Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja jalkapallossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja jalkapallossa"

Transkriptio

1

2 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja jalkapallossa Mikko Häyrinen 1, Esa Hynynen 1, Ari Nummela 1, Hilpi Savikko 2, Janne Silander 2, Lea Hakala 2, Mauro Berruto 3, Teemu Tolonen 3 ja Pertti Honkanen 3 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Koripalloliitto 3 Suomen Lentopalloliitto Copyright 27 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 27

3 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO MENETELMÄT TULOKSET JA POHDINTA Lentopallo Koripallo YHTEENVETO...18 LÄHDELUETTELO Liite A. Harjoitusten kuormittavuuskysely Liite B. Palautuneisuuskysely Liite B. Palautuneisuuskysely Liite C. Koetun stressin kysely Liite D. Leirin kuormittavuuskysely Liite E. Leirin aikaisen mielialan kysely Liite F. Hyvinvointianalyysin laskemat muuttujat... 27

4 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 2 1 JOHDANTO Urheilussa harjoittelun tarkoituksena on kehittää urheilijan eri ominaisuuksia niin, että lajisuoritukset paranevat. Harjoitteluvaikutuksen syntyminen perustuu elimistön tai sen osan homeostaasin järkkymiseen ja siitä aiheutuvaan elimistön adaptoitumiseen. Jos homeostaasia järkyttäviä harjoituksia toistetaan sopivilla palautuksilla, niin harjoitetut ominaisuudet kehittyvät. Autonomisen hermoston säätely häiriintyy mm. kovan harjoittelun ja/tai psyykkisen stressin vaikutuksista (esim. Furlan ym. 1993; Pichot ym. 2). Vakava ylikuormitustila näkyy autonomisen hermoston säätelyssä lepotilassakin (esim. Uusitalo 21; Mourot ym. 24). Lisäksi on havaittu, että ylikuormitustila heikentää kognitiivista suorituskykyä (Hynynen ym. 24) ja jo parin viikon intensiivinen harjoitusjakso voi heikentää reaktioaikaa (Rietjens ym. 24). Aiempien KIHUssa tehtyjen tutkimusten pohjalta on kehitetty uusia sykepohjaisia autonomisen hermoston säätelyn mittausmenetelmiä (Hyvinvointianalyysi, Firstbeat Technologies Oy), joita voidaan käyttää kuormittumisen ja palautumisen arvioinnissa (mm. Martinmäki ym. 25; Hynynen ym. 26; Nummela ym. 26). Sykevaihtelutietoon perustuva autonomisen säätelyn arviointimenetelmä huomioi palautumisen kokonaisvaltaisemmin kuin muut palautumisen arvioinnissa käytetyt menetelmät, koska sykedataa voidaan kerätä taukoamatta esimerkiksi koko rasitusta seuraavan vuorokauden aikana (Nummela ym. 26). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että erityisesti kestävyyslajeissa seurantamenetelmät ovat antaneet erinomaisen avun kovien harjoitusleirien kuormituksen hallintaan (Hynynen ym. 26). Tämän projektin tarkoituksena oli soveltaa viimeisintä osaamista kuormittumisen ja palautumisen seurannassa miesten lentopallomaajoukkueen ja naisten koripallomaajoukkueen harjoitusleiri- ja turnaustilanteissa kesän 26 aikana ja pyrkiä näin tehostamaan joukkueiden harjoittelua ja edistämään joukkueiden menestystä.

5 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 3 2 MENETELMÄT Projektiin osallistuivat miesten lentopallomaajoukkueen ja naisten koripallomaajoukkueen urheilijat. Urheilijoilta arvioivat päivittäin harjoitusten kuormittavuutta (liite 1) ja seuraavan aamun palautuneisuutta (liite 2). Myös lentopallovalmentajat arvioivat harjoitusten kuormittavuutta samalla tavoin. Lisäksi kunkin jakson alussa urheilijat täyttivät koetun stressin kyselyn (liite 3) ja jakson lopussa arvioinnin koko jakson kuormittavuudesta (liite 4) sekä leirin aikaisesta mielialasta (liite 5). Ennen päivän harjoituksia tai pelejä urheilijat tekivät yksinkertaisen näköreaktiotestin Metiturin Good Response - laitteella (kuva 1). Kuva 1. Urheilija tekemässä reaktiotestiä. Urheilijoilta kerättiin syketietoa harjoitus- ja pelipäivien jälkeisistä öistä, jolloin päästiin vertailemaan erilaisten harjoituspäivien vasteita mitatuissa ja lasketuissa sykevaihteluun perustuvissa muuttujissa. Sykeseurannat toteutettiin Suunnon t6-rannetietokoneella ja Polarin S81i-sykemittarilla ja sykevaihtelu analysoitiin Hyvinvointianalyysiohjelmalla (ohjelmaversio 2...9, Firstbeat Technologies Oy, Suomi). tiedon analyysiin valittiin neljän tunnin jakso siten, että sykevälitiedon analysointi aloitettiin puoli tuntia nukkumaanmenon jälkeen. Sykevälitietojen häiriöiset kohdat poistettiin käyttämällä kriteerinä Hyvinvointianalyysiohjelman virheellisen sykevälitiedon korjausta. Kunkin urheilijan yöstä mitattu sykevälitieto analysoitiin, jos analysointikelpoista sykevälitietoa oli vähintään 2,5 tuntia. Lopullisessa tulostuksessa käytettiin Hyvinvointianalyysin DataExport-toiminnon antamia lukuarvoja yhteensä 18 sykevälitiedoista lasketusta muuttujasta (katso liite 6).

