Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma"

Transkriptio

1 Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto SELVITYSOSA Kuvailulehti Yleiskuvaus alueesta Kalavedet Veden laatu Kalasto Luonnontilaisuus Kalavesien tuotto Järvet Kitisen patoaltaat ja Luirojoki Patoaltaiden kalastusjärjestelyt Luirojoen juoksutuksen voimassa olevat määräykset ja velvoitteet Emokalavedet ja luonnonravintolammikot Kalastus Kalastusjärjestelyt Kalastussäädökset Kalastusrajoitukset Kalastusoikeus ja kalastusluvat Kalavesien hoito Istutukset Hoitokalastus SUUNNITELMAOSA Kalakantojen käyttö ja hoito Yleistä Kalavesien hoito Istutukset ja istutusmenetelmien kehittäminen Kalastuksen järjestäminen Kalastusrajoitukset Kalastuksen valvonta Järvikohtaiset suositukset Yleisiä suosituksia Kalastusaluetoiminnan rahoitus Vesien hoito Seuranta Osoitteita ja yhteystietoja LÄHTEET LIITTEET

3 2 Johdanto Vuonna 1982 astui voimaan kalastuslaki (Laki 286/82) jonka myötä Suomeen perustettiin kalastusalueet. Sodankylän kalastusalueen rajat on vahvistettu Lapin kalastuspiirin päätöksellä Saman vuoden aikana käynnistyi myös kalastusalueen toiminta, jonka jälkeen se on toiminut kalastuslain mukaisesti. Kalastusalueeseen kuuluu vesiä pääasiassa Sodankylän kunnasta, sekä osia Kittilän, Savukosken, Pelkosenniemen, Kemijärven ja Rovaniemen alueilta. Kalastusalue on kalastuslain mukainen alueellinen yhteistoimintaelin. Kalastusalueeseen kuuluvat kaikki vesialueet omistussuhteista riippumatta. Vesialueiden omistajilla sekä alueella toimivilla ammatti- ja virkistyskalastusjärjestöillä on mahdollisuus osallistua kalastusalueen toimintaan valtuuttamansa edustajan kautta. Kalastusalueen tehtävät ovat osaksi julkisoikeudellisia ja se voi tehdä aluettaan koskevia valituskelpoisia päätöksiä. Kalastuslain 79 :n mukaan kalastusalueella tulee olla käytössään aluetta koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakannoista, niiden tilasta sekä hoidon ja kalastuksen järjestämisestä kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Kalastuslain mukaan kalastusta harjoitettaessa on huomioitava kalataloudelliset näkökohdat ja huolehdittava kalakantojen hoidosta ja lisäämisestä. Käytännössä kalastusoikeuden haltijoiden tehtävänä on huolehtia kalastuksen ja kalakannan hoidon järjestämisestä kalastuslain ja erityisesti lain 1-2 :n mukaisesti. Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman selvitysosassa on kalastusalueen yleisesittelyn lisäksi arvio kalakantojen nykytilasta ja käytöstä. Suunnitelmaosassa on käsitelty pääasiassa kalavesien ja kalakantojen hoidon yleisiä tavoitteita sekä osin alueellisista erityispiirteistä johtuvia järvikohtaisia ohjeita ja suosituksia, jotka olivat yksi lähtökohta suunnitelmaa laadittaessa. Koska Kitisen ja Luiron pääuomien kalakantojen hoitoon ja seurantaan on määrätty vesioikeudelliset velvoitteet, painottuu suunnitelma muihin alueisiin. Luettavuuden parantamiseksi ei tekstissä ole mainittu lähdetietoja, vaan lähdeluettelo on esitetty suunnitelman lopussa. Suunnitelma tulee tarkistaa määräajoin kalastusalueessa, jolloin mahdolliset muutostarpeet voidaan ottaa huomioon. Kiitokset Suunnitelma laadittiin yhteistyössä kalastusalueen hallituksen kanssa, jonka jäsenille haluan lausua kiitokset. Suuri kiitos kuuluu myös käytännön koekalastuksissa mukana olleille järvet tunteneille paikallisille kalamiehille, jotka omalla panoksellaan avustivat kenttätyössä ja antoivat samalla arvokasta tietoa. 2

4 3 1. SELVITYSOSA 1.1 Kuvailulehti Kalastusalueen Sodankylän kalastusalue nimi ja numero Nro 361 Kotipaikka Sodankylän kunta Pinta-ala Alueen vesistöjen kokonaispinta-ala ha Lääni Lapin lääni Sijaintikunnat Sodankylä, Pelkosenniemi, Kittilä, Rovaniemi, Kemijärvi, Savukoski Jäsenet Osakaskunnat, Metsähallitus, Kemijoki Oy, Veitsiluoto Oy, Lapin kalamiespiiri, SUKL/Lapin piiri, Suomen metsästäjä- ja kalastajaliitto, Keski-Lapin ammattikalastajat ry Suunnittelualueet Unari-, Ora-, Vaala-, Syvä-, Sassali-, Riipi-, Kelu-, Seipäjärvi ja Kelontekemäjärvi. Kitisen patoaltaat välillä Porttipahdan pato Kokkosniva sekä Lokan alapuolinen Luirojoki. Hyväksymismerkinnät Kalastusalueen kokouksen päätöksen mukaan suunnitelma on voimassa lukien. Voimassaoloaika Viereiset kalastusalueet Lokan ja Porttipahdan, Ylikemin, Raudanjoen ja Ounasjoen kalastusalueet. Liitteet Ohjesääntö, vesistöluettelo, vedenlaatutiedot, järvikohtaiset tiedot ja suositukset, istutukset Nähtävillä / saatavissa Kalastusalueen isännöitsijä Tekijä Jukka Korpivuoma Vuosi

5 4 1.2 Yleiskuvaus alueesta Sodankylän kalastusalue sijaitsee kuuden kunnan alueella, mutta nimensä mukaisesti sijaitsee miltei kokonaan Sodankylän kunnassa. Kalastusalue jakautuu pääasiassa Kitisen ja Ounasjoen vesistöalueisiin, joista ensin mainittu on pinta-alaltaan suurin. Kitisen vesistöalueen suurimmat vesistöt ovat jokeen rakennetut säännöstelyaltaat alkaen Porttipahdan padolta Kurittu, Vajunen, Matarakoski, Kelukoski, Kurkiaska ja Kohkonen, joka on Pelkosenniemen kunnan puolella. Suurimmat suoraan Kitiseen laskevat luonnonjärvet ovat Kelujärvi, Orajärvi, Moskujärvi ja Saiveljärvi. Ounasjokeen laskevan Meltausjoen latvojen suurimmat järvet ovat Sassalijärvi, Syväjärvi, Riipijärvi ja Unarijärvi. Kittilän puolella oleva Kelontekemä laskee Jeesiöjoen kautta Kitiseen. Vuojärvi ja Seipäjärvi laskevat Raudanjoen latvoille. Vesiluettelo vesistöaluetunnuksineen ja vesistöaluekartta ovat liitteenä (liite 5.). 1.3 Kalavedet Sodankylän kalastusalueen vesien kokonaispinta-alasta järviä ja lampia on yhteensä 55,6% (10862,8 ha) ja joki- ja purovesiä yhteensä 15% (2924 ha) sekä Kitisen patoaltaita 29% (5737 ha). Vedet jakautuvat valtion ja eri yksityisvesialueiden omistajien kesken seuraavasti: Veden omistaja/haltija ha % Suomen valtio/metsähallitus 4 900,0 23,18 Alaperän osakaskunta 1 212,0 5,73 Kelontekemän ok 2 226,0 10,53 Orakylän ok 1 240,0 5,87 Unarin ok 1 090,0 5,16 Syväjärven ok 1 017,0 4,81 Kelujärven ok 988,0 4,67 Uimaniemen ok 748,0 3,54 Vaalajärven ok 668,0 3,16 Kieringin ok 579,0 2,74 Kersilön ok 490,0 2,32 Sassalin ok 392,0 1,85 Vuojärven ok 362,0 1,71 Sattasen ok 291,0 1,38 Kiurujärven ok 229,0 1,08 Petkulan ok 229,0 1,08 Seipäjärven ok 187,0 0,88 Torvisen ok 151,0 0,71 Askan ok 137,0 0,65 Jeesiöjärven ok 117,0 0,55 Raudanjoen ok 130,0 0,61 4

6 5 Kirkonkylän ok 494,0 2,34 Rajalan ok 83,0 0,39 Siurunmaan ok 34,0 0,16 Pelkosenniemen yhteismetsä 30,0 0,14 Lokan ok 21,9 0,10 Stora Enso 21,0 0,10 Palokummun yhteismetsä 14,0 0,07 Sodankylän yhteismetsä 13,5 0,06 Ristonmännikön ok 12,8 0,06 Rovaselän ok 3,5 0,02 Kemijoki Oy 2 944,0 13,93 Koivuperä Pentti 85,0 0, ,70 100, Veden laatu Suomen ympäristökeskuksen käyttämä vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesien keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Vesistöt luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen (I), hyvä (II), tyydyttävä (III), välttävä (IV) ja huono (V). Tässä luokituksessa Sodankylän kalastusalueen vesistöt ovat hyviä ja tyydyttäviä. Viimeisin käyttökelpoisuusluokitus perustuu vuosien vedenlaatutietoihin. Tiedot löytyvät seuraavasta internet osoitteesta: Unari-, Seipä-, Ora-, Vaala- ja Kelujärven vedenlaatutiedot vuosilta ovat liitteenä exel tiedostona Kalasto Sodankylän kalastusalueella esiintyy seuraavat 20 kalalajia: siika, coregonus salakka, alburnus alburnus kuore, osmerus eperlanus seipi, leuciscus leuciscus harjus, thymallus thymallus säynävä, leuciscus idus taimen, salmo trutta särki, rutilus rutilus puronieriä, salvelinus fontinalis made, lota lota muikku, coregonus albula mutu, phoxinus phoxinus hauki, esox lucius kolmipiikki, gasterosteus aculeatus ahven, perca fluviatilis kymmenpiikki, pungitius pungitius kiiski, gymnocephalus cernua kivisimppu, cottus gobio kuha lucioperca lucioperca (ist.) peledsiika, coregonus peled pikkunahkiainen, lampetra planeri lahna, abramis brama 5

7 6 Ohessa on kuvaus kalataloudellisesti ja määrällisesti tärkeimmistä kalalajeista ja niiden esiintymisistä kalastusalueella. Särki, säynävä, salakka ja seipi Lajit esiintyvät runsaslukuisina kalastusalueen vesissä. Lahnaa esiintyy harvana kantana Unarijärvessä, Kukasjärvessä Kitisen patoaltaissa olevien särkien ja seipien on havaittu nousevan myös altaisiin laskeviin jokiin ja puroihin. Muikku Esiintyy luontaisina kantoina Unarijärvessä, Kelontekemässä, Orajärvessä, Kelujärvessä, Vaalajärvessä, Syväjärvessä, Sassali ja Riipijärvessä. Voimakkaimmat kannat ovat Unari- ja Orajärvissä sekä Kelontekemässä. Muikku esiintyy pieninä määrinä myös Kokkosnivan ja Kurkiaskan padotusaltaissa. Siika- ja ahven Siika esiintyy istutettuina alueen kaikissa suuremmissa vesissä. Lisäksi sitä on myös istutettuina pienemmissäkin järvi ja lampivesissä. Luirojoella esiintyy luontaisesti käytännössä vain yhtä siikamuotoa, vaellussiikaa. Tästä syystä on siianistutukset katsottu tarpeettomiksi Luirojoella. Kitisen patoaltaiden siikakantoihin vaikuttaa Porttipahdan siikojen alas vaellus sekä altaisiin tehtävät vaellussiikaistutukset. Kuritussa esiintyy hidaskasvuista vaellussiikaa sekä peledsiikaa luontaisina kantoina. Luirolla saattaa esiintyä ja on aikanaan ainakin esiintynyt myös Lokan altaalta tullutta peledsiikaa. Porttipahdasta alas laskeutunutta pelediä esiintyy myös kaikilla Kitisen patoaltailla. Ahventa on yleisesti kaikkialla. Harjusta esiintyy sekä luontaisina että istutettuina kantoina yleisesti sekä joissa ja purovesissä. Taimen Järvitaimenta esiintyy istutettuina kantoina alueen suurimmissa vesissä. Yksilökooltaan pieniä ja sukukypsiä purotaimenia esiintyy luontaisina kantoina yleisesti alueen pienissä virtavesissä. Hauki ja made Esiintyvät yleisesti alueen vesistöissä. Kuha Unarijärvessä esiintyy istutettuna kuhaa, joka on hyväkuntoista. Kuha on saavuttanut 12 vuodessa 3 kilon painon. Unarijärvessä oleva kuha on tiettävästi pohjoisin esiintymä Suomessa. Orajärven ja Vaalajärven kuhaistukkaiden menestymisestä ei ole vielä tietoa. 6

8 Luonnontilaisuus Voimalaitosrakentaminen, metsätalous, uitto sekä maatalous ja asutuksen hajakuormitus ovat eniten vaikuttaneet vesistöjen luonnontilaan. Toiminta on kuormittanut vesistöjä ja muuttanut ympäristöä ja ekosysteemejä alkuperäisestä voimakkaimmillaan täysin toiseksi. Metsäojitukset ja maatalouden hajakuormitus ovat lisänneet kiintoainesten ja ravinteiden määrää, joka on aiheuttanut syvänteiden ja kutusorakoiden liettymistä ja vesistöjen rehevöitymistä. Kalastojen lajisuhteissa se näkyy särkikalojen lisääntymisenä. Koko Kemijoen vesistöalueella vaelluskalojen nousun katkaisi Isohaaran voimalaitospato Kemijoen suussa, jolloin lohi ja meritaimen lakkasivat nousemasta Sodankylän suurimpiin jokiin. Sodankylässä suurten jokien luonnontilaa ovat muuttaneet voimalaitosrakentaminen Kitisen pääuomaan, joka nykyisin on kuuden patoaltaan muodostava ketju Porttipahdasta Kokkosnivaan. Lokan vesien juoksuttaminen Porttipahdan kautta vähensi merkittävästi virtaamaa Lokan alapuolisessa Luirojoessa. Vesien kalakantarakenteiden tilaa ovat muuttaneet yleisestikin Lapin läänissä luvulla alkaneet kalanistutukset sekä kalastusmenetelmien muuttuminen valikoivammaksi. Toisaalta luonnontilaisuutta on pyritty myös palauttamaan tekemällä vesistökunnostuksia, joissa pääpaino on ollut entisten uittoväylien muuttamisella luonnontilaa vastaaviksi. Kyseessä ovat olleet kalataloudelliset kunnostukset, jolloin lähtökohtana on ollut parantaa arvokalojen viihtyvyyttä entisillä uittoväylillä. Myös valuma-aluekunnostuksiin on viimevuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Näiden myötä tapahtuvat muutokset tulevat nähtäville pitkän ajan kuluessa Kalavesien tuotto Järvivesien kalatuotantoa ei ole tutkittu, mutta yleisesti Etelä- ja Keski-Lapin järviltä voidaan kestävästi kalastaa kg hehtaarilta. Näin ollen Sodankylän kalastusalueen kalavarat ovat karkeasti arvioiden noin tn. Monien järvien kalakantojen hidas kasvu johtuu myös kalamäärään nähden olevien ravintovarojen niukkuudesta sekä vähäisestä tai yksipuolisesta kalastuksesta Järvet Sodankylän asutus on alkujaan vakiintunut jokien ja järvien tuntumaan. Järvet ovat olleet varmoja toimeentulon antajia ja tehokkaammin kalastettuja ja oletettavasti myös arvokalavaltaisempia kuin nykyisin. Yli 400 hehtaarin suuruisia järviä on 7 kpl: Unarijärvi, 2920 ha, Riipijärvi 418,2 ha, Sassalijärvi 447,5 ha, Vaalajärvi 1296,9, Orajärvi 1098,6 ha, Kelontekemäjärvi 1636 ha, Kelujärvi 559,9 ha (Matalajärvi 334 ha) Kitisen patoaltaat ja Luirojoki Kitiseen rakennetut voimalaitokset muodostavat kuuden patoaltaan ketjun, joka 7

9 8 alkaa Sodankylässä Porttipahdan padon alapuolelta ja loppuu Kokkosnivan patoon Pelkosenniemellä. Tälle alueelle on määrätty kalataloudelliset velvoitteet, jotka käsittävät istutukset ja tarkkailun. Tarkkailualue käsittää Porttipahdan tekojärven alapuolisen Kitisen pääuoman. Velvoiteistutusten kokonaisarvo istutuskuluineen on vuodessa. Tämä sisältää sekä Kitisen pääuoman velvoitteen, että erillisvelvoitteen, johon kuuluvat Kitiseen laskevat sivujoet. Velvoiteistutuksia hoidettiin alussa pääasiassa siikaistutuksin, mutta lajisuhteita on kokemuksen myötä muutettu niin, että istutuksilla saataisiin parempi tuotto. Tarkkailuvelvoitetta hoitaa Kemijoki Oy ja istutuksia Voimalohi Oy. Viimeisin velvoitealueen hoitoa ja tarkkailua koskeva raportti on yksityiskohtainen läpileikkaus vuosilta ja se on julkaistu v Putouskorkeutta on Kitisessä Porttipahdan alapuolisella osalla noin 98 m. Kitisen yläosalla olevan Porttipahdan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna

10 9 Ohessa on lueteltu Kitiseen rakennetut patoaltaat pinta-aloineen ja valmistumisvuosineen ylhäältä alaspäin: Kurittukosken voimalaitosallas (valmistui v. 1987) on pinta-alaltaan 394 ha ja pituudeltaan 13 km. Altaaseen laskevat Ylä-Vaalo- ja Pomojoki. Vajukosken voimalaitosaltaan (valmistui v. 1985) pinta-ala on ha ja pituus 23 km. Altaaseen laskevat Ylä-Posto-, Ala-Liesi-, Ylä-Liesi- ja Ala- Vaalojoki. Matarakosken voimalaitosallas (valmistui v. 1995) on pinta-alaltaan 325 ha ja pituudeltaan 16 km. Altaaseen laskee Ala-Postojoki, Mataraoja Kelukoski, Kitisen viimeisin voimalaitos, valmistui syksyllä Kelukosken voimalaitosaltaan pinta-ala on ha ja pituus 17 km. Altaaseen laskeva sivujoki on Sattasjoki. Kurkiaskan voimalaitosaltaan (valmistui v. 1992) pinta-ala on 649 ha ja pituus 18 km. Altaaseen laskevat Ora-, Kylä-, Jeesiö-, ja Kelujoet. Lisäksi Kurkiaskan voimalaitoksen tulvaluukkujen alapuolisessa vanhassa uomassa on piilopadolla nostettu Nivalampi Kokkosnivan voimalaitosallas (valmistui v. 1990) on pinta-alaltaan ha ja pituudeltaan 42 km. Altaaseen laskevat Käyräsjoki ja Ylä-Korpijoki Patoaltaiden kalastusjärjestelyt Kemijoki Oy osti itselleen tarvitsemansa vesialueet, mutta jätti kalastusoikeuden myyjälle. Muodostuneiden patoaltaiden kalastus on järjestetty pääasiassa alueen vesialueiden omistajien keskinäisillä sopimuksilla, joissa on määritelty kunkin tahon kalastusoikeuden laajuus. Yleensä tämä laajuus on pinta-alaperusteinen. Kalastusta ja kalavesien hoitoa ja istutuksia ohjaamaan on perustettu vesialueiden omistajista koostuvia neuvotteluryhmiä, jotka osaltaan ovat antaneet lausuntoja mm velvoitteiden ohjaamisesta. Velvoitteet ja niiden seuranta ja ohjaus toimivat itsenäisesti, eikä niihin ole tässä suunnitelmassa tarvetta tarkemmin puuttua Luirojoen juoksutuksen voimassa olevat määräykset ja velvoitteet Porttipahdan ja Luiron latvoille rakennetun Lokan tekojärven yhdistävän Vuotson kanavan valmistuttua vuonna 1981 on Lokan tekojärven vedet juoksutettu kanavan kautta Porttipahtaan ja edelleen Kitiseen. Tästä johtuen Lokan alapuolisen Luiron virtaama on samalla pienentynyt murto-osaan luonnontilasta. Säännöstelijälle on määrätty Luirojoen vedenvirtaamaa sääteleviä ja kalakorvauksia koskevia velvoitteita. Määräykset ja velvoitteet perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntämään päätökseen, mikä käsittelee KHO:n palauttaman PSVEO:n antamaa päätöstä siltä osin, kun siinä on jätetty selvittämättä Luirojoen varressa olevia vahinkoja. 9

11 10 Ohessa on ote KHO:n vahvistamasta päätöksestä, jolla määritellään virtaama alapuolisessa Luirojoessa: Vuotson kanavan rakentamisen jälkeen vettä saadaan juoksuttaa kanavan kautta Lokan tekojärvestä Porttipahdan tekojärveen. Tällöin on kuitenkin Lokan padon kautta vettä juoksuttamalla huolehdittava siitä, että Luiron virtaama on Tanhuan kylässä olevalla Kammosen asteikolla toukokuun 1 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana vähintään 7 m3/s ja marraskuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana vähintään 6 m3/s. 1.4 Emokalavedet ja luonnonravintolammikot Sodankylän kalastusalueella ei ole kalanviljelytarkoituksiin varattuja emokalavesiä. Luonnonravintolammikoita on Maaseutukeskuksen hoidossa oleva Pikku Kursanlampi Torvisessa. Lammikossa on viljelty Ivalojoen kantaa olevaa pohjasiikaa 1-kesäisiksi poikasiksi. Lammikossa kasvatettuja poikasia on istutettu Sodankylän kalastusalueen järviin ja lampiin. Sallinkijärven ja Lintulammen lrl:t ovat Voimalohi Oy:n käytössä. 1.5 Kalastus Elinkeino-, kotitarve- ja virkistyskalastus ja kalastusmuotojen määrä Kalastuksen luonne muuttui luvulla, kun verkon materiaalina käytetystä pumpulilangasta luovuttiin ja käyttöön otettiin nailon ja lopulta monofiiliverkot. Samalla nuottakalastus väheni. Verkkokalastuksen saaliit nousivat paitsi pyytävämpien verkkojen yleistyessä, myös samoihin aikoihin aloitettujen siianistutusten vuoksi, jotka aluksi paransivat monessa tapauksessa järvien arvokalan tuottoa. Nykyisin kalastus on Sodankylän kalastusalueella luonteeltaan pääasiassa kotitarve- ja virkistyskalastusta. Varsinaista elinkeinokalastusta alueella harjoittaa yksi ammattikalastaja, vaikka vesistöjen ja kalavarojen puolesta tilaa olisi suuremmallekin kalastajamäärälle. Riista- ja kalatalouden selvityksen (Suomi kalastaa 2005 kalastusrasitus kalastusalueilla) mukaan vuonna 2005 kalastukseen käytetty aika eri kalastusmuotojen kesken jakaantui Sodankylän kalastusalueella seuraavasti: Onginta ja pilkintä; kalastuspäivää (5,1% kaikista Lapin lääni kalastusalueista). Läänikohtainen viehekalastus; kalastuspäivää (3,97%). Kalaveden omistajan luvilla tapahtunut yksikkö- ja viehekalastus; kalastuspäivää. Saaliit sekä kalavarojen käyttö Alueella on edustettuna kaikki kalastusmuodot virkistyskalastuksesta ammattikalastukseen ja viehekalastuksesta nuotta ja isorysäpyyntiin. 10

12 11 Sodankylän kalastusalueen suurempien järvien kalastuksesta ja hoidosta tehtiin tätä suunnitelmaa laadittaessa kysely, joka koski vuoden 2006 kalastusta ja istutustietoja viiden edellisvuoden ajalta. (Kysely ja yhteenveto ovat liitteessä 2.) Kyselyllä saatu saalisarvio on aliarvioinen, koska kaikille osakaskunnille ei kyselyä tehty, eikä toisaalta kaikki osakaskunnat kyselyyn vastanneet. Myöskään valtion vesien kalansaaliista ei ole tietoa. Saaliit on jaoteltu seuraavasti: - Velvoitealueen kalastus ja saaliit v 2003 (Myös tässä ilmoitetut saaliit ovat aliarvioituneita.) Patoaltaat kg sivujoet 1164 Raudanjoen yläosa Metsähallituksen vuokravedet Vuokravesiä on kaikkiaan 450 ha ja arvioitu saalis on yhteensä 4500 kg - osakaskuntien saaliit kg Onginnan, pilkinnän ja läänikohtaisen viehekalastuksen saaliista ei ole tehty arviota. Yhteensä näin saatu saalis on noin kg Kun lasketaan mukaan kaikkien osakaskuntien saaliit, Metsähallituksen vesiltä saatu yksikkökalastuksen saalis ja velvoitealueen puuttuvien osien saalis, voidaan kokonaissaaliin arvioida olevan kg. Saaliista 80 90% on ei kaupallista saalista, joka on käytetty mm kalastajien omassa taloudessa Kalastusjärjestelyt Kalastussäädökset Kalastuksen harjoittaminen ja säätely perustuvat voimassa olevaan kalastuslakiin ja asetukseen. Kalaveden omistajalla on mahdollista kalastuslaissa mainituissa tapauksissa säädellä kalastusta asettamalla pyynti- ja pyydysmäärärajoituksia. Kalastusalueella on lisäksi oikeus päättää koko aluettaan koskevista kalastusrajoituksista ja lisäksi alueella on oikeus korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan kieltää yleiskalastusoikeuksien eli vapaan onkimisen ja pilkkimisen 11

13 12 sekä läänikohtaisella viehekalastusluvalla tapahtuvan kalastamisen tietyllä osalla vesistöä perustellusta syystä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköllä on mahdollista rajoittaa yleiskalastusoikeuksilla harjoitettavaa kalastusta puolta vuotta pidemmäksi ajaksi Kalastusrajoitukset Valtion vesien kalastusta on rajoitettu Metsähallituksen päätöksillä ja lupaehdoilla. Lisäksi kalastusrajoituspäätöksiä, jotka kieltävät yleiskalastusoikeuksin tapahtuvan kalastuksen, on TE-keskus hakemuksesta myöntänyt Metsähallitukselle sekä yksityisille sellaisiin vesiin, joissa perusteena on veden aktiivinen hoito esimerkiksi virkistyskalastuskohteena tai muu liiketoimintaan tai yleishyödyllisyyteen perustuva toiminta. Kalastusalue ei ole asettanut aluettaan koskevia rajoituksia Kalastusoikeus ja kalastusluvat Kalastusoikeus perustuu kalastuslakiin. Se on yleensä vesialueen omistukseen tai hallintaan liittyvä oikeus. Kalastuslaissa määritellyt onginta, pilkkiminen ja läänikohtainen viehekalastus ovat yleiskalastusoikeuksia, joista kaksi ensin mainittua ovat rinnastettu jokamiehenoikeudeksi, eikä niiden harjoittamiseen tarvita erityistä lupaa. Läänikohtaisella viehekalastusluvalla voi harjoittaa kalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä koski- ja virtapaikkojen ulkopuolella. Näitä yleiskalastusoikeuksia voi käyttää kuka tahansa. Kalastus on mahdollista seuraavien kalastusoikeuksien puitteissa: - Osakaskuntiin kuuluvat kiinteistön omistajat osakaskuntien vesialueilla. - Osakaskuntiin kuulumattomien yksityisvesien omistajat. - Valtion vesiin oikeuttava luvanvarainen tai vuokraperusteinen oikeus. - Kalastuslain mukainen yleiskalastusoikeus. - Jokaisella kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus saada lupa harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta kylänrajain sisäpuolella olevalla vesialueen omistajan osoittamalla alueella ja hänen määräämällään tavalla (KL 9 ). 1.6 Kalavesien hoito Kalavesien hoidon tavoitteena on kalastuslain mukaisesti pidettävä vesien kalantuotannon hyödyntämistä ja lisäämistä ilman, että kalastolle tai luonnolle aiheutetaan vaaraa. Kalastusalueessa tavoitteeseen pyritään pääasiassa hallinnollisin päätöksin, joilla eri tavoin voidaan ohjata ja säätää kalastustehoa ja kalastuksen laatua tai erityisistä syistä kieltää kalastus kokonaan. Kalaveden hoitoon luetaan myös istutukset ja kalastorakenteiden kunnostuksissa hoitokalastus. Käytännön toimet kuuluvat ensikädessä vesialueen omistajille Istutukset Istutuksilla on kalavesiä hoidettu kautta aikain, mutta voimakkaimmin ne alkoivat vaikuttaa luvulta alkaen kalanviljelyn kehittymisen myötä. 12

14 13 Istutuksia on perusteltu kalavesien arvon ja tuoton parantamisella joko alkuperäisiä kalakantoja vahvistamalla tai vieraan lajin istuttamisesta arvioidulla saalistuoton nousulla. Monessa tapauksessa istutukset ovat olleet tuloksettomia johtuen väärästä lajivalinnasta tai vesien ravintovarojen vähyydestä. Istutukset ovat paikoin onnistuneet ja paikoin on aikaansaatu ylitiheitä kääpiöityneitä kantoja. Istutuksia onkin paljon tehty puutteellisen tiedon varassa tuntematta toiminnan aiheuttamia haitallisia seurauksia, joita on myös Sodankylän alueella. Nykyisin istutusmäärät ovat vähentyneet aikaisempien vuosikymmenien määristä. On huomioitava, että istutukset vaativat aina vesialueen omistajan luvan ja alueelle vieraan lajin ollessa kyseessä myös viranomaisen luvan. Istutuksia rajoittavat myös Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) asettamat elävän kalan, rapujen ja mädin kuljettamista ja siirtoa vesistöalueelta toiselle koskevat määräykset. Käytännössä istutukset ovat ensisijassa vesialueen omistajille kuuluva tehtävä, ei kalastusalueelle. Siika Sodankylässä kalavesiä on hoidettu pääasiassa siianpoikasten istutuksin. Istutukset on aloitettu luvulla vastakuoriutuneilla (vk) vaellussiian poikasilla. Luonnonravintoviljelyn yleistyttyä 1970 luvulla siirryttiin 1-kesäisten pohjaja vaellussiian istutuksiin, jolloin istutusmäärät kävivät korkealla saavuttaen paikoin ylilyöntejäkin. Velvoiteistutukset Kitisen (myös Luirojoen) istutusvelvoitteet ovat osana Kemijoen kalanhoitovelvoitteita (KHO nro 2863/80), jonka kustannuksista vastaavat Kemijoki Oy 83 %:n PVO-Vesivoima Oy 17 %:n osuudella. Lisäksi Kitiselle on määrätty erillisiä voimalaitoskohtaisia istutusvelvoitteita rakentamisen myötä, jotka kustantaa Kemijoki Oy. Kitisen istutusten arvo istutuskuluineen vuodessa on noin euroa. Luirojoen istutusten arvo on noin Alkuperäisissä velvoitepäätöksissä määrättyjen istukkaiden lajia, kokoa ja ikää on vaihdettu siten, että velvoitteiden arvo on pysynyt samana. Eli edelleen velvoite on alkuperäinen ns. toimenpidevelvoite, ei maksuvelvoite. Siikaistutusten määrää on vähennetty, jolloin niiden tilalle on istutettu pyyntikokoista kirjolohta ja 3-kesäisiä / -vuotiaita järvitaimenia (noin 30 cm:n pituisia). Taimenistutuksia (väh. 20 cm) on korvattu 3-kesäisillä / -vuotiailla järvitaimenilla (noin 30 cm:n pituisia). Istutukset ovat liitteessä Hoitokalastus Hoitokalastuksella vaikutetaan järven vinoutuneisiin kalakantarakenteisiin vähentämällä vähempiarvoista kalabiomassaa. Vinoutuneet kalakannat ovat tiheitä ja yksilökooltaan pieniä, yleensä särkikala-, kiiski- ja ahvenpopulaatioita, jotka ovat vallanneet järven. Kalastorakenteet vinoutuvat 13

15 14 usein yksipuolisen kalastuksen johdosta, mutta myös virheellisesti tehtyjen kalanistutusten ja vesistöjen rehevöitymisen seurauksena. Usein ylitiheät, kääpiöityneet ja huonokuntoiset siikakannat ovat ylimitoitettujen istutusten ja/tai väärien kalastusjärjestelyiden seurausta. Hoitokalastuksen onnistuminen edellyttää, että kalaa poistetaan usean vuoden ajan määrällisesti ja laadullisesti oikein. Virheellisesti tehty kalastus vinouttaa pahimmillaan kalastorakennetta entisestään lisäten vähempiarvoisten kalojen määrää. Oikein tehdyllä hoitokalastuksella kalojen keskikoko kasvaa selvästi ja arvo- ja petokalakannat vahvistuvat. Tärkeintä on kalojen ja kalaston laadun parantaminen. Vaikka hoitokalastuksessa yleensä pyritään poistamaan kalaa tehokkaasti ja määrällisesti paljon, on virheellistä tuijottaa pelkästään poistettavaan biomassaan; yhtä tärkeää on myös tietää kappaleiden vaikutus kokonaisuuteen, kuten istutuksissa. Optimitilanteessa kalakannat säätelevät itse syntyvien vuosiluokkien yksilömääriä, jolloin saavutetun tasapainon ylläpitämiseen ei tarvitse puuttua. Riittää, kun oikeilla kalastusjärjestelyillä ja hallitulla kalastuksella verotetaan oikeassa suhteessa arvokalakantoja. Oikein tehtynä hoitokalastus on istutuksiin rinnastettava kalavedenhoitomenetelmä, jolla vesialueeseen sisältyvä arvo voidaan saada konkreettiseen käyttöön (elinkeino-, matkailu-, ja virkistyskalastus). Koekalastuksin ja saalistiedusteluin saatu aineisto osoittaa, että lähes pääsääntöisesti Sodankylän kalastusalueen järvet ovat alikalastettuja, joissa valtalajeina ovat yksilökooltaan pienet särjet, ahvenet ja kiisket. Hoitokalastusta on alueella jonkin verran harjoitettu, mutta saavutetut vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi liian pienen pyyntitehon vuoksi tai vaikutus on jäänyt väliaikaiseksi, kun kalastusta ei ole jatkettu. 14

16 15 2. SUUNNITELMAOSA 2.1 Kalakantojen käyttö ja hoito Yleistä Tavoitteiden asettelussa on peruslähtökohtana kalastuslain 1 : Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantoja käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti luontoon tai sen tasapainoon. Kuten yleisesti Lapin läänissä, myös Sodankylän kalastusalueella olevat vedet ovat pääsääntöisesti alikalastettuja. Erityisesti järvissä ja voimalaitosten patoaltaissa jatkuva, voimakas ja monipuolinen kaikkiin lajeihin kohdistuva kalastus on kalakantojen hoidon kannalta toivottavaa. Yksipuolinen vain tiettyyn lajiin ja kokoon kohdistuva kalastus aiheuttaa pitkään harjoitettuna useimmiten kalastorakenteiden vinoutumisen. Esimerkiksi luvulla yleistynyt ja tehostunut verkkokalastus on luvulle tultaessa osoittanut yksipuolisen valikoivan kalastuksen vaikutuksen kalakantoihin. Tämä vuosikymmeniä suuriin ja nopeakasvuisiin yksilöihin kohdistunut kalastuspaine on suosinut pieniä ja hidaskasvuisia kaloja, jotka ovat vähitellen täyttäneet järven. Järviin on muodostunut pienten yksilöiden populaatio, joiden keskinäinen ravintokilpailu estää samalla näiden sekä istukkaiden kasvun. Näin monesta järvestä on vähitellen tullut vähempiarvoisten lajien valtaamia, joihin ei kenelläkään ole mielenkiintoa lähteä kalastamaan. Muodostunut tilanne on kuitenkin korjattavissa, joskin se vaatii paljon työtä. Kalavesien hoidossa on jo suunnittelun lähtökohtana oltava eri toimenpiteiden pitkäjänteisyys. Hoitojaksojen, jotka sisältävät istutuksia, hoitokalastuksia, kalastusjärjestelyjä ja -rajoituksia, on syytä olla vähintään 3-5 vuotta pitkiä, jotta nähdään myös toimenpiteiden tulokset. Luonnonkierrossa on käytännössä mahdotonta odottaa näkyviä tuloksia aikaisemmin. Kalavesien hoidon, kalastuksen järjestämisen, kalastusrajoitusten ja valvonnan yhteisenä päätavoitteena voidaan pitää luontaisten kalakantojen hyödyntämistä ja paikallisten arvokalakantojen luontaisen kierron vahvistamista ja jota tapauskohtaisesti harkiten voidaan istutuksin tukea Kalavesien hoito Tässä suunnitelmassa ei ole tarvetta esittää tarkkoja vesialuekohtaisia ohjeita kalavesien hoitamiseksi. Poikkeuksen tekevät koekalastusten ja saalistiedustelun pohjalta laaditut järvikohtaiset suositukset jotka nekin ovat suuntaa antavia. Olennaista on, että yksityiskohtaisemmat osasuunnitelmat ovat linjassa kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman kanssa ja ne ovat riittävän pitkäjänteisiä. Osasuunnitelmat tulee tehdä vesialueen omistajien toimesta. 15

17 16 Mikäli hoitotyölle haetaan julkista rahoitusta, tulee rahoituksen saamiselle olla yleishyödyllinen tai elinkeinollinen peruste. Käytännön tekijöistä ja kustannussyistä johtuen aktiivisen kalavesien hoidon piiriin otettavat vedet on tarkoituksenmukaista valita kylien läheltä ja järvien jatkokäytölle tulee olla selkeä suunnitelma ja tavoite, miten järveä jatkossa hoidetaan ja käytetään. Satunnaisten panostusten taloudellinen hyöty on kyseenalainen niissä vesissä, missä luonnonkannat ovat vahvoja tai kalastus on jo käytännön syistä vähäistä, eikä jatkokäytölle ole suunnitelmaa. Pienemmätkin vedet ovat oikein hoidettuina tuottavia. Usein nämä ovat yksityisten omistamia tai valtion vesiä, joiden kalastusoikeus on vuokrattu yksityisille ja joita hoidetaan lähinnä siian istutuksin Istutukset ja istutusmenetelmien kehittäminen Kun on kysymys samasta vesialueesta, jolla on useita omistajia, on kalastusalueessa hyvä käsitellä eri omistajien istutussuunnitelmat ennen niiden toteuttamista. Näin vältytään päällekkäisyyksiltä ja eliminoidaan mahdolliset ylitiheät istutukset ja väärät lajivalinnat sekä säästetään kustannuksia. Istutussuunnitelmia laadittaessa istuttamista ohjaavat kalatalousviranomaisen ja eläinlääkintäviranomaisen määräykset. Istutusten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon myös kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman linjaukset. Kalastusalueessa voidaan tiedottaa näistä mahdollisista istutuksia rajoittavista elävän mädin ja kalan siirtokielloista ym. Istutuksia toteutettaessa huomattakoon, että istutuksista on vastuussa se osapuoli, joka vastaanottaa istukkaat, ei myyjä tai luovuttaja. Istutuksissa on huomioitava istutettavien lajien luontainen esiintyminen ja paikallisten kantojen vahvuus. Esimerkiksi siian istutuksia ei ole syytä tehdä, mikäli vesistössä esiintyy luontaisesti siikaa tai se on runsaassa määrin särkien valtaama. Viimeksi mainitussa tilanteessa tulee siialle tehdä poistopyynnillä ensin tilaa. Siian istutukset tehdään nykyään pääasiassa kesänvanhoilla poikasilla yleisen ohjearvon ollessa kpl/ha. On huomattava, että Kemijärveen laskeviin vesistöihin ei saa istuttaa muuta kuin Kemijärven kantaa olevia kuhanpoikasia. Järvitaimen Lokalla ja Porttipahdalla tehtyjen istutuskokeilujen mukaan parhaan tuloksen antavat 2+ ikäiset poikaset viivästettynä istutuksena ja toisena vähintään 3+ ikäiset suoraistutuksena. Kokeilussa nähtiin taimenen kasvunopeuden jyrkän kasvun sen siirtyessä kalaravintoon 23 cm:n pituisena. Yleisesti on myös tiedossa, että kookkaampaan istukkaaseen kohdistuu pienempi predaatio. Tulosta parantaa, jos taimenen poikaset levitetään syksyllä laajalle alueelle esimerkiksi venekuljetuksena. Lokan ja Porttipahdan istutuskokeiluissa parhaimman tuloksen antoi viivästetty istutus. Käytäntö on tekojärvillä osoittanut, että parhaan tuloksen antavat Juutuan ja Rautalammin reitin kantaa olevat taimenen poikaset. Tietoa on hyvä soveltaa myöskin muualla. 16

18 17 Taimenen poikasten menestymisen suurimpia uhkia on verkkokalastus liian tiheillä verkoilla ja runsas haukikanta. Mikäli vettä halutaan hoitaa taimenvetenä, tulee ns välisilmäkokojen (25 mm 55 mm) käyttöä välttää. Ongelmia tulee, jos kalavettä halutaan hoitaa sekä siika- että taimenvetenä. Järvitaimenistutuksissa on ohjearvona käytetty 1-3 poikasta/ ha (ikä 2-3 v). Vastakuoriutuneiden istutukset Vastakuoriutuneiden poikasten istuttamisella suoraan luonnonvesiin on omat riskinsä ja poikasten eloonjääminen verrattuna suurempaan poikaseen on epävarmempaa. Siian vastakuoriutuneiden poikasten istutuskokeiluja kannattaa kuitenkin jo kustannussyistä tehdä, koska muualla Lapin läänissä mm vk-siianpoikasilla on saatu paikoin hyviä tuloksia (esim. peledsiika Sompiojärvessä). Poikaset tulee istutettaessa levittää laajalle alueelle. Tässäkin on huomattava, että tiheitä särkikantoja sisältäviin vesiin ei istutuksia kannata tehdä. Ohjearvona on kpl vk-poikasta/ha Kalastuksen järjestäminen Kalastusalueella on järviä, joiden kalaston laadun parantaminen edellyttää hoitokalastuksia ja esiintyvien muikku- ja kuorekantojen tehokkaampaa hyödyntämistä sekä jatkuvaa särki- ja kiiskikantojen vähentämistä. Ylitiheiden ja vähempiarvoisten kalakantojen tehokkaampi kalastus edellyttää myös kalastuksen monipuolistamista ja perinteisen nuottakalastuksen sekä isorysäkalastuksen lisäämistä. Kalastusta tulee ohjata hyödyntämisen tarpeessa oleviin vesiin. Kalastuksen järjestelyn avulla tulee estää valikoivan kalastuksen haitalliset vaikutukset kalakantoihin ja niiden monimuotoisuuteen Kalastusrajoitukset Kalastusta koskevat rauhoitukset ja rajoitukset sekä kalastuksessa käytettävien pyydysten laatua ja määrää koskevat määräykset muodostavat kalalajien hoidon kannalta tärkeimmän ohjeiston. Kalastusrajoitusten tarkoituksena on turvata kalastukselle herkkien kalakantojen luontainen lisääntyminen ja estää liian varhainen kalastus. Kalastusalueella on lakisääteinen mahdollisuus rajoittaa kalastusta kalakantojen hoitamiseksi tai kalastuksen ohjaamiseksi asettamalla pyydyksen laatua ja käyttöä koskevia kieltoja ja rajoituksia sekä määrätä kalastusasetuksessa sanottujen lajien alamittaa suuremmaksi. Kalastusalueella on siis valta tehdä tiettyjä päätöksiä, jotka koskevat laissa ja asetuksessa mainittujen oikeuksien ja kalastustapojen sekä laillisten pyyntimuotojen rajoittamista. Tästä syystä päätöksen teossa on oltava ehdottoman varma siitä, että päätökset perustuvat lakiin ja asetukseen ja ovat perusteltavissa myös biologisilla ja taloudellisilla seikoilla. Tätä suunnitelmaa laadittaessa ei tällaisia kalastuslakia tai -asetusta tiukemmin rajoittavia tarpeita ilmennyt. 17

19 18 Yleiskalastusoikeudet Kalastuslain 8 1 momentin mukaan yleiskalastusoikeuksiin kuuluvaa ongintaa, pilkintää ja läänikohtaista viehekalastusta voidaan harjoittaa kaikkialla lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty. Kalatalousviranomainen on määritellyt kaikki Lapin läänissä olevat vesistöt lohi- ja siikapitoisiksi. Tästä johtuen yleiskalastusoikeudet kattavat käytännössä yksiselitteisesti vain seisovat lampi- ja järvivedet Kalastuksen valvonta Kalastusalueen asettamien määräysten noudattamisen valvonnasta vastaa kalastusalue. Koska kalastusalueella ei ole omia kalastusta rajoittavia päätöksiä, tulee mahdollista kalastusalueen suorittamaa valvontaa keskittää laillisuuden valvontaan. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta valvoa kalastusta kalastusalueen toimesta, vaan valvonnan ovat omilla alueillaan tehneet vesialueen omistajat. Kuritun ja Vajusen sopimusalueilla on valvonnasta vastannut Metsähallitus. Mikäli tarvetta ilmenee, tulee pahimmat ongelmakohdat selvittää ja tarvittaessa laatia valvontasuunnitelma poliisin ja Metsähallituksen kanssa Järvikohtaiset suositukset Kalastusalueella tehtyjen koekalastusten, kalojen iänmääritysten ja saalis- ja kalastuskyselyjen perusteella laadittiin järvikohtaiset tilannearviot sekä suositukset järvien hoidolle ja käytölle jatkossa. Yleisesti voi todeta, että järvien kalastorakenteet ovat lähes pääsääntöisesti särkikalavaltaisia. Myös kiiskien ja pienten ahventen määrä vaikuttaa suurelta. Nämä yhdessä vievät kalojen ravintovaroista valtaosan. Järviä on perinteisesti hoidettu siianistutuksin. Tulokset ovat kuitenkin odotettua heikompia. Järvillä siian menestymisen suurin este ei ole runsaat hauki- ja petokalakannat, vaan ylisuuret särki- ja kiiskikannat. Siika ei voimakkaan ravintokilpailun vuoksi saavuta hyvää kasvua ja tästä syystä istutukset ovat lähes kannattamattomia niin kauan, kun edellä mainitut lajit ovat vesien valtalajeja. Myös muikku ja kuore korreloivat samaa ravintoa käyttävinä lajeina keskenään. Liitteessä 2. on tarkemmin käsitelty koekalastuksen tuloksia, siikojen kasvua, sekä annettu suosituksia Yleisiä suosituksia Osakaskunnille lähetetyssä kalastustiedustelussa kysyttiin mahdollisia kehittämistarpeita. Nämä on listattu myös tämän suunnitelman liitteeseen 2., missä koekalastettuja järviä tarkastellaan erikseen. Seuraavassa olevat suositukset ovat yleisiä alueen kalataloutta ja käyttöä kehittäviä toimenpiteitä. 18

20 19 Siika Kuten aikaisemmin on todettu, ei istutettujen siikojen kasvu ole sen parempi vaikka istutustiheydet ovat jopa alle suositusarvojen. Siikojen kasvun parantaminen edellyttää samaa ravintoa käyttävien kalojen tuntuvaa poistamista. Järvien kalakantojen tilan parantaminen edellyttää, että nuotta ja rysäkalastus elpyy ja jatkuu säännöllisenä ja kaikkiin lajeihin kohdistuvana. Kalastus- ja saalistiedustelu Nykytilanteen kartoittamiseksi sekä käytännön kalastuksen ja hoidon järjestämiseksi kalastusalueen tulee järjestää määräajoin mahdollisimman kattava kalastus- ja saalistilastointi esimerkiksi käyttö- ja hoitosuunnitelma tarkistamisen yhteydessä. Työn helpottamiseksi vesialueiden omistajien tulisi vuosittain arvioida alueensa kalastuksen laajuus ja pitää siitä kirjaa. Erikseen sovittavien vesien osalta tulee määräajoin seurata kalakantojen tilaa koekalastuksin ja koekalastussaaliista tehtävin määrityksin. Apajapaikkojen merkintä ja kunnostus. Nuottakalastuksessa vakiintuneet ja osin unohtuneetkin vanhat apajapaikat on syytä järvikohtaisesti kartoittaa ja tarvittaessa merkitä ja laatia näille kunnostussuunnitelma. Kunnostustoimet kohdistetaan ensisijaisesti niille järville, joilla kalakantojen tilan parantaminen edellyttää hoitokalastuksia ja joilla on tavoitteena vesien aktiivinen jatkokäyttö ja elinkeinollinen hyödyntäminen. Järvikunnostukset Kalasto- ja ympäristökunnostusten tarpeet on selvitettävä mahdollisten hoitotoimien suuntaamiseksi. Perusteet samat kuin edellä. Selvitettäviä alueita ovat muun muassa järvikylät. Viivästysistutus Järvitaimenen menestyminen on usein ollut heikohkoa silloin, kun on käytetty 2-vuotiaita tai nuorempia poikasia ja istutettu keväisin. Viivästysistutusmenetelmä auttaa istukasta leimautumaan istutettavaan veteen. Menetelmän käyttöönotto vaatii myös osittaisia kalastusrajoituksia, joista tärkeimpiä on verkon silmäkoon harventaminen ja joissakin tapauksissa voi olla tarpeellista harkita alueellisia määräaikaisia rauhoituksia. Kokeilut esim. Lokalla ja Porttipahdalla osoittivat, että taimenen kasvatus verkkokasseissa 1-2 kk:n ajan ennen istutusta paransivat istutuksista saatavaa tulosta merkittävästi. Parhaan tuloksen antoivat Juutuan ja Rautalammin reitin kantaa olevat järvitaimenen poikaset. 19

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009 TUTKIMUSRAPORTTI 15 - ROVANIEMI 211 Jyrki Autti, Erkki Huttula ja Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 25-29 TUTKIMUSRAPORTTI 15- ROVANIEMI 211 Jyrki Autti,

Lisätiedot

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846 TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Veli-Matti Kaijomaa Kalatalouspäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Suomen nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 1983 alusta. Tuolloin uudistuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

- toiminnanharjoittajan

- toiminnanharjoittajan Kalatalousvelvoitteen joustavuusesimerkkejä - toiminnanharjoittajan kokemuksia ja näkemyksiä Marja Savolainen, Fortum Vaelluskalafoorumin työpaja II 4.3.2016 Sisältö Millaiset lupamääräykset ja miten on

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Suunnitelman malli Päivitetty 14.12.2007 Tätä mallia on laajemmin selostettu Kalastusaluetoiminnan käsikirjassa (Kalatalouden Keskusliitto N:o 156, 2006) Käyttö-

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014 O Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2014 PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 Kalastuslain (286182) 11 :n mukainen onkimis-, pilkkimis- ja viehekalas tuskielto Ala-Koitajoella, Joensuu ja Ilomantsi

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi 30.1.2012 Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Jäsentely Taustaa Lain tarkoitus Kalastusoikeudet Kalastuslaissa säädettävät tehtävät Kaupallisen

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS 1 1. JOHDANTO Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat U i kalastuslaki Uusi k l l ki Kalastuksenvalvonta 1.1.2016 voimaan tulevan lain mukaan Lyhyesti Valvontasäännökset eivät muutu 2012 säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen lakiin Vain numerot muuttuvat

Lisätiedot

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä Ylitarkastaja Mikko Malin Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Tampere 1 Metsähallitukselle tulossa uusia tehtäviä Kalastonhoitomaksun kerääminen Valtion

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien yhteinen kalastusaluepäivä 18.11.2015 Kalastuslaki voimaan 1.1.2016 Kalastusasetusluonnoksen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI. Kalastusaluepäivä Jämsä 1 Päivi Eskelinen

LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI. Kalastusaluepäivä Jämsä 1 Päivi Eskelinen LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI Kalastusaluepäivä Jämsä Päivi Eskelinen 1 Päivi Eskelinen Sisältö Uudessa kalastuslaissa Lukelle säädetyt velvoitteet Tutkimuksen roolit uudessa kalastuslaissa Toimeenpanoon

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014 Ajankohtaista kalataloudesta Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi 14.11.2014 Esityksen otsikoita Uusi tutkimuslaitos LUKE 1.1.2015 alkaen Kolmen Kala-ELY:n malli 1.1.2015

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö KIRKAS SUUNTA JA IHMISTEN VOIMA PÄIVIEN TEEMA: LAIN TAVOITTEET YHTEISTYÖSSÄ KUMPPAANUUDEN

Lisätiedot

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008 1 (5) Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos PL 111 80101 JOENSUU Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot