S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

Transkriptio

1 Saaren yksikkö 2006

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Vuonna Henkilökunta... 4 RAHOITUS... 6 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA... 6 Laboratorio... 6 Ambulatorinen klinikka... 6 Klinikkapotilaat... 7 OPETUS... 8 Kansainväliset kurssit... 8 Syventävät opinnot (11 kpl)... 8 Muut opinnäytetyöt... 8 Vaihtoehtoiset kurssit... 8 Saaren yksikön opettajien ja tutkijoiden antama kotimainen täydennyskoulutus... 8 TUTKIMUS JULKAISUT Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B1) Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) Yleistajuiset artikkelit (B 5) Kongressiabstraktit ( B 6) Kansainväliset kongressit ja kurssit sekä vierailut ulkomaille Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin (>5 t) ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VIRANTÄYTÖISSÄ Tieteelliset lehdet Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydet Muut asiantuntijatehtävät Luottamus- ja järjestötehtävät Palkinnot ja huomion osoitukset

3 VUONNA 2006 Saaren yksikkö vietti 14. elokuuta 10-vuotisjuhlia, sillä tasan 10 vuotta sitten muutimme Hautjärveltä Saarelle. Vuonna 2006 oli kulunut myös 50 vuotta siitä, kun Hautjärven rakentaminen alkoi. Vuosi oli historiallinen myös siinä mielessä, että se oli yksikön viimeinen. Konsistori teki alkuvuodesta päätöksen, jolla Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos jaettiin kahtia alkaen. Saaren yksiköstä ja kotieläinhygieniasta muodostuu silloin tiedekunnan neljäs laitos: Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos. Vuoden aikana valmisteltiin laitosjakoa. Kymmenvuotisjuhlissa ohjelman esittäjinä olivat potilaat. Tilaisuus alkoi Heli Simojoen nautademonstraatiolla, jossa esitettiin lehmän tutkimus ja sorkkahoito. Yleisö sai itsekin kuunnella lehmän mahoja. Ohjelma jatkui koiranäytöksillä; ensin seurattiin paimenkoirien työskentelyä lampaiden kanssa ja sitten Tuire Tamminen näytti omalla koirallaan tottelevaisuuskoulutusta. Lopuksi oli hevosohjelmaa: Kari Vepsä Stormy-tammallaan antoi demonstraation vauhdikkaassa lännenratsastuksessa ja Siiri Kyrö esitti oriilla Donaukaiser kaunista kouluratsastusta. Tilaisuus oli kaikille avoin ja siitä ilmoitettiin kaikissa paikallislehdissä. Niinpä paikalla olikin toistasataa katsojaa. Kutsuvieraille oli vielä vastaanotto kesäasuisessa kartanossa ja puutarhassa, jossa avauspuheenvuoron ja dekaanin puheen lisäksi lauloi lännenratsastaja Kari Vepsä. Jälkikäteen paikallislehdet uutisoivat tapahtumaa näyttävästi. Heti alkuvuodesta ( ) järjestettiin kansainvälinen ABS tutkijakoulun kurssi, An introduction to multilevel modeling, yhdessä Anna-Maija Virtalan kanssa. Professorit Ian Dohoo ja Henrik Stryhn Kanadasta vetivät viikon kurssin epidemiologisen tutkimusaineiston mallinnuksesta 16 pohjoismaalaiselle osallistujalle. NOVA postgraduate -kurssien sarjaa jatkoi Pig health and welfare IV, Reproductive management in the pig. Pohjoismaista ja Baltiasta saapui 19 tutkijaa opiskelemaan sian lisääntymiseen liittyviä asioita. NOVA-rahoitus mahdollisti erinomaisten luennoitsijoiden kutsumisen paikalle Kanadasta, Hollannista ja Ruotsista. Yksikön oma tutkimusseminaari pidettiin Luostolla Mukana olivat myös jatko-opiskelijat, kotieläinhygienian tutkijat ja eräitä muita yhteistyökumppaneita. Kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja oli enemmän kuin koskaan. Kongresseihin osallistuttiin aktiivisesti, kuten aina. Tutkimusryhmien toiminta jatkui aktiivisena ja tuotteliaana. MMM:n rahoituksella toimii sikatutkimusryhmä ja uutena hevostutkimus sekä villisikatutkimus. Saaren kliinisen työn arvionti oli myönteistä niin kuin se on aina ollut. Magnus Andersson sai tiedekunnan opiskelijoilta Vuoden pedagogi palkinnon. Blokkiopetusta suunniteltiin ja saatiin aikaan kaksi tiivistä kokonaisuutta: lisääntymistieteen blokki ja tuotantoeläinblokki. Tiedekuntaneuvosto hyväksyi Eeva Mustosen suunnitteleman Tuotantoeläinlääkärin täydennyskoulutusdiplomi-koulutuksen. Terttu Katila Saaren yksikön johtaja 3

4 HENKILÖKUNTA Professorit Katila Terttu (20042) Andersson Magnus (20048) Pyörälä Satu (21259, va 90026) Soveri Timo (20016, va 90024) Kliiniset opettajat Heinonen Mari (20033) Peltoniemi Olli (23550) Rautala Helena (22059) Simojoki Heli (28626) vs. Tuire Tamminen , vv , , Taponen Juhani (22102) Dredge Kristiina (22103) vs. Sorsa Anna vs. Tamminen Tuire vs. Seppänen Johanna vv Eläinlääkärit Mustonen Eeva (63465) Sij. Tuiskunen Saila Niemi Mari (79165) Mykkänen Katja 100% Sij. Tamminen Tuire Seppänen Johanna , o-avv , o-avv % Ulkopuoliset viikonloppupäivystäjät Lasonen Riikka Mustonen Katja Tamminen Tuire Sorsa Anna Assistentti Kareskoski Maria (28617) Tutkijat Hälli Outi Munsterhjelm Camilla Kujala Minna Hovinen Mari (tutkijakoulutettava) , 55,2% proj Työstävap proj , , , proj , vv , , , , vv Dredge Kristiina Roslöf Anu , projekti , projekti , Nivola Kaisa Apulaiseläinlääkärit Luukkonen Hanna-Mari (20992) vs. Haveri Maarit vs. Hälli Outi Sivonen Aino (20034) vs. Haveri Maarit vs. Saarikivi Marita vs. Hälli Outi Miktotukihenkilö Laisi Jukka (28566) , projekti vv , , vv

5 Tutkimusteknikot Tasanko Marja-Liisa (20040) Avoinna (20046) Pentti Hannele (20046) Palvelussuhteen purku vv Osastonhoitaja Avoinna (20135) Jokivuori Reijo (20135) vs. Ahola Anu Laboratoriomestarit Jantunen Jonna (20041) vs. Simoinen Virpi Ulkopuolisella rahoituksella Mäkipää Raili (23407) Klinikkaeläintenhoitajat Lampola Pirkko (20043) Vuosilsij. Kainulainen Helena Palvelussuhteen purku vv vv vv Ahola Anu (20039) vs. Käyhkö Janda vs. Timonen Anne Lehto Saija (20037) vs. Käyhkö Janda vv vv Nieminen Kirsti 40% (23394) Tutkimusteknikon viran tehtävien hoidon järjestäminen: Davidsson Tamara Kiiveri Katri Jenni Lehtinen Hanna Petäjä Kiiveri Katri Kainulainen Helena Pukki Anna-Maija Kainulainen Helena Sihteerit Mäki Maarit (20056) Mikkola Anne 85% (23483) , määräaikaisnimitys työruuhkan vuoksi Vuosilomansijainen (agrologiharj) Vuosilomansijainen (agrologiharj) Eläintenhoitajat viikonloppuisin Karjalainen Marika Lahtinen Jenni Juselius Tiina Kopp Christine Holopainen Saila Kainulainen Helena Yliopistoharjoittelija Rapp Pia , Tutkimusavustajat Flyckt Antti Aaltonen Jarna , projekti , projekti

