SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2014 1

Transkriptio

1 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Aika klo 16:30-19:00 Paikka Kaimalan Karhulampi, Kaimalantie 140, Paimio KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 37 Esityslistan hyväksyminen ja pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 38 Jätehuoltomääräykset 6 39 Jätehuollon perusmaksu alkaen Kemiönsaaren kunnan jätemaksut ja lietteen keräyksen ja kuljetuksen maksut alkaen 41 Paimion, Salon ja Sauvon jätemaksut alkaen Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Sauvon kunta Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Paimion kaupunki Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Salon kaupunki Hakemus kunnan järjestämästä lietteenkuljetuksesta vapauttamiseksi 46 Hakemus tietojen luovuttamisesta Salon Jätehuolto Oy:lle jätehuoltolautakunnan ylläpitämästä jäterekisteristä 47 Jätehuoltoasiamiehen viranhaltijapäätökset Seuraava kokous

2 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Laine Jyrki 16:30-19:00 puheenjohtaja Tammi Timo 16:30-19:00 varapuheenjohtaja Havia Lauri 16:30-19:00 jäsen Huittinen Ulla 16:30-19:00 jäsen poissa Kaita Janina 16:30-19:00 jäsen Kylén Päivi 16:30-19:00 jäsen Möttö Teuvo 16:30-19:00 jäsen Kaitala Harri 16:30-19:00 varajäsen Poissa Kallonen Kalevi jäsen Koski Silvia jäsen Kylén Markku asiantuntija Mannervesi Mika asiantuntija Nummelin Lars asiantuntija Muu Ojala Satu 16:30-19:00 esittelijä/ pöytäkirjanpitäjä Himberg Anne 16:30-19:00 asiantuntija Turpeinen Jaana 16:30-19:00 asiantuntija läsnä Rajala Sanna 16:30-19:00 asiantuntija läsnä Allekirjoitukset 17. marraskuuta 2014 Jyrki Laine Puheenjohtaja Satu Ojala Pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus 17. marraskuuta 2014 Janina Kaita Pöytäkirjan tarkastaja Harri Kaitala Pöytäkirjan tarkastaja

3 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Pöytäkirja nähtävillä Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä virastojen aukioloaikoina Paimion ja Salon kaupungintaloilla sekä Kemiönsaaren ja Sauvon kunnantaloilla 17. marraskuuta 2014 Satu Ojala Jätehuoltoasiamies

4 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Jätehuoltolautakunta 36 Kuntalain 58 :n mukaan kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kokouskutsusta on ilmoitettu hallintosäännön edellyttämällä tavalla neljä päivää ennen kokousta. Päätösehdotus: Jätehuoltolautakunta toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Jätehuoltolautakunta totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Esityslistan hyväksyminen ja pöytäkirjan tarkastajien valinta Jätehuoltolautakunta 37 Päätösehdotus Esityslista hyväksytään. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Janina Kaita ja Harri Kaitala. Päätös: Jätehuoltolautakunta hyväksyi esityslistan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin jäsenet Janina Kaita ja Harri Kaitala.

6 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltomääräykset 1479/ /2014 Jätehuoltolautakunta Valmistelija: Jätehuoltoasiamies Satu Ojala satu.ojala@salo.fi Jätehuoltomääräysten antaminen perustuu jätelakiin (646/ ). Jäte huol to mää räyk set ohjaavat jätehuollon käytännön toteuttamista kunnissa pai kal li set olosuhteet huomioiden. Niissä annetaan myös määräyksiä jätteen keräyksen ympäristö- ja terveyshaittojen torjumiseksi. Kemiönsaaren nykyiset jä te huol to mää räyk set ovat tulleet voimaan Paimion, Sauvon ja Salon alueen ny kyi set määräykset alueittain por ras te tus ti vuosien 2006 ja 2007 aikana. Määräykset ovat nähtävissä Rous kik sen internetsivuilla Etusivulta määräyksiin pääsee va lit se mal la "palvelut", "kotitalouksien jätehuolto" (valitse kunta), "oi ko linkit: jätehuoltomääräykset". Nykyisin voimassa olevat määräykset jaetaan jä te huol to lau ta kun nal le oheismateriaalina. Mää räys ten uudistamistarve on syntynyt Salon kuntaliitoksesta, uuden jätelain muutoksista, jä te po liit ti sen ohjelman tavoitteista sekä tarpeesta yhdenmukaistaa mää räyk set koko jätehuoltolautakunnan toimialueella. Jätepoliittisen ohjelman tavoitteet ja jätteiden lajittelututkimus 2013 Jätehuoltomääräykset ovat tärkeä toimeenpanon väline kuntien yhteiselle Jä te po liit ti sel le ohjelmalle ( ). Ohjelmassa esitetään tavoitteet ja suun ta vii vat kuntien vastuulla olevan jätehuollon hoitamiseksi. Jätepoliittisen ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat jätteiden ma te ri aa li kier rätyk sen osuuden lisääminen 50 %:iin sekä jätteiden laajamittaisen ener giahyö dyn tä mi sen aloittaminen. Rouskis Oy tuotti keväällä 2013 tutkimuksen seka- ja energiajätteen koostu muk ses ta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka paljon näissä jäte la jeis sa on materiaalihyötykäyttöön ja energiahyödyntämiseen soveltuvia jä te ja kei ta.tutkimuksesta saadaan taustatietoa jätehuoltomääräysten laadintaan. Rouskiksen edustaja esittelee tutkimusta ja sen tuloksia kokouksessa. Tutkimus jaetaan jätehuoltolautakunnalle oheismateriaalina kokouksessa. Pakkausjätteen täysi tuottajavastuu Nykyisessä jätelaissa on pakkausjätteelle määrätty täysi tuottajavastuu. Tuot ta ja yh tei sö jen on määrä toteuttaa velvollisuutensa koko maan kat taval la aluekeräysverkostona. Verkoston luomiselle on laissa siirtymäaika vuo den 2014 toukokuuhun asti. Ympäristöministeriö valmistelee par hail-

7 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta laan esitystä jätelain muuttamiseksi siten, että siirtymäaikaa täyteen tuot taja vas tuuseen pidennettäisiin. Ympäristöministeriön luon nok ses sa siirtymäaikaa tuottajien keräysverkoston perustamiselle esitetään saakka. Jos tuottajat eivät järjestä maksutonta kiinteistökohtaista pakkausjätteen keräystä, kunnat voivat huolehtia täydentävän pakkausjätteen erilliskeräyksen järjestämisestä kiinteistöillä (jätelaki 35 :n 1 momentti). Lisäksi laissa on säädetty kunnille oikeus täydentää yleisesti tuottajavastuun alaisten jätteiden keräystä kunnallisen jätehuollon osana siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä (47 :n 3 momentti). Tällaisessa tapauksessa pakkausjätteen kiinteistökohtaisesta lajittelusta ja erilliskeräyksestä voidaan antaa kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Kunnallisen keräyksen kustannukset peritään jätemaksuina. Pakkausjäte toimitetaan aina tuottajalle. Kuntaliiton valtakunnallinen malli jätehuoltomääräyksiksi Kuntaliitto tuottaa yhdessä ympäristöministeriön ja Kymen jätelautakunnan kans sa verkko-oppaan jätehuoltomääräysten laatimistyön helpottamiseksi kun nis sa. Opas valmistuu lokakuun 2013 aikana.oppaassa huomioidaan jä te lain vaatimukset ja tavoitteet sekä määritellään jätehuoltomääräyksille suo si tel ta va rakenne. Vaikutusmahdollisuuden varaaminen ja lausuntopyynnöt Jätehuoltomääräyksien antamisessa on varattava kuntalaisille vai ku tusmah dol li suus hallintolain 41 :n mukaisesti. Lausuntoja olisi pyydettävä tarpeen mukaan myös muilta viranomaisilta. Jätehuoltolautakunta voi päättää kuu le mi sesta ja lausuntopyynnöistä valmistelun edetessä. Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta päättää ryhtyä valmistelemaan jätehuoltomääräys -luon nos ta Kuntaliiton valmisteleman ohjeistuksen avulla. Päätös: Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Valmistelija: jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi, Luonnos jätehuoltomääräyksiksi on valmistunut. Luonnokseen on val mistel tu myös pykäläkohtainen perustelumuistio. Jätehuoltomääräysluonnos ja perustelut noudattavat Kuntaliiton jul kai semaa valtakunnallista mallia. Luonnosta valmisteltaessa on keskusteltu

8 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta kun tien ympäristöviranhaltijoiden, Rouskis Oy:n, paikallisten kul je tus yrit täjien sekä kuntien ympäristö- ja teknisen toimen viranhaltijoista koostuvan jä te huol lon yhteistyöryhmän kanssa. Luonnoksessa on otettu huomioon muuttunut lainsäädäntö. Merkittävä muu tos koskee tuottajavastuun alaista pakkausjätettä (esim. lasipurkit, kar ton ki pak kauk set, metallitölkit). Näiden kerääminen ja vastaanotto siirtyy alkaen tuottajien vastuulle. Tämän hetkisen tiedon mukaan tuotta jien keräysverkosto tulee olemaan merkittävästi harvempi, kuin kunnan jä te yh tiö Rouskis Oy:n ylläpitämä nykyinen hyötyjätepisteverkosto. Tuot tajat eivät ole tämän hetken tiedon mukaan myöskään keräämässä pakkaus jä tet tä kiinteistökohtaisesti taloyhtiöiltä. Jotta lajittelumahdollisuudet säilyisivät ja tavoitteet materiaalihyötykäytölle voi si vat täyttyä edelleen jälkeen, on kunnan syytä täydentää tuotta jien järjestämää pakkausjätteenkeräystä jätelain 35 :n 1 mom. ja 47 3 mom. mukaisesti. Kunnan suorittamasta pakkausjätteen täydentävästä ke räyk ses tä määrätään jätehuoltomääräysluonnoksen pykälässä 12. Kiinteis tö koh tai ses ta erilliskeräysvelvoitteesta määrätään pykälässä 14 se kä muiden kunnallisen jätehuollon piirissä olevien kiinteistöjen eril lis ke räys velvoit teis ta määrätään pykälässä 15. Alueen kunnat ovat jätepoliittisessa ohjelmassa asettaneet tavoitteeksi, että kotitalousjätteistä 50 % kierrätetään materiaalina vuoteen 2016 mennes sä. Tämän lisäksi jätteiden energiahyödyntämistä tulee lisätä. Rouskis Oy:n keväällä 2013 teettämän kotitalouksien lajittelututkimuksen pe rus teel la kotitalouksien seka- ja energiajätteissä oli noin pai nopro sent tia energiahyödyntämiseen soveltuvia jakeita. Loput olivat ma te riaa li na hyödynnettävää jätettä, josta biojätteen osuus oli huomiota he rät tävän suuri. Sekajätteessä biojätettä oli 32 % ja energiajätteessä 15 %. Kiinteis tö jen seka- ja energiajäte olivat koostumukseltaan samankaltaisia, eivät kä niiden sisällöt poikenneet toisistaan merkittävästi jätteen hyö dyn tämi sen kannalta. Kierrätyspolttoaineen valmistukseen soveltuvia jätejakeita ener gia jät tees sä oli vain 13 %. Tämän johdosta luonnoksessa on luovuttu ener gia jät teen erilliskeräyksestä, jota on toteutettu käytännössä lähinnä kan ta-sa lon alueella. Sen lisäksi että energiajätteen lajittelu ei ole tut kimuk sen mukaan ollut onnistunutta, menettää energiajätteen erottelu se kalai ses ta yhdyskuntajätteestä tarkoituksenmukaisuutensa lä hi tu le vai suudes sa. Vuodesta 2016 alkaen orgaanista jätettä ei enää juurikaan saa sijoit taa kaatopaikoille. Kotitalouksissa syntyvä materiaalihyötykäyttöön kelvo ton sekalainen yhdyskuntajäte on hyödynnettävä jatkossa aina ener giana. Materiaalihyötykäytön tavoitetta tukee jätehuoltomääräysluonnoksen tiuken tu nut kartonginkeräysvaatimus taloyhtiöille. Kartonki ja pahvi tulisi kerä tä omana jakeenaan vähintään 5 asunnon yhtiöissä. Tällä hetkellä vaa timus koskee vähintään 10 asunnon yhtiöitä. Myös muilla kunnallisen jä tehuol lon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä pahvinkeräys tiukentuisi siten, että keräys olisi järjestettävä, jos pahvia ja kartonkia syntyy 20 kg/viikkossa. Tällä het kel lä pahvin keräysvaatimuksen raja on 50 kg/viikossa ja kartongin 20 kg/vii kos sa. Tällä hetkellä pahvin ja kartonginkeräyksen voi korvata energia jät teen keräyksellä muualla, paitsi Kemiönsaaren kunnassa.

9 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Kiinteistöjen yhteistä jäteastiaa koskeviin määräyksiin tulisi tarkennuksia. Yh tei nen jäteastia ei saisi sijaita yli kilometrin etäisyydellä sitä käyttävältä kiin teis töl tä. Tarkoituksena on varmistaa, että astia on käytännössä kiinteis tön käytettävissä. Kilometrisääntöä ei sovelleta, jos kiinteistö sijaitsee sa man yksityistien tai -tiestön varrella kuin yhteisastia tai kiinteistö sijaitsee saa res sa, jonne kuljetaan veneellä. Kimpalle on nimettävä yhteyshenkilö, jo ka tekee ilmoituksen kimpasta jätehuoltolautakunnalle ja ylläpitää ajan tasai sia tietoja kimpan jäsenistä. Jätesäkkejä tai jätesäkkitelineitä ei saisi käyttää enää kiinteistökohtaisessa jät teen kul je tuk ses sa. Kiinteistöille olisi hankittava koneellisesti tyh jen net tävä, kannellinen, kahvoin ja pyörin varustettu jäteastia. Määräys pyrkii kohen ta maan jätteenkuljettajien työturvallisuutta. Määräykset koskien jäteastioiden tyhjennysvälejä (25 ) yhtenäistettäisiin taa ja ma ja haja-asutusalueilla. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastia olisi tyh jen net tä vä tarpeeksi usein, mutta vähintään neljän viikon välein sekä taa ja mas sa että haja-asutusalueella. Tällä hetkellä pisin tyhjennysväli taaja mas sa on kaksi viikkoa ja haja-asutusalueella neljä viikkoa. Näiden vähim mäis vaa ti mus ten muuttaminen perustuu jätteenkuljettajien sekä Rouskis Oy:n arvioihin. Neljän viikon tyhjennysväli saattaisi kannustaa pa rempaan lajitteluun eikä jäteastiaa pidetty liian epämiellyttävänä tyhjentää neljän viikon jälkeenkään. Mahdollisten haju- tai hygieniahaittojen il me tes sä olisi tyhjennyksiä lisättävä jo muidenkin määräysten nojalla. Jos biojäte kompostoidaan tai erilliskerätään kiinteistöllä, voi se ka jä te astian tyhjennysväli olla luonnoksen mukaan kahdeksan viikkoa kaikkialla toimi alu eel la. Kompostoinnista olisi ilmoitettava jätehuoltolautakunnalle.yli puo li vuotta kestävistä jäteastian tyhjennysten keskeyttämisistä esim. matkan vuoksi, olisi ilmoitettava jätehuoltolautakunnalle. Kuljetusyrittäjiä koskevia uusia määräyksiä ovat jätteen kuljetustietojen toimit ta mi nen sähköisesti muokattavassa muodossa jätehuoltolautakunnan yl lä pi tä mään jäterekisteriin (33 ) sekä tiedottamisvelvoite (44 ) tyh jen nysten tilaajalle jätehuoltomääräysten sisältämistä ilmoitusvelvollisuuksista (ilmoi tus yhteisastiasta, kompostoinnista ja tyhjennysten keskeyttämisestä). Jätehuoltomääräysluonnoksessa määrätään entistä tarkemmin myös viemä ri ver kos ton ulkopuolella asumisessa syntyvien lietteiden käsittelystä ja liet teen saostussäiliöiden tyhjentämisestä (35-38 ). Saostussäiliöiden vuoden tyh jen nys vä li on lainsäädännössä vaadittu, eikä siihen voida jätehuoltomääräyksin vai kut taa. Keskitetyssä lietteenkuljetuksessa Kemiönsaaressa voidaan saos tus säi liön tyhjennykseen hakea keskeytystä jätehuoltolautakunnalta, jos säiliöön ei ole syntynyt lietettä edellisen tyhjennyksen jälkeen. Kiin teis tön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennystä ei tässä ta pauk ses sa tarvitse tilata. Keskeytyksestä olisi ilmoitettava jä te huol to vi ran omai sel le myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Liet teen omatoimiseen käsittelyyn olisi aina haettava poikkeuslupa jä te huol to lau ta kun nal ta. Saostussäiliöitä koskevat määräykset eivät koske kan to ve den varassa olevia kiinteistöjä.

10 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltomääräysten sisältämät poikkeamiset on delegoitu viranhaltijalle ( ), lukuun ottamatta jätteen vastaanottopaikoista mää rää mistä. Luonnosta ja perusteluja ei vielä ole käännetty ruotsiksi. Käännökset tehdään, jos jätehuoltolautakunta päättää hyväksyä luonnoksen yleisesti nähtä vil le asetettavaksi. Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta päättää asettaa luonnoksen ja perustelut yleisesti näh tä vil le hallintolain 41 mukaista kuulemista varten, kun luonnos ja perus te lut ovat käännetty ruotsiksi. Kuulemisesta tiedotetaan kuntien virallisissa ilmoituslehdissä sekä kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja internetsivuilla. Luonnoksesta pyydetään lausunnot kuntien ympäristö- ja ym pä ris tö ter veyden suo je lu vi ran omai sil ta, Rouskis Oy:ltä ja alueelliselta ELY- keskukselta mennessä. Päätös: Lauri Havia esitti päätösehdotuksen: Ehdotan, että jätehuoltolautakunta päättää palauttaa jätehuoltomääräykset uudelleen valmisteltavaksi siten, että niissä huomioidaan nykyistä paremmin jätelain etusijajärjestys ja 50 % materiaalikierrätystavoite. Lisäksi energiajätteen erilliskeräyksen lopettamisen sijasta olisi tutkittava kiinteistökohtaisen biojätteen keräyksen mahdollisuus (esim. Kajaanin malli), jotta energiajäte saataisiin puhtaammaksi ja siten paremmin hyödynnettäväksi. Edelleen kunnan vastuulle kuuluvan jätteen vastaanottopaikkoja koskeva kirjaus on muutettava jätelain mukaiseksi. Jätelain 35 :n 3 momentin mukaan päätösvaltaa ei tämän asian osalta voi ulkoistaa kunnalliselle jätehuoltoyhtiölle, vaan se kuuluu yksiselitteisesti kunnan jätehuoltoviranomaiselle, eli jätehuoltolautakunnalle. Havian ehdotusta ei kannatettu. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta on hyväksynyt esittelijän päätösehdotuksen: Jätehuoltolautakunta päättää asettaa luonnoksen ja perustelut yleisesti nähtäville hallintolain 41 mukaista kuulemista varten, kun luonnos ja perustelut ovat käännetty ruotsiksi. Kuulemisesta tiedotetaan kuntien virallisissa ilmoituslehdissä sekä kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja internetsivuilla. Luonnoksesta pyydetään lausunnot kuntien ympäristö- ja ympäristöterveydensuojeluviranomaisilta, Rouskis Oy:ltä ja alueelliselta ELY- keskukselta mennessä.

11 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Lauri Havia jätti eriävän mielipiteen. Jätehuoltolautakunta Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, ja Jätehuoltomääräysluonnos perusteluineen on pidetty nähtävillä ajan. Nähtävillä olosta tiedotettiin Kuntien virallisilla il moi tus tauluil la, Salon Seudun Sanomissa , Kunnallislehdessä ja An nons bla de tis sa sekä kuntien ja Rouskis Oy:n internetsivuilla. Luonnoksesta annettiin useita lausuntoja ja mielipiteitä. Lausunnot ovat esi tys lis tan liitteenä. Muutokset Lausuntojen johdosta jätehuoltomääräyksiin tehtiin mm. seuraavia muutok sia: Luku 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET 2 Määritelmät Määritelmiin on lisätty jätehuoltolautakunta, jätehuoltoviranomainen, kan tove si, kiinteistö, pakkausjäte, saostussäiliö, sekajäte ja ym pä ris tön suo je luvi ran omai nen. Myös ruotsinkieliseen versioon määritelmät kirjataan aakkos jär jes tyk seen. Luku 2 KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Toisen momentin ensimmäistä lausetta, jossa todetaan että liittyminen kun nan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu liittymällä kiin teis tö kohtai seen jätteenkuljetukseen, on täsmennetty poistamalla sana "läh tö koh taises ti". Aluekeräys on voimassa ainoastaan Kemiönsaaren saaristossa, jos ta on oma kappaleensa tässä pykälässä. Lietteen keräyksen kul je tusjär jes tel män toteaminen on siirretty pykälään Kiinteistöjen yhteinen keräysväline Myös keräysvälineiden tyhjennysväli pyydetään ilmoittamaan ns. kimp pa ilmoi tuk ses sa. Luku 3 JÄTTEIDEN KERÄÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ 12 Erikseen lajiteltavat hyötyjätteet Otsikkoa on muutettu (jätelajit > hyötyjätteet). Erikseen kerättävät hyö ty jätteet myös luetellaan pykälässä. Luku 4 JÄTTEIDEN OMATOIMINEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY

12 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Kompostointi: Kompostointia koskevasta 17 on selvyyden vuoksi poistettu viittaus 25 :ään, sillä ilmoitusta kompostoinnista vaaditaan vain, jos sen pe rus teella haetaan pidempää tyhjennysväliä. Kompostorin tulee olla lämpöeristetty vain jos kompostointi on ympärivuotista. Luku 6 JÄTTEIDEN KERÄYSPAIKAT 30 Aluekeräyspisteet Keräyspaikkaa ylläpitävän tahon velvollisuuksiin on lisätty myös liukkaiden tor jun ta. Sekajätteen aluekeräystä Kemiönsaaressa koskeva teksti on siirret ty 10 :ään. Luku 7 JÄTTEENKULJETUS 34 Kunnalliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Toiseen momenttiin on lisätty "Niiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pak kaus ke räys tä, jätteet tulee kuljettaa kunnallisen jätelaitoksen osoit tamaan vastaanottopaikkaan. Kunnallisen jätelaitoksen tulee mahdollisen vä li va ras toin nin jälkeen toimittaa jätteet tuottajien jätehuoltoon." Pe rus teena lisäykselle on keräyksen hallittu järjestäminen ja jätteen tilastointi. Luku 8 ASUMISESSA SYNTYVÄT LIETTEET JA MUUT KUNNALLISEN YH DYS KUN-TA JÄ TE HUOL LON PIIRIIN KUULUVAT LIETTEET 36 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Lietteen kuljetusjärjestelmät eri kunnissa todetaan tässä pykälässä. Kemiön saa res sa asumisperäisten sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on kun nan järjestämä Kemiönsaaren pääsaarilla. Muilla Kemiönsaaren saa rilla, Salossa, Paimiossa ja Sauvossa kiinteistön haltija järjestää lietteiden kul je tuk sen. 38 Omatoiminen käsittely Jätelain 41 muuttui kesällä. Se mahdollistaa nykyään ns. naapuriavun an ta mi sen lietteen keräyksessä ja käsittelyssä. Tähän on kuitenkin aina haet ta va lupa jätehuoltoviranomaiselta, joka pyytää asiaa käsitellessään lau sun non kunnan ympäristönsuojelulta. Toiminnan tulee olla pie ni muotois ta ja lietteitä voi kerätä korkeintaan kolmelta naapurikiinteistöltä. Liete tu lee aina käsitellä hygieeniseksi ennen peltoon levittämistä ja se tulee peit tää välittömästi levittämisen jälkeen. Luku 11 MUUT MÄÄRÄYKSET 45 Jätehuoltomääräysten valvonta Valvontaviranomaiset todetaan lyhyesti. Muu selittävä sisältö on siirretty pe rus te lui hin. Perusteluita muutettiin vastaavien pykälien kohdalta tarpeen mukaan. Lisäk si jätehuoltomääräysten ja perusteluiden kieltä on korjattu luet ta vammak si ja kirjoitusvirheitä korjattu.

13 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Muuta lausunnoissa esiintuotua Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, Salon Hyötykäyttö Oy ja alueen isännöitsijät vaativat lausunnoissaan energiajätteen keräyksen säi lyt tä mis tä. Lausunnoissa muistutetaan syntypaikkalajittelun tärkeydestä ja materiaalihyötykäytön tavoitteista tulevaisuudessa (50-70%). Pääasiassa kanta-salon alueella kerättyä energiajätettä, joka sisältää karton gin ja pahvin, ei kuitenkaan voi säilyttää erikseen kerättävänä jä te jakee na juuri materiaalihyötykäytön lisäämistarpeen vuoksi. Ma te ri aa li hyö tykäy tön vaativien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää saada pahvi ja kar ton ki materiaalihyödynnettäväksi, ei poltettavaksi energiajätteenä. Lisäk si orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuttua voimaan , se ka jät teen kaatopaikkakäsittely loppuu. Syntypaikkalajittelun jälkeen jäljel le jäävä sekajäte tullaan hyödyntämään energiana hyö dyn tä mis me ne telmäs tä riippuen mahdollisesti joko sellaisenaan, tai laitosmaisen käsittelyn jäl keen, jossa sekajätteestä erotettaisiin siihen syntypaikkalajittelun jälkeen jääneet hyödynnettävät materiaalit. Isännöitsijät viittaavat lausunnossaan energiajäteastioiden edullisempiin tyh jen nys mak sui hin. Energiajätteen käsittelymaksu jäteasemilla on jä tehuol to lau ta kun nan hyväksymän taksan mukaan ollut lähtien sama kuin sekajätteen käsittelymaksu (204 /t sisältäen alv:n). Rouskis Oy ehdottaa nykyisen energiajakeen erilliskeräyskiellon kir jaa mista jätehuoltomääräyksiin. Jätehuoltomääräykset sisältävät jo kiellon, sillä niis sä on määrätty hyötyjätteistä, joita kiinteistöillä on kerättävä omiin astioi hin sa ja määräyksen siitä mikä jäte jää lajittelun jälkeen sekajäteastiaan lai tet ta vak si (12, 13, 14, 15 ). Energiajäte -termin määrittely ja käyttö koko toimialueen jätehuoltomääräyksissä ei ole enää tarpeellista, kun ko. jätejae poistuu. Lisäksi energiajätettä on kerätty ainoastaan rajatulla alu eel la ja energiajätteen nykyinen lajitteluohje on tuttu ainoastaan osalle Sa lon asukkaista. Energiajätteen keräyskiellon erikseen kirjaaminen voi joh taa tämän vuoksi väärinymmärryksiin. Salon Hyötykäyttö Oy esittää biojätteen erilliskeräysvelvoitetta kaikille talouk sil le. Salon Hyötykäyttö Oy perustelee tiukkaa velvoitetta kier rä tys tavoit tei den paremmalla saavuttamisella ja jätteen hyö dyn tä mis mah dol lisuuk sien parantumisella. Jätehuoltomääräysluonnoksessa on edellytetty bio jät teen erilliskeräystä vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä. Biojätteen eril lis ke räys vaa ti mus on ollut tiukka pienempien asutuskeskusten ta lo yhtiöil le, sillä biojätteen kuljetuspalvelua ei ole ollut aina saatavilla. Jotta biojät teen erilliskeräysvelvoitetta voitaisiin tiukentaa, tulisi nykyisetkin määräyk set voida täyttää. On myös arvioitu, että kuljetuskustannukset yk sit täisil le omakotitaloille ja pienille taloyhtiöille olisivat kohtuuttomat saa vu tettuun hyötyyn nähden. Omakotitaloissa kompostointi on soveltuvin tapa hyö ty käyt tää biojäte. Pienempiä yhtiöitä ja omakotitaloasukkaita kan nus tetaan joko biojätteen erilliskeräykseen tai mieluiten kompostointiin pi demmil lä sekajäteastian tyhjennysväleillä ja tätä kautta pienemmillä jä te maksuil la. Ennen ehdotetun laajuista biojätteen erilliskeräysvelvoitteen kiristämistä

14 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta tu li si keräyksestä tehdä elinkaaritarkastelu. Lisäksi to teu tus mah dol li suuksia ja kustannuksia tulisi selvittää laajasti ennen määräyksen antamista. Nyt tehdyssä jätehuoltomääräysten valmistelussa on keskitytty pääasiassa mää räys ten päivittämiseen muuttuneen lainsäädännön johdosta. Kemiönsaaren rakennus- ja ympäristölautakunta pitää 19 :n rakennusten polt ta mis ta koskevaa perustelua epäselvänä. Perustelu on Kuntaliiton laati man valtakunnallisen jätehuoltomääräysmallin mukainen ja paras saa tavil la oleva ohjeistus siitä, mitkä lainsäädännöt koskevat rakennusten poltta mis ta palon sammuttamisen harjoittelemiseksi. Perustelua ei ole muu tettu. Lautakunta ehdottaa myös sanan harmaavesi lisäämistä 38 kol mannen kappaleen toiseen lauseeseen Mikäli kiinteistöllä on käytössään paineel li nen vesi, nestemäisen lietteen kompostointi on mahdollista vain, jos jä te huol to vi ran omai nen myöntää hakijalle luvan poiketa näistä jä te huol tomää räyk sis tä. Sanaa harmaavesi ei ole lisätty. Lietteen kompostointi kiinteis töl lä voi olla joissain tapauksissa ainoa käsittelymahdollisuus esi merkik si kiinteistön sijainnin vuoksi. Koska lietteen kompostointi vaatii vi ranomai sen luvan, voidaan ympäristölle koituvaa riskiä arvioida aina ta pauskoh tai ses ti. Kemiönsaaren ympäristönsuojelumääräykset eivät salli lietteen oma toi mis ta käsittelyä lainkaan. Tämä on otettava huomioon, kun kä si tellään Kemiönsaaren kunnan alueen lupahakemuksia. Kunnan ym pä ris tönsuo je lu mää räyk siä noudatetaan aina, jos se johtaa ympäristönsuojelun kan nal ta parempaan tulokseen. Salon Hyötykäyttö Oy esittää lausunnossaan, että jätehuoltomääräysten 5 ja 11 sekä 6 :n perustelut olisivat laittomia. Kyseiset kohdat ovat Kunta lii ton laatiman valtakunnallisen jätehuoltomääräysmallin mukaiset ja ovat näin ollen laajalla asiantuntemuksella laadittuja. Lausunnossa toistetaan pää osin samat perustelut, jotka Salon Hyötykäyttö Oy on esittänyt yhdessä mui den yritysten kanssa jättämässään hakemuksessa koskien kun nan vastuulle kuuluvan jätteen vastaanottopaikkoja. Lausunnossa esitet ty jä kysymyksiä käsiteltiin hakemuksen yhteydessä. Jä te huol to lau ta kunta hylkäsi hakemuksen hakijoiden kuulemisen ja Kuntaliitolta saamansa lau sun non jälkeen kokouksessaan Hakijat valittivat pää tök sestä Turun hallinto-oikeuteen. Ratkaisua ei ole toistaiseksi hallinto-oikeudelta saa tu. Sauvon kunta esitti tekstiilijätteen luokittelemista polttokelpoiseksi jätteeksi. Tekstiilijäte kuuluu sekajätteeseen, joka hyödynnetään energiana siltä osin kuin siitä ei enää materiaalina voida hyödyntää. Näin ollen tekstiilijätteen tarkempi luokittelu polttokelpoiseksi jätteeksi ei ole tarpeen. Jätehuoltoasiamies: Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteen mukaisen ehdotuksen jä te huol tomää räyk sik si. Määräykset tulevat voimaan alkaen. Päätös: Lauri Havia ehdotti:

15 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätettyjen lausuntojen perusteella esitän, että jätehuoltomääräykset palautetaan uuteen valmisteluun. Uuden valmistelun yhteydessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota: 1) energiajätteen syntypaikkalajitteluun ja erilliskeräyksen jatkamiseen 2) jätelain etusijajärjestyksen toteuttamiseen mahdollisimman pikaisesti 3) sen varmistamiseen, ettei jätehuoltoviranomaiselle kuuluvia viranomaistehtäviä ulkoisteta Rouskikselle. Harri Kaitala ehdotti Havian ehdotusta täydennettävän niin, että jätehuoltolautakunta palauttaa jätehuoltomääräykset uuteen valmisteluun ja pitää jätehuoltomääräyksistä iltakoulun klo Rouskis Oy:n toimitiloissa. Ulla Huittinen ja Teuvo Möttö kannattivat Havian esittämää ja Kaitalan täydentämää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on esitetty pohjaesityksestä poikkeava Havian esittämä ja Kaitalan täydentämä esitys ja sitä on kannatettu. Lautakunta hyväksyi Havian ja Kaitalan ehdotuksen yksimielisesti. Jätehuoltolautakunta Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, ja Jätehuoltolautakunta piti iltakoulun jätehuoltomääräyksistä. Iltakoulussa kuultiin Salon Hyötykäyttö Oy:n edustajia sekä Rouskis Oy:n edustajia. Salon kaupunginlakimies oli myös läsnä iltakoulussa. Iltakoulussa käydyn keskustelun pohjalta jätehuoltomääräysehdotukseen kohtaan "määritelmät" (2 ) on lisätty määritelmä vastaanotto- ja käsittelypaikasta. Lisäksi 14 :ään on kirjattu siirtymäaika jätteenkeräysvälineen hankkimiseksi kiinteistöillä erilliskerättäville jätejakeille. Siirtymäaika koskee 5-10 asunnon asuintaloja, joille tulisi uutena velvollisuutena järjestää pahvin ja kartonginkeräys sekä niitä asuintaloja, joilla pahvin ja kartongin keräys on korvattu toistaiseksi energiajätteen keräyksellä. Kartonkia ja pahvia kerätään tällä hetkellä taloyhtiöiden ilmoitusten mukaisesti koko alueella n. 350 taloyhtössä. Keräysvelvoitteen laajentaminen vähintää viiden asunnon taloyhtiöihin lisää kartongin ja pahvin keräyksen reiluun 450 uuteen taloyhtiöön. Energiajätteen keräys päättyisi yhteensä 152 taloyhtiössä Salossa ja yhdessä taloyhtiössä

16 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Paimiossa. Energiajätteen keräyksen päättyessä energiajäteastioiden tilalle tulisi kartongin ja pahvin keräysastiat. Uusien jh-määräysten keräysvelvoitteen piirissä olevia taloyhtiöitä on yhteensä noin Muutos lisäisi kartongin ja pahvin kierrätystä merkittävästi. Iltakoulun keskusteluissa todettiin kunnan toissijaista jätehuoltovastuuta koskevan 5 :n olevan saman sisältöinen jätelain 33 :n kanssa. Pykälän poistaminen ei aiheuttaisi käytännön muutoksia. Pykälää ei kuitenkaan ole ehdotuksesta poistettu, sillä jätehuoltomääräyksissä on noudatettu valtakunnallisesti yhtenevää mallia. Lisäksi toissijaisen vastuun jätteestä on olemassa kunnallinen jätetaksa sekä -maksut. Jätehuoltomääräysten ja taksan tulisi muodostaa yhtenäinen, toisiaan täydentävä kokonaisuus. Kuulemisen aikana annetut lausunnot tuodaan edelleen jätehuoltolautakunnan nähtäville kokoukseen. Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen jätehuoltomääräyksiksi. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Muutettu päätösehdotus: Siirtymäaika erilliskerättäville hyötyjätteille kirjataan myös 15 :ään. Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen jätehuoltomääräyksiksi. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Päätös: Siirtymäaika erilliskerättäville hyötyjätteille kirjataan myös 15 :ään. Jätehuoltolautakunta hyväksyi liitteenä olevan ehdotuksen jätehuoltomääräyksiksi. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan

17 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuollon perusmaksu alkaen 2441/ /2014 Jätehuoltolautakunta 39 Valmistelija: jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, Jätehuollon perusmaksulla rahoitetaan kunnan vastuulle kuuluvia lakisääteisiä palveluja. Näitä ovat hyötyjätteen ja vaarallisen jätteen vastaanotto, jäteasemien palvelut, jäteneuvonta, jäterekisterin ylläpito ja jätehuollon viranomaistehtävät. Perusmaksu laskutetaan kiinteistönhaltijoilta vuosittain asuntokohtaisesti asunnon käyttötarkoituksen mukaan. Maksuluokka ja maksuvelvollinen määräytyvät laskutusvuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan. Jätehuoltolautakunta on hyväksynyt voimassaolevan jätehuollon perusmaksutaksan kokouksessaan ( 36). Maksut laskuttaa Rouskis Oy, joka myös tuottaa perusmaksulla rahoitettavat palvelut viranomaistehtäviä lukuun ottamatta. Taksan hyväksymisen jälkeen arvonlisävero on muuttunut, minkä takia asiakkaan maksettavaksi jäävä maksu ei ole tasasumma. Maksuja esitetään pyöristettävän lähtien niin, että arvonlisäveron sisältävä maksu olisi tasasumma. Tämä helpottaisi käteisasiakkaiden asiointia, neuvontaa, asiakaspalvelua ja laskutusta. Maksujen muutokset olisivat vakituisen asunnon kohdalla +0,33 ja asunto-osakeyhtiön kohdalla +0,36 ja vapaa-ajan asuntojen, asuntola-asuntojen sekä palvelutaloasuntojen kohdalla +0,38. voimassa oleva alkaen /vuosi alv 0 % alv 24 % alv 0% alv 24% vakituinen asunto 17,074 21,17 17,340 21,50 asunto-osakeyhtiön huoneisto 14,228 17,64 14,516 18,00 vapaa-ajan asunto 12,195 15,12 12,500 15,50 asuntola-asunto, palvelutaloasunto 12,195 15,12 12,500 15,50 Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta hyväksyy jätehuollon perusmaksut alkaen edellä esitetyn taulukon mukaan. Päätös: Jätehuoltolautakunta hyväksyi jätehuollon perusmaksut alkaen

18 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta edellä esitetyn taulukon mukaan.

19 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Kemiönsaaren kunnan jätemaksut ja lietteen keräyksen ja kuljetuksen maksut alkaen 2441/ /2014 Jätehuoltolautakunta 40 Valmistelija: jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, Kemiönsaaren kunnan kiinteistökohtaisia jätemaksuja esitetään korotettavan keskimäärin 7 % ensi vuoden alusta lähtien. Käsin siirrettävien astioiden ( litraiset astiat) maksuja esitetään korotettavaksi n. 7 %, mutta koneellisesti siirrettävien (pikakontit) maksut nousisivat 13 %. Jätteenkäsittelymaksun korotus jätevero huomioituna on noin 6 %. Korotustarve johtuu jätteenkäsittelyn ja kuljetusten kustannusten noususta sekä jäteveron noususta. Jäteveroa suunnitellaan korotettavan Suomessa lähtien 5 /tonni, jolloin vero on 55 /tonni. Kemiönsaaren sekajätteen aluekeräysmaksuja esitetään korotettavaksi. Sekajätteen aluekeräyksen maksut nousisivat vajaat 8 %. Korotuksen tarve johtuu edellä mainittujen kustannusten nousun lisäksi irtojätteen lisääntyneestä määrästä sekajätteen aluekeräyspisteillä. Kiinteistökohtaisten hyötyjäteastioiden tyhjennysmaksuja esitetään alennettavan noin 5 %. Maksuja on mahdollista alentaa tehdyn kuljetusten kilpailutuksen ansiosta. Lietteenkeräyksen ja kuljetuksen maksuihin ei esitetä muutoksia.maksut kattavat palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Voimassa olevat lietemaksut ovat hyväksytty ja ne tulivat voimaan Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteen mukaiset jätemaksut Kemiönsaaren kuntaan alkaen. Lietteenkeräyksen ja kuljetuksen maksuja Kemiönsaaren kunnassa ei muuteta. Päätös: Jätehuoltolautakunta hyväksyi liitteen mukaiset jätemaksut Kemiönsaaren kuntaan alkaen. Lietteenkeräyksen ja kuljetuksen maksuja Kemiönsaaren kunnassa ei muuteta.

20 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Paimion, Salon ja Sauvon jätemaksut alkaen 2441/ /2014 Jätehuoltolautakunta 41 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, Kunnat järjestävät toistaiseksi paikkaavaa kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta Paimiossa, Salon Kiskossa sekä Sauvossa. Kiinteistökohtaisia jätemaksuja Paimion, Salon ja Sauvon alueilla esitetään korotettavan keskimäärin 7 % ensi vuoden alusta lähtien. Korotustarve johtuu jätteenkäsittelyn ja kuljetusten kustannusten noususta sekä mahdollisesta jäteveron noususta. Jäteveroa suunnitellaan korotettavan Suomessa lähtien 5 /tonni, jolloin jätevero on 55 /tonni. Jätteenkäsittelymaksun korotus jätevero huomioituna on noin 6 %. Voimassa olevassa jätetaksassa on määritelty sekajätteen aluekeräyspalvelu sekä määrätty aluekeräysmaksuista (yliviivattu luku 1). Koska Salossa sekajätteen aluekeräyspisteet ovat poistettu , tulee vastaavat kohdat poistaa myös jätetaksasta ja maksuista. Sekajätteen aluekeräyksen piiriin kuuluneille kiinteistöille on solmittava kiinteistökohtainen jätteenkuljetussopimus jonkin alueella toimivan ammattimaisen jätteenkuljettajan kanssa. Jos palvelua ei ole saatavilla, vastaanottopaikaksi osoitetaan jäteasema, jonne syntyneen kotitalousjätteen voi viedä taksassa määriteltyä jäteasemamaksua vastaan. Salon Särkisaloon ei ole järjestetty kiinteistökohtaista paikkaavaa jätteenkuljetusta. Jätetaksaa tulee tältä osin muuttaa (1. luku, 1. kappale). Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteen mukaisen jätetaksan ja jätemaksut Paimion, Salon ja Sauvon alueille alkaen. Päätös: Jätehuoltolautakunta hyväksyi liitteen mukaisen jätetaksan ja jätemaksut Paimion, Salon ja Sauvon alueille alkaen.

21 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Sauvon kunta 145/ /2013 Jätehuoltolautakunta Valmistelija: jätehuoltoasiamies Satu Ojala, puh. (044) voimaan tulleen jätelain 149 :n mukaan "Kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tul les sa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tar kas telta va jätteenkuljetuksen järjestämistä tämän lain 37 :n 1 momentissa säädet ty jen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perus teel la ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaan tu los ta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jät teen kul je tuk ses ta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, pää tök sessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaa mi ses ta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätök sen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voi maan tulos ta." Kiinteistön haltijan järjestämä (sopimusperusteinen) jätteenkuljetus on edel leen sallittu, jos se täyttää lain vaatimukset. Jätelain 37 :ssä on edelly tet ty, että 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edel ly tyk set eli tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luo tetta vas ti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin ja että jät teen kul je tukses sa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä ja jäte kuljetetaan kunnan mää rää mään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jä te huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa tervey del le tai ympäristölle, 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yri tysten ja viranomaisten toimintaan. Päätös tehdään kaikkien kunnan vastuulle kuuluvien jätejakeiden osalta, joi ta ovat kotitalouksissa ja julkisissa kiinteistöissä syntyvä sekajäte, energia jä te, hyötyjätteet (metalli, lasi, kartonki), biojätteet sekä asumisessa ja jul ki sis sa toiminnoissa syntyvä sako- ja umpikaivoliete. Päätös ei koske yritystoiminnan jätettä. Yritystoiminnan jät teen kul je tuk sesta vastaavat päätöksestä riippumatta jatkossakin yritykset itse solmimalla jät teen kul je tus so pi muk sen valitsemansa yrityksen kanssa. Asian päättämistä varten on kaikille asiasta kiinnostuneille varattu vai kutus mah dol li suus ajan, jolloin jätehuoltolautakunnalle on voi nut jättää lausuntoja. Lisäksi pidettiin jätteenkuljetusta kos keva seminaari asiaa valmisteleville virkamiehille sekä kuntien valtuustojen ja

22 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta hal li tus ten edustajille ja jätehuoltolautakunnan ja Rouskis Oy:n hallituksen edus ta jil le. Ratkaisuvalta asiassa on jätelain mukaan kunnan jätehuoltoviranomaisella eli jätehuoltolautakunnalla. Jätehuoltolautakuntaa koskevassa so pi mukses sa on kuitenkin edellytetty, että kuljetusjärjestelmäpäätöstä varten on pyy det tä vä asianomaisen kunnan lausuntoa, jonka sisällöstä jä te huol to lauta kun ta ei sopimuksen mukaan voi poiketa. Jätelain mukaan päätöksen tulee perustua jätteenkuljetusjärjestelmää koskeviin jätelain vaatimuksiin. Mi kä li kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta voitaisiin jatkaa, tu lisi kaikkien laissa mainittujen ehtojen täyttyä. Jätelain ehtojen toteutumista on arvioitu liitteenä olevassa tarkastelussa. Jätehuoltoasiamies: Jätehuoltolautakunta pyytää jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mu kaises ti Sauvon kunnalta lausuntoa siitä, täyttääkö kiinteistön haltijan jär jes tämä jätteenkuljetus jätelain 37 :n ehdot niin, että jätteenkuljetusta voitaisiin jat kaa kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lausuntoa pyy de tään sekä yhdyskuntajätteen että sako- ja umpikaivolietteen osalta mennessä. Jätehuoltolautakunta toteaa lausuntoa pyytäessään, että jätelaissa mai nitut ehdot eivät täyty yhdyskuntajätteen jätteenkuljetusjärjestelmän kat tavuu den osalta, sillä kunta joutuu paikkaamaan kuljetuksia 36 % osalta. Mikä li kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus katsottaisiin kattavaksi, tu li si se toteuttaa jatkossa ilman kunnan paikkaavaa jätteenkuljetusta. Jätehuoltolautakunta toteaa, että yhdyskuntajätteen osalta kiinteistön järjes tä män jätteenkuljetuksen jatkamisella ei ole jätehuollon kokonaisuuden kan nal ta myönteisiä vaikutuksia, erityisesti kotitalouksien asema ja yri tysten sekä viranomaisten toiminta huomioon ottaen. Myöskään jä te huol tomää räys ten noudattamista ja jätteen päätymistä kunnan määräämään vas taan ot to paik kaan ei voida kiinteistön haltijan järjestämässä jät teen kulje tuk ses sa taata. Jätehuoltolautakunta toteaa, että sako- ja umpikaivolietteen osalta sel vitys työ tä tehdään vielä huhtikuun ajan. Jätehuoltolautakunta tulee te kemään päätöksen sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksista jätelain mää räysten mukaisesti ja pyytää kunnalta jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mu kais ta lausuntoa myös sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia koskien. Päätös: Jätehuoltolautakunta pyytää jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mu kaises ti Sauvon kunnalta lausuntoa siitä, täyttääkö kiinteistön haltijan jär jes tämä jätteenkuljetus jätelain 37 :n ehdot niin, että jätteenkuljetusta voitaisiin jat kaa kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lausuntoa pyy de tään sekä yhdyskuntajätteen että sako- ja umpikaivolietteen osalta mennessä.

23 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta toteaa lausuntoa pyytäessään, että jätelaissa mai nitut ehdot eivät täyty yhdyskuntajätteen jätteenkuljetusjärjestelmän kat tavuu den osalta, sillä kunta joutuu paikkaamaan kuljetuksia 36 % osalta. Mikä li kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus katsottaisiin kattavaksi, tu li si se toteuttaa jatkossa ilman kunnan paikkaavaa jätteenkuljetusta. Jätehuoltolautakunta toteaa, että yhdyskuntajätteen osalta kiinteistön järjes tä män jätteenkuljetuksen jatkamisella ei ole jätehuollon kokonaisuuden kan nal ta myönteisiä vaikutuksia, erityisesti kotitalouksien asema ja yri tysten sekä viranomaisten toiminta huomioon ottaen. Myöskään jä te huol tomää räys ten noudattamista ja jätteen päätymistä kunnan määräämään vas taan ot to paik kaan ei voida kiinteistön haltijan järjestämässä jät teen kulje tuk ses sa taata. Jätehuoltolautakunta toteaa, että sako- ja umpikaivolietteen osalta sel vitys työ tä tehdään vielä huhtikuun ajan. Jätehuoltolautakunta tulee te kemään päätöksen sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksista jätelain mää räysten mukaisesti ja pyytää kunnalta jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mu kais ta lausuntoa myös sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia koskien. Valmistelija: jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi, Sauvon kunnanhallitus on lausunut asiasta Kunnanhallitus esittää lausunnossaan, että Sauvossa jatkettaisiin yh dyskun ta jät teen ja sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia kiinteistön haltijan jär jes tä mä nä jätteenkuljetuksena. Kunnanhallituksen pöytäkirjanote on liittee nä. Jätelautakuntaa koskeva kuntien välinen sopimus sisältää seuraavan ehdon jätehuoltolautakunnan kuljetusjärjestelmää koskevasta päätöksestä: "Jä te lau ta kun ta huolehtii kuljetusjärjestelmäpäätöstä koskevasta valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta. Jätelain 37 :n mukaiset edellytykset so pi mus pe rus tei sel le järjestelmälle tulee selvittää ja edellytysten tulee täyttyä, jos päätöstä valmistellaan sopimusperusteisen järjestelmän mahdollistavana. Sopijakunnan asianomaiselta toimielimeltä pyydetään lausunto, jon ka sisällöstä jätelautakunta ei voi poiketa." Jätelain 37 :n mukaan jätehuoltoviranomainen voi päättää kiinteistön halti jan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, vain jos tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja päätöksen vaikutukset arvioidaan ko ko naisuu te na myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien ase maan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltolautakunta totesi että nykyinen yhdyskuntajätteen kulje tus jär jes tel mä ei täytä jätelain ehtoja kattavuuden osalta eikä se tuo

24 SALON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta myön tei siä vaikutuksia jätehuollon kokonaisuuden kannalta, erityisesti huo mioi den kotitalouksien, yritysten ja viranomaisten toiminta. Kun nan halli tus ei ota lausunnossaan kantaa jätehuoltolautakunnan toteamiin seik koihin. Mikäli kuljetusjärjestelmä todettaisiin aiemmasta päätöksestä huolimatta kattavaksi ja jätteenkuljetusta jatkettaisiin kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena, olisi kunnan paikkaava kuljetus lakkautettava tarpeettomana. Paikkaavaan järjestelmään kuuluville tiedotettaisiin muutoksesta ja heitä muistutettaisiin velvollisuudesta solmia jätehuoltosopimus jonkin alueella toimivan yrittäjän kanssa. Mikäli sopimuksia ei solmittaisi, seuraisi lain valvojan yhteydenotto ja mahdolliset pakkotoimet. Kunnan paikkaavaan järjestelmään kuuluu Sauvon alueella n. 960 kiinteistöä. Kehotukset ja mahdolliset pakkokeinoprosessit lisäisivät jätelakia valvovan ympäristönsuojeluviranomaisen työtaakkaa. Jätehuoltolautakunnan rekisterin ylläpitäminen jatkuisi edelleen siten, että asiakastietoja pyydettäisiin kuljetusurakoitsijoilta. Kokemuksen mukaan rekisterin ylläpito tällä menetelmällä on työlästä eikä tuota hyvää tulosta. Rekisterin tiedot ovat jatkuvasti puutteelliset ja ns. vapaamatkustus jätehuollossa on mahdollista. Jätehuoltoviranomaisen on tehtävä päätös jätehuollon järjestäjän näkökulmasta ja lakia noudattaen. Edellisen esityslistan lähettämisen jälkeen saapuneita lausuntoja ja kirjeitä tuodaan lautakunnan tietoon kokouksessa. Sako- ja umpikaivoliete Sako- ja umpikaivolietteen osalta selvitystyö on kesken. Turun Seudun jätehuollon ja Rouskis Oy:n Turun AMK:lta ja Valonialta tilaama selvitys saadaan käyttöön toukokuun loppuun mennessä. Selvityksen laatimista on hankaloittanut se, että tietoja lietteen keräyksestä ja kuljetuksista kiinteistöiltä ei ole kerätty systemaattisesti minnekään. Sako- ja umpikaivolietteiden osalta on syytä jatkaa selvitystyötä, kunnes tar vit ta vat tiedot kuljetusjärjestelmää koskevaa päätöksentekoa varten ovat saa ta villa. Siirtymäajat Siirtymäajoista määrätään jätelaissa (149 4 mom). Mikäli päätöksellä siirrytään kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta, eli viimeistään Kunnan kilpailuttama kiinteistöittäinen jätteen kuljettaminen olisi aloitettava Käytännössä kuljetus aloitettaisiin vaiheittain siten, että kuljetukset kattaisivat koko toimialueen mennessä. Kuljetusten aloittaminen vaiheittain mahdollistaa kuljetusten kilpailutusten suunnittelun ja toimeenpanon niin, että kilpailutuksia olisi Rouskiksen toimialueella