Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma"

Transkriptio

1 Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto SELVITYSOSA Kuvailulehti Yleiskuvaus alueesta Kalavedet Veden laatu Kalasto Luonnontilaisuus Kalavesien tuotto Järvet Kitisen patoaltaat ja Luirojoki Patoaltaiden kalastusjärjestelyt Luirojoen juoksutuksen voimassa olevat määräykset ja velvoitteet Emokalavedet ja luonnonravintolammikot Kalastus Kalastusjärjestelyt Kalastussäädökset Kalastusrajoitukset Kalastusoikeus ja kalastusluvat Kalavesien hoito Istutukset Hoitokalastus SUUNNITELMAOSA Kalakantojen käyttö ja hoito Yleistä Kalavesien hoito Istutukset ja istutusmenetelmien kehittäminen Kalastuksen järjestäminen Kalastusrajoitukset Kalastuksen valvonta Järvikohtaiset suositukset Yleisiä suosituksia Kalastusaluetoiminnan rahoitus Vesien hoito Seuranta Osoitteita ja yhteystietoja LÄHTEET LIITTEET

3 2 Johdanto Vuonna 1982 astui voimaan kalastuslaki (Laki 286/82) jonka myötä Suomeen perustettiin kalastusalueet. Sodankylän kalastusalueen rajat on vahvistettu Lapin kalastuspiirin päätöksellä Saman vuoden aikana käynnistyi myös kalastusalueen toiminta, jonka jälkeen se on toiminut kalastuslain mukaisesti. Kalastusalueeseen kuuluu vesiä pääasiassa Sodankylän kunnasta, sekä osia Kittilän, Savukosken, Pelkosenniemen, Kemijärven ja Rovaniemen alueilta. Kalastusalue on kalastuslain mukainen alueellinen yhteistoimintaelin. Kalastusalueeseen kuuluvat kaikki vesialueet omistussuhteista riippumatta. Vesialueiden omistajilla sekä alueella toimivilla ammatti- ja virkistyskalastusjärjestöillä on mahdollisuus osallistua kalastusalueen toimintaan valtuuttamansa edustajan kautta. Kalastusalueen tehtävät ovat osaksi julkisoikeudellisia ja se voi tehdä aluettaan koskevia valituskelpoisia päätöksiä. Kalastuslain 79 :n mukaan kalastusalueella tulee olla käytössään aluetta koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakannoista, niiden tilasta sekä hoidon ja kalastuksen järjestämisestä kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Kalastuslain mukaan kalastusta harjoitettaessa on huomioitava kalataloudelliset näkökohdat ja huolehdittava kalakantojen hoidosta ja lisäämisestä. Käytännössä kalastusoikeuden haltijoiden tehtävänä on huolehtia kalastuksen ja kalakannan hoidon järjestämisestä kalastuslain ja erityisesti lain 1-2 :n mukaisesti. Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman selvitysosassa on kalastusalueen yleisesittelyn lisäksi arvio kalakantojen nykytilasta ja käytöstä. Suunnitelmaosassa on käsitelty pääasiassa kalavesien ja kalakantojen hoidon yleisiä tavoitteita sekä osin alueellisista erityispiirteistä johtuvia järvikohtaisia ohjeita ja suosituksia, jotka olivat yksi lähtökohta suunnitelmaa laadittaessa. Koska Kitisen ja Luiron pääuomien kalakantojen hoitoon ja seurantaan on määrätty vesioikeudelliset velvoitteet, painottuu suunnitelma muihin alueisiin. Luettavuuden parantamiseksi ei tekstissä ole mainittu lähdetietoja, vaan lähdeluettelo on esitetty suunnitelman lopussa. Suunnitelma tulee tarkistaa määräajoin kalastusalueessa, jolloin mahdolliset muutostarpeet voidaan ottaa huomioon. Kiitokset Suunnitelma laadittiin yhteistyössä kalastusalueen hallituksen kanssa, jonka jäsenille haluan lausua kiitokset. Suuri kiitos kuuluu myös käytännön koekalastuksissa mukana olleille järvet tunteneille paikallisille kalamiehille, jotka omalla panoksellaan avustivat kenttätyössä ja antoivat samalla arvokasta tietoa. 2

4 3 1. SELVITYSOSA 1.1 Kuvailulehti Kalastusalueen Sodankylän kalastusalue nimi ja numero Nro 361 Kotipaikka Sodankylän kunta Pinta-ala Alueen vesistöjen kokonaispinta-ala ha Lääni Lapin lääni Sijaintikunnat Sodankylä, Pelkosenniemi, Kittilä, Rovaniemi, Kemijärvi, Savukoski Jäsenet Osakaskunnat, Metsähallitus, Kemijoki Oy, Veitsiluoto Oy, Lapin kalamiespiiri, SUKL/Lapin piiri, Suomen metsästäjä- ja kalastajaliitto, Keski-Lapin ammattikalastajat ry Suunnittelualueet Unari-, Ora-, Vaala-, Syvä-, Sassali-, Riipi-, Kelu-, Seipäjärvi ja Kelontekemäjärvi. Kitisen patoaltaat välillä Porttipahdan pato Kokkosniva sekä Lokan alapuolinen Luirojoki. Hyväksymismerkinnät Kalastusalueen kokouksen päätöksen mukaan suunnitelma on voimassa lukien. Voimassaoloaika Viereiset kalastusalueet Lokan ja Porttipahdan, Ylikemin, Raudanjoen ja Ounasjoen kalastusalueet. Liitteet Ohjesääntö, vesistöluettelo, vedenlaatutiedot, järvikohtaiset tiedot ja suositukset, istutukset Nähtävillä / saatavissa Kalastusalueen isännöitsijä Tekijä Jukka Korpivuoma Vuosi

5 4 1.2 Yleiskuvaus alueesta Sodankylän kalastusalue sijaitsee kuuden kunnan alueella, mutta nimensä mukaisesti sijaitsee miltei kokonaan Sodankylän kunnassa. Kalastusalue jakautuu pääasiassa Kitisen ja Ounasjoen vesistöalueisiin, joista ensin mainittu on pinta-alaltaan suurin. Kitisen vesistöalueen suurimmat vesistöt ovat jokeen rakennetut säännöstelyaltaat alkaen Porttipahdan padolta Kurittu, Vajunen, Matarakoski, Kelukoski, Kurkiaska ja Kohkonen, joka on Pelkosenniemen kunnan puolella. Suurimmat suoraan Kitiseen laskevat luonnonjärvet ovat Kelujärvi, Orajärvi, Moskujärvi ja Saiveljärvi. Ounasjokeen laskevan Meltausjoen latvojen suurimmat järvet ovat Sassalijärvi, Syväjärvi, Riipijärvi ja Unarijärvi. Kittilän puolella oleva Kelontekemä laskee Jeesiöjoen kautta Kitiseen. Vuojärvi ja Seipäjärvi laskevat Raudanjoen latvoille. Vesiluettelo vesistöaluetunnuksineen ja vesistöaluekartta ovat liitteenä (liite 5.). 1.3 Kalavedet Sodankylän kalastusalueen vesien kokonaispinta-alasta järviä ja lampia on yhteensä 55,6% (10862,8 ha) ja joki- ja purovesiä yhteensä 15% (2924 ha) sekä Kitisen patoaltaita 29% (5737 ha). Vedet jakautuvat valtion ja eri yksityisvesialueiden omistajien kesken seuraavasti: Veden omistaja/haltija ha % Suomen valtio/metsähallitus 4 900,0 23,18 Alaperän osakaskunta 1 212,0 5,73 Kelontekemän ok 2 226,0 10,53 Orakylän ok 1 240,0 5,87 Unarin ok 1 090,0 5,16 Syväjärven ok 1 017,0 4,81 Kelujärven ok 988,0 4,67 Uimaniemen ok 748,0 3,54 Vaalajärven ok 668,0 3,16 Kieringin ok 579,0 2,74 Kersilön ok 490,0 2,32 Sassalin ok 392,0 1,85 Vuojärven ok 362,0 1,71 Sattasen ok 291,0 1,38 Kiurujärven ok 229,0 1,08 Petkulan ok 229,0 1,08 Seipäjärven ok 187,0 0,88 Torvisen ok 151,0 0,71 Askan ok 137,0 0,65 Jeesiöjärven ok 117,0 0,55 Raudanjoen ok 130,0 0,61 4

6 5 Kirkonkylän ok 494,0 2,34 Rajalan ok 83,0 0,39 Siurunmaan ok 34,0 0,16 Pelkosenniemen yhteismetsä 30,0 0,14 Lokan ok 21,9 0,10 Stora Enso 21,0 0,10 Palokummun yhteismetsä 14,0 0,07 Sodankylän yhteismetsä 13,5 0,06 Ristonmännikön ok 12,8 0,06 Rovaselän ok 3,5 0,02 Kemijoki Oy 2 944,0 13,93 Koivuperä Pentti 85,0 0, ,70 100, Veden laatu Suomen ympäristökeskuksen käyttämä vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesien keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Vesistöt luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen (I), hyvä (II), tyydyttävä (III), välttävä (IV) ja huono (V). Tässä luokituksessa Sodankylän kalastusalueen vesistöt ovat hyviä ja tyydyttäviä. Viimeisin käyttökelpoisuusluokitus perustuu vuosien vedenlaatutietoihin. Tiedot löytyvät seuraavasta internet osoitteesta: Unari-, Seipä-, Ora-, Vaala- ja Kelujärven vedenlaatutiedot vuosilta ovat liitteenä exel tiedostona Kalasto Sodankylän kalastusalueella esiintyy seuraavat 20 kalalajia: siika, coregonus salakka, alburnus alburnus kuore, osmerus eperlanus seipi, leuciscus leuciscus harjus, thymallus thymallus säynävä, leuciscus idus taimen, salmo trutta särki, rutilus rutilus puronieriä, salvelinus fontinalis made, lota lota muikku, coregonus albula mutu, phoxinus phoxinus hauki, esox lucius kolmipiikki, gasterosteus aculeatus ahven, perca fluviatilis kymmenpiikki, pungitius pungitius kiiski, gymnocephalus cernua kivisimppu, cottus gobio kuha lucioperca lucioperca (ist.) peledsiika, coregonus peled pikkunahkiainen, lampetra planeri lahna, abramis brama 5

7 6 Ohessa on kuvaus kalataloudellisesti ja määrällisesti tärkeimmistä kalalajeista ja niiden esiintymisistä kalastusalueella. Särki, säynävä, salakka ja seipi Lajit esiintyvät runsaslukuisina kalastusalueen vesissä. Lahnaa esiintyy harvana kantana Unarijärvessä, Kukasjärvessä Kitisen patoaltaissa olevien särkien ja seipien on havaittu nousevan myös altaisiin laskeviin jokiin ja puroihin. Muikku Esiintyy luontaisina kantoina Unarijärvessä, Kelontekemässä, Orajärvessä, Kelujärvessä, Vaalajärvessä, Syväjärvessä, Sassali ja Riipijärvessä. Voimakkaimmat kannat ovat Unari- ja Orajärvissä sekä Kelontekemässä. Muikku esiintyy pieninä määrinä myös Kokkosnivan ja Kurkiaskan padotusaltaissa. Siika- ja ahven Siika esiintyy istutettuina alueen kaikissa suuremmissa vesissä. Lisäksi sitä on myös istutettuina pienemmissäkin järvi ja lampivesissä. Luirojoella esiintyy luontaisesti käytännössä vain yhtä siikamuotoa, vaellussiikaa. Tästä syystä on siianistutukset katsottu tarpeettomiksi Luirojoella. Kitisen patoaltaiden siikakantoihin vaikuttaa Porttipahdan siikojen alas vaellus sekä altaisiin tehtävät vaellussiikaistutukset. Kuritussa esiintyy hidaskasvuista vaellussiikaa sekä peledsiikaa luontaisina kantoina. Luirolla saattaa esiintyä ja on aikanaan ainakin esiintynyt myös Lokan altaalta tullutta peledsiikaa. Porttipahdasta alas laskeutunutta pelediä esiintyy myös kaikilla Kitisen patoaltailla. Ahventa on yleisesti kaikkialla. Harjusta esiintyy sekä luontaisina että istutettuina kantoina yleisesti sekä joissa ja purovesissä. Taimen Järvitaimenta esiintyy istutettuina kantoina alueen suurimmissa vesissä. Yksilökooltaan pieniä ja sukukypsiä purotaimenia esiintyy luontaisina kantoina yleisesti alueen pienissä virtavesissä. Hauki ja made Esiintyvät yleisesti alueen vesistöissä. Kuha Unarijärvessä esiintyy istutettuna kuhaa, joka on hyväkuntoista. Kuha on saavuttanut 12 vuodessa 3 kilon painon. Unarijärvessä oleva kuha on tiettävästi pohjoisin esiintymä Suomessa. Orajärven ja Vaalajärven kuhaistukkaiden menestymisestä ei ole vielä tietoa. 6

8 Luonnontilaisuus Voimalaitosrakentaminen, metsätalous, uitto sekä maatalous ja asutuksen hajakuormitus ovat eniten vaikuttaneet vesistöjen luonnontilaan. Toiminta on kuormittanut vesistöjä ja muuttanut ympäristöä ja ekosysteemejä alkuperäisestä voimakkaimmillaan täysin toiseksi. Metsäojitukset ja maatalouden hajakuormitus ovat lisänneet kiintoainesten ja ravinteiden määrää, joka on aiheuttanut syvänteiden ja kutusorakoiden liettymistä ja vesistöjen rehevöitymistä. Kalastojen lajisuhteissa se näkyy särkikalojen lisääntymisenä. Koko Kemijoen vesistöalueella vaelluskalojen nousun katkaisi Isohaaran voimalaitospato Kemijoen suussa, jolloin lohi ja meritaimen lakkasivat nousemasta Sodankylän suurimpiin jokiin. Sodankylässä suurten jokien luonnontilaa ovat muuttaneet voimalaitosrakentaminen Kitisen pääuomaan, joka nykyisin on kuuden patoaltaan muodostava ketju Porttipahdasta Kokkosnivaan. Lokan vesien juoksuttaminen Porttipahdan kautta vähensi merkittävästi virtaamaa Lokan alapuolisessa Luirojoessa. Vesien kalakantarakenteiden tilaa ovat muuttaneet yleisestikin Lapin läänissä luvulla alkaneet kalanistutukset sekä kalastusmenetelmien muuttuminen valikoivammaksi. Toisaalta luonnontilaisuutta on pyritty myös palauttamaan tekemällä vesistökunnostuksia, joissa pääpaino on ollut entisten uittoväylien muuttamisella luonnontilaa vastaaviksi. Kyseessä ovat olleet kalataloudelliset kunnostukset, jolloin lähtökohtana on ollut parantaa arvokalojen viihtyvyyttä entisillä uittoväylillä. Myös valuma-aluekunnostuksiin on viimevuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Näiden myötä tapahtuvat muutokset tulevat nähtäville pitkän ajan kuluessa Kalavesien tuotto Järvivesien kalatuotantoa ei ole tutkittu, mutta yleisesti Etelä- ja Keski-Lapin järviltä voidaan kestävästi kalastaa kg hehtaarilta. Näin ollen Sodankylän kalastusalueen kalavarat ovat karkeasti arvioiden noin tn. Monien järvien kalakantojen hidas kasvu johtuu myös kalamäärään nähden olevien ravintovarojen niukkuudesta sekä vähäisestä tai yksipuolisesta kalastuksesta Järvet Sodankylän asutus on alkujaan vakiintunut jokien ja järvien tuntumaan. Järvet ovat olleet varmoja toimeentulon antajia ja tehokkaammin kalastettuja ja oletettavasti myös arvokalavaltaisempia kuin nykyisin. Yli 400 hehtaarin suuruisia järviä on 7 kpl: Unarijärvi, 2920 ha, Riipijärvi 418,2 ha, Sassalijärvi 447,5 ha, Vaalajärvi 1296,9, Orajärvi 1098,6 ha, Kelontekemäjärvi 1636 ha, Kelujärvi 559,9 ha (Matalajärvi 334 ha) Kitisen patoaltaat ja Luirojoki Kitiseen rakennetut voimalaitokset muodostavat kuuden patoaltaan ketjun, joka 7

9 8 alkaa Sodankylässä Porttipahdan padon alapuolelta ja loppuu Kokkosnivan patoon Pelkosenniemellä. Tälle alueelle on määrätty kalataloudelliset velvoitteet, jotka käsittävät istutukset ja tarkkailun. Tarkkailualue käsittää Porttipahdan tekojärven alapuolisen Kitisen pääuoman. Velvoiteistutusten kokonaisarvo istutuskuluineen on vuodessa. Tämä sisältää sekä Kitisen pääuoman velvoitteen, että erillisvelvoitteen, johon kuuluvat Kitiseen laskevat sivujoet. Velvoiteistutuksia hoidettiin alussa pääasiassa siikaistutuksin, mutta lajisuhteita on kokemuksen myötä muutettu niin, että istutuksilla saataisiin parempi tuotto. Tarkkailuvelvoitetta hoitaa Kemijoki Oy ja istutuksia Voimalohi Oy. Viimeisin velvoitealueen hoitoa ja tarkkailua koskeva raportti on yksityiskohtainen läpileikkaus vuosilta ja se on julkaistu v Putouskorkeutta on Kitisessä Porttipahdan alapuolisella osalla noin 98 m. Kitisen yläosalla olevan Porttipahdan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna

10 9 Ohessa on lueteltu Kitiseen rakennetut patoaltaat pinta-aloineen ja valmistumisvuosineen ylhäältä alaspäin: Kurittukosken voimalaitosallas (valmistui v. 1987) on pinta-alaltaan 394 ha ja pituudeltaan 13 km. Altaaseen laskevat Ylä-Vaalo- ja Pomojoki. Vajukosken voimalaitosaltaan (valmistui v. 1985) pinta-ala on ha ja pituus 23 km. Altaaseen laskevat Ylä-Posto-, Ala-Liesi-, Ylä-Liesi- ja Ala- Vaalojoki. Matarakosken voimalaitosallas (valmistui v. 1995) on pinta-alaltaan 325 ha ja pituudeltaan 16 km. Altaaseen laskee Ala-Postojoki, Mataraoja Kelukoski, Kitisen viimeisin voimalaitos, valmistui syksyllä Kelukosken voimalaitosaltaan pinta-ala on ha ja pituus 17 km. Altaaseen laskeva sivujoki on Sattasjoki. Kurkiaskan voimalaitosaltaan (valmistui v. 1992) pinta-ala on 649 ha ja pituus 18 km. Altaaseen laskevat Ora-, Kylä-, Jeesiö-, ja Kelujoet. Lisäksi Kurkiaskan voimalaitoksen tulvaluukkujen alapuolisessa vanhassa uomassa on piilopadolla nostettu Nivalampi Kokkosnivan voimalaitosallas (valmistui v. 1990) on pinta-alaltaan ha ja pituudeltaan 42 km. Altaaseen laskevat Käyräsjoki ja Ylä-Korpijoki Patoaltaiden kalastusjärjestelyt Kemijoki Oy osti itselleen tarvitsemansa vesialueet, mutta jätti kalastusoikeuden myyjälle. Muodostuneiden patoaltaiden kalastus on järjestetty pääasiassa alueen vesialueiden omistajien keskinäisillä sopimuksilla, joissa on määritelty kunkin tahon kalastusoikeuden laajuus. Yleensä tämä laajuus on pinta-alaperusteinen. Kalastusta ja kalavesien hoitoa ja istutuksia ohjaamaan on perustettu vesialueiden omistajista koostuvia neuvotteluryhmiä, jotka osaltaan ovat antaneet lausuntoja mm velvoitteiden ohjaamisesta. Velvoitteet ja niiden seuranta ja ohjaus toimivat itsenäisesti, eikä niihin ole tässä suunnitelmassa tarvetta tarkemmin puuttua Luirojoen juoksutuksen voimassa olevat määräykset ja velvoitteet Porttipahdan ja Luiron latvoille rakennetun Lokan tekojärven yhdistävän Vuotson kanavan valmistuttua vuonna 1981 on Lokan tekojärven vedet juoksutettu kanavan kautta Porttipahtaan ja edelleen Kitiseen. Tästä johtuen Lokan alapuolisen Luiron virtaama on samalla pienentynyt murto-osaan luonnontilasta. Säännöstelijälle on määrätty Luirojoen vedenvirtaamaa sääteleviä ja kalakorvauksia koskevia velvoitteita. Määräykset ja velvoitteet perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntämään päätökseen, mikä käsittelee KHO:n palauttaman PSVEO:n antamaa päätöstä siltä osin, kun siinä on jätetty selvittämättä Luirojoen varressa olevia vahinkoja. 9

11 10 Ohessa on ote KHO:n vahvistamasta päätöksestä, jolla määritellään virtaama alapuolisessa Luirojoessa: Vuotson kanavan rakentamisen jälkeen vettä saadaan juoksuttaa kanavan kautta Lokan tekojärvestä Porttipahdan tekojärveen. Tällöin on kuitenkin Lokan padon kautta vettä juoksuttamalla huolehdittava siitä, että Luiron virtaama on Tanhuan kylässä olevalla Kammosen asteikolla toukokuun 1 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana vähintään 7 m3/s ja marraskuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana vähintään 6 m3/s. 1.4 Emokalavedet ja luonnonravintolammikot Sodankylän kalastusalueella ei ole kalanviljelytarkoituksiin varattuja emokalavesiä. Luonnonravintolammikoita on Maaseutukeskuksen hoidossa oleva Pikku Kursanlampi Torvisessa. Lammikossa on viljelty Ivalojoen kantaa olevaa pohjasiikaa 1-kesäisiksi poikasiksi. Lammikossa kasvatettuja poikasia on istutettu Sodankylän kalastusalueen järviin ja lampiin. Sallinkijärven ja Lintulammen lrl:t ovat Voimalohi Oy:n käytössä. 1.5 Kalastus Elinkeino-, kotitarve- ja virkistyskalastus ja kalastusmuotojen määrä Kalastuksen luonne muuttui luvulla, kun verkon materiaalina käytetystä pumpulilangasta luovuttiin ja käyttöön otettiin nailon ja lopulta monofiiliverkot. Samalla nuottakalastus väheni. Verkkokalastuksen saaliit nousivat paitsi pyytävämpien verkkojen yleistyessä, myös samoihin aikoihin aloitettujen siianistutusten vuoksi, jotka aluksi paransivat monessa tapauksessa järvien arvokalan tuottoa. Nykyisin kalastus on Sodankylän kalastusalueella luonteeltaan pääasiassa kotitarve- ja virkistyskalastusta. Varsinaista elinkeinokalastusta alueella harjoittaa yksi ammattikalastaja, vaikka vesistöjen ja kalavarojen puolesta tilaa olisi suuremmallekin kalastajamäärälle. Riista- ja kalatalouden selvityksen (Suomi kalastaa 2005 kalastusrasitus kalastusalueilla) mukaan vuonna 2005 kalastukseen käytetty aika eri kalastusmuotojen kesken jakaantui Sodankylän kalastusalueella seuraavasti: Onginta ja pilkintä; kalastuspäivää (5,1% kaikista Lapin lääni kalastusalueista). Läänikohtainen viehekalastus; kalastuspäivää (3,97%). Kalaveden omistajan luvilla tapahtunut yksikkö- ja viehekalastus; kalastuspäivää. Saaliit sekä kalavarojen käyttö Alueella on edustettuna kaikki kalastusmuodot virkistyskalastuksesta ammattikalastukseen ja viehekalastuksesta nuotta ja isorysäpyyntiin. 10

12 11 Sodankylän kalastusalueen suurempien järvien kalastuksesta ja hoidosta tehtiin tätä suunnitelmaa laadittaessa kysely, joka koski vuoden 2006 kalastusta ja istutustietoja viiden edellisvuoden ajalta. (Kysely ja yhteenveto ovat liitteessä 2.) Kyselyllä saatu saalisarvio on aliarvioinen, koska kaikille osakaskunnille ei kyselyä tehty, eikä toisaalta kaikki osakaskunnat kyselyyn vastanneet. Myöskään valtion vesien kalansaaliista ei ole tietoa. Saaliit on jaoteltu seuraavasti: - Velvoitealueen kalastus ja saaliit v 2003 (Myös tässä ilmoitetut saaliit ovat aliarvioituneita.) Patoaltaat kg sivujoet 1164 Raudanjoen yläosa Metsähallituksen vuokravedet Vuokravesiä on kaikkiaan 450 ha ja arvioitu saalis on yhteensä 4500 kg - osakaskuntien saaliit kg Onginnan, pilkinnän ja läänikohtaisen viehekalastuksen saaliista ei ole tehty arviota. Yhteensä näin saatu saalis on noin kg Kun lasketaan mukaan kaikkien osakaskuntien saaliit, Metsähallituksen vesiltä saatu yksikkökalastuksen saalis ja velvoitealueen puuttuvien osien saalis, voidaan kokonaissaaliin arvioida olevan kg. Saaliista 80 90% on ei kaupallista saalista, joka on käytetty mm kalastajien omassa taloudessa Kalastusjärjestelyt Kalastussäädökset Kalastuksen harjoittaminen ja säätely perustuvat voimassa olevaan kalastuslakiin ja asetukseen. Kalaveden omistajalla on mahdollista kalastuslaissa mainituissa tapauksissa säädellä kalastusta asettamalla pyynti- ja pyydysmäärärajoituksia. Kalastusalueella on lisäksi oikeus päättää koko aluettaan koskevista kalastusrajoituksista ja lisäksi alueella on oikeus korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan kieltää yleiskalastusoikeuksien eli vapaan onkimisen ja pilkkimisen 11

13 12 sekä läänikohtaisella viehekalastusluvalla tapahtuvan kalastamisen tietyllä osalla vesistöä perustellusta syystä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköllä on mahdollista rajoittaa yleiskalastusoikeuksilla harjoitettavaa kalastusta puolta vuotta pidemmäksi ajaksi Kalastusrajoitukset Valtion vesien kalastusta on rajoitettu Metsähallituksen päätöksillä ja lupaehdoilla. Lisäksi kalastusrajoituspäätöksiä, jotka kieltävät yleiskalastusoikeuksin tapahtuvan kalastuksen, on TE-keskus hakemuksesta myöntänyt Metsähallitukselle sekä yksityisille sellaisiin vesiin, joissa perusteena on veden aktiivinen hoito esimerkiksi virkistyskalastuskohteena tai muu liiketoimintaan tai yleishyödyllisyyteen perustuva toiminta. Kalastusalue ei ole asettanut aluettaan koskevia rajoituksia Kalastusoikeus ja kalastusluvat Kalastusoikeus perustuu kalastuslakiin. Se on yleensä vesialueen omistukseen tai hallintaan liittyvä oikeus. Kalastuslaissa määritellyt onginta, pilkkiminen ja läänikohtainen viehekalastus ovat yleiskalastusoikeuksia, joista kaksi ensin mainittua ovat rinnastettu jokamiehenoikeudeksi, eikä niiden harjoittamiseen tarvita erityistä lupaa. Läänikohtaisella viehekalastusluvalla voi harjoittaa kalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä koski- ja virtapaikkojen ulkopuolella. Näitä yleiskalastusoikeuksia voi käyttää kuka tahansa. Kalastus on mahdollista seuraavien kalastusoikeuksien puitteissa: - Osakaskuntiin kuuluvat kiinteistön omistajat osakaskuntien vesialueilla. - Osakaskuntiin kuulumattomien yksityisvesien omistajat. - Valtion vesiin oikeuttava luvanvarainen tai vuokraperusteinen oikeus. - Kalastuslain mukainen yleiskalastusoikeus. - Jokaisella kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus saada lupa harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta kylänrajain sisäpuolella olevalla vesialueen omistajan osoittamalla alueella ja hänen määräämällään tavalla (KL 9 ). 1.6 Kalavesien hoito Kalavesien hoidon tavoitteena on kalastuslain mukaisesti pidettävä vesien kalantuotannon hyödyntämistä ja lisäämistä ilman, että kalastolle tai luonnolle aiheutetaan vaaraa. Kalastusalueessa tavoitteeseen pyritään pääasiassa hallinnollisin päätöksin, joilla eri tavoin voidaan ohjata ja säätää kalastustehoa ja kalastuksen laatua tai erityisistä syistä kieltää kalastus kokonaan. Kalaveden hoitoon luetaan myös istutukset ja kalastorakenteiden kunnostuksissa hoitokalastus. Käytännön toimet kuuluvat ensikädessä vesialueen omistajille Istutukset Istutuksilla on kalavesiä hoidettu kautta aikain, mutta voimakkaimmin ne alkoivat vaikuttaa luvulta alkaen kalanviljelyn kehittymisen myötä. 12

14 13 Istutuksia on perusteltu kalavesien arvon ja tuoton parantamisella joko alkuperäisiä kalakantoja vahvistamalla tai vieraan lajin istuttamisesta arvioidulla saalistuoton nousulla. Monessa tapauksessa istutukset ovat olleet tuloksettomia johtuen väärästä lajivalinnasta tai vesien ravintovarojen vähyydestä. Istutukset ovat paikoin onnistuneet ja paikoin on aikaansaatu ylitiheitä kääpiöityneitä kantoja. Istutuksia onkin paljon tehty puutteellisen tiedon varassa tuntematta toiminnan aiheuttamia haitallisia seurauksia, joita on myös Sodankylän alueella. Nykyisin istutusmäärät ovat vähentyneet aikaisempien vuosikymmenien määristä. On huomioitava, että istutukset vaativat aina vesialueen omistajan luvan ja alueelle vieraan lajin ollessa kyseessä myös viranomaisen luvan. Istutuksia rajoittavat myös Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) asettamat elävän kalan, rapujen ja mädin kuljettamista ja siirtoa vesistöalueelta toiselle koskevat määräykset. Käytännössä istutukset ovat ensisijassa vesialueen omistajille kuuluva tehtävä, ei kalastusalueelle. Siika Sodankylässä kalavesiä on hoidettu pääasiassa siianpoikasten istutuksin. Istutukset on aloitettu luvulla vastakuoriutuneilla (vk) vaellussiian poikasilla. Luonnonravintoviljelyn yleistyttyä 1970 luvulla siirryttiin 1-kesäisten pohjaja vaellussiian istutuksiin, jolloin istutusmäärät kävivät korkealla saavuttaen paikoin ylilyöntejäkin. Velvoiteistutukset Kitisen (myös Luirojoen) istutusvelvoitteet ovat osana Kemijoen kalanhoitovelvoitteita (KHO nro 2863/80), jonka kustannuksista vastaavat Kemijoki Oy 83 %:n PVO-Vesivoima Oy 17 %:n osuudella. Lisäksi Kitiselle on määrätty erillisiä voimalaitoskohtaisia istutusvelvoitteita rakentamisen myötä, jotka kustantaa Kemijoki Oy. Kitisen istutusten arvo istutuskuluineen vuodessa on noin euroa. Luirojoen istutusten arvo on noin Alkuperäisissä velvoitepäätöksissä määrättyjen istukkaiden lajia, kokoa ja ikää on vaihdettu siten, että velvoitteiden arvo on pysynyt samana. Eli edelleen velvoite on alkuperäinen ns. toimenpidevelvoite, ei maksuvelvoite. Siikaistutusten määrää on vähennetty, jolloin niiden tilalle on istutettu pyyntikokoista kirjolohta ja 3-kesäisiä / -vuotiaita järvitaimenia (noin 30 cm:n pituisia). Taimenistutuksia (väh. 20 cm) on korvattu 3-kesäisillä / -vuotiailla järvitaimenilla (noin 30 cm:n pituisia). Istutukset ovat liitteessä Hoitokalastus Hoitokalastuksella vaikutetaan järven vinoutuneisiin kalakantarakenteisiin vähentämällä vähempiarvoista kalabiomassaa. Vinoutuneet kalakannat ovat tiheitä ja yksilökooltaan pieniä, yleensä särkikala-, kiiski- ja ahvenpopulaatioita, jotka ovat vallanneet järven. Kalastorakenteet vinoutuvat 13

15 14 usein yksipuolisen kalastuksen johdosta, mutta myös virheellisesti tehtyjen kalanistutusten ja vesistöjen rehevöitymisen seurauksena. Usein ylitiheät, kääpiöityneet ja huonokuntoiset siikakannat ovat ylimitoitettujen istutusten ja/tai väärien kalastusjärjestelyiden seurausta. Hoitokalastuksen onnistuminen edellyttää, että kalaa poistetaan usean vuoden ajan määrällisesti ja laadullisesti oikein. Virheellisesti tehty kalastus vinouttaa pahimmillaan kalastorakennetta entisestään lisäten vähempiarvoisten kalojen määrää. Oikein tehdyllä hoitokalastuksella kalojen keskikoko kasvaa selvästi ja arvo- ja petokalakannat vahvistuvat. Tärkeintä on kalojen ja kalaston laadun parantaminen. Vaikka hoitokalastuksessa yleensä pyritään poistamaan kalaa tehokkaasti ja määrällisesti paljon, on virheellistä tuijottaa pelkästään poistettavaan biomassaan; yhtä tärkeää on myös tietää kappaleiden vaikutus kokonaisuuteen, kuten istutuksissa. Optimitilanteessa kalakannat säätelevät itse syntyvien vuosiluokkien yksilömääriä, jolloin saavutetun tasapainon ylläpitämiseen ei tarvitse puuttua. Riittää, kun oikeilla kalastusjärjestelyillä ja hallitulla kalastuksella verotetaan oikeassa suhteessa arvokalakantoja. Oikein tehtynä hoitokalastus on istutuksiin rinnastettava kalavedenhoitomenetelmä, jolla vesialueeseen sisältyvä arvo voidaan saada konkreettiseen käyttöön (elinkeino-, matkailu-, ja virkistyskalastus). Koekalastuksin ja saalistiedusteluin saatu aineisto osoittaa, että lähes pääsääntöisesti Sodankylän kalastusalueen järvet ovat alikalastettuja, joissa valtalajeina ovat yksilökooltaan pienet särjet, ahvenet ja kiisket. Hoitokalastusta on alueella jonkin verran harjoitettu, mutta saavutetut vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi liian pienen pyyntitehon vuoksi tai vaikutus on jäänyt väliaikaiseksi, kun kalastusta ei ole jatkettu. 14

16 15 2. SUUNNITELMAOSA 2.1 Kalakantojen käyttö ja hoito Yleistä Tavoitteiden asettelussa on peruslähtökohtana kalastuslain 1 : Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantoja käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti luontoon tai sen tasapainoon. Kuten yleisesti Lapin läänissä, myös Sodankylän kalastusalueella olevat vedet ovat pääsääntöisesti alikalastettuja. Erityisesti järvissä ja voimalaitosten patoaltaissa jatkuva, voimakas ja monipuolinen kaikkiin lajeihin kohdistuva kalastus on kalakantojen hoidon kannalta toivottavaa. Yksipuolinen vain tiettyyn lajiin ja kokoon kohdistuva kalastus aiheuttaa pitkään harjoitettuna useimmiten kalastorakenteiden vinoutumisen. Esimerkiksi luvulla yleistynyt ja tehostunut verkkokalastus on luvulle tultaessa osoittanut yksipuolisen valikoivan kalastuksen vaikutuksen kalakantoihin. Tämä vuosikymmeniä suuriin ja nopeakasvuisiin yksilöihin kohdistunut kalastuspaine on suosinut pieniä ja hidaskasvuisia kaloja, jotka ovat vähitellen täyttäneet järven. Järviin on muodostunut pienten yksilöiden populaatio, joiden keskinäinen ravintokilpailu estää samalla näiden sekä istukkaiden kasvun. Näin monesta järvestä on vähitellen tullut vähempiarvoisten lajien valtaamia, joihin ei kenelläkään ole mielenkiintoa lähteä kalastamaan. Muodostunut tilanne on kuitenkin korjattavissa, joskin se vaatii paljon työtä. Kalavesien hoidossa on jo suunnittelun lähtökohtana oltava eri toimenpiteiden pitkäjänteisyys. Hoitojaksojen, jotka sisältävät istutuksia, hoitokalastuksia, kalastusjärjestelyjä ja -rajoituksia, on syytä olla vähintään 3-5 vuotta pitkiä, jotta nähdään myös toimenpiteiden tulokset. Luonnonkierrossa on käytännössä mahdotonta odottaa näkyviä tuloksia aikaisemmin. Kalavesien hoidon, kalastuksen järjestämisen, kalastusrajoitusten ja valvonnan yhteisenä päätavoitteena voidaan pitää luontaisten kalakantojen hyödyntämistä ja paikallisten arvokalakantojen luontaisen kierron vahvistamista ja jota tapauskohtaisesti harkiten voidaan istutuksin tukea Kalavesien hoito Tässä suunnitelmassa ei ole tarvetta esittää tarkkoja vesialuekohtaisia ohjeita kalavesien hoitamiseksi. Poikkeuksen tekevät koekalastusten ja saalistiedustelun pohjalta laaditut järvikohtaiset suositukset jotka nekin ovat suuntaa antavia. Olennaista on, että yksityiskohtaisemmat osasuunnitelmat ovat linjassa kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman kanssa ja ne ovat riittävän pitkäjänteisiä. Osasuunnitelmat tulee tehdä vesialueen omistajien toimesta. 15

17 16 Mikäli hoitotyölle haetaan julkista rahoitusta, tulee rahoituksen saamiselle olla yleishyödyllinen tai elinkeinollinen peruste. Käytännön tekijöistä ja kustannussyistä johtuen aktiivisen kalavesien hoidon piiriin otettavat vedet on tarkoituksenmukaista valita kylien läheltä ja järvien jatkokäytölle tulee olla selkeä suunnitelma ja tavoite, miten järveä jatkossa hoidetaan ja käytetään. Satunnaisten panostusten taloudellinen hyöty on kyseenalainen niissä vesissä, missä luonnonkannat ovat vahvoja tai kalastus on jo käytännön syistä vähäistä, eikä jatkokäytölle ole suunnitelmaa. Pienemmätkin vedet ovat oikein hoidettuina tuottavia. Usein nämä ovat yksityisten omistamia tai valtion vesiä, joiden kalastusoikeus on vuokrattu yksityisille ja joita hoidetaan lähinnä siian istutuksin Istutukset ja istutusmenetelmien kehittäminen Kun on kysymys samasta vesialueesta, jolla on useita omistajia, on kalastusalueessa hyvä käsitellä eri omistajien istutussuunnitelmat ennen niiden toteuttamista. Näin vältytään päällekkäisyyksiltä ja eliminoidaan mahdolliset ylitiheät istutukset ja väärät lajivalinnat sekä säästetään kustannuksia. Istutussuunnitelmia laadittaessa istuttamista ohjaavat kalatalousviranomaisen ja eläinlääkintäviranomaisen määräykset. Istutusten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon myös kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman linjaukset. Kalastusalueessa voidaan tiedottaa näistä mahdollisista istutuksia rajoittavista elävän mädin ja kalan siirtokielloista ym. Istutuksia toteutettaessa huomattakoon, että istutuksista on vastuussa se osapuoli, joka vastaanottaa istukkaat, ei myyjä tai luovuttaja. Istutuksissa on huomioitava istutettavien lajien luontainen esiintyminen ja paikallisten kantojen vahvuus. Esimerkiksi siian istutuksia ei ole syytä tehdä, mikäli vesistössä esiintyy luontaisesti siikaa tai se on runsaassa määrin särkien valtaama. Viimeksi mainitussa tilanteessa tulee siialle tehdä poistopyynnillä ensin tilaa. Siian istutukset tehdään nykyään pääasiassa kesänvanhoilla poikasilla yleisen ohjearvon ollessa kpl/ha. On huomattava, että Kemijärveen laskeviin vesistöihin ei saa istuttaa muuta kuin Kemijärven kantaa olevia kuhanpoikasia. Järvitaimen Lokalla ja Porttipahdalla tehtyjen istutuskokeilujen mukaan parhaan tuloksen antavat 2+ ikäiset poikaset viivästettynä istutuksena ja toisena vähintään 3+ ikäiset suoraistutuksena. Kokeilussa nähtiin taimenen kasvunopeuden jyrkän kasvun sen siirtyessä kalaravintoon 23 cm:n pituisena. Yleisesti on myös tiedossa, että kookkaampaan istukkaaseen kohdistuu pienempi predaatio. Tulosta parantaa, jos taimenen poikaset levitetään syksyllä laajalle alueelle esimerkiksi venekuljetuksena. Lokan ja Porttipahdan istutuskokeiluissa parhaimman tuloksen antoi viivästetty istutus. Käytäntö on tekojärvillä osoittanut, että parhaan tuloksen antavat Juutuan ja Rautalammin reitin kantaa olevat taimenen poikaset. Tietoa on hyvä soveltaa myöskin muualla. 16

18 17 Taimenen poikasten menestymisen suurimpia uhkia on verkkokalastus liian tiheillä verkoilla ja runsas haukikanta. Mikäli vettä halutaan hoitaa taimenvetenä, tulee ns välisilmäkokojen (25 mm 55 mm) käyttöä välttää. Ongelmia tulee, jos kalavettä halutaan hoitaa sekä siika- että taimenvetenä. Järvitaimenistutuksissa on ohjearvona käytetty 1-3 poikasta/ ha (ikä 2-3 v). Vastakuoriutuneiden istutukset Vastakuoriutuneiden poikasten istuttamisella suoraan luonnonvesiin on omat riskinsä ja poikasten eloonjääminen verrattuna suurempaan poikaseen on epävarmempaa. Siian vastakuoriutuneiden poikasten istutuskokeiluja kannattaa kuitenkin jo kustannussyistä tehdä, koska muualla Lapin läänissä mm vk-siianpoikasilla on saatu paikoin hyviä tuloksia (esim. peledsiika Sompiojärvessä). Poikaset tulee istutettaessa levittää laajalle alueelle. Tässäkin on huomattava, että tiheitä särkikantoja sisältäviin vesiin ei istutuksia kannata tehdä. Ohjearvona on kpl vk-poikasta/ha Kalastuksen järjestäminen Kalastusalueella on järviä, joiden kalaston laadun parantaminen edellyttää hoitokalastuksia ja esiintyvien muikku- ja kuorekantojen tehokkaampaa hyödyntämistä sekä jatkuvaa särki- ja kiiskikantojen vähentämistä. Ylitiheiden ja vähempiarvoisten kalakantojen tehokkaampi kalastus edellyttää myös kalastuksen monipuolistamista ja perinteisen nuottakalastuksen sekä isorysäkalastuksen lisäämistä. Kalastusta tulee ohjata hyödyntämisen tarpeessa oleviin vesiin. Kalastuksen järjestelyn avulla tulee estää valikoivan kalastuksen haitalliset vaikutukset kalakantoihin ja niiden monimuotoisuuteen Kalastusrajoitukset Kalastusta koskevat rauhoitukset ja rajoitukset sekä kalastuksessa käytettävien pyydysten laatua ja määrää koskevat määräykset muodostavat kalalajien hoidon kannalta tärkeimmän ohjeiston. Kalastusrajoitusten tarkoituksena on turvata kalastukselle herkkien kalakantojen luontainen lisääntyminen ja estää liian varhainen kalastus. Kalastusalueella on lakisääteinen mahdollisuus rajoittaa kalastusta kalakantojen hoitamiseksi tai kalastuksen ohjaamiseksi asettamalla pyydyksen laatua ja käyttöä koskevia kieltoja ja rajoituksia sekä määrätä kalastusasetuksessa sanottujen lajien alamittaa suuremmaksi. Kalastusalueella on siis valta tehdä tiettyjä päätöksiä, jotka koskevat laissa ja asetuksessa mainittujen oikeuksien ja kalastustapojen sekä laillisten pyyntimuotojen rajoittamista. Tästä syystä päätöksen teossa on oltava ehdottoman varma siitä, että päätökset perustuvat lakiin ja asetukseen ja ovat perusteltavissa myös biologisilla ja taloudellisilla seikoilla. Tätä suunnitelmaa laadittaessa ei tällaisia kalastuslakia tai -asetusta tiukemmin rajoittavia tarpeita ilmennyt. 17

19 18 Yleiskalastusoikeudet Kalastuslain 8 1 momentin mukaan yleiskalastusoikeuksiin kuuluvaa ongintaa, pilkintää ja läänikohtaista viehekalastusta voidaan harjoittaa kaikkialla lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty. Kalatalousviranomainen on määritellyt kaikki Lapin läänissä olevat vesistöt lohi- ja siikapitoisiksi. Tästä johtuen yleiskalastusoikeudet kattavat käytännössä yksiselitteisesti vain seisovat lampi- ja järvivedet Kalastuksen valvonta Kalastusalueen asettamien määräysten noudattamisen valvonnasta vastaa kalastusalue. Koska kalastusalueella ei ole omia kalastusta rajoittavia päätöksiä, tulee mahdollista kalastusalueen suorittamaa valvontaa keskittää laillisuuden valvontaan. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta valvoa kalastusta kalastusalueen toimesta, vaan valvonnan ovat omilla alueillaan tehneet vesialueen omistajat. Kuritun ja Vajusen sopimusalueilla on valvonnasta vastannut Metsähallitus. Mikäli tarvetta ilmenee, tulee pahimmat ongelmakohdat selvittää ja tarvittaessa laatia valvontasuunnitelma poliisin ja Metsähallituksen kanssa Järvikohtaiset suositukset Kalastusalueella tehtyjen koekalastusten, kalojen iänmääritysten ja saalis- ja kalastuskyselyjen perusteella laadittiin järvikohtaiset tilannearviot sekä suositukset järvien hoidolle ja käytölle jatkossa. Yleisesti voi todeta, että järvien kalastorakenteet ovat lähes pääsääntöisesti särkikalavaltaisia. Myös kiiskien ja pienten ahventen määrä vaikuttaa suurelta. Nämä yhdessä vievät kalojen ravintovaroista valtaosan. Järviä on perinteisesti hoidettu siianistutuksin. Tulokset ovat kuitenkin odotettua heikompia. Järvillä siian menestymisen suurin este ei ole runsaat hauki- ja petokalakannat, vaan ylisuuret särki- ja kiiskikannat. Siika ei voimakkaan ravintokilpailun vuoksi saavuta hyvää kasvua ja tästä syystä istutukset ovat lähes kannattamattomia niin kauan, kun edellä mainitut lajit ovat vesien valtalajeja. Myös muikku ja kuore korreloivat samaa ravintoa käyttävinä lajeina keskenään. Liitteessä 2. on tarkemmin käsitelty koekalastuksen tuloksia, siikojen kasvua, sekä annettu suosituksia Yleisiä suosituksia Osakaskunnille lähetetyssä kalastustiedustelussa kysyttiin mahdollisia kehittämistarpeita. Nämä on listattu myös tämän suunnitelman liitteeseen 2., missä koekalastettuja järviä tarkastellaan erikseen. Seuraavassa olevat suositukset ovat yleisiä alueen kalataloutta ja käyttöä kehittäviä toimenpiteitä. 18

20 19 Siika Kuten aikaisemmin on todettu, ei istutettujen siikojen kasvu ole sen parempi vaikka istutustiheydet ovat jopa alle suositusarvojen. Siikojen kasvun parantaminen edellyttää samaa ravintoa käyttävien kalojen tuntuvaa poistamista. Järvien kalakantojen tilan parantaminen edellyttää, että nuotta ja rysäkalastus elpyy ja jatkuu säännöllisenä ja kaikkiin lajeihin kohdistuvana. Kalastus- ja saalistiedustelu Nykytilanteen kartoittamiseksi sekä käytännön kalastuksen ja hoidon järjestämiseksi kalastusalueen tulee järjestää määräajoin mahdollisimman kattava kalastus- ja saalistilastointi esimerkiksi käyttö- ja hoitosuunnitelma tarkistamisen yhteydessä. Työn helpottamiseksi vesialueiden omistajien tulisi vuosittain arvioida alueensa kalastuksen laajuus ja pitää siitä kirjaa. Erikseen sovittavien vesien osalta tulee määräajoin seurata kalakantojen tilaa koekalastuksin ja koekalastussaaliista tehtävin määrityksin. Apajapaikkojen merkintä ja kunnostus. Nuottakalastuksessa vakiintuneet ja osin unohtuneetkin vanhat apajapaikat on syytä järvikohtaisesti kartoittaa ja tarvittaessa merkitä ja laatia näille kunnostussuunnitelma. Kunnostustoimet kohdistetaan ensisijaisesti niille järville, joilla kalakantojen tilan parantaminen edellyttää hoitokalastuksia ja joilla on tavoitteena vesien aktiivinen jatkokäyttö ja elinkeinollinen hyödyntäminen. Järvikunnostukset Kalasto- ja ympäristökunnostusten tarpeet on selvitettävä mahdollisten hoitotoimien suuntaamiseksi. Perusteet samat kuin edellä. Selvitettäviä alueita ovat muun muassa järvikylät. Viivästysistutus Järvitaimenen menestyminen on usein ollut heikohkoa silloin, kun on käytetty 2-vuotiaita tai nuorempia poikasia ja istutettu keväisin. Viivästysistutusmenetelmä auttaa istukasta leimautumaan istutettavaan veteen. Menetelmän käyttöönotto vaatii myös osittaisia kalastusrajoituksia, joista tärkeimpiä on verkon silmäkoon harventaminen ja joissakin tapauksissa voi olla tarpeellista harkita alueellisia määräaikaisia rauhoituksia. Kokeilut esim. Lokalla ja Porttipahdalla osoittivat, että taimenen kasvatus verkkokasseissa 1-2 kk:n ajan ennen istutusta paransivat istutuksista saatavaa tulosta merkittävästi. Parhaan tuloksen antoivat Juutuan ja Rautalammin reitin kantaa olevat järvitaimenen poikaset. 19

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009 TUTKIMUSRAPORTTI 15 - ROVANIEMI 211 Jyrki Autti, Erkki Huttula ja Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 25-29 TUTKIMUSRAPORTTI 15- ROVANIEMI 211 Jyrki Autti,

Lisätiedot

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846 TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014 O Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2014 PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 Kalastuslain (286182) 11 :n mukainen onkimis-, pilkkimis- ja viehekalas tuskielto Ala-Koitajoella, Joensuu ja Ilomantsi

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi 1.1.2014 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta Osakaskunnan osakas

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS 1 1. JOHDANTO Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Kari Kivelä, ikä 56v

Kari Kivelä, ikä 56v Kari Kivelä, ikä 56v Työura: Yrittäjä, oma insinööritoimisto 23 vuotta. Parikymmentä vuotta konsultoivaa työtä yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi sekä kalastusmatkailuun liittyviä hankkeita. Kemijärvi

Lisätiedot

ETELÄ-POSION KALASTUSALUE SUUNNITTELUALUE

ETELÄ-POSION KALASTUSALUE SUUNNITTELUALUE ETELÄ-POSION KALASTUSALUE SUUNNITTELUALUE Posion puoleisen Kitkajärven suunnittelualue alkaa Ahvensalmesta ja päättyy Lapin ja Oulun läänin rajaan (kuva 1). Kuva 1. Suunnittelualue. TOIMENPIDESUUNNITELMAT

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot