Vuosikertomus Årsberättelse Tiivistelmä Sammandrag. Merimieseläkekassa 56 vuotta eläketurvaa. Sjömanspensionskassan pensionsskydd under 56 år

Transkriptio

1 2012 Vuosikertomus Årsberättelse Tiivistelmä Sammandrag Merimieseläkekassa 56 vuotta eläketurvaa Sjömanspensionskassan pensionsskydd under 56 år

2 2012 Vuosikertomus Årsberättelse Tiivistelmä Sammandrag Tarvitsemme merenkulkumme kehittämiseksi laajaa yhteistyötä ja linjakkaita strategisia ratkaisuja. För att kunna utveckla vår sjöfart behöver vi ett omfattande samarbete och konstruktiva strategiska lösningar. 2 Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012

3 Toimitusjohtajan katsaus Aloitin Merimieseläkekassan toimitusjohtajana Helena Jaatisen pitkän ja ansiokkaan kauden jälkeen. Tätä ennen olin toiminut parin vuoden ajan kassan hallituksen puheenjohtajana. Tehtävien vaihto toteutui jopa yllättävän mutkattomasti. Syynä tähän on se, että Merimieseläkekassa toimii vakiintuneesti ja hyvin. Merimieseläkekassan tehtävänä on hoitaa merenkulkijoiden lakisääteisiä eläkkeitä. Tämän takia meidän tulee palvella hyvin vakuutettuja, eläkeläisiä ja varustamotyönantajia. Vakuuttamisen ja vakuutusmaksujen hoidon tulee olla nopeaa ja luotettavaa. Eläkepäätökset on tehtävä oikein ja viivytyksettä. Eläkelupauksista on pystyttävä pitämään huoli riittävillä vakuutusmaksuilla ja sijoitustuotoilla. Vuonna 2012 kaikki tehtävät pystyttiin hoitamaan hyvin. Varustamotyönantajien käytössä olevan Ankkuri-järjestelmän käyttö vakiintui ja vakuutetut ovat pystyneet hyödyntämään sähköisiä eläkeotteita Loki-palvelun kautta. Eläkepäätösten käsittely on ollut niin nopeaa, ettei toimeentuloon ole juuri tullut katkoksia eläkkeelle siirryttäessä. Eläkehakemusten käsittelyaika on Merimieseläkekassassa suhteellisen lyhyt. Muutoksenhaussa eläkekassan päätöksiä on muutettu hyvin harvoin, mikä kertoo eläkekassan päätösten laadukkuudesta. Sijoitusten tuotto vuonna 2012 oli jälleen poikkeuksellisen hyvä eli 11,3 prosenttia. Sijoitustoiminnan tuloksia on kuitenkin aina tarkasteltava myös pidemmällä aikavälillä. Nykyisessä epävarmassa maailmassa vuosittaiset muutokset ovat suuria, mitä kuvaa se, että vuonna 2011 jäimme tuotoissa 2 prosenttia miinukselle. On kuitenkin todettava, että Merimieseläkekassan sijoitukset ovat tuottaneet tällä vuosituhannella hyvin verrattuna muihin eläkelaitoksiin. Merimieseläkejärjestelmän ja Merimieseläkekassan tulevaisuus on riippuvainen suomalaisen merenkulun menestyksestä. Aiempina vuosina tehdyt päätökset tonnistoverosta sekä uusien alusten miehityksestä ovat mahdollistaneet Suomen lipun alla olevien alusten määrän säilymisen. Tämä on positiivinen uutinen kansainvälisen talouden epävarmuuksien keskellä. Haasteet eivät ole kuitenkaan poistuneet, sillä uudet ympäristömääräykset on pystyttävä täyttämään. Tarvitsemme merenkulkumme kehittämiseksi laajaa yhteistyötä ja linjakkaita strategisia ratkaisuja. Merenkulkua ei pidä tarkastella liian irrallaan koko logistiikkaketjusta. Esimerkiksi ympäristöystävällisemmät logistiikkaratkaisut nojautuvat luonnollisella tavalla merenkulkuun. o Helsingissä, maaliskuussa 2013 Kari Välimäki Verkställande direktörens översikt Den började undertecknad som vd för Sjömanspensionskassan och efterträdde därvid Helena Jaatinen, som gick i pension efter en lång och förtjänstfull period som vd. Före det hade jag under ett par års tid fungerat som ordförande för kassans styrelse. Bytet av uppgifter skedde rentav överraskande okomplicerat. Orsaken härtill är att Sjömanspensionskassan fungerar såväl etablerat som bra. Sjömanspensionskassans uppgift är att sköta sjöfararnas lagstadgade pensioner. Därför ska vi betjäna de försäkrade, pensionärerna och rederiarbetsgivarna bra. Skötseln av försäkringarna och premierna ska vara snabb och tillförlitlig. Pensionsbesluten ska fattas korrekt och utan dröjsmål. Genom tillräckliga premier och placeringsintäkter ska kassan kunna dra försorg om pensionutfästelserna. Under 2012 sköttes alla uppgifter bra. Användningen av det för rederiarbetsgivarna utarbetade Ankar-systemet stabiliserades och de försäkrade har kunnat utnyttja elektroniska pensionsutdrag via Logg-tjänsten. Handläggningen av pensionsbesluten har varit såpass snabb att det just inte uppstått avbrott i försörjningen i samband med pensioneringen. Handläggningstiden för ansökningarna om pension hos Sjömanspensionskassan är relativt kort. Ändringar av pensionskassans pensionsbeslut då sådana sökts har skett mycket sällan, vilket säger något om beslutens kvalitet. Avkastningen av placeringarna 2012 var åter en gång exceptionellt god, 11,3 %. Resultaten av placeringsverksamheten bör dock alltid också granskas på längre sikt. I dagens osäkra värld är de årliga variationerna stora, vilket bekräftas av att avkastningen 2011 stannade på minus 2 %. Det bör dock konstateras att Sjömanspensionskassans placeringar under innevarande århundrade gett en rätt så god avkastning i jämförelse med andra pensionsanstalter. Sjömanspensionssystemets och Sjömanspensionskassans framtid är beroende av den finländska sjöfartens framgång. Under tidigare år fattade beslut om tonnageskatten och nya fartygs bemanning har möjliggjort att antalet fartyg som seglar under finsk flagg bibehålls. Det här är en positiv nyhet mitt i all osäkerhet med den internationella ekonomin. Utmaningarna har dock inte blåst bort för de nya miljöbestämmelserna bör kunna uppfyllas. För att kunna utveckla vår sjöfart behöver vi ett omfattande samarbete och konstruktiva strategiska lösningar. Sjöfarten bör inte granskas alltför isolerat från den övriga logistikkedjan. Exempelvis miljövänligare logistiklösningar stöder sig på ett naturligt sätt på sjöfarten. o Helsingfors, i mars 2013 Kari Välimäki Vuosikertomus 2012 Årsberättelse

4 Hallituksen toimintakertomus 2012 Styrelsens verksamhetsberättelse 2012 Talouden kehitys Vuosi 2012 oli sijoitusten kannalta erittäin vahva vuosi. Sekä osake- että korkosijoituksille kertyi erinomaiset tuotot. Näin siitäkin huolimatta, että taloutta koskevia huonoja uutisia oli runsaasti. Alkuvuonna osakekurssit nousivat reippaasti, mutta epäilyt euron kestävyydestä ja Euroopan pankkisektorin selviytymisestä katkaisivat myönteisen kehityksen. Alkukesällä 2012 kreikkalaiset äänestivät eurossa pysymisen puolesta ja heinäkuussa Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Mario Draghi kertoi tekevänsä kaikkensa euron säilyttämiseksi. Samalla keskuspankki onnistui kääntämään ongelmamaiden valtionlainojen korkotasot alaspäin. Syksyn kuluessa Yhdysvaltojen ja Kiinan taloudet jatkoivat vahvistumistaan ja euroalueella kasvun hidastuminen pysähtyi. Tämä loi uskoa sijoittajiin, jotka alkoivat lisätä riskipitoisempia sijoituksiaan aluksi yrityslainoihin ja myöhemmin myös osakkeisiin. Korkosijoitusten tuotot ylittivät rohkeimmatkin odotukset. Keskuspankkien erittäin kevyt rahapolitiikka on laskenut korkotasot ennätyksellisen alhaisille tasoille. Korkojen lasku on aiheuttanut sen, että olemassa olevien joukkolainojen arvot ovat nousseet. Tästä johtuen jopa valtionlainoista saadut tuotot nousivat yli 10 prosenttiin. Samanaikaisesti kova kysyntä ja talouden vahvistuminen laskivat yrityslainojen riskilisiä alaspäin. Yrityslainojen tuotot nousivatkin jopa prosenttiin. Myönteinen talouskehitys, alhainen korkotaso ja sijoittajien riskinottohalukkuuden lisääntyminen nostivat myös osakkeiden tuotot hyviksi. Parhaan tuoton sai eurooppalaisista osakkeista, joissa kurssinousu lähenteli 20 prosenttia. Kehittyvien talouksien osakkeiden tuotto oli hiukan yli 15 prosenttia ja Yhdysvaltojen hiukan alle. Ekonomins utveckling För placeringarnas del var 2012 ett ytterst starkt år. Såväl aktiesom ränteplaceringarna gav en utmärkt avkastning. Detta trots att det förekom rikligt med dåliga nyheter om ekonomin. I början av året steg aktiekurserna rejält, men misstron gällande eurons hållbarhet och den europeiska banksektorns möjligheter att klara sig avbröt den positiva utvecklingen. Under försommaren 2012 röstade grekerna för att inte lämna euron och i juli berättade Europeiska centralbankens nya chefdirektör Mario Draghi att han ska göra sitt yttersta för att euron ska hållas kvar. Samtidigt lyckades centralbanken vända räntenivån för problemländernas statsobligationer nedåt. Under höstens lopp fortsatte USAs och Kinas ekonomier att stärkas och inom euroområdet avstannade tillväxtens nedgång. Det här skapade förtroende bland placerarna som började utöka sina mera riskfyllda placeringar. Till en början i företags-obligationer och senare även i aktier. Avkastningen av ränteplaceringarna överträffade även de djärvaste förväntningarna. Centralbankernas ytterst lätta penningpolitik har sänkt räntenivåerna till rekordlåga nivåer. Räntornas nedgång har gjort att värdet på existerande masskuldebrevslån har stigit. På grund härav steg t.o.m. avkastningen av statsobligationer till över 10 %. Samtidigt sänkte den stora efterfrågan och den stärkta ekonomin företagens risktillägg. Avkastningen av företagsobligationer steg upp till hela %. Även ekonomins positiva utveckling, den låga räntenivån och placerarnas ökade benägenhet att ta risker gjorde att avkastningen av aktier steg till en god nivå. Den bästa avkastningen gav de europeiska aktierna. Den steg till närmare 20 %. Avkastningen av utvecklingskonomiernas aktier uppgick till något över 15 % och av USAs aktier till något under detta. Maksetut eläkkeet Utbetalda pensioner Eläkemenon rakenne, % Pensionutgiftens konsistens, % Milj. eur ,3 9,1 1,1 Vahuuseläkkeet Ålderspensioner Työkyvyttömyyseläkkeet Invalidpensioner Perhe-eläkkeet Familjepensioner Muut Övriga ,5 4 Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012

5 Suomessa toimisto- ja liiketilojen kauppoja oli edelleen suhteellisen vähän. Kokonaisuutena vuonna 2012 tehtiin kiinteistökauppoja suunnilleen samoilla alhaisilla tasoilla kuin edellisvuosina. Toimistotilojen kysyntä kohdistui sekä laadukkaampiin että kustannustehokkaampiin tiloihin. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat jatkoivat nousuaan vuonna Koko maassa vuokrat nousivat 4,2 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla nousu oli 4,3 prosenttia. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat alkuvuoden aikana, mutta hinnat kääntyivät syksyllä laskuun. Koko maassa hinnat kuitenkin nousivat edellisvuoteen verrattuna 3,7 prosenttia. Nousu oli ripeintä pääkaupunkiseudulla, jossa hintojen nousu oli 5,2 prosenttia. Muualla maassa hinnat nousivat 2,4 prosentilla. Toimintaympäristön kehitys Vuoden 2012 varustamobarometrin mukaan merenkulun suhdannetilanne heikkeni edelleen vuoden aikana. Varustamot eivät odota käännettä nousuun vuoden 2013 aikana. Peräti puolet vastaajista arvioi, että suhdannetilanne huononee vielä entisestään. Kilpailu merikuljetuksissa on hieman lieventynyt ja rahtihinnat ovat kääntyneet varovaiseen nousuun. Toisaalta laivapolttoöljyn hinta on edelleen jatkanut nousuaan. Ensimmäisen kerran barometrin historiassa polttoöljyn korkea hinta on noussut merkittävimmäksi kasvun esteeksi. Suomalaisten alusten kansainvälisen kilpailukyvyn edistämistä koskeva muutettu tonnistoverolaki astui voimaan Uuden lain vaikutukset ovat näkyneet välittömästi ja arvioidaan, että pääosa Suomen lastialusvarustamoista siirtyy lain piiriin. Syksyllä 2012 EU-parlamentti hyväksyi rikkidirektiivin, joka tiukentaa alusten rikkirajoja Itämerellä. Polttoaineiden rikkipitoisuuden ylärajaksi tulee 0,1 prosenttia vuoden 2015 alusta lukien. Direktiivin seurauksena merenkulun kustannukset kasvavat korkeampina polttoainekuluina tai uusina laitehankintoina. Suomen ulkomaankaupan meriliikenteessä kuljetettiin 93,2 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna Merikuljetukset vähenivät runsaalla 5 miljoonalla tonnilla eli 5,4 prosentilla vuodesta Pääosa vähennyksestä kohdistui tuontiin, jonka kuljetukset vähenivät yli 10 prosentilla. Vientikuljetukset meritse kasvoivat 0,5 prosentilla. Suomalaisten alusten osuudet merikuljetuksista kasvoivat. Viennistä 19,1 prosenttia kuljetettiin suomalaisaluksilla, kun vuotta aiemmin osuus oli 17,6 prosenttia. Tuonnista 41,0 prosenttia kuljetettiin suomalaisilla aluksilla eli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin Handeln med kontors- och affärsfastigheter var fortsättningsvis relativt blygsam i Finland. Totalt gjordes fastighetsaffärer 2012 i stort sett i samma blygsamma omfattning som året innan. Efterfrågan på kontorsutrymmen fokuserades till såväl kvalitativt bättre som kostnadseffektivare utrymmen. Hyrorna för fritt finansierade bostäder fortsatte att stiga I hela landet steg hyrorna i medeltal med 4,2 % och i huvustadsregionen med 4,3 %. Priserna på gamla bostäder steg under början av året men vände sedan på hösten över i nedgång. I jämförelse med året innan steg dock priserna i hela landet med 3,7 %. Stegringen var rejälast i huvudstadsregionen där den uppgick till 5,2 %. I övriga delar av landet steg priserna med 2,4 %. Verksamhetsmiljöns utveckling Enligt rederibarometern för 2012 försvagades konjunktursituationen inom sjöfarten fortsättningsvis under året. Rederierna förväntar sig inte någon vändning till uppgång under Hela hälften av dem som besvarade enkäten bedömde att konjunktursituationen ytterligare försämras. Konkurrensen om sjötransporterna har mildrats en aning och fraktpriserna har vänt över i en försiktig uppgång. Å andra sidan har priset på fartysgsbrännolja alltjämt fortsatt att stiga. För första gången under barometerns historia har det höga priset på brännolja blivit det främsta hindret för tillväxt. Den reviderade tonnageskattelagen, som tillkom för att främja de finländska fartygens internationella konkurrenskraft, trädde i kraft den Verkningarna av den nya lagen märktes omedelbart och bedömningen är att största delen av Finlands lastfartygsrederier nu kommer att omfattas av lagen. Hösten 2012 godkände EU-parlamentet svaveldirektivet, som strängerar svavelbegränsningarna för fartyg på Östersjön. Från början av 2015 gäller 0,1 % som övre gräns för svavelhalten i bränslet. Som en följd av direktivet ökar sjöfartens kostnader i form av antingen högre bränslekostnader eller anskaffning av ny teknik. Inom ramen för den finländska utrikeshandelns sjötransporter transporterades 93,2 miljoner ton varor Sjötransporterna minskade med drygt 5 miljoner ton, dvs. 5,4 % från Huvuddelen av minskningen gällde importtransporter, som minskade med över 10 %. Exporttransporterna sjövägen ökade med 0,5 %. De finländska fartygens andel av sjötransporterna ökade. Av exporten transporterades 19,1 % på finländska fartyg mot att andelen året innan var 17,6 %. Av importen transporterades 41,0 % med finländska fartyg, vilket var tre procentenheter mer än Sammanlagt reste 18,0 miljoner passagerare Vuosikertomus 2012 Årsberättelse

6 Matkustajia liikkui Suomen ja ulkomaiden satamien välillä yhteensä 18,0 miljoonaa, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Matkustajamäärä Ruotsiin laski 0,6 prosentilla, mutta oli edelleen suurin 9,1 miljoonalla matkustajalla. Viron liikenne kasvoi 3,2 prosenttia yhteensä 7,6 miljoonaan matkustajaan. Suurin kasvu nähtiin Venäjän liikenteessä, jossa matkustajien määrä kasvoi yli 40 prosentilla matkustajaan. Liikenne Saksaan ja Puolaan väheni. Vakuutuskanta ja vakuutusmaksutulo Merimieseläkekassan toimintapiiriin kuului työnantajina 44 varustamoa eli yksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös alusten lukumäärä väheni niukasti 151:stä yhteensä 149:een. Vakuutettuna olevien työntekijöiden määrän arvioidaan Merimieseläkekassassa lisääntyneen 7622 henkilöön (edellisenä vuonna 7560). Tämä oli kolmas perättäinen vuosi, jolloin vakuutettujen määrä kasvoi. Tehdyt henkilötyövuodet olivat 5414 (5430) ja pysyivät näin ollen lähes ennallaan. Vuonna 2012 vakuutusmaksu oli 22,4 prosenttia vakuutettuna olevan työntekijän aluksella saamasta tulosta. Työntekijän ja työnantajan osuus vakuutusmaksusta on yhtä suuri eli kummallakin 11,2 prosenttia. Kun merenkulun palkkasumma oli 255,3 miljoonaa euroa, kertyi eläkekassaan maksutulona yhteensä 57,2 milj. euroa. Vakuutusmaksutulo nousi 3,7 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vakuutusmaksuista kirjattiin runsaan euron luottotappio Oy RG Line Ab:n konkurssin johdosta. mellan finländska och utländska hamnar, vilket är 1,4 % mera än året innan. Antalet passagerare till Sverige sjönk med 0,6 %, men var fortfarande det största med 9,1 miljoner passagerare. Estlandstrafiken ökade med 3,2 % till sammanlagt 7,6 miljoner passagerare. Den största tillväxten upplevde Rysslandstrafiken, vars antal passagerare ökade med över 40 % till passagerare. Trafiken till Tyskland och Polen minskade. Försäkringsbeståndet och premieinkomsten I egenskap av arbetsgivare omfattades 44 rederier av Sjömanspensionskassans verksamhetsområde, vilket var ett mindre än året innan. Även antalet fartyg minskade knappt från 151 till sammanlagt 149. Enligt Sjömanspensionskassans uppskattning ökade antalet försäkrade arbetstagare till 7622 personer (året innan 7560). Det här var tredje året i rad som antalet försäkrade ökade. De utförda manåren uppgick till 5414 (5430) och hölls sålunda i det närmaste på samma nivå uppgick premien till 22,4 % av den inkomst den försäkrade arbetstagaren erhöll på fartyget. Arbetstagarens och arbetsgivarens andelar av premien var lika stora, dvs. varderas andel uppgick till 11,2 %. Då sjöfartens sammanlagda lönesumma uppgick till 255,3 miljoner euro inflöt sammanlagt 57,2 miljoner euro till pensionskassan som premieinkomster. Jämfört med året innan ökade premieinkomsten med 3,7 %. För premiernas del bokfördes en drygt euro stor kreditförlust pga. Oy RG Line Ab:s konkurs. MEL-vakuutetut ja eläkkeensaajat SjPL-försäkrade och pensionstagare Eläkkeellesiirtymisikä Pensioneringsålder Hlö Pers Vuotta År 64 61, , , Työkyvyttömyys Arbetsförmåga Vanhuuseläkkeet Ålderspensioner Vakuutetut Försäkrade Eläkkeensaajat Pensionstagare Keskimääräinen I genomsnitt Työttömyys Arbetslöshet 6 Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012

7 Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti uuden maksuperusteen, jonka mukaan työnantajan ja työntekijän vakuutusmaksu vuonna 2013 on kummankin osalta 11,3 prosenttia. Vakuutusmaksu nousee yhteensä 0,2 prosenttiyksiköllä 22,6 prosenttiin. Social- och hälsovårdsministeriet fastställde en ny premiegrund enligt vilken arbetsgivarens och arbetstagarens premie 2013 uppgår till 11,3 % för varderas del. Premien stiger sammanlagt med 0,2 procentenheter till 22,6 %. Eläkkeet ja työkykyä edistävä toiminta Vuonna 2012 tehtiin yhteensä 825 eläkettä, etuutta tai niiden muuttamista koskevaa päätöstä. Vuoteen 2011 verrattuna päätöksiä tehtiin 52 vähemmän. Tehdyistä päätöksistä runsaat 17 prosenttia koski kuntoutustuen jatkamista. Työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea koskevista uusista hakemuksista hylättiin 27,7 prosenttia sen perusteella, että hakijaa ei voitu pitää työeläkelaeissa säädetyllä tavalla työkyvyttömänä. Eläkeasioissa ensimmäisenä valitusasteena toimivassa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa käsiteltiin vuonna 2012 yhteensä 26 (edellisenä vuonna 19) Merimieseläkekassan antamaa eläkepäätöstä koskevaa valitusta. Kaikkiaan 20 tapauksessa muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Neljässä tapauksessa Merimieseläkekassa oikaisi itse valituskäsittelyn aikana valituksenalaisen päätöksen asiassa esitetyn uuden selvityksen perusteella. Kahdessa tapauksessa muutoksenhakulautakunta hyväksyi valituksen kokonaan tai osittain. Toisena valitusasteena toimivassa Vakuutusoikeudessa käsiteltiin 4 (edellisenä vuonna 11) Merimieseläkekassan ja muutoksenhakulautakunnan antamia päätöksiä koskevaa valitusta. Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen kolmessa tapauksessa. Yhdessä tapauksessa Merimieseläkekassa oikaisi itse valituskäsittelyn aikana valituksenalaisen päätöksen asiassa esitetyn uuden selvityksen perusteella. Eläkkeensaajia oli vuoden vaihteessa yhteensä henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeellä oli 68,6 prosenttia, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä 13,2 prosenttia ja perhe-eläkettä sai 17,2 prosenttia. Loput saivat työttömyys- tai osa-aikaeläkettä. Eläkekassan MEL:n mukainen eläkemeno oli 130,3 miljoonaa euroa eli 5,0 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan eläkkeitä maksettiin 139,6 miljoonaa euroa, kun muutkin kuin MEL-eläkkeet otetaan huomioon. Valtion osuutena saatiin 53,9 miljoonaa euroa ja vastuunjakokorvauksina sekä osuutena työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta 27,7 miljoonaa euroa. Maksettujen korvausten nettomäärä, joka sisältää myös korvaustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut, oli yhteensä 61,2 miljoonaa euroa eli 5,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Pensionerna och verksamhet som främjar arbetsförmågan 2012 fattades sammanlagt 825 beslut om pensioner, förmåner eller ändringar av dessa. Jämfört med 2011 fattades 52 beslut mindre. Av de fattade besluten gällde drygt 17 % förlängning av rehabiliteringsstöd. Av de nya ansökningarna om invalidpension och rehabiliteringsstöd avslogs 27,7 % med motiveringen att sökanden inte kunde anses vara arbetsoförmögen på i arbetspensionslagstiftningen stadgat sätt. I besvärsnämnden för arbetspensionsärenden, som fungerar som första besvärsinstans, behandlades 2012 totalt 26 (året innan 19) besvär som gällde av Sjömanspensionskassan givna pensionsbeslut. I sammanlagt 20 fall avslog besvärsnämnden besväret. I fyra fall rättade Sjömanspensionskassan själv beslutet efter att ny utredning i ärendet presenterats medan handläggningen av besväret pågick. I två fall godkände besvärsnämnden besväret helt eller delvis. I försäkringsdomstolen, som fungerar som andra besvärsinstans, behandlades fyra (året innan 11) besvär över beslut som getts av Sjömanspensionskassan och besvärsnämnden. I tre fall avslog försäkringsdomstolen besväret. I ett fall rättade Sjömanspensionskassan själv beslutet efter att ny utredning i ärendet ifråga presenterats medan handläggningen pågick. Vid årsskiftet fanns det sammanlagt 8592 pensionstagare. Av dem erhöll 68,6 % ålderspension, 13,2 % rehabiliteringsstöd eller invalidpension och 17,2 % familjepension. Resten erhöll antingen arbetslöshets- eller deltidspension. Pensionskassans SjPL-enliga pensionsutgift, som uppgick till 130,3 miljoner euro, var 5,0 % större än året innan. Totalt utbetalades pensioner för 139,6 miljoner euro när även andra än SjPL-pensionerna beaktas. Som statsandel erhölls 53,9 miljoner euro och som ansvarsfördelningsersättningar samt andel i arbetsförsäkringsfondens försäkringspremie erhölls 27,7 miljoner euro. Nettobeloppet för de utbetalade ersättningarna, som även innehåller kostnaderna för ersättningsverksamheten och vårdkostnaderna för funktionen för upprätthållande av arbetsförmågan, uppgick sammanlagt till 61,2 miljoner euro, dvs. 5,0 % mer än året innan. Vuosikertomus 2012 Årsberättelse

8 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tulos vuonna 2012 oli erinomainen. Vaikka yleiseen talouskehitykseen liittyi merkittäviä epävarmuuksia, sekä osakkeet että erityisesti joukkolainat tuottivat hyvin. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin eli sisältäen myös kirjanpidon ulkopuoliset arvonmuutokset oli 83,9 miljoonaa euroa. Vain kerran aiemmin eläkekassan sijoitustuotot ovat olleet suuremmat. Kirjanpidollinen nettotuotto oli 40,2 miljoonaa euroa. Koko sijoitusomaisuuden tuotto vuonna 2012 oli 11,3 prosenttia. Työeläkeyhtiöiden vuosituotot ovat ennakkotietojen mukaan vaihdelleet 7,4 ja 11,3 prosentin välillä. Merimieseläkekassan suhteellista sijoitustulosta voidaan pitää erittäin hyvänä. Vuodesta 1998 laskettu 15 vuoden keskimääräinen sijoitustoiminnan vuosituotto on 5,5 prosenttia. Viimeiseltä 10 vuodelta keskituotto on ollut 6,1 prosenttia ja reaalituotto 4,2 prosenttia. Eläkekassan sijoitusomaisuus oli vuoden lopussa käyvin arvoin laskettuna 825,9 miljoonaa sisältäen myös rahat ja pankkisaamiset. Omaisuus kasvoi lähes 80 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Suurimman sijoitusryhmän muodostivat osakesijoitukset 41,9 prosentin osuudellaan. Osakeryhmään kuuluvat pörssiosakkeet, joiden osuus sijoituksista oli 36,6 prosenttia ja sijoitukset pääomarahastoihin, joita oli 5,3 prosenttia. Reaaliomaisuuteen tehdyt sijoitukset olivat 41,5 prosenttia sijoituksista. Reaaliomaisuuteen luetaan kiinteistösijoitukset, joita oli 29,9 prosenttia ja infrastruktuurisijoitukset, joita oli 11,6 prosenttia. Korkosijoitukset olivat 16,6 prosenttia Merimieseläkekassan koko sijoitussalkusta. Joukkolainoihin oli sijoitettuna 15,4 prosenttia ja lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin 1,2 prosenttia. Placeringsverksamheten Resultatet av placeringsverksamheten 2012 var utmärkt. Trots att ekonomins allmänna utveckling var förbunden med märkbar osäkerhet gav såväl aktier samt särskilt masskuldebrevslånen god avkastning. Placeringsverksamhetens nettoavkastning enligt gängse värde, dvs även inklusive bokföringens externa värdeförändringar, uppgick till 83,9 miljoner euro. Endast en gång tidigare har avkastningen av pensionskassans placeringar varit större. Den bokföringsmässiga nettoavkastningen uppgick till 40,2 miljoner euro. Den totala avkastningen av placeringstillgångarna uppgick 2012 till 11,3 %. Enligt förhandsuppgifterna har arbetspensionsbolagens årsavkastning varierat mellan 7,4 och 11,3 %. Sjömanspensionkassans relativa avkastning av placeringarna kan anses vara mycket god. Den från år 1998 beräknade 15 års genomsnittliga årsavkastningen uppgår till 5,5 %. Den genomsnittliga årsavkastningen under de senaste 10 åren har varit 6,1 % och realavkastningen 4,2 %. Vid årets utgång uppgick pensionskassans med gängse värden beräknade placeringstillgångar till 825,9 miljoner euro. Beloppet inkluderar även penningmedel och banktillgodohavanden. Tillgångarna ökade med nästan 80 miljoner euro från året innan. Den största placeringsgruppen utgjorde aktietillgångarna med sin 41,9 % stora andel. I aktiegruppen ingår börsaktierna, vilkas andel av placeringarna uppgick till 36,6 % och placeringarna i kapitalfonder, vilkas andel uppgick till 5,3 %. Andelen placeringar i realtillgångar av alla tillgångar uppgick till 41,5 %. Till realtillgångarna hänförs fastighetsplaceringarna, vilkas andel var 29,9 % och infrastrukturplaceringarna, vilkas andel var 11,6 %. Ränteplaceringarna utgjorde 16,6 % av Sjömanspensionskassans hela Sijoitusjakauma Placeringsfördelning Vastuuvelka Ansvarsskuld Milj. eur Pääomarahastot Kapitalfonder Osakkeet Aktier Joukkolainat Masskuldebrevslån Infrastruktuurirahastot Infrastruktursfonder Kiinteistöt Fastigheter Markkinaraha Marknadspengar Milj. eur Vastuuvelan muutos Ändring till ansvarsskulden Vastuuvelka Ansvarsskuld 8 Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012

9 Vuonna 2012 paras tuotto, 17,6 prosenttia, saatiin pörssiosakkeista. Joukkolainojen tuotto oli myös erinomainen, 14,4 prosenttia. Eläkekassan joukkolainasijoitukset muodostuvat yrityslainoista ja kehittyvien markkinoiden lainoista. Korkotason aleneminen ja lainojen riskilisien lasku mahdollisti erinomaisen tuoton. Infrastruktuurisijoituksille, joihin sisältyy myös yhteen metsärahastoon tehdyt sijoitukset, saatiin 8,7 prosentin tuotto. Pääomarahastot tuottivat 7,3 prosenttia ja kiinteistösijoitukset 5,8 prosenttia. Eläkekassan sijoitussalkku oli vuoden 2012 lopussa varsin lähellä pitkän aikavälin tavoitejakaumaansa. Sijoitukset reaaliomaisuuteen eli kiinteistöihin ja infrastruktuuriin ovat noin kolme prosenttiyksikköä tavoitetasonsa yläpuolella ja korkosijoitukset vastaavan määrän alle tavoitteensa. Samalla likvidien sijoitusten osuus jää hiukan alle tavoitetasonsa. Vastuuvelka ja liikekulut Merimieseläkekassan tuottojen ja kulujen erotus kirjataan vastuuvelan muutokseksi. Vuonna 2012 eläkekassan tuotot olivat 32,5 miljoonaa euroa kuluja suuremmat. Taseen vastuuvelka kasvoi näin 691,3 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 658,8 miljoonaa euroa. Eläkekassan taseen vastuuvelan ja vakuutusteknisen vastuuvelan taustoja käsitellään tarkemmin riskienhallintaa koskevassa liitteessä. Kokonaisliikekulut laskivat 5,0 prosentilla vuodesta 2011 ja olivat 8,4 miljoonaa euroa. Suurin osa Merimieseläkekassan viime vuosien liikekulujen kasvusta johtuu uuden eläkejärjestelmän kehitystyöstä. Järjestelmästä johtuva kirjanpidollinen poisto-osuus on yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestelmän kustannusten poistot päättyvät vuonna Korvaustoiminnan hoitokulut mukaan lukien työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut olivat 3,2 miljoonaa euroa, liikekulut 3,3 miljoonaa ja sijoitustoiminnan kulut 2,0 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmaan sisältyvät liikekulut käsittävät vakuutusten hoitokulut ja hallinnosta syntyvät kulut. Vakavaraisuus Merimieseläkekassan vakavaraisuus vahvistui selvästi vuoden aikana ja oli erinomainen. Vakavaraisuusaste eli toimintapääoman suhde vakavaraisuuslaskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli vuoden lopussa 46,3 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 36,1 prosenttia. Toimintapääoma kasvoi 63,4 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna ja oli vuoden 2012 lopussa 263,6 miljoonaa euroa. Toimintapääoma oli 3,13-kertainen verrattuna vakavaraisuusrajaan. placeringsportfölj. I masskuldebrevslån hade 15,4 % placerats och i kortsiktiga finansmarknadsplaceringar 1,2 %. Den bästa avkastningen 2012, 17,6 %, gav börsaktierna. Även masskuldebrevslånens avkastning var utmärkt, 14,4 %. Pensionskassans masskuldebrevslån består av företagslån och lån på utvecklingsmarknaden. Den sänkta räntenivån och risktilläggens sänkning för lånen möjliggjorde en utmärkt avkastning. Placeringarna i infrastrukturer, som även inkluderar placeringar i skogsfonder, gav en avkastning på 8,7 %. Kapitalfonderna avkastade 7,3 % och placeringarna i fastigheter 5,8 %. Vid utgången av 2012 var pensionskassans placeringsport - följ ytterst nära sin målsatta fördelning. Placeringarna i realtillgångar, dvs fastigheter och infrastruktur ligger omkring tre procentenheter ovanför sin målsatta nivå och ränteplaceringarna på motsvarande avstånd under sitt mål. Samtidigt stannar andelen likvida placeringar en aning under sitt mål. Ansvarsskulden och rörelsekostnaderna Differensen mellan Sjömanspensionskassans intäkter och utgifter bokförs som en ändring av ansvarsskulden var pensionskassans intäkter 32,5 miljoner euro större än utgifterna. Balansräkningens ansvarsskuld ökade sålunda till 691,3 miljoner euro mot att året innan ha varit 658,8 miljoner euro. Bakgrunden till ansvarsskulden och den försäkringstekniska ansvarsskulden behandlas utförligare i bilagan om riskhantering. De totala rörelsekostnaderna sjönk med 5,0 % från 2011 och uppgick till 8,4 miljoner euro. Största delen av Sjömanspensionskassans rörelsekostnaders ökning under de senaste åren beror på det nya pensionssystemets utvecklingsarbete. Den på grund av systemet uppkomna bokföringsmässiga avskrivningsandelen uppgår till över 2 miljoner euro per år. Avskrivningarna av systemets kostnader avslutas Inklusive kostnaderna för skötseln av ersättningsverksamheten uppgick kostnaderna för skötseln av funktionen för upprätthållandet av arbetsförmågan till 3,2 miljoner euro, rörelsekostnaderna till 3,3 miljoner euro och placeringsverksamhetens kostnader till 2,0 miljoner euro. Rörelsekostnaderna omfattar kostnaderna för skötseln av försäkringar och kostnaderna för förvaltningen. Soliditeten Sjömanspensionskassans soliditet stärktes klart under året och är utmärkt. Solvensnivån, dvs verksamhetskapitalets förhållande till den vid beräkningen av soliditeten använda ansvarsskulden uppgick vid årets utgång till 46,3 % mot att året innan ha varit 36,1 %. Verksamhetskapitalet ökade i jämförelse med Vuosikertomus 2012 Årsberättelse

10 Merimieseläkekassan toimintapääoma muodostuu pääosin taseen mukaisen vastuuvelan ja vakuutusteknisen vastuuvelan erotuksesta sekä sijoitusten arvostuseroista. Työeläkelaitosten vakavaraisuussäännöksiä muutettiin vuoden 2008 lopulla siten, että eläkelaitosten vakavaraisuusasemat paranivat. Muutoksia koskeva laki oli määräaikainen ja se päättyi vuoden 2012 lopussa. Määräaikaisen lain päättymisen seurauksena työeläkelaitosten vakavaraisuusasteet olisivat laskeneet selvästi. Tästä johtuen sijoituksia ja vakavaraisuutta koskevia säännöksiä muutettiin vuoden 2013 alusta lukien siten, että eläkelaitosten vakavaraisuutta vahvistettiin. Työeläkelaitosten vakavaraisuuden vahvistamiseksi niiden sijoitus- ja vakuutusriskejä varten luodut puskurit, toimintapääoma ja tasoitusmäärä, yhdistettiin uudeksi vakavaraisuuspääomaksi. Lainmuutosten seurauksena eläkelaitosten keskimääräisen vakavaraisuusasteen arvioidaan pysyvän ennallaan. Riippuen laitoskohtaisesta tasoitusmäärän suuruudesta, vakavaraisuusasteiden muutokset vaihtelevat eläkelaitosten välillä. Merimieseläkekassalla on laskennallinen tasoitusmäärä, joka on yksi prosentti palkkasummasta eli noin 0,4 prosenttia vastuuvelasta. Uuden lain seurauksena eläkekassan vakavaraisuusaste tulee alenemaan noin kuudella prosenttiyksiköllä. Muihin työeläkelaitoksiin verrattuna Merimieseläkekassan suhteellinen vakavaraisuusasema laskee. året innan med 63,4 miljoner euro och uppgick vid utgångenn av 2012 till 263,6 miljoner euro. Verksamhetskapitalet var 3,13-faldigt jämfört med solvensgränsen. Sjömanspensionskassans verksamhetskapital bildas i huvudsak av skillnaden mellan den i balansräkningen angivna ansvarsskulden och den försäkringstekniska ansvarsskulden samt av placeringarnas värderingsdifferenser. Arbetspensionsanstalternas bestämmelser om solvensen ändrades i slutet av 2008 så att pensionsanstalterna solvensställning förbättrades. Lagen om dessa ändringar gavs för viss tid och denna gick ut vid utgången av Som en följd av att visstidslagens giltighetstid utgick skulle arbetspensionanstalternas solvensnivå ha sjunkit klart. Därför ändrades bestämmelserna om placeringar och solvens från ingången av 2013 så att soliditeten stärktes. För att stärka arbetspensionsanstalternas soliditet sammanslogs deras verksamhetskapital och utjämningsansvaret, som hade skapats för att fungera som buffert för placerings- och försäkringsrisker, till ett nytt soliditetskapital. Som en följd av lagändringarna bedöms det att pensions-anstalternas genomsnittliga solvensnivå kommer att bibehållas. Beroende på det anstaltsrelaterade utjämningsansvarets storlek kommer solvensnivåernas ändringar att variera mellan pensionsanstalterna. Sjömanspensionskassan har ett kalkylmässigt utjämningsansvar som utgör en procent av lönesumman, vilket innebär omkring 0,4 % av ansvarsskulden. Som en följd av den nya lagen kommer pensionskassans solvensnivå att sjunka med omkring sex procentenheter. I jämförelse med de övriga arbetspensionsanstalterna sjunker Sjömanspensionskassans relativa solvensställning. Vakavaraisuus Solvensen % ,1 29,6 41,0 36,1 46,3 Sijoitustoiminnan tuotto, % Placeringsavkastning, % Tuotto sitoutuneelle pääomalle Avkastning på sysselsatta kapital 11,3-2,0 13,7 13,6-15,2 1 v. år 3 v. år 5 v. år 10 v. år Keskimääräinen vuosituotto Genomsnittlig nominell årsavkastning 11,3 7,5 3,6 6, Toimintapääoma Verksamhetskapitalet Vakavaraisuusraja Solvensgräns Keskimääräinen 10 vuoden reaalituotto Genomsnittlig realavkastning under 10 år 4,2 10 Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012

11 Henkilöstö ja hallinto Merimieseläkekassan henkilöstön määrä vuoden aikana oli keskimäärin 23. Eläkekassan maksamat palkat ja palkkiot olivat 1,596 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluvan MEK-Huolto Oy:n palkat ja palkkiot olivat yhteensä 0,476 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana eläkekassan hallitus piti yhteensä 10 kokousta ja ajankohtaisia asioita käsittelevän seminaarin. Eläkekassan valtuuskunta piti varsinaisen kokouksensa Merimieseläkekassan pitkäaikainen toimitusjohtaja Helena Jaatinen siirtyi eläkkeelle lokakuun lopussa Uutena toimitusjohtajana aloitti Kari Välimäki, joka aiemmin oli toiminut eläkekassan hallituksen puheenjohtajana. Riskinhallinta Merimieseläkekassalla on sen toiminnan kattava ja vuosittain tarkistettava riskienhallintasuunnitelma, jossa on arvioitu eläkekassan toimintaan kohdistuvat riskit, niiden todennäköisyydet sekä niiden vaikutukset kassan toimintaan. Lain perusteella Merimieseläkekassalle tulee joka toinen vuosi tehdä vakuutustekninen tutkimus sen selvittämiseksi, onko voimassa oleva vakuutusmaksuperuste turvaava eläkekassan vakavaraisuuden ja vakuutettujen etujen kannalta. Käytännössä vakuutustekninen tutkimus tehdään vuosittain ja myös MEL-maksun vahvistamista haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkekassan maksettavien eläkkeiden euromäärä kasvaa reaalisesti noin 45 prosenttia. Vaikka eläkekassan vakavaraisuus on erinomainen, nopeasti kasvava eläkemeno puoltaa vakuutusmaksun vähittäistä nostoa. Tämän johdosta vakuutusmaksuun haettiin 0,2 prosenttiyksikön korotusta ja vuoden 2013 vakuutusmaksuksi vahvistettiin 22,6 prosenttia. Sijoitustoiminnan riskienhallinta perustuu työeläkelaitosten yhteiselle vakavaraisuussäännöstölle. Eläkekassan hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma laaditaan kassan vakavaraisuusaseman pohjalta. Olennaisena osana Merimieseläkekassan sijoitustoiminnan riskien hallinnalle on riittävä hajautus eri sijoitusluokkien välillä sekä niiden sisällä eri maiden ja vastapuolien kesken. Personal och förvaltning Storleken på Sjömanspensionskassans personal var under året i genomsnitt 23 personer. De av pensionskassan utbetalade lönerna och arvodena uppgick till 1,596 miljoner euro. De av MEK-Huolto Oy, som hör till koncernen, utbetalade lönerna och arvodena uippgick sammanlagt till 0,476 miljoner euro. Under 2012 höll pensionskassans styrelse sammanlagt 10 möten samt ett seminarium, som behandlade aktuella frågor. Pensionskassans fullmäktige höll sitt ordinarie sammanträde den Sjömanspensionskassans långvariga verkställande direktör Helena Jaatinen gick i pension vid utgången av oktober Som ny vd tillträdde Kari Välimäki, som tidigare hade fungerat som ordförande för pensionskassans styrelse. Riskhantering Sjömanspensionskasssan har en riskhanteringsplan, som täcker kassans verksamhet och justeras årligen. I planen har potentiella risker i kassans verksamhet kartlagts samt dessas sannolikhet och inverkan på verksamheten utvärderats. Enligt lagen ska Sjömanpensionskassan vartannat år låta utföra en försäkringsteknisk undersökning för att utreda om gällande premiegrunder är betryggande med hänsyn till pensionskassans solvens och de försäkrades intressen. I praktiken utförs den försäkringstekniska undersökningen varje år och ansökan om fastställandet av SjPL-premieavgiften inlämnas för ett år i gången till social- och hälsovårdsministeriet. Under de följande tio åren växer eurobeloppet för de pensioner pensionskassan ska betala ut reellt med omkring 45 %. Trots att pensionskassans solvens är utmärkt talar den snabbt växande pensionsutgiften för att premien successivt bör höjas. Därför ansöktes om en höjning av premien med 0,2 procentenheter och fastställdes premien för 2013 till 22,6 %. Placeringsverksamhetens riskhantering grundar sig på för arbetspensionsanstalternas gemensamma solvensregler. Den av pensions-kassans styrelse godkända placeringsplanen utarbetas utgående från kassans solvensställning. En väsentlig del av riskhanteringen i Sjömanspensionskassans placeringsverksamhet är en tillräcklig spridning mellan olika placeringsklasser samt inom dessa mellan olika länder och motparter. Vuosikertomus 2012 Årsberättelse

12 Tietojärjestelmien kehittäminen Merimieseläkekassa uusi eläkevakuuttamisen ja eläkkeen ratkaisutoiminnan järjestelmät Microsoft-arkkitehtuuriin pohjautuviksi vuosina Vuonna 2011 kilpailutettiin kehitysja käyttöympäristöt ja kilpailun tuloksena siirrettiin palvelut uuden toimittajan ympäristöön. Näiden mittavien uudistusten jälkeen Merimieseläkekassan tietohallinnon kehitystyöt rauhoittuivat oleellisesti vuonna Vuonna 2012 kilpailutettiin ja uusittiin lähiverkkoratkaisut, työasemat ja mobiililaitteet sekä toteutettiin eläkejärjestelmien pienkehitystöitä, lähinnä Arek Oy:n muutostöihin ja versioaikatauluihin rytmitettynä. Tulevaisuuden näkymät Meriliikenteen rikkipäästöjen vähentämistä koskeva niin sanottu rikkidirektiivi nostaa kotimaisten varustamojen kustannuksia joko uusina laitehankintoina tai korkeampina polttoainekustannuksina. Kun polttoaineen korkea hinta on jo nykyisellään varustamojen kasvun ja kehityksen suurin este, kustannuspaineet kasvavat varsin suuriksi. Samanaikaisesti rahtien matalat hinnat pitävät myös tulot alhaisina. Varustamotoiminnan kannattavuuden heikkeneminen aiheuttaa paineita muun muassa henkilöstökulujen vähentämiselle. Merenkulun toimintaedellytyksiä, tukipolitiikkaa ja sopeuttamistoimia selvittänyt työryhmä on ehdottanut, että merimieseläkejärjestelmän etuus- ja rahoitusjärjestelyt pyrittäisiin yhdenmukaistamaan yleisen työeläkejärjestelmän kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden 2013 alussa työryhmän tehtävänään tehdä selvityksiä ja antaa ehdotuksia tähän liittyen. Esityksissä tulee ottaa huomioon merimieseläkejärjestelmän nykyiset ja tulevat eläkevastuut. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa Yleinen korkotaso laski vuoden 2012 aikana ennätyksellisen alhaisille tasoille. Lyhytaikaisista rahamarkkinasijoituksista ei saa juuri minkäänlaista korkoa ja pitkäaikaistenkin valtionlainojen korot ovat pudonneet alemmaksi kuin koskaan. Hyvän luottokelpoisuuden omaavien Saksan ja Suomen 10 vuoden joukkolainojen korko on 1,5 2 prosenttia. Kun inflaatio on samanaikaisesti 2 2,5 prosenttia, jäävät pitkäaikaisten korkosijoitusten reaalituotot negatiivisiksi. Saadakseen riittävästi tuottoja on eläkekassan suunnattava sijoituksensa suurelta osin muuhun kuin joukkolainoihin. Tämä nostaa sijoitussalkun riskiä. Eläkekassan hyvä vakavaraisuus antaa mahdollisuuksia suunnata sijoitukset sellaisiin varoihin, joista voidaan odottaa tuottoja. o Utveckling av datasystemen Åren förnyade Sjömanspensionskassan systemen för pensionsförsäkringen och pensionens beslutsfunktioner så att de grundar sig på Microsoftarkitektur konkurrensutsattes utvecklings- och driftsmiljöerna och som ett resultat därav överfördes dessa applikationer till nya leverantörer. Efter det här enorma förnyelsearbetet lugnade sig utvecklingsarbetet inom Sjömanspensionskassans informationsförvaltning väsentligt Under 2012 konkurrensutsattes och förnyades LAN-lösningarna, arbetsstationerna och mobilenheterna samt genomfördes en del mindre utvecklingsarbeten inom pensionssystemen, närmast grupperade enligt Arek Oy:s ändringsarbeten och tidtabellerna för versionerna. Framtidsutsikter Det så kallade svaveldirektivet, vars målsättning är att sänka svavelutsläppen i sjötrafiken, ökar de inhemska rederiernas kostnader i form av antingen nya tekniska anordningar eller högre bränslekostnader. Eftersom de höga bränslekostnaderna redan för närvarande utgör det största hindret för rederiernas tillväxt och utveckling kommer kostnadstrycket att bli rätt hårt. Samtidigt håller de låga fraktpriserna intäkterna på en låg nivå. Rederiverksamhetens försämrade lönsamhet förorsakar bl.a. tryck på sänkning av personalkostnaderna. Arbetsgruppen för utredning av sjöfartens verksamhetsförutsättningar, stödpolitiken och anpassningsåtgärder har föreslagit att sjömanspensionssystemets förmåns- och finansieringsarrangemang förenhetligas med det allmänna arbetspensionssystemet. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i början av 2013 en arbetsgrupp med uppgift att göra utredningar och ge förslag i anslutning till det ovan nämnda förslaget. I förslagen ska sjömanspensionssystemets nuvarande och kommande pensionsansvar beaktas. Arbetsgruppens mandat utgår i mars Under 2012 sjönk den allmänna räntenivån till rekordlåga nivåer. De kortfristiga penningmarknadsplaceringarna ger knappt någon avkastning alls och också räntorna för de långfristiga statsobligationerna har sjunkit lägre än någonsin tidigare. Räntan på de tyska och finska 10 års masskuldebrevslånen, som har god kreditduglighet, är nu 1,5 2 %. Då inflationen samtidigt äter 2 2,5 % blir den reella avkastningen på långa ränteplaceringar negativ. För att få tillräcklig avkastning på sina placeringar måste pensionskassan till stor del inrikta dessa på annat än masskuldebrevslån. Det här ökar placeringsportföljens risker. Pensionskassans goda solvens ger möjlighjeter att inrikta placeringarna på tillgångar av vilka avkastning är att vänta. o 12 Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012

13 Sijoitusten jakauma ja tuotto Placeringsallokering och avkastning Markkina-arvo Osuus Tuotto Tuotto Marknadsvärde Andel Avkastning Avkastning milj. eur % % % Korkosijoitukset Ränteplaceringar 137,5 16,6 % 12,9 2,6 Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat Masskuldebrevslån emitterade av andra samfund 127,3 15,4 % 14,4 2,7 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Övriga penningmarknadsinstrument 10,1 1,2 % 0,6 1,6 Osakesijoitukset Aktieplaceringar 346,4 41,9 % 16,2-12,1 Noteeratut osakkeet Noterade aktier 302,5 36,6 % 17,6-14,5 Pääomasijoitukset Kapitalfondplaceringar 43,7 5,3 % 7,3 11,5 Noteeraamattomat osakesijoitukset Onoterade aktier 0,2 0,0 % 0,0 14,3 Kiinteistösijoitukset Fastighetsplaceringar 246,7 29,9 % 5,8 7,0 Suorat kiinteistösijoitukset Direkta fastighetsplaceringar 189,8 23,0 % 6,4 6,7 Kiinteistösijoitusrahastot Fastightesplaceringsfonder 56,8 6,9 % 5,7 9,0 Muut sijoitukset Övriga placeringar 95,4 11,6 % 8,8 7,4 Hyödykesijoitukset Råvaroplaceringar 6,1 0,7 % 7,1 2,6 Muut sijoitukset Övriga placeringar 89,3 10,8 % 8,8 7,6 Sijoitukset yhteensä Sammanlagt 825,9 11,5-1,9 Sijoituslajeille kohdistumattomat tuotot, kulut ja liikekulut Intäkter, kostnader och driftskostnader som inte upptagits för olika placeringsslag -1,3-0,2-0,1 11,3-2,0 Vuosikertomus 2012 Årsberättelse

14 Tunnuslukuja 2012 Nyckeltal Vakuutusmaksutulo Premieinkomst, milj. 57,2 55,1 Valtion osuus MEL-eläkemenosta Statens andel av SPL-pensionsutgiften, milj. 53,9 51,5 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset Betalda pensioner, milj. 58,0 54,5 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Placeringsverksamhetens nettoavkastning med gängse värden, milj. 83,9-15,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Avkastning på det sysselsatta kapitalet, % 11,3-2,0 Liikevaihto Omsättning, milj. 151,3 123,7 Kokonaisliikekulut Totala rörelsekostnader, milj. 8,4 8,9 Kokonaisliikekulut % liikevaihdosta Totala rörelsekostnader % av omsättningen 5,6 7,2 Kokonaisliikekulut ilman sijoitustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja sekä oikeushallintomaksua Totala rörelsekostnader utan skötselkostnader för placeringsverksamheten och upprätthållande av arbetsförmågan, milj. 6,3 7,2 % MEL-palkkasummasta % av SPL-lönebeloppet 2,5 2,9 Kokonaistulos Totalresultatet, milj. 63,4-24,9 Vastuuvelka Anvarsskuld, milj. 691,3 658,8 Toimintapääoma Verksamhetskapital, milj. 263,6 200,2 % vakuutusteknisestä vastuuvelasta % av den försäkringstekniska ansvarsskulden 46,3 36,1 suhteessa vakavaraisuusrajaan i relation till solvensgränsen 3,13 2,74 Eläkevarat Pensionsmedel, milj. 835,0 758,7 MEL-palkkasumma SPL-lönebeloppet, milj. 255,3 248,3 MEL-vakuutuksia (työnantajia) SPL-försäkringar (arbetsgivare) MEL-vakuutettuja SPL-försäkrade Eläkkeensaajia Pensionstagare Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012

15 Hallinto 2012 Förvaltning 2012 Merimieseläkekassan valtuuskunnan jäsenet 2011 Sjömanspensionskassans fullmäktigemedlemmar 2011 Puheenjohtaja Ordförande Johtaja Direktör... Anja Kairisalo Varapuheenjohtaja Viceordförande Hallitusneuvos Regeringsrådet... Erik Strömberg Varamies Suppleant Budjettineuvos Budgetrådet... Jouko Narikka Varamies Suppleant Johtaja Direktör... Heikki Palm Jäsenet Medlemmar Varamiehet Suppleanter Hallitusneuvos Regeringsrådet... Anna Sotaniemi Ylitarkastaja Överinspektör ( saakka t.o.m)... Harry Favorin Erityisasiantuntija Specialsakkunnig... Tero Jokilehto ( alkaen fr.o.m) Toimitusjohtaja Verkställande direktör... Björn Blomqvist Johtaja Direktör... Stefan Axberg HR Manager HR Manager... Paavo Kojonen Merihenkilöstöpäällikkö Sjöpersonalchef... Ulla Neiglick-Oja Toimitusjohtaja Verkställande direktör... Mikael Backman Varatoimitusjohtaja Viceverkställande direktör... Kent Nyström Toimitusjohtaja Verkställande direktör... Keijo Mehtonen Merihenkilöstöpäällikkö Sjöpersonalchef... Ulla Häkkinen Toimitusjohtaja Verkställande direktör... Thomas Franck Merihenkilöstöjohtaja Sjöpersonaldirektör... Sixten Norgrann Pääluottamusmies, keittiömestari Huvudförtroendeman, köksmästare... Tarja Rännäli Kokki Kock... Kari Nurmirinta Toimitsija Funktionär... Satu Silta Toimitsija Funktionär... Carita Ojala Pääluottamusmies, korjausmies Varaluottamusmies, kokki Huvudförtroendeman, reparatör... Rauno Mutka Viceförtroendeman, kock... Juha Salo Merikapteeni Sjökapten... Veikko Engren Merikapteeni Sjökapten... Teemu Alstela Ylikonemestari Övermaskinmästare... Markku Suni Ylikonemestari Övermaskinmästare... Harri Piispanen Merimieseläkekassan hallituksen jäsenet 2012 Sjömanspensionskassans styrelsemedlemmar 2012 Puheenjohtaja Ordförande Kansliapäällikkö Kanslichef ( saakka t.o.m)... Kari Välimäki Johtaja Direktör ( alkaen fr.o.m)... Raija Volk Varapuheenjohtaja Viceordförande Johtaja Direktör ( saakka t.o.m)... Raija Volk Talousjohtaja Ekonomidirektör ( alkaen fr.o.m)... Mikko Staff Jäsenet Medlemmar Varajäsenet Suppleanter Toimitusjohtaja Verkställande direktör... Olof Widén Varatoimitusjohtaja Viceverkställande direktör... Eva Mikkola-Karlstöm Varatoimitusjohtaja Viceverkställande direktör... Hans Ahlström Johtaja Direktör... Jan Hanses Puheenjohtaja Ordförande... Simo Zitting Liittosihteeri Förbundssekreterare... Kenneth Bondas Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Varatoiminnanjohtaja Viceverksamhetsledare ( saakka t.o.m)... Pekka Partanen ( saakka t.o.m)... Risto Blomquist ( alkaen fr.o.m)... Risto Blomquist ( alkaen fr.o.m)... Petri Suominen Muu päällystöjärjestön edustaja Merimieseläkekassan hallituksessa Representant för övrigt befälsförbund vid Sjömanspensionskassans styrelse Toiminnanjohtaja Verksamhetsledare... Leif Wikström Varatoiminnanjohtaja Viceverksamhetsledare... Sami Uolamo Johtoryhmä Ledningsgrupp Toimitusjohtaja Verkställande direktör ( saakka t.o.m)... Helena Jaatinen ( alkaen fr.o.m)... Kari Välimäki Johtaja, talous ja sijoitus Direktör, Ekonomi och placering... Henrik Lilius Eläkelakimies Chefsjurist... Ove Herrlin Kiinteistöpäällikkö Fastighetschef... Matti Jokinen Eläkepäällikkö Pensionschef... Kimmo Karppinen Tietohallintopäällikkö IT-chef... Jorma Nieminen Hallinto- ja viestintäpäällikkö Administrations- och informationschef... Marina Paulaharju Laskentapäällikkö Redovisningschef... Anne Sarras- Naaralainen Asiantuntijat Sakkunniga Ylilääkäri, Lääket.tri Överläkare, Med. dr.... Mikael Ojala Aktuaari, Fil.lis SHV Aktuarie Fil.lic. SGF... Kimmo Karppinen Tilintarkastajat Revisorer Tilintarkastusyhteisö Revisionssammanslutning... KPMG Oy Ab Vastuullinen tilintarkastaja Övervakningsrevisor... Paula Pasanen, KHT, CGR Vuosikertomus 2012 Årsberättelse

16 Merimieseläkekassa Sjömanspensionskassan Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin Telefon Telefax Sähköposti E-post etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi