AIESOPIMUS. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden. v Luonnos

Transkriptio

1 AIESOPIMUS Jyväskylän seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä v Luonnos

2

3 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: - Jyväskylän kaupunki - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus - Muuramen kunta - Keski-Suomen liitto - Laukaan kunta - Liikennevirasto 2. SISÄLTÖ Tällä aiesopimuksella sopijaosapuolet sopivat lähivuosien toimenpiteistä Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisessa. Sopimuksen tavoitteena on edistää seudullista koordinaatiota liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yhteisesti sovittujen kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelma otetaan huomioon myös maakunnan suunnittelussa, valmisteilla olevissa kuntien kaavoissa sekä Rakennemalli 20X0 -työn toteutuksessa. Työryhmän toimenpide-esitykset sisältyvät JYSELI:n loppuraporttiin: Jyväskylän seudun liikenne 2025, toimintalinjat ja kehittämisohjelma. Lisäksi työssä on laadittu kolme erillistä teknistä muistiota: Joukkoliikenteen kehittämisohjelma, Liikenteen ja liikkumisen hallinnan kehittämissuunnitelma ja Liikennemalli ja tieverkkotarkastelut. Aiesopimus sisältää vuosina tehtävät keskeiset liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Sopijaosapuolet varautuvat toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puitteissa toteuttamaan ja edistämään aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Aiesopimuksen toimenpiteet on esitetty luvun 6 taulukoissa, joissa on nimetty kunkin toimenpiteen edistämisestä ensisijaisesti vastaava taho tai tahot. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta sovitaan erikseen sen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. 3. TAVOITTEET Osapuolet ovat hyväksyneet suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimintalinjat (Tavoitteet ja toimintalinjat -selonteko, ) syksyllä 2010 tehdyn lausuntokierroksen perusteella seudun kehittämisen lähtökohdaksi ja oman organisaationsa toiminnassa hyödynnettäväksi. Liikennejärjestelmän kehittämisen päämäärä ja tavoitteet on asetettu koskemaan liikennejärjestelmän eri osa-alueita painottaen seudun kannalta olennaisia asioita. Päämäärä ja tavoitteet on esitetty seuraavan sivun taulukossa. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, seudullisten että kuntakohtaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa.

4 Taulukko 1: Tavoitteet ja päämäärä 2035.

5 4. TOIMENPITEIDEN VALINTAPERUSTEET Toimenpiteiden valinnassa on myös huomioitu ns. neliporrasajattelu liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tämä tarkoittaa ensivaiheessa painottumista liikenteen kysynnän hallintaan sekä nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamiseen uuden infran rakentamisen sijaan. Lisäksi ehdotetut toimenpiteet täyttävät seuraavat valintaperusteet: Edistää tavoitteiden saavuttamista ja on saanut seudun toimijoiden yhteisen tuen. Päätöksenteon valmius on kunnossa (toteutuspäätös, rahoitusvalmius, ohjelmointivalmius). Toimenpide edistää toteutuksen lähtökohtia (parantaa suunnitelmavalmiutta tai kaavallista valmiutta). Ulkoisten yhteyksien kehittämisestä päätetään kehittämishankkeiden osalta eduskunnassa, mutta päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä voidaan edistää myös paikallistasolla. Seudun sisäisten yhteyksien ja liikennepalvelujen kehittämiseen liittyvä päätöksenteko on pääasiassa seututason toimijoilla lukuun ottamatta ns. teemahankkeiden päätöksentekoa. Seututason toimenpiteiden päätöksenteko ja toteutus ovat tyypillisesti usean osapuolen yhteistyötä edellyttäviä. Kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista koskettava päätöksenteko on useimmiten yhtä tai kahta (kunta ja liikenneviranomainen tai operaattori) osapuolta koskettava prosessi. 5. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Seudun eri toimijoiden käytettävissä olevat rahoitusresurssit muodostavat perustan liikennejärjestelmän kehittämiselle. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat käytännössä infrastruktuuri-investoinneista, hoidon ja ylläpidon kustannuksista, joukkoliikenteen ostoista ja kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista. Osa avoimesta joukkoliikenteestä on itsekannattavaa, eikä siten aiheuta kustannuksia julkisen sektorin toimijoille. Liikennejärjestelmän kustannukset kohdistuvat käytännössä valtiolle ja kuntasektorille, Suomessa ei ole joukkoliikennettä ja pysäköintiä lukuun ottamatta käytössä käyttäjärahoitukseen perustuvaa liikennejärjestelmän rahoitusinstrumenttia. Valtiolle kohdistuvat kustannukset kanavoituvat liikenne- ja viestintäministeriölle, liikennevirastolle ja ELYkeskuksella. Isojen kehittämishankkeiden rahoituksista päätetään vuosittain valtion budjetin ilman alueellista kokonaistarkastelua. Suunnittelualueella vuosittain liikennejärjestelmän kehittämiseen (poislukien suuret kehittämishankkeet) ja ylläpitoon käytettävän rahoituksen suuruus (muiden kuin eduskunnan päätäntävallassa olevien kehittämisinvestointien osalta) on noin 51,0 milj.euroa (kunnat noin 45,0 milj. + ELY noin 6,0 milj.). Pääosa rahoituksesta on sidottu jatkuviin toimenpiteisiin: nykyisen infrastruktuurin hoidon ja ylläpidon kustannuksiin sekä kuntien henkilökuljetusten järjestämiseen. Kuntien investointirahoitus kohdennetaan käytännössä maankäyttöhankkeiden ja muun kunnan oma toiminnan edellyttämässä tahdissa, eikä siihen juurikaan voida vaikuttaa aiesopimuskaudella. Kokonaisuutena liikennejärjestelmään käytettävissä oleva rahoitus jakautuu vuositasolla keskimäärin seuraavasti: alueellisiin investointeihin (kunnat+ely) on käytettävissä noin 21,0 milj. euroa,

6 väylien hoitoon ja ylläpitoon noin 17,7 milj. euroa, yksityistieavustuksiin noin 0,9 milj. euroa Kuntien joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseen noin 11,2 milj. euroa. Sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavaa rahoitusta on keskimäärin noin 1 milj. euroa vuodessa, eli aiesopimuskaudella yhteensä noin 5 milj. euroa. Lisäksi seudun toimijat pyrkivät hyödyntämään liikennejärjestelmän kehittämisessä työllisyys- ja aluekehittämisrahoitusta. Näköpiirissä oleva rahoitus ei mahdollista kehittämisohjelmassa olevien toimenpiteiden toteuttamista ja uhkaa siten suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Rahoituksen kokonaismäärässä ja jakautumisessa tapahtuvaa kehitystä seuraamalla saadaan käsitys liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painotuksissa tapahtuvista muutoksista. Valtakunnalliset kehittämishankkeet Aiesopimukseen sisältyvät isot investointihankkeet rahoitetaan kehittämisrahoilla, joista päättää eduskunta hankekohtaisesti ja joiden käynnistämiseen tähdätään aiesopimuskaudella: Valtatien 4 parantaminen osana Jyväskylä-Oulu yhteysväliä välillä Kirri Tikkakoski, ~ 90 milj. euroa Valtatie 4, Vaajakosken ohitustie, ~ 85 milj. euroa Lisäksi on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet, joita edistetään sopimuskaudella (sisältö ja kustannukset eivät vielä ole tiedossa): Valtatie 9 Jyväskylä-Muurame (-Jämsä), Rantaväylän parantaminen (Vt 4 ja Vt 9), Jyväskylä-Tampere -ratayhteyden kehittäminen, Seudun toimijat ovat osoittaneet laajan kannatuksen mainituille kehittämishankkeille, ja painottavat hankkeiden mahdollisimman nopeaa toteuttamista. Keskeinen edistämistehtävä on hankkeiden suunnitelmavalmiuden parantaminen 6. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TEHTÄVÄT Aiesopimus sisältää vuosina toteutettavaksi tai käynnistettäviksi sovitut liikenteelliset kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteet on ryhmitelty toimenpidekokonaisuuden mukaisesti, joka vastaa JYSELI 2025:n loppuraportin jaottelua. Toteutettaviksi sovituista tehtävistä on määritelty toteutuksen koordinoijataho sekä mahdollisuuksien mukaan alustavat toteuttamiskustannukset. Suunnittelun kustannuksia ei pääsääntöisesti ole eritelty, koska ne tarkentuvat vasta tarkemman tehtävänmäärittelyn pohjalta. Sopijaosapuolet sitoutuvat tässä sopimuksessa esillä olevien toimenpiteiden edistämiseen omien toimivaltojensa puitteissa.

7 Sopimuskauden tehtävä on kuvattu seuraavaa ryhmittelyä käyttäen: Edistäminen: Toimintamalli Esiselvitys Suunnitelma Toimenpiteen tai asian edistäminen Osapuolten toiminnan kehittäminen / uusien käytäntöjen päättäminen/käyttöönotto Esiselvityksen laatiminen Toteutukseen tähtäävä suunnittelu Toimenpiteen toteuttaminen/rakentaminen tai käynnistäminen Aiesopimuksen taulukoissa ei ole esitetty ennen vuotta 2011 käynnistyneitä toimenpiteitä hankkeita, koska niiden katsotaan etenevän joka tapauksessa. Edistämis-/toteutusvastuu sarakkeessa on esitetty toimenpiteen edistämisen pääasiallinen vastuutaho. Aiesopimuksessa ei ole otettu kantaa toimenpiteen rahoitusvastuun kohdentumiseen, vaan on nähty että yhtenä edistämiseen liittyvänä tehtävä on käydä toteutuksen edellyttämät rahoituskeskustelut osapuolten kanssa. 1. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Toimenpide SUUNNITTELU JA MUU EDISTÄMINEN: Liikennejärjestelmätason liikenteellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen: - Liikenteellisen vyöhykemallin laatiminen / hyväksyttäminen ja sisällyttäminen kuntien kaavaprosesseihin. - Palveluverkkojen muutosten liikenteellisten vaikutusten arviointi Sopimuskauden tehtävä Toimintamalli Edistämis- /tot.vastuu Ajoitus Perusteluja / huomautuksia LJ-ryhmä+ Verkkariryhmä Laaditaan malli ja sovitaan käyttöperiaatteet. Maankäyttökohteiden (asuin- ja yritysalueet) systemaattinen arviointi joukkoliikenteen järjestämisen taloudellisuuden, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Toimintamalli LJ-ryhmä+ Verkkariryhmä 2011 Sovitaan ja otetaan käyttöön arviointiperiaatteet ja - menetelmät; raportoidaan LJryhmälle Seudullisesti yhtenäisistä maapolitiikan käytännöistä sopiminen: rakennusjärjestys, hajarakentamisen pelisäännöt, jne. Hyväksytään Rakennemalli 20X0- sopimus Verkkariryhmä 2011 Rakennemalli 20X0 sopimus Kaupunkiseudun liikennemallin ylläpidon järjestämisestä sopiminen Toimintamalli ELY, Jyväskylä 2011 Sovitaan liikennemallin ylläpidosta ja käytöstä siten, että sitä voidaan käyttää em. vaikutusarviointien ja muiden seudun liikennehankkeiden suunnittelussa.

8 2. LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN HALLINTA Toimenpide LIIKENTEEN HALLINTA: Sopimuskauden tehtävä Edistämisvastuu Ajoitus Liikenteen seurantajärjestelmien laajentaminen. ELY, kunnat jatkuva Katujen ja risteysten automaattivalvonnan laajentaminen Jyväskylä,, poliisi jatkuva seu- Tieliikenteen ranta Perusteluja / huomautuksia Mm. katujen ajonopeuksien kameravalvonta Toteutetaan nykyiseen pysäköinnin ohjausjärjestelmään muutos, joka mahdollistaa tilatiedon jakelun (ilmaiseksi) kaikille halukkaille palveluntarjoajille kau- Jyväskylän pungin p-yhtiö 2011 Pysäköinnin ohjaus Vaihtuvan ohjauksen toimenpidesuunnitelma ja suunnitelman toteutus Varareittisuunnitelmien laatiminen ja tietojen välittäminen DIGI- ROAD-järjestelmään / Liikenteenhallinta- ja häiriönhallintasuunnitelmien laatiminen Suunnitelma + Suunnitelma.+toteutus ELY Vaihtuva ohjaus ELY, Jyväskylä Häiriön hallinta Otetaan käyttöön alkolukko Jyväskylän seudun paikallisliikenteessä sekä kaikissa kuntien järjestämissä kuljetuksissa. kunnat, Jyväskylän liikenne Kaupungin sähköisen katulupajärjestelmään kehittäminen (avoin rajapinta) ja laajentaminen ympäristökuntiin. Kunnat Liikenteen tiedotus Hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmä Jyväskylä, poliisi, pelastuslaitos, ELY Liikennevalo-ohjaus Bussien seurannan laatutasoa parannetaan varustamalla ajoneuvot gps-paikannuksella. Jyväskylän Liikenne / myöhemmin kpki 2012 Toimenpide mahdollistaa parempien tietopalvelujen kehittämisen. Jyväskylän bussien etuusjärjestelmää laajennetaan keskustan ja sen liepeiden ruuhkaisimpiin valoliittymään. Toteutetaan joukkoliikenteen sujuvuutta edistävät muut toimenpiteet Jyväskylä, ELY, Jyväskylän liikenne Älykäs etuus annetaan vain myöhässä oleville busseille. Pysäköintistrategian laatiminen koko kaupunkiseudulle. Suunnitelma Jyväskylä, ELY 2013 Liikennevalojärjestelmän uusiminen avoimeen järjestelmään ja IP-pohjaiseen tiedonsiirtoon siirtyminen Langattoman laajakaistan toteuttaminen linja-autoihin LIIKKUMISEN HALLINTA: Laaditaan liikkumisen ohjauksen seudullinen toimintamalli ja tavoitteet ja palkataan mahdollisesti vastuuhenkilö (yhdistetty) Jyväskylä, ELY 2014 Liikennevalo-ohjaus Liikennöitsijät, liikennevirasto, kunnat 2013 > Toimintamalli ELY, Jyväskylä Liikkumisen ohjaus Keskeiset suunnitteluviranomaiset laativat ja toteuttavat omat liikkumisen ohjauksen suunnitelmansa Suunnitelma.+toteutus Kaupunki, Kunnat, Keski-Suomen Liitto, ELY Liikkumisen ohjaus Ideakilpailu asukkaille Jyväskylän seudun kestävästä liikkumisesta kunnat, ELY, 2012 Liikkumisen ohjaus Vastuuhenkilö käynnistää yhteistyökumppanien kera kolme kehitysprojektia: kestävät työmatkat, kestävät koulumatka ja suoramarkkinointi asunnon vaihtajille. kunnat, Keski- Suomen Liitto, ELY Liikkumisen ohjaus

9 3. JOUKKOLIIKENNE Toimenpide Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen organisointi. Joukkoliikenne- ja henkilökuljetusyksikön perustaminen Palvelutason määrittely Solmitaan valtion kanssa (ELY-keskus) aiesopimus kilpailutasoisen paikallisliikenteen rahoittamisesta. Taksavyöhyke- ja lippujärjestelmän kehittäminen: selvitys ja toteutus Palvelutasoselvitys, päätös liikenteen järjestämismallista, paikallisliikenteen kilpailuttamisstrategian valmistelu ja linjastosuunnitelma. Bussiliikenteen kehittämisloikka - projekti lippujen hinnan alennus ja vaikutusten tutkiminen Haja-asutusalueidenasiointi- ja liityntäyhteyksien parantaminen ja monipalveluliikenteiden kehittäminen Paikallisliikenteen asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Selvitetään matkojenyhdistelyn mahdollisuudet ja käynnistetään matkojenyhdistelytoiminta Laaditaan joukkoliikenteen sujuvuusselvitys ja parantamisohjelma. Cityliikenneselvitys ja mahdollinen toteutus Paikallisliikenteen kilpailutus, vaihe 1. Tärkeimmät liityntäpysäkit pääreittien (laatukäytävät) varsilla määritellään ja niiden palvelutasoa parannetaan Sopimuskauden tehtävä päätös 5/2011, päätös Suunnitelma ja toteutus Suunnitelma Edistäminen Suunnitelma Suunnitelma+toteutus. Jyväskylän kaupunki Seudullinen joukkoliikenne ja henkilökuljetusyksikkö kunnat/elykeskus 2013 Suunnitelma+toteutus Edistämisvastuu Kunnat ELY-keskus, Jyväskylä Jyväskylän kaupunki Jyväskylä, ELY-keskus Seudullinen joukkoliikenneja henkilökuljetusyksikkö Kiunnat, valtio(ely,livi ) Seudullinen joukkoliikenneja henkilökuljetusyksikkö Seudullinen joukkoliikenneja henkilökuljetusyksikkö Seudullinen joukkoliikenneja henkilökuljetusyksikkö Jyväskylän kaupunki Ajoitus Toiminta v alusta Perusteluja / huomautuksia Palkataan yksi joukkoliikenteen ja yksi henkilökuljetusten asiantuntija lisää. Yhteistyö ELY:n kanssa Tarvittava lisärahoitus M / v. Ehtona 50 % ulkopuolinen rahoitus Yhdessä hallintokuntien kuljetusvastaavien kanssa Yhteistyössä liikennöitsijän kanssa mm. liikennevaloetuuksien lisäämistä sekä mahdollisesti uusia joukkoliikennekaistoja pääväylille Joukkoliikenteen markkinointisuunnitelma ja markkinointitoimenpiteiden toteutus Kilpailutetun ja muun liikenteen seuranta ja tarkistukset; seuraavat kilpailutusvaiheet. Suunnitelma+toteutus Suunnitelma Seudullinen joukkoliikenneja henkilökuljetusyksikkö Seudullinen joukkoliikenneja henkilökuljetusyksikkö

10 4. KÄVELY JA PYÖRÄILY Toimenpide SUUNNITTELU JA MUU EDISTÄMINEN: Seudullisen kevytliikenteen tavoiteverkon ja laatukäytävien määrittely Keskusta-alueiden kevytliikenteen edistämistoimenpiteiden määrittely ja esimerkkikohteen toteutus Kevytliikennevyöhykkeiden väylästön kehittämis- ja hoitosuunnitelmat Kevytliikenteen opastussuunnitelma ja toteutus Sopimuskauden tehtävä Edistämisvastuu Ajoitus Suunnitelma ELY, kunnat 2011 Suunnitelma, esimerkkikohteen toteutus Kunnat 2012 Suunnitelma Kunnat, ELY 2012 Suunnitelma.+ toteutus ELY, kunnat Kaavojen kevytliikennearvioinnit Toimintamalli LJ-ryhmä RAKENTAMINEN: Kevytliikennevyöhykkeiden väylätarpeiden toteuttaminen Kunnat, ELY Jatkuvaa Perusteluja / huomautuksia Kevytliikenteen kehittämisperiaatteet kunnissa ja seudullinen tavoiteverkko Väylät, pysäköinti, opastus, hoito Yhdyskuntarakennevyöhykkeiden perustela, Kärkitehtävä 1. ELY:n tarveselvityksen ja maankäytön edellyttämässä järjestyksessä 5. KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Toimenpide Sopimuskauden Edistämisvastuu tehtävä Tot.vastuu SUUNNITTELU JA MUU EDISTÄMINEN: Keskustan liikennesuunnitelma Suunnitelma Jyväskylä Perusteluja / huomautuksia Liikennesuunnitelman toimenpiteiden toteutus Jyväskylä Jatkuvaa Keskustan pysäköintilaitosten (P- Cygnaeus, P- Paraati ja P- kauppakulma) toteuttaminen Jyväskylä ja Jyväs-Parkki oy Väinönkadun keskiosan rakentaminen kävelykaduksi Jyväskylä LIIKENNEVERKKOJEN KEHITTÄMINEN Toimenpide Sopimuskauden Edistämisvas- Ajoitus tehtävä tuu Perusteluja / huomautuksia Valtakunnalliset hankkeet VT 4, Kirri-Tikkakoski tiesuunnitelman laatiminen Jyväskylä-Oulu yhteysväliä Hankkeen kustannusarvio 90 milj. euroa, Osa Suunnitelma ELY 2012 Hankkeen kustannusarvio XX milj. euroa, Osa VT 4, Vehniä-Äänekoski yleissuunnitelman Suunnitelma ELY Jyväskylä-Oulu yhteysväliä, edistäminen sovitaan maakunnan LJS:n aiesopimuksessa laatiminen VT 4, Vaajakosken ohitustien tiesuunnittelu Suunnitelma ELY Yleissuunnitelma +YVA valmistumassa VT 9, Jyväskylä Jämsä kehittämissuunnitelman laatiminen Esiselvitys ELY 2013 Liittyy maakunnan LJS-suunnitelmaan Läntinen ohikulkutie Selvitykset JYVÄSKYLÄ, Päätös tievarauksesta (Muurame - Ruoke (YVA), yleiskaavoitus KSL, ELY välillä). kaupungin uudessa yleiskaavassa. Kangas - Seppälän -alueen / Rantaväylän Rantaväylän kehittäminen ja Kankaan alueen Suunnittelu Jyväskylä, ELY liikenneverkon suunnittelu kaavoitus Jyväskylä-Helsinki ratayhteyden kehittämisselvitys KSL maakunnan LJS:n Liikennevirasto, Tarkempi toimenpide ja ajoitus päätetään Suunnitelma yhteydessä VT 4, Kirri-Tikkakoski rakentaminen moottoritieksi VT 4, Vaajakosken ohitustien toteutus Liikennevirasto, ELY Liikennevirasto, ELY Hankkeen kustannusarvio 90 milj. euroa, Osa Jyväskylä-Oulu yhteysväliä 2017? Hankkeen kustannusarvio milj. euroa.

11 Seudulliset hankkeet Kuokkalan kehätie ELY, Jyväskylä Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätien hallinnollinen luokka Päätös, suunnittelu ELY, Jyväskylä Laukaantien (mt 637) parantaminen Suunnittelu ELY, Jyväskylä Laukaantien (mt 637) parantaminen ELY, Jyväskylä Vaiheittain toteutus Mt 638 Vihtiälän oikaisu suunnittelu ELY, Laukaa 2011 Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätien yleissuunnitelma Suunnitelma ELY, Jyväskylä 2012 Käynnistynyt vuodenvaihteessa 2010/2011, kustannusarvio 11,7 M. Lisäksi tarvitaan Ristonmaan eritasoliittymän parantamiseen 2-3 M. (rahoitus päättämättä) Päätetään tien hallinnollinen luokka, LJS työssä tehtyjen ym. tarkastelujen perusteella. Tiesuunnitelman laatiminen (Sorastajantie Kuormaajantie) Tiesuunnitelman laatiminen käynnistyy syksyllä V laadittujen selvitysten ja suunnitelmien tarkentaminen kaavoitusta varten

12 7. SEURANTA JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Seudullinen liikennejärjestelmäryhmä Liikennestrategian toteutumisen edellytys on saada liikennejärjestelmätyö jatkuvaksi seudun kehittämistä palvelevaksi prosessiksi ja luonnolliseksi osaksi sopijaosapuolten toimintaa. Tämän varmistamiseksi nimetään seudullinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Jyväskylän kaupunkiseudun liikennestrategian ja aiesopimuksen laatinut työryhmä jatkaa toimintaansa pysyvässä liikennejärjestelmäryhmässä ja ryhmää täydennetään tässä aiesopimuksessa myöhempänä mainittujen yhteistyö- ja ohjausryhmien edustajilla. Liikennejärjestelmätyön ylläpidon ja sen seurannan toteuttamisesta sekä työryhmän hallinnosta vastaa Jyväskylän kaupungin nimeämä työryhmän sihteeri. Seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän tehtäviä ovat: Toimintaympäristömuutosten arviointi ja ennakointi (poliittiset, taloudelliset, alueelliset) Liikennejärjestelmän tilan seuranta (seurantaindikaattorit) -> tavoitteiden toteutuminen, toimenpiteiden toteutuminen (toteutuminen / eteneminen, ajantasaisuus) Liikennejärjestelmäyhteistyön toimivuuden arviointi ja kehittäminen (resurssit, organisointi, toteutuksen esteet, jne.) Perusteluaineistojen ja suunnitelmavalmiuden parantaminen Päättäjille suunnattujen tilannekatsausten valmistelu Käyttäjätarpeiden seuranta (kansalaiset ja elinkeinoelämä). Liikennejärjestelmätyön tekeminen ja koordinointi seututasolla Seudullinen liikennejärjestelmäryhmä vastaa liikennejärjestelmätyön edistämisestä ja koordinoinnista seututasolla. Liikennestrategiaa ja aiesopimusta koskevien asioiden ohella kokouksissa käsitellään maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutusta koskevat asiat, ajankohtaiset joukkoliikenteen edistämistä, väylähankkeita ja liikenneturvallisuustyötä koskevat asiat sekä tarpeen mukaan muita liikennejärjestelmään liittyviä ajankohtaisia asioita. Ryhmä kokoontuu vuosittain 2-3 kertaa vähintään kerran alkukesällä (??) ja kerran vuoden alussa. Kokoontumiset ajoitetaan siten, että voidaan vaikuttaa seuraaviin toteutuksen ohjelmointiprosesseihin: 1) Kuntien talousarvioesitykset syksyllä 2) ELY-keskuksen TTS-valmistelu syksyllä/loppuvuodesta, hyväksytään keväällä 3) Liikenneviraston TTS-valmistelu keväällä, hyväksytään syksyllä 4) Maakuntaohjelman toteutussuunnitelman valmistelu (valmistelu loppukeväällä, hyväksytään alkusyksystä) Aiesopimus muodostaa keskeisen lähtökohdan väylälaitosten TTS-suunnitelmien ja maakuntasuunnitelman toteutusohjelmien tuleville päivityskierroksille.

13 Seurantavaiheen tehtäviä ovat aiesopimuksen toteutumisen ja liikennejärjestelmän tilan seuranta. Tilan seurantaan kuuluvat toimintaympäristön muutosten ja muiden suunnitelman keskeisten lähtökohtien toteutumisen seuranta sekä havaitun kehityksen perusteella johtopäätösten tekeminen tavoitteiden ja strategian toteutumisesta. Liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa seurataan jatkuvasti aiesopimuksen toteutumista ja sovittujen toimenpiteiden edistymistä, lisäksi laaditaan vuosittain rahoituksen kehittymistä koskeva yhteenveto, jonka perusteella päätetään tarvittavista edistämistehtävistä seuraaville vuosille. Jokainen sopijaosapuoli laatii kerran vuodessa sihteerin ohjeiden mukaan yhteenvedon, jossa käsitellään mm. toteutetut toimenpiteet, käynnissä olevat hankkeet ja niiden tilanne sekä arvioidaan tehtyjen hankkeiden vaikutuksia. Vuosittaisen tilannekatsauksen perusteella arvioidaan vastaako aiesopimus edelleen seudun yhteistä tahtoa ja tarvittaessa sovitaan siihen tehtävistä muutoksista. Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Aiesopimus raukeaa, jos tilannekatsauksen yhteydessä ei saavuteta yhteistä näkemystä toteutuksen painopisteistä. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta. Liikennejärjestelmän tilan seuranta edellyttää monipuolista ja systemaattista tietoa liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön (mm. maankäyttö) keskeisten tekijöiden kehittymisestä. Liikennejärjestelmän tilan arviointi edellyttää ajantasaisen analyysitiedon ylläpitämistä maankäytön ja liikenteen tilasta ja ennusteista sekä toimintaympäristön muutoksista. Liikennejärjestelmäryhmä laatii toimintaohjeen, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti miten tavoitteiden ja strategian toteutumista arvioidaan sekä mitä tietoja siihen tarvitaan ja miten tiedot hankitaan. Liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus Vahvistetaan maankäytön ja liikennesuunnittelun vuorovaikutteisuutta sopimalla toimintamalli, jolla varmistetaan maankäytön kehittämishankkeiden kohdalla liikennejärjestelmäsuunnittelussa sovittujen tavoitteiden ja periaatteiden huomiointi maankäytön suunnitteluprosesseissa. Vastaavasti liikennehankkeiden suunnittelussa tulee huolehtia riittävästä kytkennästä maankäytön suunnitteluun. Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen edistämisestä/toteuttamisesta vastaa maankäytön asiantuntijoiden ryhmä ns. Verkkariryhmä (=Verkostokaupunkien maankäyttöasiantuntijaryhmä), johon nimetään pysyvä edustaja liikennejärjestelmäryhmästä. Vastavuoroisesti Verkkariryhmästä nimetään pysyvä edustaja LJ- ryhmään. Valittavien edustajien vastuulla on varmistaa tiedonkulku ryhmien välillä ja raportoida maankäytön ja liikenteen kehityksestä ja sovittujen toimenpiteiden etenemisestä.

14 8. ALLEKIRJOITUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ xx. PÄIVÄNÄ XXXXKUUTA 2011 Jyväskylän kaupunki Muuramen kunta Laukaan kunta Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto