Toimitusjohtajan katsaus

Transkriptio

1 2013 Vuosikertomus Tiivistelmä Årsberättelse Sammandrag

2 2013 Vuosikertomus Tiivistelmä Årsberättelse Sammandrag

3 Sisällys Toimitusjohtajan katsaus... 4 Hallituksen toimintakertomus... 6 Sijoitusten jakauma ja tuotto Tilinpäätöksen liitetiedot Tunnuslukuja Hallinto Yhteystiedot Innehåll Verkställande direktörens översikt... 4 Styrelsens verksamhetsberättelse... 6 Placeringsallokering och avkastning Noter till bokslutet Nyckeltal Förvaltning Kontaktinformation... 24

4 Toimitusjohtajan katsaus MERIMIESELÄKEKASSAN hallitus hyväksyi marraskuussa 2013 uuden strategian. Strategian tavoite on entinen eli eläkekassa takaa merenkulkijoille luotettavan eläketurvan kustannustehokkaasti. Pyrimme myös olemaan vakavarainen ja maan tuottavin eläkelaitos. Strategiassa linjattiin myös selkeästi ne toimenpiteet, joilla tavoitteet jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä saavutetaan. Strategian toteuttamiseksi merimieseläkejärjestelmä pyrkii lähentymään muuta työeläkejärjestelmää, parantaa kustannustehokkuutta, panostaa työkyvyn ylläpitämiseen eläkkeelle siirtymisiän myöhentämiseksi, painottaa sijoitustoiminnassaan kiinteistöjä ja niiden kehittämistä, hyödyntää entistä enemmän sähköisiä palveluja asioinnissa ja viestinnässä sekä pitää huolta osaavasta henkilökunnastaan. Uusi strategia ohjasi käytännössä jo vuoden 2013 toimintaa. Merimieseläkelain uudistamista valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä aloitti työnsä ja eläkekassassa tuotettiin uudistusta varten tarvittavaa aineistoa. Tavoitteena on merimieseläkejärjestelmä, joka on lähempänä muuta työeläkejärjestelmää mutta säilyttää samalla merenkulun edellyttämät erityispiirteet muun muassa rahoituksen ja siirtymäsäännösten suhteen. Työryhmän työn on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. Merimieseläkekassan kustannustehokkuuden parantamiseksi kilpailutimme sopimuksiamme. Tästä johtuen hallinnolliset kulumme pienentyivät merkittävästi samalla kun toimintatapojamme selkiytettiin. Hallitus hyväksyi eläkekassan hallintomallin tammikuussa 2013 ja sitä päivitettiin loppuvuodesta luotettavan hallinnon ja toiminnan julkisuuden lisäämiseksi. Merimieseläkekassa panostaa yhä määrätietoisemmin merenkulun työhyvinvoinnin parantamiseen varustamojen ja merenkulkijoiden kanssa. Syyskuussa 2013 järjestettiin Hyvä työelämä merellä -seminaari, jossa viitoitettiin eläkekassan tulevaa roolia. Eläkekassa tulee tiivistämään yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa ja siten parantamaan merenkulkijoiden fyysistä ja henkistä työhyvinvointia. Myös lainsäädännöllistä pohjaa työhyvinvoinnin edistämiseksi tullaan selkiyttämään muun työeläkejärjestelmän mukaisesti. Sijoitustoiminnassa vuosi 2013 oli jälleen hyvä (sijoitusten tuotto 8,6 %) ja vertailtaessa pitkän aikavälin tuottoja muihin eläkelaitoksiin, eläkekassan sijoitustoiminnan tavoitteet ovat toteutuneet. Hyvään vakavaraisuuteemme perustuen sijoitussalkkumme on hiukan muita eläkelaitoksia riskipitoisempi. Osakesijoitusten rinnalla painotamme kiinteistösijoituksia ja tulevina vuosina panostamme erityisesti kiinteistöjen kehittämiseen. Eläkekassa hyväksyi myös vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Lisäämme sähköistä asiointiamme kaikessa toiminnassamme ja käynnistimme vuoden 2013 lopulla koko eläkekassan toimintaa uudistavan tietojärjestelmäprojektin. Uusien toimintatapojen lisäksi pyrimme myös pitämään huolta osaavasta henkilökunnastamme panostamalla omaan työhyvinvointiimme. Merimieseläkejärjestelmämme on täysin sidoksissa suomalaiseen merenkulkuun. Vaikka kokonaistaloudellinen tilanne heijastui negatiivisesti koko merenkulkuun, ovat aiemmin tehdyt päätökset kuitenkin luoneet pohjaa suomalaisen merenkulun säilyttämiseksi. Maksutulomme nousi viime vuonna noin 5 prosenttia. Tulevaisuus on kuitenkin täynnä haasteita, minkä vuoksi kansallisen meren kulun strategian toteuttaminen on otettava vakavasti. o Helsingissä, maaliskuussa 2014 Kari Välimäki 4 Vuosikertomus 2013 Årsberättelse 2013

5 Verkställande direktörens översikt SJÖMANSPENSIONSKASSANS styrelse godkände i november 2013 en ny strategi. Målet för den här strategin är det tidigare, dvs. att pensionskassan garanterar ett kostnadseffektivt och tillförlitligt pensionsskydd för sjöfararna. Vi strävar även till att vara solventa och landets produktivaste pensionsanstalt. I strategin drogs också linjerna klart upp för åtgärder med vilka målen nås i en verksamhetsmiljö som fortlöpande förändras. För att omsätta strategin i praktiken strävar vi till att föra sjömanspensionssystemet närmare det övriga arbetspensionssystemet, förbättra kostnadseffektiviteten, satsa på upprätthållande av arbetsförmågan för att pensioneringsåldern ska kunna senareläggas, prioritera fastigheter och utvecklingen av dessa i placeringsverksamheten, i allt högre grad nyttja elekroniska tjänster vid handläggande av tjänster och i kommunikationen samt sörja för omsorgen om den kunniga personalen. I praktiken styrdes verksamheten redan 2013 av den nya strategin. Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen för beredning av revideringen av sjömanspensionslagen inledde sitt arbete och pensionskassan sammanställde det material som behövs för revideringsarbetet. Målet är ett pensionssystem för sjömän som är närmare det övriga arbetspensionssystemet, men samtidigt bibehåller de av sjöfarten förutsatta särdragen, bland annat vad gäller finansiering och övergångsbestämmelser. Arbetsgruppens arbete avses bli klart under För att förbättra Sjömanspensionskassans kostnadseffektivitet konkurrensutsattes våra avtal. Tack vare den här åtgärden sjönk våra förvaltningskostnader betydligt och samtidigt klarnade våra verksamhetsrutiner. Styrelsen fastställde förvaltningsmodellen i januari I slutet av året uppdaterades modellen för att främja den offentliga bilden av en tillförlitlig förvaltning och verksamhet. Tillsammans med rederierna och sjöfararna satsar Sjömanspensionskassan allt mer målmedvetet på en förbättring av arbetshälsan inom sjöfarten. I september 2013 ordnades seminariet Bra arbetsliv på sjön. Under seminariet utstakades pensionskassans kommande roll. Pensionskassan kommer att intensifiera samarbetet med olika samarbetspartner och på så vis för sin del förbättra sjöfararnas fysiska och psykiska arbetshälsa. Även lagstiftningsgrunden för främjandet av arbetshälsan kommer att klarläggas i överensstämmelse med det övriga arbetspensionssystemet. För placeringsverksamhetens del var 2013 än en gång ett bra år (avkastningen av placeringarna 8,6 %) och vid en jämförelse med övriga pensionsanstalter av långtidsavkastningen framgår att pensionskassans målsättningar realiserats. Vår goda solvensnivå har motiverat vår placeringsportfölj att vara en aning mera riskfylld än de övriga pensionsanstalternas portföljer. Vid sidan av aktieplaceringarna ger vi placeringarna i fastigheter stor tyngd och under närmast kommande år satsar vi särskilt på utveckling av dessa. Pensionskassan godkände principerna för ansvarsfull placering. I all vår verksamhet ökar vi det elektroniska handläggandet av ärenden. I slutet av 2013 startade vi ett datasystemprojekt som reformerar pensionskassans verksamhet i sin helhet. Utöver de nya rutinerna strävar vi även till att sörja för vår kunniga personals välbefinnande genom att satsa på personalens arbetshälsa. Vårt sjömanspensionssystem är helt bundet vid den finländska sjöfarten. Trots att den ekonomiska situationen totalt sett återspeglades negativt på hela sjöfarten har tidigare fattade beslut ändå skapat en grund för den finländska sjöfartens överlevnad. Senaste år steg vår premieinkomst med drygt fem procent. Framtiden är dock fylld av utmaningar. Därför bör realiserandet av den nationella strategin för sjöfarten tas på allvar. o Helsingfors, i mars 2014 Kari Välimäki Tavoitteena on merimieseläkejärjestelmä, joka on lähempänä muuta työeläkejärjestelmää mutta säilyttää samalla merenkulun edellyttämät erityispiirteet muun muassa rahoituksen ja siirtymäsäännösten suhteen. Målet är ett pensionssystem för sjömän som är närmare det övriga arbetspensionssystemet, men samtidigt bibehåller de av sjöfarten förutsatta särdragen, bland annat vad gäller finansiering och övergångsbestämmelser. Vuosikertomus 2013 Årsberättelse

6 Hallituksen toimintakertomus 2013 Styrelsens verksamhetsberättelse 2013 Talouden kehitys Vuonna 2013 maailmantalouden kehitys kääntyi myönteiseen suuntaan. Euroopassa talouden supistuminen päättyi kesällä, mutta koko vuoden talouskasvu jäi toisena vuonna peräkkäin negatiiviseksi. Pelot kriisimaiden ja euroalueen pankkien tilanteen heikkenemisestä vähenivät, mutta uudeksi uhaksi nousi deflaatio. Kuluttajahintojen nousu hidastui vain 0,8 prosenttiin. Euroalueen maiden talouskehitys on eriytynyt toisistaan. Kriisimaissa, kuten Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa tilanne on vakautunut ja Saksan talous on edelleen hyvässä kunnossa. Toisaalla heikon kilpailukyvyn maissa, kuten Ranskassa, Italiassa ja valitettavasti myös Suomessa talouden kehitys on vaatimatonta. Yhdysvalloissa talous kasvoi odotetusti. Samalla alkoivat arvuuttelut siitä, milloin keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa. Toistaiseksi keskuspankin toimet ovat olleet maltillisia, mikä on vahvistanut luottamusta Yhdysvaltojen talouskehitykseen. Kiinassa saatiin loppukesällä vahvistusta siitä, ettei talouskasvu ole hidastumassa. Loppuvuonna keskusjohto ilmoitti, että uudistuspolitiikkaa jatketaan. Kehittyvissä talouksissa tilanne on heikentynyt erityisesti niissä maissa, joissa talouskasvu on perustunut liialliseen ulkomaiseen velkaan. Lisäksi monissa maissa, kuten Turkissa, Brasiliassa ja viime aikoina Ukrainassa ja Thaimaassa poliittinen levottomuus on vaikuttanut maiden valuuttoihin ja arvopaperimarkkinoihin. Suomen talouden kehitys on ollut finanssikriisin alusta lähtien heikkoa. Kriisin alussa vuonna 2009 talous supistui peräti 8,5 prosenttia ja seuraavan lyhyen toipumisjakson jälkeen talouskasvu kääntyi jälleen laskuun. Vuosina 2012 ja 2013 talous supistui edelleen. Ennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa lähivuosina vain 1 2 prosenttia vuodessa. Ekonomins utveckling Året 2013 vände världsekonomins utveckling över i en positiv riktning. I Europa upphörde ekonomins nedgång på sommaren, men den ekonomiska tillväxten för hela året blev för andra året i följd negativ. Rädslan för att situationen i krisländerna och för bankerna i euroområdet skulle försvagas minskade, men ett nytt hot började spöka, en eventuell deflation. Konsumentprisernas stegring avmattades till endast 0,8 %. Den ekonomiska utvecklingen i euroområdets länder har fjärmat sig från varandra. I krisländer, som exempelvis Spanien, Irland och Portugal, har situationen stabiliserats och Tysklands ekonomi är fortfarande i gott skick. Å andra sidan har den svaga konkurrenskraften i länder, som t.ex. Frankrike, Italien och beklagligtvis även Finland, lett till att den ekonomiska utvecklingen i dessa länder är anspråkslös. Som väntat ökade den ekonomiska tillväxten i USA. Samtidigt började gissningar om centralbankens eventuella åtstramning av finanspolitiken cirkulera. Tillsvidare har centralbankens åtgärder varit måttfulla, vilket har stärkt förtroendet för den ekonomiska utvecklingen i USA. Mot slutet av sommaren bekräftades uppfattningen om att den ekonomiska tillväxten i Kina inte håller på att stagnera. I slutet av året meddelade centralledningen, att den inledda reformpolitiken fortsätter. Situationen i utvecklingsekonomierna har försämrats, särskilt i länder, vars ekonomiska tillväxt har grundat sig på alltför stora utländska skulder. I många länder har därtill politisk oro, som t.ex. i Turkiet och Brasilien och den senaste tiden även i Ukraina och Thailand, inverkat på ländernas valutor och värdepappersmarknad. Den finländska ekonomins utveckling har ända från finanskrisens början varit svag. År 2009 i början av krisen gick den ekonomiska tillväxten ner med hela 8,5 % och efter följande kortvariga period av uppgång vände den ekonomiska tillväxten åter över i Maksetut eläkkeet Utbetalda pensioner Eläkemenon rakenne, % Pensionutgiftens konsistens, % Milj. eur ,9 0, ,3 Vahuuseläkkeet Ålderspensioner Työkyvyttömyyseläkkeet Invalidpensioner Perhe-eläkkeet Familjepensioner Muut Övriga ,0 6 Vuosikertomus 2013 Årsberättelse 2013

7 Vuosi 2013 oli riskisijoitusten ja varsinkin osakkeiden kannalta erittäin vahva vuosi. Erityisesti Suomessa osakkeet tuottivat erinomaisesti, yli 30 prosenttia. Myös muissa kehittyneissä maissa osakekurssit nousivat runsaalla 20 prosentilla. Sen sijaan kehittyvillä markkinoilla vuosi oli vaikea. Keskimääräinen kehitys jäi 5 10 prosenttia miinukselle. Korkosijoituksissa rahamarkkinoiden ja hyvän luottoluokituksen valtionlainojen tuotot olivat olemattomat tai jopa negatiiviset. Yrityslainojen tuotot olivat sitä paremmat, mitä heikommat olivat yritysten luottoluokitukset. Myös korkosijoitusten osalta kehittyvien markkinoiden lainojen tuotot jäivät selvästi negatiivisiksi. Suomessa toimisto- ja liiketilojen kauppoja tehtiin 2013 arvoltaan noin 2,1 miljardilla eurolla. Määrä oli sama kuin edellisvuonna ja on pysynyt tällä tasolla viimeiset viisi vuotta eli vuodesta 2009 lähtien. Kauppojen kokonaismäärä ylitti 2 miljardin euron rajan johtuen loppuvuoden muutamasta isosta transaktiosta. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus suomalaisiin kiinteistöihin on lisääntynyt ja heidän osuutensa kaikista kaupoista oli noin 35 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat jatkoivat nousuaan vuonna Koko maassa vuokrat nousivat 3,7 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla nousu oli 4,0 prosenttia. Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat alkuvuoden aikana, mutta kääntyivät loppuvuonna laskuun. Koko maassa hinnat kuitenkin nousivat edellisvuoteen verrattuna 0,7 prosenttia. Nousu oli ripeintä pääkaupunkiseudulla, jossa hinnat nousivat 2,3 prosenttia. Muualla maassa hinnat laskivat 0,5 prosentilla. Toimintaympäristön kehitys Vuoden 2013 varustamobarometrin mukaan merenkulun suhdannetilanne on edelleen negatiivinen, mutta tulevaisuudennäkymät ovat paranemassa. Kuljetuskysyntä on jo lähtenyt lievään nousuun ja varustamoiden kapasiteetin käyttöaste on parantunut merkittävästi. Positiivisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Kilpailu merikuljetuksissa on varustamoiden mukaan kiristynyt ja kilpailutilannetta kuvaava tunnusluku on negatiivisin barometrin historiassa. Merikuljetusrahtien hinnat ovat heilahdelleet voimakkaasti ja viimeisen vuoden aikana rahtihinnat ovat laskeneet. Vuonna 2015 voimaan astuvan rikkidirektiivin säännösten noudattamiseksi varustamoilla on periaatteessa käytössään useita vaihtoehtoja. Varustamobarometrin mukaan lähes 90 prosenttia varustamoista ilmoittaa valitsevansa vähärikkisen polttoaineen. Loput vastaajista uskoi käyttävänsä tuossa vaiheessa rikkipesuria. Vasta vuosikymmenen loppuun mennessä olisi käytössä laajempi valikoima sopeutumiskeinoja. nedgång. Under åren 2012 och 2013 fortsatte ekonomins nedgång. Enligt prognoserna kommer den finländska ekonomins tillväxt under de närmaste åren att vara bara 1 2 % per år. För riskplaceringarnas, i synnerhet aktiernas, del var 2013 ett ytterst starkt år. Särskilt i vårt eget land var aktiernas avkastning ypperlig, över 30 %. Också i de övriga i-länderna steg aktiekurserna med dryga 20 %. På u-marknaden var året däremot svårt. Den genomsnittliga utvecklingen stannade på 5 10 % minus. För ränteplaceringarnas del var avkastningen av penningmarknaden och statsobligationer med god kreditvärdighet obefintliga eller rentav negativa. Ju sämre företagens kreditvärdighet var, dess bättre var avkastningen av företagsobligationerna. Också för ränteplaceringarnas del blev avkastningen av u-marknadens obligationer klart negativ. I Finland gjordes under 2013 affärer med kontors- och affärsfastigheter för ett värde av omkring 2,1 miljarder euro. Omfattningen var densamma som året innan och den har hållits på den här nivån de senaste fem åren, dvs. sedan Affärernas totalbelopp översteg gränsen 2 miljarder euro pga. några större transaktioner i slutet av året. De internationella placerarnas intresse för finländska fastigheter har ökat och deras andel av alla affärer var omkring 35 %. Hyrorna för fritt finansierade hyresbostäder fortsatte att stiga under I hela landet steg hyrorna i genomsnitt med 3,7 % och i huvudstadsregionen med 4,0 %. Priserna på gamla aktielägenheter steg i början av året, men mot slutet av året sjönk de igen. I jämförelse med året innan steg dock priserna i hela landet i genomsnitt med 0,7 %. Stegringen var rejälast i huvudstadsregionen, där priserna steg med 2,3 %. I de övriga delarna av landet sjönk priserna med i genomsnitt 0,5 %. Verksamhetsmiljöns utveckling Enligt rederibarometern för 2013 är konjunktursituationen inom sjöfarten fortsättningsvis negativ, men framtidsutsikterna håller på att förbättras. Efterfrågan på transporter upplever redan en svag uppgång och rederiernas kapacitetsutnyttjande har avsevärt förbättrats. Den positiva utvecklingen förutspås fortsätta. Konkurrensen om sjötransporterna har enligt rederierna blivit hårdare och det nyckeltal på rederibarometern som beskriver konkurrensläget är det negativaste i barometerns historia. Sjötransportfrakternas priser har fluktuerat starkt och under senaste år sjönk de. För iakttagandet av bestämmelserna i svaveldirektivet, som träder i kraft 2015, har rederierna i princip ett flertal alternativ till sitt förfogande. Enligt rederibarometern meddelar närmare 90 % av rederierna att de väljer alternativet svavelfattigt bränsle. Resten av svararna an tog att de i skedet ifråga installerar svaveltvättare. Först i slutet av decenniet torde det finnas tillgång till ett större urval anpassningsalternativ. Vuosikertomus 2013 Årsberättelse

8 Suomalaisten alusten kansainvälisen kilpailukyvyn edistämistä koskeva muutettu tonnistoverolaki astui voimaan vuonna 2012 ja tonnistoverovelvolliseksi voi hakeutua vuoden 2014 loppuun saakka. Uuden lain piiriin siirtyneitä varustamoja on vielä toistaiseksi vähän. Varustamojen toimintaedellytysten paranemisen myötä uusia työpaikkoja merenkulun piiriin arvioidaan syntyneen jo useita satoja. Kristina Cruises Oy hakeutui loppuvuonna 2013 yrityssaneeraukseen ja alkuvuonna 2014 yhtiö ilmoitti myyneensä Kristina Katarina-risteilijäaluksensa. Samalla yhtiön koko merihenkilöstö irtisanottiin. Neste Oil Oyj on ilmoittanut suunnittelevansa varustamotoiminnasta luopumista. Yhtiö harkitsee hoitovarustamotoimintansa ulkoistamista ja tarkoitus olisi, että koko maa- ja merihenkilöstö siirtyisi uuden hoitovarustamokumppanin palvelukseen. Suomen ulkomaankaupan meriliikenteessä kuljetettiin 96,3 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna Merikuljetukset kasvoivat runsaalla 3 miljoonalla tonnilla eli 3,3 prosentilla vuodesta Kasvua oli erityisesti vientikuljetuksissa, jotka lisääntyivät edellisvuodesta 5,7 prosentilla. Suomalaisten alusten osuudet merikuljetuksista kasvoivat. Viennistä 21,7 prosenttia kuljetettiin suomalaisaluksilla, kun vuotta aiemmin osuus oli 19,1 prosenttia. Tuonnista 45,3 prosenttia kuljetettiin suomalaisilla aluksilla eli yli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin Matkustajia liikkui Suomen ja ulkomaiden satamien välillä yhteensä 18,2 miljoonaa, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Matkustajamäärä Ruotsiin laski 1,4 prosentilla, mutta oli edelleen suurin 9,0 miljoonalla matkustajalla. Viron liikenne kasvoi yli 4 prosenttia yhteensä 7,9 miljoonaan matkustajaan. Liikenne Venäjään ja Saksaan väheni vuonna Den reviderade tonnageskattelagen, som tillkom för att främja de finländska fartygens internationella konkurrenkraft, trädde i kraft 2012 och rederierna kan ansöka om tonnageskatteskyldighet fram till utgången av Tillsvidare är det få rederier som ansökt om tonnageskatteskyldighet. Bedömningen är att det i och med att rederiernas verksamhetsföutsättningar förbättrats redan skapats flera hundra nya arbetsplatser inom sjöfarten. I slutet av 2013 ansökte Kristina Cruises Oy om företagssanering och i början av 2014 meddelade bolaget att kryssningsfartyget Kristina Katarina försålts. Samtidigt har bolaget sagt upp hela sjöpersonalen. Neste Oil Oyj har meddelat att bolaget planerar att upphöra med rederiverksamheten och utlokalisera denna. Avsikten är att hela land- och sjöpersonalen skall övergå i den nya rederipartnerns tjänst. Inom ramen för den finländska utrikeshandelns sjötransporter transporterades 96,3 miljoner ton varor Sjötransporterna ökade med drygt 3 miljoner ton, dvs. med 3,3 % från Tillväxt skedde särskilt för exporttransporternas del. Dessa ökade med 5,7 % från året innan. De finländska fartygens andel av sjötransporterna ökade. Av exporten transporterades 21,7 % med finländska fartyg mot att andelen året innan var 19,1 %. Av importen transporterades 45,3 % med finländska fartyg, dvs. över fyra procentenheter mer än Sammanlagt reste 18,2 miljoner passagerare mellan finländska och utländska hamnar, vilket är 1,4 % fler än året innan. Antalet passagerare till Sverige sjönk med 1,4 %, men var fortsättningsvis det största med 9,0 miljoner passagerare. Estlandstrafiken ökade med över 4 % till sammanlagt 7,9 miljoner passagerare. Trafiken till Ryssland och Tyskland minskade MEL-vakuutetut ja eläkkeensaajat SjPL-försäkrade och pensionstagare Eläkkeellesiirtymisikä Pensioneringsålder Hlö Pers Vakuutetut Försäkrade Eläkkeensaajat Pensionstagare Vuotta År 64 61, , , Työkyvyttömyys Arbetsförmåga Keskimääräinen I genomsnitt Vanhuuseläkkeet Ålderspensioner 8 Vuosikertomus 2013 Årsberättelse 2013

9 Vakuutuskanta ja vakuutusmaksutulo Merimieseläkekassan toimintapiiriin kuului työnantajina 44 varustamoa eli sama määrä kuin vuotta aiemmin. Alusten lukumäärä väheni yhdeksällä ja oli vuoden lopussa 140. Vakuutettuna olevien työntekijöiden määrän arvioidaan Merimieseläkekassassa lisääntyneen 7959 henkilöön (edellisenä vuonna 7622). Tämä oli neljäs perättäinen vuosi, jolloin vakuutettujen määrä kasvoi. Myös tehdyt henkilötyövuodet kasvoivat selvästi 5678:aan (5414). Vuonna 2013 vakuutusmaksu oli 22,6 prosenttia vakuutettuna olevan työntekijän aluksella saamasta tulosta. Työntekijän ja työnantajan osuus vakuutusmaksusta on yhtä suuri eli kummallakin 11,3 prosenttia. Kun merenkulun palkkasumma kasvoi 268,3 miljoonaan euroon, kertyi eläkekassaan maksutulona yhteensä 60,7 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutulo nousi 6,3 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vakuutusmaksuista ei kirjattu luottotappioita vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti uuden maksuperusteen, jonka mukaan työnantajan ja työntekijän vakuutusmaksu vuonna 2014 on kummankin osalta 11,4 prosenttia. Vakuutusmaksu nousee yhteensä 0,2 prosenttiyksiköllä 22,8 prosenttiin. Eläkkeet ja työkykyä edistävä toiminta Vuonna 2013 tehtiin yhteensä 854 eläkettä, etuutta tai niiden muuttamista koskevaa päätöstä. Päätöksiä tehtiin 29 enemmän kuin edellisvuonna. Tehdyistä päätöksistä runsaat 16 prosenttia koski kuntoutustuen jatkamista. Työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea koskevista uusista hakemuksista hylättiin 27,4 prosenttia sen perusteella, että hakijaa ei voitu pitää työeläkelaeissa säädetyllä tavalla työkyvyttömänä. Eläkekassan päätösten laatua mittaa se, miten hyvin ratkaisut pysyvät voimassa muutoksenhakuasteissa. Eläkeasioissa ensimmäisenä valitusasteena toimivassa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä 25 (edellisenä vuonna 26) Merimieseläkekassan antamaa eläkepäätöstä koskevaa valitusta. Ainoatakaan eläkekassan tekemää päätöstä ei muutettu. Toisena valitusasteena toimivassa Vakuutusoikeudessa käsiteltiin 6 (edellisenä vuonna 4) Merimieseläkekassan ja muutoksenhakulautakunnan antamia päätöksiä koskevaa valitusta. Ainoatakaan annettua päätöstä ei muutettu ja yhdessä tapauksessa Merimieseläkekassa oikaisi itse valituskäsittelyn aikana valituksenalaisen päätöksen asiassa esitetyn uuden selvityksen perusteella. Eläkkeensaajia oli vuoden vaihteessa yhteensä 8526 henkilöä eli niukasti vähemmän kuin vuonna Heistä vanhuuseläkkeellä oli 70,2 prosenttia, kuntoutustuella tai työkyvyt Försäkringsbeståndet och premie-inkomsten 44 rederier omfattades i egenskap av arbetsgivare av Sjömanspensionskassans verksamhetsområde, dvs. samma antal som året innan. Antalet fartyg minskade med nio och uppgick vid årets utgång till 140. Enligt Sjömanspensionskassans uppskattning ökade antalet försäkrade arbetstagare till 7959 personer (året innan 7622). Det här var fjärde året i rad som antalet försäkrade ökade. Även antalet utförda manår ökade klart till 5678 (5414) uppgick premien till 22,6 % av den inkomst den försäkrade arbetstagaren erhöll på fartyget. Arbetstagarens och arbetsgivarens andelar av premien var lika stora, dvs. varderas andel uppgick till 11,3 %. Då sjöfartens sammanlagda lönesumma ökade till 268,3 miljoner euro inflöt sammanlagt 60,7 miljoner euro. Jämfört med året innan ökade premieinkomsten med 6,3 %. Premieinkomstrelaterade kreditförluster bokfördes inte Social- och hälsovårdsministeriet fastställde en ny premiegrund enligt vilken arbetsgivarens och arbetstagarens premie 2014 är 11,4 % för varderas del. Premien stiger sammanlagt med 0,2 procentenheter till 22,8 %. Pensionerna och verksamhet som främjar arbetsförmågan 2013 fattades sammanlagt 854 beslut om pensioner, förmåner eller ändringar av dessa. Jämfört med året innan ökade antalet beslut med 29. Av de fattade besluten gällde drygt 16 % förlängning av rehabiliteringsstöd. Av de nya ansökningarna om invalidpension och rehabiliteringsstöd avslogs 27,4 % med motiveringen att sökanden inte kunde anses vara arbetsoförmögen på i lagstiftningen om arbetspensioner avsett sätt. Som måttstock för kvaliteten på pensionskassans beslut fungerar dessas hållbarhet vid behandlingen i besvärsinstanserna. I besvärsnämnden för arbetspensionsärenden, som fungerar som första besvärsinstans, behandlades 2013 totalt 25 besvär (året innan 26), som gällde av Sjömanspensionskassan givna pensionsbeslut. Inte ett enda av de beslut pensionskassan givit ändrades. I försäkringsdomstolen, som fungerar som andra besvärsinstans, behandlads 6 (året innan 4) besvär över av Sjömanspensionskassan och besvärsnämnden givna beslut. Inte ett enda beslut ändrades och i ett fall rättade Sjömanspensionskassan själv beslutet efter att ny utredning i ärendet ifråga inkommit medan handläggningen av besväret pågick. Vid årsskiftet fanns det sammanlagt 8526 pensionstagare m.fl., dvs. aningen färre än Av dessa erhöll 70,2 % ålderspension, 11,9 % rehabiliteringsstöd eller invalidpension och 17,0 % familjepension. Resten erhöll deltidspension. Vuosikertomus 2013 Årsberättelse

10 tömyyseläkkeellä 11,9 prosenttia ja perhe-eläkettä sai 17,0 prosenttia. Loput saivat osa-aikaeläkettä. Eläkekassan merimieseläkelain mukainen eläkemeno oli 135,5 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan eläkkeitä maksettiin 145,9 miljoonaa euroa, kun muutkin kuin MEL-eläkkeet otetaan huomioon. Valtion osuutena saatiin 57,0 miljoonaa euroa ja vastuunjakokorvauksina sekä osuutena työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta 27,9 miljoonaa euroa. Maksettujen korvausten nettomäärä, joka sisältää myös korvaustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut, oli yhteensä 63,8 miljoonaa euroa eli 4,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Merimieseläkekassa järjesti syksyllä Hyvä työelämä merellä -seminaarin. Hyvinvoinnin ja työkyvyn parantamisen teeman ympärille kokoontuivat merenkulun eri osapuolet ja sidosryhmät. Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tulos vuonna 2013 oli kokonaisuutena varsin hyvä. Länsimaiset osakkeet ja kiinteistöt tuottivat erinomaisesti, mutta lähes kaikki muut sijoituslajit jäivät miinukselle. Heikoimmin menestyivät kehittyvien markkinoiden joukkolainat ja osakkeet. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, joka sisältää myös kirjanpidon ulkopuoliset arvonmuutokset oli 70,1 miljoonaa euroa. Kirjanpidollinen nettotuotto oli 39,5 miljoonaa euroa. Koko sijoitusomaisuuden tuotto vuonna 2013 oli 8,6 prosenttia. Merimieseläkekassan suhteellista sijoitustulosta verrattuna työeläkeyhtiöihin voidaan pitää hyvänä. Viimeiseltä Pensionskassans SjPL-enliga pensionsutgift uppgick till 135,5 miljoner euro, dvs. 4,0 % större än året innan. Totalt utbetalades pensioner för 145,9 miljoner euro då utöver SjPL-pensionerna också de övriga pensionerna beaktas. Som statsandel erhölls 57,0 miljoner euro och som ansvarsfördelningsersättningar samt andel i arbetslöshetsförsäkringsfondens försäkringspremie 27,9 miljoner euro. De utbetalade ersättningarnas nettobelopp, som även innehåller kostnaderna för ersättningsverksamheten och vårdkostnaden för funktionen för upprätthållande av arbetsförmågan, uppgick sammanlagt till 63,8 miljoner euro, dvs. 4,3 % mer än året innan. Sjömanspensionskassan ordnade på hösten seminariet Bra arbetsliv på sjön. Sjöfartens parter och intressegrupper samlades kring temat Förbättrande av välbefinnandet och arbetsförmågan. Placeringsverksamheten Resultatet av placeringsverksamheten 2013 var som helhet betraktat relativt gott. Avkastningen av de västerländska aktierna och fastigheterna var utmärkt, medan i det närmaste samtliga placeringar av annan typ stannade på minus. Det svagaste resultatet presterades av u-marknadens masskuldebrevslån och aktier. Placeringsverksamhetens nettoavkastning enligt gängse värde, vilket även inkluderar bokföringens externa värdeförändringar, uppgick till 70,1 miljoner euro. Den bokföringsmässiga nettoavkastningen uppgick till 39,5 miljoner euro. Den totala avkastningen av placeringstillgångarna uppgick 2013 till 8,6 %. Sjömanspensionskassans relativa avkastning av placeringarna kan jämfört med arbetspensionsbolagen anses Sijoitusjakauma Placeringsfördelning Vastuuvelka Ansvarsskuld Milj. eur Milj. eur Pääomarahastot Kapitalfonder Osakkeet Aktier Joukkolainat Masskuldebrevslån Infrastruktuurirahastot Infrastruktursfonder Kiinteistöt Fastigheter Markkinaraha Marknadspengar 10 Vuosikertomus 2013 Årsberättelse 2013

11 viideltä vuodelta laskettu keskimääräinen sijoitusten vuosituotto on 8,9 prosenttia. Viimeiseltä 10 vuodelta keskituotto on ollut 6,1 prosenttia ja reaalituotto 4,1 prosenttia. Eläkekassan sijoitusomaisuus oli vuoden lopussa käyvin arvoin laskettuna 891,9 miljoonaa euroa. Omaisuus kasvoi lähes 66 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Suurimman sijoitusryhmän muodostivat osakesijoitukset 41,8 prosentin osuudellaan. Osakeryhmään kuuluvat noteeratut pörssiosakkeet, joiden osuus sijoituksista oli 36,7 prosenttia sekä sijoitukset noteeraamattomiin yrityksiin pääomarahastojen avulla, joita oli 5,1 prosenttia. Reaaliomaisuuteen tehdyt sijoitukset olivat 39,7 prosenttia sijoituksista. Reaaliomaisuuteen luetaan kiinteistösijoitukset, joita oli 30,3 prosenttia ja infrastruktuurisijoitukset, joita oli 9,4 prosenttia. Korkosijoitukset olivat 17,8 prosenttia Merimieseläkekassan koko sijoitussalkusta. Joukkolainoihin oli sijoitettuna 11,9 prosenttia ja lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin 5,9 prosenttia. Vuonna 2013 paras tuotto, 17,4 prosenttia, saatiin pörssiosakkeista. Kotimaiset osakkeet tuottivat lähes 30 prosenttia, mutta myös muista länsimaisista osakesijoituksista saatiin noin 24 prosentin tuotto. Sen sijaan kehittyvien markkinoiden osakekurssit laskivat lähes 9 prosenttia miinukselle. Kiinteistösijoituksista saatiin erinomainen 10,3 prosentin tuotto, jonka osittain mahdollisti useisiin asuinkohteisiin tehdyt arvonnousut. Joukkolainojen tuotto jäi toisen kerran eläkekassan historiassa negatiiviseksi. Tällä kertaa syynä olivat kehittyville markkinoille tehdyt sijoitukset, joiden arvo valuuttakurssien romahduksen myötä jäivät -12 prosenttiin. Vaikka yrityslainoista saatiin kohtuullisen hyvät tuotot, koko joukkolainasalkku jäi 1,3 prosenttia miinukselle. Infrastruktuurisijoitukset, joihin sisältyy myös yhteen metsärahastoon tehdyt sijoitukset, jäivät -2,7 prosenttiin ja myös pääomarahastojen tuotot olivat niukasti negatiiviset. Eläkekassan sijoitussalkku oli vuoden 2013 lopussa varsin lähellä pitkän aikavälin tavoitejakaumaansa. Sijoitukset reaaliomaisuuteen eli kiinteistöihin ja infrastruktuuriin ovat pari prosenttiyksikköä tavoitetasonsa yläpuolella ja korkosijoitukset vastaavasti alle tavoitteensa. Samalla likvidien sijoitusten osuus jää hiukan alle tavoitetasonsa. Merimieseläkekassan hallitus hyväksyi eläkekassan vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja kassa liittyi FINSIFin (Finland s Sustainable Investment Forum) jäseneksi. vara god. Den för de senaste fem åren beräknade genomsnittliga årliga avkastningen av placeringarna uppgår till 8,9 %. Den genomsnittliga årsavkastningen under de senaste 10 åren har varit 6,1 % och realavkastningen 4,1 %. Vid årets utgång uppgick pensionskassans med gängse värden beräknade placeringstillgångar till 891,9 miljoner euro. Tillgångarna ökade med nästan 66 miljoner euro från året innan. Den största placeringsgruppen utgjorde aktietillgångarna med sin 41,8 % stora andel. I aktiegruppen ingår de noterade börsaktierna. Dessas andel av placeringarna var 36,7 %. Till gruppen hör ytterligare via kapitalfonder placeringar i icke noterade företag. De sistnämndas andel av placeringarna uppgick till 5,1 %. Andelen placeringar i realtillgångar av alla tillgångar uppgick till 39,7 %. Till realtillgångarna hänförs fastighetsplaceringarna, vilkas andel var 30,3 %, och infrastrukturplaceringarna, vilkas andel var 9,4 %. Ränteplaceringarna utgjorde 17,8 % av Sjömanspensionskassans hela placeringsportfölj. Därav hade 11,9 % placerats i masskuldebrevslån och 5,9 % i kortsiktiga finansmarknadsplaceringar. Den bästa avkastningen 2013, 17,4 %, gav börsaktierna. De inhemska aktierna avkastade närmare 30 %, men också de övriga västerländska aktieplaceringarna gav en avkastning på omkring 24 %. Däremot sjönk u-marknadens aktiekurser till nästan -9 %. Fastighetsplaceringarna gav utmärkta 10,3 % i avkastning, vilket delvis möjliggjordes av värdehöjningar, som gjorts för flera bostadsobjekts del. Avkastningen av masskuldebrevslånen blev för andra gången i pensionskassans historia negativ. Orsaken var den här gången placeringar som gjorts på u-marknaden. På grund av att valutakurserna kollapsade sjönk masskuldebrevslånens värde till -12 %. Trots att företagslånen gav en rimligt god avkastning stannade masskuldebrevslåneportföljen totalt på -1,3 %. Infrastrukturplaceringarna, till vilka även placeringar i en skogssfond hör, stannade på -2,7 %. Också avkastningen av kapitalfonderna blev knappt negativa. Vid utgången av 2013 var pensionskassans placeringsportfölj ytterst nära sin på långsikt målsatta fördelning. Placeringarna i realtillgångar, dvs. fastigheter och infrastruktur är ett par procentenheter ovanför sin målsatta nivå medan ränteplaceringarna är på motsvarande avstånd under sitt mål. Samtidigt stannar andelen likvida placeringar en aning under sin målsatta nivå. Sjömanspensionskassans styrelse godkände principerna för ansvarsfullt placerring av pensionskassan. Pensionskassan anslöt sig som medlem i FINSIF (Finland s Sustainable Investment Forum). Vuosikertomus 2013 Årsberättelse

12 Vastuuvelka ja liikekulut Merimieseläkekassan tuottojen ja kulujen erotus kirjataan taseen vastuuvelan muutokseksi. Vuonna 2013 eläkekassan tuotot olivat 33,6 miljoonaa euroa kuluja suuremmat. Taseen vastuuvelka kasvoi näin 724,9 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 691,3 miljoonaa euroa. Eläkekassan taseen vastuuvelan ja vakuutusteknisen vastuuvelan taustoja käsitellään tarkemmin riskienhallintaa koskevassa liitteessä. Kokonaisliikekulut laskivat 9,2 prosentilla vuodesta 2012 ja olivat 7,7 miljoonaa euroa. Merimieseläkekassan viime vuosien liikekulujen määrä on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla johtuen uuden eläkejärjestelmän kehitystyöstä. Järjestelmätyön kirjanpidollinen poisto-osuus on yli 2 miljoonaa euroa vuodessa ja tältä osin poistot päättyvät vuonna Korvaustoiminnan hoitokulut mukaan lukien työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut olivat 2,9 miljoonaa euroa, liikekulut 3,0 miljoonaa ja sijoitustoiminnan kulut 1,8 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmaan sisältyvät liikekulut käsittävät vakuutusten hoitokulut ja hallinnosta syntyvät kulut. Vakavaraisuus Merimieseläkekassan vakavaraisuusaste eli vakavaraisuuspääoman suhde vakavaraisuuslaskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli vuoden lopussa 46,2 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 46,3 prosenttia. Vakavaraisuuspääoma oli 2,88-kertainen verrattuna vakavaraisuusrajaan. Vaikka vakavaraisuusaste laski aavistuksen, euromääräinen vakavaraisuuspääoma kasvoi 20,2 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna ja oli vuoden 2013 lopussa 283,8 miljoonaa euroa. Ansvarsskulden och rörelsekostnaden Differensen mellan Sjömanspensionskassans intäkter och utgifter bokförs som en ändring av ansvarsskulden var pensionskassans intäkter 33,6 miljoner euro större än utgifterna. Balansräkningens ansvarsskuld ökade sålunda till 724,9 miljoner euro mot att året innan ha varit 691,3 miljoner euro. Bakgrunden till ansvarsskulden och den försäkringstekniska ansvarsskulden behandlas utförligare i bilagan om riskhantering De totala rörelsekostnaderna sjönk med 9,2 % från 2012 och uppgick till 7,7 miljoner euro. Största delen av Sjömanspensionskassans rörelsekostnaders exceptionellt höga nivå under de senaste åren beror på utvecklingarbetet med det nya pensionsystemet. Den på grund av systemet uppkomna bokföringsmässiga avskrivningsandelen är över 2 miljoner euro per år. Till denna del upphör avskrivningarna Inklusive utgifterna för skötseln av ersättningsverksamheten uppgick kostnaderna för skötseln av funktionen för upprätthållandet av arbetsförmågan till 2,9 miljoner euro, rörelsekostnaderna till 3,0 miljoner och placeringsverksamhetens kostnader till 1,8 miljoner euro. De rörelsekostnader. som ingår i resultaträkningen omfattar kostnaderna för skötseln av försäkringar och kostnaderna för förvaltningen. Soliditeten Sjömanspensionskassans solvensnivå, dvs. solvenskapitalets förhållande till den vid beräkningen av soliditeten använda ansvarsskulden uppgick vid årets utgång till 46,2 % mot att den året innan var 46,3 %. Solvenskapitalet var 2,88-faldigt jämfört med solvensgränsen. Trots att solvensnivån sjönk en aning ökade solvenskapitalet med 20,2 miljoner euro och uppgick vid utgången av 2013 till 283,8 miljoner euro. Vakavaraisuus Solvensen % ,6 41,0 36,1 46,3 46,2 Sijoitustoiminnan tuotto, % Placeringsavkastning, % Tuotto sitoutuneelle pääomalle Avkastning på sysselsatta kapital 13,6 13,7-2,0 11,3 8,6 1 v. år 3 v. år 5 v. år 10 v. år Keskimääräinen vuosituotto Genomsnittlig nominell årsavkastning 8,6 5,8 8,9 6, Toimintapääoma Verksamhetskapitalet Vakavaraisuusraja Solvensgräns Keskimääräinen 10 vuoden reaalituotto Genomsnittlig realavkastning under 10 år 4,1 12 Vuosikertomus 2013 Årsberättelse 2013

13 Työeläkelaitosten sijoituksia ja vakavaraisuutta koskevia säännöksiä muutettiin vuoden 2013 alusta lukien siten, että eläkelaitosten vakavaraisuutta vahvistettiin. Kuitenkin Merimieseläkekassan osalta lain seurauksena vakavaraisuusaste aleni noin kuudella prosenttiyksiköllä. Muihin työeläkelaitoksiin verrattuna Merimieseläkekassan suhteellinen vakavaraisuusasema siis laski. Tästä johtuen eläkekassan vakavaraisuusaste pysyi samalla tasolla kuin vuoden 2012 lopussa, vaikka euromääräinen vakavaraisuuspääoma nousi selvästi. Arbetspensionsanstalternas bestämmelser om placeringar och solvens ändrades från början av 2013 på ett sådant sätt, att pensionsanstalternas solvensställning stärktes. För Sjömanspensionskassans del var dock följden av lagen att solvensnivån sjönk med omkring sex procentenheter. Jämfört med övriga arbetspensionsanstalter sjönk alltså Sjömanspensionskassans relativa solvensposition. På grund härav stannade pensionskassans solvensnivå på samma nivå som vid utgången av 2012, trots att det i euro angivna solvenskapitalet klart ökade. Henkilöstö ja hallinto Merimieseläkekassan henkilöstön määrä vuoden aikana oli keskimäärin 23. Eläkekassan maksamat palkat ja palkkiot olivat 1,525 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluvan MEK-Huolto Oy:n palkat ja palkkiot olivat yhteensä 0,489 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 aikana eläkekassan hallitus piti yhteensä 8 kokousta ja ajankohtaisia asioita käsittelevän seminaarin. Eläkekassan valtuuskunta piti varsinaisen kokouksensa Riskinhallinta Merimieseläkekassalla on sen toiminnan kattava ja vuosittain tarkistettava riskienhallintasuunnitelma, jossa on arvioitu eläkekassan toimintaan kohdistuvat riskit, niiden todennäköisyydet sekä niiden vaikutukset kassan toimintaan. Lain perusteella Merimieseläkekassalle tulee joka toinen vuosi tehdä vakuutustekninen tutkimus sen selvittämiseksi, onko voimassa oleva vakuutusmaksuperuste turvaava eläkekassan vakavaraisuuden ja vakuutettujen etujen kannalta. Käytännössä vakuutustekninen tutkimus tehdään vuosittain ja myös MEL-maksun vahvistamista haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkekassan maksettavien eläkkeiden euromäärä kasvaa reaalisesti noin 45 prosenttia. Vaikka eläkekassan vakavaraisuus on erinomainen, nopeasti kasvava eläkemeno puoltaa vakuutusmaksun vähittäistä nostoa. Tämän johdosta vakuutusmaksuun haettiin 0,2 prosenttiyksikön korotusta ja vuoden 2014 vakuutusmaksuksi vahvistettiin 22,8 prosenttia. Sijoitustoiminnan riskienhallinta perustuu työeläkelaitosten yhteiselle vakavaraisuussäännöstölle. Eläkekassan hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma laaditaan kassan vakava -raisuusaseman pohjalta. Olennaisena osana Merimieseläkekassan sijoitustoiminnan riskienhallintaa on riittävä hajautus eri sijoitusluokkien välillä sekä niiden sisällä eri maiden ja vastapuolien kesken. Personal och förvaltning Sjömanspensionskassans personal omfattade under året i genomsnitt 23 personer. De av pensionskassan utbetalade lönerna och arvodena uppgick till 1,525 miljoner euro. De av bolaget MEK-Huolto Oy, som ingår i koncernen, betalade lönerna och arvodena uppgick totalt till 0,489 miljoner euro. Under 2013 höll pensionskassans styrelse sammanlagt åtta möten samt ett seminarium, som behandlade aktuella frågor. Pensionskassans fullmäktige höll sitt ordinsrie möte Riskhantering Sjömanspensionskassan har en riskhanteringsplan, som täcker kassans verksamhet och årligen justeras. I planen har potentiella risker i kassans verksamhet kartlagts samt dessas sannolikhet och inverkan på verksamheten utvärderats. Enligt lagen ska Sjömanspensionskassan vartannat år låta utföra en försäkringsteknisk undersökning för att utreda om gällande premiegrunder är betryggande med hänsyn till pensionskassans solvens och de försäkrades intressen. I praktiken utförs den försäkringstekniska undersökningen varje år och ansökan om fastställandet av SjPL-premieavgiften inlämnas för ett år i gången till social- och hälsovårdsministeriet. Under de följande tio åren ökar eurobeloppet för de pensioner kassan realt ska betala ut med cirka 45 %. Trots att pensionskassans solvens är utmärkt talar den snabbt ökande pensionsutgiften för att premien successivt bör höjas. Därför ansöktes om en höjning av premien med 0,2 procentenheter och fastställdes premien för 2014 till 22,8 %. Placeringsverksamhetens riskhantering grundar sig på för arbetspensionsanstalterna gemensamma solvensregler. Den av pensionskassans styrelse godkända placeringsplanen utarbetas utgående från kassans solvensposition. En väsentlig del av riskhanteringen i Sjömanspensionskassans placeringsverksamhet är en tillräcklig spridning mellan olika placeringsklasser samt inom dessa mellan olika länder och motparter. Vuosikertomus 2013 Årsberättelse

14 Tietojärjestelmien kehittäminen Vuoden 2013 aikana toteutettiin eläkejärjestelmien pienkehitystöitä ja tuotantoon otettiin neljä kehitysversiota, jotka aikataulutettiin Arek Oy:n muutostöihin ja versioaikatauluihin rytmitettynä. Niiden sisältö painottui vakuuttamisjärjestelmän toiminnalliseen parantamiseen, vapaakirjapyyntöjen kehittämiseen ja Arekin teknisiin rajapintamuutoksiin. Sijoitustoiminnossa otettiin tuotantoon uusi versio DiFS Portfolio / Asset Manager (Samstock) -järjestelmästä. Kiinteistöhallinnan suurin muutos oli suoraveloituksen poistuminen vuokralaskutuksesta, ja sen korvaantuminen suoramaksulla ja e-laskulla. Syksyllä käynnistettiin selvitystyö vanhentuvan käyttöjärjestelmän ja vanhentuvan Microsoft-välineistön uusimisesta vuosina yhdistettynä vireillä olevan merimieseläkelain muutoksen aiheuttamiin järjestelmätarpeisiin. Tulevaisuuden näkymät Taloussuhdanteen odotetaan kääntyvän paremmaksi ja sen seurauksena meriliikenteen kuljetuskysynnän arvioidaan kasvavan. Varustamojen liikevaihdon ennakoidaan kääntyvän kasvuun, mutta kiristyvä kilpailu ja polttoaineen hinnannousu saattavat pitää tulokset vaatimattomina. Kannattavuutta tulee jatkossa rasittamaan rikkidirektiivin seurauksena edelleen nouseva polttoainekustannus. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden 2013 alussa työryhmän tehtävänään tehdä selvityksiä ja antaa ehdotuksia liittyen merimieseläkejärjestelmän etuus- ja rahoitusjärjestelyihin. Esityksissä tulee ottaa huomioon merimieseläkejärjestelmän nykyiset ja tulevat eläkevastuut. Työryhmän toimikausi päättyy keväällä Maailmantalouden kasvun ennakoidaan nopeutuvan 2014 teollisuusmaiden kasvun elpyessä. Erityisesti Yhdysvaltojen talouskasvun odotetaan muodostuvan vahvaksi ja keskuspankin arvioidaan jatkavan elvyttävää politiikkaa. Euroalueella talouskasvu jää vaatimattomaksi, eikä näkyvissä ole olennaista paranemista tilanteeseen. Vain euron selvä heikkeneminen voisi auttaa talouden saamista kasvuun. Osakekurssit ovat nousseet tuntuvasti kesän 2012 jälkeen ja yrityslainoille saatava riskilisä on pudonnut varsin alhaiseksi. Todennäköisyys kurssien korjaukselle alaspäin kasvaa ja se lisää tarvetta varovaisuuteen eläkekassan sijoituksissa. Eläkekassan hyvä vakavaraisuustilanne toimii puskurina mahdollisten negatiivisten muutosten varalta. o Utveckling av datasystemen Under 2013 verkställdes detaljutveckling av pensionssystemen. För produktion valdes fyra utvecklingsversioner, varefter det utarbetades till Arek Oy:s ändringsarbeten anpassade tidtabeller, som grupperats enligt versionernas tidtabeller. Tyngdpunkten för versionernas innehåll låg på förbättring av försäkringssystemets funktion, utveckling av systemet för ansökan om fribrev och Areks tekniska ändringar av gränssnitt. För placeringsfunktionernas del inleddes produktionen av en ny version ur DiFS Portfolio / Asset Manager (Samstock) -systemet. Fastighetsförvaltningens största förändring var direktdebiteringens upphörande vid fakturering av hyror och ersättandet av den med direktbetalning och e-faktura. På hösten inleddes ett utredningsarbete gällande förnyandet av det gamla operativsystemet och det gamla Microsoftmaterialet under åren i kombination med de systembehov som revisionen av sjömanspensionslagen orsakar. Framtidsutsikter Den ekonomiska konjunkturen väntas vända över till det bättre och som en följd därav bedöms efterfrågan på transporter i sjötrafiken öka. Också rederiernas omsättning förutspås vända över i tillväxt, men den allt hårdare konkurrensen och bränsleprisets stegring kan eventuellt hålla resultaten på en anspråkslös nivå. Som en följd av svaveldirektivet kommer lönsamheten i fortsättningen att belastas av en kontinuerligt stigande bränslekostnad. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i början av 2013 en arbetsgrupp med uppgift att göra utredningar och ge förslag i anslutning till sjömanspensionssystemets förmåns- och finansieringsarrangemang. I förslagen ska sjömanspensionssystemets nuvarande och kommande pensionsansvar beaktas. Arbetsgruppens mandat utgår på våren Världsekonomins tillväxt förutspås bli snabbare 2014 när industriländernas tillväxt återhämtar sig. Särskilt den ekonomiska tillväxten i USA väntas bli stark och centralbanken bedöms nu fortsätta sin återhämtningspolitik. Inom euroområdet förblir den ekonomiska tillväxten anpråkslös och någon väsentlig förbättring i situationen finns inte inom synhåll. Endast en klart försvagad euro kunde få igång ekonomins tillväxt. Sedan sommaren 2012 har aktiekurserna stigit avsevärt och det till företagslånen knutna risktillägget har sjunkit till en rätt låg nivå. Sannolikheten för att kurserna korrigeras nedåt ökar och det här ökar behovet av försiktighet i pensionskassans placeringar. Pensionskassans goda solvenssituation fungerar som buffert vid eventuella negativa förändringar. o 14 Vuosikertomus 2013 Årsberättelse 2013

15 Sijoitusten jakauma ja tuotto Placeringsallokering och avkastning Markkina-arvo Osuus Tuotto Tuotto Marknadsvärde Andel Avkastning Avkastning milj. eur % % % Korkosijoitukset Ränteplaceringar 158,5 17,8 % -1,0 12,9 Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat Masskuldebrevslån emitterade av andra samfund 105,9 11,9 % -1,3 14,4 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Övriga penningmarknadsinstrument 52,6 5,9 % 0,3 0,6 Osakesijoitukset Aktieplaceringar 456,5 51,2 % 11,3 14,6 Noteeratut osakkeet Noterade aktier 327,3 36,7 % 17,4 17,6 Pääomasijoitukset Kapitalfondplaceringar 129,1 14,5 % -1,8 8,3 Noteeraamattomat osakesijoitukset Onoterade aktier 0,2 0,0 % 0,0 0,0 Kiinteistösijoitukset Fastighetsplaceringar 269,9 30,3 % 10,3 5,8 Suorat kiinteistösijoitukset Direkta fastighetsplaceringar 209,8 23,5 % 10,7 6,4 Kiinteistösijoitusrahastot Fastightesplaceringsfonder 60,1 6,7 % 10,1 5,7 Muut sijoitukset Övriga placeringar 6,9 0,8 % -8,0 7,1 Hyödykesijoitukset Råvaroplaceringar 6,9 0,8 % -8,0 7,1 Sijoitukset yhteensä Sammanlagt 891,9 8,7 11,5 Sijoituslajeille kohdistumattomat tuotot, kulut ja liikekulut Intäkter, kostnader och driftskostnader som inte upptagits för olika placeringsslag -1,2 0,1-0,2 8,6 11,3 Vuosikertomus 2013 Årsberättelse