Palautetta ekonomikoulutuksesta

Transkriptio

1 SEFEN RAPORTTEJA 5/2012 Palautetta ekonomikoulutuksesta kysely vastavalmistuneille 2011 Johanna Saarinen SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN

2 Sisältö 1 Johdanto Kauppatieteiden maisterit Vastaajien taustatiedot Pää- ja sivuaineet Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Kauppatieteellisen alan saamat arviot, maisteriaineisto Koulutus ja koulutusyksikkö sekä koulutuksen antamat valmiudet Tutkielman tekeminen ja rahoitus Kansainvälisyys opetuksessa ja koulutuksessa Suhteet elinkeinoelämään Sijoittuminen ja työllistyminen Työtilanne ja tyytyväisyys työtilanteeseen Työtehtävät ja palkkataso Työnantajasektorit ja tehtäväalueet Vastavalmistuneiden palkkataso Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Itä-Suomen yliopisto, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute

3 6.5 Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Jyväskylän yliopisto, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Oulun yliopisto, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Svenska handelshögskolan, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Tampereen yliopisto, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä

4 11.4 Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Turun kauppakorkeakoulu, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Vaasan yliopisto, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Åbo Akademi, KTM Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Sijoittuminen ja työllistyminen Yhteenveto Yhteenveto, KTM -vastaajat Summary, M.Sc. (Econ.) respondents Kauppatieteiden kandidaatit Vastaajien taustatiedot Pää- ja sivuaineet Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Kauppatieteellisen alan saamat arviot, kandidaattiaineisto Koulutus ja koulutusyksikkö sekä koulutuksen antamat valmiudet Kansainvälisyys opetuksessa ja koulutuksessa Suhteet elinkeinoelämään

5 19 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Itä-Suomen yliopisto, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Jyväskylän yliopisto, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Oulun yliopisto, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Svenska handelshögskolan, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä

6 24.4 Avoin palaute Yhteenveto Tampereen yliopisto, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Turun kauppakorkeakoulu, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Vaasan yliopisto, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Åbo Akademi, KTK Aineisto Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä Avoin palaute Yhteenveto Yhteenveto, KTK -vastaajat Summary, B.Sc. (Econ.) respondents Taulukkoluettelo Kuvioluettelo Liite 1: Kyselylomake (KTK) Liite 2: Kyselylomake (KTM) Liite 3: KTK pääaineet/koulutusohjelmat vuonna Liite 4: KTM pääaineet/koulutusohjelmat vuonna

7 1 Johdanto Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. SEFE toteuttaa vuosittain yhteistyössä ekonomikoulutusyksiköiden kanssa palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden kandidaateille ja maistereille. Palautetta ekonomikoulutuksesta - arviointikokonaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti kauppatieteellisen koulutuksen laadun ylläpidon ja kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteina on selvittää mielipiteitä annetusta koulutuksesta ja itse koulutusyksiköistä sekä kerätä tietoja vastavalmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuonna 2011, kysely toteutettiin sekä paperisena että sähköisenä kyselylomakkeina yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa. Sähköinen kysely suoritettiin digium.fi -ohjelmiston avulla.. Lomakepohjat löytyvät liitteinä raportin lopusta. Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö suoritti kyselylomakkeiden atk-käsittelyn ja tuotti perusanalyysit tuloksista. Raportissa esitetään tulokset sekä kaikki vastaajat sisältävänä kokonaisuutena että koulutusyksikkökohtaisesti. Sekä pää- että sivuaineiden/ohjelmien nimikkeet vaihtelevat yksiköittäin, joten koko koulutusalaa tarkasteltaessa pää- ja sivuainekategoriat sisältävät myös toisistaan hieman poikkeavia nimityksiä. Näin ollen pää- ja sivuaineiden/ohjelmien kohdalla ei ole pyritty täysin eksakteihin nimityksiin yksikkökohtaisesti. Myös ruotsinkielisten yksiköiden osalta päädyttiin käyttämään suomenkielistä vastinetta. Yksikkökohtaiset pääaine-/ohjelmajakaumat perustuvat vastaajien omiin sanallisiin vastauksiin, eikä näitä ollut käytännössä mahdollista systemaattisesti tarkastaa. Muu aine -kategoria pitää sisällään ei tiedossa -luokan. Yksikkökohtaisissa tarkasteluissa on otettu huomioon pääaine-/ohjelmakategorioista vain ne, joista kerättiin yli seitsemän havaintoa. Täten vertailupohja vuoden 2010 kyselyyn pysyy muuttumattomana. Tuloksia tulkittaessa on myös huomattava, että vastaajavolyymit vaikuttavat siihen, kuinka tarkasti pääaine-/koulutusohjelmakohtaisia tuloksia voidaan verrata yksiköittäin. Alla on esitetty tutkimuksessa käytössä olevat lyhenteet koulutusyksiköittäin. Raportin lopussa, liitteissä kolme ja neljä, ovat esiteltyinä tällä hetkellä, vuonna 2012, kaikki mahdolliset pääaineet/koulutusohjelmat, jotka ovat valittavissa sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkintoihin yliopistoittain. 6

8 Aalto JY UEF LUT LY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Itä-Suomen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Tampereen yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto Åbo Akademi Koulutusyksikkö käsittää raportissa joko koko yliopiston (mukaan lukien kauppakorkeakoulut) tai sen osan (monialayliopistot, ekonomikoulutuksesta vastaava yksikkö). On huomioitava myös, että tässä raportissa opiskelijalla tarkoitetaan jo valmistunutta kauppatieteiden kandidaattia tai maisteria. Tuloksia tarkasteltaessa on taulukoihin kirjattu tähti, joka kertoo taulukon sisältävän tilastollisesti merkitsevää (p<0,05) eroavuutta kyseessä olevan alaryhmän ja koko vastaajaryhmän välillä. Kaksi tähteä viittaa puolestaan erittäin merkitsevään (p<0,01) eroon. Yksikkökohtaisia tuloksia on raportissa pyritty vertaamaan aina muiden yksiköiden tuloksiin ilman tarkastelun kohteena olevan yksikön tulosten vaikusta. Näin ollen vertailupohja pysyy selkeänä, ja mahdolliset eroavaisuudet tulevat esiin ilman oman yksikön vaikutusta tuloksiin. Kyselysisältöjä muokataan koulutusyksiköiden antamien palautteiden mukaan parin vuoden välein. Vuoden 2011 kyselylomake oli kuitenkin vielä lähes identtinen edellisen vuoden lomakkeen kanssa, ja vain muutamia lisäkysymyksiä tehtiin koulutuksen kansainvälisyyteen liittyen. Hyviä vertailupohjia tälle, vuoden 2011, tutkimukselle ovatkin SEFEn teettämät vastaavat aikaisemmat raportit Kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden valmistumishetken palaute vuodelta 2010 (SEFEn raportteja 3/2011), Palautetta ekonomikoulutuksesta vastavalmistuneiden palaute 2009 (SEFEn raportteja 2/2010) sekä Palautetta ekonomikoulutuksesta kysely vastavalmistuneille 2008 (SEFEn raportteja 3/2009). 7

9 Verrattaessa vuoden 2011 tuloksia muutamaan aikaisempaan vastaavaan raporttiin on mielenkiintoista havaita, millaisia pidemmän linjan vaikutuksia vuoden 2008 tutkintouudistus on saanut aikaan. Vielä vuoden 2009 tuloksista koostetun Rintalan raportin tuloksiin myös vahvasti vaikuttanut heikko taloustilanne on omiaan luomaan kiinnostavan vertailupohjan vuosien 2010 sekä 2011 raporteille. Tuloksia tulkittaessa on hyvä muistaa, että arviot perustuvat vastaajien subjektiivisiin näkemyksiin omasta koulutuksestaan, ja käsitetulkinnat saattavat näin ollen olla vastaajakohtaisesti hieman erilaisia. Huomiota kannattaa kiinnittää myös tutkimuksessa käytössä olleisiin kahteen vastausasteikkoon, joita vastaajat saattoivat arvottaa eri tavoin. Erityisesti asenneväittämäasteikkoihin, jotka on raportissa merkitty asteikolla 1-4 (1 = täysin samaa mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä), vaikuttavat vahvasti vastaajien henkilökohtaiset näkemykset, eikä niitä näin ollen aina välttämättä voida pitää täysin tasavälisinä. Toisin sanoen välimatkat eri vastausvaihtoehtojen välillä eivät vastanneiden välillä ole välttämättä yhtä pitkiä, joten vastausten tulkintaa on syytä pitää vain suuntaa-antavina. Tässä raportissa on ensimmäistä kertaa käytössä myös arvosana-asteikko 1-5 (1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 5 = erinomainen) aikaisemmissa raporteissa olleen kouluarvosana-asteikon 1-10 tilalla, mikä saattaa omalta osaltaan vaikeuttaa tuloksien vertailua aikaisempiin vastaaviin. 8

10 Aalto UEF JY LUT OY Hanken TaY TSE VY ÅA LY YHT. 2 Kauppatieteiden maisterit 2.1 Vastaajien taustatiedot Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden palautekyselyyn vastasi vuonna 2011 yhteensä henkilöä. Kaiken kaikkiaan valmistuneita vuonna 2011 oli kauppatieteiden maisteria, jolloin kyselyn vastausasteeksi muodostui 59,5 prosenttia. Vastausprosentti vastavalmistuneiden maistereiden osalta laski hieman edeltävään vuoteen (60,6 %) verrattuna. Vastaavasti vuonna 2011 vastavalmistuneita kauppatieteiden kandidaatteja oli yhteensä henkilöä, joista osallistui kyselyyn. Vastavalmistuneiden kauppatieteiden kandidaattien vastausasteeksi muodostui näin ollen 60,4 prosenttia. Alla oleva taulukko 1 osoittaa yliopistokohtaiset vastaajamäärät vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden joukossa. Lähes kolmasosa vastaajista (29 %) opiskeli Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa. Myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (15 %) ja Vaasan yliopistossa (14 %) opiskeli huomattavan suuret osat kaikista maisterivastaajista. Aktiivisimmin vastauksia kyselyyn antoivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat. Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastausaste muodostuikin huomattavan korkeaksi, 98 prosentiksi. Taulukko 1: Yksikkökohtaiset vastaajamäärät sekä vastausasteet, KTM. Valmistuneita Vastanneita Vastausaste % 91,4 40,0 38,2 98,0 79,7 30,5 43,3 31,4 62,6 89,7 0,0 60,7 Yksikön osuus kaikista vastanneista 28,5 3,0 6,5 14,8 11,2 7,3 4,5 6,4 13,8 3,5 0,0 100 Yksikön osuus kaikista valmistuneista 18,5 4,4 10,1 9,0 8,8 14,2 6,2 12,1 13,2 2,3 1,3 100 Taulukossa 1 on esitetty tulokset ainoastaan koulutusyksikkökohtaisesti. Tässä raportissa jäljempänä siis Turun kauppakorkeakoulun vastaukset sisältävät myös Porin yksikön valmistuneiden vastaajien antamat palautteet, ja Svenska handelshögskolanin vastaajien antamat tulokset käsittävät sekä Helsingissä että Vaasassa opiskelleiden vastaukset. Myös Itä-Suomen 9

11 yliopiston vastauksiin lukeutuvat sekä Joensuusta että Kuopiosta valmistuneiden vastaukset. Taulukossa 1 on esitetty tulokset myös Lapin yliopiston valmistuneiden vastaajien osalta. Jatkossa Lapin yliopiston tuloksia ei kuitenkaan käsitellä erikseen vastaajamäärän (yksi vastaaja) jäädessä valitettavan pieneksi. Kaikki Aalto UEF JY LUT OY Hanken Naiset Miehet TaY TSE VY ÅA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakaumat yliopistoittain, KTM, %. Kuten yllä olevasta kuviosta 1 huomataan vastavalmistuneiden maistereiden vastaajan joukosta hieman yli puolet (55 %) oli naisia miesten vastausosuuden jäädessä 45 prosenttiin. Sekä naisten että miesten vastausaktiivisuus on muutaman viime vuoden aikana pysynyt lähes muuttumattomana sukupuolijakauman jakautuessa lähestulkoon tasan puoliksi. Kuvio 1 osoittaa kyselyyn osallistuneiden yliopistokohtaiset sukupuolijakaumat. Yliopistokohtaisesti tarkasteltuna sukupuolijakaumissa ei ollut vuoden 2011 valmistuneiden joukossa suuria eroavaisuuksia. Vuoden 2011 kyselyyn osallistuneiden maisterivastaajien keskiarvoiäksi muodostui 28,8 vuotta. Vuoden 2010 tulokseen (28,9 vuotta) nähden valmistuneiden keskiarvoikä pysyi lähes muuttumattomana. Suurin osa (68 %) valmistuneista maisterivastaajista oli iältään vuotiaita. Edeltävän vuoden tavoin valmistuneista maistereista vuotiaiden vastausaktiivisuus oli suurin (32 %). 10

12 Laskentatoimi (n= 200) Rahoitus (n=76) Markkinointi (n= 145) Kv. liiketoiminta/markkinointi (n= 55) Kansantaloustiede (n= 74) Organisaatiot ja johtaminen (n= 147) Naiset Miehet Yritysjuridiikka (n= 26) Yrittäjyys (n= 22) Logistiikka (n= 44) International Business (n= 55) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 2: Vastaajien sukupuolijakauma pääaineittain/koulutusohjelmittain suurimmissa pääaine- /koulutusohjelmakategorioissa, KTM, %. Kuvio 2 osoittaa vastaajien sukupuolijakaumat pääaineissa, joista saatiin yli 20 vastausta. Kuten tuloksista käy ilmi, pääaineet/koulutusohjelmat eivät olleet niin selkeästi joko mies- tai naisvoittoisia kuin edeltävänä vuonna. Kuitenkin erityisesti kansainvälinen liiketoiminta, organisaatiot ja johtaminen sekä markkinointi olivat naisvaltaisia pääaineita vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden joukossa, kun puolestaan valmistuneista, joiden pääaineina olivat joko rahoitus tai logistiikka, valtaosa oli miehiä. Edeltävän vuoden tavoin erityisesti rahoituksessa sukupuolten välinen ero vastausaktiivisuudessa oli erittäin suuri. Kuitenkin, kuluneen kolmen vuoden aikana, naisten kiinnostus rahoitusta kohtaan näyttäisi lisääntyneen vuosi vuodelta, ja vuonna 2011 naisten osuus rahoituksen pääainelukijoista kasvoikin 17 prosentilla. Yllä oleva kuvio pääainekohtaisista sukupuolijakaumista on syytä pitää mielessä raportin tuloksia analysoitaessa, sillä se selittää osaltaan myöhemmin tarkasteltavia sukupuolten välisiä eroja etenkin työllistymisen ja palkkauksen osalta. Vastavalmistuneilta kauppatieteiden maistereilta tiedusteltiin myös heidän aikaisempia koulutustaustojaan sekä sitä, miten he olivat saaneet suoritusoikeuden kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon. Taulukko 2 osoittaa, että yli puolet vastavalmistuneista maistereista oli saanut tutkinto-oikeuden suoraan sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkintoon. Tampereen yliopiston vastaajien osalta vastaava osuus oli peräti 80 prosenttia. 15 prosentilla vastanneista suoritusoikeus perustui kandidaatin tutkintoon samassa yliopistossa, ja reilulla kymmenesosalla oli koulutustaustanaan tradenomin tutkinto. Huomattavaa oli, että lähes joka neljäs kyselyyn osallistuneista naisista oli tradenomi aikaisemmalta koulutustaustaltaan. 11

13 Aalto UEF JY LUT OY Hanken TaY TSE VY ÅA Myös kaikista Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2011 valmistuneista kauppatieteiden maistereista jopa neljäsosalla oli pohjatutkintonaan tradenomin tutkinto. Kuusi prosenttia kaikista maisterivastaajista oli saanut suoritusoikeuden maisterin tutkintoon muun tutkinnon perusteella. Tällöin yleisimmät tutkinnot olivat diplomiinsinööri sekä insinööri. Taulukko 2: Vastaajien aiemmat tutkinnot, joiden perusteella suoritusoikeus kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon koulutusyksiköittäin, %. Sai suoraan tutkinto-oikeuden molempiin tutkintoihin * KTK-tutkinto samassa yliopistossa KTK-tutkinto toisessa kotimaisessa yliopistossa Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto Tradenomin tutkinto * * 13 6 Muun alan yliopistotutkinto kotimaassa tai ulkomailla Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden Ei vastannut Verrattaessa vuosien 2009 ja 2011 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden koulutustaustoja keskenään huomataan, että kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen samassa koulutusyksikössä kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon kanssa on lisännyt suosiotaan vastanneiden joukossa lähes 15 prosenttiyksiköllä. Alla oleva kuvio 3 havainnollistaa koulutustaustojen kehitystä yli ajan. Tulkintaa hankaloittaa kuitenkin kysymykseen vastaamatta jättäneiden suuri määrä vuonna Peräti 22 prosenttia kyselyyn osallistuneista ei vastannut kysymykseen kyseisenä vuotena, mutta vuosina 2010 ja 2011 vastaavat osuudet olivat jo selkeästi pienemmät. 12

14 KTK-tutkinto samassa yliopistossa KTK-tutkinto toisessa kotimaisessa yliopistossa Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto Tradenomin tutkinto Muun alan yliopistotutkinto kotimaassa tai ulkomailla Muu tutkinto, jolla sai suoristusoikeuden Ei vastannut 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuvio 3: Vastaajien aiempi koulutustausta KTM -tutkinnon aloitushetkellä, kehittyminen yli ajan, %. Kyselyyn osallistuneista 18 prosenttia suoritti osan maisterin tutkintoonsa sisältyvistä opinnoistaan toisessa kotimaisessa yliopistossa. Toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritettiin keskimäärin 18 opintopistettä, ja yleisimmin toiseksi opinahjoksi ilmoitettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Suosituinta opintojen osittainen suorittaminen toisessa kotimaisessa yliopistossa oli Svenska handelshögskolanissa (40 %) sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (26 %) opiskelleiden maisterivastaajien joukossa. Vastaavasti harvimmin maisterin tutkinnon opintoja kotiyliopiston ulkopuolella olivat suorittaneet Tampereen (4 %) sekä Oulun (8 %) yliopistoista valmistuneet opiskelijat. Taulukko 3 kuvaa kyselyyn vastanneiden maantieteellistä sijoittumista valmistumishetkellä vuonna Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asui valmistumishetkellään puolet vastanneista. Verraten kahteen edellisvuoteen prosenttiosuus jatkaa laskevaa trendiään, sillä vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia vastanneista kertoi asuinpaikkakuntansa olevan pääkaupunkiseutu. Taulukosta voidaan myös havaita, että vastavalmistuneista kauppatieteiden maistereista selkeä osa jää opiskelupaikkakunnalleen myös valmistumisen jälkeen. Tämä on yleistä erityisesti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, Oulun yliopistosta ja Svenska handelshögskolanista valmistuneiden kohdalla. 13

15 Aalto UEF JY LUT OY Hanken TaY TSE VY ÅA Taulukko 3: Vastavalmistuneiden asuinpaikkakunnat/-alueet valmistumishetkellä, KTM, %. Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Oulu Vaasa Turku Tampere Lappeenranta Keski-Suomi Jyväskylä Muu Uusimaa Joensuu Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Mikkeli Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kuopio Etelä-Savo Lappi Pori Häme Kainuu Rovaniemi Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ulkomaat

16 Aalto UEF JY LUT OY Hanken TaY TSE VY ÅA 2.2 Pää- ja sivuaineet Tarkastellaan seuraavaksi kauppatieteiden maistereiden suosituimpia pää- ja sivuainevalintoja koulutusyksiköittäin. Kuten aikaisemmin jo mainittiin, on hyvä muistaa, että eri yliopistot käyttävät toisistaan poikkeavia nimityksiä opintokokonaisuuksista, vaikka nämä kokonaisuudet olisivatkin sisällöltään pitkälti toisiaan vastaavia. Tämä hankaloittaa omalta osaltaan pääainekohtaista vertailua. Myös pääaine-/koulutusohjelmavaihtoehdot vaihtelevat yliopistoittain, joten eri yliopistojen välillä löytyy eroavaisuuksia eri pääaineiden/koulutusohjelmien opiskelijoiden osuuksissa. Raportin lopussa, liitteessä neljä, ovat esiteltyinä tällä hetkellä, vuonna 2012, kaikki mahdolliset pääaineet/koulutusohjelmat, jotka ovat valittavissa kauppatieteiden maisterin tutkintoon yliopistoittain. Jäljempänä olevissa raportin yksikkökohtaisissa tarkasteluissa syvennytään tarkemmin pää- ja sivuaine-/ohjelmakokonaisuuksiin, jolloin tarkastellaan myös eri pääaine-/koulutusohjelmaryhmien sisällä suosituimpia sivuaineita. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskellaan pääaineiden sijaan ohjelmakohtaisesti, ja myös Tampereen yliopistossa on siirrytty alkaen oppiainepohjaisesta koulutuksesta tutkinto-ohjelmien järjestämiseen. Taulukko 4: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, KTM, %. Laskentatoimi Organisaatiot ja johtaminen Markkinointi Kansantaloustiede Rahoitus Kv. liiketoiminta/markkinointi Logistiikka Yritysjuridiikka Tietojärjestelmätiede Tietojohtaminen Yrittäjyys Talousoikeus/vero-oikeus tms Muu pääaine/ohjelma Ei vastannut Yllä olevassa taulukossa 4 on lueteltu vastaajien suosituimpia pääaine- /koulutusohjelmakategorioita koulutusyksiköittäin. Perinteisesti vastavalmistuneiden 15

17 Aalto UEF JY LUT OY Hanken TaY TSE VY ÅA maisterivastaajien suosituin pääaine/koulutusohjelma on ollut laskentatoimi, eikä se menettänyt valtasijaansa vieläkään vuonna Laskentatointa pääaineenaan opiskeli viidesosa maisterivastaajista. Myös organisaatiot ja johtaminen (15 %) sekä markkinointi (14 %) säilyttivät paikkansa suosituimpien pääaineiden/ohjelmien joukossa, vaikka edeltävään vuoteen verrattuna kyseinen pääaineiden yleisyysjärjestys olikin vaihtunut. Vastaajilta tiedusteltiin kyselyssä myös sivuainevalintoja. Maisterivastaajilla oli mahdollisuus mainita useampi kuin yksi sivuaine, joten taulukossa 5 huomioidaankin vain vastaajien tärkeimpänä valintana mainittu sivuaine yksiköittäin. Taulukosta 5 nähdään siis kaikkien vastanneiden prosenttijakaumat sekä kolme suosituinta sivuainetta jokaisesta yksiköstä. On huomattava, että Vaasan yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa laskentatoimi ja rahoitus on yhdistetty. Kyseisten yliopistojen osalta nämä vastaukset käsitelläänkin jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Taulukossa 4 nämä ryhmät ovat laskentatoimen alla. Taulukko 5: Yleisimmät sivuainekategoriat, KTM, %, ja yksikkökohtainen yleisyysjärjestys. Laskentatoimi Organisaatiot ja johtaminen Yritysjuridiikka Kansantaloustiede Markkinointi Rahoitus 8 2. Talousoikeus/vero-oikeus tms Tietojärjestelmätiede 5 2. Kv. liiketoiminta/markkinointi 2 Logistiikka 2 Tietojohtaminen 1 Ei sivuainetta 11 Kuten jo edeltävinä kolmena vuotena, myös vuonna 2011, suosituimmat sivuaineet vastaajien joukossa olivat laskentatoimi (19 %), organisaatiot ja johtaminen (19 %) sekä yritysjuridiikka (15 %). Kuluneena vuonna johtaminen kipusikin laskentatoimen rinnalle maisterivastaajien suosituimmaksi sivuainevalinnaksi. Taulukosta 5 näkyvät myös kolme suosituinta sivuainetta yksikkökohtaisesti yleisyysjärjestyksessä. Huomataan, että suosituimmat sivuaineet olivat lähes jokaisessa yksikössä samat. Vuonna 2011 oli sivuainevalinnoissa kuitenkin havaittavissa 16

18 suurempaa hajontaa kuin sitä edeltäneenä vuonna Vaasan yliopistossa talousoikeus nousi poikkeuksellisesti ylivoimaisesti suosituimmaksi sivuainevalinnaksi, ja myös kansantaloustiede sekä markkinointi valittiin suhteellisen usein maisterivaiheen sivuaineeksi. Muuten kolme yleisintä sivuainetta olivat lähes jokaisessa yksikössä samat - vain yleisyysjärjestyksessä oli hieman eroavaisuuksia yksikköjen välillä. Jopa 11 prosenttia kaikista maisterivastaajista ei ilmoittanut sivuainetta lainkaan. 2.3 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Vastavalmistuneita pyydettiin kyselyssä arvioimaan myös valmistumisaikaa sekä mahdolliseen viivästymiseen johtaneita syitä. Tarkoitus oli selvittää myös mahdollisia viivästymiseen vaikuttaneita tärkeimpiä tekijöitä. Yli puolet vastaajista koki, että heidän opintonsa eivät viivästyneet lainkaan suhteessa tutkinnon normisuoritusaikaan. Osuus oli runsaat 17 prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaa suurempi. Vastaavasti hieman alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että opinnot viivästyivät, jolloin selvästi yleisin viivästymisen syy oli kokopäiväinen työskentely opintojen ohella (taulukko 7). Vastaajat, jotka ilmoittivat käyvänsä kokopäiväisessä työssä opintojensa ohessa, työskentelivät keskimäärin 13,1 kuukautta kauppatieteiden maisterin tutkinnon lukukausien aikana. Selkeästi suurin osa vuonna 2011 valmistuneista maisterivastaajista työskenteli maisterin tutkintonsa aika joko korkeintaan kolme kuukautta (30 %) tai vastaavasti yli vuoden verran (31 %). Taulukossa 6 on kuvattu vastaajien opintojen ensisijaisia viivästymisen syitä. Vastaajat saivat mainita 1-3 mahdollista syytä viivästymiseen. Taulukosta huomataan, että lähes kymmenesosa maisterivastaajista koki pro gradu -tutkielman viivästymisen olleen opintojen ensisijainen viivästymisen syy. Vastaajat, jotka valitsivat viivästymisen syyksi kategorian muu syy, mainitsivat viivästymisen johtuneen useimmiten joko perhesyistä, vanhempainvapaasta tai asumisesta toisella paikkakunnalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on opiskelijoiden oma näkemys opintojen etenemistahdista. Vuoden 2010 opintojen viivästymisen syihin nähden ei vuoden 2011 tuloksissa ollut juurikaan havaittavissa suuria muutoksia. 17

19 Aalto UEF JY LUT OY Hanken TaY TSE VY ÅA Taulukko 6: Opintojen viivästymisen ensisijaisia syitä yksikkökohtaisesti, KTM, %. Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti Varusmiespalvelu/vanhempainloma Pro gradu -tutkielman viivästyminen Opiskelu ulkomailla Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus) Opiskelumotivaation puute Harrastukset Opintojen vaativuus/puutteelliset opiskelutaidot Opintojen ohjauksen puutteet Sairaus Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä Muu syy KTM -opintojen viivästymiseen Opinnot eivät viivästyneet, osuus vastaajista Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien kiinnostusta mahdollisia tieteellisiä jatko-opintoja kohtaan. Taulukko 7 kertoo, että hieman yli puolet maisterivastaajista ei ole harkinnut vakavasti tieteellisiä jatko-opintoja maisterin tutkintonsa jälkeen, kun taas prosentti vastaajista oli hakenut tieteellisiin jatko-opintoihin, mutta ei ollut tullut hyväksytyksi. Vastaavasti reilu viidennes kertoi harkinneensa jatko-opintomahdollisuutta, mutta ei aikonut ryhtyä jatko-opiskelijaksi. Sitä vastoin lähes viidesosa kyselyyn osallistuneista ilmoitti aloittavansa jatko-opinnot. Suuri osa vastaajista, jotka aikovat jatkaa opintojaan, kertoivat sen tapahtuvan lähitulevaisuudessa, muutaman vuoden kuluttua: vastaajat halusivat työskennellä ensin jonkin aikaa ja kartuttaa työkokemustaan ennen kuin aloittavat tieteelliset jatko-opinnot. Jatko-opintoja harkinneita kiinnostivat erityisesti oman pääaineen/koulutusohjelman tiedon syventäminen tai vastaavasti oman pro gradu -tutkielman aiheen tietämyksen lisääminen. Myös yksikkökohtaisissa vastauksissa on havaittavissa melko selkeää suuntautumista. Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneista kauppatieteiden maistereista jopa yli kolmannes ilmoitti ryhtyvänsä jatko-opiskelijaksi. Sitä vastoin Åbo Akademista valmistuneista jopa neljällä viidestä ei ollut kiinnostusta jatko-opintoja kohtaan. 18

20 Aalto UEF JY LUT OY Hanken TaY TSE VY ÅA Taulukko 7: Vastaajien kiinnostus tieteellisiä jatko-opintoja kohtaan yksiköittäin, %. Ei * Kyllä, mutta ei aio jatko-opiskelijaksi Kyllä, olen hakenut, mutta ei ole otettu jatkoopiskelijaksi Kyllä, aion aloittaa jatko-opinnot * Ei vastannut