Riskipotilaat hammashoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riskipotilaat hammashoidossa"

Transkriptio

1 TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN KAUPUNGIN VÄESTÖTIETOJA JA ASIAKASPALAUTTEIDEN YHTEENVETOA 5 3 LIPERIN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ARVOLAUSELMA, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen arvolauselma Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatus Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen visio vuodelle ASETUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Äitiysneuvolatoiminta Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Lukiot Ammatilliset oppilaitokset 15 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISET VELVOLLISUUDET Lastensuojeluilmoitus Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi 17 6 ERITYISEN TUEN TARVE Lastensuojelu Viranomaisten yhteistyöverkosto Lapsen huomioiminen aikuisille tarkoitetuissa palveluissa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 19 7 SUUN TERVEYDENHUOLTO 20 8 LÄHTEET 22 LIITTEET Neuvolaikäisten suun terveystarkastukset

3 Riskipotilaat hammashoidossa

4 4 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kansanterveyslain 14 ensimmäisen momentin sisältämien valtuutusten mukaisesti työryhmän valmistelemaan asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Asetus tuli voimaan ja kunnille annettiin siirtymäaikaa tarkastusten saattamiseksi asetuksen mukaiseksi saakka. (STM 2009, 16.) Asetuksen tarkoituksen on varmistaa, että lasta odottavien perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. (STM 2009, 19.) Asetus neuvolatoiminnasta, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) säätää määräaikaisten, määriteltyyn ikään tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluvien tarkastusten määrästä ja sisällöstä sekä yksilöllisistä tarpeen mukaisista terveystarkastuksista. Osa määräaikaistarkastuksista on laajoja tarkastuksia, joissa huomioidaan koko perhe. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää, kohdentaa työtä erityistä tukea tarvitseville ja tehdä tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä. Asetuksessa säädetään lisäksi kouluterveydenhuollon erikoistutkimuksista ja kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle ja lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle on laadittava yhtenäinen toimintaohjelma terveys-, sosiaali- ja opetustoimen kesken ja palvelujen suunnittelussa on huomioitava väestön terveyttä ja hyvinvointia koskevat tiedot. (STM 2009, 19.) Liperin kunta ja Outokummun kaupunki käynnistivät laajan sosiaali- ja terveystoimien yhteistyön vuonna Yhteistyön avulla pyritään turvaamaan alueen sosiaali- ja

5 5 terveyspalvelut aikaisempaa rakennetta paremmin. Tavoitteena on palvelujen saatavuuden turvaaminen, päällekkäisyyksien poisto sekä palvelu- ja hoitoketjujen sujuvuuden varmistaminen (Outokummun kaupunki ja Liperin kunta 2007) Liperin kunnassa terveyspalvelujen terveysneuvonnalla käsitetään ne palveluyksiköt, joissa tarjotaan pääasiassa ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää palvelua. Tätä tarjoavat äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat, lastenneuvolat, aikuisneuvola sekä kouluja opiskelijaterveydenhuolto. Terveysneuvonnan toimipisteet ovat Liperin keskustassa, Outokummussa, Viinijärvellä ja Ylämyllyllä. Lisäksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto toimii useissa kouluissa Liperissä ja Outokummussa. Terveysneuvonnassa työskentelee puoli osastonhoitajaa ja 15,6 terveydenhoitajaa sekä syksystä 2012 alkaen 2 neuvolan perhetyöntekijää. Terveydenhoitajat työskentelevät sektoreittain äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa, aikuisneuvolassa, lastenneuvolassa ja koulu- tai opiskelijaterveydenhuollossa. Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. Terveydenhoitajien työtä ohjaavat muun lainsäädännön lisäksi muun muassa toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki sekä valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009), terveyden edistämisen laatusuositus (2006) ja muut laatusuositukset, Toimiva terveyskeskus- toimenpideohjelma sekä Terveys 2015-kansanterveysohjelma. Terveydenhoitajien työssä ovat myös nykyisin lisääntyneet ohjaavina toimintoina useat tietojärjestelmäohjelmat esimerkiksi hoitoilmoitusohjelmisto HILMO. Liperin sosiaali- ja terveystoimessa osallistuttiin osaamisen hallinnan uudet innovaatiot kehittyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tukena -hankkeeseen (eosmo-hanke), jonka yhtenä tavoitteena oli luoda uusia, innovatiivisia ratkaisuja osaamisen hallintaan. Lisäksi Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimi on mukana SHQS-laatuohjelmassa. Osallistuimme myös Terveyttä Tukien- hankkeeseen, jonka ansiosta varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on muodostunut entistä systemaattisemmaksi toiminnaksi. Mm. ensimmäistä lastaan odottavan perheen voimavaramittari, vauvaperheen voimavaramittari ja pysähtymisen paikka päihdemittari kuuluvat systemaattisesti varhaisen puuttumisen ja puheeksiottamisen menetelmiin.

