Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja jalkapallossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja jalkapallossa"

Transkriptio

1

2 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja jalkapallossa Mikko Häyrinen 1, Esa Hynynen 1, Ari Nummela 1, Hilpi Savikko 2, Janne Silander 2, Lea Hakala 2, Mauro Berruto 3, Teemu Tolonen 3 ja Pertti Honkanen 3 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Koripalloliitto 3 Suomen Lentopalloliitto Copyright 27 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 27

3 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO MENETELMÄT TULOKSET JA POHDINTA Lentopallo Koripallo YHTEENVETO...18 LÄHDELUETTELO Liite A. Harjoitusten kuormittavuuskysely Liite B. Palautuneisuuskysely Liite B. Palautuneisuuskysely Liite C. Koetun stressin kysely Liite D. Leirin kuormittavuuskysely Liite E. Leirin aikaisen mielialan kysely Liite F. Hyvinvointianalyysin laskemat muuttujat... 27

4 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 2 1 JOHDANTO Urheilussa harjoittelun tarkoituksena on kehittää urheilijan eri ominaisuuksia niin, että lajisuoritukset paranevat. Harjoitteluvaikutuksen syntyminen perustuu elimistön tai sen osan homeostaasin järkkymiseen ja siitä aiheutuvaan elimistön adaptoitumiseen. Jos homeostaasia järkyttäviä harjoituksia toistetaan sopivilla palautuksilla, niin harjoitetut ominaisuudet kehittyvät. Autonomisen hermoston säätely häiriintyy mm. kovan harjoittelun ja/tai psyykkisen stressin vaikutuksista (esim. Furlan ym. 1993; Pichot ym. 2). Vakava ylikuormitustila näkyy autonomisen hermoston säätelyssä lepotilassakin (esim. Uusitalo 21; Mourot ym. 24). Lisäksi on havaittu, että ylikuormitustila heikentää kognitiivista suorituskykyä (Hynynen ym. 24) ja jo parin viikon intensiivinen harjoitusjakso voi heikentää reaktioaikaa (Rietjens ym. 24). Aiempien KIHUssa tehtyjen tutkimusten pohjalta on kehitetty uusia sykepohjaisia autonomisen hermoston säätelyn mittausmenetelmiä (Hyvinvointianalyysi, Firstbeat Technologies Oy), joita voidaan käyttää kuormittumisen ja palautumisen arvioinnissa (mm. Martinmäki ym. 25; Hynynen ym. 26; Nummela ym. 26). Sykevaihtelutietoon perustuva autonomisen säätelyn arviointimenetelmä huomioi palautumisen kokonaisvaltaisemmin kuin muut palautumisen arvioinnissa käytetyt menetelmät, koska sykedataa voidaan kerätä taukoamatta esimerkiksi koko rasitusta seuraavan vuorokauden aikana (Nummela ym. 26). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että erityisesti kestävyyslajeissa seurantamenetelmät ovat antaneet erinomaisen avun kovien harjoitusleirien kuormituksen hallintaan (Hynynen ym. 26). Tämän projektin tarkoituksena oli soveltaa viimeisintä osaamista kuormittumisen ja palautumisen seurannassa miesten lentopallomaajoukkueen ja naisten koripallomaajoukkueen harjoitusleiri- ja turnaustilanteissa kesän 26 aikana ja pyrkiä näin tehostamaan joukkueiden harjoittelua ja edistämään joukkueiden menestystä.

5 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 3 2 MENETELMÄT Projektiin osallistuivat miesten lentopallomaajoukkueen ja naisten koripallomaajoukkueen urheilijat. Urheilijoilta arvioivat päivittäin harjoitusten kuormittavuutta (liite 1) ja seuraavan aamun palautuneisuutta (liite 2). Myös lentopallovalmentajat arvioivat harjoitusten kuormittavuutta samalla tavoin. Lisäksi kunkin jakson alussa urheilijat täyttivät koetun stressin kyselyn (liite 3) ja jakson lopussa arvioinnin koko jakson kuormittavuudesta (liite 4) sekä leirin aikaisesta mielialasta (liite 5). Ennen päivän harjoituksia tai pelejä urheilijat tekivät yksinkertaisen näköreaktiotestin Metiturin Good Response - laitteella (kuva 1). Kuva 1. Urheilija tekemässä reaktiotestiä. Urheilijoilta kerättiin syketietoa harjoitus- ja pelipäivien jälkeisistä öistä, jolloin päästiin vertailemaan erilaisten harjoituspäivien vasteita mitatuissa ja lasketuissa sykevaihteluun perustuvissa muuttujissa. Sykeseurannat toteutettiin Suunnon t6-rannetietokoneella ja Polarin S81i-sykemittarilla ja sykevaihtelu analysoitiin Hyvinvointianalyysiohjelmalla (ohjelmaversio 2...9, Firstbeat Technologies Oy, Suomi). tiedon analyysiin valittiin neljän tunnin jakso siten, että sykevälitiedon analysointi aloitettiin puoli tuntia nukkumaanmenon jälkeen. Sykevälitietojen häiriöiset kohdat poistettiin käyttämällä kriteerinä Hyvinvointianalyysiohjelman virheellisen sykevälitiedon korjausta. Kunkin urheilijan yöstä mitattu sykevälitieto analysoitiin, jos analysointikelpoista sykevälitietoa oli vähintään 2,5 tuntia. Lopullisessa tulostuksessa käytettiin Hyvinvointianalyysin DataExport-toiminnon antamia lukuarvoja yhteensä 18 sykevälitiedoista lasketusta muuttujasta (katso liite 6).

6 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 4 Taulukko 1. Miesten lentopallomaajoukkuepelaajien taustatiedot (n=11). Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) BMI Keskiarvo Keskihajonta Taulukko 2. Lentopallomaajoukkueen ohjelma mittausjaksolla. Lentopalloilijoita osallistui mittauksiin kaikkiaan neljätoista kahden viikon jaksolla Yksitoista lentopalloilijaa (taulukko 1) oli paikalla koko mittausjakson ajan, joten heidän tuloksiaan käytetään keskiarvolaskelmissa. Lentopalloilijoiden ohjelma mittausjaksolla on esitetty taulukossa 2. Lentopalloilijat tekivät kaikkiaan 77 reaktiotestiä, ja heiltä mitattiin onnistuneesti 52 yön syketiedot. Sykemittaukset onnistuivat kuudella pelaajalla hyvin koko jakson ajan, ja lähes jokainen yö tallentui. Kolmella pelaajalla tallentui noin puolet öistä, ja kahdella pelaajalla yömittaukset eivät onnistuneet lainkaan. Kolmella pelaajalla panta häiritsi nukkumista, joten yömittaukset keskeytettiin. Pvm. Ma 8.5. Ti 9.5. Ke 1.5. To Pe La Su Aamuharjoittelu Matkustus Lajiharj. Voimaharj. Virkistyssoutu Voimaharj. Lepo Lepo Kuortaneel- le Voimaharj. Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Mittaukset Alkukysely Loppukysely Pvm. Ma Ti Ke To Pe La 2.5. Su Aamuharjoittelu Matkustus Helsinkiin Voimaharj. Lajiharj. Matkustus Unkariin Lajiharj. Lajiharj. Matkustus Suomeen Lepo Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Voima- ja lajiharj. Peli Peli Mittaukset Alkukysely Loppukysely Koripalloilijoita mittauksiin osallistui kolmetoista kahdella eri jaksolla ja Kahdeksan pelaajaa (taulukko 3) oli paikalla kahden viimeisen mittausjakson ajan, joten heidän tuloksiaan käytetään keskiarvolaskelmissa. Koripalloilijoiden ohjelma mittausjaksoilla on esitetty taulukossa 4. Koripalloilijat tekivät kaikkiaan 86 reaktiotestiä, ja heiltä mitattiin onnistuneesti 71 yön syketiedot. Sykemittaukset onnistuivat kymmenellä pelaajalla hyvin koko jakson ajan, ja lähes jokainen yö tallentui, ja kolmella pelaajalla yömittaukset eivät onnistuneet lainkaan.

7 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 5 Taulukko 3. Naisten koripallomaajoukkuepelaajien taustatiedot (n=8). Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) BMI Keskiarvo Keskihajonta Taulukko 4. Koripallomaajoukkueen ohjelma mittausjaksoilla. Pvm. Ma Ti Ke To Aamuharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Peli Mittaukset Alkukysely Loppukysely Pvm. Ma 7.8. Ti 8.8. Ke 9.8. To 1.8. Pe La Su Aamuharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Matkustus Lajiharj. Lajiharj. Ruotsiin Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. + Beep-testi Alkukysely Loppukysely Lajiharj. Peli Peli Peli Lento Suomeen Mittaukset Pvm. Ma Ti Ke To Pe La Su 2.8. Aamuharjoittelu Lepo Lajiharj. Lepo Matkustus Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Vierumäelle Iltaharjoittelu Lajiharj. Testit + lajiharj. Peli Peli Peli Mittaukset Loppukysely

8 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 6 3 TULOKSET JA POHDINTA 3.1 Lentopallo Kun verrattiin lentopalloilijoiden ja valmentajien arvioita fyysisten harjoitusten (kuva 2), lajiharjoitusten (kuva 3) ja otteluiden kuormittavuudesta (kuva 4), havaittiin, että valmentajat arvioivat fyysiset harjoitukset verenkiertoelimistön kannalta kevyemmiksi ja muuten kuormittavammiksi kuin pelaajat. Lajiharjoituksissa eroa on erityisesti psyykkisen kuormittavuuden arvioinnissa, sillä pelaajat kokivat harjoitukset selkeästi vähemmän kuormittaviksi kuin valmentajat arvioivat. Pelaajat kokivat myös ottelut selvästi vähemmän kuormittaviksi kuin mitä valmentajat arvioivat. Pelaajien arvioinneissa näkyi tosin se, että eri rooleissa olevat pelaajat kuormittuvat lajiharjoituksissa ja otteluissa hyvin eri tavoin. 1 Fyysisten harjoituksien kuormittavuuden arviointi Fyysinen harjoitus Fyysinen harjoitus Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Psyyke Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Psyyke Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Kokonaisuus Kuva 2. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot fyysisten harjoitusten kuormittavuudesta (asteikolla 1).

9 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 7 1 Lajiharjoituksien kuormittavuuden arviointi Lajiharjoitus Lajiharjoitus Lajiharjoitus Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Psyyke Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Psyyke Valmentaja Kokonaisuus Kuva 3. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot lajiharjoitusten kuormittavuudesta (asteikolla 1). 1 Otteluiden kuormittavuuden arviointi Ottelu Ottelu Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Psyyke Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Psyyke Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Kokonaisuus Kuva 4. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot otteluiden kuormittavuudesta (asteikolla 1).

10 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 8 Lentopalloilijoiden arvio aamun palautuneisuudesta laski selvästi harjoitusviikon aikana (kuva 5), joten harjoittelu selkeästi kuormitti pelaajia. Erityisesti kahden ensimmäisen varsin kovan harjoituspäivän aiheuttama kuormitus näkyy koko jakson ajan. Edes kevyempi harjoituspäivä ei muuttanut tilaa palautuneemmaksi. Myöskään kahden päivän lepojakso ei palauttanut pelaajia lähtötasolle. Mielenkiintoista oli se, että pelaajat kokivat olonsa tilastollisesti merkitsevästi (p<,5) palautuneemmaksi ensimmäisen ottelupäivän aamuna kuin edellisenä päivänä, vaikka edellisenä päivänä oli matkustettu Unkariin ja harjoiteltu. Näin lyhyttä matkaa ei siis koettu kuormitustekijäksi tai ehkä pelaajat kokivat olonsa paremmaksi, koska edessä oli maajoukkuekauden ensimmäinen ottelu. 1 Aamun arvio palautuneisuudesta Kuva 5. Lentopalloilijan omien palautuneisuusarvioiden keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 8.5. vs (p<.5), 8.5. vs (p<,5), 8.5. vs (p<,5), 9.5. vs (p<,5), 9.5. vs (p<,5), 9.5. vs (p<,5) ja vs (p<,5). Lentopalloilijoiden reaktioissa havaittiin nopeutumista (kuva 6). Ensimmäisen mittausaamun reaktiot olivat tilastollisesti merkitsevästi hitaampia kuin muiden aamujen. Tämä johtui todennäköisesti testin oppimisesta, vaikka kyseessä olikin yksinkertainen reaktiotesti, joka oli hyvin helppo tehdä. Toisaalta otteluaamujen reaktioiden havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevästi nopeampia kuin harjoituspäivien aamujen. Elimistö oli

11 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 9 todennäköisesti jo valmiustilassa illan ottelua varten, ja näin reaktionopeus oli parempi. Pelaajien palautuneisuusarvion ja reaktioaikojen välillä ei havaittu olevan yhteyttä..3 s Kuva 6. Lentopalloilijan reaktioaikojen keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 9.5. vs (p<,1), 9.5. vs (p<,5), 9.5. vs (p<,1), 9.5. vs (p<,1), 9.5. vs (p<,1), 1.5. vs (p<,5), vs (p<,5), vs (p<,1) ja vs (p<,5). Kuvissa 7, 8 ja 9 on esitetty kolmen lentopalloilijan henkilökohtaiset arviot palautumistilastaan, reaktioajat sekä hyvinvointianalyysistä saadut stressi-indeksin arvot. Stressiindeksi kuvaa stressin määrää suhteellisesti, ja sen arvojen havaittiin olevan hyvin yksilöllisiä. Koska arvoja on kattavasti vain muutamilta urheilijoista, keskiarvolaskelmia ei ole järkevää tehdä. Reaktioaikojen muutosten ei puolestaan havaittu olevan yhteydessä mihinkään muuhun muuttujaan. Lentopalloilijoilla X ja Y (kuvat 7 ja 8) havaitaan, että stressi-indeksissä tapahtuu pieniä muutoksia, vaikka pelaajien omat arviot palautuneisuudesta vaihtelivat paljon. Lentopalloilija Z:lla (kuva 9) puolestaan havaitaan, että stressi-indeksissä tapahtuu varsin suuria muutoksia, mutta ne eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta etenkään toisen viikon alussa.

12 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 7. Lentopalloilija X:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 8. Lentopalloilija Y:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.

13 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 9. Lentopalloilija Z:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot. Lentopallo on lajina ja harjoittelultaan hyvin tehopainotteinen. Suoritukset ovat pääosin yksittäisiä, räjähtäviä ja kovatehoisia. Niiden välillä on varsin pitkät tauot, joiden aikana urheilijat ehtivät palautua. Ottelun aikaiset mitatut keskisykkeet (n. 125 lyöntiä minuutissa) ja laktaattitasot (alle 3 mmol/l) ovat olleet alhaisia, joten voidaan todeta, että energiantuotanto tapahtuu pääosin aerobisesti. (Oliveira ym. 2; Viitasalo ym ) Aiemmassa Nummela ym. (26) tutkimuksessa yleisurheilun teholajien urheilijoilla havaittiin, että tehopainotteisen harjoittelun vaikutukset stressi-indeksiin ovat hyvin yksilöllisiä. Kuitenkin kovien tehoharjoitusten kuormitus näkyi stressi-indeksin kasvuna. Tämän tutkimuksen tulokset lentopalloilijoilla ovat samankaltaisia. Esimerkiksi lentopalloilija Z koki toukokuun 8. päivän harjoittelun hyvin kuormittavaksi ja silloin myös hänen stressi-indeksinsä oli suurin. Toisaalta kevyemmän harjoituspäivän jälkeen hänen stressi-indeksinsä oli ensimmäisen viikon alhaisimmalla tasolla.

14 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa Koripallo Koripalloilijoiden arvio aamun palautuneisuudesta vaihteli mittausjakson aikana (kuva 1). Pelaajat kokivat olonsa palautuneimmaksi ensimmäisen turnauksen ensimmäisen ottelupäivän aamuna (11.8.), vaikka edellisenä päivänä he olivat matkustaneet Ruotsiin ja harjoitelleet. Samoin pelaajat kokivat itsensä palautuneeksi toisen turnauksen ensimmäisen ottelupäivän (18.8.) aamuna, vaikka he olivat edellisenä päivänä matkustaneet Vierumäelle ja tehneet fyysiset testit sekä harjoitelleet. Näin lyhyitä matkoja ei siis koettu kuormitustekijäksi tai ehkä pelaajat kokivat olonsa paremmaksi, koska edessä olivat turnauksen ensimmäiset ottelut. Molempien turnausten toisen pelipäivän aamuna pelaajat kokivat tilansa selkeästi kuormittuneemmaksi kuin edeltävänä aamuna ja toisen turnauksen toisena aamuna pelaajat kokivat itsensä selkeästi kuormittuneimmiksi. 1 Aamun arvio palautuneisuudesta Kuva 1. Koripalloilijoiden palautuneisuusarvioiden keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 8.8. vs (p<,1), 9.8. vs (p<,5), 1.8. vs (p<,5), vs (p<,1), vs (p<,1). Suuntaa antavasti.5<p<.1: 9. vs. 2., 11. vs. 12., 11. vs. 13., 11. vs. 2., 12. vs. 18., 12. vs. 19., 13. vs. 18. ja 18. vs Koripalloilijoiden aamun palautumisarviolla ei havaittu olevan yhteyttä edellisen päivän peliaikaan (taulukko 5). Kun verrattiin 1. turnauksen kolmen ottelun ja 2. turnauk-

15 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 13 sen kahden ottelun jälkeisten aamujen palautuneisuuslukemaa koko turnauksen yhteispeliaikaan, havaittiin, että niillä oli lievä yhteys (kuva 11). Taulukko 5. Pelaajien keskimääräinen peliaika (min) peleittäin FIN-SWE FIN-LAT FIN-EST YHT FIN-SWE FIN-ISR YHT. Keskiarvo Keskihajonta turnauksen peliajan suhde palautuneisuusarvioon Palautuneisuusarvio R 2 = Yhteispeliaika (min) 1 2. turnauksen peliajan suhde palautuneisuusarvioon Palautuneisuusarvio R 2 = Yhteispeliaika (min) Kuva 11. Koripalloilijoiden 1. ja 2. turnauksen peliaikojen ja turnauksen jälkeisen palautuneisuusarvion välinen yhteys.

16 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 14 Koripalloilijoiden reaktioajat pysyivät melko tasaisina koko mittausjakson ajan (kuva 12). Ensimmäisen pelipäivän aamun reaktiot olivat tilastollisesti merkitsevästi nopeampia kuin ensimmäisen harjoitusaamun. Toisen turnauksen viimeisen pelipäivän aamun reaktiot olivat jakson nopeimmat. Kokonaisuudessaan pelipäivien aamujen reaktiot olivat nopeampia kuin harjoituspäivien. Elimistö oli todennäköisesti jo valmiustilassa illan ottelua varten, ja näin reaktionopeus oli parempi. Pelaajien palautuneisuusarvion ja reaktioaikojen välillä ei havaittu olevan yhteyttä..3 s Kuva 12. Koripalloilijoiden reaktioaikojen keskiarvot ja -hajonnat. Muutos tilastollisesti merkitsevä 8.8. vs (p<,5), 9.8. vs (p<,5), vs (p<,5). Suuntaa antavasti.5<p<.1: 8. vs. 2., 9. vs. 11., 11. vs. 12., 18. vs ja 19. vs Kuvissa 13, 14 ja 15 on esitetty kolmen koripalloilijan henkilökohtaiset arviot palautumistilasta, reaktioajat ja hyvinvointianalyysistä saadut stressi-indeksit. Stressi-indeksi kuvaa stressin määrää suhteellisesti, ja sen arvojen havaittiin olevan hyvin yksilöllisiä. Koska arvoja on kattavasti vain muutamilta urheilijoista, keskiarvolaskelmia ei koripalloilijoillakaan ole järkevää tehdä. Reaktioaikojen muutosten ei puolestaan havaita olevan yhteydessä mihinkään muuhun muuttujaan. Koripalloilija X:llä (kuva 13) havaittiin, että osin stressi-indeksiarvojen muutokset olivat pieniä ja ne eivät olleet samankaltaisia tai -suuntaisia pelaajan omien palautumista koskevien arvioiden kanssa. Lisäksi hän koki harjoittelun erittäin kuormittavaksi ja selvästi ensimmäisen keräysjakson raskaimmaksi ja kuitenkin aamulla stressiindeksi oli viikon alin.

17 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 15 Koripalloilija Y:llä (kuva 14) stressi-indeksi muuttui selvästi, mutta muutokset eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta. Lisäksi hän koki 9.8. olleen koko keräysjakson kuormittavimman harjoituspäivän ja kuormittavimman pelipäivän. Kyseisiä päiviä seuraavien öiden stressi-indeksit olivat kuitenkin alhaisia verrattuna muihin päiviin, vaikka pelaaja kokikin palautuneensa heikommin kuin muina päivinä. Koripalloilija Z:lla (kuva 15) puolestaan stressi-indeksiarvot vaihtelivat paljon, mutta muutokset eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta. Koripalloilija Y:llä voitiin subjektiivisesti havaita stressi-indeksin ja pelisuorituksen olevan jonkinlaisessa yhteydessä. Kun edellisen yön stressi-indeksi oli korkea (12. ja 19.8.), päivän pelin suoritus oli heikko. Myös toisella pelaajalla havaittiin samankaltaista yhteyttä stressi-indeksiarvon ja pelisuorituksen välillä. Kun molemmilla pelaajilla stressi oli vähentynyt seuraavaan päivään (13. ja 2.8.), pelisuoritus oli parempi (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 13. Koripalloilija X:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.

18 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 14. Koripalloilija Y:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) Kuva 15. Koripalloilija Z:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.

19 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 17 Keskisykkeiden on kansainvälisessä naiskoripallo-ottelussa todettu olevan noin 186 lyöntiä minuutissa ja laktaattien keskimäärin 5. mmol/l. Eniten kuormittuvat takamiehet ja sitten laita- sekä keskushyökkääjät. Kuormitustaso on siis anaerobisen kynnyksen yläpuolella, ja koripallo-ottelun rasitus kohdistuu lentopalloa enemmän kestävyysominaisuuksiin. Tosin ottelun aikana tehdään myös paljon korkeatehoisia spurtteja ja ponnistuksia. Otteluiden on myös todettu olevan harjoittelua kuormittavampaa. (Rodríguez- Alonso ym. 23.) Näin peräkkäisinä päivinä pelattujen pelien voisi olettaa mm. Nummelan ym. (26) tutkimuksen perusteella nostavan stressi-indeksiä, kuten pelaajilla X ja Z tapahtuikin, mutta pelaajalla Y stressi-indeksi ei käyttäytynyt samoin. Pelaajien kuormittavimmiksi kokemien harjoituspäivien (28.6. ja 9.8.) jälkeen stressi-indeksi nousi pelaajalla Z, kun taas pelaajilla X ja Y stressi-indeksit olivat alhaisia.

20 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 18 4 YHTEENVETO Tämän projektin tulokset jättävät osittain avoimeksi yösykeseurannan hyödyt lento- ja koripalloilijoiden kuormituksen seurannassa. Mittausjakson lyhyys ja sykekeräykseen liittyneet ongelmat heikentävät tämän projektin tulosten luotettavuutta. Lisäksi harjoitusten ja pelien kuormittavuutta pitäisi pyrkiä mittaamaan tarkemmin kuin vain kysymällä pelaajan tuntemuksia eli esimerkiksi tehosuoritusten määrien laskulla lentopallossa ja sykemittauksilla koripallossa. Joitakin suosituksia projektin tulosten perusteella voidaan kuitenkin tehdä. Sykeseurannoissa tulosten luotettavampi arviointi vaatisi pidempiaikaista yksilöllistä seurantaa. Näin saataisiin tietoa sekä urheilijoiden tilasta lepopäivän/-jakson jälkeisinä öinä että todella rankkojen harjoitusjaksojen jälkeisinä öinä. Nyt voi olla, että näillä mittausjaksoilla kuormitus ei ollut fyysisesti ja psyykkisesti todella kuormittavaa tai toisaalta urheilijat eivät olleet missään vaiheessa hyvin palautuneessa tilassa. Ääritilanteista saadut vertailutiedot mahdollistaisivat leirijaksojen kuormitustilojen tarkemman arvioinnin. Lisäksi tulosten arviointi pitää tehdä yksilötasolla, koska eri pelaajien kuormitus samoissa harjoituksissa voi olla hyvinkin erilainen. Myös uudet tallentavat pannat, joissa kellolaitetta ei tarvita, parantaisivat mittausten onnistumista. Harjoitusten kuormittavuuskyselyiden ajoittaisella käytöllä valmentajat voisivat saada hyödyllistä palautetta harjoittelun kuormittavuudesta pelaajien näkökulmasta. Nyt lentopalloilijat kokivat harjoitukset melko eri lailla kuormittaviksi kuin mitä valmentajat ajattelivat. Aamun palautumisarvioiden avulla valmentajat voisivat vielä tarkentaa kyseisen päivän harjoittelun kuormittavuutta pelaajien tilan ja harjoitustavoitteiden mukaan. Molempien kyselyiden käytöllä urheilijat oppisivat analysoimaan harjoittelun tehoa ja toisaalta oppisivat tuntemaan oman kehonsa reagointia erilaisiin harjoituksiin. Pelipäivien reaktioaikatestauksella voitaisiin "tarkistaa", ovatko urheilijat hyvässä valmiustilassa päivän ottelua varten. Jos valmiustila ei ole hyvä, päivän toiminnalla voitaisiin ehkä vielä vaikuttaa siihen, että valmiustila saataisiin paremmaksi. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että tämä projekti ei vielä auttanut joukkueita merkittävästi. Valmentajat saivat kuitenkin uutta tietoa eri menetelmistä ja kokemuksia niiden käytöstä. Joitakin projektissa käytettyjä menetelmiä, kuten kyselyitä ja reaktiomittauksia, joukkueet voisivat hyödyntää jo nyt, mutta sykeseurannan hyödyntäminen vaatisi vielä lisätutkimista.

21 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 19 LÄHDELUETTELO Furlan, R., Piazza, S., Dell Orto, S., Gentile, E., Cerutti, S., Pagani, M. & Malliani, A. (1994). Early and late effects of exercise and athletic training on neural mechanisms controlling heart rate. Cardiovasc. Res. 27: Hynynen, E., Rusko, H., Konttinen, N. & Uusitalo-Koskinen, A. (24). Attenuated Cardiac Autonomic Modulation and Cognitive Performance in Overtrained Athletes. 9th Annual Congress of the European College of Sport Science, July 3 6, 24. Book of Abstracts, 236. Hynynen, E., Hämäläinen, I., Jylhä, R., Liukkonen, J., Nummela, A. & Rusko, H. (26). Maastohiihdon kuormitusseurannan kehittämisprojekti vuoteen 26 / Torino. KIHUn julkaisusarja nro 2. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KI- HU, Jyväskylä. Martinmäki, K., Rusko, H., Kooistra, L., Kettunen, J. & Saalasti, S. (25). Intraindividual Validation of Heart Rate Variability Indices to Measure Vagal Effects on the Heart. Am J Physiol Heart Circ Physiol doi: /ajpheart Mourot, L., Bouhaddi, M., Perrey, S., Cappelle, S., Henriet, M-T., Wolf, J-P., Rouillon, J-D. & Regnard, J. (24). Decrease in heart rate variability with overtraining: assessment by the Poincaré plot analysis. Clin Physiol Funct Imaging 24: Nummela, A., Vänttinen, T., Hynynen, E., Finni, J., Jouste, P., Keränen, T., Luhtanen, P., Mets, T., Mononen, K., Mäkelä, I., Norvapalo, K., Rusko, H., Salonen, M., Toivonen, R. & Tummavuori, M. (26). Jalkapallon, yleisurheilun teholajien ja kivääriammunnan kuormitus- ja palautumiskonseptien kehittäminen. KIHUn julkaisusarja nro 6. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. Oliveira, J., Magalhães, J. & Soares, J.M.C. (2). Changes in functional profile induced by volleyball match. Teoksessa Avela, J., Komi, P.V. & Komulainen, J. (toim.) Proceedings of the 5th Annual Congress of the European College of Sports Science Jyväskylä, Finland, July 2. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. s Pichot, V., Roche, F., Gaspoz, F.E., Antoniadis, A., Minini, P., Costes, F., Busso, T., Lacour, J.-R. & Barthélémy, J.C. (2). Relation between heart rate va-

22 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 2 riability and training load in middle-distance runners. Med Sci Sports Exerc 32: Rietjens, G.J.W.M., Kuipers, H., Adam, J.J., Saris, W.H.M., van Breda, E., van Hamont, D. & Keizer, H.A. (25). Physiological, Biochemical and Psychological Markers of Strenuous Training-Induced Fatigue. Int J Sports Med 26: Rodríguez-Alonso M., Fernández-García B., Pérez-Landaluce J. & Terrados N. (23). Blood lactate and heart rate during national and international women's basketball. J Sport Med Phys Fitness 43 (4): Viitasalo, J.T., Rusko, H., Pajala, O., Rahkila, P., Ahila, M. & Montonen, H. (1987). Endurance Requirements in Volleyball. Canadian Journal of Sport Sciences / Journal Canadien des Sciences du Sport 12 (4): Uusitalo, A.L.T. (21). Overtraining - a big challenge for top athletics. Phys Sportsmed 29: 35 5.

23 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 21 Liite A. Harjoitusten kuormittavuuskysely

24 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 22 Liite B. Palautuneisuuskysely

25 Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 23 Liite C. Koetun stressin kysely Kysely koskee tuntemuksiasi ja ajatuksiasi viimeisen kuukauden aikana. Jokaisessa kohdassa Sinua pyydetään arvioimaan kuinka usein olet tuntenut väitteen mukaisesti. Vaikka muutamat kysymykset vaikuttavat samanlaisilta, niissä on kuitenkin pieniä eroja. Pyri siis käsittelemään jokaista kysymystä erillisenä ja vastaa jokaiseen kysymykseen miettimättä niitä pitkään. Toisin sanoen, älä yritä laskea kertoja, vaan arvioi annettujen vaihtoehtojen perusteella parhaiten tilanteeseesi sopiva määritelmä. Vastaa jokaiseen väittämään käyttämällä seuraavaa asteikkoa: ei koskaan 1 hyvin harvoin 2 silloin tällöin 3 aika usein 4 hyvin usein 1. Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana ollut pois tolaltasi jonkun yllättävän tapahtuman takia? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana epäillyt kykyäsi hallita tärkeitä asioita elämässäsi? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana tuntenut itsesi hermostuneeksi ja stressaantuneeksi? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana käsitellyt onnistuneesti hankalia/ärsyttäviä elämän tilanteita? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana kokenut sujuvasti mukautuneesi tärkeisiin elämässäsi tapahtuneisiin muutoksiin? Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana ollut varma, että pystyt hallitsemaan henkilökohtaiset ongelmasi?

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Sykettä työhön ja urheiluun Esa Hynynen, KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

psyykkisen suoritusvireen

psyykkisen suoritusvireen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Fysiologisen kuormituksen ja psyykkisen suoritusvireen seuranta taitoluistelussa Tommi Sipari, Ville Vesterinen + Virpi Horttana Huippu-urheilun

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

teknis-taktinen lajianalyysil

teknis-taktinen lajianalyysil Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Naisten beach volleyn teknis-taktinen lajianalyysil Mikko Häyrinen, Urheilututkija, joukkueurheilu Huippu-urheilun kehitysprojektien k raportointiseminaari

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Pertti Honkanen Valmentaja, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä LENTOPALLON HYPPYSYÖTÖN BIOMEKAANINEN ANALYYSI Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Antti Paananen Valmennuspäällikkö, Suomen

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

TAITOKOULU OSA 19. Kiinnitätkö tarpeeksi huomiota palautumiseen?

TAITOKOULU OSA 19. Kiinnitätkö tarpeeksi huomiota palautumiseen? OSA 19 naisvaltaiseen harjoittelun kuorongelmaa. Ongelma syntyy, jos hän ei palaudu urheilusuorituksesta. Kunto nousee kun palaudutaan tätä kutsutaan superkompensaatioksi. Ja siksi palautuminen on niin

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI VALMENNUKSEN TUKENA Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu www.kihu.fi TAUSTAA Pelianalyysi antaa luotettavaa ja objektiivista

Lisätiedot

Harjoite 4: Kilpailun/ottelun kulun suunnitelma

Harjoite 4: Kilpailun/ottelun kulun suunnitelma Harjoite 4: Kilpailun/ottelun kulun suunnitelma Noin 90 minuuttia Harjoituslomake ja kynät Tavoitteet Harjoitteen avulla joukkue voi suunnitella ja hahmotella ihanteellisesti sujuvan kilpailun/ottelun

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Stressin psykofysiologiaa sykevariaation kertomana

Stressin psykofysiologiaa sykevariaation kertomana Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Stressin psykofysiologiaa sykevariaation kertomana Esa Hynynen urheilututkija, LitT PSYLI & SUPY kevätseminaari, Helsinki 29.4.2011 www.kihu.fi Stressin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

Maastohiihdon kuormitusseurannan kehittämisprojekti vuoteen 2006 / Torino

Maastohiihdon kuormitusseurannan kehittämisprojekti vuoteen 2006 / Torino Maastohiihdon kuormitusseurannan kehittämisprojekti vuoteen 2006 / Torino Esa Hynynen 1, Ismo Hämäläinen 2, Reijo Jylhä 3, Jarmo Liukkonen 4, Ari Nummela 1 ja Heikki Rusko 5 1 Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia PELAAJAPROFIILI Yksilökeskeinen valmennusfilosofia Suomen Palloliitto on määritellyt: "Yksilökeskeisellä valmennusfilosofialla tarkoitetaan valmentajan ja pelaajan välistä vuorovaikutusta ja toimintaa,

Lisätiedot

SYTY SYke ja TYö projekti

SYTY SYke ja TYö projekti Liikuntabiologia Psykologia SYTY SYke ja TYö projekti Työstressin ja palautumisen mittausmenetelmien käyttömallit Alustavia tuloksia ja mittausmalleja Jyväskylän Seudun Työterveys Kuntopolku Oy Peurunka

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen

Lisätiedot

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova

Lisätiedot

HUY:n asiantuntijapalvelut maastohiihdossa

HUY:n asiantuntijapalvelut maastohiihdossa HUY:n asiantuntijapalvelut maastohiihdossa Jussi Mikkola, Ville Vesterinen, Esa Hynynen, Ari Nummela (KIHU), Reijo Jylhä, Eero Hietanen, Olli Ohtonen, Jussi Piirainen (SHL) & OP Kärkkäinen (OK) TAVOITE

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus 2004-2011 Riku Valleala KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Harri M. Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Omaa taustaa Omat lajit: Yleisurheilu, jääkiekko, jalkapallo,

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

HARJOITUSPÄIVÄKIRJA NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT:

HARJOITUSPÄIVÄKIRJA NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT: NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT: HARJOITUSPÄIVÄKIRJA 28.09.2015 27.3.2016 Oulun Pyrintö ry Nummikatu 18-20, 90100 Oulu p. 044 781 2809 www.oulunpyrinto.fi HARJOITTELUN TAVOITTEET HUOM! Lahjakkuutta on

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

Pikakäyttöohje: Firstbeat Kuntovalmentaja

Pikakäyttöohje: Firstbeat Kuntovalmentaja Pikakäyttöohje: Firstbeat Kuntovalmentaja Kuntovalmentaja on avaimesi hyvään kuntoon! Valmentaja: Kertoo harjoitteletko oikein suhteessa kuntotasoosi ja tavoitteeseesi. Älykäs päivittyvä harjoitusohjelma.

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille s.1 SISÄLLYS Johdanto... 3 Hyödyllinen vai haitallinen stressi?... 4 Tavallisimmat stressin aiheuttajat... 5 Tunnista ja taltuta

Lisätiedot

Technical and tactical. basketball in three different levels. tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Henri Lehto.

Technical and tactical. basketball in three different levels. tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Henri Lehto. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Technical and tactical game analysis of elite basketball in three different levels Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mikko Häyrinen, Ari Tammivaara,

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

Puolimaraton tavoiteaikaan Suunnitelman laati Tuula Uusitalo

Puolimaraton tavoiteaikaan Suunnitelman laati Tuula Uusitalo Puolimaraton tavoiteaikaan Suunnitelman laati Tuula Uusitalo 1 VK PV Harjoitus 1 Harjoitus 2 Harjoitus 3 Harjoitus 4 Muuta 1 2.-8.1. 2 9.-15.1. Yhteislenkki 9.1. klo 19 Alkuun ja loppuun reipasta kävelyä

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI ALKUINFO

HYVINVOINTIANALYYSI ALKUINFO HYVINVOINTIANALYYSI ALKUINFO FIRSTBEAT ON SUORITUSKYVYN JA HYVINVOINNIN EDELLÄKÄVIJÄ Huippu-urheilu Yli 500 huippujoukkuetta käyttää Firstbeatia voittaakseen maailman kilpailluimmilla areenoilla Kuluttajatuotteet

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE Tomi Vänttinen Urheilubiomekaniikan johtava asiantuntija www.kihu.fi KANSAINVÄLINEN TASO Kansainvälinen vaatimustaso

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Rautio Anne, lehtori, Hyvinvointipalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Rautio Anne, lehtori, Hyvinvointipalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Lumen 2/2016 TEEMA-ARTIKKELI Rautio Anne, lehtori, Hyvinvointipalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Barents Rescue - pelastusharjoitukset järjestetään joka toinen vuosi ja siihen osallistuvat

Lisätiedot

VASTUSTAJA-ANALYYSIT VAMMAISPÖYTÄ- TENNIKSESSÄ JA PYÖRÄTUOLIRUGBYSSÄ

VASTUSTAJA-ANALYYSIT VAMMAISPÖYTÄ- TENNIKSESSÄ JA PYÖRÄTUOLIRUGBYSSÄ Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VASTUSTAJA-ANALYYSIT VAMMAISPÖYTÄ- TENNIKSESSÄ JA PYÖRÄTUOLIRUGBYSSÄ Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Tommi Ojanen Päävalmentaja, pyörätuolirugbymaajoukkue

Lisätiedot

Paikka/aika Paj 10:00-11:30 Paj 10:00-11:30 Omatoiminen Lund lähtö U18 leiri PAJ / Lund U18 Leiri PAJ / Lund

Paikka/aika Paj 10:00-11:30 Paj 10:00-11:30 Omatoiminen Lund lähtö U18 leiri PAJ / Lund U18 Leiri PAJ / Lund PÄIJÄT-HÄMEEN URHEILUAKATEMIA HARJOITUSOHJELMA VIIKKO 43-49 TC Pariisi / syyslomaviikko U18 Maajoukkueleiri PAJ / Cadet Camp Lund Vko 43 Ma 19.10 Ti 20.10 Ke 21.10 To 22.10 Pe 23.10 La 24.10 Su 25.10 Aamu

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Älyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun

Älyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun Älyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun Innostu työstä seminaari 22.5.2014 Kasnäs Veikko Louhevaara, professori (emeritus) Myontec Oy Sulaute&u 5etotekniikka - Ubicom - Ubi- tekniikka

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMAT KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkue Leirityskalenteri

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemia Kenelle Toiminta koskee yhteistyöjakson ensimmäisenä vuonna lapsiurheiluvaiheessa 2005, 2004, 2003 ja 2002- syntyneitä poikia ja tyttöjä. Yhteistyöjakson toisena vuonna toimintaan

Lisätiedot

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Henri Lehto, Projektitutkija, LitM www.kihu.fi Sisältö Taustaa KIHU:sta

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Ajoharjoittelu Tomi Konttinen 2016

Ajoharjoittelu Tomi Konttinen 2016 Ajoharjoittelu Ajaminen Mitä ominaisuuksia ajaminen vaatii? Ominaisuudet ja ajaminen Taito Kyky omaksua uusia asioita, olennaista ajotaidon kehittämisessä Lihaskoordinaatio Lihasten hallinta tarkkuutta

Lisätiedot

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta

Lisätiedot

Harjoittelun rytmitys nuorilla Juho Halonen

Harjoittelun rytmitys nuorilla Juho Halonen Harjoittelun rytmitys nuorilla Juho Halonen Hyvä harjoittelu -Nuori urheilija -hyvä harjoittelu olennaista (ominaisuuksien kehittämistä) ->vain sen kautta hyvään kehitykseen(kehityspotentiaali) -Hyvä harjoittelu

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2016

URHEILULÄÄKETIEDE 2016 Lisähappi huippu urheilussa hyödyllistä vai huuhaata? Juha Peltonen, LitT, dos. Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö; Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum Helsingin yliopisto URHEILULÄÄKETIEDE

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentautumisprosessi ja harjoituskaudet Valmentautumisprosessi Harjoittelun arviointi yhteenvedot harjoituspäiväkirjan analysointi testitulosten analysointi

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot