PYHÄNNÄN KUNTA. Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.

Transkriptio

1 PYHÄNNÄN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

2

3 1 TALOUSARVIO V JA TALOUSSUUNNITELMA V SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien verotulojen kehitys Valtion talousarvioesitys Valtionosuudet Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2011 talousarvion rakenne TOIMINNALLISET PAINOPISTEALUEET Kunnan toiminnan painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset tavoitteet Konsernitavoitteet TALOUSARVION KOKONAISTALOUDELLINEN ARVIOINTI Tuloslaskelma (ulkoinen)...13 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma TALOUSARVION SITOVUUS TALOUSARVION SEURANTA KOKONAISMENOJEN JA TULOJEN KEHITYS HENKILÖSTÖSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUS Vaalit...25 Tilintarkastus...25 Yleinen hallinto...26 Muut palvelut...28 Elinkeinoelämän edistäminen...28 Maaseudun kehittäminen...29 Hallinto ja sosiaalitoimisto...30 Lasten ja nuorten tukitoimet...30 Vanhusten laitospalvelut...31 Kotihoito...32 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö...33 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut...34 Päihdehuolto...34 Terveyden- ja sairaanhoito...35 Muu sosiaali- ja terveystoimi...36 Hallinto ja sivistystoimisto...37 Peruskoulut...37 Esiopetus...38

4 2 Päivähoito...39 Liikuntatoimi...40 Raittiustoimi...40 Nuorisotoimi...41 Kulttuuritoimi...41 Kirjastotoimi...41 Kansalaisopisto...42 Hallinto ja tekninen toimisto...43 Yhdyskuntasuunnittelu...43 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito...43 Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu...43 Jätehuolto ja energiahuolto...44 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet...44 Rakennusvalvonta...44 Palo- ja pelastustoiminta INVESTOINNIT...52 Rakentamisohjelma...56 Investointien perustelut...57 Jätevesilaitoksen tuloslaskelma, liite nro Keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannusten jako hallintokunnittain, liite nro Kansikuva: Aitto-oja Timo, Puumaster Oy:n teollisuushallityömaa,

5 3 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun vuoden 2010 aikana. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Maailmantalous on kasvanut jo toista vuotta syvimmän romahduksen jälkeen ripeänä. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa. Maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana, erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan tänä vuonna 18 % ja ensi vuonna 10 %. Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyy epävarmuuksia molempiin suuntiin. Maailmantalouden negatiiviset riskit liittyvät talouskasvun haurauteen, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyslukujen hitaaseen korjautumiseen. Julkisten talouksien laajat ja yhtäaikaiset vakautustoimet saattavat lyhyellä aikavälillä supistaa kysyntää ja pahentaa työttömyyttä, mutta voivat toisaalta keskipitkällä aikavälillä kohentaa kuluttajien ja yritysten luottamusta ja luoda edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Erityisesti Euroopassa riskinä ovat valtioiden korkea velkaantuminen ja pankkisektorin taseiden heikkous, jotka saattavat vahvistaa toisiaan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viennin alamäki jatkui jyrkkänä, mihin osaltaan vaikuttivat poikkeukselliset tekijät, mm. maaliskuinen ahtaajien lakko. Euroopan taloustilanteen kohenemisen seurauksena vienti EU-alueelle ja erityisesti keskeisiin vientimaihin Ruotsiin ja Saksaan on lähtenyt vahvaan nousuun vuoden toisen neljänneksen aikana. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tavaraviennin arvo kasvoi 7 %. Kuluvana vuonna viennin ennustetaan lisääntyvän 6 % ja vientihintojen nousevan 5½ %. Vuonna 2011 viennin kasvu nopeutuu 8 prosenttiin, vaikka metsäteollisuudessa suhdannenousu ensi vuoden aikana on jo ohitettu. Tuontikin jatkuu loppuvuonna viimevuotista vilkkaampana, silti ensimmäisen neljänneksen kuoppa painaa koko vuoden tuonnin kasvun neljän prosenttiin. Ensi vuonna tuonti kasvaa keskimäärin 7½ %. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvat kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Valtionvarainministeriön julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan kansantalouden kasvuksi arvioidaan noin 2 % ja vuonna 2011 kasvu kiihtyy vajaaseen kolmeen prosenttiin. Vuonna 2012 kasvun ennakoidaan hidastuvan noin 2,5 prosenttiin. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin 230 tuhatta henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen pro-

6 4 senttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuominen ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Seuraavassa taulukossa esitetään lukuja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille perustuvat valtionvarainministeriön julkaisemaan suhdannekatsaukseen. Keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehitys v Muuttuja * 2011** 2012* (%-muutos) Tuotanto (määrä) - 8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma -1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso 4,0 2,6 2,8 3, ,5 1,3 1,3 Työllisyys 2,9 Inflaatio 0,0 1,5 2,5 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 56,0 56,1 55,2 55,1 Rahoitusjäämä/BKT -2,7-3,3-1,4-0,8 Julkinen velka/bkt 43,9 49,1 50,4 52,0 Vaihtotase/BKT 1,3 1,4 1,1 0,7 Euribor 3 kk, % 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 3,7 3,3 4,0 4,5 Lähde: Suomen Kuntaliitto

7 Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muiden kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin yhden prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotason kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perusteena olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on vuonna ,23 %. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan ensi vuonna. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Palkkasumman alarajaa nostettaneen arvioidun inflaation mukaisesti. Täsmälliset muutokset tiedetään, kun niistä on tehty päätökset. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu säilynee nykyisellä tasollaan eli noin 23,6 prosenttia palkkasummasta. Vakuutettujen keskimääräinen eläkemaksu on tänä vuonna 4,8 % ja ensi vuonna arvion mukaan 5,1 %. Opettajien VaEL-maksu alenee arvioiden mukaan tämän vuoden 21,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä.

8 6 Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Molempien vuosien arvioihin kustannustason kohoamisesta vaikuttavat muun muassa maltilliset arviot sekä sopimuskorotusten tasosta että hintatason kohoamisesta Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 2009 voimakkaasti, ennakkotietojen mukaan noin 30 prosenttia. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntientuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuudet on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jakoosuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset. Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita ja korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja. Veroperustemuutoksilla kompensoidaan ansiotason nousun ja palkansaajamaksujen verotusta kiristävä vaikutus. Inflaation vaikutus on huomioitu ansiotason nousun kompensaatiota laskettaessa. Valtion tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja nostetaan noin 3,0 prosenttia. Lisäksi tuloverovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 650 eurosta 740 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Valtion tuloveroasteikon tulorajojen nostot ja työtulovähennysten korotuksen arvioidaan alentavan kuntien verotuloja noin 101 miljoonalla eurolla. Kaikkein pienituloisempien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärää nykyisestä eurosta euroon. Muutoksen arvioidaan alentavan verotuloja noin 14 miljoonalla eurolla. Eläkeläisten verotusta kevennetään, jotta eläketulon veroaste pysyy korkeintaan palkkatulon veroasteen tasolla. Kevennys toteutetaan korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, minkä arvioidaan alentavan kuntien verotuloja noin 14 miljoonalla eurolla.

9 7 Hallituksen esityksessä ehdotetut veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 129 miljoonalla eurolla. Aleneminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille Kiinteistöverojen tilitykset nousevat vuonna 2010 arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset Valtion talousarvioesitys 2011 Valtion talousarvioesitykseen sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan kuntien valtionosuuksia sekä veroperusteita koskevat päätökset heikentäisivät kuntien rahoitusasemaa nettomääräisesti ensi vuonna noin 42 miljoonalla eurolla tämän vuoden talousarvioon ml. lisätalousarviot) verrattuna. Negatiiviseen lopputulokseen vaikuttaa muun muassa se, että ministeriö esittää poistettavaksi kuluvalle vuodelle myönnetyn niin sanotun ylimääräisen 30 miljoonan euron valtionosuuden, jonka tarkoituksena oli se, että harvaanasutuille ja saaristokunnille tullut valtionosuuden 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys ei tulisi muiden kuntien rahoitettavaksi. Kuntatalouden tila ja näkymät ovat selvästi paremmat kuin vielä keväällä esimerkiksi Peruspalveluohjelmassa arvioitiin. Kunnat korottivat veroprosenttejaan vuodelle 2010 koskien sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroa. Velkaantuminen lisääntyi voimakkaasti. Kun kansantalouden ja työllisyyden kehitys on ollut ennakoitua myönteisempää, on kuntienkin veropohja kehittynyt ennakoitua paremmin. Tähän on vaikuttanut talouskehityksen ohella valtion ja kuntaverosaajan jako-osuuksien muutokset 2008 ja 2009, jotka kertaluonteisina erinä ovat lisänneet ja lisäävät verotilityksiä vuosina 2009 ja Kunnallisveron muutos saattaa jäädä lievästi, arviolta 0,5 %, negatiiviseksi tänä vuonna, mutta paljon aiemmin ennakoitua vähemmän. Kokonaisuudessaan verotulot kasvaisivat arvion mukaan tänä vuonna vajaat 2 % yhteisöveron ja kiinteistöverojen huomattavan kasvun vuoksi. Kuntatalouden ennakoitua parempaan kehitykseen on myös vaikuttanut toimintamenojen kasvun hillitseminen ja hidastuminen, joka on ollut mahdollista kustannustason aiempaa pienemmän kasvun vuoksi. Samalla säästötoimenpiteistä johtuen henkilöstön määrän kehitys kääntyi vuonna 2009 laskuun. Aiemmista arvioista poiketen kuntatalous on peruspalvelubudjetin mukaan ylijäämäinen vuosina Tämä edellyttää kuitenkin kuntien toimintamenojen kasvun pysyvän hyvin maltillisena, eli selvästi viime vuoden 4 %:n tasoa alhaisempana. Arvioidulla investointitasolla kuntien viime vuosina nopeasti kasvanut velkaantuminen jatkuisi kuitenkin edelleen, vaikka vaikeasti ennakoitavaa investointitasoa onkin hieman kehitysarviossa alennettu. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän arvioidaan lisääntyvän peruspalvelubudjetissa tänä vuonna 4 % ja ensi vuonna 3,5 %. Kuntien kustannustason nousuksi

10 8 arvioidaan vastaavasti 2 % ja 2,6 %. Valtionosuuksiin tehdään ensi vuodelle vain 1,6, %:n indeksikorotus, koska indeksikorotusta korjataan aiemmin ylimitoitetun indeksikorotuksen vuoksi. Kunnallisverotusta esitetään kevennettäväksi työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä korottamalla siten, että tulotason nousu ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Kevennykset kompensoidaan kunnille kuntakohtaisesti valtionosuuksia korottamalla Valtionosuudet Vuodelle 2010 uudistetun valtionosuusjärjestelmän ns. peruspalvelujen valtionosuuteen on koottu aiemmin erillään olleita valtionosuuksia ja se perustuu yleisen osan määräysperusteisiin (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin ja erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan järjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena (pl. harkinnanvarainen avustus). Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Vuonna 2011 kuntien peruspalvelujen rahoitusosuudeksi on arvioitu 2 631,97 euroa/asukas (nousu vajaat 2 %). Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 % ja tämän ulkopuolelle jäävien opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavissa palveluissa 41,89 %. Valtion talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä miljoonaa euroa mikä on 4,3 % tämänvuotista enemmän (410 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. Todellinen kustannustason nousu on arvioitu 2,6 prosentiksi vuoden 2009 indeksikorotus osoittautui noin prosenttiyksikön liian suureksi. Korjausmenettely on kuntien valtionosuuslain mukainen. Uusia valtionosuuksien lisäyksiä ei vuodelle 2011 ole tulossa lukuun ottamatta uusien verovähennysten kompensointia 129 milj. euroa. Osa yhteen putkeen sisältyvistä valtionosuuksista, jotka eivät määräydy ikäluokkaperusteisesti, jäävät opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksetaan opetusministeriön päätösten mukaan. Tärkeimmät näistä ovat: - vammaisten opetuksen lisäkorotus - lisäopetus - yksityisten ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetuksen osalta Uudistuksen ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Tämä toimii entiseen tapaan. Ylläpitäjäjärjestelmää koskeva asukaskohtainen rahoitusosuus on yhden putken rahoitusosuuden lisäksi v arviolta 348 euroa asukasta kohti. Suurimmalla osalla kunnista tämä ylläpitäjäjärjestelmän osuus valtionosuudesta jää miinusmerkkiseksi.

11 9 Muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu uudistukseen eivätkä rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa ovat: - liikunta - nuorisotyö - kansalaisopisto - taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) - teatterit, orkesterit ja museot - aamu- ja iltapäivätoiminta Yleinen osa kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen. Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muuttuneet. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,94 euroa/asukas sisältäen 1,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärään muutokseen perustuva korotus. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät ole muuttuneet. Laskennallisten kustannusten määrässä on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset muutokset (valtionosuuslisäykset ja valtionosuusvähennykset) ja 1,6 prosentin indeksitarkistus. Budjettiesityksessä valtionosuutta kuntien perustoimeentulotuen kustannuksiin esitetään nostettavaksi 29 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 verrattuna. Hallituksen budjettiesityksessä esitetään toimeentulolakia muutettavaksi siten, että alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Näin valtionosuuksia alennetaan 2 milj. euroa. Vammaispalvelulaki tuli voimaan ja sen toimeenpano laajenee vuonna Neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten toimeenpano tulee täysimääräisesti voimaan. Päihdeäitien hoidon järjestämistä laajennetaan, lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan. Pitkään valmisteltu terveydenhuoltolaki astuu voimaan. Esi- ja perusopetuksessa tapahtuivat suurimmat muutokset siirryttäessä vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan (6-15 v.) perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat ja maksettavat kotikuntakorvaukset. Vuodelle 2011 kustannusten määrässä on otettu huomioon vain indeksitarkistus. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2011 perushinta on 6 710,31 euroa 6-15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat luvulla 0,91 painotettuna). Tähän lisätään perusosan korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, joita ovat mm. asukastiheys, lisäkorotus, jos asukastiheys alle 4 as/km 2, kaksikielisyys, saaristolaisuus ym. Yleisten kirjastojen perushinta on 55,50 euroa asukasta kohti 1,6 prosentin indeksikorotus huomioon otettuna. Perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta. laskennalliseksi perusteeksi kunnalle lasketaan asukasmäärä, joka vuonna 2011 on 1,40 /asukas.

12 10 Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta, joka vuonna 2011 on 3,50 /asukas. Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuutta koskevan lain 7.luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella lisäyksiä ja vähennyksiä. Tiedossa olevien lisäysten ja vähennysten nettomäärä on 494 milj. (vähennykset noin 92 milj., lisäykset noin 586 milj. ) Muutoksia ovat: Kunta it-hankkeen jatkoksi tulevan SADe-hankkeen rahoituksesta johtuva vähennys n. 5 milj. Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoituksesta johtuva vähennys n. 1,3 milj. Yhdistymisavustusten kattosäännönylityksestä johtuva vähennys n. 45 milj Vuodelle 2011 toteutettavien verovähennysten kompensaatio 129 milj. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuus-järjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä muuttunut. Vertailulaskelmassa on tehty jokaiselle kunnalle. Laskelmasta ilmenevät valtionosuuteen tehtävä lisäys tai vähennys, joka otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena. On mahdollista, että em. päätöstä on muutettu oikaisuvaatimuksen ja/itseoikaisun johdosta, jolloin noudatetaan tätä muutettua päätöstä Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Pyhännän kunnan vuoden 2009 tilinpäätöksen ylijäämäksi muodostui n Taseessa aikaisemmin olleeseen ylijäämään lisättynä taseessa on ylijäämää Vuoden 2009 lopussa kunnan lainamäärä oli ,80 eli /as. Lainamäärässä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna ,20 ja vuoden 2009 aikana ei ole tarvinnut ottaa uutta lainaa. Vuonna 2010 on otettu toistaiseksi uutta lainaa , Kiinteistö Oy Ukonojankartanon peruskorjaushankkeen rahoittamiseksi. Vuoden 2010 talousarvion toteutuminen näyttää tässä vaiheessa tasapainoiselta. Kunnan väkiluvun määrä on vähentynyt Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2010 kolmen neljänneksen jälkeen 19 henkilöä. Asukasluku oli siinä vaiheessa 1629 asukasta. Kunnan väkiluku v ja väestösuunnite vuosille Vuosi Väkiluku 1.1. %-kasvu edell.vuodesta , , , , , , , ,3

13 11 Työttömyys Siikalatvan työvoimatoimiston alueella keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,0 prosenttia. Pyhännän kunnan työttömyysaste oli vuonna 2009 keskimäärin 11,0 prosenttia. Työttömyysaste nousi joulukuussa 12,2 prosenttiin lähinnä talonrakennusteollisuuden lomautusten vuoksi. Vuonna 2010, ajalla työttömyysaste oli Haapavesi- Siikalatvan seutukunnassa keskimäärin 9,5 prosenttia ja Pyhännän kunnassa keskimäärin 8,7 prosenttia. Työttömyyden odotetaan pysyvän alhaisemmalla tasolla ensi vuoden aikana. Vuosi 2011 Vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa mennessä. Talousarvioraamien ylitystä tapahtui perusturva-, sivistys- ja teknisellä lautakunnalla Vuoden 2011 talousarvion rakenne Vuoden 2011 talousarviossa ei ole rakennemuutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 2. TOIMINNALLISET PAINOPISTEALUEET Kunnan toiminnan painopistealueet Kunnan toiminnan keskeisenä painopistealueena on laadukkaiden palvelujen tuottaminen kuntalaisille, kunta- ja palvelurakenneuudistukseen vastaaminen ja kunnan talouden pitäminen vakaana. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristön parantaminen rakentamisella, kunnostamisella sekä asumisviihtyvyyttä lisäämällä. Asukasluvun nostaminen hyödyntäen jo olemassa olevaa työpaikkaomavaraisuutta ja tarjoamalla laadukkaampia vuokra-asuntoja. Toiminnalliset tavoitteet Olemassa olevan teollisuustoiminnan sekä palveluyritysten toimintaedellytysten edistäminen. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen asuinpaikkana ja yritysympäristönä. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden kuntapalveluiden tuottaminen osaavan, sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Tavoitteena on, että kunnan tulorahoitus riittää kaikkien palvelujen järjestämiseen ja osittain myös investointien rahoittamiseen. Määrälliset tavoitteet Asukasluku vuoden lopussa 1670.

14 12 Kunnan yleiset konsernitavoitteet Tytäryhteisöt noudattavat kunnan yleisiä tavoitteita toiminnassaan Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti, itsensä kannattavasti ja ne tehostavat edelleen toimintaansa. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät noudattavat kunnan konserniohjetta soveltaen ja tiedottavat taloustilanteestaan riittävän usein myös talousarviovuoden aikana. Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhdistykset 1. Yhtiön talouden hoitaminen kannattavasti. 2. Konserniohjeen mukaisen raportoinnin toteuttaminen. 3. Vuokra-asuntokannan kuntotason ylläpitäminen peruskorjaustoimenpitein. 4. Vuokratason määritteleminen sellaiseksi, että vuokratulot vastaavat asuntojen ylläpito- ja pääomakustannuksia asukastyytyväisyys huomioonottaen 5. Kunnan vuokra-asuntotarpeen selvittäminen tuleville vuosille yhdessä kunnan johdon ja kunnassa toimivien yritysten kanssa. 6. Toimenpide-esitysten tekeminen vuokra-asuntojen määrän vähentämiseksi 7. Selvitettävä vuokrataloyhtiöiden ja yhdistysten mahdollinen yhdistäminen. 8. Yhtiö ei hae kunnalta vuokratakuuta tyhjänä olevista asunnoista. 3. TALOUSARVION KOKONAISTALOUDELLINEN ARVIOINTI Talousarvion ja suunnitelman kokonaistaloudellinen näkökulma välittyy tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Seuraavilla sivuilla esitetään tuloslaskelma ulkoisista menoista ja tuloista ja tuloslaskelma, jossa on myös sisäinen laskutus sekä rahoituslaskelma. Osastojen ja tulosyksiköiden välinen sisäinen laskutus on mukana talousarvion- ja taloussuunnitelman numero-osassa tulosalueittaisissa määrärahoissa.

15 Pyhännän kunta 13 Taloussuunnittelu Sivu 1 ( 1 ) TULOSLASKELMA (ulk) TP 2009 TA 2010 TA+LT2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

16 Pyhännän kunta 14 Taloussuunnittelu Sivu 1 ( 1 ) TULOSLASKELMA TP 2009 TA 2010 TA+LT2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

17 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelma osoittaa riittääkö tulorahoitus palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menot sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Toimintatuotot muodostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista ja muista toimintatuotoista. Vuoden 2011 talousarviossa on maksuihin arvioitu korotukset mm. uusien kiinteistöjen, kuten teollisuushallin vuokratulot ja muut lähinnä indeksimuutoksista johtuvat korotukset. Toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostosta, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostosta, avustuksista ja muista toimintakuluista. Toimintakulujen merkittävimmät erät ovat henkilöstökulut ja palvelujen ostot, joidenka osuudet vuoden 2011 talousarvion toimintakuluista on 43,09 % ja 44,48 %. Toimintakulut kasvavat vuoden 2010 talousarvioon verrattuna eli 1,83 %. Vakinaisessa virka- ja työsuhteessa olevien palkkoja on talousarviota tehtäessä arvioitu korotettavan 2,5 %. TOIMINTAKATE Toimintakate on tuloslaskelman ensimmäinen välitulos. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla. Toimintakate on kunnan tuloslaskelmassa aina alijäämäinen. Vuoden 2011 toimintakate on vuonna 2010 talousarvion mukaan ). Toimintakate alenee eli 1,5 prosenttia. VEROTULOT Verotulot koostuvat kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja yhteisöveron tuotosta. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan vuoden 2011 veroprosentit. Talousarvio on laadittu vuodelle 2011 siten, että tuloveroprosentti on 19,75 %. Kiinteistövero on arvioitu seuraavin perustein: - yleinen veroprosentti 0,75 % - vakituiset asunnot 0,50 % - muut asuinrakennukset 1,10 % - rakentamattomat tontit 1,10 %

18 16 Yhteenveto verotuloista Verotuloarvio Kunnallisvero (1000 ) Muutos % 0,00-7,72 1,52 1,49 1,47 Yhteisövero (1000 ) Muutos % 15,60-5,26 16,44-0,76 0,96 Kiinteistövero (1000 ) Muutos % 3,70 5,73 4,17 0,00 0,00 Verotulot yhteensä Muutos % -2,00-6,73 3,36 1,12 1,32 VALTIONOSUUDET Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuoden 2011 talousarviossa on arvioitu Valtionosuuksiin tehdään 1,6 %:n indeksitarkistus. Valtionosuudet määräytyvät vuonna 2010 toteutetun uudistuksen mukaisesti. Pyhännän kunnan yleiseen valtionosuuteen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa asukasluvun muutokseen perustuva lisä Kunnalle, jonka asukasmäärän muutos kolmena varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneenä vuonna on ollut yhteensä vähintään kuusi prosenttia, yleisen osan perushintaa korotetaan euromäärällä, joka on yleisen osan perushinta kerrottuna luvulla 1,39. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on vuonna , joka on pienempi kuin vuoden 2010 tasaus

19 17 Valtionosuudet tot. v , suunn.v Vuosi Muutos % , , , , , , ,8 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuottoina tuloslaskelmassa käsitellään korkotulot, joita ovat korot antolainoista, kuntayhtymien peruspääomasta ja maksuliikennetililtä. Korkokuluja ovat mm. pitkäaikaisten lainojen ja verotilitysten korot. Vuosikate Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, josta ilmenee, kuinka paljon tulorahoituksesta jää juoksevien toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Jos vuosikate on negatiivinen, kunta käyttää pääomaansa käyttötalousmenojen kattamiseen. Vuoden 2010 talousarviossa vuosikate on Vuoden 2011 talousarviossa vuosikatteeksi muodostuu ja se kattaa poistot. Asukasta kohti laskettu vuosikate on 302. Poistot Poistot ovat kunnan käyttöomaisuuden jaksotettuja vuosikuluja. Poistot on laskettu kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi poistosuunnitelmaan tehtiin muutos Poistojen pienhankintarajaksi on päätetty Poistot on kirjattu tulosalueille ja ne ilmenevät tulosyksiköiden tuloslaskelman lopussa. Talonrakennuksen poistot on kirjattu teknisen osaston menoihin ja ne sisältyvät hallintokunnilta laskutettaviin sisäisiin vuokriin. TILIKAUDEN TULOS Tuloslaskelman viimeinen välitulos kertoo tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotuksen. Positiivinen tulos lisää kunnan vapaata omaa pääomaa tai kunnan varauksia. Negatiivinen tulos syö omaa pääomaa eikä varauksia ole mahdollista tehdä. Vuoden 2011 talousarvion tilikauden tulos on ja tilikauden ylijäämä on

20 18 RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TA 2010 TA+LT2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yht Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yht Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahoitusosan analysointi Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Vuoden 2011 tulorahoitus eli vuosikate on Vuoden 2011 vuosikate kattaa nettoinvestoinnit. Tulorahoituksen riittävyys (1 000) TA 2010 TA 2011 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate