen keinosiemennystutkimus Uroksien tutkimuksen tavoitteena on ylläpitää valtakunnan keinosiemennyssonnien ja - karjujen siemenen laatu ja siemennysannokset optimaalisina. Tutkimus on pääosaltaan soveltavaa. Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät pyritään tunnistamaan käytännön 10

11 11 tasolla. Ajankohtaisina ongelmina ovat liian alhaisen uroshedelmällisyyden selvittäminen Ayrshire-rodulla ja vasikkakuolleisuutta ja aborttia aiheuttavan geenimutaation löytäminen sekä mahdollisten geenitestien kehittäminen. Keinosiemennyskarjujen azoospermian syiden kartoittaminen Yorkshire- ja maatiaisrodulla sekä sonnin siemenen uuden pakastusmenetelmän kokeileminen kliinisessä kokeessa ovat muita projekteja. Henkilöstö - ryhmän johtaja: prof Magnus Andersson - tohtorikoulutettavat: ELL Karolina Alm ja ELK Christine Kopp - tutkimusavustaja Antti Flyckt Yhteistyökumppanit Tiedekunnan sisällä patologia, HY:ssa Biomedicum, MTT, FABA-palvelu ja Osuuskunta Pohjanmaan jalostuskeskus; Poznanin Yliopisto, Puola; Budapestin yliopisto, Unkari; SLU, Ruotsi; Institute of Animal Breeding, Saksa; University of Guelph, Kanada; Missourin Yliopisto Rahoittajat Karju ja sonniasemalliset keinosiemennysosuuskunnat, säätiöt SIKATUTKIMUS Sikatutkimuksen painopiste on soveltavassa tutkimuksessa. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä eläinten hoidon, hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi tarkoitettujen menetelmien ja keinojen etsimistä ja testaamista. Toisena painopisteenä on tutkimuskentän kansainvälinen seuraaminen. Kansainvälistymisen toteutumiseksi jokainen tutkimusryhmän jäsen osallistuu vähintään yhteen tieteelliseen kongressiin vuodessa. Ryhmän sisällä on tohtorikoulutettavien lisäksi tarpeen saada mukaan post doc - vaiheen tutkijoita. Tulevaisuudessa rahoittajien kenttää pyritään laajentamaan muun muassa Suomen Akatemiaan sekä TEKESiin. Elintarvikehygienian suuntaan yhteistyötä on syytä tulevaisuudessa lisätä. Henkilöstö - ryhmän johtaja: dosentti Olli Peltoniemi - senioritutkija: dosentti Mari Heinonen - tohtorikoulutettavat: ELL Outi Hälli, ELL Camilla Munsterhjelm, ELL Jonna Oravainen, ELL Claudio Oliviero, ELL Silke Haen, ELL Eve Ala-Kurikka, ELL Taneli Tirkkonen Yhteistyökumppanit 11

12 12 Laitoksen sisällä: Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus; tiedekunnan sisällä: KHPEL (erityisesti farmakologia) sekä peruseläinlääketieteen laitos (erityisesti patologia); EVIRA; MTT: Hyvinkään sikatalouskoeasema; FABA, Suomen Sikayrittäjät ry, teollisuus; SLU Rahoittajat MMM; elinkeino: A-tuottajat, LSO Foods, Suomen Rehu, Vetcare, Snellman, Orion Pharma eläinlääkkeet; säätiöt KOTIELÄINTEN HYVINVOINTITUTKIMUS JA TUOTANTOYMPÄRISTÖTUTKIMUS Nykyisen kotieläinhygienian tutkimuksen painopiste on kotieläinten hyvinvointi. Helsingin yliopiston eri tiedekuntien kotieläinten hyvinvointitutkijat muodostavat monitieteellisen asiantuntijayhteisön, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen. Eläinten hyvinvointitutkimuksen tuottama tieto palvelee ennaltaehkäisevää eläinlääkintää, sillä eläimen kokema stressi lisää sen sairastavuutta ja alentaa tuotosta. Tutkimusala kohdistuu nimenomaan eläinten tarpeisiin, poiketen siten perinteisistä kotieläintutkimuksen aloista. Eläinten kokemukset vaikuttavat eläinten käsiteltävyyteen, sairastuvuuteen sekä tuotokseen ja tuotannon kannattavuuteen. Monitieteisellä lähestymisellä voidaan luotettavimmin arvioida eläimen kokemuksia ja sen vuoksi eläinten hyvinvointitutkimus hyödyntää suurta joukkoa tutkimusmenetelmiä. Eläinten hyvinvointitutkimuksessa mitataan ympäristön, ruokinnan ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta eläinten kokemuksiin. Keskeisimpiä menetelmiä ovat käyttäytymistutkimus (etologia) ja stressifysiologia. Lisäksi terveys ja tuotos ovat tärkeitä hyvinvoinnin arvioinnissa. Eläinten hyvinvointitutkimus sisältää sekä perustutkimuksellisia että soveltavia elementtejä. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat nuoren eläimen kehitys ja hyvinvointi, tuotantoeläinten tarpeet nykytuotannossa, eläinten hyvinvointi muuttuvassa maataloudessa ja eläimet yhteiskunnassa. Tutkimus keskittyy erityisesti nautoihin, sikoihin ja siipikarjan, mutta myös hevos- ja koiratutkimusta toteutetaan ja suunnitellaan. Tulevaisuudessa rahoittajien kenttää pyritään laajentamaan muun muassa Suomen Akatemiaan ja EU:n tasolle. Lisätietoa tutkimusmenetelmistä ja strategiasta löytyy kotisivulta osoitteesta Epidemiologian professuurin puuttuessa tiedekunnasta on kotieläinhygienialta johdettu ja ohjattu useita soveltavan epidemiologian väitöskirjatöitä, nyttemmin yhteistyössä laitoksen muiden senioritutkijoiden kanssa. Töiden johtajana toimii professori Hannu Saloniemi ja tohtorikoulutettavia ovat ELL Ulla Rikula (Evira), ELL Taina Laine (Evira) ja ELL Taneli Tirkkonen (A-Tuottajat) sekä professori Timo Soverin ohjaamana ELL Ilona Airikkala (Intia). Henkilöstö: Ryhmän johtajat: prof. Hannu Saloniemi ja dosentti Anna Valros Senioritutkijat: Laura Hänninen, Satu Raussi 12

13 13 Tohtorikoulutettavat ja projektitutkijat: Marianna Norring, Satu Raussi, Tiina Kauppinen, Matti Heikkilä, Kristiina Hakkarainen, Camilla Munsterhjelm, Teet Otstavel, Jutta Kaihilahti, Karin Hemman, Sanni Heinonen Yhteistyökumppanit: Laitoksen muut tutkimusryhmät, ELTDK:ssa KHPL (farmakologia), PELL (fysiologia), MMTDK:ssa agroteknologian laitos ja kotieläintieteen laitos, Evira, MTT/kotieläintuotannon tutkimus ja taloustutkimus, SLU Ruotsissa, Norjan UMB ja NVH, Aarhusin yliopisto (entinen DIAS), ja Kööpenhaminan yliopisto (entinen KVL) Tanskassa. Eläinten hyvinvoinnin tutkijakouluun kuuluu tutkijoita eläinlääketieteen, kotieläintieteen ja koe-eläintieteen alojen lisäksi yhteiskuntatieteen, oikeustieteen ja filosofian aloilta Helsingin yliopiston lisäksi Kuopion yliopistosta, Joensuun yliopistosta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista, Oulun yliopistosta, MTTstä ja Savonia ammattikorkeakoulusta. Rahoitus: MMM ja sen kautta rahoitetut NKJ-hankkeet, OPM ja SA (Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu), säätiöt, teollisuus 13