6 RAHOITUS Rahoituslähde Toimintamenobudjetti Eläinlääketieteellinen maksullinen palvelutoiminta Muu maksullinen toiminta Myönnetty täydentävä rahoitus yhteensä MMM (Makera), käyttö Savonia AMKK, käyttö Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö Walter Ehrströmin säätiö Keinosiemennysosuuskunta Suomen meijeriyhdistys Eläintautien torjuntayhdistys 700 Suomen Rehu Orion Nova University Rahoitustaulukossa ei ole palkkoihin kohdistunutta budjettirahoitusta eikä säätiöiltä saatuja henkilökohtaisia apurahoja. MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA Laboratorio Maitonäytteitä * 4992* Verinäytteitä Lantanäytteitä Virtsanäytteitä Kohtu- ja vaginanäytteitä Spermanäytteitä Muita näytteitä Näytteitä yhteensä *Sisältävät myös tutkimusnäytteitä. Ambulatorinen klinikka Terveydenhuoltokäyntejä tuotantoeläintiloille tehtiin yhteensä 215. Meijerien ja teurastamoiden laatukoulutusten perusterveydenhuoltokäyntien ja niihin liittyvien sikala- ja lihanautatilakäyntien lisäksi tehtiin selvityskäyntejä tiloille, joilla oli sairausongelmia. Terveydenhuoltokäynniksi on laskettu myös käynnit, joilla tehtiin yleistä terveydenhuoltoa kuten sikojen massarokotuksia, rektalisointia, nupoutusta ja ongelmaselvityksiä, kuten esimerkiksi utaretulehdus-kartoituksia. 6

7 Tilakäynnit ja terveydenhuoltomatkat Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Keskimäärin/kk 185,2 175,4 187,6 165,3 156,1 Klinikkapotilaat Sairaalahoidossa olleiden nautapotilaiden määrä Lypsylehmiä Vasikoita Yhteensä Muita eläimiä oli sairaalapotilaina seuraavasti: hevosia 29, pieniä märehtijöitä 29, sikoja 4, ja ankkoja 2; yhteensä 64 eläintä. Sairaalapotilaiden hoitovuorokausimäärä oli yhteensä 2576 vrk. Lehmiä hoidettiin keskimäärin 10,9 vrk, vasikoita 10,4 vrk, hevosia 9,9 vrk, pienmärehtijöitä 5,7 vrk, sikoja 7,3 vrk ja ankkoja 16 vrk. Opetuseläimiä ja koe-eläimiä oli vuoden aikana hoidossa klinikalla seuraavasti: 1 lehmä, 3 karjua ja 1 hevonen. Hoitopäiviä oli yhteensä 955 vrk. Polikliiniset potilaat Pieneläinvastaanotolla oli potilaskäyntejä 1477 kpl ja potilaita 1654 kpl. Valtaosa potilaista oli koiria. Kuukaudessa oli keskimäärin 137,8 potilasta eli 4,6 potilasta/vrk. Muut polikliinisesti hoidetut eläimet olivat hevosia (80), nautoja (9), vasikoita (4) ja pieniä märehtijöitä (12). Yhteensä 105 kpl. Saaren eläinklinikan potilasaineiston kehitys vuosina Tilakäynnit/vuosi Polikliiniset potilaat/vuosi

8 OPETUS Kansainväliset kurssit An introduction to multilevel modelling, HY/ELTDK, Saari, Mari Heinonen vastuuhenkilö Saarella. NOVA postgraduate course: Pig health and welfare IV: Reproductive management in the pig. Saari, Olli Peltoniemi ja Mari Heinonen vastuuhenkilöt Saarella. Syventävät opinnot (11 kpl) Hautala Mari. Mikrobilääkkeiden käyttö naudan utaretulehduksen hoidossa kyselytutkimus suomalaisille eläinlääkäreille. (S Pyörälä & M Rantala) Hirvonen Taru. Lypsykarjan hedelmällisyys haasteena. (O Peltoniemi & J. Taponen) Hänninen Satu. Maidon akuutin faasin proteiinit utaretulehduksessa. (S Pyörälä) Järvinen Hanna. Escherichia colin aiheuttaman utaretulehduksen hoito. (S Pyörälä & L Suojala) Keskinen Ulla. Rehun anioni-kationi tasapainon vaikutus lypsylehmän poikimahalvauksen ennaltaehkäisyssä - kirjallisuuskatsaus. (S Pyörälä) Kortelainen Suvi. Lehmien kiimakiertojen käynnistyminen poikimisen jälkeen. (J. Taponen) Lahtinen Outi. Tamman kohdun ödeemin vaikutus tiinehtyvyyteen. (T Katila & T Reilas) Lakotieva Riikka. Tuotantoeläinpraktiikan ja opetuksen muuttuminen vuosien aikana. (S Pyörälä) Simola Outi. Escherichia coli -bakteerin aiheuttama utaretulehdus kokeellinen mastiitti hlftransgeenisillä ja normaaleilla lypsyrotuisilla hiehoilla. (S Pyörälä & L Suojala) Tölli Matti. Terveydenhuolto lypsykarjataloudessa. (O.Peltoniemi & E. Mustonen) Valkama Hannaleena. Naudan virusripuli, sen tartuntalähteet ja taudin juuriminen Suomessa. (T. Soveri) Muut opinnäytetyöt Pro Gradu (Oulun yliopisto) Anu Roslöf: Taudinaiheutustekijät lehmän Staphylococcus aureus - utaretulehduksessa. (Maarit Haveri) Vaihtoehtoiset kurssit Joka vuosi on järjestetty Keinosiemennyskurssi 1-2-kurssilaisille, 3 op (J. Taponen). Valmiille eläinlääkäreille ja 6-kurssilaisille tarkoitettuja kursseja järjestettiin Saaren toimesta Utareterveyskurssi, 3 op (S. Pyörälä), Siittolaeläinlääkärikurssi, 3 op (T. Katila), Sikaterveydenhuollon kurssi, 1 ov (O. Peltoniemi, M. Heinonen) ja Sorkkahoitokurssi, 2 op, (T. Soveri). Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kanssa yhteistyössä järjestetään Elintarviketurvallisuus pellolta pöytään vaihtoehtoinen kurssi vuosittain, keväällä 2006 oli vuorossa Maidontuotanto pellolta pöytään 2 op (S. Pyörälä). Saaren yksikön opettajien ja tutkijoiden antama kotimainen täydennyskoulutus Kristiina Dredge Lehmien ontumisalttius pihatoissa. Maataloustieteen Päivät, Helsinki Lehmien jalkaterveydestä makuuparsipihatoissa. Navetan suunnitteluseminaari, Riihimäki Ihovaurioiden esiintyminen ja siihen vaikuttavat tekijät, alustavia tuloksia. Pellonpajan seminaari, Yli-Härmä, Loose housing project in Finland, and cow cleanliness and lameness. NMSM:s årsmöte, Tampere,

9 LYTO-hankkeen tuloksia - Lehmien terveys ja hyvinvointi. Valion Navettaseminaari. Iisalmi, Mari Heinonen Emakon ja karjun lisääntymisfysiologia. Sikojen keinosiemennys- ja tilasiemenottokurssi, 4 luentotuntia. Finnpig, Forssa, Sian aktinobasilloosi, olosuhteiden vaikutus ja terapia. Eläinlääkäripäivät, Helsinki, Outi Hälli Hedelmällisyysongelmien selvittäminen. Toiminta tilakäynnillä. Porsaskuolleisuus kuriin. Emakkosikaloiden terveydenhuolto, Fennovet Oy, Tampere, Terttu Katila Tiineen tamman ei-tulehdusperäiset ongelmat. Tamman tiineyden keskeytymisen aiheuttavat infektiot. Jälkeisten jääminen. Tamman varsominen ja gynekologiset ongelmat. Fennovet Oy, Tampere, Camilla Munsterhjelm Uutta tietoa hännänpurennasta. Sikapraktikkopäivät, Joutsa Virikkeiden vaikutus tuotoksen ja stressifysiologiaan. Sikatutkimuksen juhlaseminaari, Hyvinkää Successful weaning. Common problems of fattening pigs a Finnish view. Vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen terveydenhuoltokurssi (kurssin nimi suomennettuna), Tartto, Viro Virikkeet vähentävät häiriökäyttäytymistä ja parantavat kasvua sioilla. Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulun syysseminaari, Kuopio Emakon lisääntymisfysiologia. Karjun lisääntymisfysiologia. Keinosiemennyskurssi, Finnpig Oy, Nurmo Insemineringsredskap och praktiska råd. Insemineringsteknik, brunst- och dräktighetskontroll. Suggans fortplantningsfysiologi. Galtens fortplantningsfysiologi. Artificiell insemination, Finnpig Ab, Vasa Hännänpurenta. Tutkimusraportti: Virikkeet vaikuttavat päiväkasvuun ja käyttäytymiseen. Tutkimusraportti: Tiineytysosasto pihatossa vai häkeissä? ProAgria pienryhmäkoulutuspäivä, Huittinen Loppuuko karjujen kastraatio ynnä muuta ajankohtaista sikatutkimuksesta. ELKE-hankkeen loppuseminaari, Iisalmi Mari Niemi Vasikoiden olosuhteet, sairastuvuus ja kuolleisuus lämpimissä makuuparsipihatoissa, Navetan suunnitteluseminaari, Iisalmi Juhani Taponen Hedelmällisyyshäiriöt, tiineystarkastukset, Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä, Follicular function in postpartum and cyclic cattle, Annual meeting of Finnish Embryo Transfer Association, FETA, Espoo, Hedelmällisyyshäiriöt, Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä,

10 TUTKIMUS ANDROLOGIAN TUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Magnus Andersson Ulkoisten tekijöiden vaikutus siemenen laatuun ja hedelmällisyyteen keinosiemennyskarjuilla ja sonneilla (Karoliina Alm) Keinosiemennyssonnien ja karjujen siemenen laadunvalvonta ja perinnöllisten lisääntymishäiriöiden vastustaminen (Karoliina Alm, Christine Kopp, Juhani Taponen ja Raili Mäkipää). Vuosikertomus valmisteilla. (Keinosiemennysosuuskunnat ) Alhainen siittiömäärä siemennysannoksessa ja sukupuolimääritetyn siemenen toimivuus lypsylehmillä selvitetään kahdessa kenttäkokeessa (Juhani Taponen, Erkki Koskinen ja Merja Dahlbom). Puolihäntäsiittiövian geenin RNA ekspressio ja identifikaatio. Puolihäntäsiittiövian geeni ekspressoituu transkriptiovaiheessa mutta ei translaatiovaiheessa? (Anu Sironen ja Johanna Vilkki) Spermatogoniasiirrot tuotantoeläimillä (Marja Mikkola Juhani Taponen, Antti Sukura, Anu Sironen, Johanna Vilkki ja Raili Mäkipää) (Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö) Puuttuva estrogeenivaikutus ayrshirenaudoilla (Marja Mikkola, Juhani Taponen, Antti Sukura, Anu Sironen, Johanna Vilkki, Raili Mäkipää, ja Heriberto Rodriguez-Martinez). Voidaanko SCSA:ta käyttää keinosiemennyskarjujen valinnassa? (Juan Ballester, Neringa Sutkeviciene, Anders Johannisson ja Heriberto Rodriguez-Martinez) Brucella caniksen seroprevalenssi Suomalaisissa siitoskoirissa sekä Koiran Herpesviruksen (CHV) seroprevalenssi (Mia Johnsson, Merja Dahlbom, Vesa Myllys) Tutkimusapurahoja lähinnä Mercedes Zachariaksen säätiöltä. HEVOSTEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Terttu Katila Spermatutkimuksessa on tavoitteena selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden koostumusta ja vaikutusta siittiöiden säilytyskestävyyteen sekä oriiden välisiä eroja. Eri fraktioiden ja oriiden välillä on havaittu merkitseviä eroja, joiden selvittelyä jatketaan. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja oriasemien kanssa. Tutkimusryhmän pysyviä jäseniä ovat Magnus Andersson ja Tiina Reilas. Jatko-opiskelijana on assistentti, ELL Maria Kareskoski. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Valencian tutkimusinstituutti. Materiaalikuluja ja matkoja on rahoitettu Mercedes Zachariaksen apurahoilla. Tammatutkimus on keskittynyt eri siemennystekniikoiden vaikutukseen erilaisten tammojen kohtuun, nimenomaan kohdun supistuksiin, tyhjentymiseen ja tulehdusreaktioon. Tutkimuksissa on vertailtu siemennysvolyymeita, siittiöannoksia, syvää kohdunsarveen siemennystä vs standardi runko-osaan siemennys sekä seminaaliplasman osuutta. Viimeksi tutkittiin kohdun supistuksia fluniksiini- ja oksitosiinikäsittelyjen jälkeen. Jatkossa selvitetään kohdunkaulan avautumisen merkitystä siemennyksen jälkeisen tulehduksen syntyyn latvialaisen tutkijan Evija Reinen toimiessa tutkijana Tiina Reilaksen ohjaamana; tutkimus tehdään MTT.n tammoilla Ypäjällä. Tiineyden tunnistamismekanismeja on tutkittu kohdunsisäisten kuulien avulla. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja ELT Tiina Reilaksen kanssa. Projekteissa on ollut ulkomaisia tutkijoita eri maista. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Equine Fertility Unit, U.K. Kuulakoe jatkuu edelleen 2-vuotisena projektina espanjalaisen tutkijan Maria Montserrat Rivera del Alamon voimin. Vuonna 2006 aloitettiin MMM:n rahoittama tutkimus laajasta Hippoksen digitaalimuodossa olevasta, 15 vuotta kattavasta materiaalista. Kolmen vuoden rahoitus on yhteensä Siinä tutkitaan tammojen. oriiden, tuotantoympäristön, kilpailemisen ja vuodenajan sekä sääolosuhteiden vaikutusta hedelmällisyyttä mittaaviin parametreihin. Tutkijoina ovat ELT Anna-Maija Virtala, ELT Tiina Reilas ja Suomen Hippoksen Jalostusosaston johtaja Terttu Peltonen. ELL Kaisa Nivola on jatko-opiskelijana. MÄREHTIJÖIDEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija ELT Juhani Taponen Indusoituihin lyhyisiin kiimakiertoihin vaikuttavat tekijät ja mekanismit naudalla, Mari Rantala, ja Terttu Katila Juhani Taposen väitöskirjatyö valmistui 2003 ja tutkimus jatkuu Mari Rantalan väitöskirjatyönä. Tavoitteet: Selvittää eri tekijöiden, mm. kiimakierron vaiheen, GnRH-annoksen ja LH-responssin vaikutusta lyhyiden syklien esiintymiseen sekä endometriumin oksitosiini- ja steroidihormonireseptorien osallistumista säätelymekanismiin. Tilanne: Viisi osakoetta suoritettu, analysointi- ja kirjoitusvaiheessa. 10

11 Eri ruokintatekijöiden (valkuainen, energia) vaikutus lehmien munasolujen ja follikkelien laatuun poikimisen jälkeen sekä superovulaatioon, alkiosaantiin ja alkioiden laatuun. Marja Mikkola, Jaana Peippo ym Tutkimus on osa suunniteltua Marja Mikkolan väitöskirjatyötä, Eri ruokintatekijöiden vaikutukset naudan hedelmällisyyteen. Tavoite: Selvittää, voidaanko valkuais- ja energiaruokinnalla optimoida alkiotuotannon tulosta. Selvittää mekanismeja, joiden välityksellä energiavaje heikentää hedelmällisyyttä. Tilanne: Valkuaisen vaikutuksista alkiotuotantoon on julkaistu artikkeli. Energiavajeen vaikutuksista munasolujen ja follikkelien laatuun on koe suoritettu ja materiaali analysointi- ja kirjoitusvaiheessa. Rasvalisän vaikutus lypsylehmien maitotuotokseen, rehujen syöntiin, kudosmobilisaatioon ja hedelmällisyyteen. Tuomo Kokkonen, Hannele Rintakoski, Mikko Tuori, Alem Tesfa Tilanne: Koe suoritettu, tulosten analysointi käynnissä. Kasviestrogeenit märehtijöiden ruokinnassa. Eeva Mustonen, Hannu Saloniemi, Suvi Taponen, Kristiina Wähälä, Aila Vanhatalo ym. Tavoite: Selvittä rehuperäisten (puna-apila, soija) kasviestrogeenien saantia, metaboliaa ja hedelmällisyysvaikutuksia märehtijöillä ottaen huomioon myös elintarviketurvallisuus- ja elintarvikefunktionaalisuustekijät. Tilanne: Projektista on julkaistu yksi artikkeli, kaksi käsikirjoitusta on tekeillä. Näytteiden keruu ja analysointi muiden osatöiden osalta meneillään. SIKATUTKIMUS, vastaava tutkija dosentti Olli Peltoniemi Sikojen Hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti tutkijat Olli Peltoniemi (projektin vastuullinen johtaja), Mari Heinonen, Anna Valros, Camilla Munsterhjelm, Outi Hälli, Ulkopuolinen rahoitus: MMM (HYTU); Suomen rehu (PORU-projekti); NOVA-kurssi; 3100 Emakko-renkaiden valo-ohjelma; 5000 Tuotantoympäristö ja hedelmällisyys (Outi Hälli); 5000 Porsaiden virikekoe (Camilla Munsterhjelm); Orion (Hytu-projektille); 4000 Hännänpurentakoe (Camilla Munsterhjelm); Rahoitus v 2006: Makera-rahoitus 70000, teurastamot 4000, rehuteollisuus Tämä tutkimus selvittää keskeisiä sikojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti seuraaviin osioihin: Porsasvaiheen ympäristö ja sen vaikutus sian käyttäytymisen kehittymiseen Hännänpurennan kehittyminen ja ennustettavuus Hännänpurennan vaikutus sian stressitasoon ja lihan laatuun Hyvinvoinnin mittaaminen Hyvinvoinnin ja laihtumisen vaikutus hedelmällisyyteen Hyvinvoinnin vaikutus hännänpurentaan Valo-ohjelman vaikutus emakoiden hedelmällisyyteen ja tulokseen Sikalarakenteen vaikutus emakon hedelmällisyyteen, tuotokseen ja hyvinvointiin Stressitekijöiden vaikutus emakon tiineyteen SIKATEKNO MMM projekti, tutkijat Olli Peltoniemi (vastuullinen Saaren yksikössä), Claudio Oliviero, Mari Heinonen, Outi Vainio (projektin johtaja) (Makera-rahoitus ), tavoitteena oli keskittyä porsimisen valvontaan ja siinä hyödynnettävään moderniin teknologiaan. Suomalaisissa emakkosikaloissa elävänä syntyneiden porsaiden lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Porsaan menetys on paitsi taloudellinen tappio myös hyvinvointikysymys: emakko ponnistelee turhaan tuottaakseen porsaan. On myös eettisesti arveluttavaa tuottaa eläimiä pelkästään kuolemaan. Yhtenä syynä porsaskuolemiin pidetään sitä, että emakot porsivat ilman ihmisten apua ja valvontaa. Porsimiset saattavat ajoittua virka-ajan ulkopuolelle, eikä tuottajien ole mahdollista palkata tarvittavaa ylimääräistä henkilökuntaa. Tarkempi tieto porsimisen alkamisen ajankohdasta helpottaa hoitajien työtä. Erityisesti emakon käyttäytymisen seuranta tuntia ennen ensimmäisen porsaan syntymää on ajanjakso, jonka valvontaa kannattaisi lisätä. Emakon valvontaa pitäisi jatkaa vielä porsimisen jälkeisen viikon ajan. Erityisen tuloksekasta olisi todeta alkavan PPDS-syndrooman (Post-Partum-Dysgalactiae-Syndrome) oireet mahdollisimman aikaisin. Emakon sairautta voitaisiin hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, jolloin sekä sen oma että hoidettavien porsaiden hyvinvointi kärsisi mahdollisimman vähän. Emakon hyvinvoinnin tehostettu valvonta kymmenen päivän ajan on nykyisessä tuotantotavassa parhaiten toteutettavissa siten, että eläimen äärellä valvonta tapahtuu automaattisesti. Perusajatuksena on, että laitteet ovat siten säädettävissä, että tietyn muuttujan tietyn rajaarvon ylittyessä tapahtuisi hälytys esimerkiksi vastuussa olevan hoitajan kännykkään. 11

12 PORU Projekti, vastaava tutkija Olli Peltoniemi, mukana Claudio Oliviero. Rahoitus Suomen Rehu, Porsimisen ajan ruokintaan keskittyvä projekti. Porsimisen ajan ruokinta on merkittävässä roolissa porsimisen onnistumisen kannalta. Tämän hetken suositusten mukaan porsivat emakot ovat suhteellisesti ottaen hyvin voimakkaalla ruokinnalla ennen porsimista. Käytettävä rehu on yleensä imetysajan voimakasta rehua ja voimakas ruokinta ennen porsimista lisää syntyvien porsaiden syntymäpainoa. Toisaalta voimakas ruokinta altistaa ummetukselle ja maitokuumeelle porsimisen yhteydessä. Tämän projektin tarkoituksena on tutkia kevennetyn, kuitupitoisen ruokintakonseptin soveltuvuutta porsivalle emakolle. Ruokintaryhmien menestystä porsimisen yhteydessä mitataan seuraavilla emään liittyvillä parametreillä: porsimisen kesto, emakon aktiivisuus, maitokuumeen esiintyvyys, porsimisvaikeuksien esiintyvyys ja rehun kulutus. Lisäksi emakoilta mitataan metabolisia parametrejä seerumissa, kuten NEFA; glukoosi, urea ja insuliini. Porsaiden menestystä mitataan seuraavilla parametreillä: kuolleena syntyneet, porsaiden kasvu ja porsaskuolleisuus. Porsasyskäsaneeraus rokotteiden avulla, vastaava tutkija Mari Heinonen Mukana ovat myös Sonja Piiroinen, Tapio Laurila ja Katri Levonen. Tavoitteena on saneerata porsasyskä lihasikalasta uudella tavalla, rokotteiden avulla vaihtoehtona kalliille saneerausmenetelmälle, jossa joudutaan koko sikala tyhjentämään kerralla sioista. Vuonna 2003 aloitettiin saneeraus, joka jatkuu saneerauskontrolleineen vuoteen Tarhattujen villisikojen terveydenhuolto, vastaava tutkija Mari Heinonen Mukana ovat myös Olli Peltoniemi ja Mira Heiskanen. Tavoitteena on selvittää tarhattujen villisikojen tautitilanne lähinnä tarttuvien sikatautien osalta sekä suunnitella näille eläimille sopivia terveydenhuoltotapoja. Aloitettu näytteenotolla vuonna 2005, jatkossa haetaan lisärahoitusta suuremmalle näytemäärälle. UTARETULEHDUSTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Satu Pyörälä Utaretulehdusta koskeva tutkimus keskittyy tällä hetkellä stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman kliinisen ja subkliinisen utaretulehduksen epidemiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus (etenkin koagulaasinegatiiviset stafylokokit, KNS) on kasvava ongelma. Tarvitaan kiireellisesti tietoa tartuntojen epidemiologiasta ja patogeneesistä, koska siihen perustuvat torjunnan oikeat strategiat. Tutkimuksessa selvitetään sekä isäntäeläimen eli lehmän että bakteerin osuutta mastiitin patogeneesissä. Lehmän vastustuskykyä koskeva tutkimus keskittyy selvittämään laktoferriinin osuutta immuniteettiin ja projektissa on käytetty laktoferriini-transgeenisiä lehmiä koe-eläiminä. Mastiittia aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudin vakavuuteen ja infektion persistenssiin tutkitaan, samoin antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihin virulenssitekijöihin ja taudin kliiniseen kuvaan sekä ennusteeseen. Seuraamalla lehmien KNS-infektioita saadaan selville pysyvää infektiota aiheuttavat lajit ja infektioiden kesto. Erilaisten lypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan; tämä liittyy automaattista lypsyä koskevaan erilliseen hankkeeseen. Virulenssitekijä-tutkimus auttaa arvioimaan eri bakteerityyppien aiheuttaman tulehduksen ennustetta ja hoitotarvetta. Eri tulehdusindikaattorien käyttäytymistä mastiitissa sekä niiden ennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arvioidaan; tutkimus linkittyy tässä naudan akuutin faasin vastetta koskevaan tutkimukseen. Koliformimastiittia koskeva tutkimus keskittyy lehmän puolustusvasteen sekä erilaisten hoitotapojen vaikutuksen selvittämiseen. Bakteerien identifikaatioon ja antibioottiresistenssi- sekä virulenssitekijöiden tutkimiseen käytetään molekyylibiologisia menetelmiä ja soluviljelmätutkimuksia. Ryhmässä on nyt 6 väitöskirjatyöntekijää: Suvi Taponen, Mari Hovinen, Maarit Haveri, Paula Hyvönen, Leena Suojala ja Heli Simojoki. Kotimaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Evira Helsinki ja Kuopio, Kuopion yliopisto ja KTL. Ulkomaiset yhteistyökumppanit ovat Glasgowin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, UK, University of Budapest, Unkari, Danish Food and Veterinary Institute, Tanska ja Koret School of Veterinary Medicine, Israel. Yliopiston sisällä yhteistyötä tehdään MMMTDKn kanssa ja tiedekunnan sisällä Elintarvikehygienian ja Peruseläinlääketieteen laitosten kanssa. Ryhmän ulkopuolinen rahoitus oli vuonna ja päärahoittajat olivat Walter Ehrströmin säätiö, Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö ja Eläinlääketieteen säätiö; myös Suomen Meijeriyhdistys tuki tutkimusta 5000 :lla. LYPSYKARJOJEN TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUS, vastaavat tutkijat ELL Kristiina Dredge ja ELT Olli Peltoniemi Tutkimuksen tavoitteena on selvittää epidemiologisten tutkimusmenetelmien avulla lehmien tavallisimpien tuotantosairauksien esiintyvyyttä, altistavia tekijöitä ja taloudellista merkitystä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa; professorit 12

13 Hannu Saloniemi, Satu Pyörälä ja Timo Soveri, ELL Laura Hänninen, Ohio State yliopistossa dosentti Päivi Rajala-Schultz. Tutkimuksissa tehdään yhteistyötä ELKE-hankkeen (Savonia amk, Kuopion yliopisto ja Helsingin yliopisto; ja Lypsykarjarakennusten toiminnalliset vaihtoehdot tutkimushankkeen kanssa (MTT Vakola, Työtehoseura, Valio). Tutkimustyötä rahoittavat ESR, Itä-Suomen Lääninhallitus ja Ylä-Savon kunnat (ELKE-rahoittajat), Maa- ja Metsätalousministeriö (Toiminnallisuustutkimus) ja Walter Ehrströmin säätiö. Terveys, tuotantokestävyys ja sairausekonomia tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. vastaava tutkija Kristiina Dredge. Tutkimuksessa selvitetään a) lehmien tuotosta, terveyttä ja tuotantokestävyyttä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa, b) navetan rakenteellisten ratkaisujen yhteyttä lehmien syöntikäyttäytymiseen ja terveyteen lämpimissä makuuparsipihatoissa, sekä c) tuotantosairauksien, hedelmällisyyden hallinnan ja lehmien poistopäätösten taloudellisia vaikutuksia tilatasolla. Tutkimusaineistona käytetään 1350 lypsykarjatilan karjantarkkailutietoja 5 vuoden ajalta, sekä tilakäynneillä kerättyä tietoa noin 100 lypsykarjatilalta. Tietoja analysoidaan epidemiologisten ja ekonomisten analyysien sekä mallinnuksen avulla. Kristiinan väitöstyö, ohjaajina ovat Olli Peltoniemi ja Päivi Rajala-Schultz, ja valvovana professorina Hannu Salonimi. Tutkimusaineisto on kerätty ja osittain analysoitu.tilastolliset analyysit valmistuvat vuoden 2006 aikana. Tieteelliset artikkelit (4-5) saataneen vuonna 2006 myös lähtemään arvioitavaksi. Lypsykarjan terveydenhuollon ekonomia, vastaava tutkija Olli Peltoniemi Muut tekijät: Matti Rinnekangas, Heikki Mäkinen, Eeva Mustonen. Hankkeessa (Makera 52000, Valio ) analysoidaan Suomessa kuluneiden vuosien aikana toteutettujen 14 lypsykarjan terveydenhuoltoprojektin tuloksia mukana olleiden tilojen talouden kannalta. Lisäksi analysoidaan kuukausitarkastustyyppisen hedelmällisyyden kontrollijärjestelmän hedelmällisyys- ja talousvaikutuksia. Edelleen projektissa kartoitetaan lypsylehmien poiston syitä sekä kuvataan yksi TH-projekti sisältönsä puolesta sekä kartoitetaan tuottajien näkemys ko. projektin onnistumisesta. MÄREHTIJÖIDEN SISÄTAUTIEN TUTKIMUKSET, vastaava tutkija prof. Timo Soveri Akuutin vaiheen reaktio nuorilla eläimillä Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää nuorten märehtijöiden, pääasiassa vasikoiden ja poronvasojen, akuutin vaiheen proteiinien normaaliarvoja ja eri tekijöiden, lähinnä erilaisten tulehdustilojen vaikutusta niihin. Tutkimusryhmän pysyvänä jäsenenä ja käytännön töiden toteuttajana on väitöskirjatyöntekijä Toomas Orro. Aiheesta on valmisteilla kahdet syventävät opinnot. Muita Helsingin yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat: Oulun yliopisto, EVIRA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja lääketehdas Orion. Vuoden 2006 aikana aiheesta on tehty 1 kansainvälinen julkaisu ja 2 kongressiesitystä, joista on julkaistu abstraktit. Hankkeeseen liittyy osaprojekti, jossa ovat mukana myös Sinikka Pelkonen, Toomas Orro, Heidi Härtel, Heli Simojoki, Pirjo Aho, Anita Huovilainen ja Liisa Sihvonen: Vasikoiden hengitystietulehdukset kolmivaihekasvatuksen välikasvatuksessa (2 kongressiabstraktia). Muita märehtijätutkimukseen liittyviä projekteja ovat Kylmien tuotantotilojen vaikutus nautojen fysiologiaan ja hyvinvointiin (Merja Manninen, Sakari Alasuutari, Satu Sankari; 1 kansainvälinen julkaisu ) Vuohen endokrinologiset vuosi- ja vuorokausirytmit (Aino Alila-Johansson, Lea Eriksson, Maija- Liisa Laakso; 1 kansainvälinen julkaisu) Lypsylehmien sorkkasairaudet (Minna Kujalan väitöskirjatyö, Sakari Alasuutari; 1 kansainvälinen julkaisu ja 1 kongressiabstrakti) 13

14 JULKAISUT Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B1) 1. Ackay E., Reilas T., Andersson M., Katila T. Effect of seminal plasma fractions on stallion sperm survival after cooled storage. J Vet Med A 53, , Alila-Johansson A., Eriksson L., Soveri T., Laakso M.-L. The daily rhythms of melatonin and free fatty acids in goats under varying photoperiods and constant darkness. Chronobiol Int 23, , Alm K., Peltoniemi O., Koskinen E., Andersson M. Porcine field fertility with two different insemination doses and the effect of sperm morphology. Reprod Dom Anim 41, , De Ambrogi M., Ballester J., Saravia F., Caballero I., Johannisson A., Wallgren M., Andersson M., Rodriguez-Martinez H. Effect of storage in short- and long-term commercial semen extenders on the motility, plasma membrane and chromatin integrity of boar spermatozoa. Int J Androl 29, , Andersson M., Taponen J., Kommeri M., Dahlbom M. Pregnancy rates in lactating Holstein-Friesian cows after artificial insemination with sexed sperm. Reprod Dom Anim 41, 95-97, 2006,. 6. Heinonen M., Oravainen J., Orro T., Seppä-Lassila L., Ala-Kurikka E., Virolainen J., Tast A., Peltoniemi O.A.T. Lameness and fertility of sows and gilts in randomly selected loose-housed herds in Finland. Vet Rec 159, , Hyvönen P., Hakkarainen J., Kivelä I., Pyörälä S. Human and bovine lactoferrin in the milk of rhlftransgenic dairy cows during lactation. Short communication. Biotechnol J 1, , Hyvönen P., Suojala L., Orro T., Haaranen J., Simola O. Røntved C., Pyörälä S. Transgenic cows that produce recombinant human lactoferrin in milk are not protected from experimental Escherichia coli intramammary infection. Inf Immun 74, , Katila T., Kareskoski M. Components of stallion seminal plasma and their influence on spermatozoa. Pferdeheilkunde 22, , Kuisma P., Andersson M., Koskinen E., Katila T. Fertility of frozen-thawed stallion semen cannot be predicted by the currently used laboratory methods. Acta Vet Scand 17, 48:14, Laakkonen J., Nyyssönen T., Hiltunen M., Kauhala K., Nikander S., Soveri T. Effects of Protostrongylus sp. and Pneumocystis sp. on the pulmonary tissue and the condition of mountain and brown hares from Finland. J Wildl Dis 42, Manninen M., Sormunen-Cristian R., Jauhiainen L., Sankari S., Soveri T. Effects of feeding frequency on the perfomance and welfare of mature Hereford cows and their progeny. Livest Sci 100, , Mikkola M., Sironen A., Kopp C., Taponen J., Sukura A., Vilkki J., Katila T., Andersson M. Transplantation of normal boar testicular cells resulted in complete focal spermatogenesis in a boar affected by the immotile short-tail sperm defect. Reprod Dom Anim 41, , Munsterhjelm C., Valros A., Heinonen M., Hälli O., Peltoniemi O. Welfare index and reproductive performance in the sow. Reprod Dom Anim 41, , Mustonen E.A., Jokela T., Saastamoinen I., Taponen J., Taponen S., Saloniemi H. & Wähälä K. High serum S-equol content in red clover fed ewes: classical endocrine disruptor in optically active form. Environ Chem Lett 3: , Mäkinen A., Hasegawa T., Syrjä P., Katila T. Infertile mares with XO and XY sex chromosome deviations. Case report. Equine vet Educ 18, 60-62,

15 17. Nilsson A., Åhman B., Murphy M., Soveri T. Rumen function in reindeer (Rangifer tarandus tarandus) after sub-maintenance feed intake and subsequent feeding. Rangifer 26, 73-83, Oravainen J., Hakala M., Rautiainen E., Veijalainen P., Heinonen M., Tast A., Virolainen J.V., Peltoniemi O.A.T. Parvovirus antibodies in vaccinated gilts in field conditions results with HI and ELISA tests. Reprod Dom Anim 41, 91-93, Oravainen J., Heinonen M., Seppä-Lassila L., Orro T., Tast A., Virolainen J.V., Peltoniemi O.A.T. Factors effecting fertility in loosely housed sows and gilts: vulvar discharge syndrome, environment and acute phase proteins. Reprod Dom Anim, 41,1-6, Orro T., Nieminen M,. Tamminen T., Sukura A., Sankari S., Soveri T. Temporal changes in concentrations of serum amyloid-a and haptoglobin and their associations with weight gain in neonatal reindeer calves. Comp Immun Microbiol Infect Dis, 29, 79-88, Pastell M., Takko H., Hautala M., Poikolainen V., Praks J., Veermäe I., Kujala M., Ahokas J. Assessing cows' welfare: weighing the cow in a milking robot. Bios Eng 93, 81-87, Peltoniemi O.A.T., Virolainen J.V. Seasonality of reproduction in gilts and sows. Reprod. suppl. 62, Sironen A., Thomsen B., Andersson M., Ahola A., Vilkki J. An intronic insertion in KPL2 results in aberrant splicing and causes the immotile short-tail sperm defect in the pig. PNAS 103, , Taponen S., Simojoki H., Haveri M., Larsen H. D. & Pyörälä S. Clinical characteristics and persistence of bovine mastitis caused by different species of coagulase-negative staphylococci identified with API or AFLP. Vet Microb 115, , Tieteelliset artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää 1. Munsterhjelm C. Kirjallisuuskatsaus: Eläin-hoitajasuhteen vaikutus naudan ja sian hyvinvointiin ja tuotokseen. Suomen Eläinlääkärilehti 112, 59-63, Tuiskunen S., Hovinen M. & Pyörälä S. Klebsiella utaretulehduksen aiheuttajana kirjallisuuskatsaus ja tapausselostus. Suom. Eläinlääkärilehti 112, , Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) 1. Pyörälä S. Treatment of clinical mastitis: local and/or systemic? Short or long? 24th World Buiatrics Congress, Nice, France, Proceedings, Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää (B3) 1. Heinonen M., Ahokas S., Oliviero C., Raekallio M., Peltoniemi O.A.T. Porsaan anestesiaan uusi yhdistelmä. Asiaa Eläinlääkärille Orion palsta. Suomen Eläinlääkärilehti 6, , Heinonen M. Sian aktinobasilloosi, olosuhteiden vaikutus ja teraoia. Eläinlääkäripäivät, luentokokoelma, 61-67, Munsterhjelm, C. Koivet ovat emakolla kovilla. Tarvitseeko praktikko olosuhdemittareita? Voiko vieroituksesta selvitä hengissä? Menestyksekäs välikasvatus. Emakkosikalan terveydenhuolto kurssin opetusmoniste, Fennovet Taponen J. Progesteronia vapauttavat vaginakierukat naudan lisääntymishäiriöiden hoidoissa estradiolin käyttökiellon vaikutukset. Orion Pharma Eläinlääkkeiden palsta, Suomen Eläinlääkärilehti 12/2006,

16 Yleistajuiset artikkelit (B 5) 5. Heinonen M. Sikatila ja eläinlääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä Tanskassa. Maatilan Pellervo, Terve eläin, syyskuu, 10-13, Hälli O., Heinonen M., Munsterhjelm C., Valros A. ja Peltoniemi O.A.T. Yksilöhäkistä ryhmiin. Sika 5, 6-9, Munsterhjelm C. Vetti-kolumni: Akateemiset Autoilijat. Lihatalous 1/ Munsterhjelm C. Vetti-kolumni: Tutkijan tunnustuksia. Lihatalous 3/ Munsterhjelm, C. Vetti-kolumni: Luonto on ihmistäkin julmempi. Lihatalous 5/ Munsterhjelm C. Vetti-kolumni: Laajennetaan tautista maailmaa. Lihatalous 7/ Munsterhjelm C. Synnytysapu pelastaa porsaita. Ryhmäporsitus on hyvä renki. Tarvikkeet porsitusapuun. Terve Eläin -liite. Maatilan Pellervo, huhtikuu Munsterhjelm, C. Yksi puree, ja toinen ei. Hännänpurennan syitä etsitään sikojen pään sisältä. Sikalehti 2/2006, Munsterhjelm C. Tutkittua tietoa: kuivike on monessa mukana. Sika-lehti 4/2006, Munsterhjelm C. Ympäristön virikkeellisyyden vaikutus sian käyttäytymisen kehitykseen ja fysiologiaan. MTT:n selvityksiä, sikatutkimuksen juhlaseminaari Peltoniemi O. Löydä tyhjät emakot. Sika 5, 10-12, Pitkälä A., & Pyörälä S. Vedinkastoaineet ehkäisevät utaretulehdusta. KMVET 1/2006, Pyörälä S. & Pitkälä, A. Vedinkasto hyötyä vai humpuukia? Paimentorvi2/2006, Taponen J. Poikimisesta kohti uutta tiineyttä. Nauta, 5/2006, Taponen J. Estradiolin käyttöä tuotantoeläimillä rajoitetaan. TABU, 5/2006, Kongressiabstraktit ( B 6) 1. Andrés M., Alonso I., Carpintero R., Aguiló J.I., Iturralde M., Pyörälä S., Lampreave F., Piñeiro A. & Alava M.A.. Characterization of acute phase protein response in serum and milk from dairy cows with experimentally-induced mastitis. 6th European Colloquium on Acute Phase Proteins, Copenhagen Proceedings, Autio T., Pohjanvirta T., Rikula U., Pentikäinen J., Holopainen R., Huovilainen A., Rusanen H., Sihvonen L., Soveri T., Pelkonen S. Microbial ecology of respiratory pathogens in calves. 24th Congress of World Buiatrics Association, Nice, France, , Keynote lectures & oral and poster communications on CD, PS4-137 (id 746). 3. Dredge, K., Kaustell, K., Kivinen, T., Koistinen, T., Mononen, J., Kauppinen, R., Tuure, V.-M., Karttunen, J., Kulkas, L., Tuovinen, V. ja Saloniemi, H Suomalaiset lämpimät makuuparsipihatot lehmän ja hoitajan näkökulmasta. Maataloustieteen Päivät Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote no 21, Dredge, K., Siltasalmi, S., Ryhänen, V., Suomensaari, S., Eloranta, N., Peltoniemi, O.A.T,, Rajala- Schultz, P.J. Ontumisen prevalenssi ja altistavat tekijät lypsylehmillä suomalaisissa makuuparsipihatoissa. Maataloustieteen päivät 2006, Dredge, K., Peltoniemi, O.A.T,, Rajala-Schultz, P.J. Tuotos, hedelmällisyys, hoidot ja poistot tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa Maataloustieteen päivät 2006,

17 6. Dredge, K., Peltoniemi, O.A.T., Rajala-Schultz, P. Production, Health and Culling in 109 Organic and 1226 Conventional Finnish Dairy Herds ISVEE XI, Cairns, Australia, Proceedings, Heinonen M., Orro T., Kokkonen T., Munsterhjelm C., Valros A., Peltoniemi O.A.T. The effect of tail biting on acute phase protein concentrations in finishing pigs. In the Proceedings of the 19th IPVS International Pig Veterinary Society-congress, , Vol 2, Hoikkala A.A, Jokela T., Saastamoinen I., Mustonen E., Saloniemi H., Taponen J., Vanhatalo A., Tuori M. and Wähälä K. Synthesis and analysis of isoflavonoid metabolites from bovine milk and plasma. Polyphenols communications XXIII International Conference on Polyphenols. Winnipeg, Manitoba, Canada Poster P28, Hälli O., Peltoniemi O.A.T., Tast A., Virolainen J., Munsterhjelm C., Valros A., Heinonen M. Photoperiod and LH secretion in the domestic and wild pig. Proceedings of the 19th IPVS International Pig Veterinary Society-congress, , Vol 1, Hälli O., Peltoniemi O.A.T, Tast A., Virolainen J.V., Munsterhjelm C., Valros A., Heinonen M. Photoperiod and LH secretion in the domestic and wild pig. Reprod Dom Anim 2006, 41, 367. Posteri 10 th ESDAR , Portoroz, Slovenia. 11. Jokinen, S., Pekkanen, S., Kauppinen, R., Björk, E., Mononen, J., Dredge, K., Tuovinen, V., Louhelainen, K., Rytkönen, E., Mäittälä, J., Huuskonen, A. ja Tuomisto, L. Vasikoiden melualtistus pihattonavetoissa. Maataloustieteen Päivät Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote no 21, Kareskoski A.M., Reilas T., Andersson M., Katila T. β-glucuronidase in fractionated stallion seminal plasma. Reprod Dom Anim 2006, 41, 345. Posteri 10 th ESDAR , Portoroz, Slovenia. 13. Kauppinen, R., Jokinen, S., Pekkanen, S., Björk, E., Dredge, K., Mononen, J.Exposure of calves to noise in dairy farms. Proceedings of the 40th International Congress of the ISAE, , Bristol, UK, Kujala M., Pastell M., Soveri T. Force sensors under milking robot to detect lame cows. 24th Congress of World Buiatrics Association, Nice, France, Keynote lectures & oral and poster communications on CD, PS4-069 (id 79). 15. Manninen M., Sormunen-Cristian R., Jauhiainen L., Sankari S., Soveri T. Ruokintafrekvenssin vaikutus täysikasvuisten emolehmien tuotantoon: a) tuotantotulokset ja eläinten hyvinvointi. Maataloustieteen Päivät Esitelmä- ja posterilyhennelmät. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 22, 2006, Martiskainen, P., Koistinen, T., Dredge, K., Rainio, V. ja Mononen, J Correlations between cow behaviour, health and production and an Animal Needs Index (ANI 35L for cattle) in Finnish dairy herds. Proceedings of the 40th International Congress of the ISAE, , Bristol, UK. s Posteri 17. Martiskainen, P., Koistinen, T., Honkanen, J., Dredge, K., Mononen, J. Hyvinvointi-indeksien validoiminen suurissa lypsykarjapihatoissa alustavia tuloksia ja käytännön kokemuksia. Maataloustieteen Päivät Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote no 21. Posteri 18. Munsterhjelm C., Karhapää M., Valros A., Heinonen M., Hälli O. and Peltoniemi O.A.T. Effect of environmental enrichment on average daily gain in pigs. In the Proceedings of the 19th IPVS International Pig Veterinary Society-congress, , Vol 2, p. 616, Munsterhjelm C., Karhapää M., Valros A., Heinonen M., Hälli O. and Peltoniemi O.A.T. Effects of environmental enrichment early in life on aggressive and explorative behaviour in growing pigs. In: Proceedings of the 40th International Congress of the Society for Applied Ethology, Bristol, UK

18 20. Mustonen E. A., Hoikkala A., Saastamoinen I., Taponen J., Wähälä K., Saloniemi H. Phytoestrogen equol in organic milk. XXIVth World Buiatrics Congress , Nice, France. poster PS2-070 (id 767). 21. Ohtonen, M., Pekkanen, S., Kauppinen, R., Pentikäinen, A., Niskanen, H., Mononen, J., Ahola, L., Dredge, K., Tuovinen, V., Huuskonen, A. ja Tuomisto, L Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa. Maataloustieteen Päivät Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote no 21. s Orro T., Jacobsen S., LePage J.-P., Niewold T., Alasuutari S., Soveri T. Age-dependent changes in concentrations of serum amyloid A in newborn calves. The 6th European Colloquium on Acute Phase Proteins. Proceedings. 2006, Orro T., LePage J.-P., Soveri T. Fibrinogen and haptoglobin as markers of extended infection in calves having umbilical disease. 24th Congress of World Buiatrics Association, Nice, France, Keynote lectures & oral and poster communications on CD, PS4-035 (id 686). 24. Orro T., Autio T., Pohjanvirta T., Holopainen R., Rusanen H., Pelkonen S., Soveri T. Association of microbial findings in respiratory tract with acute phase proteins of calves. 24th Congress of World Buiatrics Association, Nice, France, Keynote lectures & oral and poster communications on CD, PS4-036 (id 699). 25. Pyörälä S., Hänninen S., Hovinen M., Fitzpatrick J.L. & Eckersall P.D. Acute phase proteins in bovine milk in mastitis caused by different pathogens. 6th European Colloquium on Acute Phase Proteins, Copenhagen Proceedings, p Raekallio M.R., Heinonen M., Ahokas S., Oliviero C., Peltoniemi O.A.T. Comparison of azaperonetiletamine-zolazepam and azaperone-detomidine-butorphanol-ketamine in pigs. Proceedings of the 9th World Congress of Veterinary Anaesthesiology, , p Rantala M.H., Taponen J. Effect of time interval between prostaglandin F 2α and GnRH treatments on occurrence of short oestrous cycles in cyclic dairy heifers. Reprod Dom Anim 2006, 41, 349. Posteri 10 th ESDAR , Portoroz, Slovenia. 28. Reilas T., Risco A.M., Kareskoski M., Katila T. Effect of flunixin meglumine and oxytocin on uterine response to insemination in mares. Anim Reprod Sci 2006, 94, th ISER, , Kerkrade, Alankomaat. 29. Soveri T. Poron ruuansulatus ja sen häiriöt. Poropäivät Riistantutkimuksen tiedote 206, 2006, Suojala L., Simojoki H., Mustonen K., Kaartinen L., Pyörälä S. Antimicrobial treatment of coliform mastitis. 24th Congress of World Buiatrics Association, Nice, France, Proceedings on CD; OS Taponen J., Rantala M.H. Occurrence of induced short oestrous cycles in cyclic dairy heifers does not depend on stage of oestrous cycle. Reprod Dom Anim 2006, 41, 348. Posteri 10 th ESDAR , Portoroz, Slovenia. 32. Yli-Hynnilä M., Kortesniemi P., Ruoho O., Aho P., Rainio V., Pyörälä S. Centralized health register for Finnish cattle herds. 24th Congress of World Buiatrics Association, Nice, France, Proceedings on CD; OS