6 6 Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhtenäistymisen myötä myös terveysneuvonnan palvelukäytänteitä yhdenmukaistettiin. Yhdenmukaistamisen pohjana käytettiin mm. uutta neuvola-asetusta. Asetuksen edellyttämät terveystarkastukset otettiin Liperin kunnassa käyttöön Yksiköihin laadittiin sektorikohtaiset perehdytyskansiot, joissa työn sisältä kuvataan yksityiskohtaisesti. Sisällön laadinnassa on huomioitu uusi neuvola-asetus. 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN KAUPUNGIN VÄESTÖTIETOJA JA ASIAKASPALAUTTEIDEN YHTEENVETOA Liperin kunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Liperin ja Outokummun asukkaille noin väestöpohjan yhteistoiminta-alueella. Outokummun kaupungin väestömäärä vuoden 2011 lopussa oli asukasta ja Liperin kunnan asukasluku tammikuussa Outokummun väestömäärä on laskusuuntainen, mutta Outokummun väestöennusteessa on kuitenkin tapahtunut muutos parempaan suuntaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä Outokummun väestömäärä on pienentynyt 6,5 prosenttia (n=502). Aiempien väestöennusteiden mukaan Outokummun väestön väheneminen oli suurempaa. Liperin väestömäärä kasvaa melko tasaisesti ja vuonna 2020 liperiläisiä on 1315 enemmän kuin vuonna (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 4.). Liperin kunta toteutti keväällä 2011 kuntalaiskyselyn. Neuvolapalveluihin on kyselyn mukaan oltu pääosin tyytyväisiä. Puhelinaikaa on toivottu iltapäivälle aiemman aamuajan lisäksi. Toukokuun 2012 alusta puhelinaika on muutettu Liperin alueen neuvoloiden osalta iltapäivälle. Lisäksi web-ajanvarausta on kehitetty niin, että asiakkaalla on mahdollisuus varata internetin kautta aika lastenneuvolaan, ehkäisyneuvolaan ja naisten joukkotarkastuksiin. Asiakkailla on jatkuvan palautteen antamisen mahdollisuus. Jokaisessa neuvolassa on asiakaspalautelaatikko. Neuvoloihin tuleva asiakaspalaute on erittäin positiivista. Asiakkaat ovat tyytyväisiä mm. terveydenhoitajien ammattitaitoon, ystävällisyyteen, palvelualttiuteen ja siihen, että annetaan aikaa. Myös web-ajanvaraus on saanut kiitosta.

7 7 3 LIPERIN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ARVOLAUSELMA, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Yksi Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen strategisista painopistealueista on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Tämän painopistealueen tavoitteet ovat seuraavat: Vahvistetaan pohjaa hyvinvoinnille lapsuus- ja nuoruusiässä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet lisääntyvät ja pitkäaikaiset laitos- tai ammatilliset perhekotisijoitukset vähenevät. Tunnistetaan koulupudokkaat ja kehitetään vaihtoehtoja heidän elämässä eteenpäin selviytymisekseen. Koulupudokkaille turvataan jatkokoulutus, työllistyminen tai kuntoutus. Nuorisotyöttömyys on alle 15 % vuotiaasta työvoimasta. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 10.). 3.1 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen arvolauselma Toimintamme ja palvelumme perustuvat asiakkaan/potilaan arvioituun palvelutarpeeseen. Huolehtimalla ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä varmennamme toiminnan vaikuttavuuden. Työntekijöinä kohtelemme asiakkaita ja toinen toisiamme kunnioittavasti ja tasapuolisesti. Keskinäinen yhteistyömme on avointa, vastuullista ja luotettavaa sekä työhyvinvointia vahvistavaa. Suhtaudumme palvelujen kehittämiseen innovatiivisesti. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 3.).

8 8 3.2 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatus Liperin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä on järjestää asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaatteella. Työskentelytapamme on kuntalaisten omatoimisuutta ja toimintakykyä edistävää. Arvioimme toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Vertaamme niitä esim. kansallisiin ja alueellisiin palvelu- ja hoitosuosituksiin ja ohjelmiin sekä muihin palvelutuottajiin. Lisäämme kustannuskehityksen ennustettavuutta. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 3.). 3.3 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen visio vuodelle 2015 Vuonna 2015 Outokummun kaupungin ja Liperin kunnan väestö saavat sosiaali- ja terveyspalveluja tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 16.). 4 ASETUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan tulee olla suunnitelmallista toimintaa niin, että ne muodostavat lapsen, nuoren ja heidän perheidensä hyvinvointia ja terveyttä seuraavan kokonaisuuden raskauden alusta opiskeluvaiheen loppuun saakka. Yhtenäisyyden ja alueellisen tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi asetus ohjaa melko yksityiskohtaisesti sekä tarkastusten ajankohtia että terveystarkastusten että terveysneuvonnan sisältöä. On olennaista, että mainittujen väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon asetuksen toteuttamisessa. Toiminta on suunnitelmallista ja valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä. (STM 2009, ) Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin terveysneuvonnoissa aloitettiin vuoden 2008 aikana terveysneuvonnan palveluiden yhdenmukaistaminen tasa-arvoiseksi ja

9 9 yhdenmukaiseksi toiminnaksi asuinpaikasta riippumatta. Yhdenmukaistamisen lähtökohtana oli STM:n ja THL:n asetukset ja suositukset. 4.1 Äitiysneuvolatoiminta Äitiysneuvolatoiminta on Suomessa ehkäisevän terveydenhuollon tärkeimpiä toimintamuotoja, jonka tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa on tarjottava molemmille vanhemmille. Sen tulee antaa tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Neuvonnan on tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää. Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Huomiota kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon olennaisena osana kuuluu isän rooli ja vastuu vanhempana. Neuvola tukee vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elintapoja. Perheelle tarjotaan normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa tarkastusta terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Käynneillä seurataan raskauden etenemistä, ja pulmien ilmetessä äiti lähetetään jatkohoitoon. Äidille tarjotaan mahdollisuus valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisiin raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan odotusaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan molempien vanhempien hyvinvointia ja tuen tarpeita sekä äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse on järjestettävä vähintään yksi kotikäynti. Liperin kunnan terveysneuvonnassa kotikäynnille osallistuu tarvittaessa myös perhetyöntekijä. Perhetyöntekijä voi myös tarvittaessa

10 10 jatkaa kotikäyntejä. Lisäksi ainakin ensimmäistä lasta odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta. Liperin kunnan perhevalmennukseen sisältyy mm. äitiysneuvolan, lastenneuvolan, suunterveydenhuollon, fysioterapian, psykologin sekä perhetyön osuus. Liperin kunnan terveysneuvontaan on syyskuun 2012 alusta alkaen palkattu 2 perhetyöntekijää. Palvelu on vapaaehtoista, maksutonta ja lyhytkestoista. Neuvolan perhetyö on perheen hyvinvointia edistävää, ennaltaehkäisevää, varhaista puuttumista matalan kynnyksen periaatteella. Perhetyö on perheen tarpeista lähtevää ja tavoitteena on perheen oman asiantuntijuuden ja voimavarojen vahvistaminen. Perheen kanssa työskennellään yhdessä ratkaisuja etsien, keskustellen, ohjaten ja neuvoen, rinnalla kulkien ja perhettä tukien. Neuvolan perhetyön avulla voidaan löytää ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin. Perhetyöntekijä voi olla apuna, kun odotus, vauvaperhe-elämä, lasten kasvatusasiat, vanhemmuus tai parisuhde askarruttaa. Myös arjen sujumattomuus, vanhemman uupumus, lähiverkoston puuttuminen tai yllättävä elämäntilanne ovat asioita, jolloin perhetyöntekijään voidaan olla yhteydessä. Äitiysneuvolassa tehdään laaja-alaista moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Muun muassa erikoissairaanhoito on kiinteä yhteistyökumppani oman kunnan yksiköiden lisäksi. Erikoissairaanhoito voi mm. kutsua koolle moniammatillisen palaverin, jos perheen tilanteen katsotaan sitä edellyttävän. Perusterveydenhuollosta palaveriin osallistuu vähintään äitiys- /lastenneuvolan terveydenhoitaja sekä tarvittaessa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilöstöä, perheneuvolan työntekijä tai lastensuojelun työntekijä. Palaverikäytänteestä on laadittu kirjallinen ohje. Myös kunnan eri yksiköiden välisestä yhteistyöstä on sovittu ja rajapintaprosesseja pyritty kuvaamaan. 4.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä

11 11 tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Liperin kunnan lastenneuvoloissa järjestetään alle kouluikäisille lapsille 16 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Näistä kolme on laajoja terveystarkastuksia. Runsaat puolet tarkastuksista tehdään alle 1-vuotiaille. Ylimääräisiä tarkastuksia suositellaan tarpeen mukaan. Olennainen osa tapaamisten sisällöstä koostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät tiiviisti moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa, kuten perheneuvola, mielenterveys- ja päihdepalvelut ja lastensuojelu. Terveystarkastus 1-4 vko 4-6 vko 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 1 0 kk 1 2 kk Terveydenhoitajan x x x x x x x x x x tarkastus (laaja) Lääkärin tarkastus x x (laaja) x Taulukko 1. Määräaikaiset terveystarkastukset lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana Terveystarkastus 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v Terveydenhoitajan tarkastus x (laaja) Lääkärin tarkastus x (laaja) x x x (laaja) x (laaja) x x

12 12 Taulukko v lapsen määräaikaiset terveystarkastukset Sekä lasten- että äitiysneuvolassa tehdään moniammatillista yhteistyötä mm. lasten ja perheiden palveluiden kanssa. Moniammatillinen lapsiperheiden tukityöryhmä kokoontuu n. kuuden viikon välein kaikissa neljässä taajamassa. Ko. työryhmään kuuluu työntekijöitä terveysneuvonnasta, varhaiskasvatuksesta, lasten ja perheiden palveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista. Lisäksi kokoontuu lastensuojelun tukityöryhmä, johon myös kuuluu moniammatillinen yhteistyöverkosto. Terveysneuvonnassa on kehitetty ryhmätoimintaa, mm. lapsiperheille suunnattu äiti-vauva ryhmä sekä voimaa vanhemmuuteen ryhmä. Ryhmänvetäjät tulevat eri yksiköistä, joka edesauttaa saumatonta yhteistyötä. Lastenneuvolassa on myös kokeiltu ryhmävastaanottoa 4 kuukauden ikäisen vauvan tarkastuksen yhteydessä. Yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Liperin kunnassa on otettu vuoden 2012 alusta käyttöön myös imetyspoliklinikkatoiminta. Imetyspoliklinikalle voi soittaa ja varata ajan kaikissa imetykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotto tapahtuu Ylämyllyn neuvolassa, mutta tarvittaessa imetyspoliklinikan terveydenhoitaja tekee myös kotikäyntejä. 4.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon toiminta perustuu asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). Kouluterveydenhuollon toimintaa ohjaavat lisäksi mm. kouluterveydenhuollon opas, kouluterveydenhuollon laatusuositukset sekä uusi terveystarkastusten menetelmäkäsikirja. Oppilaan ja opiskelijan terveydenedistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai

13 13 opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilötön, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. (STM 2009). Outokummun ja Liperin kouluissa nämä tarkastukset on aloitettu vuoden 2012 aikana. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. (Stakes 2002, 28.) Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen. Terveydenhoitaja osallistuu oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa sekä koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvontaan ja edistämiseen. (Stakes 2002, 28.) Lapsen ja nuoren terveystarkastukseen sisältyy fyysisen ja neurologisen kehityksen lisäksi aina myös psykososiaalisen kehityksen, turvallisuuden, ihmissuhteiden ja mielenterveyden selvittäminen sekä kotona että muissa kehitysympäristöissä. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajaan tarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. (STM 2009, ) Terveystarkastus 1lk 2lk 3lk 4lk 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk

14 14 Terveydenhoitajan x (osa x x x x (osa x x X (osa x tarkastus laajaa laajaa) laajaa) tark.) Lääkärin tarkastus x (osa x (osa x (osa laajaa laajaa laajaa tark.) tark.) tark.) Taulukko 3. Määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollossa tehdään moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Mm. oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu kullakin koululla säännöllisesti. Osalla kouluista terveydenhoitajan työajasta valtaosa meneekin nimenomaan oppilashuoltotyöhön. Liperin kunnassa kokoontuu säännöllisesti myös esikoululaisille oma moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmänsä. Liperin kunnassa on työstetty esi- ja perusopetuksen strategia vuosille Ravitsemusterapeutti on yksi keskeisistä kouluterveydenhuollon yhteistyökumppaneista. Ravitsemusterapeutille voidaan varata yksilöaikoja kaikkien kouluterveydenhoitajien toimesta. Lisäksi Outokummun ja Ylämyllyn kouluterveydenhuollossa on ollut jo usean vuoden ajan käytössä ravitsemusterapeutin luokkakohtaiset ohjaustunnit (1. ja 4 lk Oku ja 1. lk Ylämylly). Nämä ohjaustunnit on todettu loistavaksi käytänteeksi. Lisäksi ravitsemusterapeutti käy vanhempainilloissa puhumassa. Ravitsemusterapeutin työpanosta on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa laajemminkin. Myös fysioterapeutin ryhti- ja ohjauskäynnit ovat käytössä niin Liperissä kuin Outokummussakin. Alakouluikäiset ohjataan fysioterapeutin yksilökäynnille terveyskeskukseen, yläkouluikäisille järjestetään fysioterapeutin pitämiä ryhtipäiviä koululla. Oppilaiden ergonomia-asioissa fysioterapeutin rooli on merkittävä. Outokummussa fysioterapeutit pyrkivät käymään vuosittain luokissa ergonomia-asioissa. He myös huolehtivat ohjeistuksen laatimisesta opettajille lapsen oikeasta istuma-asennosta ja sen tärkeydestä.

15 Opiskeluterveydenhuolto Opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi kansanterveyslain (66/1972) 14 :n ja 1 momentin 6 kohdassa säädetyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut kuten: 1. Mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 2. Mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 3. Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut 4. Suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman. TERVEYSTAPAAMINEN 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Terveyskysely T e r v e y d e n h o i t a j a n tarkastus Lääkärintarkastus x x x tarvittaessa x

16 16 Ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveystarkastustoiminnan tavoitteena on: Selvittää yhdessä opiskelijan elämäntilanne, elämäntavat, sosiaaliset verkostot ja opiskelu osana hyvinvoinnin kokonaisuutta Tukea ja vahvistaa voimavaroja Havaita elämäntapoihin liittyvät riskit ja antaa ohjausta ja neuvontaa niiden vähentämiseksi Arvioida opiskelijan terveydentilaa opinnoista selviytymisen kannalta Ohjata opiskelija palvelujen piiriin, jos löytyy toimintakykyä uhkaavia tai sitä haittaavia ongelmia Suunnitella kroonisten sairauksien seuranta, hoito ja kuntoutus opiskelun ajaksi Selvittää erityisopiskelijan tarvitsemat kuntoutus- ja tukitoimet yhdessä oppilaitoksen ja muiden tahojen kanssa Selvittää raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvonnan tarve Tiedottaa opiskeluterveydenhuollon tarjoamista palveluista. Toimenpiteet: 1. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa lääkärintarkastukset ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. 2. Suun terveydenhuollossa peruskoulun jälkeen opiskelijan on määrä käydä terveystarkastuksessa ainakin yhden kerran ennen 18:aa ikävuotta. Yksilöllinen tutkimusväli ja terveystarkastuksen ajankohta on määritelty 8:nella luokalla. Opiskelija saa tällöin kirjallisen ohjeen hoitoon hakeutumisesta. Keskiasteen opiskelijoita ei kutsuta hoitoon. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla on kotipaikkakunnasta riippumatta oikeus päästä suun terveydenhuoltoon. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi ottaa yhteyttä oman kuntansa hammashuoltoon. Suun terveydenhoito perustuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä.

17 Lukiot Kansanterveyslain 14 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin oppilaitoksiin kuuluvat lukiot, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Lukiolaissa (629/1998) tarkoitettujen oppilaitosten lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Liperin kunnan alueella ei ole yhtään lukiota. Outokummussa toimii lukio, johon Liperin kunnalta järjestetään opiskelijaterveydenhuolto Ammatilliset oppilaitokset Kansanterveyslain 14 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja oppilaitoksia, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut, ovat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset. Oppilaitoksen opiskelijana pidetään 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Opintotukeen on oikeutettu opiskelija, jonka oppivelvollisuuden jälkeiset, päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Liperin kunnan alueella sijaitsee erityisoppilaitos Luovi ja Outokummun kaupungin alueella Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Näissä oppilaitoksissa toteutetaan opiskelijaterveydenhuolto Liperin kunnan toimesta.

18 18 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISET VELVOLLISUUDET 5.1 Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 :ssä. Ilmoitusvelvollisia ovat: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat rikosseuraamuslaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa olevat muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat opetuksen tai koulutuksen järjestäjät terveydenhuollon ammattihenkilöt seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat 5.2 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ennakollinen lastensuojeluilmoitus, lastensuojelulaki 25 c, on tehtävä ennen lapsen syntymää, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Sosiaalitoimen on tärkeää saada tietoa mahdollisesta asiakkuudesta riittävän varhain, jotta yhdessä perheen kanssa voidaan sopia hyvissä ajoin riittävistä ja sopivista tukitoimista. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on ensisijaisesti turvata odottavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitoimet jo raskausaikana.

19 Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Pyyntö on lastensuojeluilmoituksen tavoin tehtävä viipymättä ja sitä tehtäessä on aina annettava tiedoksi pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. Yhteistyössä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa toteutettu pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, antaa usein paremmat mahdollisuudet lastensuojelulle tehdä yhteistyötä perheen kanssa, kuin suora lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Pyynnön tehnyt viranomainen on jo keskustellut ja käynyt huoltaan läpi perheen kanssa sekä motivoinut perhettä ottamaan apua ja tukea vastaan. 6 ERITYISEN TUEN TARVE Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että lapsen ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa Suunnitelman toteutumista tulee seurata ja arvioida Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden ja muiden tarvittavien tahojen kesken.

20 20 varhaiskasvatus kotipalvelu lastensuojelu oppilashuolto erikoissairaanhoito terveyspalvelut vanhempien palvelut 6.1 Lastensuojelu Lastensuojelun edustajat osallistuvat perhepalveluverkoston ja tarvittaessa lastenneuvolatyöryhmän toimintaan. On tärkeää, että lastenneuvola, perhepalveluverkosto ja lastensuojeluviranomaiset tuntevat toistensa toimintatavat ja työmenetelmät riittävän hyvin, ja että heillä on yhdessä sovitut menettelyt lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Liperissä ja Outokummussa ovat toiminnassa Lapsiperheiden tukiryhmät eli Latu-ryhmät. Latu-ryhmässä käsitellään alle kouluikäisten lasten asioita äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lastensuojelun yhteistyönä. Lastensuojelun tehtävät: 1. Lakisääteinen tehtävä on tukea lapsia ja nuoria, joiden terveys tai kehitys on vaarantunut. 2. Antaa konsultaatioapua heti lastensuojelun tarpeen epäilyksen herätessä alkuvaiheessa konsultaatio voidaan konsultaatiokynnyksen laskemiseksi tehdä nimeämättä perhettä 3. Osallistuu perhepalveluverkoston ja tarvittaessa lastenneuvolatyöryhmän toimintaan

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA

LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA Valtioneuvoston asetuksen (28.5.2009/380) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 1 Hyvinvointipalvelut Terveysneuvonta Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2011 2014 1.3.2011 2 Saatesanat ohjelman

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 17.4.2015 Sisältö historia opiskeluterveydenhuollon tila ja kehittäminen terveydenhuoltolaki (1326/2010) valtioneuvoston

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX Helsinki Johtaja Matti Lahtinen

Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX Helsinki Johtaja Matti Lahtinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Helsinki Johtaja Matti Lahtinen UUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Voimaan 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITELMA ASETUKSEN MUKAISEEN TOIMINTAAN

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen Karieksen hallinnan uudet tuulet Hannu Hausen 20.2.2014 Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot