TUKKE Tuoteseuranta satamasidonnaisessa kuljetusketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKKE Tuoteseuranta satamasidonnaisessa kuljetusketjussa"

Transkriptio

1 Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus 2008 TUKKE Tuoteseuranta satamasidonnaisessa kuljetusketjussa Väliraportti Hennariina Pulli Ulla Tapaninen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusmenetelmät LOGISTIIKKAPROSESSIT Toimitusketjut prosessinäkökulmasta Satamaprosessi Kuljetusyritys-case Toimitusketjun tehostaminen SATAMASSA LIIKKUVAT SANOMAT JA NIIDEN ATTRIBUUTIT Tullin vaatimat tiedot Terminaali-ilmoitus Manifesti/ennakkoilmoitus IMO-luettelo aluksen varastosta IMO-luettelo laivaväen omaisuudesta IMO-matkustajaluettelo IMO-miehistöluettelo Lasti-ilmoitus Lastausraportti Yleisilmoitus, purkauslupapyyntö, purkausraportti Lastauslupa Varastosta otto SAD-lomake TIR-carnet Tullin palvelujen sähköistyminen Rahtikirja Lastausohje Vaarallisen lastin satamaantuontilupa Aikataulu Pilkutusviite eli lastinhallintaviite PortNet SEURANTA Seuranta eri logistiikan toimialoilla Seuranta RFID:n avulla Kuljetusvälineen seuranta Tuotteen seuranta Mobiliteetti Haasteet ja vaatimukset seurannalle Seuranta Kymenlaakson satamayrityksillä YHTEENVETO...35 LÄHTEET...37 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7

3 SANASTO EPC IMDG-koodi IMO IATA ISO GPRS GPS GSM RFID SAD-lomake SCM TIR WAP Electronic Product Code International Maritime Dangerous Goods Code International Maritime Organization The International Air Transport Association International Organization for Standardization General Packet Radio System Global Positioning System Global System for Mobile Communications Radio Frequency IDentification Single Administrative Document Supply Chain Management Transports Internationaux Routiers Wireless Application Protocol

4 1 1 JOHDANTO Eri satamatoiminnoilla on takanaan pitkät ja vahvat perinteet. Tämän toimitusketjujen solmukohdan juuret ovat kaukana menneisyydessä, joten näiden vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen on usein hyvin hidasta ja vaikeaa. Satamatoiminnot ovat olleet monella tapaa myös erityisasemassa ja muodostaneet oman melko suljetun kokonaisuuden. Tästä syystä on helppo ymmärtää, miksi tietyt käytännöt ovat säilyneet, vaikka olosuhteet ja toimintaympäristö ovatkin muuttuneet niin teknologisen kehityksen kuin kaupallisen suuntautumisen kautta. Satamatoiminnoissa onkin jäljellä monia erityispiirteitä, jotka eivät kovin hyvin istu tämän päivän toimitusketjun tehokkuusvaatimuksiin. (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 65/2004) Satamat ovat sijaintikunnilleen tärkeitä tulonlähteitä. Niillä on suuri merkitys myös kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kuljetuksissa. Satamapalvelujen tarjoamiseen on perinteisesti liittynyt paljon joko laissa määrättyjä tai käytännössä vallitsevia yksinoikeuksia. Lastinkäsittelypalveluissa kilpailu on lisääntynyt huomattavasti, mutta tilanne vaihtelee suuresti maittain. Suomessa ala on periaatteessa vapaa kilpailulle, eikä säädöksiin perustuvia esteitä esimerkiksi kilpailevan ahtausliikkeen tulolle satamaan ole. Suomen erityisongelma on useiden satamien tavaravirtojen pienuus. Monissa satamissa yhden ainoan ahtausliikkeen tilanne johtuu siitä, että käsiteltävää tavaraa ei yksinkertaisesti riitä useammalle toimijalle niin, että toiminta olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Palvelut on satamissa eriasteisesti ulkoistettu, mutta osan palveluista tuottavat satamat edelleen itse. Lastinkäsittelystä huolehtivat ahtausliikkeet ja muut satamassa toimivat yritykset. Satamien viranomaistehtäviä ovat tilastointi, vaarallisten aineiden käsittely sekä satamajärjestyksen ja yleisen turvallisuuden valvonta. Lisäksi valtion viranomaiset (esimerkiksi Merenkulkulaitos, Rajavartiolaitos ja Tulli) suorittavat viranomaistehtäviä satamissa. TUKKE-Tuoteseuranta satamasidonnaisessa kuljetusketjussa -hanke aloitettiin tammikuussa 2008 ja se päättyy kesällä Hanke saa rahoitusta Tekesin VAMOSohjelmasta sekä Merikotka-tutkimuskeskuksen yritysryhmältä. Hankkeen puitteissa tutkittiin satamien prosesseja, tutkittavina satamina olivat Haminan ja Kotkan satamat sekä niissä toimivat yritykset. Tässä ensimmäisessä raportissa oli tarkoituksena selvittää satamaan suuntautuvien kuljetuksien tapahtumaketju, sekä muodostaa prosessikuva eri toimenpiteistä satamassa näiden kuljetuksien aikana. Prosessien ohella haluttiin myös selvittää niissä kulkevan tiedon määrä. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvitellä tuoteseurannan tilannetta nykypäivän satamaympäristössä ja pohtia sen tulevaisuutta. Tämän väliraportin on tehnyt DI Hennariina Pulli tukenaan professori Ulla Tapaninen. Hankkeen loppuraportti ilmestyy kesällä 2009.

5 2 1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa tarkasteltiin satamasidonnaista kuljetusketjua ja siinä liikkuvia tietoja. Kuva 1.1 esittelee tutkittavan toimitusketjun. Varsinaisia toimijoita satamassa ovat kuljetusyritys ja satamaoperaattori, huolitsijan huolehtiessa varsinkin tiedonvälityksestä. Prosessissa ovat mukana tietenkin myös varustamo, tulli sekä itse satama. Osapuolien tehtävistä kerrotaan enemmän luvussa 2.2. Satamalaitos Tulli Huolitsija Tavaran toimittaja Kuljetusyritys Satamaoperaattori Varasto Laiva Kuva 1.1 Hankkeessa tarkasteltu toimitusketju Hankkeen alussa määritellyt varsinaiset tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten tänään seurataan erilaisia tuotevirtoja (kuljetusyksiköitä, tuotteita) satamasidonnaisessa kuljetusympäristössä? Mitä tietoja jaetaan ja mihin käytetään? Millaisia tarpeita on tuotteiden seurannalla tuotteen valmistajalle, kuljetus- ja varastointiyrityksille sekä tuotteen vastaanottajalle? Miten voitaisiin yhdistää olemassa olevia satamasidonnaisen kuljetusketjun ratkaisuja laajempiin useamman toimialan seurantaan? Miten kehitetty ratkaisu voidaan toteuttaa? Tämä raportti käsittelee edellä mainituista tutkimuskysymyksistä kahta ensimmäistä. Kaksi viimeistä, tarkemmin seurantaan paneutuvaa tutkimusongelmaa käsitellään hankkeen loppuraportissa, joka ilmestyy kesällä Tutkimusmenetelmänä TUKKEhankkeessa olivat lähinnä haastattelut, jotka kohdistettiin kuvassa 1.1 esitettyjen toimialojen edustajille. Haastatteluissa pyrittiin muodostamaan kattava käsitys satamaprosesseista sekä selvittämään mitä tietoa ja asiakirjoja satamakäynteihin liittyen tarvitaan, missä muodossa tieto kulkee sekä kuka lähettää minkäkin asiakirjan tai tiedon kenelle. Haastatteluissa oli lisäksi tavoitteena selvittää mikä on tilanne seurannan suhteen eli käyttävätkö satamasidonnaiset yritykset seurantaa jokapäiväisissä prosesseissaan. Haastattelut suoritettiin kesällä Haastatellut osapuolet on esitelty liitteessä 1. Kirjallisuusselvitystä tehtiin lähinnä yritysten prosessien ja seurantatekniikoiden selvittämiseksi. Luvussa 2 käydään lyhyesti läpi logistiikkaprosessien perusteita, kuvataan satamaprosessi sekä yhden kuljetusyrityksen kuljetusprosessi satamassa. Luku 3 käsittelee asiakirjoja ja muita tietoja, joita haastatellut henkilöt kertoivat satamakäynteihin liittyvän. Seurantaan paneudutaan luvussa 4, jossa käydään läpi motiiveja seurannalle, sekä tutustutaan Kymenlaakson satamasidonnaisten yritysten suorittamaan seurantaan. Lopuksi luvussa 5 käydään yhteenvedonomaisesti läpi tämän väliraportin tulokset ja pohditaan hiukan tutkimusaiheen tulevaisuutta.

6 3 2 LOGISTIIKKAPROSESSIT Logistiikka tarkoittaa materiaalivirtojen ja niihin liittyvien tietovirtojen sekä rahavirtojen kokonaisvaltaista hallintaa ja optimointia yli organisaatio- ja maantieteellisten rajojen. Logistiikkaprosesseissa pyritään informaatioteknologian avulla hallitsemaan ja tehostamaan koko toimitusverkon toimintaa ja ohjausta. Tehokkuutta lisää tiedonsiirron reaaliaikaisuus, jolloin voidaan nopeammin reagoida muutoksiin tai häiriöihin. Viimeaikainen langattomien tiedonsiirtojärjestelmien kehitys on mahdollistanut reaaliaikaisen tiedonkeruun ja tiedon hyväksikäyttämisen myös mobiilisovelluksissa. Fyysisen kuljetusvirran ja siihen liittyvän ajantasaisen tietovirran yhdistäminen on kuljetusjärjestelmien vaikeimpia tehtäviä. Nämä järjestelmät voidaan integroida olemassa oleviin järjestelmiin, kuten asiakas-, myynti-, tuotannonohjaus- tai ennustejärjestelmiin. Näin on mahdollista muodostaa katkeamaton logistiikkaketju, jota voidaan seurata ja tarpeen vaatiessa ohjata lähes reaaliaikaisesti (Kuusisto jne. 2004). Seurantaa käsitellään tarkemmin luvussa Toimitusketjut prosessinäkökulmasta Prosessi voidaan kuvata joukoksi toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavia resursseja, joiden avulla syötteet muutetaan tuotteiksi. Kaikenlainen toiminta voidaan kuvata prosessina. Organisaatioiden kannalta kiinnostavia prosesseja ovat ne, jotka ovat kriittisiä organisaation menestymisen kannalta. Näitä prosesseja kutsutaan usein nimellä liiketoimintaprosessit, pääprosessit tai avainprosessit. Suoraan ulkoisille asiakkaille arvoa tuottavia prosesseja kutsutaan ydinprosesseiksi (esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden kehittäminen). Mikään organisaatio ei voi kuitenkaan toimia pelkästään ulkoisille asiakkaille arvoa tuottavien prosessien varassa, vaan tarvitaan myös edellytysten luontia. Näitä prosesseja kutsutaan tukiprosesseiksi (esimerkiksi tietojärjestelmien kehittäminen). (Laamanen & Tinnilä 2002) Asiakas - heräte ORGANISAATIO syötteet prosessi tuotos Asiakas - tyytyväisyys Jatkuva parantaminen Syöte = prosessin käynnistämiseen ja/tai ylläpitämiseen tarvittava tekijä, kuten esim. Systeemin toiminta koostuu raaka-aine tai energia prosesseista, joita ohjataan Prosessi = syötteet muunnetaan tuotoksiksi prosessi- ja tulosmittareiden avulla. Tuotos = prosessin seuraus, muuttunut asiaintila Kuva 2.1 Organisaatio ja prosessit (Laamanen & Tinnilä 2002)

7 4 Prosessijohtamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla tunnistetaan ja kehitetään organisaation menestykselle tärkeitä toimintojen ketjuja, prosesseja. Prosessijohtaminen kohdistuu ensisijaisesti toimintaan. Perusajatuksena on, että organisaation suorituskyky syntyy prosesseissa ja että toimintaa tulee muuttaa, jos halutaan parempi suorituskyky. Prosessiajattelun pohjalta on kehittynyt useita johtamisen malleja: toimintojohtaminen (ABM, ABC) keskittyy prosessin kustannusten selvittämiseen ja niihin vaikuttamiseen. Liiketoimintaprosessien uudistamisen (BPR) johtoajatuksena on perustavaa laatua oleva liiketoimintaprosessien uudelleen ajattelu ja radikaali uudelleen suunnittelu dramaattisten parannusten saavuttamiseksi kriittisissä, ajankohtaisissa tuottavuuden mittareissa, kuten kustannuksen, laatu, palvelu ja nopeus. Toimitusketjunhallinta (SCM) on logistiikkaa korostava lähestymistapa, jossa tavara- ja tietovirtoja koordinoidaan koko arvoketjussa raaka-ainelähteiltä lopulliselle asiakkaalle. Tavoitteena on virtaviivaistaa toimintoja koko ketjun tasolla poistamalla turhia välivaiheita ja toimintoja mahdollistamalla materiaalin liike ilman turhia välivarastoja. (Laamanen & Tinnilä 2002) Toimitusketjut muistuttavat nykyisin enemmänkin verkostoja kuin ketjuja. Verkostoitumisen käsite onkin tuttu toimitusketjujen maailmassa. Verkosto muodostuu toisiinsa luottavista organisaatioista ja henkilöistä ja niiden taloudellisesta ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Verkoston perusajatuksena on yritysten välisen työnjaon saattaminen syvemmälle tasolle. Syventynyt yhteistyö puolestaan mahdollistaa kustannusten minimoinnin ja uuden arvon luomisen verkoston asiakkaille. Verkostomaisella toiminnalla pyritään joustaviin, kustannustehokkaisiin prosesseihin ja nopeampaan läpimenoaikaan. Verkostomaiselle toiminnalle on tyypillistä, että yritys keskittyy tiettyyn ydinosaamiseen, jonka avulla tuotetaan arvoa asiakkaalle. (Laamanen & Tinnilä 2002) 2.2 Satamaprosessi Satamaprosessissa keskeisiä toimijoita ovat a) varustamo, joka hallinnoi kuljetusta sopimansa toimeksiannon pohjalta, b) satamaoperaattori, joka huolehtii tavaran käsittelystä, c) kuljetusyritys, d) satama, e) tulli, f) varastointiyritys ja g) huolintaliikkeet. Satamaan kohdistuvia kuljetuksia valvovat tulli ja sataman pitäjä: he pitävät huolen turvallisuudesta ja huolehtivat verottamiseen ja erilaisten maksujen keräämiseen kuuluvista viranomaistehtävistä siltä osin kuin ne liittyvät merirahtikuljetuksiin. Ennen kuin merikuljetus-prosessi lähtee liikkeelle, tulee asiasta sopia osapuolien kesken. Varustamon edustaja sopii kuljetuksesta laivaajan edustajan kanssa, joka voi olla esimerkiksi huolintaliike. Sopimuksen teon jälkeen varustamo varaa aluksen edustajalta ruumasta kuljetuskapasiteettia, jonka tarve voidaan tarkentaa myöhemmin. Varaus voi koskea esimerkiksi yksittäisen kontin toimitusta. Huolitsija hoitaa sopimusasiat kuntoon myös maapuolen kuljetusyrityksen kanssa sekä ilmoittaa aikataulutiedot kuljettajalle, ja näin myös kuljetusyritys osaa olla oikeaan aikaan hakemassa (tai viemässä) konttia satamassa. (Mäkinen jne. 2004) Huolitsija tai muu laivaajan edustaja käynnistää kuljetuksen lähettämällä tavaran yksilöivän kuljetuksen buukkauksen rahdinkuljettajalle, joka vahvistaa sen varmistettuaan tarvittavan rahtitilan saatavuuden aluksen edustajalta. Rahdinkuljettaja lähettää tiedon

8 5 buukkauksesta myös satamaoperaattorille, joka sen perusteella varautuu ottamaan tavaran vastaan ja tekemään sille merikuljetuksen edellyttämät toimet. Jos tavaratilassa on vaarallisia aineita, laivaajan edustajan tulee hakea satamalta lupa niiden tuomiseksi satama-alueelle sekä laatia vaadittavat vaarallisten aineiden ilmoitukset eri osapuolille. Rahdinkuljettaja sisällyttää tiedot aikanaan vaarallisten aineiden manifestiin. Laivaajan edustaja järjestää maakuljetuksen, tarvittaessa asettaa tavaran tullimenettelyyn, ja toimittaa sen vastaanottamisen edellyttämät tiedot satamaoperaattorille, joka raportoi tavaran saapumisen laivaajan edustajalle. Tavarat ja niiden tiedot esitetään tullille, joka antaa luvan lastata ne alukseen. Jos tavarat tulevat satamaan kuljetusyksikössä (kontissa, trailerissa), niiden esittämiseen käytetään terminaali-ilmoitusta tai vastaavia tietoja, joiden vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, onko kysymys EU:n sisäisistä tai ulkopuolisista kuljetuksista. Tavarat voidaan pakata konttiin myös satamassa laivaajan edustajan antamien yksiköintiohjeiden mukaan. Kontteihin pakatusta tavarasta laaditaan tavaraluettelo laivaajan edustajalle. (Mäkinen jne. 2004) Tietoa satamaan kertyneestä, alukseen menossa olevasta lastista toimitetaan myös varustamolle, joka sen avulla hallinnoi buukkaustilannetta. Varustamo päättää siitä, mikä lasti lastataan alukseen, ja toimittaa tiedon satamaoperaattorille varustamon lastauslupana. Lupana voi toimia esimerkiksi olemassa oleva buukkaus tai kertyneestä lastista koostettu lastauslista. Aluksen edustaja on vastuussa aluksesta ja päättää siitä, miten lasti sijoitetaan ruumaan. Tiedot välitetään satamaoperaattorille lastausohjeena, joka voi olla esimerkiksi hahmopiirros lastatusta ruumasta tai sitä vastaava tiedonsiirtosanoma. Sijoittelussa otetaan huomioon aluksen vakauteen, vaarallisiin aineisiin ja ruumakapasiteetin optimointiin liittyvät seikat. Operaattori käyttää lastausohjetta omien toimiensa suunnitteluun ja lastaa aluksen ohjeiden mukaisesti. Toteutuneesta lastauksesta lähetetään rahdinkuljettajalle ja tullille lastausraportti, joka sisältää tiedot alukseen lastatusta tavarasta. Rahdinkuljettaja laatii siltä pohjalta manifestin ja toimittaa sen tullille valvontaa varten sekä sataman pitäjälle aluskäyntiin liittyvää laskutusta varten. Luonnollisesti myös aluksella on tieto lastista, jota se kuljettaa. (Mäkinen jne. 2004) Operaattori toimittaa aluksen edustajalle myös lastin sijoittelua kuvaavan Bayplanin tai Cargo Planin, jonka perusteella tämä ennen merelle lähtöä tarkastaa, että lastaus on toteutettu vakauslaskelmien mukaisesti. Tiedot lastin sijoittelusta lähetetään myös määräsataman operaattorille, joka saamiensa tietojen perusteella voi alkaa suunnitella aluksen purkamista. (Mäkinen jne. 2004) Ennen kuin alus saapuu satamaan, täytyy aluksen edustajan tehdä alusilmoitus tullille sekä sataman pitäjälle, joka osoittaa alukselle laituripaikan. Varustamo lähettää vaarallisista aineista erillistiedot, joiden perusteella sataman pitäjä antaa luvan purkaa ne satamaan, asettaa purkamiselle erillisehtoja tai kieltää sen kokonaan. Varustamo tekee tullille myös yleisilmoituksen (ks. kpl 3.1.9), jonka saatuaan tulli antaa luvan aloittaa aluksen purkaus. Aluksen edustajalta satamaoperaattori saa kuvauksen lastin sijoittelusta sekä purkamiseen ja ruuman järjestelyyn liittyviä erityisohjeita, joita kaikkia hyödynnetään purkaustoimien suunnittelussa ja ohjaamisessa.

9 6 Purkauksen jälkeen operaattori laatii varustamolle ja tullille purkausraportin, josta ilmenevät mahdolliset manifestissa ilmoitetun ja tulleeksi todetun lastin väliset eroavuudet. Laivausasiakirjat korjataan vastaamaan purkausraporttia. Operaattori hallinnoi tavaraa, kunnes saa toimeksi luovuttaa sen eteenpäin kuljetusketjun seuraavalle osapuolelle. Luovuttaminen edellyttää, että siihen tarvittavat velvoitteet on hoidettu niiden tahojen kanssa, joiden lukuun satamaoperaattori toimii (tulli, varustamo, sataman pitäjä). Tulli antaa luovutusluvan, kun tavara on asetettu tullimenettelyyn ja kun sille määrätyt tarkastukset on tehty. Varustamon luovutuslupa edellyttää, että rahdit on maksettu. Luovutuslupien tarkistusta voidaan kutsua myös pilkutukseksi. Kun luovutuksen edellytykset ovat kunnossa, laivaajan edustaja (huolitsija) järjestää kuljetuksen ja toimittaa operaattorille terminaali-ilmoituksen tai vastaavan. Tämän perusteella yksilöidään luovutettava lasti sekä varmistutaan siitä, että noutavalla ajoneuvolla on valtuus ottaa se kuljetettavakseen pois satamasta. (Mäkinen jne. 2004) Tässä hankkeessa keskityttiin tutkimaan Kotkan ja Haminan satamien toimintaa. Seuraava satamien toimintaa tarkasteleva kuva on muodostettu haastattelujen ja satamakäyntien perusteella.

10 7 VA-lasti-ilmoitus Operaattori lastin vastaanottajalle ja sataman alusliikennekeskukselle myöntää Satamaportti Operaattorin portti Valokuvaus kulkuluvan tarkistus Rekka Kuljetusasiakirjat (huolitsija) Kuittaus tullikäynnistä Terminaali-ilmoitus Varastostaotto/-pano Operaattori: kontin nosto Terminaali P-ruutu Lastauslupa Lastaus Laiva Tulli Laituri- Ennakkoilmoitus paikka (24h aikaisemmin) IMO-yleisselvitys IMO-luettelo aluksen varastosta IMO-luettelo laivaväen omaisuudesta IMO-miehistöluettelo IMO-matkustajaluettelo Satama Oy Lastausraportti, Yleisilmoitus Purkauslupapyyntö, Purkausraportti Saapumisilmoitus Lähtöilmoitus (1h aikaisemmin) Kuva 2.2 Sataman prosessi Kuljetusyritys-case TUKKE-hankkeen yhtenä olennaisena tavoitteena oli satamaprosessien selvitys. Tämä hoidettiin haastatteluilla, joissa pyrittiin hahmottamaan mitä satamassa tapahtuu eli miten ja mihin ajoneuvot liikkuvat satama-alueella. Haastateltavat on esitetty liitteessä 1. Yksi haastatteluista tapahtui kuljetusyrityksen rekan kyydissä ja tuloksena tästä esitetään prosessikaavio liitteessä 2. Satamakäyntiprosessi lähtee oikeastaan liikkeelle jo ennen satamaporttia, sillä ennen kuin auto saa luvan ajaa satamaan, tulee erinäiset pape-

11 8 riasiat olla hoidettu sitä ennen. Huolitsijan vastuuseen kuuluu, että niin kutsuttu pilkutus on hoidettu ja muutenkin kuljetusasiakirjat ovat kunnossa. Pilkutus tarkoittaa luovutusmerkintää väliaikaisen varaston kirjanpidossa. Ko. tapahtumasarjassa kontille annetaan luovutusviite ja verrataan, että luovutettavan lastin tavarat ja niiden määrät vas- tullausasiakirjojen taavat tavaramääriä. Liitteessä 2 kuvataan täyden kontin vientiä satamaan seikkaperäisesti yhden kuljetusyrityksen näkökulmasta. Koko prosessi alkaa sillä, että huolitsija on hoitanut kuljetusasiakirjat kuntoon ennen prosessin alkamista. Kuljettaja ilmoittautuu ensin satamarakennuksessa operaattorin tiskille, jossa hän saa leiman rahtikirjaan. Sen jälkeen kuljettaja toimittaa paperit huolitsijalle, jonka hoidettuaan hän on valmis ajamaan sataman portista sisään. Portilla auto kuvataan ja rekisterinumeroa verrataan sataman tietojärjestelmiin tallennettuihin kulkulupiin. Rekisterinumeron tunnistuksen ansiosta puomi nousee ja ajoneuvo voi siirtyä operaattorin portille. Jos rekisterinumeroa ei tunnisteta eli kulkulupaa ei löydy, joutuu kuljettaja palaamaan satamatoimistoon selvittelemään asiaa. Kulkulupa voi olla määritelty kertaluvaksi tai tietylle aikavälille. Tässä tapauksessa kuljetus- oli jatkuva kulkulupa yrityksellä satamaan. Operaattorin portilla ajoneuvo taas tunnistetaan, tällä kertaa kontin numeron perusteella (operaattorin porttityöntekijä näppäilee käsipäätteeseen kontin numeron). Tunnistuksen jälkeen ajoneuvon kuljettaja saa porttihenkilöltä aktiivisen RFID-kortin (Radio Frequency Identification). Aktiivinen RFID-tägi sisältää oman virtalähteensä: passiivinen tunniste puolestaan saa virtansa lukijan lähettämästä kentästä. Kortti mukanaan kuljettaja ajaa vapaaseen operaattorin alueen P-ruutuun (osa ruuduista on varattu ensisijaisesti venäläisrekoille). Kuljettaja nousee autosta ja väläyttää RFID-korttia P-paikan tolpassa olevaan lukijaan, jolloin tieto auton saapumisesta päivittyy operaattorin järjestelmiin. Tämän jälkeen kuljettaja avaa konttilukot ja jää odottamaan kontin noutoa. Luovutusajat voivat vaihdella viidestä minuutista 1,5 tuntiin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa odotusaika oli 6 minuuttia. Lukki nostaa kontin auton kyydistä ja kuljettaja merkitsee rahtikirjaan kontin luovutusajan. Tämän jälkeen kuljettaja voi suunnata kulkunsa kohti sata- porttia ja poistua man satama-alueelta. Yllä kuvatun prosessin kuljetusyrityksellä on käytössään järjestelmä, jonka avulla ajoneuvon sijainti ja kuljetuksen eri vaiheet rekisteröidään. Työvälineenä kuljettajalla on kommunikaattori, jonka avulla hän ilmoittaa kulloisenkin statustiedon kuljetuksen eri vaiheissa, jolloin yrityksen ajojärjestelijä näkee missä auto sijaitsee. Kuljettaja päivittää kommunikaattorin avulla statustiedot siitä, kun hän saapuu operaattorin P-paikalle satamassa, kun kontti on nostettu pois kyydistä, kun poistutaan operaattorin alueelta jne. Statustiedot tuntuivat riittävän tässä tapauksessa eikä tarkkoja sijaintitietoja tarvittu. Laakson jne. (2001) julkaisussa tultiin samaan päätelmään, eli tarkka fyysinen sijainti ei useinkaan ole tärkeä tieto toimitusketjun yrityksille, vaan sijaintia tärkeämpi tieto on kuljetettavan tavaran tilanne, esimerkiksi onko tavara varastossa, kuormattavana, kulje- perillä vai tettavana, luovutettu. 2.3 Toimitusketjun tehostaminen

12 9 Toimintaympäristön vaatimukset ja odotukset yritystoimintaa kohtaan ovat kasvaneet: esimerkiksi kauppa ja teollisuus edellyttävät laatu- ja ympäristöjärjestelmiä jatkossa myös palvelualihankkijoiltaan, joihin myös kuljetusyritykset kuuluvat. Kuljetuspalveluiden ja -järjestelmien muita yleisiä kehityssuuntia ovat mm. (Suomen Kuljetusopas): kuljetuspalveluiden kysynnän kasvu ja kansainvälistyminen kansainvälisten kuljetusverkkojen keskittyminen lisäarvopalveluiden lisääntyminen osana kuljetusketjua integroitujen kuljetusketjujen kehittyminen kuljetuspalveluiden laatu- ja ympäristösertifiointi konttikuljetusten osuuden kasvaminen ja keskittyminen tiettyihin satamiin lähetyseräkoon pieneneminen tullauksen sähköistyminen ja nopeutuminen tosiaikaisten, koko kuljetusketjua ohjaavien tietojärjestelmien kehittyminen Yritysten tulisikin löytää erilaisia keinoja pärjätä yhä kovenevassa kilpailussa. Yhteistyön laajentaminen on yksi mahdollinen ratkaisu muuttuvaan tilanteeseen, esimerkiksi VALO- (esimerkiksi Granqvist jne. 2002) ja TARKKI-hankkeissa (Granqvist jne. 2003) on selvitelty tätä aihepiiriä. Tulokset näistä projekteista ovat kuitenkin melko laihoja. Toimivan yhteistyön aikaansaaminen on hankalaa; raaka kilpailu on tekijä, joka ohjaa yritysten toimintaa, investointeja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Tästä syystä eri kuljetusmuotojen edustajat haluavat kehittää asioita, jolla he saavat kilpailuetua muihin toimijoihin nähden, eli jokainen pelaa vain omaan pussiin. Toimitusketjujen tehokkuuden kannalta tärkeää kuitenkin olisi, että kaikki ketjun toimijat tekisivät yhteistyötä; ainoastaan näin voi toimitusketju tehostua. Olennaisia asioita suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamisessa kiristyvillä maailmanmarkkinoilla ovat erikoistuminen, tuotannon ketjuttaminen ja logistiikan sekä tuotannonohjauksen tehostaminen sujuvalla tiedonvälityksellä. Yritykset joutuvat tehostamaan omaa toimintaansa ja yhteyksiä kauppakumppaneihinsa, jotta asiakkaan todellinen tarve välittyisi entistä nopeammin ja tarkemmin. Samalla yritykset hakevat kilpailuetua ja kustannustehokkuutta tehostamalla omaa toimintaansa. Nopea tiedonvälitys nousee tällöin toiminnan ehdottomaksi edellytykseksi. Yritysten on pohdittava miten välittää tietoa tehokkaasti alihankkijoiden, raaka-ainetoimittajien, satamien, huolitsijoiden, tullin, kuljettajien ja omien asiakkaiden kesken kotimaassa sekä ulkomailla. Toimitusketjun tehostaminen merkitsee oikea-aikaisen tiedon merkityksen kasvua kauppakumppaneiden kesken. Toteutuakseen tehokas tiedonvälitys vaatii toimitusketjun kaikkien yritysten yhteistyötä. Tämän päivän logistiikkaketjun hallinta tapahtuu tiedon avulla ja nykyaikaisen logistiikkajärjestelmän toimivuuden kulmakivenä voidaankin pitää sujuvaa tiedonsiirtoa. Tarvittavan tiedon oikea-aikainen saatavuus ja käsiteltävyys varmistavat onnistuneen toimituksen. Toimitusketjun keskeisin tietovirta kulkee asiakkaalta toimittajalle, käsittäen varsinaiset tilaustiedot, palautteen koskien toimitusta sekä esimerkiksi ennustetiedot. Tietoa kulkee myös toiseen suuntaan ketjussa, eli toimittajalta asiakkaaseen päin: tuotetiedot, saatavuustiedot, tilausehdot, seurantatieto jne.

13 10 Kuljetus- ja huolintaliikkeet ovat tiedonvälityksen keskipisteessä. Kuljetusyritykset saavat tietoa asiakkailtaan: kuljetusvarauksia, kuljetustilauksia ja rahtikirjoja. Asiakkaalle päin kuljetusliikkeet puolestaan välittävät hintatietoja, tietoa kuljetuksen etenemisestä, raportoivat toimituksesta sekä laskuttavat. Kuljetusliikkeen kannalta sähköiset tiedonvälitystavat vähentävät merkittävästi päivittäisiä rutiineja, kuten rahtikirjojen tallentamiseen käytettävää aikaa. Kuva 2.3 esittelee kuljetusten järjestelemisessä liikkuvaa tietoa. Kuva kertoo kuinka paljon erilaisia lomakkeita ja tietoja yritysten välillä kulkee. Tilanteesta koituukin paljon haasteita tiedonvälittäjille, varsinkin kun pohditaan sähköisiin tiedonvälitysmenetelmiin siirtymistä. Myyjä Kuljetustilaus Kuljetustilauksen vahvistus Rahtikirja Rahtilasku Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Tarjouspyyntö Tarjous Ennuste Tilaus Tilausvahvistus Lähtöilmoitus Lähetysluettelo kauppalasku Ostaja Kuljetustilaus Kuljetustilauksen vahvistus Rahtikirja Rahtilasku Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Kuljetusliike/terminaali Kuljetusliike/terminaali Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Tilitystiedot Maksutiedot Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Rahdinkuljettaja Kuva 2.3 Kuljetustilauksissa tarvittavat tiedot (Kortesmäki 2005) Yritysten toiminnan kehittämisessä on siirretty painopistettä enenevissä määrin koko ketjun hallintaan, yrityksen sisäisten prosessien kehittämisen sijaan. Mittareita ketjun toiminnan menestymiselle ovat mm. jakelukustannusten optimointi, markkinoilletuloaika, oikeiden tuotteiden saaminen oikeaan paikkaan oikeaan hintaan. Kun toimitusketjua halutaan tehostaa, tulee huomio kiinnittää juuri tiedon kulkuun ketjussa.

14 11

15 12 3 SATAMASSA LIIKKUVAT SANOMAT JA NIIDEN ATTRIBUUTIT Satamiin liittyvissä prosesseissa liikkuu suuri määrä tietoa erilaisissa muodoissa, lähinnä paperilla, faxilla sekä puhelimen välityksellä. Jotkin osapuolet ovat pyrkineet sähköistämään ja automatisoimaan toimintojaan melko pitkälle, kun taas osa satamassa toimivista yrityksistä luottaa vielä perinteisimpiin tiedonvälityksen keinoihin. Tässä luvussa esitellään satamassa välitettäviä asiakirjoja ja tietoja, jotka koottiin haastatteluiden avulla yhteen. 3.1 Tullin vaatimat tiedot Viranomaiset vaativat aluksen saapuessa satamaan tai lähtiessä satamasta asiakirjoja ja tietoja muun muassa itse aluksesta, sen varastoista, laivaväen omaisuudesta, miehistöstä ja matkustajista. Nämä vaatimukset ovat muodollisuuksia, jotka alusten on täytettävä käydessään satamissa. Viimeistään tunnin kuluttua aluksen satamaan saapumisesta on tullitoimipaikkaan toimitettava IMO-yleisselvitys, IMO-luettelo aluksen varastoista, IMO-luettelo laivaväen omaisuudesta, IMO-miehistöluettelo, IMO-matkustajaluettelo, merenkulkumaksuilmoitus ja lasti-ilmoitus tilastotarkkuudella. Jos alus saapuu virkaajan ulkopuolella, edellä luetellut tiedot tulee toimittaa tunnin kuluessa virka-ajan alettua. Ennen aluksen lähtöä tullialueella olevasta satamasta on tullille toimitettava lähtöä koskeva IMO-yleiselvitys, IMO-luettelo aluksen varastoista, IMO-matkustajaluettelo ja lasti-ilmoitus tilastotarkkuudella. IMO-miehistöluettelo on toimitettava, jos miehistön kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia. Jos ilmoitettu lähtöaika muuttuu enemmän kuin tunnin ennakoidusta lähtöajasta, on tästä annettava tieto tullille. Seuraavat luvut esittelevät tullin vaatimia tietoja Terminaali-ilmoitus Terminaali-ilmoitus on yksikköliikenteessä satamaoperaattorin tärkein kuljetustietolähde. Siinä ilmoitettujen tietojen avulla operaattori ohjaa yksikön liikkeitä terminaalin portilta laivaan ja laivasta terminaalin portille. Terminaali-ilmoituksella annetaan myös tulliviranomaiselle tiedot vientivalvontaa varten. Terminaali-ilmoituksen allekirjoittaja on vastuussa antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja ilmoituksessa mainittujen tulliasiakirjojen esittämisestä tullille. Kun kyseessä on edunalainen vientitavara, yhteislähetystavara tai tavara, jota seuraa T-5-valvontaasiakirja, tavaroita ei saa lastata alukseen ennen kuin tavarat ja niitä koskevat asiakirjat on esitetty satamassa tullille ja tulli on antanut luvan tavaroiden lastaamiseen. Terminaali-ilmoituslomaketta käytetään myös siirto 68 - lomakkeena.

16 13 Liitteessä 3. kuvataan terminaali-ilmoituksessa annettavia tietoja. Lomakkeessa ilmoitettavalla yksikön haltijalla tarkoitetaan yksikön (ei siihen kuormatun tavaran) omistajaa. Ko. kohtaan merkitään tyhjien kuorten omistajan nimi tai hänen operaattorin asiakasnumeronsa. Yksikön numeroksi ilmoitetaan kontin tai muun kuormankantajan tunnus. Semitrailereissa tunnus on yksikön rekisterinumero. Vaikka semitrailerissa olisi muita tunnusnumeroita, on tunnuksena aina käytettävä rekisterinumeroa. Tämä siksi, että vetomestarinkuljettaja löytää yksikön tunnuksen helposti. Koko tarkoittaa yksikön pituutta, joka konttien ja muiden kuormankantajien osalta ilmoitetaan jalkamittana. Yleisimpiä ovat 20 ja 40 yksiköt. Semitrailereiden osalta pituus ilmoitetaan metreinä viiden sentin tarkkuudella. Tässä on otettava huomioon käännettävän takapuskurin aiheuttama pituudenlisäys ja se, että semitrailereiden osalta myös yli trailerin varsinaisen pituuden ulottuva lasti lasketaan mukaan trailerin pituuteen. Tyyppi tarkoittaa yksikön tyyppilyhennettä. Tyypillisimpiä käytössä olevia lyhenteitä on esimerkiksi DC = normaali kontti RC = reeferkontti BC = bulkkikontti TC = tankkikontti HP = vaihtokori (hucke pack) FL = flätti ST = semitraileri LKW = kuorma/rekka-auto Manifesti/ennakkoilmoitus Manifesti-ilmoitus voidaan määritellä laivan lastiluetteloksi, jossa luetellaan laivan lastierät yhden lähtö- ja tulosataman välillä. Sataman tullialueelle saapuvasta aluksesta on annettava ennakkoilmoitus telekopiona 24 tuntia ennen aluksen saapumista. Ilmoitus annetaan standardoidulla IMO (International Maritime Organization)- yleisselvityslomakkeella. Alkuperäiset ilmoitukset tulee säilyttää aluksella tai aluksen edustajalla aluksen lähtöön asti. Lähtevän aluksen manifesti on toimitettava tulliviranomaiselle ennen aluksen lähtöä. Samalla IMO-yleisselvityslomakkeella alus ilmoittaa tulliin tietoja aluksesta ja lastista viimeistään tunnin kuluttua laivan saapumisesta. Yleisselvityslomakkeen (liite 4.) osana on myös merenkulkumaksuilmoitus, jonka tietosisältöä kuvataan liitteessä IMO-luettelo aluksen varastosta Aluksen tulee ilmoittaa tullille tunnin kuluttua saapumisesta satamaan myös seuraavat tiedot aluksen varastoista: tulo/lähtö aluksen nimi tulosatama/lähtösatama satama, josta alus saapuu/määräsatama aluksella olevien henkilöiden lukumäärä satamassaoloaika

17 14 varaston sijainti tavaralaji määrä päiväys, allekirjoitus IMO-luettelo laivaväen omaisuudesta Tullille tulee ilmoittaa seuraavat tiedot laivaväen omaisuudesta: aluksen nimi tullin, kieltojen tai rajoitusten alainen omaisuus aluksen kansallisuus nro sukunimi, etunimet arvo/pätevyys päiväys, allekirjoitus IMO-matkustajaluettelo Matkustajaluettelo-lomakkeella ilmoitetaan tullille tiedot aluksen matkustajista. Tiedot on toimitettava tullille viimeistään tunnin kuluttua laivan saapumisesta. aluksen nimi rasti: tulo/lähtö tulosatama/lähtösatama saapumispvm/lähtöpvm aluksen kansallisuus sukunimi, etunimet kansalaisuus syntymäaika ja -paikka laivaantulosatama laivasta poistumissatama päiväys, päällikön allekirjoitus IMO-miehistöluettelo Miehistöluettelolla selvitetään mm. miehistön pätevyys ja kansalaisuus. Tiedot on toimitettava tullille viimeistään tunnin kuluttua laivan saapumisesta. aluksen nimi tulo/lähtö tulosatama/lähtösatama saapumispvm/lähtöpvm aluksen kansallisuus satama, josta alus saapuu nimi, nro arvo tai pätevyys kansalaisuus

18 15 syntymäaika- ja paikka henkilöllisyystodistuksen laji ja nro päiväys, allekirjoitus Lasti-ilmoitus IMO-yleisselvityslomakkeen yhteydessä olevalla lasti-ilmoituksella on toimitettava tullille tiedot kuljetettavista matkustaja- ja tavaramääristä tilastotarkkuudella, jos alus kuljettaa mukanaan lastia tai matkustajia ulkomaille tai ulkomailta satamassa lastattavaksi tai purettavaksi. Lasti-ilmoitus tulee antaa tullille PortNetin kautta viimeistään tunnin kuluessa aluksen kiinnittymisestä. matkustajien lkm, joista matkustajamaksun maksavia X kpl henkilö-, paketti- ja linja-autojen lkm kuorma-autoja, paketti-autoja lastissa lkm perävaunut kontit junavaunut muut kuljetusvälineet mitä tavaraa kyydissä (t/kpl) onko kauttakuljetuksia Lastausraportti Toteutuneesta lastauksesta lähetetään rahdinkuljettajalle ja tullille lastausraportti, joka sisältää tiedot alukseen lastatusta tavarasta. Rahdinkuljettaja laatii siltä pohjalta manifestin ja toimittaa sen tullille valvontaa varten sekä sataman pitäjälle aluskäyntiin liittyvää laskutusta varten. Luonnollisesti myös aluksella on tieto lastista, jota se kuljettaa Yleisilmoitus, purkauslupapyyntö, purkausraportti Yleisilmoitus on asiakirja, jolla ilmoitetaan tullialueelle tuodut tavarat niiden tullille esittämisen jälkeen siinä tapauksessa, kun tavaroista ei tehdä heti tulli-ilmoitusta. Yleisilmoituksen on velvollinen tekemään joko se, joka on esittänyt tavarat tullille, tai se, jonka nimissä tavarat esittänyt henkilö on toiminut. Samalla asiakirjalla voi esittää tavarat tullille ja antaa yleisilmoituksen, jos asiakirja sisältää tullin vaatimat tiedot. Jotta laiva voidaan purkaa satamaan, tulee varustamon edustajan toimittaa purkauslupapyyntö tullille. Tulli vahvistaa pyynnön, jolloin laiva voidaan purkaa. Purkauslupapyyntö tehdään lomakkeelle, jota voidaan käyttää myös yleisilmoituksena sekä tavaroiden esittämiseen tullille. Otsikko-osaan tehdyllä merkinnällä ilmoitetaan onko kyse yleisilmoituksesta, tavaroiden esittämisilmoituksesta, purkauslupapyynnöstä tai näiden yhdistelmästä. Käytettäessä lomaketta tavaroita väliaikaiseen varastoon pantaessa, lomake tulee antaa tullille vähintään kolmena kappaleena, joista päällimmäinen kappale jää tullille ja muut kappaleet palautetaan ilmoituksen tekijälle. Tavaroiden tultua vastaanote-

19 16 tuksi väliaikaiseen varastoon, varaston pitäjä ilmoittaa purkausraportilla varastoonpanon ja toimittaa kaksi lomakkeen kappaletta tullille. Tulli vahvistaa vastaanottaneensa ilmoituksen. Yksi kappale yleisilmoituksia annetaan väliaikaisen varaston pitäjälle liitettäväksi kirjanpitoon. Purkausraportti on toimitettava tullille heti varastoonpanon tapahduttua. Liite 6 esittelee yleisilmoituksen, purkauslupapyynnön ja purkausraportin tietosisältöjä Lastauslupa Lastausluvan varustamo saa tullilta. Lastauslupa kulkee faxilla, eli varustamo lähettää lupapyynnön tullille. Tullin allekirjoitettua pyynnön toimitetaan lupa-anomus hyväksyttynä takaisin lähettäjälle Varastosta otto Varastonpitäjät ilmoittavat kalenteriviikon aikana tapahtuneet tullivarastostaotot sekä ositussuoritemaksut seuraavan viikon maanantaina koontilomakkeella tullivarastoa valvovalle tullille. Varastostaotto-lomakkeella ilmoitetaan maksajan nimi, rekisteriasiakkaan numero/tiliasiakkaan numero sekä tuotenumero SAD-lomake Yhtenäisasiakirja eli SAD-lomake (Single Administrative Document) on virallinen malli kirjalliselle tulli-ilmoitukselle, jota käytetään tavanomaisessa menettelyssä tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyyn tai niiden jälleenviemiseksi. Yhtenäisasiakirjan mukaista tulli-ilmoitusta käytetään siten jälleenviennin ohella kaikissa tullimenettelyissä, joilla tarkoitetaan a) luovutusta vapaaseen liikkeeseen, b) passitusta, c) tullivarastointia, d) sisäistä jalostusta, tullivalvonnassa tapahtuvaa valmistusta, f) väliaikaista maahantuontia, g) ulkoista jalostusta ja h) vientiä. Lisäksi yhtenäisasiakirjaa käytetään Tullihallituksen erikseen määräämissä tapauksissa kuten: i) väliaikaisen tullin kantamisessa yhteisötavaroilta ja j) eräiden maataloustuotteiden tuonnin tarkkailussa yhteisötavaroilta. SADlomake on otettu käyttöön vuonna 1988 ja sillä korvattiin yli 100 EY:n jäsenvaltioiden aikasemmin käyttämää lomaketta. SAD-lomake kiertää matkansa varrella monessa eri paikassa. Huolitsija toimittaa paperisen SAD-lomakkeen tulliin, jossa lomake saa tullin leiman. Tavaran kuljettaja ajaa lomake mukanaan rajalle, ja rajalla lomakkeeseen saadaan uusi leima. Rajalta lomake palautuu takaisin lähettäjälle eli yleensä huolitsijalle. SAD-lomakkeessa on kahdeksan osaa: 1) lähtötoimipaikan kappale, 2) vienti-ilmoitus, 3) passituksesta vastaavan/lähettäjän/viejän kappale, 4) määrätoimipaikan kappale, 5) passituksen palautuskappale, 6) tuonti-ilmoitus, 7) tilastokappale määräjäsenvaltion käyttöön 8) vastaanottajan kappale.

20 TIR-carnet TIR (Transports Internationaux Routiers) -passitusjärjestelmää voidaan käyttää EY:n alueella ainoastaan sellaisessa passitustapahtumassa, joka alkaa ja/tai päättyy yhteisön ulkopuolelle sisältää tavaralähetyksiä, jotka on purettava yhteisön tullialueella ja kuljetetaan yhdessä kolmannessa maassa purettavien tavaroiden kanssa, tai tapahtuu kahden yhteisössä sijaitsevan paikan välillä kolmannen maan alueen kautta. TIR-menettelyssä annetaan TIR-carnet, jolla tavarat voidaan kuljettaa tulliviranomaisten sinetöimissä maantieajoneuvoissa tai konteissa yhden tai useamman maan kautta määränpäähänsä mahdollisimman vähin tullimuodollisuuksin. Kullakin TIR-carnet lla on oma viitenumeronsa ja siinä on 4, 6, 14 tai 20 lehteä, joiden määrä kertoo kauttakulkumaiden määrän (lähtö- ja kohdemaa mukaan luettuina). Kukin TIR-carnet on aina yhden TIR-menettelyn ajan voimassa, ja kun menettely päättyy, tavaroiden kohdemaan tullitoimipaikka palauttaa TIR-carnet n vahvistettuna kuljettajalle. Tämän jälkeen tavarat voidaan toimittaa lopulliseen määränpäähänsä. TIR-carnet-järjestelmän tuoma etu viranomaisten kannalta on se, että järjestelmän käyttö vähentää läpikulkumaiden viranomaisten tarkastustyön määrää sekä vähentää asiakirjavilppien määrää. Käyttäjän kannalta TIR-carnet vähentää tullimuodollisuuksia ja alentaa kuljetuskustannuksia, koska kuljetusajat vähenevät. (www.tulli.fi) Tullin palvelujen sähköistyminen Logistiikan parissa työskentelevät yritykset joutuvat muuttamaan toimintatapojaan tullin sähköistäessä palvelujaan vuonna Vientiyritykset ja huolintaliikkeet tekevät vientiselvityksen jokaisesta EU:n ulkopuolelle menevästä tavaratoimituksesta. Tulli-ilmoitus hoidetaan nykyään paperisella SAD-lomakkeella mutta tällä hetkellä on menossa tiedonvälityksen sähköistäminen ja automatisoiminen. Tullilla on ollut vuonna 2008 käynnissä pilottihanke, jossa vienti-ilmoituksia on siirretty yritysten ERP-järjestelmistä tullin ELEX-järjestelmään. Aluksi palvelujen käyttö on vapaaehtoista mutta heinäkuusta 2009 sähköinen ilmoittaminen muuttuu pakolliseksi. Tulli sähköistää myös passitussanomien välitystä. TIR NTCS-passitusjärjestelmä on ollut käytössä EU:n alueella jo muutaman vuoden ja tavoitteena on, että vuoden 2009 alusta myös TIR-carnet-asiakirjojen tietoja välitetään sähköisesti tässä järjestelmässä. Sähköistyksestä huolimatta dokumentit tarvitaan edelleen myös paperiversioina. Tullin palvelujen sähköistäminen merkitsee muutoksia vienti- ja tuontiyritysten ja huolinta- ja kuljetusliikkeiden toimintaan. Muuttuvien toimintatapojen vuoksi yritysten tulee kehittää tietojärjestelmiään mutta myös prosessejaan. Huomioitavaa on, että kaikki sähköiset ilmoitukset tulee tehdä etukäteen. Esimerkiksi kotitullausluvan haltija voi nykyään lähettää tavaraa liikenteeseen pelkällä kauppalaskulla, koska tulli-ilmoituksen voi tehdä jälkikäteen. ELEX-mallissa tulliasiointi tulee kuitenkin hoitaa etukäteen.

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje AREX asiakasohje 7 Varamenettelyohje saapuva liikenne www.tulli.fi 27.3.2013 EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje 1 Soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan EU:hun saapuvasta tavarasta

Lisätiedot

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä 1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus

Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus Viennin asiakasohje 33 www.tulli.fi versio 1.1, 27.2.2014 korvaa version 1.0 14.12.2010 Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus Asiakasohjeen 33 versio 1.0 on kokonaisuudessaan päivitetty. 1 Alustoimituksesta

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Poistuvan tavaran netti-ilmoittaminen

Poistuvan tavaran netti-ilmoittaminen Poistuvan tavaran netti-ilmoittaminen Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Saapuminen

Lisätiedot

OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE

OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE HN/AN/ES/JM ASIOINTIOHJE 29.06.2016 OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE Hietaseen saapuminen Kaikki tavaran tuojat ja hakijat ilmoittautuvat Stevecon autovastaanotossa Hietasen portilla.

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi Incoterms 2000 Finnish www.if.fi KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN TOIMITUSLAUSEKKEET MIKÄ ON? Toimituslauseke on kirjain- tai sanayhdistelmä, jolla sovitaan eräistä kauppasopimuksen ehdoista. MITÄ TOIMITUS-

Lisätiedot

Vientitavaran poistumisvaiheen ilmoitukset: varamenettelyohje

Vientitavaran poistumisvaiheen ilmoitukset: varamenettelyohje Tullihallitus AREX-ilmoitusten asiakasohje 1 www.tulli.fi 14.4.2010 Vientitavaran poistumisvaiheen ilmoitukset: varamenettelyohje 1. Soveltamisala Tämä ohje on laadittu vientijärjestelmään ilmoitetun tavaran

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA

SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 175 2010 SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN

Lisätiedot

Passitusmenettelyn soveltaminen Venäjän federaatiossa

Passitusmenettelyn soveltaminen Venäjän federaatiossa Passitusmenettelyn soveltaminen Venäjän federaatiossa Passitusmenettelyn soveltamisesta Venäjän federaatiossa säädetään Tulliliiton tullilainsäädännössä ja Venäjän federaation tullitoiminnasta annetussa

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Purkaustulos-ilmoitus nettipalvelussa

Purkaustulos-ilmoitus nettipalvelussa Purkaustulos-ilmoitus nettipalvelussa Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Purkaustulos-ilmoitus

Lisätiedot

Saapumisen yleisilmoitus nettipalvelussa

Saapumisen yleisilmoitus nettipalvelussa Saapumisen yleisilmoitus nettipalvelussa Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Saapumisen

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

Esimerkki 3: Alustoimitusilmoitus

Esimerkki 3: Alustoimitusilmoitus 1 Esimerkki 3: Alustoimitusilmoitus Lisätietoja: www.tulli.fi Viennin asiakasohje 33 Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus Alustoimitusilmoituksen voi tehdä Nettiviennissä tunnistautumattomana, Katso-tunnistautuneena

Lisätiedot

Poistumisen yleisilmoitus nettipalvelussa

Poistumisen yleisilmoitus nettipalvelussa Poistumisen yleisilmoitus nettipalvelussa Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Poistumisen

Lisätiedot

TIR-carnet n täyttöohjeet

TIR-carnet n täyttöohjeet TIR-carnet n täyttöohjeet Tullihallitus Dnro Antopäivä 81/010/11 18.5.2011 Säädösperusta: Vuoden 1975 TIR-yleissopimuksen liite 1 Tullilaki 1466/94, 4 2 kohta Voimassaoloaika: 1.7.2011 lukien toistaiseksi.

Lisätiedot

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA GATEHOUSE Osoite Finnsteve Oy Ab Komentosilta 1, 00980 Helsinki PL 225, 00181 Helsinki Puhelin 010 56560, fax 09 685 7253 Finnsteven asiakaspalvelu on Gatehousen

Lisätiedot

Kauttakuljetustavara ja poistumiseen liittyvät ilmoitukset meri- ja lentoliikenteessä. Liite 2/ ThP 204/010/

Kauttakuljetustavara ja poistumiseen liittyvät ilmoitukset meri- ja lentoliikenteessä. Liite 2/ ThP 204/010/ Kauttakuljetustavara ja poistumiseen liittyvät ilmoitukset meri- ja lentoliikenteessä Liite 2/ ThP 204/010/10 30.12.2010 Yleiset huomautukset 1. Tässä esityksessä kuvataan ilmoitusketjuja satamassa tai

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

N:o 12 167 TAVARATODISTUS

N:o 12 167 TAVARATODISTUS N:o 12 167 TAVARATODISTUS 1. Viejä (nimi, täydellinen osoite, maa) EUR.1 N:o A 000.000 Lukekaa kääntöpuolella olevat huomautukset ennen lomakkeen täyttämistä 2. Todistus, jota käytetään etuuskohteluun

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito hoitaa Kaukokiito-ketjun markkinoinnin

Lisätiedot

VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi

VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi VA-järjestelmän käyttöohje Käyttäjän kirjauduttua Va-järjestelmään palvelun etusivulla näkyy oman yrityksen ilmoitukset 14 vuorokauden ajalta.

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Aiheita STUKin uusi opas turvajärjestelyistä http://www.julkari.fi/handle/10024/126376

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITTEET. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.4.2016 C(2016) 2002 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan komission delegoitu asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 952/2013 täydentämisestä unionin tullikoodeksin

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

Varastointi. Webinaari

Varastointi. Webinaari Varastointi Webinaari 17.5.2017 Menettelyyn asettaminen; nykytila Vakiomuotoinen tulli-ilmoitus Toimipaikalle / Spakelle Yksivaiheinen menettely Toimijan kirjanpitoon tehtävä merkintä EIR Tavarat katsotaan

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Maakuljetusten lisäpalvelut Suomessa

Maakuljetusten lisäpalvelut Suomessa Maakuljetusten lisäpalvelut Suomessa Apumiespalvelu Kirjeavisointi Apumiespalvelu on tarpeen, jos lähetyksesi lastaaminen, purkaminen tai kerros-/sisäänkanto edellyttävät kuljettajalle apuvoimia. Apumiespalvelu

Lisätiedot

MATKUSTAJAN TULLI-ILMOITUS Perusmuoto

MATKUSTAJAN TULLI-ILMOITUS Perusmuoto MATKUSTAJAN TULLI-ILMOITUS Perusmuoto * On täytettvää henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 16 * Valitut ilmoittajan vastaus ilmestyy oikeaan ruutuun x * Suoritetaan jäljennös, joka on luonnollinen henkilöllä,

Lisätiedot

Kaukoputken käyttöohje. Opastus ja tuki

Kaukoputken käyttöohje. Opastus ja tuki Kaukoputken käyttöohje http://kaukoputki.kaukokiito.fi Opastus ja tuki Sähköiset palvelut 010 510 1700 sahkoisetpalvelut@kaukokiito.fi Versio 1.1/8.2.2013/VV Rekisteröityminen Aloita rekisteröityminen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Aloita kuljetuksen tilaaminen Unifaun Online-kuljetushallintajärjestelmän avulla.

Aloita kuljetuksen tilaaminen Unifaun Online-kuljetushallintajärjestelmän avulla. Aloita kuljetuksen tilaaminen Unifaun Online-kuljetushallintajärjestelmän avulla. Sisältö Lähetykset Tee lähetys: Luo uusi lähetys............ Lähetä tilaus: Tänne tallennetut lähetykset saapuvat odottamaan

Lisätiedot

Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa

Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Saapumisen

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Yleistä palvelusta: - Kuljetustilaus.fi on Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluvan Logistiikkayritysten Liito Ry:n tarjoama nettiportaali,

Lisätiedot

4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat:

4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat: 1 RAAHEN KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA 2014 Sataman johtokunta 26.11.2013 Voimassa 1.1.2014 alkaen TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1 Tavaramaksu on suoritettava tämän taksan maksutaulukkojen mukaisesti vesitse

Lisätiedot

Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa. ADR-seminaari 14.2.2013

Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa. ADR-seminaari 14.2.2013 Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa ADR-seminaari 14.2.2013 UN IMDG ADR IATA-DGR RID Rajapinnat eri kuljetusmuodoissa Vaaran paikka vai kohtauspaikka Kuljetustilauksesta toimitukseen Lähettäjä

Lisätiedot

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti 12.5.2011

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti 12.5.2011 Kuljetusvahingot maakuljetuksissa Kai Kultalahti 12.5.2011 Sisällysluettelo Kuljetusvahingot maatiekuljetuksissa Mitä kaikkea asiakkaan lähetykselle voi sattua Missä tilanteissa kuljetusvahinkoja sattuu

Lisätiedot

MAKSUTAULUKKO. 3178 N:o 1193. Liite TULLITOIMENPITEET

MAKSUTAULUKKO. 3178 N:o 1193. Liite TULLITOIMENPITEET 3178 N:o 1193 Liite MAKSUTAULUKKO tullilaitoksen maksullisista julkisoikeudellisista suoritteista I TULLITOIMENPITEET 1. Kulkuneuvoselvitys Lentoliikenne Kaupallisessa ulkomaanliikenteessä olevan ilma-aluksen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid Roadshow 2-4.12.2013 Ari Pesonen, Wisteq Oy Wisteq Oy - Established 2004 - Privately Owned - Customer relevant R&D Focus - Several Patents - Local

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

Case Fysioline LIIKUNTA KUNTOUTUS FARMASIA WRANGE VUOTUISET KULJETUSMÄÄRÄT Tuonti Eurooppa Tuonti Kaukoitä ja USA 250 lähetystä (1 lava 13,6 lvm) 60 teu Kerättyjä rivejä 80 000 Lähetettyjä tilauksia 27

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut

Lisätiedot

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen Toimintamalli alkaen 1 (5) Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta alkaen Ehdot erikoiskuljetuksille käyttää E18 moottoritietä välillä Heinlahti Sutela

Lisätiedot

KUN RESURSSIT JA AIKA EIVÄT RIITÄ - KÄYTÄ TAVARATAKSIA!

KUN RESURSSIT JA AIKA EIVÄT RIITÄ - KÄYTÄ TAVARATAKSIA! KUN RESURSSIT JA AIKA EIVÄT RIITÄ - KÄYTÄ TAVARATAKSIA! PALVELUHINNAST0 2012 SISÄLLYSLUETTELO YRITYSESITTELY, TILAUSPALVELU JA YHTEYSTIEDOT 3 HINNASTO Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila, Vääksy 4 Heinola

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä Laivatarkastuskoulutus 18.1.2017 Portnet-järjestelmän taustaa Portnet-järjestelmä toimii kansallisena Single Window - järjestelmänä

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

6 31 Kollit ja tavaran kuvaus

6 31 Kollit ja tavaran kuvaus EUROOPAN YHTEISÖ 6 MÄÄRÄMAAN KAPPALE 2 Lähettäjä/Viejä Nro Yang Mei Electronic Ltd Export Str. 143 Yang Mei Thailand 8 Vastaanottaja Nro Elektroniikka Oy Vastuskatu 12 00140 Helsinki 14 Ilmoittaja/Asiamies

Lisätiedot

Venäjän vientiprosessi käytännössä. Digipolis Oy, Kemi Huolintalinja Oy

Venäjän vientiprosessi käytännössä. Digipolis Oy, Kemi Huolintalinja Oy Venäjän vientiprosessi käytännössä Digipolis Oy, Kemi 29.1.2013 Koulutuksen sisältö Viennin suunnittelu Asiakirjat Pakkaus, lastaus ja kuljetus Rajamuodollisuudet Purkaus ja tullaus Kuka/mitä - huolitsija

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Gyproc-tuotteet Myyntijohtaja: Jan Rokama, puh: 0400 534 357 Myyntipäällikkö: Markku Itänen, puh: 040 754 2794 Aluemyyntipäälliköt: Etelä-Suomi: Marko Alho, puh: 044 735

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11435/17 ADD 1 AGRILEG 141 DENLEG 57 VETER 64 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Incoterms-toimituslausekkeet 2000

Incoterms-toimituslausekkeet 2000 Incoterms-toimituslausekkeet 2000 Alkuperäinen Incoterms 2000 on ICC julkaisu nro 560, ISBN 952-9815-22-0, jonka osalta oikeudenhaltijat ovat pidättäneet kaikki oikeudet. Lisätietoja: ICC Finland, www.iccfin.fi,

Lisätiedot

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain

Lisätiedot

AREX- ilmoitusten korjaaminen ja mitätöinti

AREX- ilmoitusten korjaaminen ja mitätöinti AREX asiakasohje 14 Ilmoitusten korjaaminen ja mitätöinti www.tulli.fi versio 1.1, 4.4.2012 korvaa version 1.0, 24.10.2011 AREX- ilmoitusten korjaaminen ja mitätöinti Sisältö 1 Ilmoituksen korjaaminen

Lisätiedot

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli RFID LOGISTIIKASSA Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli Sisältö Tilaaminen RFID:n avulla Tilauksen automaattinen vastaanottokuittaus RFID sisälogistiikassa RFID lähettämössä Lavan tunnistus

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

YRITYS OY DAX-KÄYTTÖOHJE. YRITYS OY Pelletin toimitukset

YRITYS OY DAX-KÄYTTÖOHJE. YRITYS OY Pelletin toimitukset YRITYS OY DAX-KÄYTTÖOHJE YRITYS OY Pelletin toimitukset SISÄLLYSLUETTELO 1 Pakattu pelletti...2 1.1 Lastausohjeiden käsittely...3 1.2 Toimituksen käsittely DAXissa...4 Pakattu pelletti 1 1 Pakattu pelletti

Lisätiedot

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten Täyttöohje Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Mustialankatu 3, 00790 Helsinki Puh. 029 530 0400, Faksi 029 530 4350 www.evira.fi etunimi.sukunimi@evira.fi 2 (5) VIENTI-ILMOITUS

Lisätiedot

AEO JA VAROVAN OMAVALVONTA. Jaana Ryhänen, huolintapäällikkö Helsinki

AEO JA VAROVAN OMAVALVONTA. Jaana Ryhänen, huolintapäällikkö Helsinki AEO JA VAROVAN OMAVALVONTA Jaana Ryhänen, huolintapäällikkö Helsinki 30.5.2017 KANSAINVÄLISEN LOGISTIIKAN JA HUOLINNAN ASIANTUNTIJA VAROVA PALVELUT SERTIFIKAATIT JÄSENYYDET Vuodesta 1948 Kansainvälinen

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Kohteena Skandinavian markkinat

Kohteena Skandinavian markkinat Kohteena Skandinavian markkinat Ruotsi ja Norja: Lähellä ja erilaista! 1 PNP 25 vuotta: 2000 koulutus ja konsultointiprojektia Pohjoismaat & Eurooppa & PohjoisAmerikka Ruotsi / Norja ß à Kielitaitoa Sisältö

Lisätiedot

Elintarvikekuljetusten omavalvonta/arviointi sivu 1 (7) Pukeutumiseen ja työvaatteisiin liittyvät ohjeet: Mistä ohjeet löytyvät, noudatetaanko niitä?

Elintarvikekuljetusten omavalvonta/arviointi sivu 1 (7) Pukeutumiseen ja työvaatteisiin liittyvät ohjeet: Mistä ohjeet löytyvät, noudatetaanko niitä? Elintarvikekuljetusten omavalvonta/arviointi sivu 1 (7) Omavalvonnan arviointilomake Elintarvikealan toimijan nimi: Osoite: Puhelinnumero: Arvioinnin päivämäärä ja osallistujat: Arviointiraportin laatija

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE truck check In Itsepalvelukioski

KÄYTTÖOHJE truck check In Itsepalvelukioski KÄYTTÖOHJE truck check In Itsepalvelukioski SISÄLLYSLUETTELO 1 TRUCK CHECK IN KÄYTTÖOHJE... 3 1.1 ALOITUSRUUDUN TIEDOT... 3 1.2 KÄYTÖN ALOITTAMINEN... 4 1.3 KONTTI- TAI SEMIREKAN VALINTA... 4 2 ERI TEHTÄVÄTYYPPIEN

Lisätiedot

Saapumisen ja poistumisen ilmoitukset: Ajankohtaiset usein kysytyt kysymykset (UKK eli FAQ)

Saapumisen ja poistumisen ilmoitukset: Ajankohtaiset usein kysytyt kysymykset (UKK eli FAQ) 1 Laatija ja ylläpitäjä: Turvatietojen asiakasprojekti Päivitetty 23.1.2012 Saapumisen ja poistumisen ilmoitukset: Ajankohtaiset usein kysytyt kysymykset (UKK eli FAQ) Tässä dokumentissa on kerätty Tullilta

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3 4ETA-lokihanke PortNet osahankkeita FITS 3 4Mikä on ETA? ETA on yleisnimi paitsi ETA:lle myös ETD:lle Aikataulut, erityisesti ennakkoaikataulut, ovat keskeinen osa PortNet-järjestelmää Aikataulujen vaikutus

Lisätiedot

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 Sisältö 1.GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2.GS1 standardijärjestelmä 3.GS1 Golli-palvelu digitalisoi

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj Seminaariohjelma HUB logistics Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj HUBin palvelutarjooma Toimitusketjun ohjaus- ja kehitysprosessi Hankinta Tuotanto Varastointi Myynti

Lisätiedot

LÄHETYS-/VIENTIMAAN KAPPALE

LÄHETYS-/VIENTIMAAN KAPPALE 1 A LÄHETYS-/VIENTITOIMIPAIKKA 3 Lomake LÄHETYS-/VIENTIMAAN KAPPALE 8 Vastaanotta 14 Ilmoitta/Asiamies 18 Kuljetusvälineen tunnus kansallisuus lähdettäessä 19 Kontti 21 Aktiivisen kuljetusvälineen tunnus

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Konttipunnitusten vaikuttavuus

Konttipunnitusten vaikuttavuus Konttipunnitusten vaikuttavuus Kyselytutkimus SOLAS VGM määräyksen vaikuttavuudesta Jouni Lappalainen 19.5.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tutkimuksen tarkoitus Tarkoituksena on arvioida,

Lisätiedot

Rallin Perustoimitsijakoulutus, AT-toiminta

Rallin Perustoimitsijakoulutus, AT-toiminta Rallin Perustoimitsijakoulutus, AT-toiminta AT toiminnat AT toiminnassa täytettäviä lomakkeita ovat: Pöytäkirja, aikakortti, ja kilpailijoiden seurantalomake / lähtöluettelo. AT:lla tarvittavia välineitä

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.4.2014 alkaen*

TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.4.2014 alkaen* TERMINAALIMAKSUT Finnair Cargo Center 1.4.2014 alkaen* * Hinnasto voimassa toistaiseksi (uuden version julkaisuun asti) www.finnaircargo.fi Sisällysluettelo 1.TUONTI 1.1 Selvitys- ja luovutusmaksut 1.1.1

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TARJOUSPYYNTÖ - RUOKAKULJETUKSET HÄMEENLINNAN YDINKESKUS- TAN ALUE, 20.10.2010

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TARJOUSPYYNTÖ - RUOKAKULJETUKSET HÄMEENLINNAN YDINKESKUS- TAN ALUE, 20.10.2010 3.11.2010 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TARJOUSPYYNTÖ - RUOKAKULJETUKSET HÄMEENLINNAN YDINKESKUS- TAN ALUE, 20.10.2010 KYSYMYS 1 Onko kuljetusreitit palveluntuottajan (kuljetusyritys) vapaasti laadittavissa

Lisätiedot