S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

Transkriptio

1 Saaren yksikkö 2005

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Vuonna Henkilökunta... 4 RAHOITUS... 7 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA... 7 Laboratorio... 7 Ambulatorinen klinikka... 7 Klinikkapotilaat... 8 OPETUS... 8 Syventävät opinnot... 8 Vaihtoehtoiset kurssit... 9 Saaren yksikön opettajien ja tutkijoiden antama kotimainen täydennyskoulutus... 9 TUTKIMUS JULKAISUT Väitöskirjat Tieteelliset artikkelit aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B1) Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää. Refereelehdissä julkaistut pääkirjoitukset, katsaukset ja harkinnan mukaan kirja-arvostelut (B 3) Yleistajuiset artikkelit (5 B) Kongressiabstraktit ( B 6) Kansainväliset kongressit ja kurssit sekä vierailut ulkomaille Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VIRANTÄYTÖISSÄ Lausunnot virantäytöissä, väitöskirjojen tarkastus, vastaväitökset Tieteelliset lehdet Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydet Muut asiantuntijatehtävät Luottamus- ja järjestötehtävät Palkinnot ja huomion osoitukset sivu 2

3 VUONNA 2005 Vuonna 2005 aloitettiin toden teolla uuden laitosjaon valmistelut. Päällekkäisen hallinnon poistaminen, jo olemassa olevien hallintokäytäntöjen vahvistaminen, tuotantoeläinlääketieteen profiloituminen, yhteistyön vahvistaminen kotieläinhygienian kanssa ja itsenäisemmät mahdollisuudet omien resurssien käytössä ja kohdentamisessa olivat ne syyt, minkä vuoksi Saaren yksikkö yhdessä dekaanin kanssa teki aloitteen Kliinisen eläinlääketieteen jakamisesta kahtia. Asia eteni työryhmän valmistelun pohjalta ja YT-neuvottelujen jälkeen tiedekuntaneuvostoon, joka vuoden viimeisessä kokouksessa päätti esittää HY:n konsistorille uutta laitosjakoa. Sen mukaan tiedekunnassa on alkaen neljä laitosta: Peruseläinlääketieteen laitos, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos ja Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos. Vuoden aikana saatiin vähennettyä määräaikaisia virkasuhteita, sillä vakituisen nimityksen saivat Timo Soveri, professori (märehtijöiden sairaudet); Helena Rautala, kliininen opettaja (märehtijöiden sairaudet); Heli Simojoki, kliininen opettaja (tuotantoeläinten sairaudet) ja Maria Kareskoski, assistentti (lisääntymistiede). Vuonna 2005 valmistui Juha Virolaisen väitöskirja sikatutkimusryhmästä. Tutkimussikalan suunnittelu sai uuden suunnan, kun aloitettiin neuvottelut Kytäjän kartanon kanssa tutkimusyhteistyöstä. Sikatutkimukseen saatiin uutta MMM:n rahoitusta teknologiaprojektiin, jossa tutkitaan uusia tekniikoita synnytyksen valvonnassa ja emakoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Julkaisutoiminta jatkui vilkkaana, samoin kansainvälinen toiminta. Monella opetushenkilökuntaan kuuluvalla on useita tärkeitä kansainvälisiä luottamustoimia. Kuluneena vuonna osallistuttiin jälleen aktiivisesti kongresseihin, mutta yhä useammin osallistutaan nykyisin kutsuttuna luennoitsijana. Kuluneena toimintavuonna toteutettiin koko HY:a koskenut tutkimuksen arviointi laitoskohtaisesti. Kansainvälinen arviointipaneeli vieraili myös Saarella lokakuussa tutustuen tiloihimme ja toimintaamme. Vierailu sujui positiivisessa hengessä ja vaikutti siltä, että arvioitsijat ymmärsivät kliinisen tutkimuksen ongelmia, mutta myös arvostivat nimenomaan kliinistä tutkimusta. HY:n ylin johto suunnitteli yliopiston strategiaa huhtikuussa koko päivän kestäneessä kokouksessa Saarella. Heillekin esittelimme tilojamme ja toimintaamme. Oli varmasti meidän kannaltamme hyödyllistä, että HY:n johto oppi tuntemaan meidät ja työmme konkreettisella tavalla. Saarella vieraili kuluneena vuonna myös MTK:n johtoa; tämäkin vierailu antoi meille hyvän tilaisuuden luoda uusia yhteyksiä ja tehdä toimintaamme tunnetuksi. Vuoden kohokohta oli epäilemättä tasavallan presidentin Tarja Halosen ja valiokuntaneuvos Pertti Arajärven vierailu Saarella Käynti alkoi päärakennuksessa pidetyllä MAO:n esittelyllä rehtori Arpiaisen toimesta. Sen jälkeen kävelimme klinikalle tiedotusvälineiden saattamana. Klinikan esittely kesti kauemmin kuin suunnitellut 30 min, sillä presidentti ja hänen puolisonsa pysähtyivät keskustelemaan kaikkien klinikalla töitä tekevien ryhmien kanssa. Kysymykset osoittivat aitoa kiinnostusta ja monilta osin myös yllättävän hyvää asiantuntemusta. Vierailu sai luonnollisesti palstatilaa tiedotusvälineissä ja sitä kautta yksikkömme sai julkisuutta. Mäntsälässä 26. huhtikuuta 2006 Terttu Katila Saaren yksikön johtaja 3

4 HENKILÖKUNTA Professorit Katila Terttu (20042) Andersson Magnus (20048) Pyörälä Satu (21259, va 90026) Soveri Timo (20016, va 90024) Kliiniset opettajat Heinonen Mari (20033) vs. Suomalainen Anna vv , , Avoinna (23550) va. Peltoniemi Olli Peltoniemi (23550) Avoinna (22059) va. Simojoki Heli vs. Lasonen Riikka Rautala Helena vs. Lasonen Riikka (lomalla asti) , vv , (= Rautalan virkavapaudet) Taponen Juhani (22102) Eläinlääkärit Dredge Kristiina (22103) vs. Seppänen Johanna vs. Riikka Lasonen vs. Seppänen Johanna vs. Sorsa Anna Avoinna (28626) ent va. Mustonen Eeva Simojoki Heli Mustonen Eeva Kareskoski Maria Haltia Laura (20613, lak ) Mustonen Katja (63465) Tuiskunen Saila Lasonen Riikka Mustonen Eeva Mustonen Eeva Sij. Riikka Lasonen Seppänen Johanna (79165) sij. Sorsa Anna sij. Tuiskunen Saila sij. Virolainen Juha sij. Sorsa Anna Niemi Mari vv , vv , työstävap % , , , työstävap työstövap , työstävap Mykkänen Katja 55,2% Lasonen Riikka (=säästyneistä rahoista mm. TK:n kelakorvaukset) , %, työstävap , , %, Assistentti Kareskoski Maria , vv

5 Tutkijat Virolainen Juha Hälli Outi Munsterhjelm Camilla Kujala Minna Hovinen Mari (tutkijakoulutettava, va 9000) Dredge Kristiina Savaloja Jutta Oravainen Jonna , , Proj , 55,2% proj proj %, proj % , työstävap Proj pv/kk proj proj Palkka maksetaan erillisen tuntityöilmoituksen perusteella (EI OLLUT LASKUTUSTA) proj Palkka maksetaan erillisen tuntityöilmoituksen perusteella proj , 100% Eerola Ulla Ryhänen Virpi Sorsa Anna Seppänen Johanna Oravainen Jonna Tuiskunen Saila Renvik Saara proj Palkka maksetaan erillisen tuntityöilmoituksen peruteella proj proj proj proj , , , , 7.12., proj proj Roslöf Anu Apulaiseläinlääkärit Tirkkonen, Taneli (20992) Ala-Risku, Virpi (20992) Sorsa Anna (20992) Haveri Maarit (20992) proj , vv , , Ulkomaiset tutkijat Haveri Maarit (20034) Mustonen Katja (20034) Lasonen Riikka (20034) Orro Toomas Messin Latetia äitiysloma , , , Miktotukihenkilö Laisi Jukka , työstävap Tutkimusteknikot Osastonhoitaja Laboratoriomestarit Ulkopuolisella rahoituksella Tasanko Marja-Liisa Pentti Hannele sl Jokivuori Reijo Sij. Ahola Anu Jantunen Jonna Mäkipää Raili vv Klinikkaeläintenhoitajat Lampola Pirkko Lomansij. Westman Martina , Ojala Eeva Ahola Anu 5 Sl

6 Sij. Käyhkö Janda Sij. Petäjä Hanna 14.2.,18.2, , Sij. Käyhkö Janda , , , , , , , 4.4., 6,4., 7.4., , Sij. Torvasti Taina , Sij. Aho Elli , , Aholan loman sijainen Elli Aho vv Lehto Saija Nieminen Kirsi 40% Sihteerit Eläintenhoitajat viikonloppuisin Harjoittelijat Apurahat Tutkimusassistentti Ojala Eeva (kesälomansija Reijo) Davidsson Tamara Hannele Pentin sairausloman ajan työjärjestelyt Mäki Maarit Mikkola Anne 85% Karjalainen Marika Petäjä Hanna-Leena Juselius Tiina Kopp Christine Westman Martina Ojala Eeva Roslöf Anu Eloranta Nina Suomensaari Salla Suomensaari Salla Eloranta Nina , proj proj proj proj

7 RAHOITUS Rahoituslähde Toimintamenot budjetoidut, (ei sis. palkkoja) Eläinlääketieteellinen maksullinen palvelutoiminta, tulot Muu maksullinen toiminta, tulot Myönnetty täydentävä rahoitus yhteensä MMM (Makera), käyttö Savonia AMKK, käyttö Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö Walter Ehrströmin säätiö Keinosiemennysosuuskunta Suomen meijeriyhdistys Eläintautien torjuntayhdistys Suomen Rehu Orion MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA Laboratorio Maitonäytteitä * 4992* 3019 Verinäytteitä Lantanäytteitä Virtsanäytteitä Kohtu- ja vaginanäytteitä Spermanäytteitä Muita näytteitä Näytteitä yhteensä * Sisältävät myös tutkimusnäytteitä. Ambulatorinen klinikka Tilakäynnit ja terveydenhuoltomatkat 1 tiloille Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Keskimäärin/kk 185,2 175,4 187,6 165,3 7

8 Terveydenhuoltokäyntejä tuotantoeläintiloille tehtiin yhteensä 221; niihin sisältyi useimmiten kirjallinen terveydenhuoltosuunnitelma. Meijerien ja teurastamoiden laatukoulutusten perusterveydenhuoltokäyntien ja niihin liittyvien sikala- ja lihanautatilakäyntien lisäksi tehtiin selvityskäyntejä tiloille, joilla oli sairausongelmia. Terveydenhuoltokäynniksi on laskettu myös käynnit, joilla tehtiin yleistä terveydenhuoltoa kuten sikojen massarokotuksia, rektalisointia, nupoutusta ja ongelmaselvityksiä kuten esimerkiksi utaretulehduskartoituksia. Klinikkapotilaat Sairaalahoidossa olleiden nautapotilaiden määrä Lypsylehmiä Vasikoita Yhteensä Muita eläimiä oli stationääripotilaina seuraavasti: hevosia 14, pieniä märehtijöitä 25 ja sikoja 2, yhteensä 25 eläintä. Stationääripotilaiden hoitovuorokausimäärä oli 2415 vrk. Lehmiä hoidettiin keskimäärin 11,8 vrk, vasikoita 11,6 vrk, hevosia 4,6 vrk, pienmärehtijöitä 6,6 vrk ja sikoja keskimäärin 4,5 vrk. Opetuseläimiä ja koe-eläimiä oli vuoden aikana hoidossa klinikalla seuraavasti: 1 lehmä, 2 vasikkaa, 5 karjua, 15 porsasta sekä 2 hevosta. Hoitopäiviä oli yhteensä Polikliiniset potilaat Potilaskäyntejä oli pieneläinvastaanotolla 1595 kpl. Valtaosa potilaista oli koiria. Kuukaudessa oli keskimäärin 132,9 potilasta eli 4,4 potilasta/vrk. Muut polikliinisesti hoidetut eläimet olivat hevosia (35), nautoja (11), vasikoita (15) ja pieniä märehtijöitä (10). Yhteensä 71 kpl. Saaren eläinklinikan käyntien kehitys vuosina Tilakäynnit/vuosi Polikliiniset potilaat/vuosi OPETUS Syventävät opinnot (10 kpl) Asikainen Anu: Lypsylehmien fysiologinen sopeutuminen kylmäpihatto-olosuhteisiin. Timo Soveri, johtaja ja ohjaaja. Böök Ina-Riikka: Tammojen kiiman esto. Terttu Katila, johtaja ja ohjaaja. Hirvinen Laura: Nautojen kuolinsyyt Suomessa vuonna Timo Soveri, johtaja. Järvenoja Jaana: Lehmien poistojen syiden taloudelliset ja eläinlääketieteelliset perusteet. Olli Peltoniemi, johtaja, Eeva Mustonen, ohjaaja. 8

9 Koivisto Mia: Koagulaasi-negatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus kokeellinen mastiitti hlftransgeenisillä ja normaaleilla hiehoilla. Satu Pyörälä, johtaja ja ohjaaja, Heli Simojoki, ohjaaja. Lindertz Mia: Hännänpurenta lihasikaloissa: altistavat tekijät ja ennaltaehkäisy. Olli Peltoniemi, johtaja, Camilla Munsterhjelm, ohjaaja Martikainen Pia: Kaupallisen ternimaitovalmisteen vaikutus porsaskuolleisuuteen ja kasvuun. Olli Peltoniemi, johtaja ja ohjaaja; Anssi Tast, ohjaaja Nyström Maria: GnRH:n kliininen käyttö naudalla. Terttu Katila, johtaja, Juhani Taponen, ohjaaja. Pesonen Kristiina: Kaupallisen ternimaitovalmisteen vaikutus porsaan immunoglobuliinitasoihin sekä hematologisiin muuttujiin. Olli Peltoniemi, johtaja ja ohjaaja; Anssi Tast, ohjaaja Taponen Päivi: Vasikkaleikkaukset Saaren klinikalla vuosina Timo Soveri, johtaja ja ohjaaja. Muut opinnäytetyöt Ahola A. Naudan juoksutusmahalaajentuma; hoito Saaren eläinklinikalla ja jatkoseuranta. Opinnäytetyö HAMK/Mustiala Aisla Anna-Maija: Vedinpesu automaattisessa lypsyssä Tekninen onnistuminen ja pesutulos. Pro gradututkielma. HY, Agroteknologian laitos, Helsinki. Mari Hovinen, toinen ohjaaja. Ek Sonja: Skötsel av juverhälsan i ett traditionellt och i ett automatiskt mjölkningsystem. Examensarbete, Yrkeshögskolan Sydväst Lantbruksnäringarna, Åbo. Mari Hovinen, lopputyön ohjaus. Käyhkö J, Tiihonen T. Nautakarjan sorkkaterveys Suomessa. Opinnäytetyö Laureaammattikorkeakoulu/Hyvinkää OHJAAJA? Vaihtoehtoiset kurssit Joka vuosi on järjestetty keinosiemennyskurssi 1-2-kurssilaisille (J. Taponen). Valmiille eläinlääkäreille ja 6- kurssilaisille tarkoitettuja kursseja järjestettiin Saaren toimesta Utareterveyskurssi, 2 ov (S. Pyörälä), Tammapraktiikkakurssi, 1,5 ov (T. Katila), Sikaterveydenhuollon kurssi, 1 ov (O. Peltoniemi, M. Heinonen) ja Vasikkakurssi, 2 ov, (Heli Simojoki), Naudan reproduktio ultraäänidiagnostiikka, 1,5 ov (J. Taponen). Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kanssa yhteistyössä järjestetään Elintarviketurvallisuus pellolta pöytään vaihtoehtoinen kurssi vuosittain, keväällä 2005 oli vuorossa Lihakarja pellolta pöytään 1,5 ov (T. Soveri). Saaren yksikön opettajien ja tutkijoiden antama kotimainen täydennyskoulutus Kristiina Dredge Selenium and animal Health. luento kv. workshopissa: Twenty Years of Selenium Fertilization. Helsinki (tutkijat, opettajat, elinkeinon edustajat) Tuotantoeläinten terveydenhuolto ja luomueläinten terveydenhuollon erityispiirteet (4 opetustuntia). LUOMU11 Tuotantoeläinten hyvinvointi ja luomukotieläintuotannon erityiskysymykset (8op). Ruraliainstituutti, Mikkeli (eri alojen yliopisto-opiskelijoita). Millainen on hyvä pihatto lehmän hyvinvoinnin näkökulmasta? Yhteensä 16 tuntia. Kalajoki , Suonenjoki , Vieremä , Nilsiä (tuottajat). Kuuden kaksipäiväisen täydennyskoulutuskurssin suunnittelu ja vetäminen (ELKE-hanke, kohderyhmänä kaikissa erikoistujat, eläinlääkärit, neuvojat, perusopiskelijat): Naudan ruokinta , ja 26.4., Tuotantorakennukset , Naudan ruokinta , Utaretulehduksen hoitokäytäntöjen päivitys 8.12., Utaretulehdusongelman selvittäminen , Lypsy- ja lypsyteknologia Iisalmi. 9

10 Mari Hovinen Navetan suunnittelu ja lehmien terveys automaattilypsynavetassa. ELKE-hankkeen tuotantorakennuspäivät. Iisalmi Htp-ohjeet sekä maidon laatu ja utareterveys automaattilypsyssä. Automaattilypsy ja lainsäädäntö Käyttöönottotarkastus, luentopäivä. Seinäjoki AMS-kurssi. Jyväskylä AMS ja muut pihaton lypsyasemat utareterveyden näkökulmasta. ELKE-hankkeen lypsypäivät. Iisalmi Mari Heinonen Tärkeimmät sikojen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat seikat sikalarakennuksissa. ELKE-koulutus, tuotantorakennukset, Iisalmi, (eläinlääkäreitä ja tuottajia) Lawsonia intracellularis vierotetuilla porsailla. Salpausselän eläinlääkäriseuran vuosikokous, Lahti, Sian anestesia käytännössä. Lääkepäivä 2005, Helsinki (eläinlääkäreitä) Villisikojen terveydenhuolto ja tietoa taudeistakin. Villisian omavalvonta- ja terveydenhuolto koulutus, Riistankasvattajat ry, Lieksa, (Villisiankasvattajat). Tuotanto-olosuhteiden vaikutus terveyteen. Esimerkkinä sikojen hengitystiesairaudet. Kansallinen sikojen terveydenhuolto. Terveydenhuollon eriotyispiirteet luomusikalassa. LUOMU11 Tuotantoeläinten hyvinvointi ja luomukotieläintuotannon erityiskysymykset (8op). Ruralia-instituutti, Mikkeli. 4 tuntia, (eri alojen yliopisto-opiskelijoita). Terttu Katila Siemennysannokset. Kohtubiopsiat. Hormonikäsittelyjen, vuodenajan, spermatyypin ja tamman vaikutus ovulaatioiden ja alkioiden lukumäärään. Suomen Hippos, Tammaseminaari,Tampere (eläinlääkärit) Tamman infektiiviset tiineysajan ongelmat. Tamman jälkeiset. Fennovet Oy, Hevossairauksien perusteet II. Tamman varsominen ja gynekologiset ongelmat. Kuopio (eläinlääkärit) Olli Peltoniemi Porsaskuolleisuus ja sen alentaminen. ELKE-koulutus, sikakurssi, Iisalmi, (eläinlääkäreitä ja tuottajia) Satu Pyörälä Utaretulehdusongelman selvittäminen. 10 tuntia luentoja eläinlääkäreille, neuvojille ja tuottajille ELKEhankkeen kurssilla. Iisalmi Utaretulehduksen hoitokäytäntöjen päivitys. 5 tuntia luentoja eläinlääkäreille, neuvojille ja tuottajille ELKEhankkeen kurssilla. Iisalmi Juhani Taponen Naudan reproduktio ultraäänidiagnostiikka Kurssi eläinlääkäreille ja opiskelijoille, ELTDK ja Fennovet, Mäntsälä, luentoja 18 tuntia, demonstraatioita 4 tuntia, harjoituksia 3 * 17 tuntia Ruokinta ja lisääntyminen. FETA vuosikokous, FETA, Jokioinen, Luento 1 tunti. Hedelmällisyyshäiriöt, tiineystarkastukset. Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä, Luentoja 5 tuntia 10

11 Eläinsuojelu, Ruokinta ja hedelmällisyys, Oikea siemennysajankohta ja kiiman havaitseminen Seminologien koulutuspäivät, Sisämaan jalostus, 5. ja Luentoja 2 * 3 tuntia. Hedelmällisyyshäiriöt. Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä, Luentoja 5 tuntia. TUTKIMUS TUTKIMUSRYHMÄT ANDROLOGIAN TUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Magnus Andersson Ulkoisten tekijöiden vaikutus siemenen laatuun ja hedelmällisyyteen keinosiemennyskarjuilla ja sonneilla (Karoliina Alm, Magnus Andersson, Raili Mäkipää) Keinosiemennyssonnien ja karjujen siemenen laadunvalvonta ja perinnöllisten lisääntymishäiriöiden vastustaminen (Magnus Andersson, Karoliina Alm, Christine Kopp, Juhani Taponen ja Raili Mäkipää). Vuosikertomus valmisteilla. (Keinosiemennysosuuskunnat ) Alhainen siittiömäärä siemennysannoksessa ja sukupuolimääritetyn siemenen toimivuus lypsylehmillä selvitetään kahdessa kenttäkokeessa (Magnus Andersson, Juhani Taponen, Erkki Koskinen, Raili Mäkipää ja Merja Dahlbom). Puolihäntäsiittiövian geenin RNA ekspressio ja identifikaatio. Puolihäntäsiittiövian geeni ekspressoituu transkriptiovaiheessa mutta ei translaatiovaiheessa? (Anu Sironen, Magnus Andersson, Raili Mäkipää ja Johanna Vilkki) Spermatogoniasiirrot tuotantoeläimillä (Magnus Andersson, Marja Mikkola Juhani Taponen, Antti Sukura, Anu Sironen, Johanna Vilkki ja Raili Mäkipää) (Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö) Puuttuva estrogeenivaikutus ayrshirenaudoilla (Magnus Andersson, Marja Mikkola, Juhani Taponen, Antti Sukura, Anu Sironen, Johanna Vilkki, Raili Mäkipää, ja Heriberto Rodriguez- Martinez). Voidaanko SCSA:ta käyttää keinosiemennyskarjujen valinnassa? (Juan Ballester, Neringa Sutkeviciene, Magnus Andersson, Anders Johannisson ja Heriberto Rodriguez-Martinez) Brucella caniksen seroprevalenssi Suomalaisissa siitoskoirissa sekä Koiran Herpesviruksen (CHV) seroprevalenssi (Mia Johnsson, Merja Dahlbom, Vesa Myllys ja Magnus Andersson) SIKATUTKIMUS, vastaava tutkija dosentti Olli Peltoniemi Sikojen Hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti tutkijat Olli Peltoniemi (projektin vastuullinen johtaja), Mari Heinonen, Anna Valros, Camilla Munsterhjelm, Outi Hälli, (RAHOITUS VUONNA 2005: Makera-rahoitus 80000, teurastamot 4000, rehuteollisuus ). Tämä tutkimus selvittää keskeisiä sikojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti seuraaviin osioihin: Porsasvaiheen ympäristö ja sen vaikutus sian käyttäytymisen kehittymiseen Hännänpurennan kehittyminen ja ennustettavuus Hännänpurennan vaikutus sian stressitasoon ja lihan laatuun Hyvinvoinnin mittaaminen Hyvinvoinnin ja laihtumisen vaikutus hedelmällisyyteen Hyvinvoinnin vaikutus hännänpurentaan Valo-ohjelman vaikutus emakoiden hedelmällisyyteen ja tulokseen Sikalarakenteen vaikutus emakon hedelmällisyyteen, tuotokseen ja hyvinvointiin Stressitekijöiden vaikutus emakon tiineyteen SIKATEKNO MMM projekti, tutkijat Olli Peltoniemi (vastuullinen Saaren yksikössä), Claudio Oliviero, Mari Heinonen, Outi Vainio (projektin johtaja) (Makera-rahoitus ), tavoitteena oli keskittyä porsimisen valvontaan ja siinä hyödynnettävään moderniin teknologiaan. Suomalaisissa emakkosikaloissa elävänä syntyneiden porsaiden lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Porsaan menetys on paitsi taloudellinen tappio myös hyvinvointikysymys: emakko ponnistelee turhaan tuottaakseen porsaan. On myös eettisesti arveluttavaa tuottaa eläimiä pelkästään kuolemaan. Yhtenä syynä porsaskuolemiin pidetään sitä, että emakot porsivat ilman ihmisten apua ja valvontaa. Porsimiset saattavat ajoittua virka-ajan ulkopuolelle, eikä tuottajien ole mahdollista palkata tarvittavaa ylimääräistä henkilökuntaa. 11

12 Tarkempi tieto porsimisen alkamisen ajankohdasta helpottaa hoitajien työtä. Erityisesti emakon käyttäytymisen seuranta tuntia ennen ensimmäisen porsaan syntymää on ajanjakso, jonka valvontaa kannattaisi lisätä. Emakon valvontaa pitäisi jatkaa vielä porsimisen jälkeisen viikon ajan. Erityisen tuloksekasta olisi todeta alkavan PPDS-syndrooman (Post-Partum-Dysgalactiae-Syndrome) oireet mahdollisimman aikaisin. Emakon sairautta voitaisiin hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, jolloin sekä sen oma että hoidettavien porsaiden hyvinvointi kärsisi mahdollisimman vähän. Emakon hyvinvoinnin tehostettu valvonta kymmenen päivän ajan on nykyisessä tuotantotavassa parhaiten toteutettavissa siten, että eläimen äärellä valvonta tapahtuu automaattisesti. Perusajatuksena on, että laitteet ovat siten säädettävissä, että tietyn muuttujan tietyn raja-arvon ylittyessä tapahtuisi hälytys esimerkiksi vastuussa olevan hoitajan kännykkään. Porsasyskäsaneeraus rokotteiden avulla, vastaava tutkija Mari Heinonen Mukana ovat myös Sonja Piiroinen, Tapio Laurila ja Katri Levonen. Tavoitteena on saneerata porsasyskä lihasikalasta uudella tavalla, rokotteiden avulla vaihtoehtona kalliille saneerausmenetelmälle, jossa joudutaan koko sikala tyhjentämään kerralla sioista. Vuonna 2003 aloitettiin saneeraus, joka jatkuu saneerauskontrolleineen vuoteen HEVOSTEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija Terttu Katila Spermatutkimuksessa on tavoitteena selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden koostumusta ja vaikutusta siittiöiden säilytyskestävyyteen sekä oriiden välisiä eroja. Eri fraktioiden ja oriiden välillä on havaittu merkitseviä eroja, joiden selvittelyä jatketaan. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n kanssa. Tutkimusryhmän pysyviä jäseniä ovat Terttu Katila, Magnus Andersson ja Tiina Reilas. Jatko-opiskelijana on ryhmässä aloittanut Maria Kareskoski Tammatutkimus on keskittynyt eri siemennystekniikoiden vaikutukseen erilaisten tammojen kohtuun, nimenomaan kohdun supistuksiin, tyhjentymiseen ja tulehdusreaktioon. Tutkimuksissa on vertailtu siemennysvolyymeita, siittiöannoksia, syvää kohdunsarveen siemennystä vs standardi runko-osaan siemennys sekä seminaaliplasman osuutta. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja ELT Tiina Reilaksen kanssa. V 2005 tutkittiin kohdun supistuksia fluniksiini- ja oksitosiinikäsittelyjen jälkeen. Projektissa oli tutkijana Ana Risco Cruz Espanjasta. MÄREHTIJÖIDEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija Juhani Taponen Indusoituihin lyhyisiin kiimakiertoihin vaikuttavat tekijät ja mekanismit naudalla, Mari Rantala, Juhani Taponen, Terttu Katila Juhani Taposen väitöskirjatyö valmistui 2003 ja tutkimus jatkuu Mari Rantalan väitöskirjatyönä. Tavoitteet: Selvittää eri tekijöiden, mm. kiimakierron vaiheen, GnRH-annoksen ja LH-responssin vaikutusta lyhyiden syklien esiintymiseen sekä endometriumin oksitosiini- ja steroidihormonireseptorien osallistumista säätelymekanismiin. Tilanne: Neljä osakoetta suoritettu, kirjoitusvaiheessa, viimeisen osatyön koejärjestelyt käynnissä. Eri ruokintatekijöiden (valkuainen, energia) vaikutus lehmien munasolujen ja follikkelien laatuun poikimisen jälkeen sekä superovulaatioon, alkiosaantiin ja alkioiden laatuun. Marja Mikkola, Juhani Taponen, Jaana Peippo ym Tutkimus on osa suunniteltua Marja Mikkolan väitöskirjatyötä, Eri ruokintatekijöiden vaikutukset naudan hedelmällisyyteen. Rahoitus: Saatu edellisinä vuosina. Tavoite: Selvittää, voidaanko valkuais- ja energiaruokinnalla optimoida alkiotuotannon tulosta. Selvittää mekanismeja, joiden välityksellä energiavaje heikentää hedelmällisyyttä. Tilanne: Valkuaisen vaikutuksista alkiotuotantoon on julkaistu artikkeli. Energiavajeen vaikutuksista munasolujen ja follikkelien laatuun on koe suoritettu ja materiaali analysointivaiheessa. Rasvalisän vaikutus lypsylehmien maitotuotokseen, rehujen syöntiin, kudosmobilisaatioon ja hedelmällisyyteen. Tuomo Kokkonen, Juhani Taponen, Hannele Rintakoski, Mikko Tuori, Alem Tesfa Tilanne: Koe suoritettu, tulosten analysointi käynnissä. Kasviestrogeenit märehtijöiden ruokinnassa. Eeva Mustonen, Hannu Saloniemi, Juhani Taponen, Suvi Taponen, Kristiina Wähälä, Aila Vanhatalo ym. Tavoite: Selvittä rehuperäisten (puna-apila, soija) kasviestrogeenien saantia, metaboliaa ja hedelmällisyysvaikutuksia märehtijöillä ottaen huomioon myös elintarviketurvallisuus- ja elintarvikefunktionaalisuustekijät. Tilanne: Projektista on julkaistu yksi artikkeli, kaksi käsikirjoitusta on tekeillä. Näytteiden keruu ja analysointi muiden osatöiden osalta meneillään. 12

13 UTARETULEHDUSTUTKIMUS, vastaava tutkija Satu Pyörälä Utaretulehdusta koskeva tutkimus keskittyy tällä hetkellä stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman kliinisen ja subkliinisen utaretulehduksen epidemiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus (etenkin koagulaasinegatiiviset stafylokokit, KNS) ovat kasvava ongelma. Tarvitaan kiireellisesti tietoa tartuntojen epidemiologiasta, koska siihen perustuvat torjunnan oikeat strategiat. Tutkimuksessa selvitetään sekä isäntäeläimen eli lehmän että bakteerin osuutta mastiitin patogeneesissä. Lehmän vastustuskykyä koskeva tutkimus keskittyy selvittämään laktoferriinin osuutta immuniteettiin ja projektissa on käytetty laktoferriini-transgeenisiä lehmiä koe-eläiminä. Mastiittia aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudin vakavuuteen ja infektion persistenssiin tutkitaan, samoin antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihin virulenssitekijöihin ja taudin kliiniseen kuvaan sekä ennusteeseen. Seuraamalla lehmien KNS-infektioita saadaan selville pysyvää infektiota aiheuttavat lajit ja infektioiden kesto. Erilaisten lypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan; tämä liittyy automaattista lypsyä koskevaan erilliseen hankkeeseen. Virulenssitekijätutkimus auttaa arvioimaan eri bakteerityyppien aiheuttaman tulehduksen ennustetta ja hoitotarvetta. Eri tulehdusindikaattorien käyttäytymistä mastiitissa sekä niiden ennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arvioidaan; tutkimus linkittyy tässä naudan akuutin faasin vastetta koskevaan tutkimukseen. Koliformimastiittia koskeva tutkimus keskittyy lehmän puolustusvasteen sekä erilaisten hoitotapojen vaikutuksen selvittämiseen. Bakteerien tarkempaan identifikaatioon ja antibioottiresistenssi- sekä virulenssitekijöiden tutkimiseen käytetään molekyylibiologisia menetelmiä. Ryhmässä on nyt 6 väitöskirjatyöntekijää: Suvi Taponen, Mari Hovinen, Maarit Haveri, Paula Hyvönen, Leena Suojala ja Heli Simojoki. Kotimaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat EELA Helsinki, Kuopion yliopisto, KTL, KTL, Valio ja Lääkelaitos. Ulkomaiset yhteistyökumppanit ovat Glasgowin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, UK, University of Budapest, Unkari, ja Danish Food and Veterinary Institute, Tanska. Ryhmän ulkopuolinen rahoitus oli vuonna ja päärahoittajat olivat Walter Ehrströmin säätiö ja Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö. LYPSYKARJOJEN TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUS, vastaavat tutkijat Kristiina Dredge ja Olli Peltoniemi Tutkimuksen tavoitteena on selvittää epidemiologisten tutkimusmenetelmien avulla lehmien tavallisimpien tuotantosairauksien esiintyvyyttä, altistavia tekijöitä ja taloudellista merkitystä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa; professorit Hannu Saloniemi, Satu Pyörälä ja Timo Soveri, ELL Laura Hänninen, Ohio State yliopistossa dosentti Päivi Rajala-Schultz. Tutkimuksissa tehdään yhteistyötä ELKE-hankkeen (Savonia amk, Kuopion yliopisto ja Helsingin yliopisto; ja Lypsykarjarakennusten toiminnalliset vaihtoehdot tutkimushankkeen kanssa (MTT Vakola, Työtehoseura, Valio). Tutkimustyötä rahoittavat ESR, Itä-Suomen Lääninhallitus ja Ylä-Savon kunnat (ELKE-rahoittajat), Maa- ja Metsätalousministeriö (Toiminnallisuustutkimus) ja Walter Ehrströmin säätiö. Terveys, tuotantokestävyys ja sairausekonomia tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. vastaava tutkija Kristiina Dredge. Tutkimuksessa selvitetään a) lehmien tuotosta, terveyttä ja tuotantokestävyyttä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa, b) navetan rakenteellisten ratkaisujen yhteyttä lehmien syöntikäyttäytymiseen ja terveyteen lämpimissä makuuparsipihatoissa, sekä c) tuotantosairauksien, hedelmällisyyden hallinnan ja lehmien poistopäätösten taloudellisia vaikutuksia tilatasolla. Tutkimusaineistona käytetään 1350 lypsykarjatilan karjantarkkailutietoja 5 vuoden ajalta, sekä tilakäynneillä kerättyä tietoa noin 100 lypsykarjatilalta. Tietoja analysoidaan epidemiologisten ja ekonomisten analyysien sekä mallinnuksen avulla. Kristiinan väitöstyö, ohjaajina ovat Olli Peltoniemi ja Päivi Rajala-Schultz, ja valvovana professorina Hannu Salonimi. Tutkimusaineisto on kerätty ja osittain analysoitu.tilastolliset analyysit valmistuvat vuoden 2006 aikana. Tieteelliset artikkelit (4-5) saataneen vuonna 2006 myös lähtemään arvioitavaksi. Piilevän ketoosin esiintyminen luomu- ja tavanomaisissa lypsykarjoissa Etelä-Savossa (Kristiina Dredge, Christian Schnier, Timo Soveri) sekä Utareterveys ja antibioottiresistenssi luomulypsykarjoissa (Kristiina Dredge, Satu Pyörälä, Lena Tuominen) ovat odottaneet pihattotutkimuksen aineiston keruun ja anaalysoinnin ajankohtaisuuden vuoksi. Lypsykarjan terveydenhuollon ekonomia, vastaava tutkija Olli Peltoniemi Muut tekijät: Matti Rinnekangas, Heikki Mäkinen, Eeva Mustonen. Hankkeessa (Makera 52000, Valio ) analysoidaan Suomessa kuluneiden vuosien aikana toteutettujen 14 lypsykarjan terveydenhuoltoprojektin tuloksia mukana olleiden tilojen talouden kannalta. Lisäksi analysoidaan 13

14 kuukausitarkastustyyppisen hedelmällisyyden kontrollijärjestelmän hedelmällisyys- ja talousvaikutuksia. Edelleen projektissa kartoitetaan lypsylehmien poiston syitä sekä kuvataan yksi TH-projekti sisältönsä puolesta sekä kartoitetaan tuottajien näkemys ko. projektin onnistumisesta. MÄREHTIJÖIDEN SISÄTAUTIEN TUTKIMUKSET, vastaava tutkija Timo Soveri Akuutin vaiheen reaktio nuorilla eläimillä, vastaava tutkija Timo Soveri Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää nuorten märehtijöiden, pääasiassa vasikoiden ja poronvasojen, akuutin vaiheen proteiinien normaaliarvoja ja eri tekijöiden, lähinnä erilaisten tulehdustilojen vaikutusta niihin. Tutkimusryhmän pysyvänä jäsenenä ja käytännön töiden toteuttajana on väitöskirjatyöntekijä Toomas Orro. Aiheesta on valmisteilla kahdet syventävät opinnot. Muita Helsingin yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat: Oulun yliopisto, EELA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja lääketehdas Orion. Vuoden 2005 aikana aiheesta on tehty 1 kongressiesitys, josta on julkaistu abstrakti. Hankkeeseen liittyy osaprojekti, jossa ovat mukana myös Sinikka Pelkonen, Toomas Orro, Heidi Härtel, Heli Simojoki, Pirjo Aho, Heikki Rusanen, Anita Huovilainen, Liisa Sihvonen: Vasikoiden hengitystietulehdukset kolmivaihekasvatuksen välikasvatuksessa. Muita märehtijätutkimukseen liittyviä projekteja ovat Kylmien tuotantotilojen vaikutus nautojen fysiologiaan ja hyvinvointiin (Timo Soveri, Merja Manninen, Sakari Alasuutari, Satu Sankari) Vuohen endokrinologiset vuosi- ja vuorokausirytmit (Aino Alila-Johansson, Lea Eriksson, Timo Soveri, Maija-Liisa Laakso) Lypsylehmien sorkkasairaudet (Minna Kujalan väitöskirjatyö, Timo Soveri, Sakari Alasuutari) JULKAISUT Väitöskirjat Juha Virolainen: Post-breeding effects of feeding on reproduction in gilts and sows Oppimateriaali Pyörälä, S. & Tiihonen T. Nautojen sairaudet CD-ROM. Helsingin yliopisto, oppimateriaalia 6, Varesmaa K, Willberg E. Minisian terveyden- ja sairaanhoito: opas eläinlääkäreille. Syventävien opintojen tutkielmasta oppimateriaaliksi toimittaneet Heinonen M. ja Peltoniemi O. Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Oppimateriaalia 5, elektroninen julkaisu, 55 sivua, 2005 Tieteelliset artikkelit aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B1) (18 kpl) Arnemo J.M., Kreeger T.J, Soveri, T. Chemical immobilization of free-ranging moose. Alces 2005, 39: Güvenc K, Reilas T, Katila T. Effect of insemination dose and site on uterine inflammatory response of mares. Theriogenology, 2005, 63, Haveri M, Suominen S, Rantala L, Honkanen-Buzalski T, Pyörälä S. Comparison of phenotypic and genotypic detection of penicillin G resistance of Staphylococcus aureus isolated from bovine intramammary infection. Vet. Microb. 2005, 1006, Haveri M, Taponen S, Salmenlinna S, Pyörälä S, Vuopio-Varkila J. Bacterial genotype affects the manifestation and persistence of bovine Staphylococcus aureus intramammary infection. J. Clin Microb. 2005, 43, Hovinen M, Aisla A-M, Pyörälä S. Visual detection of technical success and effectiveness of teat cleaning in two automatic milking systems. J. Dairy Sci. 2005, 88,

15 Kareskoski M, Reilas T, Sankari S, Andersson M, Katila T. Composition of fractionated stallion ejaculates. Anim Reprod Sci 2005, 89, Katila T. Effect of the inseminate and the site of insemination on the uterus and pregnancy rates of mares. Anim Reprod Sci 2005, 89, Kokkonen T, Taponen J, Anttila T, Syrjälä-Qvist L, Tuori M, Tesfa A.T. Effect of body fatness and glucogenic supplement on lipid and protein mobilization and plasma leptin in dairy cows. J. Dairy Sci. 2005, 88: Kulcsar M, Janosi S, Lehtolainen T, Katai L, Delavaud C, Balogh O, Chilliard Y, Pyörälä S, Rudas P, Huszenicza G. Feeding-unrelated factors influencing the plasma leptin level in ruminants. Domest. Anim. Endocrinol. 2005, 29, Mikkola M, Mäntysaari P, Tammiranta N, Peippo J, Taponen J. Effect of dietary protein on embryo recovery rate and quality in superovulated heifers. Animal Reprod. Sci. Anim. Reprod. Sci. 2005, 87: Mustonen E.A, Jokela T, Saastamoinen I, Taponen J, Taponen S, Saloniemi H, Wähälä K. High serum S- equol content in red clover fed ewes: The Classical endocrine disruptor is a single enantiomer. Environ. Chem. Lett Oravainen J, Heinonen M, Tast A, Virolainen J.V, Peltoniemi O.A.T. High porcine parvovirus antibodies in sow herds: prevalence and associated factors. Reprod. Dom. Anim. 2005, 40, 1-5. Peltoniemi O.A.T, Tast A, Virolainen J.V, Karkamo V, Heinonen M, Andersson M. Night-time melatonin secretion and seasonally delayed puberty in Gilts. Reprod Dom Anim 2005, 40, Portus B.J, Reilas T, Katila T. Effect of seminal plasma on uterine inflammation, contractility and pregnancy rates in mares. Equine vet J 2005, 37, Sinnemaa L, Järvimaa T, Lehmonen N, Mäkelä O, Reilas T, Sankari S, Katila T. Effect of insemination volume on uterine contractions and inflammatory response and on elimination of semen in the mare uterus scintigraphic and ultrasonographic studies. J Vet Med A 2005, 52, Sutkeviciene N, Andersson M.A, Zilinskas H, Andersson M. Assessment of boar semen quality in relation to fertility with special reference to methanol stress. Theriogenology 2005, 63, Tast A, Hälli O, Virolainen J.V, Oravainen J, Heinonen M, Peltoniemi O.A.T. Investigation of a simplified artificial lighting programme to improve the fertility of sows in commercial piggeries. Veterinary Record 2005, 156, Taponen J, Kindahl H. Effect of dexcloprostenol on endogenous prostaglandin F 2α release. Theriogenology 2005, 63: Virolainen, J.V., Love, R.J., Tast, A. and Peltoniemi, O.A.T Plasma progesterone concentration depends on sampling site in pigs. Anim. Reprod. Sci. 86, (3-4) Virolainen, J.V., Peltoniemi, O.A.T., Munsterhjelm, C., Tast, A. and Einarsson, S Effect of feeding level on progesterone concentration in multiparous sows. Anim. Reprod. Sci. 90(1-2): Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) (4 kpl) Haveri M, Roslöf A, Rantala L, Pyörälä S. Toxin genes of Staphylococcus aureus isolated from bovine intramammary infection of different clinical characteristics and outcome. In: Mastitis in dairy production. Current knowledge and future solutions (Ed. Hogeveen, H.). 4 th IDF International Mastitis Conference, Maastricht, The Netherlands, June, pp Hovinen M, Aisla A.M, Pyörälä S. Technical success and efficiency of teat cleaning in automatic milking in Finland. In: Mastitis in dairy production. Current knowledge and future solutions (Ed. Hogeveen, H.). 4 th IDF International Mastitis Conference, Maastricht, The Netherlands, June, pp Hyvönen P, Suojala L, Orro T, Pyörälä S. Response of rhlf-transgenic dairy cows to experimentally induced Escherichia coli mastitis. In: Mastitis in dairy production. Current knowledge and future solutions (Ed. 15

16 Hogeveen, H.). 4 th IDF International Mastitis Conference, Maastricht, The Netherlands, June, pp Kareskoski A.M, Reilas T, Sankari S, Andersson M, Katila T. Composition of fractionated stallion ejaculates. Anim Reprod Sci 2005, 89, Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää. (B 3) (18 kpl) Dredge K, Kaustell K, Kivinen T, Koistinen T, Mononen J, Kauppinen R, Tuure V-M, Karttunen J, Kulkas L, Tuovinen V, Saloniemi H. Suomalaiset lämpimät makuuparsipihatot lehmän ja hoitajan näkökulmasta. Eläinlääkäripäivien luentokokoelma, s Fennovet Oy, Helsinki Dredge K, Koistinen T, Eloranta N, Suomensaari S, Ryhänen V, Hänninen L, Mononen J, Peltoniemi O, Rajala-Schultz P, Saloniemi H. Lehmien syöntiaikaan vaikuttavat tekijät lämpimissä makuuparsipihatoissa. 3. Eläinten Hyvinvointi tutkimusseminaari Luentokokoelma, s.23. Dredge K, Peltoniemi O.A.T, Rajala-Schultz P.J. Tuotos, hedelmällisyys, hoidot ja poistot tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa Eläinlääkäripäivien luentokokoelma, s Fennovet Oy, Helsinki Dredge K, Schnier C, Soveri T. Hyperketonemia 3-5 viikkoa poikimisesta tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. Eläinlääkäripäivien luentokokoelma, s Fennovet Oy, Helsinki Dredge K, Siltasalmi S, Ryhänen V, Suomensaari S, Eloranta N, Peltoniemi O.A.T, Rajala-Schultz P.J. Ontumisen prevalenssi ja altistavat tekijät lypsylehmillä suomalaisissa makuuparsipihatoissa. Eläinlääkäripäivien luentokokoelma, s Fennovet Oy, Helsinki Galbiati F, Mononen J, Kauppinen R, Dredge K, Tuovinen V. Lypsylehmien terveyden ja hyvinvoinnin automaattisen valvonnan tulevaisuuden näkymät. 3. Eläinten Hyvinvointi tutkimusseminaari Luentokokoelma, s. 9. Heinonen M. Sian anestesia käytännössä. Lääkepäivä, luentokokoelma, 25-29, Jokinen S, Pekkanen S, Kauppinen R, Björk E, Mononen J, Dredge K, Tuovinen V, Louhelainen K, Rytkönen E, Mäittälä J, Huuskonen A, Tuomisto L. Vasikoiden melualtistus pihattonavetoissa. 3. Eläinten Hyvinvointi tutkimusseminaari Luentokokoelma, s. 35. Helin-Soilevaara H, Peltoniemi O, Pyörälä S, Rantala M, Myllyniemi A-M, Kaartinen L. Miten käy mikrobilääkesuositusten? Suom. Eläinlääkäril. 2005, 111, Katila T. Nestettä tamman kohdussa ultraäänitutkimuksessa. Suom. Eläinlääkäril. 2005, 111 (4), Mustonen E. Kasviestrogeenien vaikutukset lampailla ja naudoilla kirjallisuuskatsaus. Effect of phytoestrogens on sheep and cattle a litterature review. Suom. Eläinlääkäril. 2005, 111: Mustonen E. Mielenkiintoinen tapaus: Hypomagnesemia koulutilan karjassa. Suom. Eläinlääkäril. 2005, 111, 144. Ohtonen M, Pekkanen S, Kauppinen R, Mononen J, Ahola L, Dredge K, Tuovinen V, Huuskonen A, Tuomisto L. Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa. 3. Eläinten Hyvinvointi tutkimusseminaari Luentokokoelma, s. 33. Orro T, Pyörälä S. Matkakertomus: Akuutin vaiheen proteiinikokouksessa Irlannissa. Suom. Eläinlääkäri , Pitkälä A, Eskola M, Pyörälä S. Vedinkastoaineet. Teat dips. Suom. Eläinlääkäril. 2005, 111, Pyörälä S. Letter to editor: Concerning an article comparing the efficacy of local and systemic treatment of clinical mastitis. J. Dairy Sci. 2005, 88,

17 Simojoki H, Taponen S, Pyörälä S. Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus lehmällä. Bovine mastitis caused by coagulase-negative staphylococci. Suom. Eläinlääkäril. 2005, 111, Sorsa A, Seppänen J, Heinonen M, Dredge K. Lehmän hyvinvointiin vaikuttavat seikat pihatossa kirjallisuuskatsaus. Raportti, ELKE-hanke ja Helsingin yliopisto, 48 sivua, Yleistajuiset artikkelit (B 5) (9 kpl) Ahola A. Juoksutusmahaongelmat lisääntyvät. KM- Vet 2005, 4, Dredge K. Utaretulehdukset nujerretaan suunnitelmallisella työllä. Maatilan Pellervo, Terve Eläin liite 2005, s Dredge K. Hyperketonemia vähäisempää pihatoissa asuvilla luomulehmillä. Luomulehti 2005, 8,16. Heinonen M. Tarvitsen toipumisrauhaa! Lihatalous 2005, 5, Hovinen M. Automaattilypsy parantaa mahdollisuuksia - Sairaanhoidosta terveydenhuoltoon. Maatilan Pellervo 2005, 1. Peltoniemi O. Oksitosiinin ja prostaglandiinin käyttö porsimisen yhteydessä. SIKA lehti 2005, 4. Pyörälä S. Kesäutaretulehdus eli pyogenes-syndroma. Nauta 2005, 3, Pyörälä S. Utaretulehduksen hoito. Maatilan Pellervo: Terve Eläin liite Utaretulehdusopas. s Taponen J. Sonni haistaa hiljaisetkin kiimat. Nauta 2005, 2, Kongressiabstraktit ( B 6) (11 kpl) Andersson M, Taponen J, Dahlbom M. Pregnancy rates after deep uterine insemination with sexed and unsexed spermatozoa in cows. 9 th Conference of the European Society for Domestic Animal Reproduction, September 1 st 3 rd 2005, Murcia, Spain. Reprod. Dom. Anim., 40, (2005): 334 (abstr.). Dredge K, Siltasalmi S, Ryhänen V, Suomensaari S, Eloranta N, Peltoniemi, O.A.T, Rajala-Schultz P. Assessing Lameness of Dairy Herds in Insulated Free Stalls rd Int. Workshop on the Assesment of Animal Welfare at Farm and Group Level (WAFL-05). Wien, Itävalta. Kareskoski M, Reilas T, Calvete JJ, Sanz L, Rodriguez-Martinez H, Katila T, (2005) Proteins in fractionated stallion seminal plasma. Reprod Dom Anim 40, 354. Mustonen E.A, Jokela T, Saastamoinen I, Taponen J, Taponen S, Saloniemi H, Wähälä K. High serum S- equol content in red clover fed ewes. Proc. of 6 th international symposium on the role of soy in preventing and treating chronic diseases, 30 th October 2 nd November 2005, Chicago, Illinois, USA. P. 56. (abstr.) Mustonen E, Saastamoinen I, Hoikkala A, Jokela T, Taponen J, Wähälä K, Saloniemi H. (2005) Significantly more equol in organic skimmed milk. Proc. of 6 th international symposium on the role of soy in preventing and treating chronic diseases, 30 th October 2 nd November 2005, Chicago, Illinois, USA. P. 54. (abstr.) Orro T, Pohjanvirta T, Rikula U, Huovilainen A, Sihvonen L, Pelkonen S, Soveri T. Changes in lipopolysaccharide binding protein, serum amyloid-a and haptoglobin concentrations during an outbreak of respiratory disease in young dairy calves. The 5 th Colloquium on animal acute phase proteins. Dublin, Ireland, March 14-15, Abstracts and proceedings, p. 54. Pyörälä S, Orro T, Simojoki H, Hyvönen, P, Suojala L. Serum Amyloid A in serum and milk in experimentally induced bovine CNS mastitis. The 5 th Colloquium on animal acute phase proteins. Dublin, Ireland, March 14-15, Proceedings, p. 53. Rantala M.H, Taponen J. The effect of GnRH dose on appearance of short oestrous cycles and LH response in dairy heifers. 9 th Conference of the European Society for Domestic Animal Reproduction, September 1 st 3 rd 2005, Murcia, Spain. Reprod. Dom. Anim., 40, (2005): 360 (abstr.). 17

18 Rivera del Alamo MM, Reilas T, Katila T. (2005) Inhibition of oestrus in mares using intrauterine devices. Reprod Dom Anim 40, th ESDAR, , Murcia, Spain. Taponen J, Mustonen E, Taponen S, Saastamoinen I, Saloniemi H. Effect of feeding red clover silage containing phyto-oestrogens on plasma progesterone and fertility of ewes. 9 th Conference of the European Society for Domestic Animal Reproduction, September 1 st 3 rd 2005, Murcia, Spain. Reprod. Dom. Anim., 40, (2005): 359 (abstr.). Taponen S, Simojoki H., Haveri M, Larsen H.D, Pyörälä S. Clinical characteristics and persistence of bovine mastitis caused by different species of coagulase-negative staphylococci. 4 th IDF International Mastitis Conference, Maastricht, The Netherlands, June, Kirjoitusten toteutuma vuosina Artikkelien määrä Tieteelliset artikkelit Kongressiabstraktit Kotimaiset lehtiartikkelit Artikkelit yhteensä Kansainväliset kongressit ja kurssit sekä vierailut ulkomaille The 5 th Colloquium on Animal Acute Phase Proteins. Dublin, Irlanti, S Pyörälä, T Soveri, T Orro (posterit) Svenska Djurhälsovårdens fortbildningskonferens. Bålsta, Ruotsi, M Heinonen Professuurin asiantuntijaryhmän kokous. Kööpenhamina, Tanska, T Katila NKVetin hallituksen kokous. Oslo, Norja, T Katila NOVABA Postgraduate Course on Bovine and Swine reproduction Tarto, Viro O Peltoniemi (kutsuttu luennoitsija) NOVA Introduction to Veterinary Epidemiology. Siikaranta, Espoo, E Mustonen ECAR Examination Committee. Kokoukset Ghentissä ja T Katila, O Peltoniemi 4 th IDF International Mastitis Conference. Maastricht, Hollanti, M Hovinen (esitelmä), S Pyörälä Seasonality of reproduction in gilts and sows, 7 th International Conference on Pig Reproduction, Kerkrade, the Netherlands, June 12-15, 2005, O Peltoniemi (kutsuttu luennoitsija) Seasonal infertility in the pig. Rolduc, the Netherlands, Seminar Porcine reproduction, June 16, 2005, O Peltoniemi (kutsuttu luennoitsija) 18

19 Sample Size Determination. (12 h) Multilevel Modeling. (30 h) Applied Regression Analysis. (12 h) Applied Logistic Regression (20 h), Analysis of Correlated Data. (30 h) The Ohio State University. USA. K Dredge 9 th ESDAR. Murcia, Espanja, M Andersson (suullinen esitys), M Kareskoski, T Katila, C Oliviero, O Peltoniemi, M Rantala, J Taponen (kaikilla posterit) 4th Meeting Int Equine Gamete Group. Königsborn, Saksa, T Katila (kutsuttu esitelmöitsijä) 3rd Int. Workshop on the Assesment of Animal Welfare at Farm and Group Level (WAFL-05) Wien, Itävalta (posteri). K Dredge NKVetin Islannin seminaarin suunnittelukokous. Kööpenhamina, Tanska, T Katila Unkarin hevoseläinlääkäreiden erikoistumiskurssilla 9 t luentoja tammagynekologiasta. Budapest, Unkari, T Katila (kutsuttu esitelmöitsijä) 4th Int Symp Stallion Reproduction, Hannover, Saksa, M Kareskoski (suullinen esitys), T Katila (kutsuttu esitelmöitsijä, workshopin moderaattori) Prevention of boar taint in pig production. 19th NKVet symposium. Gardermoen, Norway, M Heinonen, T Katila, O Peltoniemi (sektion p, kutsuttu esitelmöitsijä) Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin (>5 t) Yliopistopedagogiikka 5 ov. Helsinki, E Mustonen Tieteen päivät. Helsinki T Katila Naudan ruokinta ELKE-hanke, Iisalmi, , ja K Dredge Tähtäätkö itsenäiseksi ammattitutkijaksi asiantuntijat opastavat. HY, Helsinki, Valmiuseläinlääkärikoulutus. Helsinki, E Mustonen Tuotanto- ja kunnalliseläinlääkäripäivät, TEY, Jyväskylä, M Heinonen, O Peltoniemi Lampaiden terveydenhuolto I, ELKE-hanke. Iisalmi, E Mustonen Labquality Laaduntarkkailupäivät. Helsinki, M-L Tasanko, J Jantunen Hevosten keinosiemennysseminaari, Suomen Hippos. Tampere, T Katila (3 luentoa) Navettarakennusseminaari. Valio. Seinäjoki, K Dredge Hevosen kipuseminaari. Vetcare, Ypäjä, M Heinonen Tuotantorakennukset II. ELKE-koulutus. Iisalmi, K Dredge Tärkeimmät sikojen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat seikat sikalarakennuksissa. ELKE-koulutus, tuotantorakennukset, Iisalmi, M. Heinonen FETAn koulutuspäivät. Jokioinen T Katila, J Taponen (luento), M Andersson Uupuuko esimies - mistä apu! Seminaari johtajille, esimiehille ja muille henkilöstöstä vastaaville Järj. HY Henkilöstöosasto. S Pyörälä Monta tietä huipulle. TTL:n ja PRL:n kevätseminaari. Helsinki T Katila Veterinary Clinical bacteriology, HY/ELTDK ja Vetcare Oy, Helsinki M. Heinonen Tamman varsominen ja gynekologiset ongelmat, Fennovet. Kuopio, T Katila (2 luentoa) 19