6 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 4 Taulukko 1. Miesten lentopallomaajoukkuepelaajien taustatiedot (n=11). Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) BMI Keskiarvo Keskihajonta Taulukko 2. Lentopallomaajoukkueen ohjelma mittausjaksolla. Lentopalloilijoita osallistui mittauksiin kaikkiaan neljätoista kahden viikon jaksolla Yksitoista lentopalloilijaa (taulukko 1) oli paikalla koko mittausjakson ajan, joten heidän tuloksiaan käytetään keskiarvolaskelmissa. Lentopalloilijoiden ohjelma mittausjaksolla on esitetty taulukossa 2. Lentopalloilijat tekivät kaikkiaan 77 reaktiotestiä, ja heiltä mitattiin onnistuneesti 52 yön syketiedot. Sykemittaukset onnistuivat kuudella pelaajalla hyvin koko jakson ajan, ja lähes jokainen yö tallentui. Kolmella pelaajalla tallentui noin puolet öistä, ja kahdella pelaajalla yömittaukset eivät onnistuneet lainkaan. Kolmella pelaajalla panta häiritsi nukkumista, joten yömittaukset keskeytettiin. Pvm. Ma 8.5. Ti 9.5. Ke 1.5. To Pe La Su Aamuharjoittelu Matkustus Lajiharj. Voimaharj. Virkistyssoutu Voimaharj. Lepo Lepo Kuortaneel- le Voimaharj. Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Mittaukset Alkukysely Loppukysely Pvm. Ma Ti Ke To Pe La 2.5. Su Aamuharjoittelu Matkustus Helsinkiin Voimaharj. Lajiharj. Matkustus Unkariin Lajiharj. Lajiharj. Matkustus Suomeen Lepo Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Voima- ja lajiharj. Peli Peli Mittaukset Alkukysely Loppukysely Koripalloilijoita mittauksiin osallistui kolmetoista kahdella eri jaksolla ja Kahdeksan pelaajaa (taulukko 3) oli paikalla kahden viimeisen mittausjakson ajan, joten heidän tuloksiaan käytetään keskiarvolaskelmissa. Koripalloilijoiden ohjelma mittausjaksoilla on esitetty taulukossa 4. Koripalloilijat tekivät kaikkiaan 86 reaktiotestiä, ja heiltä mitattiin onnistuneesti 71 yön syketiedot. Sykemittaukset onnistuivat kymmenellä pelaajalla hyvin koko jakson ajan, ja lähes jokainen yö tallentui, ja kolmella pelaajalla yömittaukset eivät onnistuneet lainkaan.

7 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 5 Taulukko 3. Naisten koripallomaajoukkuepelaajien taustatiedot (n=8). Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) BMI Keskiarvo Keskihajonta Taulukko 4. Koripallomaajoukkueen ohjelma mittausjaksoilla. Pvm. Ma Ti Ke To Aamuharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Peli Mittaukset Alkukysely Loppukysely Pvm. Ma 7.8. Ti 8.8. Ke 9.8. To 1.8. Pe La Su Aamuharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Matkustus Lajiharj. Lajiharj. Ruotsiin Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. + Beep-testi Alkukysely Loppukysely Lajiharj. Peli Peli Peli Lento Suomeen Mittaukset Pvm. Ma Ti Ke To Pe La Su 2.8. Aamuharjoittelu Lepo Lajiharj. Lepo Matkustus Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Vierumäelle Iltaharjoittelu Lajiharj. Testit + lajiharj. Peli Peli Peli Mittaukset Loppukysely

8 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 6 3 TULOKSET JA POHDINTA 3.1 Lentopallo Kun verrattiin lentopalloilijoiden ja valmentajien arvioita fyysisten harjoitusten (kuva 2), lajiharjoitusten (kuva 3) ja otteluiden kuormittavuudesta (kuva 4), havaittiin, että valmentajat arvioivat fyysiset harjoitukset verenkiertoelimistön kannalta kevyemmiksi ja muuten kuormittavammiksi kuin pelaajat. Lajiharjoituksissa eroa on erityisesti psyykkisen kuormittavuuden arvioinnissa, sillä pelaajat kokivat harjoitukset selkeästi vähemmän kuormittaviksi kuin valmentajat arvioivat. Pelaajat kokivat myös ottelut selvästi vähemmän kuormittaviksi kuin mitä valmentajat arvioivat. Pelaajien arvioinneissa näkyi tosin se, että eri rooleissa olevat pelaajat kuormittuvat lajiharjoituksissa ja otteluissa hyvin eri tavoin. 1 Fyysisten harjoituksien kuormittavuuden arviointi Fyysinen harjoitus Fyysinen harjoitus Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Psyyke Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Psyyke Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Kokonaisuus Kuva 2. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot fyysisten harjoitusten kuormittavuudesta (asteikolla 1).

9 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 7 1 Lajiharjoituksien kuormittavuuden arviointi Lajiharjoitus Lajiharjoitus Lajiharjoitus Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Psyyke Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Psyyke Valmentaja Kokonaisuus Kuva 3. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot lajiharjoitusten kuormittavuudesta (asteikolla 1). 1 Otteluiden kuormittavuuden arviointi Ottelu Ottelu Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Psyyke Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Psyyke Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Kokonaisuus Kuva 4. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot otteluiden kuormittavuudesta (asteikolla 1).

10 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 8 Lentopalloilijoiden arvio aamun palautuneisuudesta laski selvästi harjoitusviikon aikana (kuva 5), joten harjoittelu selkeästi kuormitti pelaajia. Erityisesti kahden ensimmäisen varsin kovan harjoituspäivän aiheuttama kuormitus näkyy koko jakson ajan. Edes kevyempi harjoituspäivä ei muuttanut tilaa palautuneemmaksi. Myöskään kahden päivän lepojakso ei palauttanut pelaajia lähtötasolle. Mielenkiintoista oli se, että pelaajat kokivat olonsa tilastollisesti merkitsevästi (p<,5) palautuneemmaksi ensimmäisen ottelupäivän aamuna kuin edellisenä päivänä, vaikka edellisenä päivänä oli matkustettu Unkariin ja harjoiteltu. Näin lyhyttä matkaa ei siis koettu kuormitustekijäksi tai ehkä pelaajat kokivat olonsa paremmaksi, koska edessä oli maajoukkuekauden ensimmäinen ottelu. 1 Aamun arvio palautuneisuudesta Kuva 5. Lentopalloilijan omien palautuneisuusarvioiden keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 8.5. vs (p<.5), 8.5. vs (p<,5), 8.5. vs (p<,5), 9.5. vs (p<,5), 9.5. vs (p<,5), 9.5. vs (p<,5) ja vs (p<,5). Lentopalloilijoiden reaktioissa havaittiin nopeutumista (kuva 6). Ensimmäisen mittausaamun reaktiot olivat tilastollisesti merkitsevästi hitaampia kuin muiden aamujen. Tämä johtui todennäköisesti testin oppimisesta, vaikka kyseessä olikin yksinkertainen reaktiotesti, joka oli hyvin helppo tehdä. Toisaalta otteluaamujen reaktioiden havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevästi nopeampia kuin harjoituspäivien aamujen. Elimistö oli

11 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 9 todennäköisesti jo valmiustilassa illan ottelua varten, ja näin reaktionopeus oli parempi. Pelaajien palautuneisuusarvion ja reaktioaikojen välillä ei havaittu olevan yhteyttä..3 s Kuva 6. Lentopalloilijan reaktioaikojen keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 9.5. vs (p<,1), 9.5. vs (p<,5), 9.5. vs (p<,1), 9.5. vs (p<,1), 9.5. vs (p<,1), 1.5. vs (p<,5), vs (p<,5), vs (p<,1) ja vs (p<,5). Kuvissa 7, 8 ja 9 on esitetty kolmen lentopalloilijan henkilökohtaiset arviot palautumistilastaan, reaktioajat sekä hyvinvointianalyysistä saadut stressi-indeksin arvot. Stressiindeksi kuvaa stressin määrää suhteellisesti, ja sen arvojen havaittiin olevan hyvin yksilöllisiä. Koska arvoja on kattavasti vain muutamilta urheilijoista, keskiarvolaskelmia ei ole järkevää tehdä. Reaktioaikojen muutosten ei puolestaan havaittu olevan yhteydessä mihinkään muuhun muuttujaan. Lentopalloilijoilla X ja Y (kuvat 7 ja 8) havaitaan, että stressi-indeksissä tapahtuu pieniä muutoksia, vaikka pelaajien omat arviot palautuneisuudesta vaihtelivat paljon. Lentopalloilija Z:lla (kuva 9) puolestaan havaitaan, että stressi-indeksissä tapahtuu varsin suuria muutoksia, mutta ne eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta etenkään toisen viikon alussa.

12 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 7. Lentopalloilija X:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 8. Lentopalloilija Y:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.

13 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 9. Lentopalloilija Z:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot. Lentopallo on lajina ja harjoittelultaan hyvin tehopainotteinen. Suoritukset ovat pääosin yksittäisiä, räjähtäviä ja kovatehoisia. Niiden välillä on varsin pitkät tauot, joiden aikana urheilijat ehtivät palautua. Ottelun aikaiset mitatut keskisykkeet (n. 125 lyöntiä minuutissa) ja laktaattitasot (alle 3 mmol/l) ovat olleet alhaisia, joten voidaan todeta, että energiantuotanto tapahtuu pääosin aerobisesti. (Oliveira ym. 2; Viitasalo ym ) Aiemmassa Nummela ym. (26) tutkimuksessa yleisurheilun teholajien urheilijoilla havaittiin, että tehopainotteisen harjoittelun vaikutukset stressi-indeksiin ovat hyvin yksilöllisiä. Kuitenkin kovien tehoharjoitusten kuormitus näkyi stressi-indeksin kasvuna. Tämän tutkimuksen tulokset lentopalloilijoilla ovat samankaltaisia. Esimerkiksi lentopalloilija Z koki toukokuun 8. päivän harjoittelun hyvin kuormittavaksi ja silloin myös hänen stressi-indeksinsä oli suurin. Toisaalta kevyemmän harjoituspäivän jälkeen hänen stressi-indeksinsä oli ensimmäisen viikon alhaisimmalla tasolla.

14 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa Koripallo Koripalloilijoiden arvio aamun palautuneisuudesta vaihteli mittausjakson aikana (kuva 1). Pelaajat kokivat olonsa palautuneimmaksi ensimmäisen turnauksen ensimmäisen ottelupäivän aamuna (11.8.), vaikka edellisenä päivänä he olivat matkustaneet Ruotsiin ja harjoitelleet. Samoin pelaajat kokivat itsensä palautuneeksi toisen turnauksen ensimmäisen ottelupäivän (18.8.) aamuna, vaikka he olivat edellisenä päivänä matkustaneet Vierumäelle ja tehneet fyysiset testit sekä harjoitelleet. Näin lyhyitä matkoja ei siis koettu kuormitustekijäksi tai ehkä pelaajat kokivat olonsa paremmaksi, koska edessä olivat turnauksen ensimmäiset ottelut. Molempien turnausten toisen pelipäivän aamuna pelaajat kokivat tilansa selkeästi kuormittuneemmaksi kuin edeltävänä aamuna ja toisen turnauksen toisena aamuna pelaajat kokivat itsensä selkeästi kuormittuneimmiksi. 1 Aamun arvio palautuneisuudesta Kuva 1. Koripalloilijoiden palautuneisuusarvioiden keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 8.8. vs (p<,1), 9.8. vs (p<,5), 1.8. vs (p<,5), vs (p<,1), vs (p<,1). Suuntaa antavasti.5<p<.1: 9. vs. 2., 11. vs. 12., 11. vs. 13., 11. vs. 2., 12. vs. 18., 12. vs. 19., 13. vs. 18. ja 18. vs Koripalloilijoiden aamun palautumisarviolla ei havaittu olevan yhteyttä edellisen päivän peliaikaan (taulukko 5). Kun verrattiin 1. turnauksen kolmen ottelun ja 2. turnauk-

15 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 13 sen kahden ottelun jälkeisten aamujen palautuneisuuslukemaa koko turnauksen yhteispeliaikaan, havaittiin, että niillä oli lievä yhteys (kuva 11). Taulukko 5. Pelaajien keskimääräinen peliaika (min) peleittäin FIN-SWE FIN-LAT FIN-EST YHT FIN-SWE FIN-ISR YHT. Keskiarvo Keskihajonta turnauksen peliajan suhde palautuneisuusarvioon Palautuneisuusarvio R 2 = Yhteispeliaika (min) 1 2. turnauksen peliajan suhde palautuneisuusarvioon Palautuneisuusarvio R 2 = Yhteispeliaika (min) Kuva 11. Koripalloilijoiden 1. ja 2. turnauksen peliaikojen ja turnauksen jälkeisen palautuneisuusarvion välinen yhteys.

16 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 14 Koripalloilijoiden reaktioajat pysyivät melko tasaisina koko mittausjakson ajan (kuva 12). Ensimmäisen pelipäivän aamun reaktiot olivat tilastollisesti merkitsevästi nopeampia kuin ensimmäisen harjoitusaamun. Toisen turnauksen viimeisen pelipäivän aamun reaktiot olivat jakson nopeimmat. Kokonaisuudessaan pelipäivien aamujen reaktiot olivat nopeampia kuin harjoituspäivien. Elimistö oli todennäköisesti jo valmiustilassa illan ottelua varten, ja näin reaktionopeus oli parempi. Pelaajien palautuneisuusarvion ja reaktioaikojen välillä ei havaittu olevan yhteyttä..3 s Kuva 12. Koripalloilijoiden reaktioaikojen keskiarvot ja -hajonnat. Muutos tilastollisesti merkitsevä 8.8. vs (p<,5), 9.8. vs (p<,5), vs (p<,5). Suuntaa antavasti.5<p<.1: 8. vs. 2., 9. vs. 11., 11. vs. 12., 18. vs ja 19. vs Kuvissa 13, 14 ja 15 on esitetty kolmen koripalloilijan henkilökohtaiset arviot palautumistilasta, reaktioajat ja hyvinvointianalyysistä saadut stressi-indeksit. Stressi-indeksi kuvaa stressin määrää suhteellisesti, ja sen arvojen havaittiin olevan hyvin yksilöllisiä. Koska arvoja on kattavasti vain muutamilta urheilijoista, keskiarvolaskelmia ei koripalloilijoillakaan ole järkevää tehdä. Reaktioaikojen muutosten ei puolestaan havaita olevan yhteydessä mihinkään muuhun muuttujaan. Koripalloilija X:llä (kuva 13) havaittiin, että osin stressi-indeksiarvojen muutokset olivat pieniä ja ne eivät olleet samankaltaisia tai -suuntaisia pelaajan omien palautumista koskevien arvioiden kanssa. Lisäksi hän koki harjoittelun erittäin kuormittavaksi ja selvästi ensimmäisen keräysjakson raskaimmaksi ja kuitenkin aamulla stressiindeksi oli viikon alin.

17 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 15 Koripalloilija Y:llä (kuva 14) stressi-indeksi muuttui selvästi, mutta muutokset eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta. Lisäksi hän koki 9.8. olleen koko keräysjakson kuormittavimman harjoituspäivän ja kuormittavimman pelipäivän. Kyseisiä päiviä seuraavien öiden stressi-indeksit olivat kuitenkin alhaisia verrattuna muihin päiviin, vaikka pelaaja kokikin palautuneensa heikommin kuin muina päivinä. Koripalloilija Z:lla (kuva 15) puolestaan stressi-indeksiarvot vaihtelivat paljon, mutta muutokset eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta. Koripalloilija Y:llä voitiin subjektiivisesti havaita stressi-indeksin ja pelisuorituksen olevan jonkinlaisessa yhteydessä. Kun edellisen yön stressi-indeksi oli korkea (12. ja 19.8.), päivän pelin suoritus oli heikko. Myös toisella pelaajalla havaittiin samankaltaista yhteyttä stressi-indeksiarvon ja pelisuorituksen välillä. Kun molemmilla pelaajilla stressi oli vähentynyt seuraavaan päivään (13. ja 2.8.), pelisuoritus oli parempi (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 13. Koripalloilija X:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.

18 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 14. Koripalloilija Y:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 15. Koripalloilija Z:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.

19 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 17 Keskisykkeiden on kansainvälisessä naiskoripallo-ottelussa todettu olevan noin 186 lyöntiä minuutissa ja laktaattien keskimäärin 5. mmol/l. Eniten kuormittuvat takamiehet ja sitten laita- sekä keskushyökkääjät. Kuormitustaso on siis anaerobisen kynnyksen yläpuolella, ja koripallo-ottelun rasitus kohdistuu lentopalloa enemmän kestävyysominaisuuksiin. Tosin ottelun aikana tehdään myös paljon korkeatehoisia spurtteja ja ponnistuksia. Otteluiden on myös todettu olevan harjoittelua kuormittavampaa. (Rodríguez- Alonso ym. 23.) Näin peräkkäisinä päivinä pelattujen pelien voisi olettaa mm. Nummelan ym. (26) tutkimuksen perusteella nostavan stressi-indeksiä, kuten pelaajilla X ja Z tapahtuikin, mutta pelaajalla Y stressi-indeksi ei käyttäytynyt samoin. Pelaajien kuormittavimmiksi kokemien harjoituspäivien (28.6. ja 9.8.) jälkeen stressi-indeksi nousi pelaajalla Z, kun taas pelaajilla X ja Y stressi-indeksit olivat alhaisia.

20 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 18 4 YHTEENVETO Tämän projektin tulokset jättävät osittain avoimeksi yösykeseurannan hyödyt lento- ja koripalloilijoiden kuormituksen seurannassa. Mittausjakson lyhyys ja sykekeräykseen liittyneet ongelmat heikentävät tämän projektin tulosten luotettavuutta. Lisäksi harjoitusten ja pelien kuormittavuutta pitäisi pyrkiä mittaamaan tarkemmin kuin vain kysymällä pelaajan tuntemuksia eli esimerkiksi tehosuoritusten määrien laskulla lentopallossa ja sykemittauksilla koripallossa. Joitakin suosituksia projektin tulosten perusteella voidaan kuitenkin tehdä. Sykeseurannoissa tulosten luotettavampi arviointi vaatisi pidempiaikaista yksilöllistä seurantaa. Näin saataisiin tietoa sekä urheilijoiden tilasta lepopäivän/-jakson jälkeisinä öinä että todella rankkojen harjoitusjaksojen jälkeisinä öinä. Nyt voi olla, että näillä mittausjaksoilla kuormitus ei ollut fyysisesti ja psyykkisesti todella kuormittavaa tai toisaalta urheilijat eivät olleet missään vaiheessa hyvin palautuneessa tilassa. Ääritilanteista saadut vertailutiedot mahdollistaisivat leirijaksojen kuormitustilojen tarkemman arvioinnin. Lisäksi tulosten arviointi pitää tehdä yksilötasolla, koska eri pelaajien kuormitus samoissa harjoituksissa voi olla hyvinkin erilainen. Myös uudet tallentavat pannat, joissa kellolaitetta ei tarvita, parantaisivat mittausten onnistumista. Harjoitusten kuormittavuuskyselyiden ajoittaisella käytöllä valmentajat voisivat saada hyödyllistä palautetta harjoittelun kuormittavuudesta pelaajien näkökulmasta. Nyt lentopalloilijat kokivat harjoitukset melko eri lailla kuormittaviksi kuin mitä valmentajat ajattelivat. Aamun palautumisarvioiden avulla valmentajat voisivat vielä tarkentaa kyseisen päivän harjoittelun kuormittavuutta pelaajien tilan ja harjoitustavoitteiden mukaan. Molempien kyselyiden käytöllä urheilijat oppisivat analysoimaan harjoittelun tehoa ja toisaalta oppisivat tuntemaan oman kehonsa reagointia erilaisiin harjoituksiin. Pelipäivien reaktioaikatestauksella voitaisiin "tarkistaa", ovatko urheilijat hyvässä valmiustilassa päivän ottelua varten. Jos valmiustila ei ole hyvä, päivän toiminnalla voitaisiin ehkä vielä vaikuttaa siihen, että valmiustila saataisiin paremmaksi. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että tämä projekti ei vielä auttanut joukkueita merkittävästi. Valmentajat saivat kuitenkin uutta tietoa eri menetelmistä ja kokemuksia niiden käytöstä. Joitakin projektissa käytettyjä menetelmiä, kuten kyselyitä ja reaktiomittauksia, joukkueet voisivat hyödyntää jo nyt, mutta sykeseurannan hyödyntäminen vaatisi vielä lisätutkimista.

21 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 19 LÄHDELUETTELO Furlan, R., Piazza, S., Dell Orto, S., Gentile, E., Cerutti, S., Pagani, M. & Malliani, A. (1994). Early and late effects of exercise and athletic training on neural mechanisms controlling heart rate. Cardiovasc. Res. 27: Hynynen, E., Rusko, H., Konttinen, N. & Uusitalo-Koskinen, A. (24). Attenuated Cardiac Autonomic Modulation and Cognitive Performance in Overtrained Athletes. 9th Annual Congress of the European College of Sport Science, July 3 6, 24. Book of Abstracts, 236. Hynynen, E., Hämäläinen, I., Jylhä, R., Liukkonen, J., Nummela, A. & Rusko, H. (26). Maastohiihdon kuormitusseurannan kehittämisprojekti vuoteen 26 / Torino. KIHUn julkaisusarja nro 2. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KI- HU, Jyväskylä. Martinmäki, K., Rusko, H., Kooistra, L., Kettunen, J. & Saalasti, S. (25). Intraindividual Validation of Heart Rate Variability Indices to Measure Vagal Effects on the Heart. Am J Physiol Heart Circ Physiol doi: /ajpheart Mourot, L., Bouhaddi, M., Perrey, S., Cappelle, S., Henriet, M-T., Wolf, J-P., Rouillon, J-D. & Regnard, J. (24). Decrease in heart rate variability with overtraining: assessment by the Poincaré plot analysis. Clin Physiol Funct Imaging 24: Nummela, A., Vänttinen, T., Hynynen, E., Finni, J., Jouste, P., Keränen, T., Luhtanen, P., Mets, T., Mononen, K., Mäkelä, I., Norvapalo, K., Rusko, H., Salonen, M., Toivonen, R. & Tummavuori, M. (26). Jalkapallon, yleisurheilun teholajien ja kivääriammunnan kuormitus- ja palautumiskonseptien kehittäminen. KIHUn julkaisusarja nro 6. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. Oliveira, J., Magalhães, J. & Soares, J.M.C. (2). Changes in functional profile induced by volleyball match. Teoksessa Avela, J., Komi, P.V. & Komulainen, J. (toim.) Proceedings of the 5th Annual Congress of the European College of Sports Science Jyväskylä, Finland, July 2. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. s Pichot, V., Roche, F., Gaspoz, F.E., Antoniadis, A., Minini, P., Costes, F., Busso, T., Lacour, J.-R. & Barthélémy, J.C. (2). Relation between heart rate va-

22 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 2 riability and training load in middle-distance runners. Med Sci Sports Exerc 32: Rietjens, G.J.W.M., Kuipers, H., Adam, J.J., Saris, W.H.M., van Breda, E., van Hamont, D. & Keizer, H.A. (25). Physiological, Biochemical and Psychological Markers of Strenuous Training-Induced Fatigue. Int J Sports Med 26: Rodríguez-Alonso M., Fernández-García B., Pérez-Landaluce J. & Terrados N. (23). Blood lactate and heart rate during national and international women's basketball. J Sport Med Phys Fitness 43 (4): Viitasalo, J.T., Rusko, H., Pajala, O., Rahkila, P., Ahila, M. & Montonen, H. (1987). Endurance Requirements in Volleyball. Canadian Journal of Sport Sciences / Journal Canadien des Sciences du Sport 12 (4): Uusitalo, A.L.T. (21). Overtraining - a big challenge for top athletics. Phys Sportsmed 29: 35 5.

23 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 21 Liite A. Harjoitusten kuormittavuuskysely

24 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 22 Liite B. Palautuneisuuskysely

25 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 23 Liite C. Koetun stressin kysely Kysely koskee tuntemuksiasi ja ajatuksiasi viimeisen kuukauden aikana. Jokaisessa kohdassa Sinua pyydetään arvioimaan kuinka usein olet tuntenut väitteen mukaisesti. Vaikka muutamat kysymykset vaikuttavat samanlaisilta, niissä on kuitenkin pieniä eroja. Pyri siis käsittelemään jokaista kysymystä erillisenä ja vastaa jokaiseen kysymykseen miettimättä niitä pitkään. Toisin sanoen, älä yritä laskea kertoja, vaan arvioi annettujen vaihtoehtojen perusteella parhaiten tilanteeseesi sopiva määritelmä. Vastaa jokaiseen väittämään käyttämällä seuraavaa asteikkoa: ei koskaan 1 hyvin harvoin 2 silloin tällöin 3 aika usein 4 hyvin usein 1. Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana ollut pois tolaltasi jonkun yllättävän tapahtuman takia? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana epäillyt kykyäsi hallita tärkeitä asioita elämässäsi? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana tuntenut itsesi hermostuneeksi ja stressaantuneeksi? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana käsitellyt onnistuneesti hankalia/ärsyttäviä elämän tilanteita? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana kokenut sujuvasti mukautuneesi tärkeisiin elämässäsi tapahtuneisiin muutoksiin? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana ollut varma, että pystyt hallitsemaan henkilökohtaiset ongelmasi?

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Mittauksia suoritettiin eri ryhmillä seuraavien turnaustapahtumien aikana:

Mittauksia suoritettiin eri ryhmillä seuraavien turnaustapahtumien aikana: 1 JOHDANTO Urheilussa harjoittelun tarkoituksena on kehittää urheilijan eri ominaisuuksia niin, että lajisuoritukset paranevat. Harjoitteluvaikutuksen syntyminen perustuu elimistön tai sen osan homeostaasin

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Sykettä työhön ja urheiluun Esa Hynynen, KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Intervalliharjoittelun seuranta

Intervalliharjoittelun seuranta Intervalliharjoittelun seuranta Runsas määrä muuttuvia tekijöitä tekee intervalliharjoittelun seurannasta vaikeaa. Intervalliharjoitusten teho ylittää usein maksimaalisen aerobisen tehon, jolloin sykemittarista

Lisätiedot

Harjoittelun kuormitus. Valmentajapäivät 14.3.2009, Vierumäki Veli-Pekka Kurunmäki Liikuntafysiologi, B.Sc. Firstbeat technologies Oy

Harjoittelun kuormitus. Valmentajapäivät 14.3.2009, Vierumäki Veli-Pekka Kurunmäki Liikuntafysiologi, B.Sc. Firstbeat technologies Oy Harjoittelun kuormitus Valmentajapäivät 14.3.2009, Vierumäki Veli-Pekka Kurunmäki Liikuntafysiologi, B.Sc. Firstbeat technologies Oy Sisältö 1. Firstbeat Lyhyesti 2. Harjoittelun kuormituksen mittaaminen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Uh Urheilun tukitoimet

Uh Urheilun tukitoimet Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Uh Urheilun tukitoimet i Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus www.kihu.fi KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

teknis-taktinen lajianalyysil

teknis-taktinen lajianalyysil Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Naisten beach volleyn teknis-taktinen lajianalyysil Mikko Häyrinen, Urheilututkija, joukkueurheilu Huippu-urheilun kehitysprojektien k raportointiseminaari

Lisätiedot

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Pertti Honkanen Valmentaja, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

TAITOKOULU OSA 19. Kiinnitätkö tarpeeksi huomiota palautumiseen?

TAITOKOULU OSA 19. Kiinnitätkö tarpeeksi huomiota palautumiseen? OSA 19 naisvaltaiseen harjoittelun kuorongelmaa. Ongelma syntyy, jos hän ei palaudu urheilusuorituksesta. Kunto nousee kun palaudutaan tätä kutsutaan superkompensaatioksi. Ja siksi palautuminen on niin

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

Jalkapallon, yleisurheilun teholajien ja kivääriammunnan kuormitus- ja palautumiskonseptien kehittäminen

Jalkapallon, yleisurheilun teholajien ja kivääriammunnan kuormitus- ja palautumiskonseptien kehittäminen Jalkapallon, yleisurheilun teholajien ja kivääriammunnan kuormitus- ja palautumiskonseptien kehittäminen Ari Nummela 1, Tomi Vänttinen 1, Esa Hynynen 1, Jarkko Finni 5, Petteri Jouste 5, Tapani Keränen

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Palloilun pelianalyysit

Palloilun pelianalyysit Palloilun pelianalyysit Mikko Häyrinen ja Henri Lehto Joukkueurheilun asiantuntijat KIHU Huippu-urheilupäivät, Vierumäki 7.10.2014 Sisältö 1. Yleistä 2. Maalipallo 3. Jalkapallo 4. Lentopallo 5. Lajianalyysit

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET

PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä www.kihu.fi Pelianalyysin historiaa Ensimmäiset käsin tehtävät analyysit

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE

HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSIN TEKNOLOGIAJOHTAJA Firstbeat on peruste.u 2002 Jyväskylässä Taustalla pitkäaikainen, moni:eteinen tutkimus fysiologian, matemaa=sen mallintamisen

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI VALMENNUKSEN TUKENA Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu www.kihu.fi TAUSTAA Pelianalyysi antaa luotettavaa ja objektiivista

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky y Tapani Keränen Ervin Kade Helsinki 9.4.2008 www.kihu.fi Tavoitteet Tarkoituksena kehittää lajinomainen suorituskykytesti

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Taitoluisteluharjoittelun kuormittavuuden seuranta

Taitoluisteluharjoittelun kuormittavuuden seuranta Taitoluisteluharjoittelun kuormittavuuden seuranta Ville Vesterinen, Esa Hynynen, Ari Nummela, Tommi Sipari Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 2013 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA

PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Antti Paananen Naisten päävalmentaja, SLeL www.kihu.fi

Lisätiedot

IV ja V Divisioonien sekä Harrastesarjojen playoff- ottelut

IV ja V Divisioonien sekä Harrastesarjojen playoff- ottelut IV ja V Divisioonien sekä Harrastesarjojen playoff- ottelut Huom. Mikäli tilanne on tasan varsinaisenpeliajan jälkeen (kaikki playoff ottelut) suoritetaan voittomaalikilpailu pareittain. Voittomaali kilpailun

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

SYTY SYke ja TYö projekti

SYTY SYke ja TYö projekti Liikuntabiologia Psykologia SYTY SYke ja TYö projekti Työstressin ja palautumisen mittausmenetelmien käyttömallit Alustavia tuloksia ja mittausmalleja Jyväskylän Seudun Työterveys Kuntopolku Oy Peurunka

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA - PALAUTTEEN VAIKUTUS ELÄMÄN TAPA- MUUTOSTEN TOTEUTTAMISESSA - KO KEMUKSIA MATKAN VARRELTA Stressi hallintaan työssä ja vapaa-ajalla Jyväskylä 20.5.2008 PEURUNKA

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Työkuormituksesta palautuminen

Työkuormituksesta palautuminen Heikki Ruskon juhlaseminaari Sykettä työhön ja urheiluun Työkuormituksesta palautuminen - psykologinen ja fysiologinen näkökulma 15.5.2007 Taru Feldt Työstressi työpsykologisen tutkimuksen keskiössä Stressi

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia PELAAJAPROFIILI Yksilökeskeinen valmennusfilosofia Suomen Palloliitto on määritellyt: "Yksilökeskeisellä valmennusfilosofialla tarkoitetaan valmentajan ja pelaajan välistä vuorovaikutusta ja toimintaa,

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Arja Uusitalo, Erikoislääkäri, LT HUSLAB, Helsingin liikuntalääketieteen keskus

Arja Uusitalo, Erikoislääkäri, LT HUSLAB, Helsingin liikuntalääketieteen keskus Arja Uusitalo, Erikoislääkäri, LT HUSLAB, Helsingin liikuntalääketieteen keskus Miksi seurantaa? Yleistä palautumisesta Seurantamenetelmät -HRV Yhteenvetoa Urheilu: huippu-, kilpa-, kuntourheilu Työntekijät

Lisätiedot

SYDÄMEN AUTONOMINEN SÄÄTELY INTENSIIVISEN HARJOITTELUJAKSON AIKANA AMPUMAHIIHTÄJILLÄ

SYDÄMEN AUTONOMINEN SÄÄTELY INTENSIIVISEN HARJOITTELUJAKSON AIKANA AMPUMAHIIHTÄJILLÄ SYDÄMEN AUTONOMINEN SÄÄTELY INTENSIIVISEN HARJOITTELUJAKSON AIKANA AMPUMAHIIHTÄJILLÄ Ville Vesterinen LFY.A004/ Kandidaatintutkielma Kevät 2006 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Seminaariohjaaja:

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot